KIERTOKIRJE KOKO E LM A

Transkriptio

1 POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKO E LM A 1955 N:o N:o 89. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen muutoksen lähettämisestä toimipaikoille. Tämän ohella lähetetään toimipaikoille eripainoksena 13 päivänä toukokuuta 1955 annetut 1) laki virkamieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta (AsK 231/55), 2) asetus virkamieseläkkeistä annetun asetuksen muuttamisesta (AsK 237/55), 3) asetus ylimääräisten toimenhaltijain eläkkeistä annetun asetuksen muuttamisesta (AsK 238/55) ja 4) asetus valtion työntekijäin eläkkeistä annetun asetuksen muuttamisesta (AsK 239/ 55) sekä Helsingissä, kesäkuun 6 päivänä ) toukokuun 18 päivälle 1955 päivätty valtiovarainministeriön kirjelmä N:o 2385, joka sisältää perhe-eläkevakuutusmaksun pidättämistä koskevat soveltamismääräykset. Edellä kohdissa 1) 4) mainitut eripainokset on kiinnitettävä asianomaisiin paikkoihin posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen vuoden 1951 painoksen kohtiin ja 22 sekä kohdassa 5) mainittu eripainos sanottuun D-liitteeseen posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeellä N:o 43 vuodelta 1952 lisätyssä kohdassa 29 olevien määräysten tilalle. N:o 90. Kiertokirje sunnuntaityökorvauksen maksamisesta vuonna 1955 erinäisille posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon virkailijoille annettujen määräysten muuttamisesta. Nojautuen valtiovarainministeriön kirjelmään Nro 2519 viime toukokuun 18 päivältä posti- ja lennätinhallitus on tänään tapahtuneessa esittelyssä muuttanut posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeellä Nro 30/1955 kuluvana vuonna noudatettavaksi määrättyjen sunnuntaityökorvauksen maksamista erinäisille posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon virkailijoille koskevien määräysten 4. kohdan ensimmäisen kappaleen ja 6. kohdan ensimmäisen kappaleen, sellaisina kuin ne ovat posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeessä Nro 39/1951, näin kuuluviksi: 4. Viran tai toimen haltijoille, jotka tekevät säännöllisin vuoroin sunnuntaityötä kuulumatta työaikalain alaisuuteen, maksetaan sunnuntaityökorvausta, mikäli he kuuluvat 21 tai sitä alempaan palkkausluokkaan. 6. Posti- ja lennätinhallituksen alaiset viranomaiset voivat tehdä posti- ja lennätinhallitukselle esityksiä sunnuntaityökorvauksen maksamisesta muillekin kuin edellä kohdassa 4. mainituille posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon viran tai toimen haltijoille, jotka niiden käsityksen mukaan täyttävät tässä kiertokirjeessä mainitut ehdot, ei kuitenkaan 24 palkkausluokkaa korkeammassa luokassa oleville /8.

2 Samalla posti- ja lennätinhallitus ilmoittaa, että niille määräysten 6. kohdassa tarkoitetuille viran tai toimen haltijoille, joille sunnuntaityökorvausta on asianmukaisesti Helsingissä, kesäkuun 10 päivänä annetun määräyksen perusteella suoritettu kuluvana vuonna, saadaan sunnuntaityökorvaus esitystä valtiovarainministeriölle tekemättä edelleen suorittaa. Pääjohtaja S. J. Ahola. Johtaja Matti Aspio. H elsinki Valtioneuvoston kirjapaino

3 Eripainos: Liittyy posti- ja lennätinlaitoksen kiertokirjeeseen N:o 89 vuodelta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virkamieseläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun lain 5, sellaisena kuin se on 20 päivänä huhtikuuta 1951 annetussa laissa (219/51), näin kuuluvaksi: 5 Täyden eläkkeen määrä on kuusikymmentäkuusi.prosenttia valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetussa laissa vahvistetun peruspalkan ja viiden ikälisän yhteismäärästä, kuitenkin siten, että alin täysi eläke on sataneljäkymmentäseitsemäntuhatta kuusisataa markkaa. Kymmenen eläkevuotta oikeuttaa kymmeneen kolmaskymmenesosaan täyden eläkkeen määrästä ja jokainen niitä seuraava täysi eläkevuosi lisäksi yhteen kolmaskymmenesosaan siitä, kunnes täyden eläkkeen määrä 1. saavutetaan. Vuotuisen eläkkeen määrä tasoitetaan lähimpään sellaiseen lukuun, jonka kahdestoistaosa on kahdellakymmenelläviidellä jaollinen. Jos kaksi lukua on edellä tarkoitettuna lähimpänä lukuna, suoritetaan tasoitus suurempaan lähimpään lukuun. Virka tai toimi, joka siihen kuuluvien erityisten palkkaetujen johdosta on alemmassa palkkausluokassa, kuin mihin se laatunsa perusteella tai muutoin kuuluisi, on eläkettä määrättäessä, sen mukaan kuin asetuksessa tarkemmin säädetään, luettava sen laatua tai muutoin sitä vastaavaan palkkausluokkaan. (L ) Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta (L ) Valtiovarainministerin esittelystä muutetaan virkamieseläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun asetuksen 4, sellaisena kuin se on 20 päivänä helmikuuta 1953 annetussa asetuksessa (88/53), näin kuuluvaksi: 4 Eläkelain 5 :n 4 momentin nojalla luetaan eläkettä määrättäessä kihlakunnantuomarin virka 34, maanjako-oikeuden puheenjohtajan virka 34, henkikirjoittajan virka 28, hen toimi 24, puolustuslaitoksen 1 luokan kapellimestarin toimi 25, 2 luokan kapellimestarin toimi 23, 3 luokan kapellimestarin toimi 21 ja 4 luokan kapellimestarin toimi 19, 1 luokan maanmittausinsinöörin virka 30, 2 luokan maanmittausinsinöörin virka 29 ja 3 luokan maanmittausinsinöörin virka 28, sekä piirieläinlääkärin virka 30 palkkausluokkaan. (A ) 1 luokan nimismiehen toimi 28, 2 luokan nimismiehen toimi 26 ja 3 luokan nimismie Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta (A ) Valtiovarainministerin esittelystä muutetaan ylimääräisten toimenhaltijain eläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun asetuksen 4, sellaisena kuin se on 20 päivänä huhtikuuta 1951 annetussa asetuksessa (220/ 51), näin kuuluvaksi: 4 Täyden eläkkeen määrä on kuusikymmen- täkuusi prosenttia ylimääräisasetuksessa vahvistetun vuosipalkkion ja viiden ikälisän yhteismäärästä, kuitenkin siten, että alin täysi eläke on sataneljäkymmentäseitsemäntuhatta kuusisataa markkaa. Kymmenen eläkevuotta oikeuttaa kymmeneen kolmaskymmenesosaan täyden eläkkeen määrästä ja jokainen niitä seuraava täysi eläkevuosi lisäksi yhteen kolmaskymmenes /8.

4 2 osaan siitä, kunnes täyden eläkkeen määrä saavutetaan. Vuotuisen eläkkeen määrä tasoitetaan lähimpään sellaiseen lukuun, jonka kahdestoistaosa on kahdellakymmenelläviidellä jaollinen. Jos kaksi lukua on edellä tarkoitettuna lähimpänä lukuna, suoritetaan tasoitus suurempaan lähimpään lukuun. Ylimääräinen toimi, joka siihen kuuluvien erityisten palkkaetujen johdosta on alemmassa palkkausluokassa, kuin mihin se laatunsa perusteella tai muutoin kuuluisi, on eläkettä määrättäessä, sen mukaan kuin valtiovarainministeriö tarkemmin määrää, luettava sen laatua tai muutoin sitä vastaavaan palkkausluokkaan. Ylimääräinen toimenhaltija, joka ylimääräisasetuksen 4 :n 3 momentin nojalla on siirretty ylempään palkkausluokkaan, saa eläkkeen viimeksi saamansa vuosipalkkion mukaan. (A ) Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta (A ) 4. Valtiovarainministerin esittelystä muutetaan valtion työntekiäin eläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun asetuksen 7, sellaisena kuin se on 20 päivänä huhtikuuta 1951 annetussa asetuksessa (221/51), näin kuuluvaksi: 7 Täyden eläkkeen määrä on I III eläkeryhmissä kuusikymmentäkuusi. prosenttia niistä työtuloista, jotka työntekijä on saanut valtion työstä viimeisen vuoden aikana ennen siitä eroamistaan, ylityöstä saatua palkkaa lukuunottamatta, kuitenkin siten, että I eläkeryhmässä on alin täysi eläke ja korkein täysi eläke markkaa; II eläkeryhmässä on alin täysi eläke ja korkein täysi eläke markkaa; sekä III eläkeryhmässä on alin täysi eläke ja korkein täysi eläke markkaa. Älköön eläkettä myönnettäkö työtuloja korkeampaa määrää, kuitenkin niin, että alin täysi eläke säännönmukaisia työpäiviä suorittavalle työntekijälle on markkaa ja osapäiviä suorittavalle työntekijälle niin monta kahdeksattaosaa 1 momentissa säädetyn alimman täyden eläkkeen määristä kuin asianomaisen keskimääräinen päivittäinen työaika on säännönmukaisesta kahdeksantuntisesta työpäivästä. Eläkkeen määrä IV eläkeryhmässä määräytyy vastaavassa asemassa olevan -»aition viran tai toimen haltijan eläkkeen mukaisesti. Valtiovarainministeriön asiana on määrätä, mitä valtion viran tai toimen haltijaa on pidettävä vastaavassa asemassa olevana. Jos ne työtulot, joiden mukaan työntekijäin eläkkeen suuruus on laskettava, ovat vähentyneet työstä poissaolon takia, on vuotuinen työtulo laskettava lisäämällä todellisiin työtuloihin sellainen määrä, mikä työntekijältä arvioidaan jääneen mainitusta syystä saamatta. Luontoisedut ovat niin ikään rahassa arvioitavat paikkakunnan keskihintojen mukaan. Kymmenen eläkevuotta oikeuttaa kymmeneen kolmaskymmenesosaan täyden eläkkeen määrästä ja jokainen niitä seuraava täysi eläkevuosi lisäksi yhteen kolmaskymmenesosaan siitä, kunnes täyden eläkkeen määrä saavutetaan. Vuotuisen eläkkeen määrä tasoitetaan lähimpään sellaiseen lukuun, jonka kahdestoistaosa on kahdellakymmenelläviidellä jaollinen. Jos kaksi lukua on edellä tarkoitettuna lähimpänä lukuna, suoritetaan tasoitus suurempaan lähimpään lukuun. (A ) Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta (A )

5 3 29. Valtiovarainministeriön toukokuun 18 päivälle 1955 päivätty kirjelmä N:o 2385, joka sisältää perhe-eläkevakuutusmaksun pidättämistä koskevat soveltamismääräykset. Valtion viran tai toimen haltijain perheeläkevakuutuksesta 29 päivänä, kesäkuuta 1951 annetun lain (395/51; 5, 11 ja 22 muutos 232/52), ns. perhe-eläkelain, ja 22 päivänä joulukuuta 1951 annetun asetuksen (661/51), ns. perhe-eläkeasetuksen, soveltamisesta antaa valtiovarainministeriö mainitun asetuksen 32 :n nojalla seuraavat tarkemmat määräykset: I VAKUUTUSMAKSUN SUURUUS. Perhe-eläkelain mukainen vakuutusmaksu, joka asianomaisen viranomaisen tulee pidättää vakuutetulle suoritettavasta palkkauksesta, on yksi sadalta sanotun lain 2 :ssä tarkoitetun vakuutetun varsinaisen viran tai toimen peruspalkasta, sopimuspalkasta tai palkkiosta, siihen luettuna kalliinajan- ja ikälisä, mutta ei kalliinpaikanlisää. Varsinaisella viralla tai toimella tarkoitetaan sitä virkaa tai tointa, johon vakuutettu on asianmukaisessa järjestyksessä nimitetty tai määrätty taikka sopimuksella otettu, ts. virkaa tai tointa, jonka varsinainen haltija vakuutettu on. Kalliinajanlisällä tarkoitetaan perhe-eläkelaissa ja sen toimeenpanosäännöksissä peruspalkan, vuosipalkkion ja ikälisien indeksikorotuksia. Vakuutusmaksun vuotuinen pidätysmäärä tasoitetaan lähimpään sellaiseen markkalukuun, jonka kahdestoista osa on viidellä tasan jaollinen. Jos kaksi lukua on edellä tarkoitettuna lähimpänä lukuna, suoritetaan tasoitus suurempaan lähimpään lukuun. Perhe-eläkerahaston johtokunta toimittaa virastoille ja laitoksille kulloinkin voimassaolevan palkkauksen mukaiset vakuutusmaksujen pidätystaulukot. Voimassaolevan palkkauksen mukainen pidätystaulukko on tämän kirjeen liitteenä. II VAKUUTUSMAKSUN PIDÄTTÄ MINEN. 1. Yleiset tapaukset. Vakuutusmaksu pidätetään: Peruspalkkaisen viran toi toimen vakinaiselta haltijalta. - Avoinna olevan peruspalkkaisen viran tai toimen väliaikaiselta haltijalta. Sopimuspalkkaisen viran tai toimen haltijalta, mikäli sopimuksessa ei ole toisin sovittu tai siitä ei ole toisin säädetty. Ylimääräisen toimen haltijalta. 2. Eräitä erikoistapauksia. a) Virkavapaustapaukset. Vakuutetulta, joka varsinaisesta virastaan tai toimestaan tahi ylimääräisestä toimestaan virkavapaana ollen on määrätty virkaatoimittavana hoitamaan avoinna olevaa peruspalkkaista virkaa tai tointa, pidätetään vakuutusmaksu joko hänen varsinaisen tahi hoitamansa viran tai toimen palkkauksen mukaan siten, että vakuutusmaksu lasketaan sen viran tai toimen mukaan, jossa vakuutusmaksun pidättämisen perusteena oleva palkkaus on suurempi. Peruspalkkaisen viran tai toimen haltija, joka on määrätty hoitamaan ylimääräistä tointa, hoitaa ylimääräistä tointa virkaatoimittavana, joten hänen vakuutusmaksunsa suuruus on määrättävä hänen varsinaisen eli peruspalkkaisen virkansa tai toimensa perusteella. - Jos vakuutetun palkasta virkavapauden aikana pidätetään osa, on vakuutusmaksu kuitenkin kokonaisuudessaan pidätettävä hänelle maksettavasta palkasta. Palkatonta virkavapautta nauttiva vakuutettu, jota ei ole määrätty hoitamaan toista virkaa tai tointa taikka tilapäistä tehtävää, suorittaa vakuutusmaksunsa perhe-eläkerahaston johtokunnan määräysten mukaan. Tämän vuoksi on asianomaisen palkkaa maksavan viranomaisen, jotta perheeläkerahaston johtokunta voisi määrätä vakuutusmaksun suorittamisesta, ilmoitettava perhe-eläkerahaston johtokunnalle kolmea kuukautta pitemmäksi ajaksi myönnetystä palkattomasta virkavapaudesta. Samalla on ilmoitettava palkatonta virkavapautta saaneen vakuutetun palkkausluokka, ikälisien lukumäärä, va-

6 4 kmitusmaksun suuruus kuukaudessa sekä hänen postiosoitteensa. Lisäksi on mainittava mihin saakka vakuutetun palkasta on pidätetty vakuutusmaksu. Jos palkatonta virkavapautta saanut vakuutettu saa kuukauden osalta palkkausta, on sen kuukauden vakuutusmaksu kokonaisuudessaan pidätettävä palkasta. Jos palkaton virkavapaus on myönnetty kolmeksi kuukaudeksi tai sitä lyhyemmäksi ajaksi, on palkan maksavan viranomaisen perittävä vakuutusmaksu virkavapautta saaneelta myös virkavapausajalta sen palkanmaksun yhteydessä, joka virkavapauden päätyttyä hänelle ensiksi suoritetaan. Jos näin ei voida menetellä esim. sen johdosta, että vakuutettu on virkavapautensa päätyttyä eronnut virastaan tai toimestaan, on virkavapaudesta ja perimättä jääneestä vakuutusmaksusta ilmoitettava perhe-eläkerahaston johtokunnalle siten kuin edellä on kolmea kuukautta pitemmän virkavapauden osalta sanottu. b) Ylimääräisen toimenhaltijan virkasuhteen päättyminen. Jos ylimääräisen toimenhaltijan virkasuhde päättyy kuukauden aikana ja hänelle tämän johdosta suoritetaan palkkaus vain osalta kuukautta, on myös vakuutusmaksuna pidätettävä osa kuukausittain kannettavasta vakuutusmaksusta käyttäen perusteena vakuutetulle kysymyksessä olevalta kuukaudelta suoritettua palkkausta. c) Viraltapano, kun päätös ei ole lainvoimainen. Jos vakuutettu on tuomioistuimen tai viranomaisen päätöksellä tuomittu viralta pantavaksi ja häneltä tämän johdosta pidätetään koko palkkaus, on, mikäli päätös ei ole lainvoimainen, asianomaisen palkkaa maksavan viranomaisen ilmoitettava vakuutusmaksun määräämistä varten perhe-eläkerahaston johtokunnalle asiasta siten kuin edellä a) kohdan 4 kappaleessa on kolmea kuukautta pitemmäksi ajaksi myönnetystä palkattomasta virkavapaudesta määrätty. Sen jälkeen kun asiassa on annettu lainvoimainen päätös, on perhe-eläkerahaston johtokunnalle ilmoitettava, mitä mainitussa päätöksessä on virkasuhteesta päätetty. d) Virantoimituksesta pidättäminen. Jos vakuutettu on pidätetty virantoimituksesta rikossyytteen, kurinpitomenettelyn tai tutkimuksen ajaksi ja hänen palkkauksestaan tämän johdosta pidätetään puolet, on vakuutusmaksu kuitenkin kokonaisuudessaan pidätettävä hänelle maksettavasta palkasta. e) Vakuutusmaksun pidättäminen eläkettä nauttivalta. Henkilökohtaisesta vakinaisesta eläkkeestä toimitettavaa vakuutusmaksun määräämistä ja pidättämistä varten on vakinaisen eläkkeen myöntäneen viranomaisen, myönnettyään täyttä eläkettä pienemmän eläkkeen, lähetettävä perhe-eläkerahaston johtokunnalle jäljennös eläkepäätöksestään sekä sen perusteena olleet asiakirjat, jotka samoin kuin päätösjäljennöksenkin perhe-eläkerahaston johtokunnan tulee virkamieseläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun asetuksen (460/50) 8 :n 1 mom:n ja ylimääräisten toimenhaltijain eläkkeistä samana päivänä annetun asetuksen (461/50) 15 :n 1 moni: n mukaisesti lähettää puolivuosittain valtiontalouden tarkastusvirastolle, jonka tulee palauttaa ne eläkepäätöksen antaneelle viranomaiselle. Jos vakuutettu, joka nauttii valtion viran tai toimen perusteella henkilökohtaista eläkettä, määrätään hoitamaan avointa peruspalkkaista virkaa tai tointa, tai hänet otetaan valtion ylimääräiseen toimeen, lasketaan vakuutusmaksun suuruus joko eläkkeen myöntämisen perusteena olevan viran tai toimen tai hänen hoitamansa viran tai toimen tai ylimääräisen toimen palkkauksen mukaan siten, että vakuutusmaksu lasketaan sen viran tai

7 5 toimen mukaan, jossa vakuutusmaksun pidättämisen perusteena oleva palkkaus on suurempi. f) Vakuutusmaksun pidättäminen lakkautuspalkalla olevalta. Lakkautuspalkalla olevalta pidätetään vakuutusmaksu, jonka suuruus lasketaan lakkautettua virkaa tai tointa vastaavan viran mukaan. Milloin samanlaista virkaa tai tointa, kuin lakkautettu on ollut, ei enää ole, eikä virkaa tai tointa, jota on pidettävä lakkautettua vastaavana, ole määrätty viran ja toimen haltijain oikeuksista ja velvollisuuksista, kun virka tai toimi lakkautetaan, annetun lain muuttamisesta 23 päivänä joulukuuta 1948 annetun lain (904/48) mukaisessa järjestyksessä, on asianomaisen palkan maksavan viranomaisen hankittava perhe-eläkerahaston johtokunnan lausunto siitä, minkä palkkauksen perusteella pidätys on toimitettava. Jos lakkautuspalkalla oleva virkamies on määrätty hoitamaan avointa peruspalkkaista virkaa tai tointa tai hänet otetaan valtion ylimääräiseen toimeen, lasketaan vakuutusmaksun suuruus joko hänen lakkautetun virkansa tai toimensa perusteella sen mukaan kuin edellä on sanottu tai hänen hoitamansa viran tai toimen tai ylimääräisen toimen palkkauksen mukaan siten, että vakuutusmaksu lasketaan sen viran tai toimen mukaan, jossa vakuutusmaksun pidättämisen perusteena oleva palkkaus on suurempi. Jos lakkautuspalkalla olevan virkamiehen lakkautuspalkka on muun kuin valtion viran tai toimen hoitamisen johdosta pidätetty eikä hän tämän johdosta saa valtiolta palkkaa, on asianomaisen lääninhallituksen ilmoitettava perhe-eläkerahaston johtokunnalle vakuutusmaksun määräämistä ja perimistä varten lakkautuspalkalla olevan nimi, syntymäaika ja postiosoite, lakkautuspalkalle asettamispäätöksen antanut virasto sekä päätöksen numero ja päiväys, virka tai toimi, josta asianomainen on asetettu lakkautuspalkalle, ikälisien luku lakkautuspalkalle asetettaessa sekä virka, toimi tai tehtävä, jonka johdosta lakkautuspalkka on pidätetty. Samalla on ilmoitettava miltä ajalta ja minkä suuruisena lääninhallitus on pidättänyt vakuutusmaksun. Mikäli lakkautuspalkalla oleva henkilö jälleen tulee oikeutetuksi nauttimaan lakkautuspalkkaa, on siitäkin ilmoitettava perhe-eläkerahaston johtokunnalle. III VAKUUTUSMAKSUA E I PIDÄTETÄ. 1. Vakuutusmaksua ei pidätetä sivutoimenhaltijalta sivutoimen perusteella eikä tilapäiseltä toimihenkilöltä näiden toimien ja tehtävien perusteella,»koska ne eivät perusta perhe-eläkelain mukaista vakuutusta. 2. Vakuutusmaksua ei pidätetä viransijaisena virkaa tai tointa hoitamaan määrätyltä, koska tällainen viran tai toimen hoitaminen ei perusta perheeläkevakuutusta. 3. Vakuutusmaksua ei pidätetä avointa ylimääräistä tointa hoitamaan määrätyltä, koska avoimen ylimääräisen toimen hoitaminen ei perusta perheeläkevakuutusta. IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ. 1. Vakuutusmaksu on sen viranomaisen pidätettävä, joka suorittaa vakuutetulle palkan. Tämän vuoksi viranomaisen on, jos vakuutettu viran tai toimen haltija taikka ylimääräinen toimenhaltija varsinaisesta virastaan tai toimestaan virkavapaana ollen taikka lakkautuspalkalla tai eläkkeellä oleva vakuutettu määrätään virkaatoimittavana, viransijaisena tai tilapäisenä toimihenkilönä hoitamaan toista virkaa tai tointa taikka tehtävää, hankittava vakuutusmaksun pidättämistä varten selvitys vakuutetun varsinaisen viran tai toimen palkkausluokasta ja hänen ikälisiensä määrästä. 2. Jos vakuutetun sellaista palkkausta, joka on otettava huomioon vakuutusmaksun suuruutta määrättäessä, taannehtivasti korotetaan, on vakuutusmaksun suurenemisesta aiheutuva lisämaksu perittävä vakuutetulta. Mikäli

8 6 vakuutetulle suoritetaan taannehtivasti palkkauksen korotusta, on vakuutusmaksun lisämaksu perittävä tällaisen palkanmaksun yhteydessä. Jos vakuutettu ei saa palkkausta siitä varsinaisesta virastaan tai toimestaan, jonka perusteella hän on vakuutettu, on lisämaksu perittävä sen muun palkan maksun yhteydessä, joka uuden palkkauksen vahvistamisen jälkeen ensiksi suoritetaan. 3. Pidätettävä vakuutusmaksu merkitään viraston tai laitoksen palkkalistaan kunkin vakuutetun kohdalle. Virastossa tai laitoksessa, jossa pidetään erityistä palkkakortistoa, on pidätetyt vakuutusmaksut merkittävä myös tähän kortistoon. Pidätetyt vakuutusmaksut on ilmoitettava kalenterivuosittain asianomaiselle verolautakunnalle tarkkailuilmoituksessa. 4. Pidätettyjä vakuutusmaksuja varten on jokaisen tiliviraston ja sen alitilittäjän avattava erityinen perhe-eläkerahaston tili. Alitilittäjä ei kuitenkaan päätä mainittua tiliään, vaan sen kunkin kuukauden tilitapahtumat kirjataan, alitilittäjän kuukausitiliilmoituksen kautta, yhtenä eränä tiliviraston sanotulle tilille. Pidätetyt vakuutusmaksut on tiliviraston omasta sekä alitilittäjäinsä puolesta suoritettava viimeistään kuukauden kuluessa kunkin vakuutusmaksujen pidättämiskuukauden päättymisestä seuraaville valtiokonttorin postisiirtotileille : posti- ja lennätinhallitus tilille N:o 51, rautatiehallitus tilille N:o 52 ja muut tilivirastot tilille N:o Eläke- ja hautausapuhakemukseen on mm. liitettävä asianomaisen viranomaisen todistus vakuutetun perheeläkelain 5 :n 4 momentin mukaisesta palkasta. Tällainen todistus on viranomaisen laadittava perhe-eläkerahaston johtokunnan vahvistamalle lomakkeelle, joita painatetaan perheeläkerahaston toimesta ja joita viranomaiset voivat tilata valtion julkaisutoimistosta (osoite: Helsinki, Annankatu 44). Todistus on annettava maksuitta. Perhe-eläkerahaston osoite on: Helsinki, Kasarmikatu 42. Perhe-eläkerahaston puhelinnumerot ovat: toimisto 27150, ja toimistopäällikkö Tällä kirjeellä kumotaan valtiovarainministeriön 27 päivänä joulukuuta 1951 päivätyssä kirjeessä N:o 6784 annetut perheeläkevakuutusmaksun pidättämistä koskevat toimeenpanomääräykset. Tämän valtiovarainministeriö kunnioittaen ilmoittaa valtioneuvoston kanslialle ja kaikille ministeriöille tiedoksi sekä niiden alaisten virastojen ja laitosten tietoon ja noudatettavaksi saatettavaksi.

9 7 Perhe-eläkelain mukainen vakuutusmaksu. Sovelletaan lukien. Palkkauksen indeksikorotuksen ollessa 15 %. V akuutusmaksu peruspalkasta peruspalkasta peruspalkasta peruspalkasta peruspalkasta peruspalkasta tai tai tai tai tai tai vuosipalkkiosta vuosipalkkiosta vuosipalkkiosta vuosipalkkiosta vuosipalkkiosta vuosipalkkiosta kuukaudessa ja yhdestä ja kahdesta ja kolmesta ja neljästä ja viidestä ikälisästä ikälisästä ikälisästä ikälisästä ikälisästä Vakuutetun kuukaudessa kuukaudessa kuukaudessa kuukaudessa kuukaudessa palkkausluokka mk mk mk mk mk i tf