Puu Puun rakenne ja kemia. Puun uuteaineet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puu-19.1000 Puun rakenne ja kemia. Puun uuteaineet"

Transkriptio

1 Puu Puun rakenne ja kemia Puun uuteaineet

2 Luennon oppimistavoitteet Ymmärrät, että uuteaineet muodostuvat suuresta joukosta kemiallisesti hyvinkin erilaisia yhdisteitä, jotka voidaan uuttamalla erottaa puuaineksesta. saat kertoa, mitkä ovat uuteaineiden tehtävät. Tiedät, missä uuteaineita sijaitsee. Pystyt listaamaan uuteaineiden kolme päätyyppiä sekä niiden ominaisuuksia. saat kertoa esimerkein, millaisia uuteaineita eri päätyypeissä on (kemiallinen rakenne, ominaisuudet, kokoluokka, tehtävät, esiintyminen). Tiedät puun epäorgaanisten yhdisteiden merkityksen ja määrän puussa

3 PUUN UUTEAINEET Patologinen pihka Fysiologinen pihka Kuori Sydänpuu *) Pihkatiehyet Parenkyymisolut Fenoliset yhdisteet Fenoliset yhdisteet Terpeenit Vahat Terpenoidit Rasvahapot, jne. Terpenoidit Rasvat Vahat Rasvahapot, jne. *) ja sisäoksat

4 Uuteaineyhdisteet TERPEENIT, TERPENIDIT JA STERLIT Lipofiilisia RASVAT, VAAT JA NIIDEN KMPNENTIT FENLISET YDISTEET

5 UUTEAINEET Uuteaineet ovat puun komponentteja, jotka voidaan erottaa liukenemattomasta soluseinän materiaalista neutraalien orgaanisten liuottimien avulla. Tolueeni, bentseeni, diklorometaani, etanoli, metanoli, asetoni ja vesi

6 Uuteaineet Aikaansaavat puulajien luonteenomaisen värin ja hajun (sekä maun). Kokonaispitoisuus puussa on vähäinen. Monet uuteainekomponentit suojaavat puuta mikrobiologisilta vaurioilta tai hyönteisten hyökkäyksiltä. Uuteaineet voivat pehmittää ligniiniä ja siten ne toimivat myös soluseinän pehmentäjinä (eli plastisoimisaineina). Tärkeimmät tehtävät: Suojaaminen Ravinnon varastointi

7 UUTEAINEET Uuteaineiden koostumus vaihtelee laajasti puulajista riippuen. Tietyn puulajin kokonaisuuteainepitoisuus riippuu myös puun kasvuolosuhteista. Jopa saman puun eri osien uuteaineiden pitoisuus ja koostumus vaihtelee huomattavasti. Uuteaineina on esimerkiksi runsaammin sydänpuun ulko- kuin sisäosissa.

8 Uuteaineiden pitoisuus männyn rungossa 1) Kokonaisuuteainepitoisuus 2) Triglyseridit 3) artsihapot 4) Rasvahapot 5) Pinosylviini + monometyylieetteri UM. cambium = jälsi, sapwood = pintapuu, annual ring = vuosirengas, heartwood = sydänpuu, pith =ydin (Sjöström, E., Wood chemistry - Fundamentals and Applications. 2nd edition. Academic press, 1993.)

9 Uuteaineyhdisteet TERPEENIT, TERPENIDIT JA STERLIT RASVAT, VAAT JA NIIDEN KMPNENTIT FENLISET YDISTEET

10 Terpeenit, terpenoidit ja sterolit emiterpeeni (1 isopreeniyksikkö) Monoterpeeni (2 isopreeniyksikköä) Seskviterpeeni (3 isopreeniyksikköä) Diterpeeni (4 isopreeniyksikköä) isopreeni Polyterpeeni ( >8 isopreeniyksikköä) limoneeni kodineeni abietadieeni C C C C n Terpeenit ja terpenoidit Triterpenoidi (6 isopreeniyksikköä) Kumi Tetraterpeeni Tetraterpenoid (8 isopreeniyksikköä) isoprene units) alpha-amyriini alpha-karoteeni

11 Terpeenit, terpenoidit ja sterolit avupuiden tiehytpihkan terpenoideja PIMAARITYYPIN ARTSIAPPJA C C C Pimaarihappo Sandarokopimaarihappo Isopimaarihappo ABIETIINITYYPIT ARTSIAPPJA C C C C C Abietiinihappo Levopimaarihappo Palustriinihappo Neoabietiinihappo Dehydroabietiinihappo

12 Terpeenit, terpenoidit ja sterolit STERLEJA Sitosteroli Sitostanoli TRITERPENIDEJA C 2 Betulinoli Serratendioli

13 Rasvat, vahat ja niiden komponentit Rasvat Puussa esintyvät rasvat ovat lipofiilisiä yhdisteitä, jotka ovat muodostuneet rasvahapoista ja glyserolista. Kaikissa rasvahapoissa on parillinen määrä hiiliatomia. Esterisidokset katkeavat helposti alkalisissa olosuhteissa, mikä on eduksi sellunkeittoprosessissa. C=C sidos voi hapettua aldehydiksi ja voi vaikuttaa pihkan notkeuteen.

14 Rasvat, vahat ja niiden komponentit Vahat Alkoholikomponentti on jokin pitkäketjuinen alkoholi (C18-C24), mutta ei kuitenkaan glyseroli. Vahojen kemiallinen luonne on samankaltainen rasvojen kanssa. Vahojen ja rasvojen hydrofobinen luonne vaikeuttaa massan- ja paperinvalmistusprosesseja.

15 Rasvat, vahat ja niiden komponentit Parenkyymisolujen fysiologisen pihkan komponentteja: Rasvahappoja: C C C Palmitiinihappo Öljyhappo Linolihappo Rasvahappoestereitä 2 C C C C rasva eli triglyseridi C C 2 R1 C C n C 3 2 n=19-23 "vahat" R2 C steroli steryyliesterit R2 C triterpenyylialkoholi triterpenyyliesterit R1 = rasvahappo R2 = tyydyttymätön tai tyydyttynyt rasvahappo, hiiltä

16 Rasvat, vahat ja niiden komponentit Rasvojen ja vahojen rasvahappoyhdisteitä. Triviaalinimi Systemaattinen nimi Ketjun pituus Tyydyttynyt Palmitic exadecanoic C 16 Stearic ctadecanoic C 18 Arachidic Eicosanoic C 20 Behenic Docosanoic C 22 Lignoceric Tetrasanoic C 24 Tyydyttymätön leic cis-9-ctadecenoic C 18 Linoleic cis,cis-9,12-ctadecasatrienoic C 18 Linolenic cis,cis,cis-9,12,15-ctadesatrienoic C 18 Pinolenic cis,cis,cis-5,9,12-ctadesatrienoic C 18 Eicosatrienoic cis,cis,cis-5,11,14-eicosatrienoic C 20

17 C Me Me Me Me LIGNAANIT STILBEENI TANNIINIT FLAVNIDIT Pinoresinoli Pinosylviini Ellaghappo Gallushappo Krysiini Taksifoliini Konidendriini Fenoliset yhdisteet

18 Tiehytpihka Tyypillinen havupuiden uuteaine. Pihkatiehyitä ympäröi epiteelisolujen kerros, jossa myös pihka syntetisoituu. Pihkatiehyitä on useimmissa havupuissa, kuten esimerkiksi männyssä, Douglas-kuusessa, kuusessa ja lehtikuusessa. n kuitenkin huomattava, että pihkatiehyitä ei ole pihtakuusessa (engl. fir), hemlokissa, sypressissä tai setrissä Rungonsuuntainen ja pihkatiehyt (kuusi). ydinsäteen (Sjöström, E., Wood chemistry - Fundamentals and Applications. 2nd edition. Academic press, 1993.)

19 Tiehytpihka Puun vioittuessa pihkaa alkaa tihkua vaurioituneesta kohdasta. Epiteelisolut turpoavat absorboidessaan vettä ja samalla ne aiheuttavat paineen, minkä seurauksena pihkaa pyrkii ulos puusta. Jonkin ajan kuluttua pihkan virtaaminen loppuu, sillä pihka jähmettyy ja epiteelisolut suurenevat. sa pihkan komponenteista sisältää tyydyttymättömiä hiilihydraatteja, jotka polymeroituvat auringonvalon ja ilman vaikutuksesta. Polymeroitumisen seurauksena pihka kovettuu.

20 Tiehytpihka Pääkomponentteina ovat hartsihapot ja terpeenit. avupuiden tunnusomainen väri on peräisin monoterpeeneistä. Terpeenit haihtuvat selluloosan keiton aikana ja ne kerätään kaasufaasista. artsihapot Monoterpenoidit Triterpenoidit ja steroidit α Pinene Camphene C pimaric acid Betulinol C abietic acid 3-Carene (-)-Limonene Sitosterol

21 Fysiologinen pihka Fysiologinen pihka on itse asiassa kasvien ravintoainetta. Sitä on kaikkien puiden pintapuussa. sallistuu pintapuussa tapahtuviin puun elintoimintoihin. Sisältää rasva-aineita (rasvat ja vahat), tärkkelystä ja oligosakkarideja, proteiineja ja useita biologisia välituotteita. Tärkein komponentti on kuitenkin rasvat.

22 Fysiologinen pihka Fysiologista pihkaa esiintyy lähinnä ydinsäteiden tylppy- eli parenkyymisoluissa. Rasva-aineiden pitoisuus alenee voimakkaasti sydänpuun muodostumisen ja pihkan muodostumisen aikana. ligosakkarideja on puun elävissä osissa. Pitoisuus alenee ja koostumus muuttuu kudoksen kuollessa. Tärkkelys on läsnä pintapuussa ja kuoren elävässä osassa, mutta sitä ei esiinny sydänpuussa ja ulommassa kuolleessa kuoren osassa. Tärkkelyspitoisuus alenee pihkan muodostumisen aikana.

23 Sydänpuupihka Sydänpuupihka muodostuu sydänpuun muodostumisen seurauksena. Sydänpuupihkaa muodostuu, kun pintapuu muuttuu sydänpuuksi. Pintapuun ja sydänpuun rajalla tapahtuvan aineenvaihdunnan kiihtyminen edeltää pintapuun muuttumista sydänpuuksi. Tämän kiihtyvän aineenvaihdunnan seurauksena sydänpuupihka saa lopullisen rakenteessa. Saattaa sisältää värillisiä komponentteja. eterogeeninen ryhmä.

24 Sydänpuupihka Sydänpuupihkan päätehtävät ovat: Suojella puuta biologisia hyökkäyksiä vastaan ja vastustaa puun lahoamista Alentaa vesipitoisuutta (toisinaan) Toimia fungisidina eli sienituhoaineena (toisinaan) Pohjoisen pallonpuoliskon havupuiden sydänpuupihkaa ovat: Aromaattiset yhdisteet Lignaani Stilbeenit (sitoutuvat ja polymeroituvat helposti ligniinin kanssa) Tanniinit (muodostavat metallikomplekseja esim. Fe 2+ kanssa) Flavonoidit (difenolit kuten stilbeenit)

25 Sydänpuupihka Pinosylvin Stilbeneenit Lignaanit Tanniinit Flavonoidit Me Me pinoresinol C gallic acid ellagic acid chrysin taxifolin Me Me conidendrin

26 Männyn uuteaineet Rasvahapot, kuten öljyja linolihappo Seskviterpeenit Monomeeriset flavonoidit pinocembrin α-copaene Stilbeenit α-himachalene α-muurolene catechin Triterpenoidit squalene C C pinosylvin β-sitosterol

27 Pihtakuusen uuteaineet Rasvahapot Monomeeriset flavonoidit Triterpenoidit pinocembrin β-sitosterol campesterol quercetin Seskviterpeenit C aromadendrin todomatsuic acid

28 Kalifornian punapuun uuteaineita Monoterpeenit puuttuvat Kondensoitunut tanniini Diterpenoidit Sekiriinit sequirin D Seskviterpeenit sugiol phyllocladanol caryophyllene calamenene

29 Eukalyptuksen uuteaineita Triterpenoidit β-sitosterol Rasvahapot (C 20 -C 26 ) ydrosyloituvat tanniiinit Kondensoituneet tanniinit Monomeeriset flavonoidit stigmastanol epicatechin Stilbeenit C C resveratrol kaempferol aromadendrin

30 Pyökin uuteaineita Yksinkertaiset, polaariset sakkarogeniset fenolit ydrolysoituvat tanniinit Kumariinit Stilbeenit Monomeeriset flavonoidit leucorobinetinidin C C kaempferol resveratrol teracacidin

31 Vaahteran uuteaineita Tanniinit Triterpenoidit β-sitosterol C(C=C) 2 C(C 3 )C 2 C 3 Monomeeriset flavonoidit melacacidin mollisacacidin acerotin Ac C teracacidin leucorobinetinidin

32 Poppelin uuteaineita Triterpenoidit Monomeeriset sakkarogeniinit kiinnittyvät sokerimolekyyliin estereinä tai glukosideina. β-sitosterol C C C C C 3 C salicylic acid C caffeic acid Me Me acetosyringone Me lupeol Monomeeriset flavonoidit vanillin α-amyrin naringenin

33 YTEENVET Uuteaineita on sydänpuussa, havupuiden pihkatiehyissä tai elävän puun ydinsolujen tylppysoluissa (eli parenkyymisoluissa) ja kuoressa. vat puulajista tai suvusta riippuvaisia. Tiehytpihka Tyypillisesti havupuissa. Suojaa puuta ulkopuolisilta vaurioilta. Varastoitunut erityisiin pihkatiehyisiin. Fysiologinen eli parenkyymipihka Puun vararavintoa. Esiintyy vain pintapuussa. Läsnä kaikissa puissa. Sydänpuupihka Suojaa puuta biologisilta hyökkäyksiltä ja vastustaa puun lahoamista.

34 Epäorgaaniset yhdisteet Epäorgaaniset yhdisteet ovat välttämättömiä puun elintoimintojen kannalta. Yleisimpiä yhdisteitä ovat kalsium, kalium ja magnisium. Pitoisuus verrattain vähäinen: lauhkeiden alueiden puut 0,1-1,0% puun kuivapainosta. trooppisissa ja subtrooppisissa puulajeissa jopa 5%.

35 Epäorgaaniset yhdisteet Pitoisuusalue (ppm) Alkuaine Ca, K, Mg F, Fe, Mn, Na, P, S 10-1 Al, B, Si, Sr, Zn, Ti 1-0,1 Ag, Ba, Cd, Cr, Cu, Ni, Rb, Sn 0,1-0,01 Bi, Br, Ce, Co, I, La, Li, Pb, Se W 0,01-0,001 As, Eu, Gd, f, g, Mo, Nd, Pr, Sc, Sb uom. (ppm eli mg/kg)

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa FT Hanna Brännström BIOKOKKOLA-SEMINAARI 28.10.2015 Esityksen sisältö 1. Puun kemiallinen koostumus 2. Uuteaineet Uuteaineiden

Lisätiedot

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

SOLUSEINÄN KOOSTUMUS Puukuitujen soluseinät koostuvat lähinnä selluloosasta, hemiselluloosista ja ligniinistä.

SOLUSEINÄN KOOSTUMUS Puukuitujen soluseinät koostuvat lähinnä selluloosasta, hemiselluloosista ja ligniinistä. Puupolymeerit ja soluseinän hienorakenne Luennolla käsiteltävät asiat löytyvät kirjan kappaleista 4,5 ja 6. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Kappale 4: Puun soluseinä Kappale 5: Puun erikoissolukot Kappale

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Luennon 8 oppimistavoitteet I. Puun hemiselluloosien rakenne ja ominaisuudet. Puun koostumus. Luennon 8 oppimistavoitteet II

Luennon 8 oppimistavoitteet I. Puun hemiselluloosien rakenne ja ominaisuudet. Puun koostumus. Luennon 8 oppimistavoitteet II Luennon 8 oppimistavoitteet I Puun hemiselluloosien rakenne ja ominaisuudet Puu-9.20 Puun rakenne ja kemia Ymmärrät, että hemiselluloosat muodostuvat joukosta heteropolysakkarideja. Ymmärrät, että hemiselluloosapitoisuus

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Propoliksen puhdistaminen ja paras mahdollinen uutossaanto Anneli Salonen

Propoliksen puhdistaminen ja paras mahdollinen uutossaanto Anneli Salonen paras mahdollinen uutossaanto Anneli Salonen Pohjois-Karjalan kasvien bioaktiivisuus ja innovatiivinen yritystoiminta-hanke Tutkimustuloksia suomalaisista apituotteista-seminaari 16.11.2012 Johdanto Propolis

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Käsiteltävät aiheet: Mikä aikaansaa sidokset? Mitä eri sidostyyppejä on? Mitkä ominaisuudet määräytyvät sidosten kautta? Chapter 2-1 Atomirakenne Atomi elektroneja

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. tammikuuta 2012 (11.01) (OR. en) 5198/12 ENV 10 ENT 2

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. tammikuuta 2012 (11.01) (OR. en) 5198/12 ENV 10 ENT 2 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. tammikuuta 2012 (11.01) (OR. en) 5198/12 ENV 10 ENT 2 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 5. tammikuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Keittomakkaroiksi kutsutaan makkaroita, jotka

Keittomakkaroiksi kutsutaan makkaroita, jotka Keittomakkarat Keittomakkaroiksi kutsutaan makkaroita, jotka kypsennetään keittämällä. ällä Keittomakkaroita ovat leikkelemakkarat ja ruokamakkarat. Keittomakkarat kypsennetään + 72 C:n sisälämpötilaan.

Lisätiedot

PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Lauri Äystö, SYKE/KTK Neuvottelupäivä MARA- ja MASA-asetuksista 22.11.2016 Ympäristökelpoisuus:Nykyiset MARA-rajaarvot Pysyvän jätteen kaatopaikan

Lisätiedot

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Pvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, OES

Pvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, OES 1 Novalab Oy, Kemian ja mikrobiologian osastot Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. 09 2252860 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO 4833-1:2013 Myös rohdosvalmisteet

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus 1 Teppo Tutkija 9.2.2016 Kuusi ei kuki runsaasti joka vuosi, ja erityisesti heikon tai keskinkertaisen kukinnan vuosina kaikki siemenaiheet eivät pölyty. Hedelmöittymättömät siemenaiheet kehittyvät kuitenkin

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.

Lisätiedot

1111 pli. 712 le. Analyysinumerot ( Mååritykset. XRF-analyysi. Nåytteidenlaatu. THaarialle ANALYYSITILAUS. Toimipaikka, tilaaja . 19 \9.

1111 pli. 712 le. Analyysinumerot ( Mååritykset. XRF-analyysi. Nåytteidenlaatu. THaarialle ANALYYSITILAUS. Toimipaikka, tilaaja . 19 \9. 1111 pli ANALYYSITILAUS THaarialle Toimipaikka, tilaaja. 19 \9 Vastaanottaja Tutkimusalue Jakelu Laskutus Analyysinumerot ( Mååritykset - XRF-analyysi 712 le Nåytteidenlaatu Korjauslasku: kalraus kalllomurske

Lisätiedot

CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017

CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017 CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017 Tenttikysymysten aihealueita eli esimerkkejä mistä aihealueista ja minkä tyyppisiä tehtäviä kokeessa

Lisätiedot

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN KOKOJAKAUMA, KOOSTUMUS JA LÄHTEET PÄÄKAUPUNKISEUDULLA - JATKOTUTKIMUKSET

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN KOKOJAKAUMA, KOOSTUMUS JA LÄHTEET PÄÄKAUPUNKISEUDULLA - JATKOTUTKIMUKSET M2T9904 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN KOKOJAKAUMA, KOOSTUMUS JA LÄHTEET PÄÄKAUPUNKISEUDULLA - JATKOTUTKIMUKSET Tuomo Pakkanen, Kati Loukkola ja Risto Hillamo Ilmatieteen laitos Päivi Aarnio ja Tarja Koskentalo

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN OHJE ST 7.3 / 13.6.2014 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 Yleistä 3 2 Miten efektiivisen annoksen kertymä lasketaan 3 3 Mitä annosmuuntokertoimia efektiivisen annoksen kertymän laskemisessa

Lisätiedot

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

RUBBER. Elastinen pinnoite Helppo irrottaa!

RUBBER. Elastinen pinnoite Helppo irrottaa! RUBBER comp Elastinen pinnoite Helppo irrottaa! RUBBERcomp KUMIMAALISPRAY RUBBERcomp kumimaalispray on helposti levitettävä, monikäyttöinen, ilmakuivuva erikoiskumipinnoite. Se suojaa käsiteltävän pinnan

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon

Lisätiedot

Hivenaineiden perustarpeen sekä hiukan lisääntyneen tarpeen tyydyttämiseen laskimoravitsemuksen yhteydessä.

Hivenaineiden perustarpeen sekä hiukan lisääntyneen tarpeen tyydyttämiseen laskimoravitsemuksen yhteydessä. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Addaven infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Addaven sisältää: 1 ml 1 ampulli (10 ml) Kromikloridi 6 H 2 O 5,33 mikrog

Lisätiedot

ASEMATIE 2, TIKKURILA TILASTOVERTAILU SISÄILMAN VVOC- JA VOC-ANALYYSISTÄ

ASEMATIE 2, TIKKURILA TILASTOVERTAILU SISÄILMAN VVOC- JA VOC-ANALYYSISTÄ ASEMATIE 2, TIKKURILA TILASTOVERTAILU SISÄILMAN VVOC- JA VOC-ANALYYSISTÄ Projekti 1443212 7.11.2012 Tilastovertailu 1443212 VVOC- ja VOC-yhdisteet, ilma 7.11.2012 Sivu 1:8 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

Männyn sydänpuun uuteaineiden nopea mittaus

Männyn sydänpuun uuteaineiden nopea mittaus Männyn sydänpuun uuteaineiden nopea mittaus BioKokkola-seminaari 28.10.2015 Kokkola Material Week Anni Harju ja Susanna Pulkka Luonnonvarakeskus, Punkaharju Esityksen sisältö 1. Mitä männyn sydänpuu on?

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Tärkeitä tasapainopisteitä

Tärkeitä tasapainopisteitä Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen

Lisätiedot

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat:

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 2011

SISÄLLYSLUETTELO 2011 SISÄLLYSLUETTELO 2011 Taulukot Tuumat millimetreiksi ISO-toleranssit Säteisakselitiivisteet DIN 3760 1 49 NBR 3 NBR Tuumamittaiset 36 FPM 42 Teräsjouset AISI 302 ja AISI 316T 49 V-renkaat Frontseal 50

Lisätiedot

Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit

Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit Rasvoihin liittyy paljon epäselvyyksiä ja myyttejä. Vasta viime aikoina rasvojen merkitys hyvinvoinnille on avautunut. Rasvahapot ovat välttämättömiä rakennuspalikoita

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO. Puun kemiallinen koostumus ja sen uuteaineiden analysointi

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO. Puun kemiallinen koostumus ja sen uuteaineiden analysointi LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT Kemiantekniikka Analyysipalvelut Kandidaatintyö ja seminaari Puun kemiallinen koostumus ja sen uuteaineiden analysointi Tekijä: Olli Holopainen 0340578 6.4.2015

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24. 5. 2004 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 Solujen kalvorakenteet rajaavat solut niiden ulkoisesta ympäristöstä

Lisätiedot

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt KPL1 Hiili ja sen yhdisteet 1. Mikä on hiilen kemiallinen kaava? C 2. Mitkä ovat hiilen 4 eri esiintymismuotoa? Miten ne eroavat toisistaan? Timantti, grafiitti, fullereeni, nanoputki. Eroavat rakenteelta

Lisätiedot

Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden

Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden kokonaisvaltainen hyötykäyttö TkT Risto Korpinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet Uudet tuotteet, palvelut ja teknologia Biokomponenttien erotus

Lisätiedot

VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland

VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland 2 Kaasutuskaasun epäpuhtaudet Kaasutuskaasu sisältää polttoaineesta

Lisätiedot

Kuva 1. Korento lehdellä (Miettinen, A., 2006).

Kuva 1. Korento lehdellä (Miettinen, A., 2006). Pigmentit yönteisten värien monimuotoisuus (ks. kuva 1) on aina kiehtonut luonnontieteilijöitä. Vasta 1900-luvun alussa alettiin ymmärtää pigmenttien kemiaa. Pigmentit esiintyvät luonnon materiaaleissa

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Päiväys: 1.8.2002 Edellinen päiväys: 1.7.2000

Päiväys: 1.8.2002 Edellinen päiväys: 1.7.2000 x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE x KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi ETAX

Lisätiedot

13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin?

13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? 13.11. tulosten arviointi Tulosten arviointi voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? onko osa saaduista tuloksista sattumanvaraisia? mitkä OSAT puusta ovat luotettavimpia? 1 KONSENSUSDIAGRAMMI Useita yhtä

Lisätiedot

HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT!

HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT! UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT Ari Väisänen 5.10.2016 TUTKIMUSRYHMÄMME HANKKEITA n Harvinaisten maametallien talteenotto puun- ja turpeenpolton tuhkasta

Lisätiedot

Työpaikkojen sisäilman VOCviitearvot

Työpaikkojen sisäilman VOCviitearvot Työpaikkojen sisäilman VOCviitearvot Arja Valtanen, Hanna Hovi ja Tapani Tuomi Työterveyslaitos, työympäristölaboratoriot Orgaanisille yhdisteille säädettyjä pitoisuusarvoja asuin-ja työskentelytilojen

Lisätiedot

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija

Lisätiedot

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU SISÄILMAN VVOC- JA VOC-ANALYYSISTÄ

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU SISÄILMAN VVOC- JA VOC-ANALYYSISTÄ RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU SISÄILMAN VVOC- JA VOC-ANALYYSISTÄ Projekti 1810515 11.3.2015 Tilastovertailu 1810515 VVOC- ja VOC-yhdisteet, ilma 11.3.2015 Sivu 1:11 Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

Liikuntaravitsemus - lisädiat -

Liikuntaravitsemus - lisädiat - Liikuntaravitsemus - lisädiat - Päivi Söderholm UiKaa kauden avaus Hiilihydraatit: sokeri, tärkkelys ja kuitu Hiilihydraa:imääriä N. 20-25 g hiilihydraa0ia 150 g 5 kpl Muusi 1,8 dl 1,6 dl (100g) 1 dl Proteiinit

Lisätiedot

VESIKARIN PÄIVÄKOTI TULKINTA JA TILASTOVERTAILU MATERIAALIEN FLEC- ANALYYSISTÄ

VESIKARIN PÄIVÄKOTI TULKINTA JA TILASTOVERTAILU MATERIAALIEN FLEC- ANALYYSISTÄ VESIKARIN PÄIVÄKOTI TULKINTA JA TILASTOVERTAILU MATERIAALIEN FLEC- ANALYYSISTÄ Projekti 1916416 3.2.2016 Tilastovertailu 1916416 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) 3.2.2016 Sivu 1:8 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 1 Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 Tornion kaupunki 2 Kirjoittaja: ympäristönsuojelusihteeri Kai Virtanen Tornion kaupunki Suensaarenkatu 4 FI-95400 Tornio puh. +358-(0)40-7703239

Lisätiedot

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry, Forssa LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Kuluttaja arvostaa elintarvikkeissa

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Dendrokronologinen näyte FfY070J A mikroskoopilla mitattavana. Lappeenrannan Pallon ortodoksihautausmaan

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE TEHTÄVÄOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Tehtävien suoritusaika on 2 h 45 min. Osa 1 (Tekstin ymmärtäminen) Osassa on 12 valintatehtävää. Tämän osan maksimipistemäärä

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000 Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2 KE5). Yksi soveltava yo

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Päiväys : 12.07.2010 Sivu 1 / 6 1. Aineen tai valmisteen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Aineen tai valmisteen tunnistus tiedot Aineen ja/tai valmisteen käyttötarkoitus vain hammashoitokäyttöön

Lisätiedot

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00 TERVEYDE BITIETEIDE enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: imikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 9.00 YLEISET JEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-10. Paperinippua

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari Vantaa 12.04.2011 Mikko Moilanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Puusta

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Mineraalilaboratorio Mila Oy Versio 2.8 Näytteenotto-ohje MINERAALILABORATORIO MILA OY NÄYTTEENOTTO-OHJE

Mineraalilaboratorio Mila Oy Versio 2.8 Näytteenotto-ohje MINERAALILABORATORIO MILA OY NÄYTTEENOTTO-OHJE MINERAALILABORATORIO MILA OY NÄYTTEENOTTO-OHJE 2017 NÄYTTEIDEN LÄHETYSOHJEITA - Näytteiden lähetys maanantaista torstaihin pikapostina. Taksin tai kuriiripalvelun välityksellä näytteitä voi lähettää myös

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) 8540/16 ADD 1 REV 1 DENLEG 34 AGRI 222 SAN 162 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti

Lisätiedot

MITTAUSTULOKSET Koskenkylän koulu, Koskenkyläntie 424, Pernaja Liite

MITTAUSTULOKSET Koskenkylän koulu, Koskenkyläntie 424, Pernaja Liite 77.0709 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2001:14. Hengitettävien hiukkasten kokojakauma, koostumus ja lähteet pääkaupunkiseudulla - jatkotutkimukset

Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2001:14. Hengitettävien hiukkasten kokojakauma, koostumus ja lähteet pääkaupunkiseudulla - jatkotutkimukset Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2001:14 Hengitettävien hiukkasten kokojakauma, koostumus ja lähteet pääkaupunkiseudulla - jatkotutkimukset Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2001: 14 Tuomo Pakkanen, Kati

Lisätiedot