PUUN KUOREN KOOSTUMUS JA HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUKSIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUUN KUOREN KOOSTUMUS JA HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUKSIA"

Transkriptio

1 PUUN KUREN KSTUMUS JA HYÖDYNTÄMISMAHDLLISUUKSIA Kokkola Raimo Alén Jyväskylän yliopisto Soveltavan kemian osasto

2 SISÄLTÖ PUUN JA KUREN PÄÄAINEKMPNENTIT SEKÄ NIIDEN PITISUUDET KURIKMPNENTTIEN ERIKISPIIRTEET KUREN KEMIALLISEN HYÖDYNTÄMISEN YLEISPIIRTEET ESIMERKKEJÄ JA MAHDLLISUUKSIA KUREN HYÖDYNTÄMISEKSI YHTEENVET

3 PUUN KEMIALLISET PÄÄKMPNENTIT HIILIHYDRAATIT (65-75 % ka:sta) SELLULSA (40-45 % ka:sta) HEMISELLULSAT (25-35 % ka:sta) LIGNIINI (25-30 % ka:sta) UUTEAINEET (< 5 % ka:sta) EPÄRG. AINES (< 0,5 % ka:sta) (vettä noin 55 % tuoreesta puusta)

4 PUUN KEMIALLISET PÄÄKMPNENTIT SELLULSA - perusyksikkönä glukoosi - DP HEMISELLULSAT (polyoosit) - perusyksikköinä lukuisia monosakkarideja (pentoosit ja heksoosit) sekä näiden johdannaisia (uronihapot ja 6-deoksiheksoosit) - DP rakenne-eroja havu- ja lehtipuiden välillä

5 a) H H CH 2 H 1 4 CH n CH 2 b) -D-Glcp-(1 4)--D-Glcp-(1 n 4)--D-Glcp c) H CH 2 H CH 2 H CH 2 n d) CH 2 H CH 2 H H H CH 2 n H Selluloosan kemiallinen rakenne

6 HEXSES PENTSES H CH 2 CH 2 H H H CH 2 H H H 2 C -D-Glcp -D-Manp -D-Galp -D-Xylp -L-Arap -L-Araf DEXYHEXSES H 2 C H 2 C H H CH 3 H CH 3 H H -L-Araf -D-Araf -L-Rhap -L-Fucp HEXURNIC ACIDS C 2 H H C 2 H H H 3 C C 2 H -D-GlcpU -D-GalpU 4--Me--D-GlcpU Hemiselluloosien monosakkaridikomponentit

7 PUUN KEMIALLISET PÄÄKMPNENTIT HAVUPUUHEMISELLULSAT - GLUKMANNAANI (15-20 % ka:sta) - KSYLAANI (5-10 % ka:sta) LEHTIPUUHEMISELLULSAT - GLUKMANNAANI (<5 % ka:sta) - KSYLAANI (25-30 % ka:sta) HAVU- JA LEHTIPUUN PEKTIINIAINES - PLYURNIDIT - HAPAN GALAKTAANI - ARABINAANI

8 4)--D-Glcp-(1 4)--D-Manp-(1 6 4)--D-Manp-( D-Galp Galactoglucomannan Gal : Glu : Man 0.5 : 1 : 3.5 4)--D-Xylp-(1 4)--D-Xylp-(1 4)--D-Xylp-(1 4)--D-Xylp-( Me--D-GlcpU 2 1 -L-Araf Arabinoglucuronoxylan Ara : GlcU : Xyl 1 : 2 : 8 Havupuuhemiselluloosien osarakenteet

9 4)--D-Glcp-(1 4)--D-Manp-(1 4)--D-Manp-(1 Glucomannan Glu : Man 1 : 1.5 4)--D-Xylp-(1 2 4)--D-Xylp-(1 9 4)--D-Xylp-( Me--D-GlcpU Glucuronoxylan GlcU : Xyl 0.1 : 1 Lehtipuuhemiselluloosien osarakenteet

10 PUUN KEMIALLISET PÄÄKMPNENTIT LIGNIINI (havupuissa % ka:sta ja lehtipuissa % ka:sta) - perusyksikkönä fenyylipropaani - DP rakenne-eroja havu- ja lehtipuiden välillä PIENIMLEKYYLISET YHDISTEET - uuteaineet (<4 % ka:sta) - muut orgaaniset yhdisteet (<0,5 % ka:sta) - epäorgaaninen aines (<0,5 % ka:sta)

11 Ligniinin osarakenne (Adler 1977)

12 UUTEAINEET MITÄ UUTEAINEET VAT? - orgaanisilla liuottimilla (esim. asetoni, dikloorimetaani, etanoli, dietyylieetteri ja tolueeni) puusta uuttautuvia lipofiilisiä yhdisteitä ( pihka ) - vedellä puusta uuttautuvia hydrofiilisiä yhdisteitä ESIINTYMISEN JA TIMINNAN MUKAINEN JATTELU - tiehytpihka eli patologinen pihka (suojaava aines) - parenkyymipihka eli fysiologinen pihka (vararavinto) - fenolijohdannaiset eli sydänpuupihka (lahonesto) RAKENTEEN MUKAINEN JATTELU

13 UUTEAINEIDEN RAKENTEEN MUKAINEN JATTELU Alifaattiset ja alisykliset yhdisteet TERPEENIT JA TERPENIDIT (sisältää mm. hartsihapot ja steroidit) RASVAHAPPJEN ESTERIT (rasvat ja vahat) RASVAHAPT JA -ALKLIT ALKAANIT Fenoliset yhdisteet YKSINKERTAISET FENLIT STILBEENIT LIGNAANIT ISFLAVNIT FLAVNIDIT KNDENSITUNEET TANNIINIT HYDRLYSITUVAT TANNIINIT Muut yhdisteet SKERIT SYKLITLIT TRPLNIT AMINAPT ALKALIDIT KUMARIINIT KINNIT

14 Puun kemialliset pääkomponentit

15 PUUN SIEN SUHTEELLINEN SUUS (%) PUUN SA MÄNTY (Pinus sylvestris) KUUSI (Picea abies) KIVU (Betula pendula) RUNKPUU LATVUS + KSAT KANT + JUURET

16 PUUN SIEN SUHTEELLINEN SUUS (%) PUUN SA MÄNTY KUUSI KIVU (Pinus sylvestris) (Picea abies) (Betula pendula) PUUAINES KURI NEULASET tai LEHDET

17 Kuoren rakenne

18 AINERYHMIEN ESIINTYMINEN PUUSSA (% kuiva-aineesta) Aineryhmä Puu Kuori (sisä- ja ulkokuori) SELLULSA HEMISELLULSAT LIGNIINI UUTEAINEET MUU RGAANINEN AINES EPÄRGAANINEN AINES < 0,5 2-5

19 KUREN MUU RGAANINEN AINES (% kuiva-aineesta) Aineryhmä Pitoisuus Suberiini 2-8 Polyfenolit 2-7 Pektiiniaines ja tärkkelys 1-5

20 HIILIHYDRAATIT SELLULSA puuselluloosaa amorfisempaa selluloosamolekyylit puuselluloosamolekyylejä lyhyempiä HEMISELLULSAT havupuukuori: (galakto)glukomannaani ja ksylaani lehtipuukuori: ksylaani ja glukomannaani PEKTIINIAINES polygalakturonihappo (polyuronidi, hapan galaktaani ) galaktaani arabinaani MUUT HIILIHYDRAATIT glukaaneja (galaktoosia ja ksyloosia sisältäviä glukaaneja sekä kalloosi eli -D-(1 3)-glukaani) tärkkelys (-D-(1 4)-glukaani)

21 FENLISET YHDISTEET MNMEERISET PLYFENLIT JA NIIDEN GLYKSIDIT flavonoidit (kversetiini, taksifoliini ja dihydrokversetiini) Leukoantosyanidiinit (flavan-3,4-diolit) (kondensoituneiden tanniinien biosynteesivälituotteita) muut (yksinkertaiset fenolit, stilbeenit ja salisiinit) LIGFLAVNIDIT lignaanit proantosyanidiinit (oligomeeriset flavon-3-olit)

22 H H H H H H H H dimeerinen proantosyanidiini B-1 dimeerinen proantosyanidiini B-7 tetrameerinen proantosyanidiini (Rhus langea)

23 FENLISET YHDISTEET PLYFLAVNIDIT kondensoituneet tanniinit (liukenevat veteen ja etanoliin) flobafeenit (liukenevat etanoliin, eivät veteen) fenolihapot (liukenevat laimeisiin alkaliliuoksiin, eivät merkittävästi neutraaleihin liuottimiin) HYDRLYSITUVAT TANNIINIT gallotanniinit ellagitanniinit LIGNIINI

24 HAIHTUVAT YHDISTEET TERPEENIT JA TERPENIDIT YKSINKERTAISET FENLIT FURAANIT

25 LIPFFILISET YHDISTEET TERPEENIT JA TERPENIDIT RASVAHAPPESTERIT (rasvat ja vahat) VAPAAT RASVAHAPT RASVA-ALKLIT TIETYT FENLIT

26 SUBERIINI esiintyy merkittävästi korkkitammen (Quercus suber) korkkisoluissa, mihin nimi pohjautuu polyesteri, joka koostuu alifaattisista happo- ja alkoholikomponenteista -hydroksikarboksyylihapot 9,10-epoksi-18-hydroksioktadekaanihappo 22-hydroksidokosaanihappo 18-hydroksi-9-oktadekeenihappo 9,10,18-trihydroksioktadekaanihappo 9,16-dihydroksiheksadekaanihappo 20-hydroksieikosaanihappo,-dikarboksyylihapot dokosaanidikarboksyylihappo 9-oktadekeenidikarboksyylihappo eikosaanidikarboksyylihappo 9-hydroksioktadekaanidikarboksyylihappo 9,10-epoksioktadekaanidikarboksyylihappo 8,9-dihydroksiheksadekaanidikarboksyylihappo 8-heksadekeenidikarboksyylihappo rasvahappoja C 16 - C 24 rasva-alkoholeja

27 VAHAT eristetty erityisesti Douglaskuusen (Pseudotsuga menziensii) kuoren korkkisoluista peräkkäisillä uutoilla saadaan: i) heksaanivaha (saanto 5,5 %) rasvahappojen (C 13 - C 24 ) ja alkoholien (sitosteroli, kampesteroli tai muut steroidi-tyyppiset triterpenoidit sekä havupuilla myös ferulahappo ja lehtipuilla sinapiinihappo ii) bentseenivaha (saanto 2,5 %) happohydrolyysin jälkeiset komponentit: rasvahapot, -dikarboksyylirasvahapot, -hydroksirasvahapot ja rasva-alkoholit kaupallisia vahoja alemmat sulamispisteet ja pehmenemispisteet värillisiä (tummia) fraktioita ja tietyt sovellukset edellyttävät valkaisua

28 KUREN KEMIALLISTEN KMPNENTTIEN LIU- KENEMINEN PERÄTTÄISISSÄ LIUTINUUTISSA (liuottimen polaarisuutta lisätään) Dietyylieetteri lipofiiliset uuteaineet Etanoli monomeeriset polyfenolit (mm. flavonoidit) oligoflavonoidit kondensoituneet tanniinit flobafeenit Kuuma vesi kondensoituneet tanniinit vesiliukoiset hiilihydraatit 1 %:nen natriumhydroksidi fenolihapot hemiselluloosat suberiinimonomeerit (hydrolyysituotteet) Jäännös: selluloosa ja ligniini

29 KUREN KEMIALLISEN HYÖDYN- TÄMISEN YLEISPIIRTEET EDULLISET TEKIJÄT: UUDISTUVA RAAKA-AINE SAATAVISSA KESKITETYSTI TEHTAILTA Suomessa ~ 6 milj. m 3 /vuosi Maailmassa ~ 240 milj. m 3 /vuosi KKNAISVALTAINEN HYÖDYNTÄMISMAHDLLISUUS (hyödyntämättömän jäännöksen polttomahdollisuus) SISÄLTÄÄ MNIA ERITYYPPISIÄ JA PTENTIAALISIA YHDISTEITÄ SEKÄ YHDISTERYHMIÄ uuteainepohjaista ainesta esiintyy enemmän kuin puussa mahdollisuus sekä erikoiskemikaalien että bulkkituotteiden valmistamiseen

30 VAIKEUTTAVAT TEKIJÄT: TELLINEN RAAKA-AINE SISÄLTÄÄ HIEKKAA JA MUITA EPÄPUHTAUKSIA KUREN KEMIA MNIMUTKAINEN (puuhun verrattuna) VAIKEUDET YHDISTEIDEN SEKÄ YHDISTERYHMIEN ERTTAMISESSA JA PUHDISTAMISESSA (kemialliset ja taloudelliset näkökohdat) KSTUMUSVAIHTELUT JA SIITÄ JTUVAT TUTESAANTVAIHTELUT (puun ikä ja kasvuolosuhteet) KUREN EDULLINEN PLTTMAHDLLISUUS JA KÄYTTÖTARVE PUUNJALSTUSTELLISUUDESSA

31 KAUPALLISET TUTTEET Tuote Vahat Tanniinit Polyflavonoidipolymeerit Alkuperä Douglaskuusi Australialainen akasia Lännenhemlokki Pseudotsuga menziesii Acacia mearnsii Tsuga heterophylla

32 VAHAT sementin lisäaineet muovipuristeiden voiteluaineet lannoitteiden lisäaineet hedelmien päällystysvaha kosmetiikkatuotteet hiilipaperin valmistus TANNIINIT (proantosyanidiinit ja kondensoituneet tanniinit) porauslietteen lisäaineet laastien lisäaineet metallien kompleksinmuodostajat uretaanivaahtomuovin polyolikomponentti lisäaineiden valmistus formaldehydin kanssa (vanerit ja lastulevyt) (kylmäpuristusliimat) sulfonoidut tuotteet (porauslietteen lisäaineet, nahan parkitus ja puun lisäaineet) PLYFLAVNIDIPLYMEERIT erilaisten polymeerien valmistus

33 HYÖDYNTÄMISMAHDLLISUUDET HIILIHYDRAATIT hyödyntäminen ei todennäköistä vesiliukoiset hiilihydraatit (pentosaanit furfuraali) FENLISET YHDISTEET flavonoidien hyödyntäminen saattaa olla mahdollista proantosyanidiinien ja kondensoituneiden tanniinien hyödyntäminen saattaa olla mahdollista hydrolysoituvien tanniinien, ligniinien ja muiden fenolien hyödyntäminen ei näytä mielekkäältä

34 HYÖDYNTÄMISMAHDLLISUUDET VAHAT JA SUBERIINI ei nykyään näytä tarjoavan suurta kaupallista potentiaalia LIPFIILISET YHDISTEET tiettyjen yhdisteiden ja yhdisteryhmien erottaminen saattaisi olla kaupallisesti kiinnostavaa HAIHTUVAT YHDISTEET terpeenien ja terpenoidien eristäminen esim. synteettisten hajusteiden tuotantoa varten ei ehkä mielekästä

35 H 3 C H 3 C H 3 C NH H CH 3 CH 3 H H CCH 3 taksoli (Taxus spp.)

36 H 2 C CH 3 CH 3 CH 3 CH 2 CH 3 H H3 C CH 3 betuliini (Betula spp.)

37 HYÖDYNTÄMINEN JAUHETTUINA TUTTEINA maan täyteaine sekä muu maanviljelys- ja puutarhakäyttö monien erikoistuotteiden (muovit) aineosa öljyä absorboivat aineet metalleja sitovat aineet sulfaattiprosessin hajukaasuja sitovat aineet kotieläinhoidon pehkuaine rohdostuotteet, herbisidit, fungisidit jne. PYRLYYSITUTTEINA mahdollisuus eri ainejakeisiin ainejakeiden jatkojalostus DELIGNIFIINNIN SIVUTUTTEINA kokopuukeitto kuorikeitto

38 YHTEENVET PUUN KURET SISÄLTÄVÄT VIELÄ MERKITTÄVÄSTI ERILAISIA YHDISTEITÄ JA YHDISTERYHMIÄ, JIDEN MINAISUUKSIA EI TÄYSIN TUNNETA KUREN KEMIALLINEN HYÖDYNTÄMISTUTKIMUS NYKYÄÄN VÄHÄISEMPÄÄ KUIN MUUTAMA VUSIKYMMEN SITTEN KUREN TEHKKAAN PLTTYÖDYNTÄMISEN TAKIA EI SUURTA KIINNSTUSTA KEMIALLISTEN TUTTEIDEN VALMISTAMISEEN (flavonoidit ja polyfenolit mahdollisia?) KUREN TERMKEMIALLINEN JATKJALSTUS SAATTAA AVATA UUSIAHYÖDYNTÄMIS- MAHDLLISUUKSIA

39

40 BIMASSA BIJALSTAMKNSEPTI Kemialliset ja termokemialliset konversiotekniikat Energia Sähkö Lämpö Biodiesel Etanoli Puu Ruohot (maataloustuotannon jätteet) Luonnon kasvit Hemiselluloosat (sokerit) Muu materiaali Sulfaattikeitto Kemikaalit Kuitu Rinnakkaistuotteet Uuteaineet, ligniini, orgaaniset hapot Mustalipeä Energia Kemikaalit

Kuoren rakenne ja kemia

Kuoren rakenne ja kemia Kuoren rakenne ja kemia 19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 12 oppimistavoitteet Ymmärrät, kuinka kuorta muodostuu. Tiedät pääkohdat kuoren rakenteesta. Ymmärrät, että kuoren koostumus sekä kuoripitoisuus

Lisätiedot

Puun uuteaineet UUTEAINEET. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Puun uuteaineet UUTEAINEET. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Puun uuteaineet Luennon 11 oppimistavoitteet Ymmärrät, että uuteaineet muodostuvat suuresta joukosta kemiallisesti hyvinkin erilaisia yhdisteitä, jotka voidaan uuttamalla

Lisätiedot

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa FT Hanna Brännström BIOKOKKOLA-SEMINAARI 28.10.2015 Esityksen sisältö 1. Puun kemiallinen koostumus 2. Uuteaineet Uuteaineiden

Lisätiedot

Uuteaineet biojalostuksen raaka aineina. Hanna Lappi 14.5.2013

Uuteaineet biojalostuksen raaka aineina. Hanna Lappi 14.5.2013 Uuteaineet biojalostuksen raaka aineina Hanna Lappi 14.5.2013 Esityksen sisältö 1. Puun kemiallinen koostumus 2. Uuteaineet 3. Uuteaineiden hyödyntäminen Historiallista taustaa ja nykypäivän tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Puu-19.1000 Puun rakenne ja kemia. Puun uuteaineet

Puu-19.1000 Puun rakenne ja kemia. Puun uuteaineet Puu-19.1000 Puun rakenne ja kemia Puun uuteaineet Luennon oppimistavoitteet Ymmärrät, että uuteaineet muodostuvat suuresta joukosta kemiallisesti hyvinkin erilaisia yhdisteitä, jotka voidaan uuttamalla

Lisätiedot

LIGNIINI yleisesti käytettyjä termejä

LIGNIINI yleisesti käytettyjä termejä Luennon 9 oppimistavoitteet Ligniinin biosynteesi, rakenne ja ominaisuudet Puu-19210 Puun rakenne ja kemia Ymmärrät, että ligniini on amorfinen makromolekyyli, joka muodostuu monomeeriyksiköistä Tiedät

Lisätiedot

Luennon 8 oppimistavoitteet I. Puun hemiselluloosien rakenne ja ominaisuudet. Puun koostumus. Luennon 8 oppimistavoitteet II

Luennon 8 oppimistavoitteet I. Puun hemiselluloosien rakenne ja ominaisuudet. Puun koostumus. Luennon 8 oppimistavoitteet II Luennon 8 oppimistavoitteet I Puun hemiselluloosien rakenne ja ominaisuudet Puu-9.20 Puun rakenne ja kemia Ymmärrät, että hemiselluloosat muodostuvat joukosta heteropolysakkarideja. Ymmärrät, että hemiselluloosapitoisuus

Lisätiedot

Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa

Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa KAINUUN BIOENERGIATEEMAHANKE II Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus Sivu 1 26.3.2015 Koko raportti täältä: http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus/node/27804

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

Puun bioaineiden uudet mahdollisuudet

Puun bioaineiden uudet mahdollisuudet METSÄSSÄ PUHALTAVAT UUDET TUULET Juhlaseminaari 11.9.2012 Mikaeli, Mikkeli Bioaineet - bioaktiivinen aine (Biokemikaalit) - Kasvien, sienten, jäkälien ja levien muodostamia aineita - Funktionaalisuus -

Lisätiedot

Tyypillisten biomassamateriaalien kemiallinen koostumus

Tyypillisten biomassamateriaalien kemiallinen koostumus Tyypillisten biomassamateriaalien kemiallinen koostumus Pro gradu -tutkielma Markus Vanninen Jyväskylän yliopisto Kemian laitos Soveltavan kemian osasto 12.5.2009 Tiivistelmä Työssä selvitettiin tyypillisten

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Puumateriaalin kemiallinen käyttäytyminen sulfaattikeiton alkalisessa etanoliesikäsittelyssä

Puumateriaalin kemiallinen käyttäytyminen sulfaattikeiton alkalisessa etanoliesikäsittelyssä Puumateriaalin kemiallinen käyttäytyminen sulfaattikeiton alkalisessa etanoliesikäsittelyssä Lisensiaatintutkimus Jyväskylän yliopisto Kemian laitos Soveltavan kemian osasto 27.11.2002 Salla Tuulos-Tikka

Lisätiedot

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: Biojalostamo pelastaa Kaasutuksessa muhii miljardibisnes Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3. Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys

Lisätiedot

5 Kehittämistutkimus... 54 5.1 Tutkimuskysymykset... 54 5.2 Tutkimuksen toteuttaminen... 55

5 Kehittämistutkimus... 54 5.1 Tutkimuskysymykset... 54 5.2 Tutkimuksen toteuttaminen... 55 Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 Puu- ja paperikemia... 5 2.1 Puun kemiallinen koostumus... 6 2.1.1 Selluloosa... 7 2.1.2 Hemiselluloosa... 9 2.1.3 Ligniini... 9 2.1.3.1 Ligniinin eristys ja tutkimus... 10

Lisätiedot

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu

Lisätiedot

SOLUSEINÄN KOOSTUMUS Puukuitujen soluseinät koostuvat lähinnä selluloosasta, hemiselluloosista ja ligniinistä.

SOLUSEINÄN KOOSTUMUS Puukuitujen soluseinät koostuvat lähinnä selluloosasta, hemiselluloosista ja ligniinistä. Puupolymeerit ja soluseinän hienorakenne Luennolla käsiteltävät asiat löytyvät kirjan kappaleista 4,5 ja 6. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Kappale 4: Puun soluseinä Kappale 5: Puun erikoissolukot Kappale

Lisätiedot

Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden

Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden kokonaisvaltainen hyötykäyttö TkT Risto Korpinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet Uudet tuotteet, palvelut ja teknologia Biokomponenttien erotus

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Paineistetun kuumavesiuuton käyttö, kun biomassoista halutaan eristää erilaisia kemikaaleja ja muita tuotteita. Hannu Ilvesniemi

Paineistetun kuumavesiuuton käyttö, kun biomassoista halutaan eristää erilaisia kemikaaleja ja muita tuotteita. Hannu Ilvesniemi Paineistetun kuumavesiuuton käyttö, kun biomassoista halutaan eristää erilaisia kemikaaleja ja muita tuotteita Hannu Ilvesniemi Tutkijaryhmä Olli Byman, Sanna Hautala, Jarl Hemming, Bjarne Holmbom, Hannu

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat

Lisätiedot

HEMISELLULOOSAN EROTUS SULFAATTISELLUTEHTAALLA

HEMISELLULOOSAN EROTUS SULFAATTISELLUTEHTAALLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Kuitu- ja paperitekniikan laboratorio Kandidaatintyö HEMISELLULOOSAN EROTUS SULFAATTISELLUTEHTAALLA Iida Ollikainen Lappeenranta 23.11.2013 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Syö marjoja 2 dl joka päivä Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Metsämarjojen ravitsemuksellinen koostumus 80-90 % vettä niukasti energiaa

Lisätiedot

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn

Lisätiedot

Puusta jalostettavat uudet tuotteet

Puusta jalostettavat uudet tuotteet Puusta jalostettavat uudet tuotteet Vesi vanhin voitehista, puu parempi pienittynä Kaisu Leppänen Metla Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Torstai, 19. huhtikuuta 2012 Tutkijaryhmä Olli

Lisätiedot

Puusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Puusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Puusolut ja solukot Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Luennon oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden pääsolutyypit. Tiedät,

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

Selluloosan rakenne ja ominaisuudet

Selluloosan rakenne ja ominaisuudet TEHTÄVÄ 1 - Pohjatiedot Selluloosan rakenne ja ominaisuudet 1. Millainen on selluloosan rakenne? 2. Missä selluloosa esiintyy soluseinässä? 3. Mikä on selluloosan tehtävä soluseinässä? Puu-19.210 Puun

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia kirjallisuustarkastelusta SPWT-konsortion loppuseminaari Lahti, 3.5.2007 Mika Grekin Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Kalevi Pihlaja Prof. Emeritus, Kemian laitos, Turun yliopisto. Turpeen kemianteknologian sovellusmahdollisuudet

Kalevi Pihlaja Prof. Emeritus, Kemian laitos, Turun yliopisto. Turpeen kemianteknologian sovellusmahdollisuudet Kalevi Pihlaja Prof. Emeritus, Kemian laitos, Turun yliopisto Turpeen kemianteknologian sovellusmahdollisuudet Turpeen (mahdollisia) käyttötarkoituksia Ympäristönsuojelu - öljyn, metallien ja saasteiden

Lisätiedot

Puulle sään- ja lahonkestoa omilla uuteaineilla. Martti Venäläinen & Anni Harju MMT, vanhempi tutkija Punkaharjun toimipaikka

Puulle sään- ja lahonkestoa omilla uuteaineilla. Martti Venäläinen & Anni Harju MMT, vanhempi tutkija Punkaharjun toimipaikka Puulle sään- ja lahonkestoa omilla uuteaineilla Martti Venäläinen & Anni Harju MMT, vanhempi tutkija Punkaharjun toimipaikka 5.9.2012 2 5.9.2012 3 http://www.ymparisto.fi/ Vanhat tehokyllästeet on kielletty

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit

Lisätiedot

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Tunne puuraaka-aineen lahoviat Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa

Lisätiedot

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin *arkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin Joka päivä markkinoille tulee uusia, usein olet kuulut, että tuotteita

Lisätiedot

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi Nimi: Orgaaninen kemia orgaanista.wordpress.com 9. luokan kurssi Aikataulu Tässä on kurssin aikataulu. Kirjoita jokaisen oppitunnin päätteeksi muistiin, mitä sillä tunnilla teit. Merkitse tähän muistiin

Lisätiedot

UUSIUTUVIEN LUONNONVAROJEN KEMIAN TUTKIMUSPOHJAINEN MAISTERIOHJELMA

UUSIUTUVIEN LUONNONVAROJEN KEMIAN TUTKIMUSPOHJAINEN MAISTERIOHJELMA UUSIUTUVIEN LUONNONVAROJEN KEMIAN TUTKIMUSPOHJAINEN MAISTERIOHJELMA Tiina Kiviluoto Pro gradu tutkielma 19.11.2007 Kemian opettajan suuntautumisvaihtoehto Kemian koulutusohjelma Matemaattis luonnontieteellinen

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

Biotalouden uudet tuotteet

Biotalouden uudet tuotteet Biotalouden uudet tuotteet Prof. Olli Dahl Aalto-yliopisto Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Vuorimiehentie 1, Espoo p. +358 40 5401070 Sisältö Puun kemiallinen

Lisätiedot

Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus

Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus Anni Harju ja Martti Venäläinen Luonnovarakeskus Punkaharju Karelia AMK 27.4.2015 1 Puurakenteen sään- ja lahonkestävyys Esityksen sisältö: - puurakenteen elinkaari,

Lisätiedot

Tuontipuu energiantuotannossa

Tuontipuu energiantuotannossa Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³

Lisätiedot

N:o 697 3725 REGENEROIDUN SELLULOOSAKALVON MÄÄRITELMÄ

N:o 697 3725 REGENEROIDUN SELLULOOSAKALVON MÄÄRITELMÄ N:o 697 3725 Liite 1 REGENEROIDUN SELLULOOSAKALVON MÄÄRITELMÄ Regeneroitu selluloosakalvo on ohut levymäinen materiaali, joka on valmistettu kierrättämättömästä puusta tai puuvillasta saadusta puhdistetusta

Lisätiedot

MARJOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET

MARJOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET MARJOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET Riitta Törrönen Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus (ETTK) Kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Kuopion yliopisto Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Lisätiedot

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta

Lisätiedot

PENOSIL Premium Universal Silicone

PENOSIL Premium Universal Silicone Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 1 Edellinen päiväys: 1. Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnustiedot Kemikaalin kauppanimi: Maahantuoja: OÜ Krimelte Osoite: Suur-Paala

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän

Lisätiedot

ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT

ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT Otso Huitu 1, Riitta Julkunen-Tiitto, Juhani Korhonen, Virpi Virjamo & Heikki Henttonen 1 Metla Suonenjoki otso.huitu@metla.fi Myyrät boreaalisissa ekosysteemeissä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa Annettu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2011

Lisätiedot

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

Kolme lineaaristen polyamidien valmistusmenetelmistä on kaupallisesti merkittäviä:

Kolme lineaaristen polyamidien valmistusmenetelmistä on kaupallisesti merkittäviä: POLYAMIDIT (PA) Tampereen teknillinen yliopisto Sanna Nykänen Yleistä Polyamidit ovat eniten käytettyjä teknisiä muoveja. Esimerkkinä yleisesti tunnettu nylon luokitellaan kemiallisesti polyamidiksi (PA66).

Lisätiedot

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Propoliksen puhdistaminen ja paras mahdollinen uutossaanto Anneli Salonen

Propoliksen puhdistaminen ja paras mahdollinen uutossaanto Anneli Salonen paras mahdollinen uutossaanto Anneli Salonen Pohjois-Karjalan kasvien bioaktiivisuus ja innovatiivinen yritystoiminta-hanke Tutkimustuloksia suomalaisista apituotteista-seminaari 16.11.2012 Johdanto Propolis

Lisätiedot

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 1 Edellinen päiväys: 1. Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnustiedot Kemikaalin kauppanimi: Maahantuoja: OÜ Krimelte Osoite: Suur-Paala

Lisätiedot

HILLA JA HILLANLEHTI TERVEYDELLISESTI VAIKUTTAVAT AINESOSAT JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN. FT Jari Siivari Fingredient Oy

HILLA JA HILLANLEHTI TERVEYDELLISESTI VAIKUTTAVAT AINESOSAT JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN. FT Jari Siivari Fingredient Oy HILLA JA HILLANLEHTI TERVEYDELLISESTI VAIKUTTAVAT AINESOSAT JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN FT Jari Siivari Fingredient Oy 05.08.2016 POHJOISEN LUONNON AINUTLAATUISUUS Suuri valon ja lämmön vuosivaihtelu tekee

Lisätiedot

Puuaineksen tuhoutuminen, lahoaminen ja puun väri

Puuaineksen tuhoutuminen, lahoaminen ja puun väri Puuaineksen tuhoutuminen, lahoaminen ja puun väri Mikrobinen ja entsymaattinen puun hajoaminen Puuta hajottavat organismit: hyönteiset esim. muurahaiset, kuoriaiset, termiitit, pistiäiset mekaaninen prosessi

Lisätiedot

METSÄMARJOJEN KV-MARKKINAT

METSÄMARJOJEN KV-MARKKINAT METSÄMARJOJEN KV-MARKKINAT Antti Väliaho, Foodwest Oy antti.valiaho@foodwest.fi www.foodwest.fi www.elintarvikekehitys.fi Metsämarjojen potentiaali Maailmalla on vahva trendi eksoottisuuden ympärillä Pohjoinen

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren

METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, 13.10.2016 Alina Ruonala-Lindgren METSÄTEOLLISUUS RY EDUSTAA NOIN 80 METSÄTEOLLISUUTTA HARJOITTAVAA JÄSENYRITYSTÄ

Lisätiedot

15. Kemiallisesti kovettuvat epäorgaaniset sideaineet

15. Kemiallisesti kovettuvat epäorgaaniset sideaineet 15. Kemiallisesti kovettuvat epäorgaaniset sideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 15.1 Vesilasi Vesilasihiekkoja käytetään sekä muottien että keernojen valmistukseen. Niitä voidaan

Lisätiedot

Männyn (Pinus sylvestris) ja kuusen (Picea abies) kaupallisesti hyödynnettävissä olevat pienimolekyyliset yhdisteet

Männyn (Pinus sylvestris) ja kuusen (Picea abies) kaupallisesti hyödynnettävissä olevat pienimolekyyliset yhdisteet Männyn (Pinus sylvestris) ja kuusen (Picea abies) kaupallisesti hyödynnettävissä olevat pienimolekyyliset yhdisteet Pro Gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto Kemian laitos rgaanisen kemian osasto 15.12.2005

Lisätiedot

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.10 KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Metsien terveystuotteet Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Metsien terveystuotteet Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Syö marjoja 2 dl joka päivä Metsien terveystuotteet Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Arktiset Aromit ry. 2014 Metsämarjojen vahvuudet Kansainvälinen kiinnostus Ympäristöystävällisyys ja alhainen

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining

Lisätiedot

Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä. FT Satu Ikonen, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola

Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä. FT Satu Ikonen, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä FT, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola TEKNOLOGIAKESKUS KETEK OY Kokkolassa sijaitseva yritysten osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Koivun rumpukuorintaan vaikuttavat tekijät talvella

Koivun rumpukuorintaan vaikuttavat tekijät talvella 0 Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Säätötekniikan laboratorio Diplomityö Koivun rumpukuorintaan vaikuttavat tekijät talvella Oulussa 11.2.2013 Tekijä: Mikko Kalaoja Työn valvoja: Ari Isokangas, TkT

Lisätiedot

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Työpaikkojen sisäilman VOCviitearvot

Työpaikkojen sisäilman VOCviitearvot Työpaikkojen sisäilman VOCviitearvot Arja Valtanen, Hanna Hovi ja Tapani Tuomi Työterveyslaitos, työympäristölaboratoriot Orgaanisille yhdisteille säädettyjä pitoisuusarvoja asuin-ja työskentelytilojen

Lisätiedot

Epäorgaaniset kuidut

Epäorgaaniset kuidut Epäorgaaniset kuidut Katja Borre, Sami Kivi 10.10.2015 1 Epäorgaaniset kuidut 1-ulotteinen rakenne Luonnon- ja synteettisiä kuituja Esim. asbesti, lasikuitu Eri valmistustapoja: Vetäminen, sähkökehräys,

Lisätiedot

Yrittämisen paikkoja löytyy - markkinalähtöisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden uudet arvoverkot

Yrittämisen paikkoja löytyy - markkinalähtöisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden uudet arvoverkot Yrittämisen paikkoja löytyy - markkinalähtöisiä liiketoimintamahdollisuuksia Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalous Roadshow 2013 Kehitysjohtaja Petri Nyberg Projektipäällikkö Outi Pakarinen Sisältö

Lisätiedot

Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT

Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita Lehdistötilaisuus 10.9.2014 Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT VTT on vahva ja monipuolinen biotaloustoimija Ruoka ja rehu

Lisätiedot

Biotuoteteollisuus, puusta lopputuotteeseen. CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Kyösti Ruuttunen

Biotuoteteollisuus, puusta lopputuotteeseen. CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Kyösti Ruuttunen Biotuoteteollisuus, puusta lopputuotteeseen CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Kyösti Ruuttunen Osaamistavoitteet Tämän luennon jälkeen opiskelija osaa kuvata massanvalmistuksen

Lisätiedot

AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA

AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA V7049 MUUTTUJAN NIMI RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA KOMMENTTI Haastattelussa kysyttiin erikseen ruoanvalmistuksessa

Lisätiedot

Liiketoiminnan mahdollisuuksia biotaloudessa, mutta miten ne saadaan kiinni? Metsäbiotalouden RoadShow 2013 Helsinki 7.11.2013

Liiketoiminnan mahdollisuuksia biotaloudessa, mutta miten ne saadaan kiinni? Metsäbiotalouden RoadShow 2013 Helsinki 7.11.2013 Liiketoiminnan mahdollisuuksia biotaloudessa, mutta miten ne saadaan kiinni? Metsäbiotalouden RoadShow 2013 Helsinki 7.11.2013 Kehitysjohtaja Petri Nyberg Sisältö Taustaa suomalainen näkökulma Biotalouden

Lisätiedot

BIOMASSAN ESIKÄSITTELYN MERKITYS BIOMASSA ARVOKETJUSSA. Jana Holm

BIOMASSAN ESIKÄSITTELYN MERKITYS BIOMASSA ARVOKETJUSSA. Jana Holm BIOMASSAN ESIKÄSITTELYN MERKITYS BIOMASSA ARVOKETJUSSA Jana Holm 8.4.2014 Lähtötilanne Biotaloudessa keskeisiä globaaleja haasteita ovat: Kasvava energian tarve Vähenevät fossiiliset öljyvarannot Tarve

Lisätiedot

PIHKAN ERISTÄMINEN KÄVYISTÄ

PIHKAN ERISTÄMINEN KÄVYISTÄ PIHKAN ERISTÄMINEN KÄVYISTÄ KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukiolaisille. Työn voi toteuttaa kursseilla KE1, KE2 tai työkurssilla. KESTO: Kokeellinen osuus kestää 90 min. (Liuotus 60 min) MOTIVAATIO: Oppilaat

Lisätiedot

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa 1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus

Lisätiedot

Nestemäiset biopolttoaineet fossiilisten korvaajana. Ville Vauhkonen, UPM Biopolttoaineet Uudistuva liikenne - seminaari

Nestemäiset biopolttoaineet fossiilisten korvaajana. Ville Vauhkonen, UPM Biopolttoaineet Uudistuva liikenne - seminaari Nestemäiset biopolttoaineet fossiilisten korvaajana Ville Vauhkonen, UPM Biopolttoaineet Uudistuva liikenne - seminaari 4.4.2017 UPM BIOPOLTTOAINEET Biopolttoainekonseptit 1. sukupolven perinteiset biopolttoaineet

Lisätiedot

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara

Lisätiedot

Hanna Heikinheimo. Koivu- ja kuusiuutteen puhdistaminen lakkaasientsyymillä

Hanna Heikinheimo. Koivu- ja kuusiuutteen puhdistaminen lakkaasientsyymillä Hanna Heikinheimo Koivu- ja kuusiuutteen puhdistaminen lakkaasientsyymillä Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Insinöörityö 3.5.211 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008. Santeri Vanhanen 2013

Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008. Santeri Vanhanen 2013 Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008 Santeri Vanhanen 2013 Johdanto Tässä raportissa käsitellään Karjaan Bäljars 2 -kohteesta otetuista maanäytteistä määritettyjä hiilen kappaleita. Analyysissä määritettiin

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot