Uuteaineet biojalostuksen raaka aineina. Hanna Lappi
|
|
- Väinö Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uuteaineet biojalostuksen raaka aineina Hanna Lappi
2 Esityksen sisältö 1. Puun kemiallinen koostumus 2. Uuteaineet 3. Uuteaineiden hyödyntäminen Historiallista taustaa ja nykypäivän tilanne Tulevaisuuden näkymiä 4. Forest Refine hankkeen analyysit Menetelmät Tuloksia 5. Yhteenvetona: Miksi lisää tutkimusta tarvitaan
3 Puun kemiallinen koostumus Soluseinämä Fibrilli Kuitusolu Hemiselluloosa, 25-35% Puun runko Uuteaineet, 2-5% Selluloosa, 40-45% Ligniini, 20-30% Muokattu lähteestä: nl/fileadmin/ecn/corp/nieuws/2011/thesis pyrolyse compleet de pdf
4 Uuteaineet ja muut ei rakenteelliseet yhdisteet α Pineeni Öljyhappo Pääryhmät Terpenoidit Rasvat Fenoliset Hiilihydraatit Epäorgaaniset yhdisteet yhdisteet Alaryhmät Terpeenit Triglyseridit Lignaanit Sokerit Erilaiset suolat Αbietiinihappo Hartsihapot Muut terpenoidit Steryyliesterit Rasvahapot Sterolit Flavonoidit Stilbeenit Tanniinit Tärkkelys Gums Pektiinit Glykosidit Tehtävä Puun Fysiologinen, l. Puun Biosynteesi Fotosynteesi suojaaminen ravintoaine suojaaminen Ravinteina Biosynteesi Suojaus Esiintyminen Pihkatiehyet Parenkyymisolut Sydänpuu Pintapuu Kulkevat veden puussa Sydänpuu Oksat Jälsi mukana Oksat Kuori Sydänpuu pintapuussa Kuori Lehvästö Sisäkuoren pihka Sitosteroli Puulajit Havupuut Kaikki puulajit Kaikki puulajit, etenkin havupuut Kaikki puulajit Kaikki puulajit Liukoisuus i Poolittomat t Poolittomat t Pooliset Vesi Vesi liuottimet liuottimet liuottimet Vesi (rajoitetusti) Lähde: Holmbom, B (2011). Extraction and utilization of Non structural wood and bark components kirjassa R. Alén (Ed.) Biorefining of Forest Resources, Paperi ja Puu Oy, Helsinki, s Pinosylviini
5 Tavallisimpien pohjoismaisten puulajien uuteainepitoisuudet, % kuivapainosta Kuusi Picea abies Mänty Pinus sylvestris Riippakoivu Betula pendula Hieskoivu Betula pubescens Runkopuu P. sylvestris Pintapuu Sydänpuu Oksat Kanto Juuret Kuori Sisäkuori Ulkokuori Lehvästö P. abies Asetoniliukoiset uuteaineet kannoissa: Lähde: Hakkila, P., Folia Forestalia, 224, HUOM! Käytetty liuotin sekä uuttomenetelmä vaikuttavat uuteaineiden saantoon uutossa sekä myös uuteainefraktion koostumukseen.
6 Historiallista taustaa ja nykypäivää Uuteaineiden hyödyntäminen Suomessa Terva: päävientituote Mäntyöljy ja tärpätti 1910 luvulta lähtien Tärpätin käyttöä bensiinimoottorin voimanlähteenä kokeiltiin v (Suomen ensimmäinen TkT Hintikka) Sitosteroli v HMR lignaani v Kuusen hartsista valmistettu salva, 2008 Kuusen oksan uuteaineet tkosmeettisissa i voiteissa i ja shampoossa, 2009 UPM Oyj aloittanut raakamäntyöljyä biopolttoaineeksi jalostavan tht tehtaan rakentamisen v. 2012
7 Uuteaineet monipuoliset käyttömahdollisuudet
8 Arvokkaiden bioaktiivisten uuteaineiden lähteet Mäntyöljy Sitosteroli Konjugoidut linolihapot Sulfaattisellun valmistus Oksat Kuori Kannot, juuret? Paperin valmistus Lignaanit Terveysruoat Flavonoidit Stilbeenit Lisäravinteet Lääkkeet Stilbeenit Betulinoli Kosmetiikka Tanniiinit Tek.antioksidantit Muokattu lähteestä: Course material, Åbo Akademi, Wood Extractives inpulping andpapermaking, BjarneHolmbom Holmbom, 2008.
9 Puun kuori kemikaalien raaka aineena Kuoripitoisuus puussa tyypillisesti 10% Uuteaineita enemmän kuoressa kuin runkopuussa Useita bioaktiivisia yhdisteitä Huomattavat määrät kuorta (kuorijätettä) syntyy metsäteollisuuden sivutuotteena Pääasiallinen käyttö nykyisin poltto Abilar pihkasalva Joitakin kemikaaleja kuoresta eristetään nykyisin, mutta paljon hyödyntämätöntä potentiaalia Käytetään ihon haavojen paranemista edistävänä, antimikrobisena salvana. Tieteellisesti tutkittu vaikutus toimii niin vaikeissa tulehtuneissa painehaavoissa sekä säärihaavoissa kuin kotikäytössä tulehtuneella ja ärtyneellä iholla. Salvalla on todettu myös oireita helpottavaa vaikutusta palohaavoissa ja psoriasiksen oireissa.
10 Lisäarvoa uuteaineista: kuusen sisäoksan uuteaineet Oksien poisto ennen mekaanisen massan valmistustavähentää vähentää häiriöitä sekä energian ja kemikaalien kulutusta. Parantaa myös massan laatua. Markkinoilla vuodesta 2006 Ehkäisee hormonaalisia syöpiä, kuten rintasyöpää. Vähentää myös eturauhas ja vatsasyöpään sairastumisen riskiä % lignaaneista Ehkäisee sydän ja verisuonitauteja. Lievittää osteoporoosia sekä vaihdevuosivaivoja. Hydroksimatairesinoli (HMR) Muokattu lähteestä: Aalto University, Biorefinery luentosarja, Products based on extractives, Bjarne Holmbom, 2011.
11 Lisäarvoa uuteaineista: kuusen sisäoksan uuteaineet Kuusen sisäoksan uuteaineet: Suojaavat ihoa vanhenemisen merkeiltä XZ tervashampoo tasapainottaa ja rauhoittaa hiuspohjaa sekä vähentää hilseenmuodostumista Muokattu lähteestä: Aalto University, Biorefinery luentosarja, Products based on extractives, Bjarne Holmbom, 2011.
12 Tulevaisuuden tuotteita? Pohjoismaiset mäntyöljyt, etenkin Pohjois Suomessa ja Ruotsissa valmistetut, sisältävät eräitä rasvahappoja, joita saatettaisiinvoida hyödyntää ravintolisissä ja lääkkeissä Raakamäntyöljyn tuotanto pohjoismaissa t/vuosi Uudet lignaanituotteet? HMR funktionaalisissa to sssaelintarvikkeissa e Lisäaineina kosmetiikassa Teknisissä antioksidanteissa Biosideissä
13 Tulevaisuuden tuotteita? Kuusen kuoresta saatavat stillbeenit: Resvatroli: lukuisia erilaisia terveysvaikutuksia, mm. syöpää ja verisuonitauteja i ehkäiseviä iä vaikutuksia. k i Pidentää myös solujen elinikää! Koivun kuoresta saatavat tuotteet: Koivun ulkokuoressa jopa30 % betulinolia Mm. antibakteerisia ja antimykoottisia vaikutuksia Käytetään nykyisin Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Saksassa kosmetiikassa sekä ravintolisissä
14 Varastoinnin vaikutus uuteaineisiin Heti puun kaatamisen jälkeen uuteainepitoisuus alkaa laskea ja uuteainefraktion kemiallinen koostumus muuttua Tärkeimmät varastoinnin aikana tapahtuvat kemialliset muutokset voidaan jaotella kolmeen ryhmään: (1) Triglyseridien nopea hydrolyysi ja vahojen, etenkin steryyliestereiden, hitaammin hitaammin tapahtuva hydrolyysi (2) Hartsihappojen, tyydyttymättömien rasvahappojen, sekä jossain määrin myös muiden tyydyttymättömien yhdisteiden, hapetus/hajoamis/polymerisaatioreaktiot (3) Terpenoidien, erityisesti monoterpenoidien, haihtuminen Spruce chips Assarsson, A., Croon, I., Donetzhuber, A. (1963). Svensk Papperstidning, 22, pp
15 Forest Refine hankkeen näytteiden ättid analysointi Näytteet Peruskarakterisointi ennen kemiallisen koostumuksen analysoimista, esim. kosteuspitoisuuden ja lämpöarvojen mittaukset Esikäsittely (kylmäkuivaus ja jauhaminen) Uutto Uuteaineet Uuteainevapaa näyte Gravimetrinen määritys Happohydrolyysi Yksittäiset yhdisteet GC/MSD ja GC/FID Uuteaineryhmät GC/FID Suodatus Vapaat uuteaineet Esteröityneet uuteaineet Suodos Happoon liukenematon ligniini (gravimetrinen määritys) Happoon liukeneva ligniini UV/Vis spektrofotometri spektrofotometri Hiilihydraatit GC/MSD ja GC/FID
16 Forest Refine varastointikokeiden tuloksia Koivun kuori sellutehtaalta Uuteainepitoisuus ja -koostumus kokeen alussa Heksaaniuutossa uuteaineiden gravimetrinen saanto 9.3% Asetoniuutossa uuteaineiden gravimetrinen saanto 5.9%
17 Forest Refine varastointikokeiden tuloksia Havupuun kuori sellutehtaalta Uuteainepitoisuus ja -koostumus kokeen alussa Heksaaniuutossa uuteaineiden gravimetrinen saanto 4.6% Asetoniuutossa uuteaineiden gravimetrinen saanto 3.3%
18 Forest Refine BTK:n näytteiden ättid analysointi BTK:n näytteiden uuteaineanalyysit yliopistokeskuksella Kokkolassa Näytteet ovat kuivattuja ja haketettu erilaisiin palakokoihin Kantonäytteet Nuoret puut Mänty, kuusi ja koivu
19 Forest Refine BTK:n näytteiden analysointi i Näytteille on tehty gravimetriset uuteainemääritykset. Kvalitatiiviset analyysit on myös tehty. Tulosten tulkinta osin kesken. Seuraavaksi näytteille tehdään kvantitatiiviset määritykset. Analyysit: T. Tuuttila, M. Roukkio-Taipale, H. Lappi
20 Metsäbiomassan hyödyntämätöntä raaka ainepotentiaalia i Tulevaisuuden biojalostamoissa kannattaa hyödyntää myös puun uuteaineet. Puissa on suurempi määräarvokkaita bioaktiivisiayhdisteitä yhdisteitä, kuin muissa kasveissa. Kuori ja muut jätefraktiot ovat houkutteleva vaihtoehto bioaktiivisten yhdisteiden raaka aineeksi Bioaktiivisia yhdisteitä on helposti saatavilla erilaisilla uuttoprosesseilla Kontrolloitu bioaktiivisten yhdisteiden uutto ja talteenotto ennen jätefraktion polttoa tai muuta prosessointia kannattavuuden parantamiseksi Mahdollisuus löytää sovelluksia korkean tuoton sovelluskohteista, kuten ravintolisät ja lääkkeet
21 Miksi lisää tutkimusta tarvitaan? Merkittävää ääkasvua etenkin luonnosta saatavien terveystuotteiden kysynnässä teollisuusmaissa Puun uuteaineet eivät ole geneettisesti modifioituja! EU kieltää GM tuotteiden käytön ravinto ja lääkevalmisteissa Haasteita riittää potentiaalisesti arvokkaiden tuotteiden tunnistamisessa, uuttamisessa sekä puhdistamisessa. Haasteellista on myös löytää arvokkain sovelluskohde arvokkaille yhdisteille.
22 Kiitos!
Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa
Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa FT Hanna Brännström BIOKOKKOLA-SEMINAARI 28.10.2015 Esityksen sisältö 1. Puun kemiallinen koostumus 2. Uuteaineet Uuteaineiden
LisätiedotKuoren rakenne ja kemia
Kuoren rakenne ja kemia 19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 12 oppimistavoitteet Ymmärrät, kuinka kuorta muodostuu. Tiedät pääkohdat kuoren rakenteesta. Ymmärrät, että kuoren koostumus sekä kuoripitoisuus
LisätiedotPuun bioaineiden uudet mahdollisuudet
METSÄSSÄ PUHALTAVAT UUDET TUULET Juhlaseminaari 11.9.2012 Mikaeli, Mikkeli Bioaineet - bioaktiivinen aine (Biokemikaalit) - Kasvien, sienten, jäkälien ja levien muodostamia aineita - Funktionaalisuus -
LisätiedotPuun uuteaineet UUTEAINEET. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Puun uuteaineet Luennon 11 oppimistavoitteet Ymmärrät, että uuteaineet muodostuvat suuresta joukosta kemiallisesti hyvinkin erilaisia yhdisteitä, jotka voidaan uuttamalla
LisätiedotPuu-19.1000 Puun rakenne ja kemia. Puun uuteaineet
Puu-19.1000 Puun rakenne ja kemia Puun uuteaineet Luennon oppimistavoitteet Ymmärrät, että uuteaineet muodostuvat suuresta joukosta kemiallisesti hyvinkin erilaisia yhdisteitä, jotka voidaan uuttamalla
LisätiedotMetsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.
Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys
LisätiedotUusiutuvien ja kestävien raakaaineiden
Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden kokonaisvaltainen hyötykäyttö TkT Risto Korpinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet Uudet tuotteet, palvelut ja teknologia Biokomponenttien erotus
LisätiedotPUUN KUOREN KOOSTUMUS JA HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUKSIA
PUUN KUREN KSTUMUS JA HYÖDYNTÄMISMAHDLLISUUKSIA Kokkola 19.10.2010 Raimo Alén Jyväskylän yliopisto Soveltavan kemian osasto SISÄLTÖ PUUN JA KUREN PÄÄAINEKMPNENTIT SEKÄ NIIDEN PITISUUDET KURIKMPNENTTIEN
LisätiedotMetsäntutkimuspäivä Kannuksessa 10.12.2012 (tässä kuusi esitystä)
Metsäntutkimuspäivä Kannuksessa 10.12.2012 (tässä kuusi esitystä) Jyrki Hytönen: Energiapuun korjuun vaikutukset puuston ravinnetilaan ja kasvuun suometsissä Antti Wall: Energiapuun korjuun riskit puuntuotoskyvylle
LisätiedotPuusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT
Puusolut ja solukot Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Luennon oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden pääsolutyypit. Tiedät,
LisätiedotPaineistetun kuumavesiuuton käyttö, kun biomassoista halutaan eristää erilaisia kemikaaleja ja muita tuotteita. Hannu Ilvesniemi
Paineistetun kuumavesiuuton käyttö, kun biomassoista halutaan eristää erilaisia kemikaaleja ja muita tuotteita Hannu Ilvesniemi Tutkijaryhmä Olli Byman, Sanna Hautala, Jarl Hemming, Bjarne Holmbom, Hannu
LisätiedotTeknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki
Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja
LisätiedotPuulle sään- ja lahonkestoa omilla uuteaineilla. Martti Venäläinen & Anni Harju MMT, vanhempi tutkija Punkaharjun toimipaikka
Puulle sään- ja lahonkestoa omilla uuteaineilla Martti Venäläinen & Anni Harju MMT, vanhempi tutkija Punkaharjun toimipaikka 5.9.2012 2 5.9.2012 3 http://www.ymparisto.fi/ Vanhat tehokyllästeet on kielletty
LisätiedotLuennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET
METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining
LisätiedotUPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä
UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining
LisätiedotMatkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa
Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden
LisätiedotBiotalouden uudet tuotteet
Biotalouden uudet tuotteet Prof. Olli Dahl Aalto-yliopisto Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Vuorimiehentie 1, Espoo p. +358 40 5401070 Sisältö Puun kemiallinen
LisätiedotNestemäiset biopolttoaineet fossiilisten korvaajana. Ville Vauhkonen, UPM Biopolttoaineet Uudistuva liikenne - seminaari
Nestemäiset biopolttoaineet fossiilisten korvaajana Ville Vauhkonen, UPM Biopolttoaineet Uudistuva liikenne - seminaari 4.4.2017 UPM BIOPOLTTOAINEET Biopolttoainekonseptit 1. sukupolven perinteiset biopolttoaineet
LisätiedotPuusta jalostettavat uudet tuotteet
Puusta jalostettavat uudet tuotteet Vesi vanhin voitehista, puu parempi pienittynä Kaisu Leppänen Metla Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Torstai, 19. huhtikuuta 2012 Tutkijaryhmä Olli
LisätiedotLIGNIINI yleisesti käytettyjä termejä
Luennon 9 oppimistavoitteet Ligniinin biosynteesi, rakenne ja ominaisuudet Puu-19210 Puun rakenne ja kemia Ymmärrät, että ligniini on amorfinen makromolekyyli, joka muodostuu monomeeriyksiköistä Tiedät
LisätiedotNatural Code Presentation 2011.01.07
LUMENE LUMENE Excellent Future -ihonhoitosarja Natural Code Presentation 2011.01.07 Innovaatio- ja tuotekehitysjohtaja Tiina Isohanni, LUMENE OY Erikoistutkija Riitta Puupponen-Pimiä, VTT Huhtikuu 2012
LisätiedotVTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD. Puusta pöytään. Nutritech seminaari Terhi Hakala VTT Technical Research Centre of Finland
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Puusta pöytään Nutritech seminaari 7.10.2015 Terhi Hakala VTT Technical Research Centre of Finland Puusta rakennetta, makua, terveysvaikutuksia Xylitoli Lignaani
LisätiedotOksaisen kuusihakkeen saatavuus sahateollisuudesta biojalostuksen raaka-aineeksi
Oksaisen kuusihakkeen saatavuus sahateollisuudesta biojalostuksen raaka-aineeksi Case: Koskisen Oy Katariina Suutala-Nousiainen Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Luonnonvara- ja ympäristöala Agrologi (ylempi
LisätiedotHävikistä ja jätteestä raaka-aineeksi biomassan kaskadikäyttö
Hävikistä ja jätteestä raaka-aineeksi biomassan kaskadikäyttö Pekka Saranpää Mitä kaskadikäytöllä tarkoitetaan? Kaskadi-periaatteella tarkoitetaan raaka-aineiden ja resurssien hyödyntämistä edistämällä
LisätiedotKemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät
Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta
LisätiedotBIOMASSAN ESIKÄSITTELYN MERKITYS BIOMASSA ARVOKETJUSSA. Jana Holm
BIOMASSAN ESIKÄSITTELYN MERKITYS BIOMASSA ARVOKETJUSSA Jana Holm 8.4.2014 Lähtötilanne Biotaloudessa keskeisiä globaaleja haasteita ovat: Kasvava energian tarve Vähenevät fossiiliset öljyvarannot Tarve
LisätiedotBioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman
Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotSahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
LisätiedotPellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke
Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo
LisätiedotUPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD
UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD Febr uary 1 UPM 2010 SELLU - huipputuote vai bulkkia? Veikko Petäjistö Tehtaanjohtaja UPM Pietarsaari UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM
LisätiedotPuun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM
Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,
LisätiedotMetsien hyvinvointivaikutukset
Metsien hyvinvointivaikutukset Luontoavusteiset palvelut - tietoa ja verkostoitumista Taiston Talo, 4.9.2018 Orivesi FT Hannu Raitio Suhteemme metsään / luontoon Kaikki tiedämme, miten hyvältä luonnossa
LisätiedotKierrätysraaka-aineista elintarvikkeiden ainesosia ja lisäaineita?
Kierrätysraaka-aineista elintarvikkeiden ainesosia ja lisäaineita? Eila Järvenpää Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Alimentum, 31600 Jokioinen LYNET-seminaari, Helsinki, 02.05.2017 Miksi pitäisi
LisätiedotEnergiapuun puristuskuivaus
Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen
LisätiedotPohjoinen ulottuvuus ja termisten puunesteiden raaka-aineet, ominaisuudet ja teollinen käyttö. NORPYRO (Metla) 1.5.2013 31.12.2014.
Pohjoinen ulottuvuus ja termisten puunesteiden raaka-aineet, ominaisuudet ja teollinen käyttö NORPYRO (Metla) 1.5.2013 31.12.2014 Erkki Verkasalo JULKINEN LOPPURAPORTTI Toteuttajat: Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotBiojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa
KAINUUN BIOENERGIATEEMAHANKE II Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus Sivu 1 26.3.2015 Koko raportti täältä: http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus/node/27804
LisätiedotPyrolyysitekniikalla sivuvirroista lannoitehiiltä
Pyrolyysitekniikalla sivuvirroista lannoitehiiltä Itä-Suomen yliopisto tutkii ja kehittää pyrolyysiprosesseja ja käyttökohteita Yrityksesi sivuvirroista biokaasua ja lannoitetta tilaisuus Navitas, Varkaus,
LisätiedotPuun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT
Puun kaskadikäyttö Suomessa Energia 2016 messut Tampere 26.10. Kati Koponen, VTT Sisältö Miksi kaskadikäytöstä keskustellaan? Mitä kaskadikäytöllä tarkoitetaan? Kaskadikäyttö Euroopassa Suomen erityispiirteitä
LisätiedotEnergian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi
Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan
LisätiedotSuomen Akatemia käynnisti keväällä 1998 puu
Pekka Saranpää Uutta puusta: pintaa syvemmältä Suomen Akatemia käynnisti keväällä 1998 puu raaka-aineen tutkimusohjelman Metsästä puutuotteeksi: puunjalostuksen materiaalitiede. Sen keskeisenä tavoitteena
LisätiedotAine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl
Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Sisältö Johdanto Aine- ja energiatase Reaaliset rahavirrat, yritystaso rahatase Esimerkkejä: Kemiallisen massan eli sellun
LisätiedotLuennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat
LisätiedotRiittääkö metsähaketta biojalostukseen?
Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:
LisätiedotTyypillisten biomassamateriaalien kemiallinen koostumus
Tyypillisten biomassamateriaalien kemiallinen koostumus Pro gradu -tutkielma Markus Vanninen Jyväskylän yliopisto Kemian laitos Soveltavan kemian osasto 12.5.2009 Tiivistelmä Työssä selvitettiin tyypillisten
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotTulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta
Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta PÄÄTTÄJIEN 34. METSÄAKATEMIA Maastojakso 22.-24.5.2013 Jaakko Nousiainen/UPM Biopolttoaineet SISÄLTÖ 1. Kestävä perusta Biofore 2. Uudistu rohkeasti BioVerno
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotBiotuoteteollisuuden uudet tuotteet ja biojalostamo osana teollisuuspuistoa
Biotuoteteollisuuden uudet tuotteet ja biojalostamo osana teollisuuspuistoa ITÄ-LAPIN SEUTUSEMINAARI 11-12.10.2018 Prof. Olli Dahl Aalto-yliopisto Kemiantekniikan korkeakoulu Biotuotteiden ja biotekniikan
LisätiedotKemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät
Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta
LisätiedotPellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus
Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan
Lisätiedot1. Polttopuun käyttö Suomessa
Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu
LisätiedotUutta Liiketoimintaa Biomassasta. Ari Kotilainen Stora Enso oyj, Biorefinery METO ITÄ SUOMEN METSÄPÄIVÄ - JOENSUU 26.09.2012
Uutta Liiketoimintaa Biomassasta Ari Kotilainen Stora Enso oyj, Biorefinery METO ITÄ SUOMEN METSÄPÄIVÄ - JOENSUU 26.09.2012 Ari KOtilainen 25.09.2012 1 FIBIC (Metsäklusterin) TAVOITTEET 2030 kaksinkertainen
LisätiedotEtanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013
Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook
LisätiedotUusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
LisätiedotUusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy
Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi
LisätiedotKonkretiaa puuhun perustuvilla ratkaisuilla PÄÄTTÄJIEN 43. METSÄAKATEMIA EVELIINA POKELA
Konkretiaa puuhun perustuvilla ratkaisuilla 30.8.2017 PÄÄTTÄJIEN 43. METSÄAKATEMIA EVELIINA POKELA Puupohjaisia tuotteita ei tunneta 70 % suomalaisista suhtautuu biotalouteen positiivisesti ja noin neljäsosa
LisätiedotKehittyvä puun mallinnus ja laskenta
Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Metsätieteen päivät 2011 Jouko Laasasenaho emeritusprof. Historiallinen tausta Vuonna 1969 Suomessa siirryttiin puun mittauksessa kuorelliseen kiintokuutiometrin käyttöön
LisätiedotMETSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen
UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS
LisätiedotPIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ
PIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Tutkija, FM Tiina Ritvanen Kemian ja toksikologian yksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tiina.ritvanen@evira.fi Esityksen runko Johdanto
LisätiedotAasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015
Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija
LisätiedotMetsistä saa muutakin kuin puuta
Metsistä saa muutakin kuin puuta Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Mitä muuta? Tuotteita: Luonnontuotteita, riistaa, makeaa vettä, energiaa Säätelyä: Hengitysilmaa, ilmaston säätelyä, tulvien tasausta,
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotTŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
LisätiedotBiomassaresurssin kokonaishyödyntäminen
Biomassaresurssin kokonaishyödyntäminen Saija Rasi saija.rasi@luke.fi Tiedetreffit 17.4.2018 Saarijärvi 1 18.4.2018 Mitä on kiertotalous? Pyritään maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien
LisätiedotETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS
1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix
LisätiedotSuomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena
Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia kirjallisuustarkastelusta SPWT-konsortion loppuseminaari Lahti, 3.5.2007 Mika Grekin Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotSään- ja lahonkestävyys. Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka
Sään- ja lahonkestävyys Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka Puurakenteen sään- ja lahonkestävyys Esityksen sisältö: - puurakenteen elinkaari, säärasitus ja lahoaminen - kuinka puun
LisätiedotKuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa
Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotKannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,
Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi
LisätiedotLataa Elinvoimaa puista - Sinikka Piippo. Lataa
Lataa Elinvoimaa puista - Sinikka Piippo Lataa Kirjailija: Sinikka Piippo ISBN: 9789523124165 Sivumäärä: 287 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.80 Mb Ainutlaatuinen tietokirja siitä, miten ja miksi puut
LisätiedotKoivun rumpukuorintaan vaikuttavat tekijät talvella
0 Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Säätötekniikan laboratorio Diplomityö Koivun rumpukuorintaan vaikuttavat tekijät talvella Oulussa 11.2.2013 Tekijä: Mikko Kalaoja Työn valvoja: Ari Isokangas, TkT
LisätiedotLATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ
LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotRAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä
RAVITA TM Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä 1 Mikä on RAVITA TM? Fosforin ja typen talteenottoon perustuva prosessikokonaisuus jätevedenpuhdistamolle Fosfori erotetaan jälkisaostamalla Typpi erotetaan
LisätiedotPuu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.
Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotLataa Latva pilviä piirtää - Seppo Vuokko. Lataa
Lataa Latva pilviä piirtää - Seppo Vuokko Lataa Kirjailija: Seppo Vuokko ISBN: 9789523010512 Sivumäärä: 264 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.84 Mb Metsä on ihmiselle merkittävä monin eri tavoin. Se antaa
LisätiedotLappeenranta University of Technology LUT Biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit
Lappeenranta University of Technology LUT Biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit BIOTULI-hankkeessa (Biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit) tavoitteena on löytää puuperäisistä
LisätiedotKajaani Lab -hanke. TP1. Kainuun luonnon biomassat Loppuseminaari Mari Jaakkola
Kajaani Lab -hanke TP1. Kainuun luonnon biomassat Loppuseminaari 21.8.2018 Mari Jaakkola Biomassojen analytiikkaan liittyvän osaamisen lisääminen (TP 1.2): Uuden osaamisen hyödyntäminen tutkimushankkeissa
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotPowered by UPM BioVerno
Powered by UPM BioVerno vähäpäästöistä suomalaista dieseliä ja naftaa www.upmbiopolttoaineet.fi UPM Biopolttoaineet Alvar Aallon katu 1 PL 380 00101 Helsinki Finland Puh: +358 2041 5111 Sähköposti: biofuels@upm.com
LisätiedotFotoniikan ja konenäkötekniikan sovellukset metsäbiojalostamossa
Fotoniikan ja konenäkötekniikan sovellukset metsäbiojalostamossa FiberTech 2016 päivät 31.8.-1.9.2016 Rantasalmi Tapio Tirri Mamk / Kuitulaboratorio KUITULABORATORIO / FIBERLABORATORY Kuitulaboratorio
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Kunnat 1 % Yksityinen 17 % Koivu, valeakaasia % Jalot lehtipuut 1 % Leppä % Muut puulajit 3 % Valtio 8 % Kuusi 7 % Mänty, lehtikuusi
LisätiedotMiten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?
Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki
LisätiedotPuristetaan puusta vielä parempaa
Puristetaan puusta vielä parempaa Veikko Möttönen PUU-ohjelman loppuseminaari - 18.3.14 ESITYKSEN SISÄLTÖ Puun ominaisuuksien modifiointi Puunsuojaus mäntyöljyllä Tutkimustuloksia: puun lujuus ja vedenkestävyys
LisätiedotPuun kosteuskäyttäytyminen
1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä
LisätiedotTeema: Metsäbiomassaan perustuvat tuotteet
Teema: Metsäbiomassaan perustuvat tuotteet Tutkimuskohteet: puuvartisten kasvien biomassa (mukaan lukien lehdet, neulaset, kävyt, kuoret, pihka, mahla, juuret jne), muu metsäbiomassa (sienet, sammalet
LisätiedotMitä hiiva on? Märehtijän ruokinta
Mitä hiiva on? 1860 luvun loppupuolella Louis Pasteur tunnisti hiivan eläväksi, mikroskooppiseksi, yksisoluiseksi organismiksi, joka aiheutti alkoholikäymisen ja taikinan nousemisen Pian tuli mahdolliseksi
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren
METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, 13.10.2016 Alina Ruonala-Lindgren METSÄTEOLLISUUS RY EDUSTAA NOIN 80 METSÄTEOLLISUUTTA HARJOITTAVAA JÄSENYRITYSTÄ
LisätiedotUuden sukupolven biotuotetehdas Äänekoskella. Tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen, Metsä Fibre
Uuden sukupolven biotuotetehdas Äänekoskella Tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen, Metsä Fibre 3 Metsä Fibre Metsä Fibre Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on johtava biotuotteiden ja bioenergian valmistaja
LisätiedotKEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT
KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous
Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja
LisätiedotPuun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa
Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan
LisätiedotSivuvirtojen hyödyntämisen haasteet
Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Prof. Olli Dahl, Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Oulu, Tammikuu 2014 Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Puh: +358 40 5401070
Lisätiedot