Lapsen dokumentointi ja arviointi varhaiskasvatuksessa - kriittisiä näkökulmia. Maarit Alasuutari, dos., PsT

Transkriptio

1 Lapsen dokumentointi ja arviointi varhaiskasvatuksessa - kriittisiä näkökulmia Maarit Alasuutari, dos., PsT maarit.alasuutari@jyu.fi

2

3 Dokumentointi varhaiskasvatuksessa Dokumentointi terminä viittaa erilaisiin tekstuaalisiin, visuaalisiin ja auditiivisiin tallennuksiin ja rekisteröinteihin, jotka on tehty digitaalisesti tai perinteisemmin menetelmin esimerkiksi paperille. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kysely: Neljänneksellä vastanneista (N=noin 1400) päivähoidon työntekijöistä kirjallisiin töihin kuluu päivä tai enemmän viikossa, 60 % vajaa työpäivä 35,437287&_dad=portal&_schema=PRTAL Huomattava, että dokumentointi kytkeytyy myös aina jollain tavalla vuorovaikutukseen

4 Dokumentointia tehdään organisaation hallintoa ja byrokratiaa varten (esim. lapsen hoitoaikojen seuranta), johtamisen tehtävänä (esim. kehittämiskeskustelut), organisaation palvelutoiminnan ja sen suunnittelun näkökulmasta (esim. yksikkövasu), vanhempien kanssa tehtävän ja muun yhteistyön näkökulmasta (esim. lapsen vasu), lapsen osallisuuden lisäämiseksi (esim. kasvun kansiot) ja pedagogisen työn näkökulmasta (esim. erilaiset vasut) Usein dokumentointi toteuttaa useammanlaisia tehtäviä

5 Tavallista on, että dokumentointi liitetään varhaiskasvatuksen laatuun; se ymmärretään laadun takeeksi tai sen parantamisen menetelmäksi Esimerkiksi ECD:n Starting Strong projekti Dokumentoinnin voidaan ajatella edistävän laatua esimerkiksi yhdenmukaistamalla palveluja lisäämällä vanhempien ja lasten osallisuutta varhaiskasvatuksessa ääni kehittämällä pedagogista toimintaa (sen suunnitelmallisuutta, lapsilähtöisyyttä jne.)

6 edistämällä yksilöllisempää kasvatustoimintaa (ja sen avulla mm. varhaista puuttumista potentiaalisiin kehityksellisiin pulmiin inhimillisen kapasiteetin optimaaliseksi kehittämiseksi) Lisäksi dokumentointi tarjoaa hallinnolle (ja osin myös kansalaisille) varhaiskasvatuksen toiminnan ja laadun tarkkailun menetelmän Palvelujen selontekovelvollisuus Globaalin yhteiskunnan ja neoliberaalin talouden jatkuva kilpailu, pyrkimys tehokkuuteen ja toimintojen ylikansallinen vertailu

7 Varhaiskasvatuksen dokumentoinnin kohteena voi siis olla moni seikka lähtien organisaatiosta ja sen työntekijöistä ja ulottuen pedagogiseen toimintaan ja yksittäisiin lapsiin asti Kuitenkin tyypillisesti kasvatustyöhön liittyvän dokumentoinnin kohteena on lapsi ja useimmiten yksilönä Esim. Ruotsia koskeva tutkimus (Alasuutari, Markström & Vallberg-Roth 2014)

8 Mitä sisältyy lapsen dokumentointiin? Lapseen liittyvät paperityöt, esimerkiksi erilaiset lomakkeet, kasvatussuunnitelmat, kasvun kansiot, reissuvihkot Erilaiset kehityksen seurannan ja arvioinnin välineet ja havainnoinnit, esim. ikäkausiarviot, kouluvalmiuteen liittyvät arviot Audio-visuaaliset tallennukset, digitaalinen dokumentointi Byrokratiaan liittyvät paperit, rekisterit yms.

9 Arviointi dokumentoinnissa Valtaosassa varhaiskasvatuksen dokumentoinnista on kyse jonkinlaisesta arvioinnista, vaikka aika harvan menetelmän tai käytännön nimi viittaa suoraan arviointiin Kun kuvaamme ja selitämme asioita, tapahtumia, prosesseja ja muita ilmiöitä, teemme luokitteluja, luonnehdintoja, vertailuja yms., jotka tyypillisesti esittävät jonkinlaisen eronteon kuvattavan ilmiön ja muiden seikkojen välillä. Samalla kuvaukset avoimesti tai epäsuorasti tuottavat joihinkin kriteereihin suhteutetun arvioinnin ilmiöstä. Lapset leikkivät kyllä mielellään autoilla yhdessä, mutta varsinaista yhteisleikkiä heillä ei vielä esiinny.

10 Dokumentoinnin menetelmät voivat sisältää monentyyppistä arviointia Kehityspsykologista maksutun tiedon arviointia (esim. kirjainten tuntemus) Persoonan arviointia (esim. luonnehdinnat) Itsearviointia Narratiivista arviointia (esim. learning stories) Arvioinnin kohteena ovat hyvin tavallisesti lapsen lisäksi myös vanhemmat ja vanhemmuus

11 Dokumentalismi ja dokumentit toimijoina Maurizio Ferraris 2013, Documentality: Why is it necessary to leave traces. Fordham University Press, USA. Symboliset ja sanalliset tallennukset ja kirjaukset tuottavat sosiaalisen todellisuuden There is nothing social outside the text. Kirjausten, tallennusten ja dokumentaation toimijuus

12 Yhteiskunta ei perustu kommunikaatioon, vaan rekisteröimiseen Tekstit, tallennukset, paperit ja dokumentit ovat yhteiskunnan peruskiviä Rekisteröinnillä luodaan sosiaalisia asioita ja ilmiöitä (objekteja) esimerkiksi instituutiot, kuten varhaiskasvatus Ihminen kasvaa ihmiseksi ja sosiaalistuu rekisteröinnin ja dokumentoinnin kautta

13 Instituutioiden vahvat dokumentit: tekoja suuntaavat/määräävät kirjaukset instituution todellisuudessa Heikot dokumentit: asioiden/faktojen rekisteröinnit, tallennukset Dokumentit toimijoina inhimillisessä kanssakäymisessä, esimerkiksi osoittavat kanssakäymisen kielen asettavat toimijat tietynlaisiin asemiin suhteessa toisiinsa määrittelevät tarkasteltavan asian ulottuvuudet jne.

14 Dokumenttien ja inhimillisen toimijan kanssakäymisessä rakentuva hybridi toimijuus Latourin käsite interobjectivity ja ANT (actornetwork theory) Latourilainen keskustelu organisaatiotutkimuksessa ( hybrid agency/actor )

15 Esimerkki: Standardoidut menetelmät

16 vat käytössä rutiininomaisesti esimerkiksi ikäkausiarvioinneissa ja esikouluvaiheessa Jokaisella menetelmällä on omat teoreettiset oletuksensa ja lähtökohtansa Ne kertovat, millainen on menetelmien maailma, mitä menetelmien oletetaan osoittavan, ja ne esittävät myös (implisiittisesti) menetelmien rajat Usein lähtäkohtana (universaali) ikävaiheajattelu ja sen mukaiset kriteerit Tunteeko ja huomioiko työntekijä menetelmien taustaoletukset?

17 Mentelmien kontekstuaalisuus, historiallisuus ja kulttuurisidoinnaisuus Esim. keiden kaikkien lasten kanssa menetelmät voivat sopia käytettäviksi, kuinka kauan menetelmät voivat olla historiallisesti toimivia jne. Miten lapsi tulkitsee ja orientoituu standardoitujen menetelmien käyttöön Arviointimenetelmät eivät useinkaan kysy toiminnan kontekstista, kasvattajien toiminnasta jne., vaan abstrahoivat lapsen toiminnan sen ympäristöstä, tuottavat staattisen kuvan lapsesta Vrt. asiakas-/potilasdokumentaatio erilaisissa hoitoinstituutioissa

18 Esimerkki: Itsearviointi

19 Taustalla yhtäältä meta-kognitiivisia kykyjä koskevat teoriat, toisaalta oletus kompetentista lapsesta, joka kykenee reflektoimaan omaa toimintaansa (tai yhtä lailla voi sanoa, että em. lapsi on se, jonka dokumentaatio tuottaa) Lähtökohtana voi myös olla pyrkimys rakentaa ja tukea lapsen oppijan identiteettiä Sosiaalistavat dokumentoinnin luonnollisuuteen ja kulttuuriseen käytäntöön, jossa vertaamme itseämme toisiin ihmisiin tai muihin vertailukohtiin ja rakennamme minäämme tämän vertailun kautta Neoliberaalin yrittäjyyden kasvattamista? petammeko lapsille, että arvioinnit ovat itsestään selviä? Voivatko lapset valita toisin?

20 Esimerkki: Vanhemmat osalliseksi Päivälepo ja unentarve: lapsenne unentarve ja nukkuminen kotona ja päivähoidossa? Nukkumiseen liittyviä tapoja (unilelut, tutti yms.) nko lapsenne nukkumaan menossa ongelmia? Millaisia rajoja asetatte lapsenne toiminnalle kotona? Millaisia sääntöjä ja sopimuksia teillä on? Miten toimitte, jos lapsenne rikkoo sovittuja sääntöjä?

21 Vanhemmat osallistetaan tavalla tai toisella lähes kaikkeen lapseen liittyvään dokumentointiin informaation antajina ja vastaanottajina dokumentoinnin ja arvioinnin suorittajina ja kohteina dokumentaatiota seuraavien toimenpiteiden toteuttajina Dokumentaatio tuottaa hyvän vanhemmuuden (joka toteuttaa instituution odotukset toimimalla oikealla tavalla dokumentointikäytännöissä) ja samalla kertoo epäsuorasti, millainen vanhemmuus on epätoivottavaa

22 Vanhempien pedagogisaatio dokumentaatiokäytännöissä [C]ontemporary research and policy pedagogicalizes the parent. Parenting is a surrogate to schooling Parents are to produce the cognitive and affective learning skills of the school to ensure children s learning and development. (Popkewitz 2003, 53) Dokumenttien ja työntekijöiden hybridi toimijuus mahdollistaa interventiot ja puuttumisen perheen yksityiselle alueelle

23 Lopuksi Nykyinen yhteiskunnan organisoituminen edellyttää dokumentalismia ja byrokratiaa myös varhaiskasvatuksessa Byrokratia ei ole sattumaa, vaan paperityöt ovat välttämättömiä elämälle ja vallalle (Ferraris 2013, 271) Kirjoittamisen räjähdysmäinen lisäys ei ole johtanut vapautumiseen, vaan lisääntyvään kontrolliin (emt.) Hallinnan näkökulma, Foucault lainen ajattelu Varhaiskasvattajat ovat em. näkökulman perusteella yksi kontrollia toteuttava ammattiryhmä

24 Dokumentointia ei voi kuitenkaan itsessään pitää hyvänä tai pahana asiana tai käytäntönä, mutta sen kyseenalaistamaton ja reflektoimaton käyttö on ongelmallista Käytäntönä dokumentaatio vaatii jatkuvaa tutkimista ja kriittistä tarkastelua Mitäja ketä dokumentoidaan (ja arvioidaan), millä tavoin ja miksi? Mihin päätyisimme, jos alkaisimmekin dokumentoida oppimis- ja kasvatusympäristöä ja itseämme sen toimijoina emmekä lapsia?

25 Dokumentaatioon liittyvät myös olennaisella tavalla eettiset kysymykset Millä oikeudella toimitaan ja millaisin seurauksin? nko varhaiskasvauksella itsestään selvä oikeus dokumentoida lapsia? nko se sitä, mikä on lasten näkökulmasta laadukasta hoitoa ja kasvatusta? Keitä ehkä syrjäytetään tai sivuutetaan dokumentaatiokäytännöillä?