Turun seudun liikennejärjestelmä. Seudullisen pyöräverkon viitoitusperiaatteet

Transkriptio

1 Turun seudun liikennejärjestelmä Seudullisen pyöräverkon viitoitusperiaatteet

2 Työn tausta ja tarkoitus Edellinen viitoitussuunnitelma Turun seudulle on laadittu vuonna 1992 ja viitoitusta on toteutettu vuosien kuluessa monessa vaiheessa. Seudun pyöräilyviitoitus ei enää ole kaikilta osin ajan tasalla, yhtenäinen ja looginen. Viitoituksen nykytila ei myöskään ole kattavasti tiedossa. Jalankulku- ja pyöräteiden opastus on perinteisesti toteutettu risteyskohtiin sijoitetuilla kevyen liikenteen viitoilla. Viittaopastus ei tue sujuvaa pyöräilyä vaan sen seuraaminen edellyttää lähes pysähtymistä risteyskohdissa. Seudun pyörätieverkolla ei ole hierarkiaa, pääreittejä ei voi erottaa muista väylistä eikä viitoitus tue suurimpiin kohteisiin johtavien reittien hahmottumista. Tampereen seudulla ja Helsingissä on LVM:n kokeiluluvalla toteutettu uutta pääreittien viitoitusjärjestelmää, joka perustuu numeroituihin pääreitteihin ja autoliikenteen tapaan ennen tärkeimpiä risteyskohtia sijoitettaviin tauluopasteisiin. Turun seudun pääreittien viitoituksessa on tarkoitus ottaa käyttöön samanlainen järjestelmä. Tässä periaatesuunnitelmassa on määritelty viitoitettavat reitit ja viitoituksen tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa noudatettavat periaatteet. MAL-hankeohjelmassa on varattu 0,3 milj. euron rahoitus vuosille tärkeimpien seudullisten laaturaittien viitoituksen toteutussuunnitteluun ja toteutukseen.

3 1. Viitoitettavat reitit ja viitoitusperiaatteet

4 Opastusperiaate tiivistetysti Seutureittien keskinäisissä liittymissä käytetään tauluopasteita reittien keskinäisissä risteyksissä (ks. kartta) kaikilla tulosuunnilla lisäksi niitä voidaan käyttää, jos reitin kulku kaipaa selventämistä (esim. seutureitin kääntyessä suoraan jatkuvalta pyörätieltä tai reitin vaihtaessa puolta tien varrella) tauluopasteilla viitoitetuissa liittymissä käytetään tarvittaessa myös pyöräviittoja suuntien ja ajoreittien selventämiseen (tarvittaessa, kun tien varrella on kaksipuoleinen pyörätie, monihaaraisissa risteyksissä, eritasoliittymien monimutkaisissa pyörätiejärjestelyissä, jne.) Tauluopasteissa viitoitetaan maksimissaan 3 kohdetta/suunta seuraava kaukokohde (haarautuvissa reiteissä 2 kaukokohdetta) ja mahdollisesti toinen etäämmällä sijaitseva kaukokohde seuraava lähikohde mahdollinen erityiskohde Yhteensä taulussa opastetaan max. 9 kohdetta (tavoitteena kuitenkin vähemmän) Reitin varrella sijaitsevaan kohteeseen saavuttaessa on paikannimikilpi, joka osoittaa että pyöräilijä on saapunut opastettavaan kohteeseen paikannimikilven jälkeen kohde ei enää mukana opastuksessa Alemmantasoisissa risteyskohdissa käytetään pyöräviittoja vastaavalla periaatteella (max. 3 kohdetta/suunta) seutureitin ja pienen paikallisväylän risteyskohdassa voidaan viitoittaa vain sivusuunta tai jättää viitoitus kokonaan pois (erityisesti, jos kadunnimikilvet riittävät opastukseen) Laatureitit numeroidaan ja numerotunnus liitetään opasteisiin, lisäksi käytetään reitin jk+pp-merkkiin kiinnitettäviä reittinumerokilpiä

5 1.1 Reitit ja opastuskohteet

6 Viitoitettavat reitit ja tunnukset A. Seudulliset laatureitit Opastetauluihin ja numeroituihin reitteihin perustuvan viitoitusjärjestelmän mukaan suunniteltaviksi ja toteutettaviksi yhteyksiksi valitaan tärkeimmät, laatutasoltaan sujuvan pyöräilyn mahdollistavat seudulliset laatureitit suurimpien kunta- ja aluekeskusten välillä Seudullisille laatureiteille valitaan numerotunnukset (1, ), jotka näkyvät viitoissa ja jatkossa myös pyöräilykartoissa ja reittioppaassa; lisäksi Kehätien varren reitti merkitään tunnuksella K Viitoituksen toteutussuunnitteluun ja toteutukseen on varattu MALrahoitusta 0,3 M vuosille ; rahoituksen riittävyys ja sen puitteissa toteutettavat laatureitit selviävät jatkosuunnittelun myötä B. Muut seutureitit ja alemmantasoiset pääreitit Muiden seutureittien ja kuntien pääreittien viitoitus uusitaan myöhemmin (numerointiin kullekin kunnalle varataan omat kymmensarjansa) Poikkeuksena Turun välikehä, jonka viitoitus tulee suurelta osin uusittavaksi laatureittien risteyskohtien yhteydessä: suunnitellaan samassa yhteydessä Saariston Rengastien viitoituksen uusimisen yhteydessä reitti merkitään Rengastie-tunnuksella

7 Turun seudun laatureitit ja reittinumerot Säteittäisreitit 1. Turku-Naantali 2. Turku-Raisio-Naantali 3. Raisio-Masku-Nousiainen 4. Länsikeskus-Rusko 5. Turku-Runosmäki-Yli-Maaria 6. Turku-Lieto 7. Turku-Varissuo 8. Turku-Kaarina-Piikkiö 9. Turku-Hirvensalo-Kakskerta Kehäreitit K. Kehätien varren reitti Raisionlahti-Raisio-Piikkiö Reitin loppuosa Kauselasta Piikkiöön saakka toteutetaan Kausela-Kirismäki-tiehankkeen yhteydessä

8 Turun seudun numeroitavat laatureitit (pun.), muut seutureitit (sin.) sekä alemmantasoiset pääreitit (ohut sininen) Nousiainen Masku 2 Raisio 3 Rusko K 2 4 Yli-Maaria Runosmäki 5 6 Lieto Naantali 1 Turku K Varissuo 7 Hirvensalo 8 Piikkiö Kaarina 9 Kakskerta

9 Opastettavat kohteet Kaukokohteet Orientaation kannalta keskeiset seudulliset kohteet (kuntakeskukset, suurimmat aluekeskukset) Kohteiden opastus aloitetaan pääsääntöisesti edellisestä kaukokohteesta Lähikohteet Orientaation kannalta keskeiset alueelliset välikohteet (kaupunginosat, alakeskukset) Kohteiden opastus aloitetaan edellisestä lähi- tai kaukokohteesta Paikalliskohteet Paikalliseen orientoitumiseen liittyvät kohteet osa-alueet: kaupunginosat, pienemmät alakeskukset erityiskohteet, esim. keskeiset liikenteen solmupisteet ja asemat, tunnetut julkiset paikat tai rakennukset, matkailukohteet, ulkoilualueet, merkittävät palvelukohteet ym. kaupallisiin kohteisiin ei opasteta, ellei kohteella ole merkittävää hyötyä yleiselle orientoitumiselle Paikalliskohteet osoitetaan yleensä vain sivusuuntaan kyseisessä risteyksessä (opastus voi jatkua kunnan sisäisessä alemmantasoisessa opastuksessa) Tärkeisiin erityiskohteisiin voi kuitenkin olla tarpeen viitoittaa jo aiemmin seutureitin suunnassa tällöin opastus aloitetaan edellisestä lähikohteesta tai noin 0-2 km etäisyydeltä Huom! tavoitteena max. 3 opastuskohdetta/suunta Pistemäiset kohteet ovat selkeästi hahmotettavia kohteita, jotka nähdessään ymmärtää yksiselitteisesti saapuneensa perille Aluekohteet ovat kuntakeskuksia, kaupunginosia tai muita osa-alueita, joilla ei ole tarkkoja maantieteellisiä rajoja, mutta yleisesti tunnistetaan omiksi kohteikseen (paikannimikilpi tärkeä!)

10 Turun seudun laatureittien suunnassa opastettavat kauko- ja lähikohteet Selkeät ja kaikkien tuntemat laatureittien varsilla sijaitsevat kaukokohteet (pääsääntöisesti kunta- ja aluekeskukset) Niiden välillä opastetaan rajallinen määrä yleisesti tunnettuja laatureittien varsilla sijaitsevia lähikohteita (kaupungin- ja kunnanosia tai alakeskuksia) Kaukokohteet Turku Naantali Raisio Masku Nousiainen Rusko Runosmäki Yli-Maaria Lieto Varissuo Kaarina Piikkiö Hirvensalo Kakskerta Lähikohteet Jyrkkälä Härkämäki Raisionlahti Länsikeskus Moisio Kuninkoja Oriketo Urusvuori Auranlaakso (vai Ravattula tai Kausela?, nykyinen viitoitus Kausela) Loukinainen Littoinen Kupittaa (= urheilupuiston alue) Piispanristi

11 Turun seudun laatureiteiltä opastettavat reittien ulkopuoliset kauko- ja lähikohteet Selkeät ja kaikkien tuntemat kohteet Opastetaan laatureiteiltä sivusuuntaan seutureittien tai pääreittien risteyksissä tai laatureittien jatkeena Kaukokohteet Rymättylä Mynämäki Vahto Paattinen Parainen Nauvo Ruissalo Lähikohteet Perno/Pansio (toinen vai molemmat?) Luonnonmaa Merimasku Petäsmäki Impivaara Ilmarinen Liedon asema Halinen Yliskulma Skanssi Uittamo Kuusisto

12 Lähimmiltä laatureiteiltä opastettavat paikalliskohteet (erityiskohteet ja osa-alueet) Paikalliskohteet opastetaan laatureiteiltä sivusuuntaan taulu- tai viittaopasteilla solmupisteen laadusta riippuen (seutu- vai muun reitin risteys) Erityiskohteita voidaan harkinnan mukaan opastaa myös laatureitin suunnassa noin 0-2 km etäisyydeltä (huom! max. 3 opastuskohdetta/suunta) Erityiskohteiden viitoissa voi olla mukana myös kohdesymboli (esim. ensiapu, rautatieasema, satama jne.) Erityiskohteet Turussa Rautatieasema Kupittaan asema Satama Lentoasema Sairaala (TYKS) Logomo Yliopisto Impivaara (urh.keskus) Erityiskohteet Naantalissa Satama Kultaranta Osa-alueet suunnitellaan tarkemman viitoitussuunnittelun yhteydessä

13 Numeroitavat laatureitit (pun.) ja muut seutureitit (sin.) sekä laatureittien suunnassa opastettavat kaukokohteet Nousiainen Masku 2 Raisio 3 Rusko K 2 4 Runosmäki 5 Yli-Maaria 6 Lieto Naantali 1 Turku Varissuo K 7 8 Piikkiö Hirvensalo Kaarina 9 Kakskerta

14 Numeroitavat laatureitit (pun.) ja muut seutureitit (sin.) sekä laatureittien suunnassa opastettavat kaukokohteet ja lähikohteet Naantali Nousiainen Masku 1 2 Raisio Rusko Kuninkoja 2 K Jyrkkälä Turku Hirvensalo Moisio Yli-Maaria Urusvuori Kupittaa Oriketo Varissuo Runosmäki Härkämäki Raisionlahti Länsikeskus Piispanristi Kaarina 6 Lieto Auranlaakso Loukinainen 8 K 7 Littoinen Piikkiö 9 Kakskerta

15 Numeroitavat laatureitit (pun.) ja muut seutureitit (sin.), laatureittien suunnassa opastettavat kaukokohteet ja lähikohteet sekä seudun erityiskohteet Naantali Nousiainen Masku 1 2 Erityiskohteet Turussa Rautatieasema Kupittaan asema Satama Lentoasema Sairaala (TYKS) Logomo Yliopisto Impivaara (urh.keskus) Erityiskohteet Naantalissa Satama Kultaranta Raisio 3 2 Rusko 9 4 Kuninkoja K Jyrkkälä Hirvensalo Kakskerta Turku Moisio 5 Kupittaa Yli-Maaria Urusvuori Oriketo Varissuo Runosmäki Härkämäki Raisionlahti Länsikeskus Piispanristi Kaarina 6 Lieto Auranlaakso Loukinainen 8 K 7 Littoinen Piikkiö

16 Numeroitavat laatureitit (pun.) ja muut seutureitit (sin.), laatureittien suunnassa opastettavat kaukokohteet ja lähikohteet sekä laatureittien ulkopuoliset kauko- ja lähikohteet Naantali Mynämäki Nousiainen Masku 1 Rymättylä Merimasku Luonnonmaa Petäsmäki 2 laatureittien ulkopuoliset kauko- ja lähikohteet Raisio 3 Vahto Paattinen Rusko Moisio Yli-Maaria Liedon asema 4 5 Yliskulma 2 Perno Pansio Ruissalo Uittamo Kuninkoja K Jyrkkälä 9 Hirvensalo Kakskerta Turku Uittamo Urusvuori Kupittaa Oriketo Halinen Varissuo Skanssi Runosmäki Härkämäki Raisionlahti Länsikeskus Piispanristi Kaarina Ilmarinen 6 Lieto Auranlaakso Loukinainen 8 K 7 Littoinen Kuusisto Parainen Nauvo Piikkiö

17 Seutureittien alku- ja päätepisteet Turun keskustassa periaatteena, että seutureittien opastus alkaa ja päättyy keskustan kehän kulmapisteissä kehän ja kulmapisteiden opastus suunnitellaan yksityiskohtaisemmin tarkemmassa suunnittelussa

18 Keskusta -viitoituksen periaatteet ja kuntakeskukset opastuskohteena Laatureiteillä ainoastaan Turun keskusta opastetaan Keskusta - viitoituksella reitin suuntaisesti Turun kaupungin alueella Pisteet, jossa Turku -viitoitus muuttuu Keskusta -viitoitukseksi määritetään tarkemmin tarkemman suunnittelun yhteydessä Muita seudun keskustoja opastetaan tarvittaessa paikalliskohteena vain sivusuuntaan Keskusta -tekstillä (tauluopasteella tai pyöräviitalla kohteesta riippuen) Esim. Kaarinan keskusta voidaan opastaa Uudenmaantien varrelta sivusuuntaan Laarinkadun ja Paraistentien liittymissä ja läheisten alikulkujen yhteydessä Kun opastuskohteena on kuntakeskus, joka on samalla kunnan nimi (Raisio, Naantali, Kaarina jne.), kohteen rajautuminen ei ole selvää. Periaatteena on rajata kohde melko tiukasti keskusta-alueeseen ja osoittaa kohteeseen saapuminen paikannimikilvellä. Esim. Turusta Raisiontietä Raisioon saavuttaessa Raisio -kilven luonteva paikka on Ihalantien liittymässä. Paikannimikilpien sijoituspaikat määritellään tarkemman suunnittelun yhteydessä.

19 Kaksipuoleisen väylän opastus Jos jk+pp-väylä on molemmin puolin tietä tai katua, päätetään tarkemman suunnittelun yhteydessä, opastetaanko seutureittinä vain toinen puoli (parempilaatuinen tai jatkuvampi puoli) tai molemmat puolet Jos seutureitti opastetaan kadun tai tien molemmilla puolilla, se tehdään oikeanpuoleisen liikenteen periaatteella (kuten nykyinen viitoitus on suunniteltu vuoden 1992 yleissuunnitelmassa) Jos seutureitti opastetaan tien tai kadun yhdellä puolella, huolehditaan tarkemman suunnittelun yhteydessä riittävän orientaation vaatimasta opastuksesta myös tien toisella puolella, tarvittaessa ylimääräisin viittaopastein. Orientaatiota voidaan parantaa myös taulu- ja viittaopasteiden nuolikuvioilla.

20 1.2 Opasteet ja muut merkinnät

21 Taustaa: tieliikennelaki ja -asetus Tieliikennelaki / ( /1010): Liikenteen ohjauslaitteet Liikennemerkeillä, liikennevaloilla ja muilla liikenteen ohjauslaitteilla osoitettavista käskyistä ja kielloista ja niiden muusta merkityksestä sekä eri kielten käyttämisestä liikennemerkeissä ja muissa liikenteen ohjauslaitteissa säädetään valtioneuvoston asetuksella. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella annetaan tarpeelliset säännökset liikennemerkeistä ja muista liikenteen ohjauslaitteista sekä niiden käytöstä. Liikenne- ja viestintäministeriö voi kokeilutarkoituksessa vahvistaa käytettäviksi valtioneuvoston asetuksesta tai liikenne- ja viestintäministeriön asetuksesta poikkeavia liikenteen ohjauslaitteita. Liikennevirasto antaa tarkempia määräyksiä liikenteen ohjauslaitteiden väreistä, rakenteesta ja mitoituksesta ja se voi myöntää poikkeuksia näistä määräyksistä. ( /1291) 56 : Häiritsevän tai luvattoman laitteen asettaminen tielle Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa asettaa merkkiä, kilpeä tai muuta laitetta, jonka voi erheellisesti käsittää liikennemerkiksi tai muuksi liikenteen ohjauslaitteeksi taikka joka voi huonontaa sellaisen näkyvyyttä. Tielle ei saa luvatta asettaa liikenteen ohjauslaitetta. Tieliikenneasetus / ( /328) Jos liikenteen ohjauksessa tarvitaan liikennemerkkiä, jota ei ole tässä asetuksessa vahvistettu, voidaan käyttää suorakaiteen muotoista tekstillistä kilpeä.

22 Opastuksessa käytettävät viitat 1 Haetaan LVM:n kokeilulupa Tampereen ja Helsingin uudessa viitoituksessa käytetylle viitoitusperheelle tulossa viralliseksi lakimuutosten myötä, mutta aikaisintaan 2018 lisäksi tarvitaan lupa reittinumerotaululle ja/tai -viitalle Tauluopaste uuden järjestelmän perusopaste, sijoitus ennen liittymää luettavissa pyöräilynopeudesta, lähtökohtana että pyöräilijä pystyy ajaessaan lukemaan ja seuraamaan opasteita tauluopasteissa samaan suuntaan max. 3 opastuskohdetta (Huom! kuvan tauluopasteessa opastuskohteita on enemmän) Viittaopaste tauluopasteen sovellus, sijoitetaan yleensä liittymän taakse (esim. T- liittymässä), vain suoraan sivulle osoittavia nuolia voidaan käyttää myös viittana risteyksen kohdalla, jos ennen liittymää sijaitseva tauluopaste ei jostain syystä ole parempi vaihtoehto viittaopasteissa samaan suuntaan max. 3 opastuskohdetta Etäisyystaulu käytetään linjaosuudella osoittamassa etäisyyttä kohteisiin ja varmistamassa oikeaa reittiä voi risteyksen jälkeen sijoitettuna myös osoittaa jatkettavaa suuntaa voi sisältää myös reitin kaukokohteita, joiden varsinaista opastusta ei ole vielä aloitettu (kohteita voi olla enemmän kuin 3)

23 Opastuksessa käytettävät viitat 2 Paikannimikilpi osoittaa että pyöräilijä on saapunut opastettavaan kohteeseen (käytetään yleensä saavuttaessa aluekohteen rajalle ellei asia ole itsestään selvä) paikannimikilven jälkeen kohde ei enää mukana opastuksessa itsenäinen opaste tai yhdistetty taulu- tai viittaopasteeseen tai etäisyystauluun Pyöräviitta (tai uudistettu kevyen liikenteen viitta) viitassa mahdollista käyttää reitti- ja muita tunnuksia pyöräviitassa pelkkä pyörätunnus (nykyistä isompi kuva) useampi samansuuntainen viitta toteutettavissa yhtenä lamellina (mitoitetaan yhtä pitkiksi) Taulu- ja viittaopasteiden nuolikuviot havainnollistavat paremmin todellisia liikennetilanteita käytettävissä 45 asteen välein, kiertoliittymiin sekä opastamaan alikulun kautta puolenvaihtoon on tarve suunnitella lisäkuvio tilanteeseen, jossa pyörätie on risteävän kadun molemmin puolin ja vain toinen niistä on pääreitti, jolle opastetaan Kaikkiin opasteisiin on mahdollista liittää symboleita tieliikenneasetuksen mukaisia tunnuksia (esim. ensiapu, lentoasema jne.) reittitunnuksia ja reittitunnuksella varustetulle reitille johtavan yhteyden tunnusta (= katkoviivalla ympyröity reittinumero, vrt. vieressä autoviitoituksessa käytössä oleva katkoviivareunainen tienumerokilpi 667: Opastus numeron tarkoittamalle tielle )

24 Opastuksessa käytettävät viitat 3 Itsenäinen reittinumerotaulu pelkkä reittinumero ilman kohteiden nimiä (vrt. alempana oleva maanteillä käytettävä tienumerokilpi) varmistaa oikealla reitillä olon, voidaan käyttää epämääräisyyskohdissa (esim. liittymien jälkeen ja pitkillä jaksoilla, joihin liittyy sivusuunnasta alemman verkon yhteyksiä) tai säännöllisesti jk+pptiemerkin yhteydessä ei käytössä Tampereen viitoituksessa: suunniteltava ja hankittava kokeilulupa myös sille Kaikissa opasteissa fonttikoko 60 mm (sama kuin nykyisin) tarvittaessa esim. keskustassa tai maisemallisesti herkissä kohteissa voidaan käyttää 45 mm fonttikokoa Jos tauluopasteissa on paljon kohteita (koko kasvaa suureksi), suositellaan taulun jakamista kahdeksi Turun seudulla käytetään kaksikielistä viitoitusta Turun ja Paraisten alueilla

25 Seutureittien tunnukset Seutureittien numerointiin varataan numerot 1-19 Kehätien varren reitti merkitään kirjaintunnuksella K Kuntien omille pääreittien mahdolliseen viitoitukseen varataan oma kymmensarja Turulle (20-39), Raisiolle, Kaarinalle, Naantalille ja Liedolle vai kirjain-numeroyhdistelmä, esim. T1, vai erilainen symboli? Reittisymbolina käytetään Tampereen mallin mukaista valkoreunaista, punaista ympyrää, jossa reittitunnus on valkoisella tekstillä vai suunnitellaanko oma symboli? vai käytetäänkö reiteillä myös väritunnuksia (symbolissa, reittikartassa, reitin varren merkinnöissä ym.?)

26 Viitoitus solmupisteissä ja linjalla 1 Tauluopasteita ja mahdollisesti viittaopasteita käytetään seutureittien keskinäisissä solmupisteissä harkinnan mukaan seutu- ja pääreittien välissä solmupisteissä (ks. kartat, pääreitit näkyvät tumman sinisellä) kohdissa, joissa reitin kulku kaipaa selventämistä (esim. reitin kääntyessä suoraan jatkuvalta jk+pp-väylältä tai reitin vaihtaessa puolta kadun varrella) Pyöräviittoja käytetään muissa kuin yllä mainituissa solmukohdissa, joissa viitoitus on tarpeen tauluopastuksen lisänä, jos liittymässä tarpeen selventää reitin kulkua poikkeuksellisesti tauluopastuksen lisänä, jos liittymässä tarpeen opastaa lisäkohteita (esim. monihaarainen liittymä, jokin erikoiskohde) Tampereella käytetään samassa liittymässä sekä tauluopasteita että pyöräviittoja, Helsingin kokeilussa ei Käytetäänkö muita kuin seutureittejä sivusuuntaan opastettaessa uuden pyöräviitan (vasen kuva) sijasta nykymallisia kevyen liikenteen viittoja jk+pp-tunnuksin (oikea kuva)?

27 Viitoitus solmupisteissä ja linjalla 2 Etäisyystauluja käytetään ainakin seutureittien alkupisteissä sekä seutureittien haarautumiskohtien jälkeen etäisyystaululla voidaan "välitietona" kertoa kyseisen suunnan useita kaukokohteita, vaikkei niiden opastusta ei vielä varsinaisesti aloiteta (kohteita voi olla enemmän kuin 3) Reittikartat reittikarttoja voidaan sijoittaa reittien alkupisteisiin ja keskeisiin solmukohtiin mahdolliset reittikartoista ja niiden suunnittelusta päätetään myöhemmin

28 Opasteiden sijoitus Tauluopasteen sijoitus Yleensä m ennen risteystä esim. erotuskaistalle Ensisijaisesti kulkusuunnassa oikealle puolelle hyvin havaittavaan kohtaan, mutta esim. sopivan pylvään sijainti vasemmalla puolella voidaan myös hyödyntää Opasteen reuna sivusuunnasta tulisi olla vähintään 0,8 m ajoradan reunasta Tauluopasteen alareuna pyritään yleensä sijoittamaan 1,5 metrin korkeudelle, riittävän alas pyöräilijän näkökenttään (kuvan esimerkissä liian ylhäällä) Huom! LVM:n liikenteen ohjauslaitteista antaman päätöksen mukaan pyörätiellä 2,0-3,2 m Opasteet kiinnitetään niin, että ne pysyvät suorassa eikä niitä voi kääntää Pyritään hyödyntämään olemassa olevia rakenteita, kuten valaisin- ym. pylväitä. Taulu- ja viittaopasteet ja etäisyystaulut asennetaan kahden liikennemerkkipylvään varaan (pl. pienikokoiset taulut), jos soveltuvaa rakennetta ei ole tarjolla Pyöräviitat voidaan asentaa yhden liikennemerkkipylvään varaan, mutta tällöin käytettävä pylväsmallia, jota ei voi kiertää ja joka pysyy suorassa Huom1. Merkkivalmistajalta tullut uusi yhden pylvään jalusta, jota ei voi kiertää Huom2. Kaksi pylvästä voi olla ongelma paikoissa, joissa paljon kaapeleita ym.

29 Taustaa: liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista 8 ( /384) Jollei jäljempänä toisin määrätä, tulee alimman liikennemerkin tai lisäkilven alareunan korkeuden olla 1,5-3,2 metriä ajoradan pinnasta, jalkakäytävällä tai pyörätiellä kuitenkin 2,0-3,2 metriä näiden pinnasta mitattuna. Jollei jäljempänä toisin määrätä, saa liikennemerkin lähimmän reunan etäisyys ajoradan reunasta olla enintään 3,5 metriä tai pientareen ulkoreunasta 1,5 metriä. Merkin vähimmäisetäisyys ajoradan reunasta on 0,5 metriä. Taajamassa merkki voidaan kuitenkin sijoittaa edellä mainittua lähemmäksi ajoradan reunaa, jos siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa liikenteelle eikä kohtuutonta haittaa tien kunnossapidolle. Mitä edellä tässä pykälässä määrätään, ei koske opastusmerkkejä eikä ajoradan yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai sulku- ja varoituslaitteeseen sijoitettuja merkkejä. Liikennemerkit on pyrittävä edellä mainittujen mittojen puitteissa sijoittamaan tien poikkileikkaukseen yhtenäisesti samalla tienosalla.

30 Ajoratamerkinnät Laatureiteille tehdään aina keskiviivamaalaus helpottaa samalla reitin orientaatiota yhdistetyllä jk+pp-väylällä katkoviiva erotellulla jk+pp-väylällä yhtenäinen viiva tai rakenteellinen erotusmerkintä leveillä laatuväylillä jalankulun ja pyöräilyn erottelu yhtenäisellä viivalla ja pyöräilysuuntien erottelu katkoviivalla Jatkossa selvitettävä reittitunnuksen maalaamista asfalttiin sekä värillisen päällysteen käyttöä laatureiteillä Lähde

31 Pyörämatkailureittien viitoitus Miltä osin pyörämatkailureittitunnukset otetaan mukaan seutureittien opasteisiin (viittoihin ja tauluihin)? Saariston rengastie(t) Euroveloreitit, Suomen pyörämatkailureitit? muita: Kuninkaantie, Härkätie,? Muutoin jatkossakin pyörämatkailureitistö opastetaan ruskeapohjaisilla opasteilla, joita käytetään joko tarroina tai aluslevylle kiinnitettynä. Paikallisessa opastuksessa käytetään muuten samanlaisia opasteita kuin valtakunnallisilla reiteillä paitsi, että niissä tulee jokaisessa olla kyseistä reittiä kuvaava kirjaintunnus. Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, Liikenneviraston ohjeita 11/2014)

32 2. Turun seudun nykyinen viitoitus (v yleissuunnitelman mukaan)

33 Turun seudun nykyinen viitoitus Turun kaupunkiseudun kevytliikenteen viitoituksen yleissuunnitelma 1992 (Turun kaupunki, Turun tiepiiri, Suunnittelukolmio Oy) Periaatteita Viitoitus on suunniteltu sekä pitkämatkaista että paikallista liikennettä varten. Kevytliikenne opastetaan molemmilla puolilla tietä niillä reiteillä, missä se tarpeen. Viitoitus on suunniteltu siten, että kevytliikenne noudattaa pääsääntöisesti oikeanpuoleista liikennettä siellä, missä väylä on tien molemmilla puolilla. Viitoituskohteet Kaukokohteet pääreiteillä Turku, Raisio, Naantali, Parainen, Kaarina, Lieto, Rusko, Piikkiö, Liedon asema, Littoinen, Paattinen, Kakskerta, Ruissalo ja satama kehäreiteillä kaupunginosat, Suikkilan asuntoalue sekä Impivaara ja Kausela Lähikohteet kaupunginosat kaupunginosien osa-alueet muut kohteet kuten Raisionlahti Erilliskohteita liikenneterminaalit urheilulaitokset oppilaitokset muut, kuten nähtävyyspaikat, sillat jne.

34 Turun seudun nykyinen viitoitus Viitoitettava verkko 13 pääreittiä: nimetty kaukokohteen mukaan, kaukokohteen lisäksi viitoitetaan reitin varren lähikohde tai vieressä oleva lähi- tai erilliskohde 6 kehäreittiä: nimetty keskeisen alueen tai tienimen perusteella, solmupisteissä viitoitetaan yksi tai useampi reitin varren lähikohde + viereisiä lähi- ja erilliskohteita Turun sisääntulo- ja ulosmenoviitoitus sisään tullessa TURKU-viitoitus taajamamerkkiin saakka, sen jälkeen KESKUSTA-viitoitus kauppatorille viitoitus reittien kaukokohteeseen, kaukokohde muuttuu KESKUSTAviitoitukseksi ko. alueen taajamamerkin jälkeen

35 Turun seudun nykyinen viitoitus

36 Turun seudun nykyinen viitoitus Opastusmerkit Kevytliikenteen viitta (fonttikoko 60) Kevytliikenteen etäisyystaulu Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden reittitunnukset 1992 suunnitelmassa esitettiin kokeilulupaa: Kevytliikenteen suunnistustaulu (tyyppi B)) Polkupyöräilijöiden ajoreittiopastus

37 3. Tampereen ja Helsingin uusi viitoitusjärjestelmä Kuva Katja Seimelä

38 Tampereen ja Helsingin uusi viitoitus LVM:n kokeilulupa uudenlaiselle opastusperheelle lähtökohtana, että pyöräilijä pystyy liikkuessaan lukemaan ja seuraamaan opasteita tulossa viralliseksi lakimuutosten myötä? Tauluopaste uuden järjestelmän perusopaste, sijoitus ennen liittymää, luettavissa pyöräilynopeudesta Viittaopaste tauluopasteen sovellus, sijoitetaan yleensä liittymän taakse (esim. T-liittymässä), vain suoraan sivulle osoittavia nuolia voidaan käyttää myös viittana erkanemispisteessä, jos ennakkoon asetettu tauluopaste ei jostain syystä ole parempi vaihtoehto Etäisyystaulu linjaosuudella osoittamassa etäisyyttä kohteisiin ja varmistamassa oikeaa reittiä voi risteyksen jälkeen sijoitettuna myös osoittaa jatkettavaa suunta voi sisältää myös reitin kaukokohteita, joiden varsinaista opastusta ei ole vielä aloitettu

39 Tampereen ja Helsingin uusi viitoitus Paikannimikilpi osoittaa että pyöräilijä on saapunut opastettavaan kohteeseen paikannimikilven jälkeen kohde ei enää mukana opastuksessa itsenäinen opaste tai yhdistetty taulu- tai viittaopasteeseen tai etäisyystauluun Pyöräviitta tai kevyen liikenteen viitta (uudistettu) viitassa mahdollista käyttää reitti- ja muita tunnuksia pyöräviitassa pelkkä pyörätunnus (nykyistä isompi kuva) useampi samansuuntainen viitta toteutettavissa yhtenä lamellina (mitoitetaan yhtä pitkiksi) Helsingissä viittoja ei pitkällä tähtäimellä käytetä katujen varsilla pyöräliikenteen opastamiseen, Tampereen opastuksessa uudet viitat laajemmin käytössä (vanhojen viittojen rinnalla) Taulu- ja viittaopasteiden nuolikuviot havainnollistavat paremmin todellisia liikennetilanteita käytettävissä 45 asteen välein, kiertoliittymiin sekä opastamaan alikulun kautta puolenvaihtoon Kaikkiin opasteisiin mahdollista liittää symboleita tieliikenneasetuksen mukaisia tunnuksia (Tampereella lentoasema ja ensiapu) reittitunnuksia (Tampereella punainen ympyrä, jonka keskellä reitin numero)

40 Helsingin tauluopastekokeilua Kampissa

41 Tampereen seutureittien viitoitus Seutuverkko Seudulliset pääreitit yhdistävät seudun kaikki kuntakeskukset ja alakeskukset (Hervanta, Vuores, Tesoma, Teisko) Tampereen keskustaan sekä toisiinsa 10 säteittäistä (numerot 1-10) ja 5 kehäreittiä (11-15), mahdollisten alueellisten pääreittien kehittämistä varten on varattu jatkossa kuntakohtaiset kymmenluvut Viitoituskohteet Kaukokohteena reitin seuraava kuntakeskus (tai alakeskus) Lähikohteita aluekeskukset sekä tärkeimmät asuin- ja työpaikkakohteet Erilliskohteita seudullisesti merkittävät kohteet kuten TAYS, Särkänniemi, lentokenttä; kunnat voivat toteuttaa opastuksen paikallisiin kohteisiin myöhemmin viitoilla Infotaulut (ajankohtaisia vasta myöhemmin) Uuden viitoituksen lisäksi Tampereen seudulla ideoitu infotauluja, joissa voi olla tietoja reitistä ja QR-koodin takana lisätietoja mm. palveluista ym. Pari metriä korkeat pylonit samalla maamerkkejä

42 Tampereen ja Helsingin kokemuksia Tampereen seudulla (kokemukset kuntarajan ylittävistä seudullisista pääreiteistä) kustannussyistä tauluopasteita vain, kun pääreitti kääntyy tai vaihtaa puolta sekä kun 2 seutureittiä tai seutureitti tai alueellinen pääreitti risteävät (230 taulua) muutama viittaopaste ja muutamia nykyisiä etäisyystauluja korvattiin uudella, ei paikannimiopasteita, muualla nykyisen viitoituksen täydentäminen reittitunnuksilla varustetuilla viitoilla (215 uutta viittaa) tauluopasteissa fonttikoko 60 mm, uusissa viitoissa fonttikoko (45 mm) vanhoja (60 mm) pienempi viitoissa ongelmana reittinumeron huono erottuvuus sekä uusien pääreittien viittojen pienempi koko vanhaan alempitasoiseen viitoitukseen verrattuna yksikieliset opasteet, tauluopasteissa max. 3 opastettavaa kohdetta/suunta tyypillisesti 5-7 kohdetta/opaste, jos kohteita yli 8, suositellaan taulun jakamista kahdeksi vaikeuksia, jos pyörätie molemmin puolin katua ja vain toinen opastettava pääreitti täydennettiin viitoilla Helsingissä (kokemukset 2 kokeilureitistä: Kehä 1 ja Kamppi) taulu-, viittaopasteita, etäisyystauluja sekä paikannimikilpiä ei viittoja, tauluopasteilla opastetuista kohteista viitat kerättiin pois 28 risteystä, 69 taulua Kehä I:n varrella kokeiltiin reittiopastusta (Kehä 1 itään/länteen) tauluopasteissa fonttikoko 45 mm näkyvyyden kannalta teksti saisi ainakin paikoin olla suurempaa, hyvä tiiviissä kaupunkiympäristössä tilankäytön kannalta kaksikieliset opasteet, tavoitteena max. 3 kohdetta/suunta max. 9 kohdetta/taulu

43 Taustaa: Hollannin opastusperiaatteita 1 Kaupungeissa reittipohjainen opastus (kuvissa Houtenin väri- ja numerokoodattu pääverkko) Laajempi pyörämatkaopastus perustuu solmupisteisiin (kuvissa ympyröidyt numerot)

44 Taustaa: Hollannin opastusperiaatteita 2 Pp-opastuksen tärkein tehtävä opastaa pyöräilijöitä, jotka eivät tunne aluetta. Toinen tehtävä auttaa ymmärtämään reitistön yhtenäisyyttä ja hierarkiaa. Rakennetun alueen ulkopuolella pääkohteiden (kaupungit, kylät, asuinalueet jne.) opastus yleensä aina suositeltava. Rakennetulla alueella viitataan alueellisesti selvästi tunnistettaviin kaupunginosiin tai muihin kohteisiin, jotka määränpäitä merkittäville pyöräilijämäärille. Reittinumerointi helpottaa reittien seuraamista. Numeroinnin avulla reittiopastusta voidaan toistaa solmupisteiden välillä ilman kohdenimillä varustettuja viittoja. Pääsääntöisesti käytössä viitat sekä reittitunnukset, lisäksi ennakkoon luettavia tauluopasteita. Tärkeimmissä solmu- ja sisääntulokohdissa pyöräilykarttoja. Kadunnimiviitoituksen näkyminen myös pyöräilijöille tärkeää.