LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA vv

Transkriptio

1 Liite 5/1/ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA vv Kuva: Salla Keskinen Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa

2 LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SISÄLTÖ 1 Tiedekunnan tehtävä ja arvopohja Vahvuudet Kehittämisen päälinjaukset Tutkimus Koulutus Peruskoulutus Tohtorikoulutus Yhteiskunnalliset palvelutehtävät ja vaikuttavuus Rakenteellinen kehittäminen Fyysinen toimintaympäristö sekä henkiset ja taloudelliset voimavarat Henkilöstösuunnitelma Vuoden 2008 aikana avoimeksi tulevat opetus- ja tutkimusvirat: Lakkautettavat/uudelleen kohdennettavat virat Uudet virat Määrärahat... 17

3 LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI Tiedekunnan tehtävä ja arvopohja Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan keskeisenä tehtävänä on maassamme ainutlaatuisena tieteenalakokonaisuutena tuottaa korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua huippuosaamista ja tutkimustietoa sekä siihen perustuen kouluttaa asiantuntijoita liikunta- ja terveyskulttuurin kehittämiseksi. Liikuntaa ja terveyttä, niiden välisiä yhteyksiä sekä liikunnan ja terveyden edistämistä tarkastellaan monitieteisesti terveystieteiden, liikuntabiologian, liikuntakasvatuksen, liikuntapsykologian ja liikunnan yhteiskuntatieteiden näkökulmasta päämääränä terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen elämänkulun eri vaiheissa. Tiedekunnan valtakunnallisiin tehtäviin kuuluu keskeisesti liikunnan, terveystiedon ja fysioterapian opettajankoulutus. Tiedekunnalla on suuri vastuu siitä, että liikunta- ja terveystieteissä valmistuneet nuoret omaavat sellaisen eettisen arvoperustan, joka nojaa ihmisen, luonnon ja yhteiskunnan säädösten kunnioittamiseen. Vuonna 2005 tehdyn kansainvälisen arvioinnin perusteella tutkimuksen vahvuuksien terävintä kärkeä tiedekunnassa edustavat liikuntabiologinen hermo-lihastoiminnan tutkimus sekä terveystieteellinen tutkimus liikunnan terveysvaikutuksista, ikääntymisestä ja terveyden edistämisestä. Eettisesti kestäviin periaatteisiin nojaava tutkimus palvelee sekä opetusta että tiedekunnan tavoitetta lisätä ihmisten hyvinvointia ja ymmärrystä liikunnan ja terveyden välisestä yhteydestä ja merkityksestä yhteiskunnassa. 2 Vahvuudet Maamme korkein liikuntatieteellinen koulutus ja tutkimus on keskitetty valtiovallan päätöksellä Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekuntaan, jossa sen erittäin monipuoliset oppiaineet ja tieteenalat tarjoavat ainutlaatuisen ja laaja-alaisen oppiainekokonaisuuden sekä tutkimuksellisen, koulutuksellisen ja hyvinvointiteknologisen vahvuuden ja yhteistyöympäristön, jota ei ole muissa yliopistoissa. Valtakunnallisesta asemasta seuraa vastuu huolehtia laaja-alaisesti alan kansainvälisistä, kansallisista ja alueellisista koulutus-, tutkimusja asiantuntijatehtävistä sekä osallistua tarvittaessa myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tämä on merkinnyt usein perinteisten yliopistotehtävien rajojen ylittämistä, mutta se on samalla ollut takeena siitä, että tiedekunnassa on poikkeuksellisen paljon ja laaja-alaista osaamista, mikä on näkynyt mm. innovatiivisessa opetuksen kehittämistyössä, aktiivisessa osallistumisessa kansainvälisten alan tieteellisten järjestöjen toimintaan sekä yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa. Toiminnan perustana on intensiivinen tutkimustyö, joka sai Jyväskylän yliopiston tutkimuksen kansainvälisessä arvioinnissa vuonna 2005 suurelta osin erinomaisen arvosanan. Liikuntaja terveystieteet on nimetty yhdeksi yliopiston neljästä painoalasta. Tiedekunnan rooli maamme ainoana liikunnan ja fysioterapian opettajien sekä johtavana terveystiedon opettajien koulutusyksikkönä on merkittävä toiseksi painoalaksi nimetyn opettajankoulutuksen alueella. Myös akateemisen tason liikuntasuunnittelun ja -hallinnon johtavien asiantuntijoiden kouluttajana tiedekunnan rooli on merkittävä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. 1

4 Tutkimuksen alalla liikuntabiologinen hermo-lihastoiminnan tutkimus on nimetty yhdeksi kansainvälisesti johtavaksi alaksi sekä terveystieteet, erityisesti liikunnan terveysvaikutukset, ikääntyminen ja terveyden edistäminen yhdeksi kansainvälisesti merkittäväksi vahvuusalueeksi yliopistossa. Lisäksi Viveca-ympäristöön sijoittuva tiedekunnassa tapahtuva hyvinvointiteknologian koulutus ja tutkimus on nimetty erääksi yliopiston teknologiseksi vahvuusalueeksi. Tiedekunta toimii aktiivisesti myös alueellisissa ja monialaiseen verkottumiseen perustuvissa hankkeissa, kuten esimerkiksi tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterissä. Tiedekunnan laitoksilla ja niiden yhteyteen perustetuilla tutkimuskeskuksilla on keskeinen rooli myös yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen monitieteisissä, Ikääntyminen ja hyvinvointi sekä Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt -osaamiskeskittymissä. 3 Kehittämisen päälinjaukset Tiedekunnan tavoitteena on yliopiston strategian mukaisesti vahvistaa kansallista johtoasemaansa edustamillaan tieteenaloilla ja terävöittää jo saavutettua asemaa kansainvälisen koulutus- ja tutkimustoiminnan terävimmässä kärjessä. Tiedekunnan toiminta ja esitetyt kehittämishankkeet asemoituvat hyvin hallitusohjelman Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan sekä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, joiden mahdollisia lisävoimavaroja tiedekunnan tulisi hyödyntää. Toimintaympäristössämme tapahtuvat ja odotettavissa olevat kehityssuunnat kuten: yhteiskunnallisen ja teknisen kehityksen aikaansaama luonnollisen fyysisen aktiivisuuden väheneminen, väestön ikääntyminen ja suuntautuminen kasvukeskuksiin, liikuntakulttuurin arvomaailmassa tapahtuvat muutokset sekä alueellisten, sosiaalisten ja taloudellisten murrosten seurauksena syntyvä uudenlainen näkemys ns. kolmannen sektorin yhteiskunnallisesta roolista, tulevat tulevaisuudessa entisestään vahvistamaan liikunnan merkitystä ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäjänä eri ikävaiheissa. Lisäksi tiedekunnan tulevaisuuteen vaikuttavat ainakin alan professioiden ja osaamisen kehityssuunnat ja yhteiskunnallinen kysyntä, informaatioteknologian uudet avaukset, uudet kansalliset koulutustehtävät sekä kansainvälistyminen ja Euroopan yhdentyvät koulutusjärjestelmät. Nämä kaikki asettavat kasvavia haasteita liikunta- ja terveystieteelliselle koulutukselle ja tutkimukselle ja edellyttävät myös lisääntyvää yhteiskunnallista panostusta niiden resursointiin. Esimerkkinä kansainvälistymiseen liittyvästä kehityksestä ovat tiedekunnalle avautumassa olevat merkittävät uudet kohteet kasvavilla Aasian, erityisesti Kiinan kansantasavallan koulutusmarkkinoilla. Koulutusviennin mahdollistava lainsäädäntö on valmisteilla ja sen voimaan astumisen jälkeen yliopistolla ja tiedekunnalla on valmiudet solmia sopimukset esimerkiksi Kiinan kansantasavallan Shanghai University of Sport (SUS) ja Guangzhou University of Sport (GUS) yliopistojen kanssa. Suomalaiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyvistä muutoksista esimerkkinä on kuntarakennetta ja niiden palvelurakenteen muutoksia käsittelevä ns. PARAS-hanke, johon myös tiedekunta pyrkii osallistumaan liikuntapalvelujen osalta uudistuvalla tietotuotannolla ja koulutuksella. 2

5 3.1 Tutkimus Tiedekunnassa suoritettua tutkimusta on arvioitu viimeisten vuosikymmenien aikana useiden kansainvälisten arviointiryhmien toimesta. Kaikissa arvioinneissa tiedekunnan tutkimustoiminnan on todettu olevan korkeaa kansainvälistä tasoa. Tavoitteena on vahvistaa tiedekunnan asemaa alan johtavana valtakunnallisena ja kansainvälisesti korkeatasoisena tutkimuslaitoksena; kehittää huippuosaamista ja harjoittaa kansainvälisesti arvostettua huippututkimusta tiedekunnan määrittelemillä vahvuusalueilla päämääränä johtavan aseman saavuttaminen Euroopassa. Tutkimuksen profiloitumista, strategista suunnittelua ja koordinaatiota toteutetaan yhteistyössä laitosten yhteydessä toimivien tutkimuskeskusten kanssa, joita ovat liikuntabiologian alalla toimiva Neuromuscular Research Center (NMRC) sekä terveystieteiden alalla toimivat ikääntymisen ilmiöitä tutkiva monitieteinen Suomen gerontologian tutkimuskeskus (SGT) ja Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, liikunnan yhteiskuntatieteiden alalla toimiva Liikunnan kehittämiskeskus (LIIKE) ja liikuntatieteiden alalla toimiva Motor Behaviour Research Unit (MBRU). Nämä tutkimuskeskukset toimivat sateenvarjoina monitieteiselle tutkimukselle ja tiiviinä yhteenliittyminä tutkijoille, joilla on yhteisiä intressejä laitosten tutkimuksen vahvuusalueilla. Keskusten merkitys tutkimusedellytysten ja -rahoituksen turvaajana on muodostunut ensiarvoisen tärkeäksi. Tutkimustoiminnan ja tutkimusresurssien hankinnan lisäksi näillä yksiköillä on merkittävä rooli myös tiedekunnassa olemassa olevan tieto-taidon hyödyntämisessä ja tuotteistamisessa sekä maksullisen palvelutoiminnan kautta innovoinnin kehittämisessä asiantuntemuksen eri alueilla. Tutkimustoiminnan suuntautuminen riittävän syvälle perusteisiin ja perustieteisiin on tieteenalojen jatkuvan kehittymisen ja niiden ymmärtämisen kannalta välttämätöntä. Pyrkimyksenä on kuitenkin välttää tutkimuksen liiallinen tieteenalakohtainen eriytyminen. Tiedekunnan vahvuutena koettu ilmiökeskeinen lähestymistapa, jossa liikuntaa ja terveyttä ilmiöinä yhdessä ja erikseen voidaan lähestyä samanaikaisesti eri tieteenalojen näkökulmasta, tulee perustutkimuksen rinnalla nousemaan painokkaasti esille. Tähän tiedekunnassa on valtakunnallisesti ainutlaatuiset mahdollisuudet ja sitä voidaan pitää myös tiedekunnan ehdottomana vahvuustekijänä. Tutkimuksen laadun ja kansainvälisen tason varmistamiseksi tiedekunta: tulee keskittämään voimavaroja tutkimuksen vahvuusalueille sekä kehittämään monitieteisellä pohjalla yhteistyötä eri tiedekuntien ja laitosten sekä korkeatasoisten kotimaisten ja kansainvälisten tutkijaverkostojen kanssa. osallistuu aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) suunnitteluun ja toimintaan terveyden ja hyvinvoinnin teema-alueella. Tiedekunnassa on valmisteltu ja lähetty teemaehdotukset kahdesta SHOK-hankkeesta: Fyysinen aktiivisuus, liikunta, hyvinvointi ja terveys sekä Ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn edistäminen tulee edistämään myös nousevien ja lupaavien tieteenalojen kehittymistä vahvuusalueiksi 3

6 pyrkii lisäämään erityisesti OPM:n, STM:n, TEKES:n ja Suomen Akatemian osuutta tutkimusrahoituksessa ja osallistumaan aktiivisesti EU:n ja muihin kansainvälisiin tutkimusohjelmiin. vahvistaa yhteistyötä vanhenemistutkimuksen ja mahdollisilla muilla alueilla Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan välillä, osana Sisä-Suomen ylipistoallianssin kehitystä tulee kehittämään laadukkaan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimuksen edellyttämää infrastruktuuria tehostamalla yliopiston sisällä ja eri korkeakoulujen ja tutkimusta harjoittavien laitosten välillä yhteisessä intressissä olevien tutkimustilojen ja laitteiden käyttöä, hankintaa sekä tukemaan uutta innovatiivista tietotekniikkaa hyödyntävää tutkimusta sekä ylläpitämään oman tieteenalansa kansallisia tietovarastoja ja tiedonhakujärjestelmiä. tulee terävöittämään rooliaan Viveca-yhteistyön kehittämisessä tiedekunnan, ammattikorkeakoulun ja hyvinvointiteknologian alan yritysten kesken tavoitteena innovaatioiden lisääminen hyvinvointiin liittyvän tutkimuksen, koulutuksen ja liike-elämän synergiaetujen maksimoinnin avulla. Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on valmistellut keväällä 2007 hankeehdotuksen Viveca yksikön perustamisesta ja peruslinjauksen alueellisen vaikuttamisen toteuttamisesta liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa. Yksikön tarkoituksena on toimia työkaluna toiminnan aktivoimiseksi ja tällä hetkellä Viveca-konseptiin liittyvinä uusina avauksina ovat hyvinvointiteknologian liikuntabiologisen maisterikoulutuksen vakinaistaminen ja terveyden teknologiaan liittyvän validointikeskuksen perustaminen". tulee lisäämään yhteistyötä paikkatieto-osaamisen (GIS-tutkimus) kehittämisessä liikuntasuunnittelun alueella pääkaupunkiseudulla fuusioituvien yliopistojen, kuten Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen (YTK), Jyväskylän yliopiston tietotekniikan instituutin (TITU) ja Sisä-Suomen yliopistoallianssissa Tampereen teknillisen yliopiston maankäytön suunnitteluun erikoistuneen laitoksen ja alan diplomi-insinöörikoulutuksen kanssa. osallistuu alueellisena yhteistyönä toteutetun GeroCenter -hankkeen toimintaan. Suunniteltu yhteistyö tukee vanhenemiseen ja kuntoutukseen liittyvää tutkimusta ja vahvistaa väestön terveyden ja toimintakyisyyden tutkimusedellytyksiä yliopistossa. tulee lisäämään julkaisutoimintaa erityisesti korkeatasoisissa kansainvälisissä tieteellisissä aikakausilehdissä, osallistumaan aktiivisesti kansainvälisiin tieteellisiin kongresseihin ja tieteellisten järjestöjen toimintaan, kutsumaan arvostettuja tutkijavieraita sekä järjestämään säännöllisesti kansainvälisiä tieteellisesti korkeatasoisia kongresseja 4

7 pyrkii vahvistamaan post doc -koulutusjärjestelmää ulkoisen tutkimusrahoituksen, rakenteellisen kehittämisen sekä kansallisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön avulla. tulee yhteiskunnalliseen palvelutehtävään perustuen vahvistamaan myös kansallista julkaisutoimintaa kotimaisilla korkeatasoisilla julkaisufoorumeilla. vahvistaa edelleen tiedekunnassa toimivien tutkimuskeskusten toimintaedellytyksiä ja esittää, että Neuromuscular Research Center ja Terveyden edistämisen tutkimuskeskus jatkavat rehtorin nimeäminä yliopiston tutkimuskeskuksina myös seuraavan 5-vuotiskauden Tiedekunnan tutkimustavoitteiden saavuttamiseksi esitetyssä henkilöstösuunnitelmassa painottuvat tutkimushenkilökunnan lisääminen sekä tutkimusta avustavan henkilökunnan virkojen riittävyyden turvaaminen sekä kannustaminen ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen. Yksityiskohtaisemmat suunnitelmat tutkimuksen kehittämisestä ja profiloinnista, tieteellisen toiminnan kansallisesta ja kansainvälisestä vaikuttavuudesta, monitieteisten tutkimuskeskittymien vahvistamisesta sekä tutkimusedellytysten ja tutkimushallinnon parantamisesta on esitetty toiminta- ja taloussuunnitelman liitteenä olevassa tiedekunnan tutkimusstrategiassa vv Koulutus Tiedekunnan tehtävänä on kouluttaa korkean tason asiantuntijoita, opettajia, valmentajia, suunnittelijoita ja tutkijoita liikunta- ja terveyskulttuurin eri aloille. Tiedekunta tulee profiloitumaan nykyistä selkeämmin alan tiedekorkeakouluksi, mikä merkitsee kaksiportaisen koulutus- ja tutkintojärjestelmän toteuttamisen myötä voimavarojen kohdentamista enenevässä määrin maisteri- ja tohtorikoulutukseen sekä tutkimustoimintaan. Opiskelijoiden valmiuksia sijoittua enenevästi myös yksityiselle sektorille parannetaan sisällyttämällä tutkintoihin yrittäjyyteen valmentavia opintoja. Yrittäjyyteen valmentavat opinnot kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi tiedekunnassa, jolloin kaikki laitokset ja pääoppiaineet voivat hyödyntää niitä keskitetysti. Opetuksen kehittämistyössä liikunnanopettajakoulutusta voidaan pitää monella tavalla edelläkävijänä toisaalta suomalaisessa aineenopettajakoulutuksessa, toisaalta kansainvälisessä liikunnanopettajakoulutuksessa. Tavoitteena on ollut jo tällä hetkellä toteutettu elinikäisen oppimisen periaatteelle rakentuva koulutusmalli. Toisaalta koulutuksessa otetaan huomioon valintakoe- ja ennakkotehtävien avulla edeltävät opinnot, toisaalta perusopinnot on suunniteltu siten, että niiden jatkeeksi voidaan joustavasti rakentaa alan induktio-, työssäoppimis- ja täydennyskoulutus. Jotta järjestelmän eri osat liittyisivät joustavasti toisiinsa ja muodostaisivat loogisesti etenevän jatkumon, tulee tiedekunnalla olla nykyistä selkeämpi vastuu myös alan täydennyskoulutuksesta. Toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyykin hanke-esitys liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutuksen järjestämiseksi. Haasteena täydennyskoulutuksessa ovat julkisen sektorin erityisesti kuntien - varojen suuntaaminen täydennyskoulutukseen. 5

8 Opetuksen laatuun panostetaan osana koko yliopiston kokonaislaatujärjestelmää. Tiedekunnassa valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä laatukäsikirja, jossa kuvataan toiminnan laadunvarmistusjärjestelmä kokonaisvaltaisesti. Tiedekunta valmistautuu vuoden 2008 lopulla toteutettavaan ulkopuoliseen Jyväskylän yliopiston laadunvarmistuksen auditointiin osallistumalla yliopiston sisäiseen auditointiin keväällä Laatujärjestelmän kehittämiseen osallistuu koko tiedekunnan henkilökunta. Tarkoituksena on oman toiminnan kehittäminen ja näkyväksi tekeminen sekä tiedeyhteisön että sidosryhmien kannalta. Liikuntatieteiden alueella tulee lisäksi tehdä laaja koulutustarveanalyysi yhdessä liikunta-alan ammattikorkeakoulujen kanssa, jotta koulutuksen laadulla ja määrällä on entistä parempi yhteiskuntavastaavuus Peruskoulutus Määrällisiin tavoitteisiin suunnitelmakaudella ja osittain vuonna 2010 vaikuttavat sovitut liikunnan ja terveystiedon aineenopettajakoulutuksen kehittämishankkeet, hyvinvointija liikuntateknologian kehittämishankkeet sekä englanninkieliset maisteriohjelmat, jotka lisäävät ainakin tilapäisesti liikunta- ja terveystieteiden maisterintutkintomääriä. Sovittuina tavoitteena liikuntatieteellisellä koulutusalalla on 80 liikuntatieteiden kandidaatin ja 95 liikuntatieteiden maisterin tutkintoa ja terveystieteiden koulutusalalla 10 terveystieteiden kandidaatin ja 55 terveystieteiden maisterin tutkintoa keskimäärin vuodessa. Tavoiteajassa suoritettujen ylempien tutkintojen osuus vuoteen 2009 mennessä on 80 %. Maisterin tutkinnon suorittaneista aineenopettajakoulutuksen saaneiden määrällisenä tavoitteena on vuodessa liikuntatieteellisellä alalla 70, joista 30:llä on myös terveystiedon aineenopettajan kelpoisuus. Terveystieteiden koulutusalalla maistereista terveystiedon aineenopettajakoulutuksen saaneiden määrällisenä tavoitteena on 5 10 sekä lisäksi muun terveystieteiden alan opettajakoulutuksen saaneiden määrällisenä tavoitteena 15. Liikuntatieteelliseen koulutukseen valitaan vuosittain keskimäärin 90 ja terveystieteiden koulutukseen 70 uutta opiskelijaa. Lisäksi liikunnan aineenopettajakoulutuksen laajennushankkeisiin valitaan vuosittain ( ) 35 opiskelijaa. Avoimen yliopiston kautta terveystieteiden koulutukseen siirtyy vuosittain 10 opiskelijaa. Käynnistettyjen maisteriohjelmien ja muiden kansainvälisten koulutus- ja vaihtosopimusten myötä ulkomaalaisia perustutkintotason opiskelijoita tiedekunnassa on suunnitelmakaudella vuosittain keskimäärin Tavoitteiden saavuttamiseksi: tiedekunnan koulutus tulee perustumaan enenevässä määrin tutkimuksen ja koulutuksen vuorovaikutukseen ja laaja-alaisen, joustavan ja uusiutumiskykyisen asiantuntijuuden tuottamiseen. tiedekunta ottaa huomioon kaikessa suunnittelussaan uudessa maan hallituksen hallitusohjelmassa mainitut opiskelijoiden aloituspaikkojen lisäystarpeet liikunta- ja terveysaloilla. opetuksen laadun arviointi ja kehittäminen muodostuu pysyväksi prosessiksi, jossa keskeisenä elementtinä on tutkimustyön ja uuden tutkimustiedon kiinteä kytkeminen opetuksen kehittämiseen ja laadun korostamiseen myös opiskelijoiden ryhmäohjauksessa ja henkilökohtaisten opetussuunnitelmien muodostamisessa. 6

9 koulutuksen eheyttämistä parannetaan viimeisten vuosikymmenten suuntauksena olleen eriytymisen sijasta hyödyntämällä laitosten välisiä synergiaetuja nykyistä voimakkaammin koulutuksen tarjonnassa. yhteistyötä ammattikorkeakoulujen, muiden yliopistojen sekä koulutusyksikköjen kanssa lisätään edelleen sekä liikuntatieteiden että terveystieteiden koulutuksessa lisätään tiedekunnan opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa yrittäjyysopintoja opiskelijavalintaa kehitetään ottaen huomioon muuttuvat tieteelliset ja ammatilliset vaatimukset sekä korkeakoululaitoksen kansainvälistymisen tuomat haasteet. terveystiedon opettajankoulutus sekä liikuntabiologinen hyvinvointiteknologian koulutus vakinaistetaan. Hyvinvointiteknologiasta kehitetään omaleimainen ja kansainvälisesti merkittävä osaamisalue Jyväskylän yliopistossa. Lisäksi liikuntateknologian koulutusta pyritään jatkamaan Vuokatissa EU-rahoituksen turvin , jonka jälkeen tavoitteena on koulutusohjelman vakinaistaminen. Terveystiedon tulo itsenäiseksi perusopetuksen ja lukion oppiaineeksi ja ylioppilastutkinnon reaaliainekokeeksi on käynnistänyt kansallisen terveystiedon opettajakoulutuksen. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan profiloituminen kansalliseksi koordinoijaksi tässä koulutustehtävässä ja sitä tukevassa tutkimuksessa tulee voimistumaan merkittävästi ja vahvistamaan osaltaan koko yliopiston imagoa valtakunnan johtavana opettajankoulutuslaitoksena. parannetaan liikunnan aineenopettajakoulutuksessa olevien pääaineopiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa terveystieto sivuaineena toiseksi opetettavaksi aineeksi. Lisäksi kehitetään terveystiedon opettajakoulutuksessa olevien opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa liikunnan aineenopettajakelpoisuus. jo olemassa olevaa koulutusta tullaan lisäämään terveystiedon ja liikuntalääketieteen aloilla. lisätään riskihenkilöiden ja sairaiden liikuntaan liittyvää opetusta tarpeen mukaan kaikille tiedekunnan opiskelijoille. Liikuntaa on enenevässä määrin käytetty terveydenhuollossa sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Tästä syystä sairaiden liikkujien osuus on lisääntynyt. Toteutus tapahtuu pääosin liikuntalääketieteen kehittämishankkeen kautta. lisätään liikunnan ja terveyden teknologiaan liittyvää opetustarjontaa valinnaisena kaikille tiedekunnan opiskelijoille ja pakollisena liikuntalääketieteen opiskelijoille, koska teknologian hyväksikäyttö lisääntyy sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. liikuntaa ja terveystietoa sivuaineina opiskelevien koulutusta tehostetaan kehittämällä yhteistyötä mm. Jyväskylän yliopiston, Kajaanin, Turun, Rauman sekä ruotsinkielisen koulutuksen osalta Vaasan opettajankoulutuslaitosten kanssa. Terveystiedon osalta yhteistyötä kehitetään edellisten lisäksi Oulun, Kuopion ja Tampereen yliopistojen kanssa. koulutuksen menetelmällistä monipuolisuutta lisätään hyödyntämällä Terveys- Netin tarjontaa sekä kehittämällä ja laajentamalla virtuaaliopintojen käyttöä mm. terveyskasvatuksen ja terveystiedon opettajankoulutuksessa yhteistyössä Kuopion, Oulun ja Turun yliopistojen kanssa. 7

10 kehitetään englanninkielisiä maisteriohjelmia ja pyritään vakiinnuttamaan ne pysyväksi osaksi peruskoulutusta. luovutaan koulutusaloista, jotka toistuvasti eivät saavuta tavoitteita. Toimintaterapiaan ei valita uusia opiskelijoita ja koulutus lopetetaan vuoteen 2012 mennessä. opetushenkilökunnalle ja opiskelijoille turvataan ajanmukainen opetus- ja oppimisympäristö hyödyntämällä uudenaikaisia opetuksen tieto- ja viestintäteknisiä apuvälineitä. turvataan koulutusta tukevan henkilöstön riittävä määrä tiedekunnan koulutustoiminnan laajentuessa Tiedekunnan koko olemassaolon ajan kansainvälisyys on ollut tunnusomaista sen koulutustoiminnalle. Liikuntatieteissä on käynnissä kaksi opetusministeriön hyväksymää englanninkielistä maisteriohjelmaa Master s Degree Programme in Biology of Physical Activity ja Master s Degree Programme in Sport Science and Management ja yksi opetusministeriöltä osarahoituksen saanut englanninkielinen maisteriohjelma Master s Degree in Sport and Exercise Psychology, jossa opiskelijat aloittavat opintonsa syyskuussa Terveystieteiden laitoksella alkaa syksyllä 2008 uusi kansainvälinen maisteriohjelma (Master in Gerontology), jonka toteutuksesta osan muodostaa pohjoismainen gerontologian maisteriohjelma (Nordic Master in Gerontology). Jälkimmäiseen sisältyy kaksoistutkintomahdollisuus ja sille on myönnetty Pohjoismaisen ministerineuvoston Nordic Master -status sekä rahoitusta ohjelman suunnitteluun vuodelle 2007 Vuosittain ulkomaalaista Erasmus-vaihto-ohjelmaan osallistuvaa opiskelijaa osallistuu 1 2 lukukautta tiedekunnan tarjoamaan englanninkieliseen opetukseen. Vastaavasti tiedekunta on asettanut tavoitteeksi, että liikuntatieteiden opiskelijoista noin puolet ja terveystieteiden opiskelijoista noin kolmasosa opiskelee osan aikaa ulkomailla. Lisäksi pyrkimyksenä on, että mahdollisimman moni tiedekunnan opiskelijoista kansainvälistyy ja toimii monikulttuurisessa opiskeluympäristössä myös kotiyliopistossa ja että mahdollisimman moni tiedekunnan opettajista voi toimia vierailevana opettajana tai tutkijana ulkomaisessa yhteistyöyliopistossa. Tällä hetkellä tiedekunnan opiskelijaa käy vuosittain opiskelijavaihdossa ulkomailla. Opettajavaihdossa käy vuosittain noin 10 henkilöä ja saapuvia vaihto-opettajia on keskimäärin saman verran. Kansainvälistymisen edelleen kehittämiseksi tiedekunta on laatinut strategiansa osaksi erillisen kansainvälisen toiminnan kehittämissuunnitelman vv Suunnitelma päivitetään lukuvuoden aikana. Opiskelijavalintaan kohdistuva tutkimus ja kehittämistyö ovat tiedekunnassa jatkuvaa. Tavoitteena on parantaa sekä ammatillisesti että tieteellisesti suuntautuneiden, lahjakkaiden ja motivoituneiden opiskelijoiden sekä ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien ylioppilaiden sisäänpääsymahdollisuuksia mm. vahvistamalla opetusministeriön suositusten mukaisesti toisaalta ylioppilastutkintotodistuksen ja lukion päästötodistuksen asemaa valintaperusteena ja toisaalta lisäämällä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden mahdollisuuksia hakeutua maisteriohjelmiin. Liikunnan sivuainevalinnoissa on motorisen taitamisen arviointi suoritettu aikaisempaa suppeammalla tehtäväjoukolla. Terveystieteissä on lisäksi otettu käyttöön aineistokoe kaikissa pääainevalinnoissa. Perustutkinto-opiskelijoiden määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä % lisäyksen kohdistuessa pääasiassa liikunnan ja terveystiedon aineenopettajien koulutukseen, 8

11 hyvinvointiteknologiaan, valmennuksen ja testauksen koulutukseen sekä liikuntalääketieteen koulutukseen. Liikuntatieteellisen koulutuksen suorittaneet sijoittuvat tehtyjen selvitysten mukaan erittäin hyvin työelämään. Valmistuneista noin 90 % sijoittuu välittömästi koulujen opetustehtäviin, urheilujärjestöjen palvelukseen tai muihin liikunta-alan tehtäviin yhteiskunnan eri sektoreille. Myös terveystieteellisen koulutuksen suorittaneista valtaosa sijoittuu koulutustaan vastaaviin tehtäviin Tohtorikoulutus Tiedekunnan tohtorikoulutuksen tavoitteena on sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettujen korkean tason tieteellisten asiantuntijoiden kouluttaminen liikunta- ja terveyskulttuurin eri aloille. Päämääränä on, että koulutetut kykenevät tuottamaan ja kriittisesti arvioimaan alan tieteellistä tutkimustietoa sekä käyttämään sitä edelleen yhteiskunnan tarpeisiin ja sen kehittämiseksi. Sovittuina määrällisinä tavoitteina suunnitelmakaudella on 7 liikuntatieteiden ja 4 terveystieteiden tohtoria vuosittain. Tiedekunnan jatko-opiskelijoiden määrä on noin 170, joista ulkomaalaisia noin 10. Tiedekunta tulee kartoituksen jälkeen siirtämään jatkoopintosuunnitelmaa vailla olevat ja opintoja suorittamattomat jatko-opiskelijat passiivirekisteriin. Tohtorikoulutuksen kehittämisen tavoitteena on mm. koulutuksen ja ohjauksen laadullinen parantaminen sekä väittelijöiden keski-iän alentaminen Tavoitteiden saavuttamiseksi tiedekunta: laatii jatko-opintojen ohjaajille ja opiskelijoille yksityiskohtaiset suositukset valintakriteereistä sekä opintojen ja niihin liittyvän tutkimustyön suorittamisesta. suuntaa taloudellisia resursseja tohtoriopiskelijoiden kokoaikaisien opiskelumahdollisuuksien lisäämiseksi ja painottaa jatkokoulutusta päätoimisesti jatkoopintoja suorittaviin tarjoaa tohtoriopiskelijoille nykyaikaisen ja innovatiivisen ympäristön tutkimusongelmiin tutustumiseen ja tieteellisen ajattelun kehittymiseen. pyrkii kiinnittämään opiskelijat laitosten tutkijaryhmien jäseniksi keskeisiin tutkimushankkeisiin ja kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin tavoitteena, että yhä useampi väitöskirja voidaan tehdä osana kansainvälistä tutkimushanketta. tehostaa osallistumista jo olemassa oleviin alan tutkijakouluihin ja jatkokoulutusverkostoihin sekä parantaa ohjaus- ja seurantaryhmien työskentelyä mm. rekrytoimalla niihin alan kansainvälisiä huippuosaajia. tehostaa tietyille kohderyhmille räätälöityjen korkeatasoisten kansainvälisten tohtoriopintokokonaisuuksien järjestämistä sekä verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisten tutkimusyhteisöjen ja laatuohjelmien kanssa. pyrkii oman valtakunnallisen monitieteisen liikunnan ja terveyden edistämisen tutkijankoulutusohjelman muodostamiseen sekä tehostaa eri oppiaineiden yhteistä tohtorikoulutusta synergiaetujen maksimoimiseksi 9

12 kannustaa väitöskirjan osa-artikkeleiden julkaisemista korkeatasoisissa kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä sekä tarjoaa opiskelijalle tilaisuuden esittää tutkimustuloksiaan kansainvälisissä kongresseissa. Tohtorikoulutuksen uutena avauksena on aloitettu Vuotech-hankkeeseen liittyen EUrahoitteinen liikuntateknologinen tohtorikoulutus (Vuodoc) Kajaanin yliopistokeskuksessa. Tällä hetkellä tiedekunta on mukana kahdessa valtakunnallisessa tutkijankoulutusohjelmassa ( Ikääntyminen, hyvinvointi ja teknologia -tutkijakoulu sekä TULES ja biomateriaalit - tutkijakoulu ). Erittäin merkittävä osuus tutkijankoulutuksen toteuttamisessa on myös laitosten yhteyteen perustetuilla tutkimuskeskuksilla, jotka tarjoavat nuorille tutkijoille mahdollisuuksia osallistua yhdessä varttuneempien kanssa ja ohjauksessa korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin. 3.3 Yhteiskunnalliset palvelutehtävät ja vaikuttavuus Tiedekunnalle on osoitettu liikuntakulttuurin yliopistotasoisen koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallinen kehittämisvastuu. Tämän mukaisesti tiedekunta huolehtii mm. liikunnan sekä suurelta osin myös terveystiedon aineenopettajien valtakunnallisen koulutustarpeen tyydyttämisestä. Liikunnalla on myös keskeinen merkitys terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Liikunnan ja terveyden yhteyksien monitieteinen hyvinvoinnin edistämistä palveleva laaja-alainen tutkimus ja sen avulla tuotetun tiedon siirtäminen koulutuksen kautta liikunta- ja terveyskulttuurin eri alojen käyttöön muodostaa kestävän perustan liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan olemassaololle terveyttä edistävän tiedon tuottajana ja välittäjänä. Tiedekunnan rooli kansallisen liikunta- ja terveyskulttuurin ja -politiikan kehittäjänä ja ohjaajana on huomattava ja se voi ja sen tulee toimenpiteillään vaikuttaa koko väestön liikunta- ja terveystottumuksiin ja edistää siten sen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia. Ainoana liikunta- ja terveystieteellisenä koulutusyksikkönä tiedekunnalla on yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa erityisasema, jonka tulisi näkyä nykyistä paremmin tiedekunnan resursoinnissa. Tiedekunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus on suoraan vaikeasti mitattavissa mutta välillisesti sen avulla voidaan luoda resursseja mm. tunnettavuuden lisääntymisen johdosta. Keskeinen vaikuttavuus on nähtävissä välillisesti esimerkiksi väestön liikuntaharrastuneisuudessa ja liikunnan ympäristöjen ja edellytysten luomiseen liittyvinä tekijöinä yhteiskunnassa. Tutkimus- ja koulutustoiminta tuottaa uutta tietoa ja asiantuntijoita liikunta- ja terveysalan organisaatioiden kehittämis- ja koulutustehtäviin, minkä lisäksi tiedekunnan opettajat ja tutkijat osallistuvat myös itse asiantuntijoina valtakunnallisesti merkittäviin alan tiedehallinto- ja arviointitehtäviin sekä kehittämishankkeisiin. Tiedekunnalla on perinteisesti ollut edustus merkittävissä liikunta-alan kehittämisryhmissä, kuten valtion liikuntaneuvostossa ja sen jaostoissa, valtakunnallisissa opetushallituksen opetussuunnitelmaryhmissä sekä liikunta- ja terveysalan kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijaryhmissä, Liikuntatieteellisen Seuran hallinnossa sekä liikunta- ja terveysalan tieteellisten aikakauslehtien toimituskunnissa. Erittäin merkittävää on myös yhteistyö Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa sotilaan fyysiseen toimintakykyyn liittyvän koulutus- ja tutkimustoiminnan alalla. Esimerkkinä valtakunnalliseen palvelutoimintaan liittyvästä osaamisesta ja pitkästä perinteestä on tiedekuntaan opetusministeriön päätöksellä v sijoitetulla Suomen liikuntapaikkojen LIPAS-paikkatietojärjestelmällä on keskeinen rooli kehitettäessä liikuntasuunnittelun, - hallinnon opetusta ja tutkimusta sekä päätöksentekoa maassamme. Järjestelmässä on mukana 10

13 myös ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön, Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä liikuntatieteiden laitoksen kanssa kehittämä VIR-GIS virkistysalueiden ja reittien paikkatietokanta. Tietojärjestelmät muodostavat yhdessä merkittävän tietopankin alan tutkimuksessa ja koulutuksessa, koska järjestelmässä ovat mukana kaikki Suomen kunnat. Tiedekunta toimii aktiivisesti yliopiston muiden tiedekuntien kanssa kansalaistoiminnan asiantuntijuuden tutkimuksen ja koulutuksen kehittämistyössä. Kansalaistoiminnan tutkimuksessa tehdään hallintoa palvelevaa sektoritutkimusta. Alueellisella tasolla tiedekunnalla on pitkäaikainen kokemus yhteistyöstä mm. Jyväskylän kaupungin liikunta-, terveys- ja koulutoimen, alueen koulujen ja terveyskeskusten, Keski- Suomen Keskussairaalan ja Kuntoutumis- ja liikuntakeskus Peurungan kanssa. Toimintaa kehitetään erilaisten yhteistyömallien kautta, josta esimerkkinä ovat Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulun kanssa toteutettava GeroCenter -hanke sekä kliinisen fysioterapian kehittämishanke. Lisäksi Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyössä uutena mahdollisuutena on terveyden edistämisen kehittäminen. Suunniteltu Viveca yksikön perustaminen sekä tehty peruslinjaus toimintamalleista ja tavoitteista luo edellytyksiä alueellisen vaikuttamisen vahvistamiselle ja johdonmukaiselle kehittämiselle liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa. Uusilla hyvinvointi- ja liikuntateknologian koulutusohjelmilla on pyritty alueelliseen vaikuttamiseen avustamalla mm. uusien työpaikkojen luomisessa. Opinnäyteyhteistyö yritysten kanssa on lisääntynyt huomattavasti ja opiskelijoita kannustetaan myös aloittamaan omaa yritystoimintaa. Tiedekunta on myös tunnettu kansainvälisten kongressien järjestäjä. Näihin kongresseihin on osallistunut vuosien varrella tuhansia kansainvälisiä tieteen tekijöitä. Näin tiedekunta on edistänyt merkittävissä määrin Suomen ja erityisesti Jyväskylän kansainvälistä näkyvyyttä ja siten antanut oman panoksensa kansantalouden kehittymiseen. 4 Rakenteellinen kehittäminen Tiedekunta on toteuttanut viime vuosien aikana useita rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä, jotka ovat kohdistuneet sekä koulutuksen uudelleen organisointiin että hallinnollisiin rakenteisiin ja päätöksentekoprosesseihin. Tarkoituksena on ollut kehittää organisaatiota siten, että toimintojen keskittämisestä ja joustavista rakenteista saatava hyöty voidaan nykyistä paremmin käyttää opetuksen ja tutkimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2005 alussa toteutettiin tiedekunnan laitosrakenteen uudistus. Tavoitteena oli organisaatiomalli, joka parhaalla mahdollisella tavalla olemassa olevia synergiaetuja hyödyntäen edesauttaa tiedekunnan yhteisen mission saavuttamista tukahduttamatta eri tieteenaloilla tapahtuvaa itsenäistä kehittämistyötä, luovuutta ja innovatiivisuutta. Tähän liittyi tärkeänä osana koko tiedekunnan johtamiskulttuurin ja -järjestelmän kehittäminen mm. vahvistamalla dekaanin asemaa tiedekunnan johtajana ja selkeyttämällä työnjakoa ja esimiessuhteita. Uusi hallintomalli arvioidaan ja lopullisesta käyttöönotosta päätetään mennessä. Samaan aikaan keskitettiin myös aikaisemmin laitoksilla hajallaan sijanneet ja osin päällekkäiset opintoasiainpalvelut koko tiedekuntaa palvelevaksi palvelukansliaksi, johon jo aikaisemmin olivat kuuluneet koulutusta ja tutkimusta tukevat tekniset palvelut, av-palvelut sekä tvt-palvelut. 11

14 Tukipalveluiden yhtenäistämiseksi ja tehostamiseksi tiedekunnassa on laadittu kansainvälisen toiminnan, atk-toiminnan ja tvt-toiminnan kehittämissuunnitelmat. Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteelliseksi kehittämiseksi tiedekunta on valmistellut opetusministeriölle kaksi kehittämishanketta, jotka koskevat liikuntalääketieteen tutkimus- ja koulutusresurssien sekä terveystiedon opettajakoulutuksen vahvistamista mm. uudelleen kohdentamalla toimintaterapian lakkauttamisesta vapautuvia resursseja. Lisäksi Sisä-Suomen yliopistoallianssin kehittymiseen liittyy vanhenemistutkimuksen yhteistyön vahvistamiseen tähtäävä kehittämishanke Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Liikuntalääketieteen tutkimus- ja koulutusresurssien kehittämishankkeessa kahden terveystieteiden laitoksella toimivan kokonaisuuden, Liikuntalääketiede ja Terveyden teknologia, resursseja yhdistämällä tavoitteena on muodostaa nykyisen liikuntalääketieteen alle vahva oppiaine. Oppiaineen keskeiset tavoitteet ovat: huippututkimuksen toteuttaminen, maisteri- ja jatkokoulutukseen keskittyminen, terveyden teknologian koulutuksen sisällyttäminen opetukseen sekä liikuntalääketieteen opetuksen asteittainen muuttaminen englanninkieliseksi, niin että myös ulkomaiset opiskelijat voisivat suorittaa liikuntalääketieteen maisterin tutkinnon Suomessa. Tiedekunta vakinaistaa kaksi hankerahoituksella toiminutta koulutustehtäväänsä, hyvinvointiteknologian maisterikoulutuksen ja terveystiedon opettajakoulutuksen. Vuodesta 2001 lähtien EU-osarahoitteisesti toteutetun hyvinvointiteknologian maisterikoulutusta ja tutkimusta tullaan kehittämään ja resursoimaan kiinteänä osana liikuntabiologian laitoksen toimintaa siten, että siitä tulee omaleimainen ja kansainvälisesti merkittävä osaamisalue Jyväskylän yliopistossa. Vuodesta 2008 alusta alkaen hyvinvointiteknologia siirtyy tiedekunnan perusrahoitukseen, jolloin siitä tulee kiinteä osa laitoksen perusopetusta ja tutkimusta. Terveystiedon aineenopettajakoulutus on pysyvä koulutustehtävä, johon mm. lukion terveystiedon ainereaalikoe, oppiaineen pedagoginen kehittäminen ja koulujen suuri tarve terveystiedon aineenopettajakelpoisuuden omaavista opettajista antaa erityiset haasteet. Vuoden 2008 alusta alkaen terveystiedon opettajakoulutus siirtyy tiedekunnan perusrahoitukseen. Jyväskylän ja Tampereen yhteistyöllä vanhenemisen tutkimuksen alueella on perinteitä luvulta lähtien. Kummassakin yliopistossa vanheneminen ja sen biologia, terveys, toimintakyky, vanhuuden kokemuksellisuus sekä yksinäisyys ovat keskeisiä tutkimusteemoja. Lisäksi kummallakin yliopistolla on oma toisiaan täydentävä tutkimusperinteensä. Jyväskylässä se liittyy iäkkäiden ihmisten liikuntaan ja kuntoutukseen ja Tampereella lääketieteeseen. Hankkeen tavoitteena on edistää vanhenemisen tutkimuksen kehittymistä, lisätä tutkimuksen kriittistä massaa, lisätä intellektuaalista pääomaa ja entisestään rikastaa vanhenemisen tutkimuksen monitieteistä ympäristöä. Tavoitteena on monipuolinen, eurooppalaisittain vahva ja vetovoimainen tutkimusympäristö. Tietoisen yhteisen kehittämisen ja suunnittelun avulla selvitetään, mitkä kummankin osapuolen toiminnot sopivat yhteen. Pyritään yhteisiin tutkimusprojekteihin ja selvitetään mahdollisuuksia yhteiseen rekrytointisuunnitelmaan tekemiseksi jatkossa. Alalla on jo tehty aloite yhteisen Suomen Akatemian kansainvälisen huippuyksikön perustamiseksi. Tähän pyritään edelleenkin. Tavoitellaan yhteistä FiDiPro-virkaa. Toimitaan yhdessä Strategisen Huippuosaamisen Keskittymän ikääntyvien terveyttä käsittelevässä teemassa ja sitä kautta tähdätään intensiivisempään kontaktiin tiedon soveltajien ja käyttäjien kanssa. Hankkeen avulla pyritään luomaan yhteinen maisteri-, tohtori- ja post doc koulutusjärjestelmä yhteistyössä keskeisten kansainvälisten toimijoiden kanssa. Pitkän aikavälin tavoitteena on yhteinen tutkimuskeskus. 12

15 5 Fyysinen toimintaympäristö sekä henkiset ja taloudelliset voimavarat Fyysiset edellytykset tiedekunnassa harjoitettavalle tutkimukselle ovat tällä hetkellä erinomaiset mutta kasvaneet opiskelijamäärät ovat aiheuttaneet joidenkin opetustilojen ylikuormittumisen. Tiedekunta toimii omassa peruskorjatussa rakennuksessa kampusalueella ja sen välittömässä läheisyydessä Hippoksen liikuntapuistossa sijaitsevissa Liikunta- ja terveyslaboratoriossa ja Vivecassa. Uudet tilat ovat merkittävästi parantaneet tiedekunnan tutkimus- ja koulutusedellytyksiä ja luoneet niitä toiminnallisia mahdollisuuksia, jotka liikunta- ja terveystieteiden valtakunnallinen ja kansainvälinen yliopistotasoinen koulutus- ja tutkimuslaitos tarvitsee. Tiedekunnan opetuksessaan tarvitsemat erikoisliikuntatilat ja -paikat ovat kiitettävästi saavutettavissa Hippos-kampus -alueella tai Laajavuoren liikuntakeskuksessa. Liikuntatilojen osalta tarve tulee ottaa huomioon myös yliopiston ja Jyväskylän kaupungin liikuntakeskuksen välillä tehtävää yhteistyösopimusta laadittaessa. Työhyvinvoinnin edistämisen kannalta on keskeistä selvittää perusteellisesti tiedekunnan laitosrakennuksen kunto. Henkilöstön sairastavuuden ja oireilun muutoksia tule seurata yhteistyössä yliopiston ja terveydenhuoltohenkilöstön kanssa. Toiseksi, tiedekunnalla ei ole toiminnan nykytasolla riittävästi työpisteitä, vaan henkilöstöä joudutaan sijoittamaan liian ahtaasti ja työpisteiksi soveltumattomiin paikkoihin. Kolmanneksi, tiedekunnan laitosrakennuksen liikuntatilat eivät kaikilta osin täytä nykypäivän vaatimuksia. Lisäksi koulutuksen ja voimakkaasti kasvaneen yliopistoliikunnan yhteiskäytön vaikutuksesta tilojen kestävyys on koetuksella. Tiedekunta tulee laatimaan suunnitelman tilojen perusparannuksesta ja niiden riittävyydestä vuoden 2008 aikana. Tiedekunta huolehtii henkilöstön työhyvinvoinnista ja pyrkii edistämään sitä vahvistamalla tiedekunnan yhteisöllisyyttä ja takaamalla mahdollisuudet keskinäiseen vuorovaikutukseen. Tiedonvälitystä johtoryhmän sekä muiden valmistelevien työryhmien ja henkilöstön välillä tehostetaan. Osaamisen, työnjaon ja tehtävien organisoinnin kannalta perusteltua henkilöstön kouluttautumista tuetaan. Työsuunnitelmien laadintaan ja työn oikeaan mitoittamiseen kiinnitetään huomiota ja työsuunnitelmien laadinta-aikataulua aikaistetaan. 5.1 Henkilöstösuunnitelma Vuoden 2008 aikana avoimeksi tulevat opetus- ja tutkimusvirat: 1. Liikuntapedagogiikan professorin virka (vakanssinro ) Fysioterapian assistentti (vakannssinro ) Edellä mainitut virat tiedekunta esittää säilytettäväksi opetuksen ja tutkimuksen kannalta tarpeellisina. Ennen virkojen haettavaksi julistamista tiedekunta tulee tarkistamaan niiden alanmääritykset ja tehtäväpiirit ottaen huomioon tiedekunnan strategian painoalueet sekä kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen aiheuttamat muutokset opetussuunnitelmissa. Muiden myöhemmin suunnitelmakaudella avoimeksi tulevien virkojen osalta tehdään esitykset virkajärjestelyiksi kyseistä vuotta koskevissa tulossopimusneuvotteluissa. 13

16 5.1.2 Lakkautettavat/uudelleen kohdennettavat virat v Assistentti, toimintaterapia (vakanssinro ) v Professori, toimintaterapia (vakanssinro ) Lehtori, toimintaterapia (vakanssinro ) Uudet virat 2008 Lehtori (2 kpl), joiden ala on terveystieto Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella ja terveyskasvatus-oppiaineen edustajilla on valtakunnallinen koordinointitehtävä terveystiedon opettajankoulutuksen kehittämisessä. Terveystiedon opettajankoulutus liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa keskittyy terveystiedon aineenopettajakelpoisuuden (terveystiedon aineopinnot sivuaineopintoina) tarjoamisesta liikunnanopettajiksi valmistuville. Merkittävä osa kuntien liikunnanopettajien viroista on kahden aineen eli liikunnan ja terveystiedon lehtorin virkoja. Tiedekunta toteuttaa terveystiedon opettajakoulutusta myös terveyskasvatus/terveystieto pääaineena, jolloin mahdollistuu opettaa terveystietoa lukiossa ns. ykkösaineena. Kyseessä on pysyvä koulutustehtävä, johon mm. lukion terveystiedon ainereaalikoe, oppiaineen pedagoginen kehittäminen ja koulujen suuri tarve terveystiedon aineenopettajakelpoisuuden omaavista opettajista antaa erityiset haasteet. Opetushallituksen ja Stakesin yhteistyössä tekemän selvityksen mukaan pelkästään yläkouluista (vuosiluokat 7-9) vain n. 40 % on aineenopettajakelpoisuuden omaava terveystiedon opettaja. Jyväskylän yliopiston ja opetusministeriön välillä solmitun tulossopimuksen pohjalta sovittiin liikunta- terveystieteiden ja rehtorin välisessä tulossopimuksessa ( ) vuosiksi terveystiedon opettajankoulutuksen vakinaistaminen. Tähän viitaten liikunta- terveystieteiden tiedekunta vakinaistaa kaksi terveystiedon lehtorin virkaa lähtien ja ne siirtyvät perusrahoituksen piiriin. Virkojen tehtäväpiiriin kuuluu terveystiedon opettajankoulutuksen opintojen suunnittelu-, kehittämis- sekä opetus- ja tutkimustehtävät. Tehtäviin kuuluu osallistua myös terveyskasvatus pääaineen kandidaatin- ja pro gradu tutkielmien ohjaamiseen sekä opetus- ja tutkimusyhteistyön kehittämiseen yhdessä tiedekunnan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Toisen lehtorin tehtäviin kuuluu erityisesti terveystiedon virtuaaliopintojen kehittäminen. 14

17 Professori, hyvinvointiteknologia Assistentti, hyvinvointiteknologia Hyvinvointiteknologian liikuntabiologinen maisterikoulutus on toiminut liikuntabiologian laitoksella kaksi kolmivuotiskautta ulkoisella hankerahoituksella. Vuoden 2008 alusta koulutus jatkuu siten, että hanke siirtyy perusrahoitukseen kahden perustettavan viran myötä. Rahoitus perustuu hyvinvointiteknologian koulutushankkeiden tuottamiin maisterintutkintoihin ja liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan lisääntyneisiin tutkintotavoitteisiin. Keväällä 2006 Jyväskylän yliopiston ja opetusministeriön välisessä tulossopimusneuvottelussa liikuntatieteiden koulutusohjelma sai lisättyä tutkintotavoitteitaan 10 opiskelijapaikalla. Jyväskylän yliopiston rehtori on kohdentanut ko. lisäpaikat juuri hyvinvointiteknologian liikuntabiologiselle koulutukselle (tiedotustilaisuus huhtikuu 2006) ja varmentanut asian palaverissa (rehtorin, liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan dekaanin ja liikuntabiologian laitoksen johdon palaveri). Vuosittainen maisteriopiskelijoiden sisäänotto tulisi olemaan 15 opiskelijaa ja tohtoriopiskelijoita valittaisiin harkinnan mukaan. Koulutusohjelman vakinaisiksi viroiksi perustetaan professorin ja assistentti virat vuoden 2008 alusta. Hyvinvointiteknologian koulutusta ja tutkimusta kehitetään jatkossa kiinteänä osana Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen toimintaa siten, että siitä tulee omaleimainen ja kansainvälisestikin merkittävä osaamisalue Jyväskylän yliopistossa. Liikuntalääketieteen yliassistentti (määräaikainen , tai vakinainen) Liikuntalääketieteen oppiaineen sisältö vastaa erinomaisesti terveystieteiden laitoksen tehtäväkuvausta ja alan tutkimus sijoittuu yliopiston kansainvälisesti merkittävälle vahvuusalueelle (liikunta ja terveys). Liikunnan käyttö on viime vuosina lisääntynyt Suomessa erittäin nopealla vauhdilla sairauksien ennaltaehkäisyn lisäksi myös riskiyksilöiden ja sairaiden potilaiden hoidossa, minkä vuoksi on suuri tarve liikuntaohjelmia laativien henkilöiden perusteelliseen jatkokoulutukseen ja alan tutkimukseen. Vuosien aikana kehitettiin liikuntalääketieteen maisterikoulutukseen keskittyvä pääaineen koulutusohjelma ja tiedekunnan muiden pääaineiden opiskelijoita palvelevat liikuntaa, terveyttä ja sairauksia koskevat opintokokonaisuudet. Lisäksi oppiaineessa on käynnistetty tutkimusprojekteja, jotka tulevat mm. tuottamaan vähintään keskimäärin 2 väitöskirjaa/tohtorin tutkintoa vuosittain ja omalta osaltaan nostamaan entisestään laitoksella tehtävän tieteellisen tutkimuksen tasoa. Oppiaineen nykyiset henkilöstöresurssit (2 henkilöä) ovat selvästi alimitoitetut näiden tehtävien toteuttamiseen. Opetusministeriön tukeman liikuntalääketieteen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämishankkeen tuella on oppiaineeseen palkattu liikuntalääketieteen yliassistentti vuosille , minkä jälkeen yliassistentin virka tulisi ehdottomasti vakinaistaa. Tämä mahdollistaisi myös jokavuotisen opiskelijoiden sisäänoton oppiaineeseen Liikunnan ja terveyden teknologian professori (määräaikainen tai vakinainen) Terveyden teknologian määräaikainen professuuri on perustettu lahjoitusvarojen turvin vuosille Alan tutkimus nojaa laitoksen pitkäjänteiseen, tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa ja osteoporoosia selvittävään tutkimustraditioon, joka tieteellisten saavutusten lisäksi on johtanut myös teknologisiin sovelluksiin ja tuotteisiin. Tutkimusalueella toimiva tutkijaryhmä on luonut monitieteisen kansallisen ja kansainvälisen yhteistyöverkoston, jossa liikunta- ja terveystieteiden tutkijat ovat yhdessä perustieteiden ja yritysten asiantuntijoiden kanssa toteuttaneet merkittäviä tutkimushankkeita ja soveltaneet ja edelleen kehittäneet nykyaikaisia 15

18 tutkimusmenetelmiä ja alan teknologisia innovaatioita. Toiminta on tuonut yliopistolle runsaasti korkeatasoisia tieteellisiä julkaisuja, opinnäytetöitä ja tutkintoja sekä ulkoista tutkimusrahoitusta. Professuuriin liittyvissä tutkimusprojekteissa tehdään runsaasti yhteistyötä liikuntalääketieteen kanssa. Nämä projektit liittyvät liikuntaan ja ravitsemukseen ja liikuntalääketieteelliseen tutkimukseen liittyvän teknologian kehitykseen. Koska liikuntalääketiede ja terveyden teknologia tekevät jo runsaasti tasokasta tieteellistä tutkimusta osin toisiaan tangeeraavilla alueilla, entistä tiiviimpi yhteistyö näiden pienillä perusresursseilla toimivien tahojen välillä tehostaa edelleen tutkimus- ja koulutustoimintaa (ks. liikuntalääketieteen kehittämishanke). Terveyden teknologian professori vastaa syksystä 2007 alkaen fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen ja sen vaikutusten mittaamiseen liittyvän uuden teknologian kehittämisestä ja tähän liittyvästä opetuksesta sekä viranhaltijan keskeiseen tutkimusalueeseensa, osteoporoosiin, liittyvistä luennoista. Tutkimusprojektit ovat jo käsitelleet runsaasti näitä osa-alueita ja tuovat niihin liittyvää uutta tietoa, joka on luentojen kautta koko tiedekunnan opiskelijoiden hyödynnettävissä. Projektit tarjoavat myös runsaasti jatkokoulutusmahdollisuuksia. Erikoistutkija, Liikuntataitojen tutkimusyksikkö (Motor Behaviour Research Unit MBRU) MBRU kehittää ja tuottaa teoreettista ja käytännöllistä tietoa, jonka avulla voidaan ratkaista motoriseen toimintaan ja taitojen kehittämiseen liittyviä kehittämishaasteita alle kouluikäisistä ikääntyneisiin. Motoristen taitojen edistämisen avulla edistetään väestön fyysisesti aktiivista elämäntapaa. MBRU toimii Liikuntatieteiden laitoksen alaisuudessa ja yhteistyössä Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan muiden laitosten sekä Viveca keskittymän kanssa osaamiskeskittymänä motoristen taitojen oppimisen ja opettamisen alueella. Yksikkö tuottaa innovaatioita ja palveluja koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen tarpeisiin yrityksille ja julkishallinnollisille organisaatioille. MBRUn keskeinen tutkimusalue on motoristen taitojen edistäminen kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla osana koulun liikuntakasvatusta ja liikunnanopettajakoulutusta. Myös motoristen taitojen heikkenemisen ehkäisy työikäisillä ja ikääntyneillä on tutkimusyksikön merkittävä tutkimusalue. Erikoistutkijaa tarvitaan koordinoimaan MBRU:n tutkimusta, tuotekehitystä ja koulutusta yhteistyössä yritysten ja julkishallinnollisten organisaatioiden kanssa. Osastosihteeri Liikuntatieteiden laitokselle perustettiin 3-vuotinen projektisihteerin ma. virkasuhde ajaksi Tämän jälkeen projektisihteerin virkasuhdetta on jatkettu erimittaisina määräyksinä Tällä hetkellä osastosihteerin tehtävät hoidetaan liikunnanopettajakoulutuksen kehittämishankkeen määrärahoilla vuoden 2009 loppuun. Viran perustamisella on tarkoitus pysyväksi muodostuneiden tehtävien hoitaminen vakinaisen henkilökunnan avulla. Tällä hetkellä projektisihteeri vastaa ensisijaisesti laitoksen ulkopuolisen rahoituksen tutkimus- ja koulutushankkeiden talousasioista ja toimii laitoksen osastosihteerin loma-aikoina hänen sijaisenaan. Laitoksella on ainoastaan yksi nk. toimistovirka ja se ei riitä olemassa olevien tehtävien hoitoon. Laitoksen pyrkimys jatkuvaan ulkopuolisen rahoituksen 16