Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan strategia vuoteen 2015

Transkriptio

1 Liite 3/1/ Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan strategia vuoteen 2015 Johdanto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan syksyllä 2001 hyväksymässä Tiedekunnan strategiassa vuoteen 2015 esitetyt lähtökohdat ja toiminta-ajatukset muodostavat edelleen sen perustan, jolle tiedekunnan olemassaolo ja toiminta rakentuu. Viitaten viimeaikaisiin tutkimustuloksiin, jotka osoittavat erityisesti nuorten suomalaisten toimintaja työkyvyssä tapahtuneen merkittävää heikentymistä, tiedekunta katsoo, että sen toiminnalle on tullut yhä selvempää yhteiskunnallista, kansanterveydellistä ja - taloudellista merkitystä. Tiedekunnan mielestä on arveluttavaa, että yhteiskunnallista ja sivistyksellistä kehitystä arvioidaan vain taloudellisten ja kognitiivisten suoritteiden avulla ihmisten hyvinvointi unohtaen. Kun vielä otetaan huomioon, että kansainvälisestikin arvioiden korkeatasoisesti koulutettu, osaava henkilökunta on tiedekunnan merkittävin voimavara, ei tiedekunta katso olevan syytä päätyä ratkaisuihin, joissa toimintaa supistetaan. Sen sijaan tiedekunta on valmis perustelemaan myös julkisuudessa asemaansa maan ainoana yliopistotasoisena liikunta- ja terveystieteiden koulutus- ja tutkimusyksikkönä. Tiedekunta on arvioinut huolellisesti vallitsevaa tilannetta ja pyrkii toisaalta suuntaamaan toimintaansa ja toisaalta kehittämään hallinnollisia rakenteitaan siten, että olemassa olevat voimavarat saadaan nykyistä tehokkaammin palvelemaan asetettuja päämääriä. Tiedekunnan strategiatyötä ohjaa lähitulevaisuudessa neljä keskeistä muutostekijää: - Koulutusrakenteessa tapahtuvat muutokset, jotka liittyvät kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymiseen, ammattikorkeakoulujen kehittymiseen sekä muiden suomalaisten yliopistojen aktivoitumiseen alalla. - Tiedemaailmassa, erityisesti sen rahoitusjärjestelmissä tapahtuvat muutokset, niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. - Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän lisääntyvät hallinnolliset vaatimukset perusyksikkötasolla (mm. tilakustannusten kohdentuminen, virkarakenteessa tapahtuvat muutokset ja uusi palkkausjärjestelmä). - Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden korostuminen suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa. Analysoituaan edellä esitettyjä muutostekijöitä, on tiedekunta päätynyt seuraaviin johtopäätöksiin: - Tiedekunta profiloituu nykyistä selkeämmin alan tiedekorkeakouluksi. Tämä merkitsee voimavarojen kohdentamista enenevässä määrin maisteri- ja tohtorikoulutukseen sekä tutkimustoimintaan. - Tiedekunta pyrkii kaikin tavoin lisäämään tutkimus- ja kehitystyöhön kohdennettuja voimavaroja sekä sisäisin järjestelyin (rakenteellinen kehittäminen, uusi palkka- 1

2 usjärjestelmä) että ulkopuolisen rahoituksen volyymia kasvattamalla (niin kansallisella kuin kansainväliselläkin rahoituksella). - Tiedekunta kehittää organisaatiotaan ja hallintoaan siten, että toimintojen keskittämisestä ja joustavista rakenteista saatava hyöty voidaan nykyistä paremmin käyttää opetuksen ja tutkimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja että eri alojen keskinäiset synergiaedut saadaan nykyistä tehokkaammin esiin. - Tiedekunta parantaa näkyvyyttään niin yhteiskunnallisessa osallistumisessa kuin tiedottamisessaankin. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on arvioinut hallinnollisten prosessien ja rakenteiden kehittämistarpeita ja todennut niiden liittyvän tiiviisti asetettuihin sisällöllisiin ja toiminnallisiin kehittämistavoitteisiin. Hallinnollisten ratkaisujen tulee tukea toiminnallisia ja sisällöllisiä tavoitteita kuten koulutusrakenteen muutosta ja uuteen palkkausjärjestelmään siirtymistä. Tästä syystä tiedekunta esittää hallinnollisten rakenteiden kehittämissuunnitelman (liite 1), jonka mukaiseen hallintomalliin siirtyminen tulee tapahtumaan asteittain ja kokeiluluonteisesti. Asteittaisuus merkitsee hallinnollisten uudistusten aloittamista siirtymällä alkaen kolmen laitoksen organisaatiorakenteeseen vision ollessa kahden laitoksen muodostama organisaatiomalli, jonka toteuttamismahdollisuus selvitetään myöhemmin. Kokeiluluonteisuus puolestaan tarkoittaa, että hallintomalli arvioidaan ja lopullisesta käyttöönotosta päätetään mennessä. Tukipalveluiden yhtenäistämiseksi ja tehostamiseksi tiedekunnassa on laadittu kansainvälisen toiminnan, atk-toiminnan ja tvt-toiminnan kehittämissuunnitelmat. Palveluiden keskittäminen fyysisesti koko tiedekuntaa palvelevaksi palvelukansliaksi on aloitettu ja sitä on tarkoitus jatkaa laitosfuusion yhteydessä toteutuvan keskittämiskokeilun pohjalta ensin opintoasianpalveluihin ja sen jälkeen myös muihin tukipalveluihin. Jo tällä hetkellä tiedekunnassa toimivat keskitetysti mm. tekniset palvelut, avpalvelut sekä osa kansainvälisistä opiskelijapalveluista ja tvt-palveluista. Strategiatyön lähtökohta Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan strategiatyö perustuu näkemyksiin tiedekunnan nykytilasta, tulevaisuuden haasteista ja keinoista tehokkaasti vastata haasteisiin. Koska toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, strategiatyön tulee olla jatkuva, dynaaminen prosessi, joka aikaisempaa enemmän rakentuu tiedekunnan sisäisten synergiaetujen hyödyntämiseen sekä erilaisten yhteistyöverkkojen varaan. Toimintaympäristössä jo tällä hetkellä tapahtuvat ja odotettavissa olevat kehityssuunnat mm. yhteiskunnallisen ja teknisen kehityksen aikaansaama luonnollisen fyysisen aktiivisuuden väheneminen, väestön ikääntyminen ja suuntautuminen kasvukeskuksiin, liikuntakulttuurin arvomaailmassa tapahtuvat muutokset sekä alueellisten, sosiaalisten ja taloudellisten murrosten seurauksena syntyvä uudenlainen näkemys ns. kolmannen sektorin yhteiskunnallisesta roolista, tulevat tulevaisuudessa entisestään vahvistamaan liikuntaharrastuksen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäjänä eri ikävaiheissa. Lisäksi tiedekunnan tulevaisuuteen vaikuttavat ainakin alan professioiden ja osaamisen kehityssuunnat ja yhteiskunnallinen kysyntä, informaatioteknologian uudet avaukset, uudet kansalliset koulutustehtävät sekä kansainvälistyminen ja Euroopan yhdentyvät koulutusjärjestelmät. Tämä kaikki edellyttää korkeatasoista ja kriittistä tieteellistä tutkimusta, asettaa kasva- 2

3 Toiminta-ajatus via haasteita koko liikunta- ja terveystieteelliselle koulutukselle ja tutkimukselle ja edellyttää myös lisääntyvää yhteiskunnallista panostusta niiden resursointiin. Vuoteen 2015 ulottuvissa kehitystrendeissä ennakoidaan väestön ikärakenteessa, elämäntavoissa ja elinoloissa tapahtuvan kaiken kaikkiaan sellaisia muutoksia, jotka edellyttävät yhä vakavamman huomion kohdentamista terveyteen ja työ- ja toimintakykyyn sekä niiden taustalla oleviin tekijöihin. Tiedekunnan asiantuntijuudelle on kyseisten kehitystrendien suunnassa kysyntää ja menestymisen mahdollisuuksia. Maamme korkein liikuntatieteellinen koulutus ja tutkimus on keskitetty valtiovallan päätöksellä Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekuntaan. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan keskeisenä tehtävänä on kouluttaa liikunta- ja terveysalojen yliopistoasteen asiantuntijoita sekä tuottaa tutkimustietoa liikunta- ja terveyskulttuurin kehittämiseksi yhteiskunnan eri alojen tarpeisiin päämääränä terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen ja ylläpitäminen elämänkulun eri vaiheissa. Liikunnalla on kiistatta keskeinen merkitys terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Siksi näiden alojen koulutus ja tutkimus kytkeytyvät kiinteästi yhteen liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa, jossa opetus ja tutkimus pyrkivät lähestymään tätä suhdetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti eri tieteenalojen näkökannalta. Liikunnan ja terveyden yhteyksien monitieteinen hyvinvoinnin edistämistä palveleva tutkimus ja sen avulla tuotetun tiedon siirtäminen koulutuksen kautta liikunta- ja terveyskulttuurin eri alojen käyttöön muodostaa kestävän perustan tiedekunnan olemassaololle terveyttä edistävän tiedon tuottajana ja välittäjänä. Tiedekunta voi ja sen tulee toimenpiteillään vaikuttaa koko väestön liikunta- ja terveystottumuksiin ja edistää siten sen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan tavoitteena on yliopiston strategian mukaisesti vahvistaa asemaansa edustamillaan tieteenaloilla kansallisen johtoaseman lisäksi myös kansainvälisen koulutus- ja tutkimustoiminnan terävimmässä kärjessä. Tiedekunta on jo tällä hetkellä kansainvälisesti korkealle arvostettu liikunta- ja terveystieteiden koulutus- ja tutkimuskeskus maailmassa. Strategiset näkökulmat 1. Kehittyminen ja kasvu Koulutuksen uusina avauksina on käynnistetty yhteistyössä eri tahojen kanssa terveystiedon opettajankoulutus sekä liikuntabiologinen hyvinvointiteknologian koulutus, josta on tarkoitus kehittää omaleimainen ja kansainvälisesti merkittävä osaamisalue Jyväskylän yliopistossa. Terveystiedon tulo itsenäiseksi perusopetuksen oppiaineeksi edellyttää mittavaa kansallista terveystiedon opettajakoulutuksen käynnistämistä. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan profiloituminen tässä koulutustehtävässä ja sitä tukevassa tutkimuksessa tulee voimistumaan merkittävästi ja vahvistamaan osaltaan koko yliopiston imagoa valtakunnan johtavana opettajankoulutuslaitoksena. 3

4 Jo olemassa olevaa koulutusta tullaan lisäämään liikunnan aineenopettajakoulutuksen, valmennuksen ja testauksen, erityisliikunnan sekä liikuntapsykologian ja siihen läheisesti liittyvän motorisen oppimisen aloilla. Eri laitoksilla tapahtuva opettajankoulutus integroidaan yhteisen pedagogisen ja didaktisen sisällön osalta omaksi opettajuuteen valmistavaksi ohjelmaksi. Tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoiden määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä % lisäyksen kohdistuessa pääasiassa liikunnan ja terveystiedon aineenopettajien koulutukseen, hyvinvointiteknologiaan ja valmennuksen ja testauksen koulutukseen. Kansainvälisyys on ollut tunnusomaista tiedekunnan toiminnalle sen koko olemassa olon ajan ja se tulee edelleen vahvistumaan. Vieraskielistä opetusta lisätään kysyntää vastaavasti tiedekunnan eri oppiaineissa järjestämällä mm. korkeatasoisia tietyille kohderyhmille räätälöityjä tohtoriopintokokonaisuuksia esim. kesä- ja talvikouluina. Yhteiseurooppalaisia ja omia englanninkielisiä maisteriohjelmia on käynnistetty ja niiden kehittämistä jatketaan. Tavoitteeksi voidaan asettaa, että vähintään puolet tiedekunnan opiskelijoista opiskelee osan aikaa ulkomailla, että mahdollisimman moni tiedekunnan opiskelijoista kansainvälistyy ja toimii monikulttuurisessa opiskeluympäristössä myös kotiyliopistossa ja että mahdollisimman moni tiedekunnan opettajista voi toimia vierailevana opettajana tai tutkijana ulkomaisessa yhteistyöyliopistossa. Kansainvälistymisen edelleen kehittämiseksi tiedekunta on laatinut strategiansa osaksi erillisen kansainvälisen toiminnan kehittämissuunnitelman vv Tutkijakoulutuksen vahvistamiseksi konkreettisena tavoitteena on oman valtakunnallisen monitieteisen Liikunnan ja terveyden edistämisen tutkijankoulutusohjelman valmistaminen, osallistumispanoksen lisääminen jo olemassa olevissa alan tutkijakouluissa sekä muulla tavalla verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisten tutkimusyhteisöjen kanssa. Tutkimuksen alalla tavoitteena on kansainvälisen tutkimusyhteistyön tehostaminen mm. aikaansaamalla kansainvälisen tason tutkijatapaamisia ja tutkimusryhmiä tiedekunnassa edustettuina oleville tieteenaloille, tutkimusyhteistyön ja verkostoitumisen edelleen kehittäminen mm. synergiaedun lisäämiseksi sekä perustutkimuksesta syntyvän uuden tiedon soveltamisen ja popularisoinnin tukeminen. 2. Sisäiset prosessit ja rakenteet Tiedekunnan antaman koulutuksen tulee yhä enemmän perustua tutkimuksen ja koulutuksen vuorovaikutukseen ja laaja-alaisen, joustavan ja uusiutumiskykyisen asiantuntijuuden tuottamiseen. Opetuksen laadun arvioinnista ja kehittämisestä tulee pysyvä prosessi, jossa keskeisenä elementtinä on tutkimustyön ja uuden tutkimustiedon kiinteä kytkeminen opetuksen kehittämiseen. Koulutuksen eheyttämistä ja integraatiota parannetaan viimeisten vuosikymmenten suuntauksena olleen eriytymisen sijasta hyödyntämällä olemassa olevia synergiaetuja nykyistä voimakkaammin koulutuksen tarjonnassa. Tiedekunnan tutkimustoimintaa kehitetään ja toteutetaan enenevässä määrin eri tavoin organisoiduissa ja hallinnoiduissa tutkimusyksiköissä, joita ovat liikunnan sosiaalitieteiden alalla toimiva Liikunnan kehittämiskeskus (LIIKE), liikuntabiologian alalla toimiva Neuromuscular Research Center (NMRC) sekä terveystieteiden alalla toimivat ikääntymisen ilmiöitä tutkiva monitieteinen Suomen Gerontologian Tutkimuskeskus (SGT) ja Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Lisäksi liikuntakasvatuksen alalla 4

5 toimii yhteistyössä LIKES:n kanssa Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö (LINET). Näiden merkitys tutkimusedellytysten ja -rahoituksen turvaajana on tullut ensiarvoisen tärkeäksi yliopiston budjetin kautta tulevan rahoituksen niukkuuden vuoksi. Tutkimusresurssien hankinnan lisäksi näillä yksiköillä on myös merkittävä rooli tiedekunnassa olemassa olevan tieto-taidon hyödyntämisessä ja tuotteistamisessa sekä maksullisen palvelutoiminnan kautta innovoinnin kehittämisessä asiantuntemuksen eri alueilla. Tutkimustoiminnan suuntautuminen riittävän syvälle perusteisiin ja perustieteisiin on tieteenalojen jatkuvan kehittymisen ja niiden ymmärtämisen kannalta välttämätöntä. Pyrkimyksenä on kuitenkin välttää tutkimuksen liiallinen tieteenalakohtainen eriytyminen ja spesifioituminen. Aikaisemmin vahvuutena koettu ilmiökeskeinen lähestymistapa, jossa liikuntaa ja terveyttä ilmiöinä yhdessä ja erikseen voidaan lähestyä samanaikaisesti eri tieteenalojen näkökulmasta, tulee perustutkimuksen rinnalla nostaa painokkaasti esille. Tähän tiedekunnassa on valtakunnallisesti ainutlaatuiset mahdollisuudet ja sitä voidaan pitää myös tiedekunnan ehdottomana vahvuustekijänä. Hallinnollinen päätöksenteko tiedekunnassa on suurelta osin keskittynyt tiedekuntaneuvostolle, dekaanille ja laitosten johtajille. Laitosneuvostot on korvattu epämuodollisilla henkilöstökokouksilla, joissa myös opiskelijat ovat edustettuina. Kokemukset tästä järjestelystä ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä Viime vuosien aikana laitoksilla tapahtunut voimakas profiloituminen on itsenäistymisen lisääntymisen myötä valitettavasti aiheuttanut myös eriytymistä ja epätarkoituksenmukaista kilpailua, mikä on vaikeuttanut varsinkin koulutuksen tarkoituksenmukaista toteuttamista. Tästä syystä tiedekunnassa on käynnistetty organisaatiouudistus, jossa päämääränä on sellainen toimintoja eheyttävä organisaatiorakenne, joka parhaalla mahdollisella tavalla olemassa olevia synergiaetuja hyödyntäen edesauttaa tiedekunnan yhteisen mission saavuttamista tukahduttamatta eri tieteenaloilla tapahtuvaa itsenäistä kehittämistyötä, luovuutta ja innovatiivisuutta. Tähän liittyy tärkeänä osana koko tiedekunnan johtamiskulttuurin ja -järjestelmän kehittäminen mm. vahvistamalla dekaanin asemaa tiedekunnan johtajana ja selkeyttämällä työnjakoa ja esimiessuhteita. Tukipalveluja organisoidaan siten, että laitoksilla hajallaan olevista ja osin päällekkäisiä tehtäviä suorittavista toimistoista muodostetaan tiedekunnan yhteinen palvelukanslia, jossa tehokkaat tiimit huolehtivat sekä hallinnon että opetuksen ja tutkimuksen tarvitsemien yhteisten tukipalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä. Eri toimipisteissä tapahtuvan tutkimustoiminnan spesifiset tukipalvelut on kuitenkin tarkoituksenmukaista sijoittaa myös fyysisesti lähelle tutkimusympäristöjä. Osaava henkilöstö on tiedekunnan arvokkain voimavara, jota tulee aktiivisesti ylläpitää ja kehittää. Tiedekunnan henkilöstöohjelman tavoitteena on edistää henkilöstön ammatillisen identiteetin rakentumista luomalla henkilöstölle turvallinen työskentelyilmapiiri, jossa omien erikoisalojensa asiantuntijat voivat vaikuttaa omaan työhönsä ja sitä kautta edistää tiedekunnan itselleen asettamien tavoitteiden saavuttamista. Työympäristö ja ilmapiiri luodaan sellaiseksi, että tutkijat, opettajat ja muu henkilökunta ovat motivoituneita kehittämään ammattitaitoaan ja osaamistaan. Tällaiseen työskentelyilmapiiriin kuuluu avoin kommunikaatio työntekijöiden välillä, yhteistyön korostaminen ja työntekijöiden työssä jaksamisesta huolehtiminen. Näihin tavoitteisiin pyritään mm. säännöllisillä kehittämiskeskusteluilla ja tehostamalla sisäistä ja ulkoista tiedottamista. 5

6 Henkilöstöpolitiikassa kiinnitetään erityistä huomiota henkilökunnan jaksamiseen mm. kannustamalla koulutukseen hakeutumista, lisäämällä työssä viihtyvyyttä, parantamalla työsuhteiden jatkuvuutta ja tehostamalla henkilöstön sisäistä ja kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä. Tiedekunta tulee järjestämään henkilöstölle koulutusmahdollisuuksia erittäin nopeasti kehittyvän tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä ja täten takaamaan valmiuden käyttää työssä uusimman tietotekniikan mahdollisuuksia. Ajanmukainen tietohallinto nähdään tiedekunnassa merkittävänä kilpailutekijänä. Tiedekunnassa on tehty kartoitus henkilökunnan osaamisesta ja tarpeista toteuttaa verkkoopetusta tieto- ja viestintäteknologiaa hyväksikäyttäen. Selvityksen mukaan henkilökunnalla on suuret valmiudet osallistua koulutustoimintaan, jonka avulla voidaan lähestyä opetusministeriön tavoitetta sitä, että 10% opetushenkilökunnasta osaa itsenäisesti tuottaa verkkokursseja vuoteen 2006 mennessä. Pitemmän aikavälin tavoitteena on langaton liikuntakampus, joka toteutettaisiin yhdessä mm. virtuaaliyliopistohankkeen kanssa. 3. Yhteistyö koulutusta ja tutkimustuloksia hyödyntävien tahojen kanssa Tiedekunnassa tapahtuvaa koulutusta ja tutkimusta hyödynnetään valtakunnallisesti laajasti liikunta- ja terveyskulttuurin eri aloilla. Myös alueellisessa kehittämistyössä tiedekunta on voimakkaasti mukana mm. hyvinvointiteknologian eri osa-alueilla. Esimerkkeinä tällä hetkellä tapahtuvasta yhteistyöstä voidaan mainita Jyväskylän kaupungin kanssa toteutettavat ikääntyvien liikuntaneuvontaprojekti ja seniorikuntoliikuntasaliprojekti, maakunnallinen Gerocenter/Vitapolis hanke ja liikuntabiologian hyvinvointiteknologian maisterikoulutusohjelma sekä Snowpolis- ja Vuotech - yhteistyö Kajaanin yliopistokeskuksen kanssa. Tutkimustiedon ja koulutusosaamisen hyödyntämistä toteutetaan myös koululiikunnan sekä koulun terveyden edistämistä ja terveystiedon opetusta kehitettäessä Kajaanin, Turun, Rauman, Rovaniemen sekä ruotsinkielisen koulutuksen osalta Vaasan opettajankoulutuslaitosten kanssa. Paikallisesti koulutuksellista ja tutkimuksellista yhteistyötä tullaan tehostamaan mm. Jyväskylän seudun kunnallisen liikuntatoimen, opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä Liikunnan ja Kansanterveyden Edistämissäätiön, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Kuntoutumis- ja liikuntakeskus Peurungan kanssa. Valtakunnallisesti keskeisiä yhteistyökumppaneita ja tiedekunnan tutkimusten hyödyntäjiä ovat mm. opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, urheilujärjestöt, kansanterveysjärjestöt sekä useat muut liikunta- ja terveystieteiden alalla tutkimusta tekevät ja soveltavat laitokset ja yhteisöt. Tiedekunnan asiantuntemusta käytetään laajasti myös kansallisissa liikunta- ja terveysohjelmissa ja mm. terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan (TELI) työskentelyssä ja Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelmassa (KKI). Koulutusyhteistyötä ja työnjakoa eri yliopistojen opettajankoulutuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa selkiytetään. Myös yrittäjyyttä ja taloutta koskevan opiskelun mahdollisuuksia lisätään yhteistyössä alan koulutusta antavien tahojen kanssa. 4. Voimavarat ja talous Tiedekunnalle on osoitettu liikuntakulttuurin valtakunnallinen kehittämisvastuu. Tämän toteuttamiseksi tiedekunnan resursointi on jäänyt kesken. Eräät keskeiset opetusalat toimivat edelleen aliresurssoidusti vaikeuttaen siten tiedekunnalle osoitetun tehtä- 6

7 vän suorittamista. Uusista aloista mm. motorinen oppiminen osana liikuntapsykologiaa on vielä lähes täysin ilman resursseja. Näiden puutteiden korjaamiseksi tiedekunta tulee verkottumaan ja tiivistämään yhteistyötä alan asiantuntijayliopistojen kanssa. Myös liikunnan aineenopettajakoulutuksen valtakunnallinen laajennustehtävä sekä terveystiedon opettajakoulutuksen käynnistyminen edellyttävät lisää voimavaroja. Fyysiset edellytykset tiedekunnassa harjoitettavalle tutkimukselle ovat tällä hetkellä erinomaiset mutta kasvaneet opiskelijamäärät ovat aiheuttaneet joidenkin opetustilojen ylikuormittumisen. Tiedekunta toimii omassa peruskorjatussa rakennuksessa kampusalueella ja sen välittömässä läheisyydessä Hippoksen liikuntapuistossa sijaitsevassa Liikunta- ja terveyslaboratoriossa ja sen uudessa laajennuksessa Vivecassa. Uudet tilat ovat merkittävästi parantaneet tiedekunnan tutkimus- ja koulutusedellytyksiä ja luoneet niitä toiminnallisia mahdollisuuksia, jotka liikunta- ja terveystieteiden valtakunnallinen ja kansainvälinen yliopistotasoinen koulutus- ja tutkimuslaitos tarvitsee. Tutkimustoiminnan korkean kansainvälisen tason takaamiseksi tiedekunta tulee tukemaan uutta innovatiivista tietotekniikkaa hyödyntävää tutkimusta sekä ylläpitämään oman tieteenalansa kansallisia tietovarastoja ja tiedonhakujärjestelmiä mm. kehittämällä liikunnan yhdyskuntasuunnittelun laboratoriota, jossa voidaan yhdistää Suomalaisen Liikunnan Tietopankin GIS-paikkatietojärjestelmän ja valtakunnallisen Yhdyskuntasuunnittelun Virtuaalikirjaston toimintoja. Tiedekunnassa on oma laitoskirjasto ja yliopiston pääkirjasto toimii valtakunnallisena liikuntatieteiden kirjastoinformatiikan keskuksena. Tiedekunnan opetuksessaan tarvitsemat erikoisliikuntatilat ja -paikat ovat kiitettävästi saavutettavissa Hippos-kampus -alueella tai Laajavuoren liikuntakeskuksessa. Tiedekunnan yliopiston budjettivaroista riippuva talous on viimeisten vuosien aikana heikentynyt. Tämä on näkynyt huolestuttavasti mm. opetus- ja tutkimuslaitekannan vanhentumisena ja jälkeenjääneisyytenä. Kasvaneet opiskelijamäärät ja opiskelijoiden tiivistynyt opiskelutahti ovat aiheuttaneet henkilöstön liiallisen kuormittumisen, josta seurauksena on ollut yliväsyminen. Toimintojen sopeuttamiseksi käytettävissä oleviin voimavaroihin tiedekunnan strategiatyön päämääränä on resurssien vapauttaminen perustehtävien suorittamiseen lisäämällä koulutuksen integraatiota, karsimalla hallinnollista päällekkäisyyttä ja panostamalla koulutuksen ja tutkimuksen vahvuusalueisiin. Myös ulkopuolista rahoitusta tullaan edelleen lisäämään tavoitteena n. 40 % kokonaisrahoituksesta. Tähän pyritään erityisesti lisäämällä kansainvälistä EU-rahoitusta, kasvattamalla OPM:n, STM:n, ympäristöministeriön, TEKES:n ja Suomen Akatemian osuutta kansallisessa tutkimusrahoituksessa sekä innovoimalla ja tuotteistamalla tiedekunnan koulutus- ja tutkimusosaamista. 7

8 LIITE 1 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan strategian mukainen visio Dekaani Tiedekuntaneuvosto Laitos X Laitos Y Tiedekunnan yhteiset tukipalvelut Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan organisaatiokaavio alkaen Dekaani Tiedekuntaneuvosto Liikuntatieteiden laitos Terveystieteiden laitos Tiedekunnan yhteiset tukipalvelut Liikuntabiologian laitos

9 Liite 2 Tiedekunnan yhteiset tukipalvelut Opiskelijapalvelut - opintosuoritusten rekisteröinti - tutkinnot/todistukset - opintoneuvonta - työharjoittelu - kansainväliset opiskeluasiat - opiskelijavalinnat Talouspalvelut - talousarvio - talouden seuranta - tilat/vuokrat - materiaalilaskut - palkkiolaskut - matkalaskut - projektit/maksullinen palvelutoiminta? Henkilöstöpalvelut - virat ja määräaikaiset virkasuhteet ja niiden täytön valmistelu - sivutoimiset tuntiopettajat - virkavapaudet - lomat - uusi palkkausjärjestelmä - henkilöstökoulutus - hyvinvointi ja jaksaminen Tutkimus-, opetus- ja julkaisupalvelut - sisäinen ja (ulkoinen) tiedotus - julkaisujen ja materiaalin tuottaminen - tutkimusta avustavat tehtävät - av-toiminta Tuotteistamis- ja markkinointipalvelut - täydennyskoulutusjärjestelyt - maksullinen palvelutoiminta Tekniset palvelut - laitteiden suunnittelu, rakentaminen ja huolto TVT-palvelut - mikrotuki - verkkopalvelut - ohjelmistopalvelut - tiedonhallintapalvelut 9