Öljyntorjuntakoulutus simulaatioympäristössä

Transkriptio

1 Öljyntorjuntakoulutus simulaatioympäristössä 1 / 6 Perustiedot Nimi: Toteuttajat: SCAROIL Simulator Training for Cargo Handling and Oil Recovery (S20604) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (Kyamk) ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (Ekami) Partnerit: Rahoittajat: Budjetti: Öljyntorjuntaviranomaiset, öljyntorjunta-alan yritykset, asiantuntijaorganisaatiot ja vapaaehtoisjärjestöt Euroopan sosiaalirahasto ESR, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Merenkulun säätiö, Palosuojelun edistämissäätiö, William ja Ester Otsakorven Säätiö Osaprojekti euroa, kokonaisbudjetti euroa. Toteutusaika: Suorituspaikka: Kyamk Tekniikka ja liikenne, Metsolan kampus, Kotka sekä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Kyamkin yhteinen simulaattorikeskus Kotka Maritime Centre KMC, Lehmustie 4, Kotka SCAROIL-hanke koostuu kahdesta osaprojektista. Toisessa, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekamin koordinoimassa osaprojektissa kehitetään lastinkäsittelykoulutusta satamanosturisimulaattorin avulla ja toisessa öljyntorjuntakoulusta öljykeräinsimulaattoria sekä alusnavigointisimulaattoreita ja öljyntorjuntaan liittyviä mallinnusohjelmia hyödyntäen. Tämä projektikuvaus liittyy jälkimmäiseen: Kyamkin koordinoimaan öljyntorjuntakoulutukseen simulaatioympäristössä. Tavoitteet Kyamkin osaprojektin tavoitteena on luoda uusi simulaatiopohjainen koulutusmalli öljynvahinkojen torjuntaan. Koulutuksen tarkoituksena on kehittää öljyvahinkojen torjunnan kokonaishallintaa ja torjuntataktista osaamista sekä lisätä pelastustoimen harjoittelumahdillisuuksia merellisiin operaatioihin. Koulutus kattaa öljyntorjuntaprosessin torjunnan suunnittelusta vahinkojätelogistiikan järjestämiseen. Koulutuksen pääpaino on simulaattorikeskuksessa tapahtuvassa käytännön harjoittelussa. Komentosiltasimulaattorit mahdollistavat eri alustyyppien käsittelyyn sekä navigointiin ja radioliikenteeseen liittyvät harjoitteet. Öljykeräinsimulaattorin avulla voidaan mallintaa vahinkojätteen keräys-, siirto- ja välivarastointiprosessia. Harjoituksiin on kytkettävissä myös simulaattorirajapinta onnettomuusaluksen, sataman tai nesteterminaalin sekä alusliikenteen ohjauspalvelun (VTS) komentokeskuksiin. Suomen, Viron ja Venäjän kanssa yhteiskäytössä olevan Kriisinhallintasimulaattorin kautta on mahdollista ajaa samaa harjoitusta Suomenlahden eri öljyntorjuntatoimijoiden kanssa.

2 2 / 6 Toimenpiteet ja tulokset Koulutusmallin luominen käynnistyy osaamistason lähtötilanteen kuvaamisella ja osaamistavoitteiden tarkentamisella. Koulutusmallin luomisessa hyödynnetään osallistavaa palveluntuotteistamisprosessia, jossa viranomaisorganisaatioiden ja yritysten edustajat osallistuvat koulutusmallin kehitystyöhön ja koulutuksen pilotointiin. Koulutukset suunnitellaan simulaatioympäristöä hyödyntäviksi modulaarisiksi kokonaisuuksiksi ja koulutuksessa käytetään ICT-pohjaisia oppimisalustoja ja -menetelmiä. Viranomais- ja yrityskumppaneiden kanssa testataan ja viimeistellään koulutusmallia. Lopuksi todennetaan pilottikoulutusten avulla saavutettu osaamistason nousu. 1. Osaamisen tason lähtötilanteen kuvaaminen (kevät 2016) Tavoitteena on selvittää öljyntorjuntaosaamisen ja koulutuksen nykyinen tilanne ja hakea simulaatiopedagogiikan hyviä käytäntöjä muilta aloilta ja muista simulaattorikeskuksista. Selvitetään C&Q-kyselytutkimuksen avulla yritysten sekä viranomaistahojen tämän hetkinen osaamistaso. Kysely osoitetaan noin 30:lle öljyntorjuntaan osallistuvalle viranomais- ja asiantuntijaorganisaatioille sekä yritykselle. Toimenpiteen tuloksena syntyvät raportti öljyntorjunnan osaamisen ja koulutuksen nykyisestä tilanteesta sekä vertailuraportti eri simulaatiokeskusten koulutuskäytännöistä. 2. Osaamistavoitteiden asettaminen (kevät 2016) Tavoitteena on asettaa uudet osaamistavoitteet ja koulutuksen laatutavoitteet. Osaamistavoitteet tullaan pohjaamaan yritys- ja viranomaistahoille suunnatun C&Q-kyselytutkimuksen tuloksiin. C&Q-kyselyn vastaukset analysoidaan ja tuloksista priorisoidaan 5 merkittävintä sisällöllistä osaamistarvetta sekä koulutuksen toteuttamiseen liittyvät menetelmälliset kehittämistarpeet. Verrataan kyselyssä selvitettyä osaamistasoa sekä tarjolla olevaa koulutustarjontaa, osoitetaan mahdolliset puutteet ja huomioidaan nämä osaamis- ja koulutustavoitteiden priorisoinnissa. Linjataan osaamisvaatimukset yhdessä ohjausryhmän sekä yritys- ja viranomaistahojen kanssa Luodaan toimintatapa, jolla alan osaamisvaatimuksia tarkastellaan systemaattisesti määräajoin. Tuloksena syntyy 5 työelämälähtöistä, yhteisesti sovittua osaamistavoitetta öljyntorjuntakoulutukseen. Tulokset esitetään raportin muodossa. Lisäksi on sovittu toimintatavasta, jolla osaamistavoitteita päivitetään öljyntorjunta-alan kehitysmuutosten mukaisesti myös tulevaisuudessa. 3. Uuden koulutusmallin ja toteutussuunnitelman luominen (kesä talvi 2017) Tavoitteena on luoda uusi öljyntorjunnan koulutusmalli, toteutussuunnitelma ja siihen liittyvät uudet koulutusmenetelmät ja -aineistot. ICT-pohjaisten oppimis- ja tiedonvaihtoympäristöjen soveltuvuuden arviointi ja valinta.

3 SCAROIL S / 6 Koulutuksen palvelukokonaisuuden rakenteen moduuleiden ja palveluprosessin määrittely yhdessä työelämän kanssa. Koulutukonsepti koostuu alustavasti torjuntaoperaation hallintaan liittyvistä osa-alueista; johtokeskustoiminta, tilannekuvan ylläpito, alusoperaatiot, radioliikenne, öljynkeräysprosessit ja öljyjätelogistiikka. Tavoitteena toimijakohtaisen räätälöinnin mahdollistava konsepti, joka vastaa pelastus-, ympäristö-, merenkulku- ja satama-alan työtehtäviin valmistuvien ja työelämässä olevien tarpeisin. Koulutusten ja simulaattoriharjoitusten suunnittelu, koulutusmateriaalin, opetusvideomateriaalin ja harjoituskorttien luominen sekä harjoituspankin kokoaminen. Tuloksena öljyntorjunnan koulutusmalli, toteutussuunnitelma, niihin liittyvät uudet koulutusmenetelmät ja -aineistot. 4. Koulutusmallien testaaminen ja pilottikoulutusten toteuttaminen (kevät 2017) Tavoitteena on testata uutta öljyntorjunnan koulutusmallia pilottikoulutusten avulla, viimeistellä koulutusmalli pilotoinnista saadun palautteen mukaisesti sekä todentaa pilottikoulutusten vaikuttavuus koulutettujen osaamistasoon. Pilottikoulutuksiin osallistuvien henkilöiden valinta. Öljyntorjuntakoulutuksen pilotointiin tavoitellaan 6 eri viranomais- ja asiantuntija-organisaation, yritysten ja vapaaehtoisjärjestöjen henkilöstöä, yht. 20 henkilön osallistumista. Toteutetaan 2 öljyntorjunnan pilottikoulutusta, joihin osallistuu 10 henkilöä per pilottikoulutus. Koulutukset ovat 3 lähipäivän ja 2 etäpäivän mittaisia, laajuudeltaan 1 ov (1,5 op). Lähi- ja etäopetuspäivien suhde saattaa tarkentua viranomaisille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella. Koulutusten sisältö: Autenttisten työprosessien simulointi, ajoharjoittelu ja keräystoimenpiteiden motorinen harjoittelu, radioliikenne. Lisäksi koulutuksen sisältyy oppimisharjoitteita ICT-alustoilla, kuten webpohjaisia tilannekuvajärjestelmiä, verkko-opetusmetodeja ja koulutusvideoita hyödyntäen. Suoritetaan C&Q-menetelmällä uusi kysely pilottikoulutuksiin osallistuneille, verrataan saatuja tuloksia alkuvaiheessa saatuihin vastauksiin ja todennetaan osaamistasossa tapahtunut muutos. Kerätään palautetta koulutusmallin toimivuudesta käytännössä. Päivitetään mahdolliset muutosehdotukset Tuloksena syntyy kaksi öljyntorjunnan 5 henkilökoulutuspäivän laajuista pilottikoulutusta, koulutusmateriaalia, simulaattoriharjoituksia sekä uutta, todennettua osaamista koulutuksiin osallistuneille. Koulutuspilotoinnin tuloksena osaaminen on todennetusti noussut kuudessa kohderyhmäorganisaatiossa ja 20 henkilöllä. Ympäristöosaaminen on lisääntynyt, merellisten ympäristövahinkojen riskienhallintaosaaminen on vahvistunut ja öljyntorjuntavalmius noussut.

4 4 / 6 5. Julkistaminen ja tiedottaminen, koulutuspalvelun ylläpidon ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen (koko hankeajan) Tavoitteena on varmistaa viranomaisten, yritysten ja muiden oppilaitosten tietoisuus koulutuksesta sekä koulutuspalvelun ylläpidon ja toiminnan jatkuvuus. Tiedonlevittämistä tehdään nettisivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta sekä painettujen esitemateriaalien ja raporttien muodossa. Lisäksi pyritään osallistumaan kahteen öljyntorjunta-tai merenkulualan messutapahtumaan. Tavoitteena on myös oppilaitosten ja työelämän yhteistyön vakiinnuttaminen sekä koulutuspalvelun ylläpidon ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Lopuksi järjestetään kaikille avoin loppuseminaari. Tuloksena koulutukset ovat saatettu laajasti yritysten, viranomaisten ja muiden oppilaitosten tietoon. Tietoisuus öljyntorjunnasta on lisääntynyt. Julkaistujen raporttien kautta kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti saatavissa. Yhteistyö oppilaitosten ja työelämän, merenkulku-, satama- ja logistiikkaalan yritysten ja viranomaisten välillä on vahvistunut. On luotu vakiintunut yhteistyömuoto koulutuskokonaisuuksien luomiseen työelämän tarpeita palvelevalla tavalla. Mitattavissa olevat tulokset kootusti C&Q-kyselytutkimukseen osallistuvien yritysten ja muiden yhteistyötahojen määrä raportti öljyntorjunnan osaamisen ja koulutuksen nykyisestä tilanteesta 1 vertailuraportti eri simulaatiokeskusten koulutuskäytännöistä 1 raportti uusista osaamistavoitteista, jossa kuvataan 5 työelämälähtöistä osaamistavoitetta 2 järjestettyä 5 henkilökoulutuspäivän laajuista öljyntorjunnan pilottikoulutusta, siihen liittyvä koulutusmateriaali ja simulaattoriharjoitukset Koulutuspilotointiin on osallistunut yhteensä 6 kohderyhmäorganisaatiota ja 20 henkilöä. 1 arviointiraportti pilottikoulutusten vaikuttavuudesta 1 toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta Vaikuttavuus Mahdollisimman autenttisessa simulaatio- ja virtuaaliympäristössä tapahtuva koulutus lisää harjoittelun monipuolisuutta ja turvallisuutta. Harjoittelu simulaatioympäristössä poistaa kokemattomuudesta johtuvien vahinkojen riskin. Käytännönläheinen koulutusmalli, joka mahdollistaa toimenpiteiden konkretisoinnin ja reaaliaikaisen vasteen omasta toiminnasta aktivoi koulutettavaa ja mahdollistaa syväoppimisen. Uuteen toimintamalliin ajaa myös ekologiset ja taloudelliset tekijät. Simulaattorien energiankulutus ja käyttökustannukset ovat erittäin pienet verrattuna oikeisiin aluksiin tai laitteistoihin. Koulutuksella varmistettu korkea osaamistaso nopeuttaa torjuntatoimiin ryhtymistä ja minimoi ympäristölle aiheutuvaa haittaa ja siten edesauttaa alueen toipumista mahdollisesta ympäristövahingosta. Tavoitteena on ihmisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin, puhtaan luonnon ja kilpailukykyisen meriliikenteen turvaaminen. Organisoitunut ja harjoiteltu toiminta on kustannustehokasta myös vahinkotilanteessa, mikä heijastuu torjuntakustannus- ja vahingonkorvausmääriin korvauskäsittelyissä ja on näin myös varustamon ja vakuuttajan etu.

5 5 / 6 Simulaattorikoulutuksen avulla saadaan lisättyä pelastuslaitoksilla muutoin hyvin marginaalista navigointiin ja meriradioliikenteeseen liittyvää harjoitemäärää. Merellisen ympäristövahingon torjuntakoulutuksen ohessa simulaattoriajo tuo varmuutta ja rutiinia aluksen käsittelyyn sekä GMDSS-hätäliikenne- ja radiokommunikointiprotokollan hallintaan. Näistä on suuri etu pelastuslaitoksen alusyksiköiden toimiessa virka-apuyksikköinä myös varsinaisissa meripelastustehtävissä (SAR) ja aluspalotilanteissa. Tausta ja tarve Kyamk on ollut mukana meriympäristön suojelussa ja öljyntorjunnan kehitystyössä vuosikymmeniä. Kehitystyön tuloksena syntyneet SÖKÖ-toimintamallit 1 ja simulaattorilaitteistot toimivat koulutuksen runkona. Kyamk kouluttaa öljytorjuntaviranomaisia torjuntataktiikkaan ja torjuntaoperaation johtamiseen. Koulutusta on annettu asiantuntijapalveluna Suomen ympäristökeskuksen kautta Koulutustilanteissa on noussut esille huoli osaajien puutteesta sekä alalle valmistuvien riittämättömästä öljyvahinkojen torjuntaosaamisesta. Merilain, merenkulun ympäristösuojelulain sekä öljyvahinkojen torjuntalain nojalla merellisten ympäristövahinkojen ensitoimenpiteet ovat laivapäällystön sekä satamaorganisaation vastuulla, vahingontorjuntatoimet torjuntaviranomaisten vastuulla. Merellisten ympäristövahinkojen hallintaan ei kuitenkaan ole olemassa koulutusta tai koulutusmallia, joka riittävällä tavalla valmistaisi opiskelijoita työelämän vaatimuksiin tai lisäkouluttaisi jo työelämässä olevia. Koulutustarve koskee sekä merenkulku-, satama- että pelastusalaa. Viranomaisia koulutettaessa on noussut esille tarve öljyntorjuntatilannetta konkretisoiville malleille ja simulaatioille. Simulaatio-ohjelmia, jotka mallintaisivat öljyn kerättävyyttä, keräysprosessia ja -tehoa ja siitä seuraavaa öljyn välivarastointitarvetta ei ole. Mainitut aspektit on katsottu torjuntaoperaation pullonkaulaksi, joka viime kädessä ratkaisee torjunnan menestymisen. Torjuntaa voidaan jatkaa keskeytyksettä vain, jos öljyn jatkokuljetuslogistiikka pyörii hallitusti. Pahimmassa tapauksessa torjunta joudutaan keskeyttämään keräyssäiliöiden täyttyessä. Suomenlahdella viranomaiset varautuvat tonnin öljypäästöön, joka veteen ja rantahiekkaan sekoittuessaan muodostaa noin tonnin öljyjätemäärän 2. Jätemäärän suuruuden ja sen vaatiman operaation mittakaavan ymmärtämiseen tarvitaan simulaatiomalleja. Öljylaatujen kirjo, käyttäytymisvariaatiot ja ominaisuuksien muuttuminen olosuhteiden mukaan (lämpötila, virtaus, jää) ovat öljyntorjuntaprosessin merkittävin, mutta samalla vaikeammin hahmotetta- 1 SÖKÖ-toimintamallista lisätietoa: Suomenlahden alueen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Toiminta isoissa alusöljyvahingoissa. Torjunnan järjestäminen, johtaminen ja viestintä. Ympäristöministeriön raportteja 26/2011. ISBN Suomenlahden alusöljyvahinkojen hallinta ja vastuut. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 2/ ELSU Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. Taustaraportti. Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa. Kaakkois- Suomen ympäristö-keskuksen raportteja 1/2009.

6 6 / 6 vissa oleva osa-alue. Torjuntavälineiden ja keräyslaitteistojen yhteensopivuus vahinkoöljyn fysikaaliskemiallisten ominaisuuksien on ratkaiseva, joten tarve osa-aluetta konkretisoivan simulaatiomallin kehittämiseen on suuri. Tarvetta on harjoitella myös pidempikestoisten torjuntatilanteiden varalle, sillä usein resurssien niukkuus estää tämän kaltaisen harjoittelun. Realististen simulaatioiden avulla voidaan parantaa harjoittelun resurssi- ja kustannustehokkuutta, kun kalustoa ei tarvitse mobilisoida. Merenkulun turvallisuuden kehittyessä merionnettomuuksien ja samalla myös öljyvahinkotapausten intervalli kasvaa. Valmiustasoa ei voida kuitenkaan laskea. Mitä harvemmin vahinkoja tapahtuu, sitä tärkeämpää on ylläpitää torjuntaosaamista harjoituksilla. Osaprojektin kustannuslaskelma ja rahoitussuunnitelma Kustannusarvio Yhteensä Palkkakustannukset Flat rate 17% Yhteensä Rahoitussuunnitelma Yhteensä Euroopan Sosiaalirahasto ESR Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Merenkulun säätiö Palosuojelun edistämissäätiö William ja Ester Otsakorven Säätiö Muuta säätiö- tai yritysrahoitusta Yhteensä Hankkeessa noudatetaan EU-hankkeen yksinkertaistettua kustannusmallia, jossa Flat rate 17 % palkkakustannuksista. Flat rate sisältää matkakustannukset, toimistokustannukset mm. aineet, tarvikkeet sekä seminaari- ja koulutusmaksut. Palkkakustannukset (22 htkk) koostuvat projektipäällikön, navigointisimulaattorikouluttajan ja öljyntorjunta-asiantuntijan työkustannuksista. Lisätietoja Emmi Rantavuo Projektipäällikkö Puh Justiina Halonen Tutkimuspäällikkö Puh etunimi.sukunimi@kyamk.fi