Mikrosimulointi päätöksenteon tukena. Ennakoinnin ajokortti -koulutus Anne Perälahti

Transkriptio

1 Mikrosimulointi päätöksenteon tukena Ennakoinnin ajokortti -koulutus

2 Esityksen sisältö Mitä mikrosimuloinnilla tarkoitetaan? Mikrosimulointiprojektin tausta ja tavoitteet SISU-mikrosimulointimalli pähkinänkuoressa Mallin ominaisuudet Aineistot Tekniikka SISU-mikrosimulointimallin käyttöönotto Projektin aikataulu ja edistyminen Kenelle, mitä ja milloin? 2

3 Mikrosimulointi

4 Mikrosimulointi Mallintamistekniikka, joka käyttää simulointilaskelmissa yksittäisiä toimijoita (esim. henkilöt, kotitaloudet, ajoneuvot, yritykset). Simuloinnissa testataan yksikkötason aineiston avulla, miten esim. reformit tai sääntöjen muutokset vaikuttavat yksiköiden tilanteeseen. Hyödynnetään eri aloilla mm. väestötieteellisten ja taloudellisten muutosten vaikutusten arvioinnissa, liikennevirtojen arvioinnissa Suomessa ensimmäisenä hyödynnettiin tulonsiirtojen ja verotuksen vaikutusten arvioinnissa 4

5 Vero- ja tulonsiirtojärjestelmää simuloiva malli (1/2) Menetelmä tulonsiirtojen ja verojen taloudellisten vaikutusten arvioinnille Malliin rakennettu tuloveroa ja sosiaaliturvaetuuksia koskeva lainsäädäntö, ja tekemällä mallissa olevaan lainsäädäntöön muutoksia voidaan tarkastella muutosten vaikutuksia koko väestön tasolla ihmisten toimeentuloon ja valtion talouteen Mallia käytetään mm. julkisen sektorin verotulojen arvioimiseen kansalaisten ja kotitalouksien taloudellisen aseman tarkasteluun tuloerojen ja kannustinvaikutusten tutkimiseen 5

6 Vero- ja tulonsiirtojärjestelmää simuloiva malli (2/2) Kehittäminen yleistyi 1980-luvulla ja lähti hallinnosta käsin Käytössä olevat mikrosimulointimallit: HVS-malli, henkilöverotuksen suunnittelumalli (Verohallitus, VM) TUJA-malli, verotuksen ja etuuksien mikrosimulointimalli (VATT, VM) SOMA-malli, sosiaaliturvan ja verotuksen mikrosimulointimalli (STM, THL) JUTTA-malli, vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön mikrosimulointimalli (Yliopistot, Kela) 6

7 Mallityypit Esimerkkilaskelmat: Fiktiiviset mallit Fiktiivisellä, itse luodulla aineistolla tehdään simulointia Aineistosimulointi: Staattiset mallit Ei sisällä käyttäytymisvaikutuksia Lähtökohdiltaan teoreettisesti ja ideologisesti neutraali Lyhyen aikavälin tarkastelu (reformin välittömät vaikutukset) Dynaamiset mallit Käyttäytymisvaikutukset Väestön rakennemuutokset Pitkän aikavälin tarkastelu 7

8 Esimerkkejä mallien käytöstä (1/2) Esimerkkilaskelmilla voidaan kuvata tulonsiirto- ja verojärjestelmän toimintaa Miten peruspäivärahan korotus vaikuttaa verotukseen, asumistukeen ja toimeentulotukeen? Millä puolison tulotasolla työmarkkinatuen tarveharkinta poistaa työmarkkinatuen? Mikä on marginaaliveroaste eri tulotasoilla? Miten lapsilisän reaaliarvo on kehittynyt? Kuinka täysi kansaneläke on muuttunut? 8

9 Esimerkkejä mallien käytöstä (2/2) Aineistosimuloinnin avulla voidaan arvioida mm. Reformin budjettikustannuksia (tai säästöjä) valtion talouteen Reformin vaikutuksia eri väestöryhmiin tai esim. eri tulotasoilla (hyötyjät/häviäjät analyysi) Reformin tulonjakovaikutuksia (tulo-osuudet, köyhyysasteet, ginikerroin, köyhyysvaje...) Kannustinvaikutukset Tulo- tai työttömyysloukut Efektiiviset marginaaliveroasteet Muita erityistarkasteluja Esim. etuuksien alikäytön laajuus 9

10 Mikrosimuloinnin tarve ja käyttäjätahot (1/2) Vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön suunnitteluun ja arviointiin kehitettyjä laskentamalleja Valtiovalta Lainsäädäntötyössä etuus- ja verojärjestelmien budjetti- ja tulonjakovaikutusten arviointi Ennusteet Lakimuutoksilla tavoiteltujen vaikutusten toteutumisen seuranta Tutkimustoiminnan tarpeet Esim. tuloerojen tutkiminen Etujärjestöt ja puolueet Politiikkavaihtoehtojen arviointi 10

11 Mikrosimuloinnin tarve ja käyttäjätahot (2/2) Tavoitteet mikrosimuloinnin käytölle Käyttäjäkunnan laajentuminen Mallia soveltavaa tutkimus- ja selvitystyötä päätöksenteon ja yhteiskunnallisen keskustelun tueksi Vaihtoehtoisten toimintamallien kehittäminen Tehtyjen poliittisten päätösten vaikutusten arviointi Läpinäkyvyyttä ja avoimuutta päätöksentekoon 11

12 Mikrosimulointiprojektin tausta ja tavoitteet

13 Hankkeen tavoitteet ja hyödyt Tilastokeskuksen projekti on osa laajempaa VM:n asettamaa mikrosimuloinnin kehittämishanketta, jonka tavoitteena on uuden integroidun ja kehittyneemmän mallin rakentaminen ja mallin ylläpidon siirtäminen Tilastokeskukseen mikrosimulointimallin luotettavuuden ja ylläpidon jatkuvuuden turvaaminen mallin käyttäjäkunnan laajentuminen mallin tehokkaampi ja monipuolisempi käyttäminen lainsäädännön valmistelussa sekä eri järjestelmien yhteisvaikutusten arvioinnissa Keskitetty malli rationalisoi päivitys- ja ylläpitotyötä ja helpottaa kehittämistyötä Uuden mallin luominen alusta pitäen mahdollistaa nykyisiä malleja kehittyneemmän rakenteen Malliin rakennettava käyttöliittymä pienentää käyttöönottokynnystä ja laajentaa mallin sovellusmahdollisuuksia Projektissa parannetaan mikrosimulointimallin laskentatarkkuutta väestöä paremmin edustavan pohja-aineiston avulla 13

14 Projektin tehtävät Mallin kehittäminen I. Mallin ohjelmakoodin tuottaminen II. Mallin käyttöliittymän suunnittelu ja toteutus III. Mallin käyttöohjeiden tuottaminen Aineistotehtävät ja etäkäyttö I. Malliaineistojen muodostaminen II. Mallin etäkäyttöympäristön suunnittelu ja toteutus Työn organisointi I. Lainsäädännön seurannan vastuiden määrittely II. Kehittämisvaiheen jälkeisen säännöllisen toiminnan organisointi (ml. palvelut ja hinnoittelu) 14

15 Projektin aikataulu 1. Malliversio Huhtikuu 2012 Ensimmäinen työasemalta käytettävä versio mallista on puhtaasti SASpohjainen ja se hyödyntää tulonjaon palveluaineistoa Jaettu testausta varten vain pilottikäyttäjille (nykyisten mikrosimulointimallien käyttäjiä mm. ministeriöistä ja tutkimuslaitoksista) 2. Malliversio Tammikuu 2013 Etäkäytätettävä, rekisteriaineistoa hyödyntävä käyttöliittymällä varustettu mikrosimulointimalli 16

16 SISU Simuloitu Suomi - mikrosimulointimalli pähkinänkuoressa

17 SISU-mallin tekniikka ja toimintaympäristö Staattinen mikrosimulointimalli Koodin ohjelmointiväline: Base SAS Käyttöliittymä: SAS EG Mallin toimintaympäristö Tutkijan työasema (pienempi otosaineisto) TK:n etäkäyttöjärjestelmä, jossa oma palvelin mikrosimulointimallia varten (laaja rekisteriaineisto) 18

18 Lainsäädäntölohkot / osamallit Tuloverotus Kiinteistöverotus Sairausvakuutuksen päivärahat (sis. vanhempainrahat) Työttömyysturva Kotihoidon tuki ja päivähoitomaksut Kansaneläkejärjestelmä (kansaneläkkeet, eläkkeenlisät, perhe-eläkkeet, vammaistuki, sotilasavustus, maahanmuuttajan erityistuki) Opintotuki Lapsilisät, äitiysavustus ja elatustuet Yleinen asumistuki Eläkkeensaajien asumistuki Toimeentulotuki KOKOMALLI (kokoaa osamallien tulokset yhteisvaikutusten arvioimiseksi) 19

19 Mallin rakenne 1. Mikroaineistot 2. Parametritiedostot 3. SAS-mallikoodi Ohjaustiedosto Apumakrot Lakimakrot Aineistosimulointiohjelmat Esimerkkilaskentaohjelmat 4. Tulosaineistot 5. Dokumentointi KÄYTTÖLIITTYMÄ 20

20 Aineistot Tulonjaon palveluaineisto Vuosittain tuotettava kotitalous- ja henkilötason tutkimusaineisto Tiedot kerätään haastattelemalla ja hallinnollisista rekistereistä Otos n henkilöä Käytössä työasemaversiossa Laaja rekisteriaineisto Puhtaasti rekisteripohjainen aineisto Osa tiedoista estimoitu (mm. asumiskustannukset) Otos n henkilöä Vain etäkäytössä 21

21 Muutamia malliaineistojen piirteitä (v. 2009) Otokseen kuuluvien lukumääriä (n) Nykyinen malliaineisto Uusi rekisteriaineisto Kotitalouksia Henkilöitä Yksinhuoltajataloudet Lapseneläkkeen saajat Puhdas pääomatulo valtionverotuksessa yli Puhdas ansiotulo valtionverotuksessa yli

22 SIMULOINTIOHJELMAN KULKU Ajettavat ohjelmat määritellään alussa makromuuttujien avulla Alku Makrojen tallennus Datan poiminta Simulointi Tulokset Loppu Apumakrot Lakimakrot Summataulukot Pohjadata Startdata Parametritaulukot 27

23 Käyttöliittymä: versio 1

24 Käyttöliittymä: versio 2

25 Mallityön luonteesta Mallin mittakaava SAS-ohjelmia: 53 Koodirivejä: n Parametritaulukoita: 19, joissa parametrejä 562 ja soluja Yleisesti mikrosimulointimalleihin liittyvä kompleksisuus Aineiston laajuus Lainsäädännön monimutkaisuus ja -tahoisuus Tulosten analysointi (käsitteet ja määritelmät) Vaativampi käyttö edellyttää SAS-makrokielen hallitsemista 30

26 Mallin käyttöönotto

27 Mitä lisäarvoa uusi malli tuo? Keskitetty malli rationalisoi päivitys- ja ylläpitotyötä ja helpottaa kehittämistyötä Yksikielinen malli SAS-ympäristö tarjoaa tehokkaat analysointivälineet Suhteellisen nopea malli Luultavasti aikaisempaa tarkempi malli: koodattaessa tehty paljon testejä ja vertailuja nykyisiin malleihin Käyttöliittymä helpottaa mallin käyttöä Mallin rakenteen, muuttujien, taulukoiden ym. nimien standardisointi ja kattava dokumentaatio ovat avuksi mallin hahmottamisessa Kvantitatiivinen kehityshyppy Laajan rekisteridatan käyttöönotolla saavutetaan pohjoismainen taso staattisessa simuloinnissa 32

28 Palvelukonsepti Mallin kehittämisestä, ylläpidosta ja jakelusta vastaa tällä hetkellä kolmen henkilön tiimi Tilastokeskuksen Tutkijapalveluissa Normaalin teknisen tuen lisäksi toteutetaan erilaisia toimeksiantoja ja erityisselvityksiä Milloin? 2013/Q1 Kenelle? Käytettävissä tilastolain puitteissa yhteiskuntaoloja koskevia tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten Mitä se maksaa? Hinnoittelumalli on vielä auki PALVELUKOKONAISUUS JA HINNOITTELU TÄSMENTYVÄT SYKSYN AIKANA 33

29 Kiitos! Lisätietoja YR / Tutkijapalvelut: Olli Kannas Jukka Mattila