Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 742/2002 vp HUS:n hallinto ja resurssit Eduskunnan puhemiehelle Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin taloudellisista vaikeuksista on viime aikoina käyty varsin kiivasta keskustelua. Säästökuurille ovat joutumassa tärkeät toiminnot sairaanhoidossa. Tiukkoja säästötoimenpiteitä on kaavailtu, ja ne koskisivat jopa lastenosastoja. Erityisesti lapsipotilaisiin kohdistuvat hoitotoimenpiteiden supistukset vaikuttavat kohtuuttomilta, ja julkisuudessa on kerrottu resurssiongelmista jopa syöpäsairaiden hoidossa. Hoidon viivästyminen ja mm. lasten hoitaminen odotusaikana kotona tuovat moninkertaisia kerrannaisia lisäkustannuksia. Hoitojen viivästyminen lisää lääkekuluja ja voi aiheuttaa vakaviakin seuraamuksia potilaalle tulevaisuudessa. Monien työntekijöiden voimavarat on kiristetty äärimmilleen. Myös kunnat ovat tilanteessa ahtaalla talousvaikeuksiensa vuoksi. Samalla saadaan viestejä hallinnon järjestämisessä olevista ongelmista. Ilmeisesti tarvittaisiin helpotusta taloudelliseen tilanteeseen sekä järkeistystä nykyiseen hallinnolliseen järjestelmään. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä HUS:n ja koko erikoissairaanhoidon tilanteen selvittämiseksi, miten hallitus aikoo varmistaa, että sairaat saavat tarvitsemansa hoidon iästä riippumatta ja aikooko hallitus nopeasti tutkia sen vaihtoehdon, että erikoissairaanhoito siirretään suoraan valtion alaisuuteen? Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2002 Jouko Jääskeläinen /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääskeläisen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 742/2002 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä HUS:n ja koko erikoissairaanhoidon tilanteen selvittämiseksi, miten hallitus aikoo varmistaa, että sairaat saavat tarvitsemansa hoidon iästä riippumatta ja aikooko hallitus nopeasti tutkia sen vaihtoehdon, että erikoissairaanhoito siirretään suoraan valtion alaisuuteen? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Hallitus teki periaatepäätöksen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisesta. Tämä periaatepäätöksen pohjalta on valmisteltu kansallinen terveyshanke, joka toteutetaan asteittain vuoteen 2007 mennessä. Kansallisella terveyshankkeella on tarkoitus nostaa julkisen terveydenhuollon voimavaroja 700 miljoonalla eurolla vuoteen 2007 mennessä. Ensimmäiset terveyshankkeeseen liittyvät toimenpideohjelmat on jo toteutettu, kuten esimerkiksi sairaanhoidon jonojen purkuun valtion lisätalousarviolla osoitettu valtionavustus. Avustukset myönnetään sairaanhoitopiireille. Hoitoon pääsyn ja jonojen hallinnan osalta ollaan myös jo aloitettu oma projekti. Lisäksi voidaan todeta että lääkärien ja eräiden muiden terveydenhuollon ammattiryhmien koulutusta on lisätty. Myös moniin muihin toimenpiteisiin on terveyshankkeessa ryhdytty. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toiminnan osalta sosiaali- ja terveysministeriö on sopinut yhdessä Helsingin kaupungin ja HUS:n kanssa asetettavasta selvitysryhmästä, jonka tehtävänä on arvioida, miten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä muodostettaessa asetetut tavoitteet ovat toteutumassa, arvioida, mitkä kansallisen terveyshankkeen toimeenpanon toimenpiteet tulee toteuttaa yhdessä Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa sekä arvioida, mihin muihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä hoidon turvaamiseksi, talouden ennakoitavuuden parantamiseksi ja kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Selvityskolmikon ensimmäinen väliraportti valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Etelä-Suomen lääninhallitus, jonka tehtävänä on alueellaan ohjata ja valvoa kunnallista terveydenhuoltoa, on selvittänyt HUS:n tekemien säästöpäätösten laillisuutta ja todennut antamassaan päätöksessä, että HUS:n on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin palvelujen tuottamiseksi lakien ja asetusten mukaisesti. Koko erikoissairaanhoidon osalta tuotettujen palvelujen määrät ovat olleet jo pitkään kasvussa, ainoastaan viime vuoden lääkärilakko katkaisi hetkeksi tämän kasvun. Selvitysten mukaan hoitoon pääsy onkin hyvää pohjoismaista tasoa. Suomalaisen terveydenhuollon yhtenä keskeisenä vahvuutena on ollut se, että vastuu toiminnasta ja samalla päätöksenteko on kunnissa mahdollisimman lähellä kansalaisia. Erikoissairaanhoidon siirtäminen valtion alaisuuteen etäännyttäisi päätöksentekoa hoitoa tarvitsevista. Samalla se merkitsisi erikoissairaanhoidon erkaantumista perusterveydenhuollosta nykyistä etäämmälle ja erottaisi myös toiminnan rahoituksen kahdelle eri taholle, mikä johtaisi suurella todennäköisyydellä hoidon saatavuutta heikentäviin ristiriitoihin eri vastuutahojen välillä. Tämän 2

3 Ministerin vastaus KK 742/2002 vp Jouko Jääskeläinen /kd vuoksi erikoissairaanhoidon siirtämistä suoraan valtion alaisuuteen ei ole erityisesti tarkoitus tutkia. Toisaalta seuraamme tiiviisti erityisesti muiden Pohjoismaiden kehitystä ja järjestelmien muutoksia. Niistä saadut kokemukset ovat tärkeitä hyödyntää omassa työssämme. Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2002 Peruspalveluministeri Eva Biaudet 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Jouko Jääskeläinen /kd undertecknade skriftliga spörsmål SS 742/2002 rd: Vad ämnar regeringen göra för att reda ut situationen kring HNS och hela den specialiserade sjukvården, på vilket sätt kommer regeringen att garantera att sjuka får den vård de behöver oberoende av ålder, och ämnar regeringen inom kort undersöka det alternativ som innebär att den specialiserade sjukvården direkt underställs staten? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Regeringen fattade den 11 april 2002 ett principbeslut om tryggande av den framtida hälso- och sjukvården. Utgående från detta principbeslut har det förberetts ett nationellt hälsoprojekt som gradvis genomförs före utgången av år Det nationella hälsoprojektet syftar till att öka den offentliga hälso- och sjukvårdens resurser med 700 miljoner euro före utgången av år De första åtgärdsprogrammen som anknyter till hälsoprojektet har redan genomförts, såsom t.ex. det statsunderstöd som genom statens tilläggsbudget riktats till förkortandet av sjukvårdsköerna. Understöden beviljas till sjukvårdsdistrikten. Ett eget projekt för tillgång till vård och kontroll av köbildningen har också inletts. Det kan dessutom konstateras att man ökat utbildningen för läkare och andra yrkesgrupper inom hälsovården. Även många andra åtgärder i hälsoprojektet har vidtagits. Social- och hälsovårdsministeriet har tillsammans med Helsingfors stad och Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt när det gäller HNS kommit överens om att tillsätta en utredningsgrupp med uppgift att bedöma i vilken grad man håller på att uppnå de mål som ställdes då Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt bildades, bedöma vilka åtgärder för verkställandet av det nationella hälsoprojektet som skall vidtas tillsammans med Helsingfors stad och Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt, samt bedöma vilka andra åtgärder som skall vidtas för att vården skall kunna tryggas, ekonomin förutses bättre och kostnadsutvecklingen kontrolleras. Den tremannagrupp som utreder ärendet färdigställer sin första mellanrapport inom loppet av oktober. Länsstyrelsen i Södra Finlands län, vars uppgift är att leda och övervaka den kommunala hälsovården på sitt område, har utrett lagligheten i fråga om de sparbeslut som HNS fattat. Länsstyrelsen konstaterade i det beslut den meddelade den 23 september 2002 att HSN utan fördröjning skall vidta åtgärder för produktion av tjänster i enlighet med lagar och förordningar. När det gäller hela den specialiserade sjukvården har mängden tjänster som produceras redan länge ökat, endast fjolårets läkarstrejk avbröt denna tillväxt för en kortare tid. Utredningar visar att tillgången till vård hålls på god nordisk nivå. En central styrka i den finska hälsovården har varit att ansvaret för verksamheten och samtidigt beslutsfattandet i kommunerna ligger så nära medborgarna som möjligt. Om den specialiserade sjukvården underställdes staten skulle beslutsfattandet fjärmas från dem som behöver vård. Det skulle samtidigt innebära att den specialiserade sjukvården i högre grad än i dagsläget skulle skiljas från primärvården och att finansieringen av verksamheten även splittras på två instanser. 4

5 Ministerns svar KK 742/2002 vp Jouko Jääskeläinen /kd Detta skulle med stor sannolikhet leda till sådana konflikter mellan de ansvariga instanserna som skulle försvaga tillgången till vård. Av den orsaken kommer det inte speciellt att undersökas hur situationen skulle te sig om den specialiserade sjukvården direkt underställdes staten. Vi följer däremot noggrant med utvecklingen och systemförändringarna i de övriga nordiska länderna. Det är viktigt att i vi i vårt eget arbete drar nytta av dessa erfarenheter. Helsingfors den 30 september 2002 Omsorgsminister Eva Biaudet 5