Vastauksena kirjeeseen OKM/62/040/2016 Ulvilan kaupunki esittää lausuntonaan seuraavaa:

Transkriptio

1 Ulvilan kaupunki PL Ulvila Opetus ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto Ulvilan kaupungin lausunto ehdotuksesta hallituksen esitykseksi lukiolain ja opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (lukion erityinen koulutustehtävä) Vastauksena kirjeeseen OKM/62/040/2016 Ulvilan kaupunki esittää lausuntonaan seuraavaa: Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus Ulvilan kaupungin lausunnon saatteksi Ulvilan kaupunki järjestää lukiokoulutusta Ulvilan lukiossa yleislinjalla ja musiikkilinjalla. Ulvilan kaupunki koulutuksen järjestäjänä kiittää opetus ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto valmisteilla olevasta lukion erityisen koulutustehtävän uudistuksesta. Opetus ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän raportissa esitetyt säädösluonnokset antavat hyvän mahdollisuuden lukion erityisen koulutustehtävän uudistamiseksi. Säädösluonnoksista välittyy työryhmän asiantunteva ja laaja alainen näkemys lukion erityisen koulutustehtävän tulevasta kokonaisuudesta. Ulvilan kaupunki koulutuksen järjestäjänä kannustaa opetus ja kulttuuriministeriötä lukion erityisen koulutustehtävän uudistamiseen. Työryhmän julkaisussa esiin nostettujen monien nykyisten epäkohtien vuoksi erityisen koulutustehtävän uudistaminen on lukiokoulutuksen kehittämisen takia välttämätöntä. Lakiesitysluonnosten perustelut Nykyinen lainsäädäntö ja käytäntö Nykyisen lainsäädännön ja käytännön kuvaus säädösluonnosten perusteluissa esittelee lainsäädännön keskeiset lukion erityisen koulutustehtävän käytäntöön vaikuttavat kohdat. Erityisen koulutustehtävän kehittymistä eri vuosikymmeninä kuvaava kappale tuo esiin järjestelmän nykytilan ja historialliset seikat epäkohtien taustalla. Erityisen koulutustehtävän kokonaisrahoituksen nykyiseksi määräksi ilmoitettu runsas 11 miljoonaa euroa mahdollistaa Ulvilan kaupungin mielestä kustannustehokkaan ja riittävän laajan erityisen koulutustehtävän valtakunnallisen toteuttamisen.

2 Nykytilan lainsäädäntöä ja käytäntöä käsittelevässä luvussa esitetty taulukko erityisen koulutustehtävän järjestämisluvan ja yksikköhinnan korotuksen omaavista koulutuksen järjestäjistä kuvaa nykytilan hajanaisuutta. Ulvilan kaupungin näkemyksen mukaan järjestelmän, joka koskee viidesosaa oppilaitoksista, tulisi olla koulutustehtäväaloittain tarkasteltuna alueellisesti nykyistä kattavampi. Nykytilan arviointi Koulutuksen järjestäjänä Ulvilan kaupunki jakaa työryhmän erityisen koulutustehtävän nykytilaa arvioivassa luvussa esiin nostamat näkemykset. Menneinä vuosikymmeninä erityistehtävälupien ja rahoituksen myöntämisperusteet ovat johtaneet koulutustehtäväaloittain tarkasteltuna osin sattumanvaraiseen ja alueellisesti epätasapainoiseen nykytilaan. Järjestelmä ei ole seurannut lukiokoulutuksen yleistä kehitystä. Yksikköhinnan laskentasäännösten mahdollistama yksityisten oppilaitosten nykyjärjestelmästä saama perusteeton taloudellinen hyöty ei kuulu nykyiseen resurssien tehokkaan käytön vaatimukseen. Lisäksi se on erittäin epäoikeudenmukainen yksityskohta tilanteessa, jossa monet koulutuksen järjestäjät ylläpitävät alueellisesti tarpeellista painotettua lukiokoulutusta ilman erityistehtävärahoitusta. Ulvilan kaupungin mielestä erityisen koulutustehtävän lupien myöntämiseen liittyvä tarkempi sääntely on keskeinen osa säädösluonnoksissa esitettyä uudistusta. Erityisesti lupia hakevien koulutuksen järjestäjien yhdenvertaisuuden ja päätöksenteon avoimuuden tulee olla keskeisiä tavoitteita erityisen koulutustehtävän järjestelmää uudistettaessa. Erityisen koulutustehtävän lupaan sisältyvä oikeus valtakunnallisesta tuntijaosta poikkeamiseen on myös Ulvilan kaupungin mielestä edellytys erityisen koulutustehtävän toteuttamiselle. Tavoitteet ja ehdotetut muutokset Tavoitteet Ulvilan kaupunki suhtautuu myönteisesti tavoitteeseen lupien myöntämisedellytysten täsmentämisestä. Erityisen kannatettavia ovat tavoitteet hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamisesta ja erityiseen koulutustehtävään liittyvän rahoituksen tehostamisesta. Myös säädösluonnoksissa ehdotettu aikataulu uusien lupien myöntämiselle on näkemyksemme mukaan perusteltu. Ehdotetut muutokset Lukiolaki Säädösluonnoksessa ehdotetut luonteeltaan tekniset muutokset ovat perusteltuja ja osoittavat valmistelutyöryhmän asiantuntemusta erityisen koulutustehtävän luonteeseen nähden.

3 Uuden 4 a pykälän 1 momentin kuvaus erityisen koulutustehtävän suhteesta oppiaineisiin ja opintokokonaisuuksiin on tarkoituksenmukainen ja tunnistaa nykyjärjestelmästä ajan saatossa kertyneitä pedagogisia ja didaktisia kokemuksia. On perusteltua rajata erityistehtävä koskemaan riittävän laajaa koulutustehtäväalan kokonaisuutta lukiokoulutuksen perustehtävän luonteen mukaisesti. Painotettujen opintojen muodostuminen pääosin muista kuin tuntijakoasetuksen valtakunnallisista kursseista on keskeinen edellytys erityisen koulutustehtävän toteuttamiselle. Ulvilan kaupungin mielestä uusi malli erillisestä valtakunnallisesta kehittämistehtävästä on nykyisen järjestelmän epäkohtien korjaamisen näkökulmasta perusteltu ja kannatettava esitys. Joihinkin nykyisiin erityistehtävälukioihin on kehittynyt merkittävää erityistehtäväalaan liittyvää valtakunnallista ja kansainvälistä erityisosaamista. Valtakunnallisen kehittämistehtävän erottaminen erityisestä koulutustehtävästä mahdollistaa huomattavasti nykyistä joustavamman ja alueellisesti vaikuttavamman erityistehtävälukioiden verkoston muodostamisen. Valtakunnallisen kehittämistehtävän myöntämisperusteiksi esitetyt määritelmät ovat perusteltuja. Erityisesti koulutustehtävän alaan kuuluvien toimintamallien ja koulutuksen järjestämisvalmiuksien kehittämisen sekä perusopetus ja korkeakouluyhteistyön vaatimus avaavat vaikuttavia näkymiä koko suomalaisen koulutuskentän kehittämiseksi. Aineenopettajakoulutuksen kanssa tehtävän yhteistyön kautta valtakunnallisen kehittämistehtävän tulokset olisivat jaettavissa tulevaisuuden perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kehittämiseksi. Erityisen koulutustarpeen määrittely on uudistuksen keskeisintä sisältöä. Ulvilan kaupungin näkemyksen mukaan valtakunnallisen osaamis ja sivistystarpeen suhdetta alueellisiin erityistarpeisiin määriteltäessä tulisi koulutustehtäväaloittain soveltaa uutta kaksitasoista mallia valtakunnallisesta kehittämistehtävästä ja erityisestä koulutustehtävästä. Tavoitteena oleva lupien myöntämisedellytysten täsmentäminen, hakijoiden yhdenvertainen kohtelu ja rahoituksen tehostaminen toteutuisivat varmimmin siten, että valtakunnallisen kehittämistehtävän myöntämisessä painotettaisiin valtakunnallista osaamis ja sivistystarvetta. Erityisen koulutustehtävän luvissa puolestaan painotettaisiin alueellisia erityistarpeita. Koulutustarpeen opiskelijalähtöisyyden ja valtakunnallisen osaamistarpeen tunnistaminen ovat myönteisiä lähtökohtia lupia myönnettäessä. Edelleen myös alueellisen osaamistarpeen täyttäminen tulisi olla osa koulutustarpeen määrittelyä. Lähtökohtaisesti erityisen koulutustehtävän tarve syntyy säädösluonnoksessa mainitusta lukio opintojen ja painotusoppiaineen syvällisen harrastuneisuuden yhdistämisen mahdollistamisesta. On myönteistä, että erityistä koulutustarvetta määriteltäessä tunnistetaan sekä opiskelijoiden yksilölliset erityistarpeet että laaja alaisempi opetuspainotuksen tarve. Koulutustarpeen kysyntää tarkasteltaessa on Ulvilan kaupungin näkemyksen mukaan riittävällä tavalla huomioitava perustellut erot vuosikymmeniä erityistehtäväkoulutusta antaneiden ja lyhyemmän ajan, ilman erityistehtävälupaa, toimineiden hakijoiden välillä. Ammatilliset ja taloudelliset edellytykset ovat luonnoksessa perustellusti esitetty erityisen koulutustehtävän edellytyksenä. Opetushenkilöstön määrä ja koulutus, tilat ja välineet sekä yhteistyöverkostot ovat siinä keskeinen osa.

4 Erityisen tärkeä on vaatimus koulutustehtäväalan erikoisopintojen vahvasta osuudesta opetussuunnitelmassa, toimintakulttuurissa, strategioissa ja resursoinnissa. Uudistuksen yhteydessä tulee huolehtia siitä, että koulutuksen järjestäjät tosiasiallisesti käyttävät erityiseen koulutustehtävään osoitetun lisärahoituksen kokonaisuudessaan ko. opetuksen järjestämiseen. Lupia myönnettäessä tulee huomioida, että luvan hakijan opetussuunnitelmassa on koulutustehtäväalan erikoisopintojen kursseja riittävän kattavasti. Lisäksi erityistehtäväkoulutuksen tulee olla yksiselitteisesti lukion toimintaa ja sisällytetty lukion toimintakulttuuriin. Erityistehtävälupia myönnettäessä tulisi varmistua siitä, ettei koulutus tosiasiallisesti ole lukion sijaan pääasiassa yhteistyöverkoston toimijoiden toimintaa. Ammatillisia ja taloudellisia edellytyksiä arvioitaessa on huomioitava koulutustehtäväalojen ja lupien hakijoiden perustellut erot. Myös valtakunnallisen kehittämistehtävän ja erityisen koulutustehtävän osalta ammatillisissa ja taloudellisissa edellytyksissä tulisi tunnistaa eroa. Ulvilan kaupungin mielestä koulutuspoliittinen kokonaisharkinta on soveltuvin osin perusteltu osa lupien myöntämistä. Säädösluonnosten perusteella välittyy tässä suhteessa riittävän vakuuttava tahtotila nykyisen järjestelmän epäkohtien uudistamiseksi. Erityistehtäväjärjestelmän joustavuuden kannalta myönnettyjen lupien edellytyksien säännöllinen tarkastelu on kannatettava ehdotus. Koulutustehtävän menestyksellisen toteuttamisen turvaamiseksi tarkastelua ei tule tehdä tarpeettoman usein. Opetus ja kulttuuritoimen rahoituslaki Säädösluonnoksessa esitetyt muutokset erityisen koulutustehtävän rahoitukseen ovat uudistuksen tavoitteiden mukaisia. Luonnoksessa esitetyn rahoitusmallin mukaan koulutuksen järjestäjien yhdenvertainen kohtelu toteutuisi merkittävästi nykyistä paremmin. Lisäksi luonnoksen huomiot käynnistyvästä erityistehtäväkoulutuksesta ja toisaalta siirtymäsäännöksistä mahdollistavat hallitun muutoksen verrattain nopealla aikataululla. Ulvilan kaupungin näkemyksen mukaan tasapainoisen kokonaisuuden muodostamiseksi erityisen koulutustehtävän nykyisiä, vakiintuneita koulutustehtäväaloittaisia enimmäisopiskelijamääriä tulee tarkastella alueellisen osaamis ja sivistystarpeen näkökulmasta. Valtakunnallisen kehittämistehtävän osaksi ehdotettu rahoitusmalli on uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta perusteltu. Vaihtoehtoisia uudistuskeinoja tarkastelevassa luvussa on kiinnitetty huomiota rahoituksen kohdentamiseksi myös muille erityisen koulutustehtävän kuin ainoastaan valtakunnallisen kehittämistehtävän lukioille. Myös tuntijakopoikkeuksen luvanvaraisuutta on perusteltu tässä luvussa. Ulvilan kaupunki tukee molempia näkemyksiä ja pitää niitä keskeisinä suuntaviivoina uudistuksen toteuttamiseksi.

5 Esityksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Ulvilan kaupungin mielestä työryhmä on laatinut esityksen, jossa tämänhetkisellä kokonaisrahoituksella voidaan luoda nykyistä alueellisesti vaikuttavampi ja taloudellisesti tehokkaampi erityisen koulutustehtävän lukioverkosto. Ulvilan kaupunki koulutuksen järjestäjänä puoltaa säädösluonnoksen esimerkkitaulukon A kaltaista rahoitusmallia, jossa rahoitettava opiskelijamäärä maltillisesti kasvaa nykyisestä. Ulvilan kaupungin kokemusten mukaisesti mallissa A esitetyn rahoituksen avulla voidaan täysipainoisesti toteuttaa erityistä koulutustehtävää. Valtakunnallisen kehittämistehtävän perusteella tehtävä lisärahoituksen korotus on myös perusteltu. Edelleen valtakunnallisen kehittämistehtävään suunniteltu osuus kokonaisrahoituksesta on uudistuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta oikean suuntainen. Myös koulutusaloittaiset rahoituskertoimet perustuvat riittävään kustannustietojen tarkasteluun. Yhteiskunnalliset vaikutukset Säädösluonnoksissa erityisen koulutustehtävän kokonaisuuteen esitetyt uudistavat toimet avaavat myönteisiä ja riittävän laajoja mahdollisuuksia lukion erityisen koulutustehtävän kehittämiselle. Ulvilan kaupungin mielestä ehdotettu uudistus antaa mahdollisuuden muodostaa nykyistä alueellisesti vaikuttavampi erityisen koulutustehtävän lukioiden verkoston. Tämän avulla voidaan saavuttaa luonnoksen perusteluissa esiin nostettujen tavoitteiden lisäksi koko maan lukio opiskelijoita huomattavasti nykyistä laajemmin ja yhdenvertaisemmin palveleva lukion erityisen koulutustehtävän järjestelmä. Ulvilassa Ulvilan kaupunki

6 Lausunnon keskeinen sisältö Työryhmä on laatinut onnistuneen esityksen, jossa nykyisellä kokonaisrahoituksella voidaan luoda alueellisesti vaikuttava ja tehokas erityisen koulutustehtävän lukioverkosto. Koulutuksen järjestäjien yhdenvertaisuuden ja päätöksenteon avoimuuden tulee olla keskeisiä tavoitteita järjestelmää uudistettaessa. Valtakunnallisen kehittämistehtävän myöntämisessä tulee painottaa valtakunnallista osaamis ja sivistystarvetta ja erityisen koulutustehtävän luvissa puolestaan alueellisia koulutustarpeita. Lupien myöntämisedellytysten täsmentämistavoite on tarpeellinen ja säädösluonnoksissa ehdotettu aikataulu uusien lupien myöntämiselle on perusteltu. Koulutuspoliittinen kokonaisharkinta kuuluu lupien myöntämiseen. Säädösluonnosten perusteella välittyy tässä suhteessa riittävän vakuuttava tahtotila nykyisen järjestelmän epäkohtien uudistamiseksi. Erityistehtävä tulee rajata koskemaan vain riittävän laajaa koulutustehtäväalan kokonaisuutta ja vaatimus erikoisopintojen vahvasta osuudesta opetussuunnitelmassa, toimintakulttuurissa ja resursoinnissa on tärkeä. Oikeus valtakunnallisesta tuntijaosta poikkeamiseen on keskeinen edellytys erityisen koulutustehtävän toteuttamiselle. Koulutuksen tulee myös olla yksiselitteisesti lukion toimintaa ja osa sen toimintakulttuuria. Uudistuksen yhteydessä tulee huolehtia siitä, että koulutuksen järjestäjät käyttävät erityiseen koulutustehtävään osoitetun lisärahoituksen kokonaisuudessaan ko. koulutustehtäväalan opetukseen. Ammatillisia ja taloudellisia edellytyksiä arvioitaessa on huomioitava koulutustehtäväalojen ja lupien hakijoiden sekä valtakunnallisen kehittämistehtävän ja erityisen koulutustehtävän perustellut erot. Esitetyn rahoitusmallin mukaan koulutuksen järjestäjien yhdenvertainen kohtelu toteutuisi nykyistä paremmin. Myös huomiot käynnistyvästä erityistehtäväkoulutuksesta ja siirtymäsäännöksistä mahdollistavat hallitun ja riittävän nopean muutoksen. Tasapainoisen kokonaisuuden muodostamiseksi erityisen koulutustehtävän nykyisiä, vakiintuneita koulutustehtäväaloittaisia enimmäisopiskelijamääriä tulee riittävästi tarkastella alueellisen osaamis ja sivistystarpeen näkökulmasta. Ulvilan kaupunki koulutuksen järjestäjänä puoltaa säädösluonnoksen esimerkkitaulukon A kaltaista rahoitusmallia, jossa rahoitettava opiskelijamäärä maltillisesti kasvaa nykyisestä. Mallissa esitetyn rahoituksen avulla voidaan täysipainoisesti toteuttaa erityistä koulutustehtävää. Valtakunnalliseen kehittämistehtävään suunniteltu osuus kokonaisrahoituksesta on oikean suuntainen ja koulutusaloittaiset rahoituskertoimet perustuvat riittävään kustannustietojen tarkasteluun Ulvilan kaupunki