Yksityiskoulujen Liitto ry ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1 (3) Fredrikinkatu 61 A HELSINKI

Transkriptio

1 Yksityiskoulujen Liitto ry ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1 (3) Eduskunnan sivistysvaliokunta Lausunto koskien Hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Viite: HE 20/2017 vp Yksityiskoulujen Liitto ry haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin 1. Erityiset koulutustehtävät on tarkoitettu harrastuneiden ja lahjakkaiden nuorten laadukkaan lukio-opiskelun ja erityisosaamisen tukemiseen ja kehittämiseen. Puolinaiset ratkaisut eivät ole tavoiteltavia, on tähdättävä parhaaseen toteutumaan. 2. Lakimuutoksen myötä toteutettava erityistehtävälukioiden roolien päivittäminen on kunnianhimoinen ja haastava, mutta myös kannatettava hanke. Onnistuessaan nyt esitetty toimintamalli veisi koko erityisen koulutustehtävän uudelle ja aiempaa vaativammalle tasolle. 3. Erityisen koulutustehtävän myöntämisen yleiset, ammatilliset ja taloudelliset kriteerit ovat kokonaisuutena riittävän selkeitä. 4. Aina lukion tuntijaon muuttuessa luvat tullevat uudelleen arvioitavaksi. Erityiseen tehtävään perustuvan korkealaatuisen lukiokoulutuksen toteuttaminen edellyttää ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla riittävän pitkä näkymä tulevaisuuteen voidakseen hoitaa henkilöstöpolitiikkansa vastuullisella ja hyvällä tavalla. 5. Koulutuksen järjestäjän toiminnan vaikuttavuutta esitetään arvioitavaksi mm. tarkastelemalla opiskelijoiden myöhempää hakeutumista ja pääsyä tehtävän alaan liittyviin opintoihin ja ammatteihin. Kyseinen osakriteeri ei vakuuta, eikä vaikuta kovin perusteellisesti harkitulta. Ensinnäkin mitkä ovat IB -tehtävään liittyviä opintoaloja tai -ammatteja? Toiseksi, esimerkiksi kielet, matematiikka ja vaikkapa ilmaisutaito ovat useimmiten muuta opiskelua tukevia ja suuntavia välinetaitoja. 6. Pidämme tärkeänä sitä, että myönnettävissä uusissa järjestämisluvissa tultaneen määrittelemään lisärahoitettavien opiskelijoiden enimmäismäärät. Täten erityisen koulutustehtävän perusteella maksettava lisärahoitus kohdentuu vain niihin opiskelijoihin, jotka ovat järjestämisluvan mukaisen erityistehtäväkoulutuksen piirissä. 7. Laadukkaan ja kehittämisvoimaisen erityistehtävälukiotoiminnan varmistamiseksi tulee sekä erityisen koulutustehtävän että valtakunnallisen kehittämistehtävän

2 Yksityiskoulujen Liitto ry ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2 (3) lisärahoituksen vastata uusiin tehtäviin liittyviä ja aiempaa haastavampia velvoitteita. 8. Pidämme erittäin tarpeellisena ja perusteltuna esitystä, jonka mukaan yksityisten lukiokoulutuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuus yksityiselle koulutuksen järjestäjälle aiheutuneista arvonlisäverottomista kustannuksista otettaisiin huomioon myös lukion yksikköhinnasta riippumatonta erityisen koulutustehtävän lisärahoitusta määrättäessä. 9. Erityistä tehtävää ja valtakunnallista kehittämistehtävää haettaessa tulee hakijan käytettävissä olla riittävän tarkat järjestäjäkohtaiset kustannusvaikutukset. 10. Esitämme, että lakimuutoksiin liittyvä ja muutoksia tasoittava lisärahoitus kattaisi lukiotoiminnan kolmen vuoden ajalta. Tämä on erittäin tärkeää tilanteissa, joissa järjestäjän aiempaa erityistehtävää ei uusittaisi, mutta erityistehtävätasoinen toiminta olisi vietävä päätökseen kaikkien erityisen tehtävän piirissä jo opiskelevien osalta. 11. Toteamme myös, että kokonaisuutena tarkasteltuna lukiokoulutuksen rahoitusasema on viime vuosina heikentynyt huomattavasti, mikä vaikuttaa rapauttavasti kaikkeen lukiokoulutuksen järjestämiseen. Erityinen koulutustehtävä Hallituksen esitykseen on kirjattu erityisen koulutustehtävän myöntämisen edellytyksiä, valtakunnallisen kehittämistehtävän myöntämisen edellytyksiä ja erityisen tehtävän lisän suoritteiden laskennassa käytettäviä painokertoimia ja niiden korottamisen perusteita. Hallituksen esityksessä esitetään aiempaan nähden tarkentavia linjauksia mm. erityisen tehtävän ja tehtävään liittyvän rahoituksen perusteista. Uusia linjauksia perustellaan sillä, että jatkossa tavoiteltava tarkempi sääntely lisää läpinäkyvyyttä, hakijoiden yhdenvertaisuutta, selkiyttää eri tehtävien asemaa koulutusjärjestelmässä ja tarkentaa ministeriön toimivaltaa tässä asiassa. Lisäksi ehdotuksilla on tarkoitus turvata erityisen koulutustehtävän rahoitus ja tehostaa myönnettävien resurssien käyttöä ja kohdentumista. Ehdotetut lakimuutokset on tarkoitettu tuleviksi voimaan lukiolain muutoksen osalta alkaen ja rahoituslain muutoksen osalta alkaen. Erityisestä koulutustehtävästä päätetään koulutuksen järjestämisluvassa. Ehdotuksen mukaan lukiolaissa on tarkoitus säätää mm. erityisen koulutustehtävän tarkoituksesta, tehtävän myöntämisen edellytyksistä, tehtävään sisältyvistä velvoitteista ja tehtävän peruuttamisesta. Lisäksi tarkoituksena on säätää uudesta vaativasta valtakunnallisesta kehittämistehtävästä, joka annettaneen vain pienehkölle määrälle lukiokoulutuksen järjestäjiä. Ehdotuksen mukaisesti erityinen koulutustehtävä voisi jatkossakin liittyä yhteen tai useampaan oppiaineeseen tai opintokokonaisuuteen. Erityistehtävään liittyisi myös

3 Yksityiskoulujen Liitto ry ASIANTUNTIJALAUSUNTO 3 (3) poikkeamislupa niin lukion opetussuunnitelman perusteisiin kuin valtakunnalliseen tuntijakoon. Pääsääntöisesti tehtävän mukaiset painotetut opinnot sisältäisivät muita kuin valtakunnallisia lukiokursseja. Poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostaisivat matematiikka, luonnontieteet ja kielet, joiden painotetut opinnot voisivat sisältää myös valtakunnallisia kursseja. Ehdotuksen mukaan erityisen tehtävän myöntäminen edellyttäisi vaadittavien lukiokoulutuksen järjestämisen yleisten edellytysten täyttymistä eli erityistä tarvetta järjestää poikkeavaa koulutusta. Tämän ehdon täyttymistä tarkasteltaisiin eri näkökulmista, joita ovat mm. valtakunnallinen osaamis- tai sivistystarve, koulutuksen alueelliset erityistarpeet, lukio-opintojen ja erityisharrastuneisuuden yhteensovittaminen sekä kansallisen erityisosaamisen säilyttäminen (esimerkkinä kielivaranto). Edellä mainittujen ehtojen toteutumista tarkemmin arvioitaessa kiinnitetään huomiota lukion ensisijaisten hakijoiden lukumäärään, opiskelijoiden hakeutumisalueen laajuuteen, lukioon hakeneiden harrastuneisuuden, lahjakkuuden, tavoitteellisuuden asteeseen sekä ajallisen lisäresursoinnin ja joustavampien opintopolkujen tarpeeseen. Ehdotukseen kirjattuja erityisen tehtävän myöntämisen ammatillisia ja taloudellisia edellytyksiä tarkasteltaessa tultaneen kiinnittämään huomiota opettajien riittävyyteen sekä opettajien koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Myös koulutuksessa käytettävien tilojen ja välineiden tulisi olla riittävät ja soveltuvat. Edellytyksiin sisältyy myös se, että erityinen tehtävä tulee olla huomioituna lukion opetussuunnitelmassa, strategiassa, toimintakulttuurissa ja muissa suunnitelmissa. Lisäksi tehtävän myöntäminen edellyttää yhteistyökykyä korkeakoulujen, järjestöjen ja vastaavien toimijoiden kanssa. Erityistä tehtävää hakevien tulee täyttää taloudelliset edellytykset, mikä tarkoittaa järjestäjän vakavaraisuutta ja valmiutta tarvittavaan resurssien allokointiin, kykyä huolehtia tehtävästä pitkällä aikavälillä ja järjestetyn toiminnan vaikuttavuutta. Lupien myöntäminen on koulutuspoliittiseen harkintaan perustuvaa. Järjestäjille osoitettavan kehittämisvelvoitteen täyttymistä tultaneen seuramaan säännöllisesti ja erilaisia selvityksiä voitaneen teettää tarpeen mukaan. Aina lukion tuntijaon muuttuessa luvat tullevat jälleen uudelleen arvioitavaksi. Esityksen mukaisesti luvan voisi myös peruuttaa tilanteessa, jossa esimerkiksi järjestäjän edellytykset ja resurssit ovat heikentyneet. Yksityiskoulujen Liitto korostaa, että erityiseen tehtävään perustuvan korkealaatuisen lukiokoulutuksen toteuttaminen edellyttää ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla riittävän pitkä näkymä tulevaisuuteen voidakseen hoitaa henkilöstöpolitiikkansa vastuullisella ja hyvällä tavalla. Yksityiskoulujen Liitto toteaa, että erityisen koulutustehtävän myöntämisen yleiset, ammatilliset ja taloudelliset kriteerit ovat kokonaisuutena riittävän selkeitä. Sen sijaan erityisen koulutustehtävän ja valtakunnallisen kehittämistehtävän hakemiseen liittyvät menettelyt ja tarkemmat linjaukset ovat vielä arvailujen varassa. Lisäksi järjestäjän

4 Yksityiskoulujen Liitto ry ASIANTUNTIJALAUSUNTO 4 (3) toiminnan vaikuttavuutta esitetään arvioitavaksi myös tarkastelemalla opiskelijoiden myöhempää hakeutumista ja pääsyä tehtävän alaan liittyviin opintoihin ja ammatteihin. Kyseinen osakriteeri ei vakuuta eikä vaikuta kovin perusteellisesti harkitulta. Esimerkiksi mitkä ovat IB -opintoaloja tai -ammatteja? Toiseksi, esimerkiksi kielet, matematiikka ja vaikkapa ilmaisutaito ovat useimmiten muuta opiskelua tukevia ja suuntavia välineaineita. Valtakunnallinen kehittämistehtävä Erityisen koulutustehtävän lisäksi mahdollisesti myönnettävä valtakunnallinen kehittämistehtävä edellyttää ensinnäkin kyseessä olevan erityistehtäväpainotuksen valtakunnallisen kehittämisen tarvetta. Toiseksi edellytetään erityisen koulutustehtävän edellytysten täyttymistä: Järjestäjän laaja-alainen ja monipuolinen erityistehtävän mukainen opetustarjonta, yhteistyöverkostojen laajuus, kehittämistoiminnan valtakunnallinen vaikuttavuus ja lukiokoulutuksen kehittäminen. Valtakunnallinen kehittämistehtävä myönnettäneen vain muutamille lukiokoulutuksen järjestäjille. Myös valtakunnallisesta kehittämistehtävästä päätetään koulutuksen järjestämisluvassa. Valtakunnallinen kehittämistehtävä velvoittaa järjestäjää kehittämään painotukseen liittyvää valtakunnallista opetusta, toimintamalleja, järjestämisvalmiuksia ja toteuttaa yhteistyötä erityisen koulutustehtävän järjestäjien sekä muiden lukiokoulutuksen järjestäjien kanssa. Valtakunnallisen kehittämistehtävän luvan myöntäminen on koulutuspoliittiseen harkintaan perustuvaa. Yksityiskoulujen Liiton mielestä lakimuutoksen myötä toteutettava erityistehtävälukioiden roolien päivittäminen on kunnianhimoinen ja haastava, mutta myös kannatettava hanke. Erityisen vaativana tämä haaste kohdistuu uuteen valtakunnalliseen kehittämistehtävään valittavia koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia. Onnistuessaan nyt esitetty toimintamalli veisi koko erityisen koulutustehtävän uudelle ja aiempaa korkeammalle tasolle. Rahoitus Lukiolakiin ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin esitetyt muutokset selkeyttävät järjestämislupien myöntämiskäytäntöjä ja edistävät rahoitusperiaatteiden oikeudenmukaisuutta. On kannatettavaa, että erityisen koulutustehtävän perusteella maksettavien valtionosuuksien kriteerit yhdenmukaistetaan siten, että valtionosuuksia maksetaan yhtenäisin perustein kaikille koulutuksen järjestäjille. Yksityiskoulujen Liitto pitää tärkeänä sitä, että myönnettävissä uusissa järjestämisluvissa tultaneen määrittelemään lisärahoitettavien opiskelijoiden enimmäismäärät. Täten erityisen

5 Yksityiskoulujen Liitto ry ASIANTUNTIJALAUSUNTO 5 (3) koulutustehtävän perusteella maksettava lisärahoitus kohdentuu vain niihin opiskelijoihin, jotka ovat järjestämisluvan mukaisen erityistehtäväkoulutuksen piirissä. Esitetyn rahoitusmallin heikkoutena näyttäytyy tässä vaiheessa se, että koulutuksen järjestäjän saaman lisän suuruus on vaikeasti ennakoitavissa ja asettaa kovia toiminnan pitkän tähtäimen suunnittelulle ja resurssien ennakoitavuudelle. Erityistä tehtävää ja valtakunnallista kehittämistehtävää haettaessa tulee hakijan käytettävissä olla riittävän tarkat järjestäjäkohtaiset kustannusvaikutukset. Erityiset koulutustehtävät on tarkoitettu lahjakkaiden ja harrastuneiden nuorten laadukkaan lukio-opiskelun ja erityisosaamisen tukemiseen ja kehittämiseen. Puolinaiset ratkaisut eivät ole tavoiteltavia ja siksi on tähdättävä parhaaseen toteutumaan. Erityisen tehtävän toteuttamiseen osoitettavan rahoituksen tulee olla määrältään riittävän korkea, jotta valtakunnallisella tasolla ei ajauduta kestämättömiin ongelmiin. Laadukkaan ja kehittämisvoimaisen erityistehtävälukiotoiminnan varmistamiseksi tulee sekä erityisen koulutustehtävän että valtakunnallisen kehittämistehtävän lisärahoituksen vastata uusiin tehtäviin liittyviä aiempaa haastavampia velvoitteita. Myönnettävien tehtävien laadukas toteutus ja myönteiset valtakunnalliset vaikutukset tulisi olla tämän uudistuksen ensisijaisena tavoitteena. Nyt esitetty lukion erityisen tehtävän rahoitus vaikuttaa alimitoitetulta. Jos erityisten koulutustehtävien rahoituksen alibudjetointi on tarkoituksellista, tulisi samaa periaatetta soveltaa saman tasoisesti kaikkien painotettujen tehtävien rahoitukseen. Haluamme myös kiinnittää huomiota kysymykseen, miten erityisen koulutustehtävän rahoituksessa käytettäväksi esitettyihin painokertoimiin on päädytty. Ratkaisujen perusteet on tärkeää avata tavoiteltavan hyvän lopputuloksen, tasapuolisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Toteamme myös, että kokonaisuutena tarkasteltuna on lukiokoulutuksen rahoitusasema viime vuosina heikentynyt huomattavasti, mikä vaikuttaa rapauttavasti kaikkeen lukiokoulutuksen järjestämiseen. Tilastotietojen perusteella lukiokoulutuksen kustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin toteutunut lukiokoulutuksen rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on valtakunnallisen kehittämistehtävän perusteella tehtävän korottamisen osalta hakijakohtaista harkintavaltaa, toisin kuin valtioneuvoston asetuksessa säädettävien erityisen koulutustehtävän painokertoimien osalta. Harkinnassa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi kehittämistehtävän laajuus ja vaikuttavuus, kehittämistehtävään suunnatut ammatilliset ja taloudelliset voimavarat ja kehittämistehtävän kansallinen ja kansainvälinen merkittävyys sekä muita kehittämisen kannalta merkityksellisiä seikkoja. Esitetty ratkaisu on hyvin perusteltu varsinkin kun valtakunnallista kehittämistehtävää toteuttavien lukiokeskusten toiminnasta ei ole kokemusta.

6 Yksityiskoulujen Liitto ry ASIANTUNTIJALAUSUNTO 6 (3) Esitämme, että lakimuutosten siirtymäajat ja niihin liittyvä muutoksia tasaava lisärahoitus kattaisivat lukiotoiminnan kolmen vuoden ajalta. Tämä on erittäin tärkeää tilanteissa, joissa järjestäjän aiempaa erityistehtävää ei uusittaisi, mutta erityistehtävätasoinen toiminta olisi vietävä päätökseen kaikkien erityisen tehtävän piirissä jo opiskelevien osalta. Yksityiskoulujen Liitto pitää erittäin tarpeellisena ja perusteltuna esitystä, jonka mukaan yksityisten lukiokoulutuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuus yksityiselle koulutuksen järjestäjälle aiheutuneista arvonlisäverottomista kustannuksista otettaisiin huomioon myös lukion yksikköhinnasta riippumatonta erityisen koulutustehtävän lisärahoitusta määrättäessä. Helsingissä 2. huhtikuuta 2017 Yksityiskoulujen Liitto ry:n puolesta, Jukka Tanska Yksityiskoulujen Liitto ry (hallituksen jäsen) SYK Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (rehtori, toimitusjohtaja)