Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koulutuksen rahoituksesta

Transkriptio

1

2

3 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausunto Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koulutuksen rahoituksesta Lausuntonaan allekirjoittaneet tahot haluavat todeta seuraavaa: Esityksessä on erittäin myönteistä, että myös lukion rahoitukseen sisällytetään majoitusrahoitus. Lukioverkko tulee todennäköisesti harvenemaan lähivuosien aikana, ja lukiokoulutuksen saavutettavuuden kannalta on välttämätöntä, että ylläpitäjän tarjoama majoitus on huomioitu kustannuksissa. Tämä tarjoaa lukion ylläpitäjille ylipäänsä mahdollisuuden tarjota majoitusta opiskelijoille ja samalla mahdollistaa monelle opiskelijalle lukio-opintojen suorittamisen kodin ulkopuolella asuen. Esitetty majoitusrahoitus toteuttaa myös yhdenvertaisuuden toisen asteen opiskelijoille. Nykyinen tilanne, jossa ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on ollut mahdollisuus saada rahoitusta majoitukseen, on aiheuttanut selkeän epäkohdan lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden välille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että rahoitus ylläpitäjille on riittävä ja kannustava majoituspalvelujen tarjontaan. Hyvin järjestetyt majoituspalvelut helpottavat lukiokoulutuksen ylläpitäjäverkoston tehostamista. Rahoitusta arvioitaessa on myös huomioitava kaikki majoitukseen liittyvät oheiskustannukset, kuten opiskelijoiden valvonta ja ohjaus. Myöskin erityisen koulutustehtävän rahoituksen säilyminen, vaikkakin puolitettuna, on myönteinen asia. Rahoituksen perusteita määriteltäessä tulisi kuitenkin pohtia tarkasti, mitkä erityistehtävät ovat todella tarpeellisia opiskelijalle, ja todella vaativat erityistä panostusta ylläpitäjiltä. Esimerkiksi suurin osa urheilulukioiden ylläpitäjistä panostaa erityistehtävään jo huomattavasti enemmän kuin erityistehtävärahoitus korvaa. Ei ole perusteltua, että ylläpitäjien rasitetta lisätään enää kohtuuttomasti, koska koko hyvin toimiva ja tuloksellinen järjestelmä voi vaarantua. On myös syytä pohtia tulosrahoitusjärjestelmän soveltamista erityisen tehtävän oppilaitosten rahoituksen perusteeksi. Osittain tämä on kyllä huomioitu OKM:n mahdollisuudessa kohdentaa harkinnanvaraista rahoitusta erityisen tehtävän omaavien oppilaitosten ylläpitäjille. Myönteistä on myös se, että harkinnanvaraisen rahoituksen kriteereinä ovat laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Näitä kriteereitä voi myös hyödyntää erityisen tehtävän rahoitusperusteina ja rahoitusta tulee kohdistaa sinne, missä todelliset kustannukset aiheutuvat valmennuksen ja opiskelun tukemisessa. Neljännen opiskeluvuoden rahoitusta tulisi ainakin osittaisena harkita perustelluissa erikoistapauksissa, koska esimerkiksi urheilulukioissa kansainväliselle huipulle tähtäävät opiskelijat tarvitsevat joustoa opintoaikaan päivittäiseen valmentautumiseen käytetyn ajan, sekä kilpailuaikataulun takia. Näin ollen he eivät ehdi suorittaa huolimatta nykyisen erityisen tehtävän mukaisen tuntijaon joustoista opintojaan kolmessa vuodessa. Erityisesti tämä korostuu tapauksissa, joissa opiskelija opiskelee laajan matemaattisluonnontieteellisen pohjan tai yhdistää pitkän matematiikan ja laajat kieliopinnot lukioopinnoissaan. Kun tähän yhdistää paljon poissaoloja vaativan kilpailuaikataulun, on kolmen vuoden

4 valmistumisaika suppeammallakin opintomäärällä lähes mahdoton tavoite. Näillä perusteilla he tarvitsevat pitemmän lukion suorittamisajan kuin lukiolainen yleensä. Heidän tulisi siis pystyä suorittamaan varsinaisia lukio-opintoja yhtä laajasti kuin yleislinjan opiskelijoiden, etteivät heidän jatko-opintomahdollisuutensa vaarannu. Käytännössä on huomattu, että nuorilla huippu-urheilijoilla on myös korkeat tavoitteet jatkoopinnoissa, ja tätä ei tulisi hankaloittaa rajoittamalla heidän opintoaikaansa tai opintojensa laajuutta. Opintojen kestoon tulee myös oleellisesti vaikuttamaan lukion uusi tuntijako. Sen tulisi mahdollistaa urheilijalle mahdollisimman laaja poisvalintamahdollisuus, mikä helpottaisi urheilijan kokonaiskuormitusta ja vaikuttaisi opintoaikaan merkittävästi. Koko järjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että valitessaan oman urheilu-uransa kannalta parhaan erityistehtäväoppilaitoksen opiskelija voi valita myös tavallisia lukio-opintoja riittävän määrän jatko-opintoja ajatellen. Mikäli erityistehtävä-oppilaitoksen valinta estää jatko-opintojen kannalta välttämättömät opinnot, nuori joutuu kohtuuttoman valinnan eteen, ja urheilun ja opintojen yhdistäminen ei todellisuudessa toteudu. Käytännössä tämä johtaisi siihen, ettei nuori, lahjakas urheilija hakeudu oman uransa kannalta parhaaseen mahdolliseen erityistehtäväoppilaitokseen, ja tästä kärsisi koko suomalainen huippu-urheilu. Olympiakomitean seurantatutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että viime vuosien kansainväliset menestyjäurheilijat ovat valtaosaltaan urheilulukioiden kasvatteja. Vaikuttavuusrahoitusta määritettäessä tulisi myös ottaa huomioon, että kansainvälisellä huipulla oleva urheilija on lähes aina kokopäiväurheilija, joka useinkin saa huomattavaa taloudellista tuloa urheilusta. Useinkaan urheilija ei tietoisesti hakeudu jatko-opintoihin, koska urheilu-ura voi kestää jopa yli 10 vuotta lukion jälkeen. Ei ole perusteltu rangaista oppilaitoksen ylläpitäjää siitä, että on onnistunut valmentamaan kansainvälisen huippu-urheilijan. Huippu-urheilu-uran valinta tulisi siis hyväksyä vaikuttavuusrahoituksessa ikään kuin ammattitutkintona ja siirtymisenä työelämään, jolloin se ei vaikuttaisi yläpitäjän rahoitukseen negatiivisesti. Vaikuttavuuden arvioinnin tulisi erityistehtäväoppilaitoksissa enemmänkin tukea ja palkita sitä, että nuori valitsee aktiivi huippu-urheilijan uran lukion jälkeen. Oppilaitoshan on todella onnistunut tehtävässään kouluttaa nuori urheilija kansainväliselle huipulle lukioopintojen yhteydessä. Pienissä erityistehtävän omaavissa lukioissa tällä kriteerillä on merkitystä, koska urheilijoiden suhteellinen osuus opiskelijamäärästä on huomattava ja urheilijoista merkittävä osa kokeilee rajojaan urheilijoina lukion päättyessä. Myös rahoituslaissa esitetty mahdollisuus myöntää harkinnanvaraista rahoitusta rakenneuudistuksen tukemiseen ja toimeenpanemiseen sekä koulutuksen järjestäjän toimipisteverkon kehittämiseen ja tehostamiseen on periaatteessa myönteinen tavoite. Tämä edellyttää kuitenkin ennakkoluulotonta ajattelua harkinnanvaraista rahoitusta myönnettäessä. Tavoitteena ei saisi olla mammuttimaisten ylläpitäjien verkoston luominen, joka todellisuudessa vain heikentää koulutuksen saatavuutta ja aiheuttaa syrjäytymistä tai aiheuttaa opiskelijalle lisäkustannuksia opiskelupaikan vastaanottamisesta, esimerkiksi asumiskustannusten muodossa. Harkinnanvarainen rahoitus tulisi kohdentaa todella sellaisiin rakenneuudistuksiin, joissa saavutetaan merkittävää toiminnallista ja taloudellista kokonaishyötyä vaarantamatta opiskelijan etua.

5 Keskeinen sisältö 1. Majoitusrahoitus on myönteinen uudistus, joka asettaa lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat samanarvoiseen asemaan. Rahoitus tulle toteuttaa todellisia kustannuksia vastaavana, jolloin se edesauttaa lukioverkon tehostamista ja on myös valtiontalouden kannalta mielekäs. 2. Erityisen koulutustehtävän rahoitusta on kohdennettava niihin tehtäviin, joissa erityinen koulutustehtävä on välttämätön yhtäaikaiselle jatko-opintokelpoisuuden saavuttamiselle, että erityisen tehtävän mukaisen osaamisalueen kehittämiselle huippuunsa ja niihin erityisiin tehtäviin joista ylläpitäjälle aiheutuu huomattavia kustannuksia. Urheilun erityistehtävä on tällainen. Myös tähän rahoitusosioon tulisi soveltaa tulosperusteista rahoitusta. 3. Neljännen lukiovuoden kustannuksia tulisi rahoittaa erittäin perustelluissa tapauksissa. Esimerkkinä tästä on kansainvälisellä huipulla oleva nuori urheilija, joka joutuu ajallisesti venyttämään tutkinnon suorittamista pystyäkseen harjoittelemaan, kilpailemaan ja suorittamaan jatko-opintojen kannalta välttämättömät lukio-opinnot. 4. Vaikuttavuusrahoituksen arvioinnissa on huomioitava huippu-urheilijan ammattimahdollisuus lukio-opintojen jälkeen. Huippu-urheilun valinta ei saa olla vaikuttavuutta heikentävä tekijä. 5. Rakenneuudistusta tulisi kannustaa harkinnanvaraisella rahoituksella siten, että se on kokonaistaloudellista ja palvelee opiskelijoita eikä lisää turhaa hallintoa.