CIP kriittisen infrastruktuurin turvaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CIP kriittisen infrastruktuurin turvaaminen"

Transkriptio

1 Huoltovarmuuskeskus Julkaisuja 1/2005 CIP kriittisen infrastruktuurin turvaaminen Käsiteanalyysi ja kansainvälinen vertailu Axel Hagelstam

2 Huoltovarmuuskeskus ISBN X Helsinki 2005

3 Abstract...4 Sammanfattning Johdanto Raportin tavoite Critical Infrastructure Protection CIP CIP-toiminnan historia CIP-käsite CIP:n ulottuvuudet Kolme käsitteellistä ongelmaa Käytännön ongelmia Kansainväliset organisaatiot Nato Organisaatio Naton CIP-käsite Tietoliikenneinfrastruktuuri Euroopan unioni Tieto- ja viestintäinfrastruktuuri Maakohtainen katsaus Alankomaat Australia Iso-Britannia Italia Japani Kanada Norja Ranska Ruotsi Saksa Suomi Sveitsi Yhdysvallat Johtopäätöksiä Eroja ja yhtäläisyyksiä Loppukommentteja...72 Lähdeaineisto...73 Kirjallisuus...73 Internet...73 Lyhenteitä...76

4 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 4 [4] Abstract As the information society, and new, asymmetric security threats have evolved quickly during the last decades, the protection of society s critical infrastructures has gained a central role in western civil emergency planning. The emergence of an information society at the end of the 20 th century is often compared to the industrialisation process during the 18 th and 19 th centuries, which changed society s structure and being. It has brought new dimensions to trade, information management and research, but also to terrorism and warfare. The development and the benefits it has enabled have spread so wide and deep that few services could cope without information systems or networks any more. These systems are not the only critical infrastructure. The concept of critical infrastructure includes a wide range of other, partly traditional and partly new functions and structures, which are essential to society s ability to function. The different parts of society s critical infrastructures are also interdependent, thereby creating complicated chains of dependence. The following report attempts to explain the concept, definition, and content of Critical Infrastructure Protection (CIP), and to compare the different CIP-arrangements in a variety of western nations and international organisations. This report is based on the definition of CIP developed by the North Atlantic Treaty Organisation (NATO), and the conceptual and comparative analysis stems largely from Myriam Dunn s and Isabelle Wigert s work The CIIP Handbook Conceptual Analysis The report covers the history of CIP, different stages in its development, elements of critical infrastructure (CI), different dimensions within CIP, as well as conceptual and practical problems and challenges. The concept was formulated in the US shortly after the bombing of a government building in Oklahoma in President Clinton appointed a commission to identify weaknesses and vulnerabilities in the nation s critical infrastructure. Around the same time awareness spread that the millennium shift could potentially wreak havoc in information systems worldwide. This awareness gave indication of how dependent society had become on digital systems. This led to the birth of the concept Critical Information Infrastructure Protection (CIIP), which separated the information-related structures from the rest of society s CI. Until this time, most of what had been deemed critical was information-related, but eventually it became apparent that information wasn t everything. The September 11th 2001 terrorist attacks on Washington and New York on further intensified the protection of critical infrastructure. The terrorist attacks also led to wider

5 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 5 [5] international concern about CIP, and NATO, among others, addressed the question in civil emergency planning. In many countries the CIP-concept is defined according to the level of importance of the infrastructures to society. Additionally, it is divided into sectors and subsectors. The definition can, however, be of a very vague character, and the sectors may include factors ranging from energy supply to national monuments and icons. There are three dimensions in CIP: political, economical, and technical. The political dimension can be defined as the common needs and interests of nations to protect their critical infrastructure, and the cooperation that has evolved around this need. Furthermore, infrastructures are not restricted to one country, but may span many countries, and create a need for cooperation in order to jointly protect them. The economic dimension comprises the companies and other economically defined actors who build, own, and operate the critical infrastructure. Costs and responsibilities of protecting these have to be divided fairly between these actors and the public authorities. The technical dimension includes applying the technological development to CIP. There are three open conceptual questions regarding CIP. The first concerns the difference between CIP and CIIP. The lack of a clear definition of each has made the concepts overlap. The current concept of CIP includes both information infrastructures and other parts of the CI. So, CIIP is a part of the more general concept of CIP. The second question addresses the definition of criticality. On the one hand infrastructures can be critical because of their function in society, i.e. symbolically critical. On the other hand the infrastructure is not critical on its own, but the functions which it enables are critical. From another point of view, the infrastructure is not critical in its entirety, but as a system it contains components which are critical for its functioning, i.e. technically critical. Therefore, infrastructures can be symbolically or technically critical, depending on one s point of view. The third question deals with the interdependencies between infrastructures. Due to the technological development, most infrastructures in society depend on each other s functioning. This makes the protection of these more difficult, because the lack of knowledge of these interdependencies complicates legislation, political decision-making, and the allocation of funds. There are, as of now, no generally accepted models for analysing these interdependencies, but most nations have ongoing projects in the area. In addition to the three problems we have discussed, there is a variety of practical problems involved with the protection of critical infrastructure. The work must be based on both cross-administrative and public-private cooperation, wherein questions regarding ownership and responsibilities are sorted out, and costs are shared

6 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 6 [6] NATO fairly. Also, national borders cannot be allowed to pose restrictions to the protection of infrastructures that span more than one country. The definition of critical infrastructure created by NATO is: Critical Infrastructure is those facilities, services and information systems which are so vital to nations that their incapacity or destruction would have a debilitating impact on national security, national economy, public health and safety and the effective functioning of the government. [ ] Critical infrastructure protection covers the programmes, activities and interactions used by governments, owners, operators and stakeholders to protect their critical infrastructure. This definition is so general, that any specific information about NATO s activity cannot be derived from it. NATO has no infrastructure of its own, save the communications systems between its headquarters. NATO s role in actual protection of CI is therefore limited to researching and counselling, as well as coordinating help to members or partners in need. NATO is an intergovernmental organisation whose work is based on unanimous decisions made by its members. This often requires compromise, and many decisions are made according to the smallest common denominator. The definition of CIP has many characteristics of a compromise which has been created in order to include as many different national solutions as possible. The report could not confirm any specific similarities between the surveyed countries that are members of NATO as opposed to those that are not. Results from the survey The survey spans the CIP-arrangements of the following countries: Australia, Canada, Finland, France, Germany, Italy, Japan, Netherlands, Norway, Switzerland, Sweden, the United Kingdom and the United Stated. The CIP-definition varies from country to country, and is generally unspecific. The definition can therefore be seen as a political phrase which emphasises the equal importance of all parts of society. More interesting are the sectoral, and in some cases sub-sectoral divisions of the CIP-concept. These can be detailed and give an informative picture of which parts of the infrastructure of a specific country are prioritised. In some of the surveyed countries the activity is concentrated towards protecting the information infrastructure, i.e. CIIP. It is notable that this does not apply to the countries most active in CIP, these being Australia, Canada, Finland, Germany and the United States. These countries consider both traditional and new infrastructures as equally important, although, in Finland, the trend is bending towards prioritising the information related infrastructures. Finland also differs from this group in that there is no central CIP-authority. Instead the activity is a cooperation between different authorities. This means shared

7 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 7 [7] responsibility, but it also greater challenges to coordination, and complicates the creation of joint situation awareness. The CIP-concept is alive and changing, which must be observed in further research. Since the point of departure for this report NATO s CIP-concept turned out to be vague, the country survey became somewhat coarse. For a closer research in the qualitative differences in the CIP-arrangements between countries, one could apply either a most similar cases or a most different cases -model, but with a smaller amount of sample countries.

8 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 8 [8] Sammanfattning I samband med nya, osymmetriska säkerhetshot och informationssamhällets snabba utveckling har skyddandet av samhällets kritiska infrastruktur fått en central roll i västerländsk beredskapsplanering. Informationssamhällets snabba framträdande i slutet av 1900-talet jämförs ofta med industrialiseringsprocessen under och 1800-talen, vars implikationer var så omfattande att de förändrade samhällets grundvalar. Informationssamhället har medfört helt nya dimensioner för bl.a. handel, informationsbehandling och forskning, men även för krigsföring och terrorism. Samtidigt har den nytta som utvecklingen medfört spridits så brett och djupt att få tjänster i dagens läge fungerar utan informationsnät eller informationssystem. Informationsnäten och -systemen är dock inte de enda kritiska infrastrukturerna, utan till begreppet kritisk infrastruktur kan räknas en stor mängd andra, delvis traditionella och delvis nya funktioner och strukturer, utan vilka samhället inte är funktionsdugligt. Dessa olika delar av samhällets kritiska infrastruktur är också sinsemellan beroende av varandra, och bildar mycket komplicerade beroendekedjor. Förestående rapport gör ett försök att klarlägga begreppet, definitionen av och innehållet i Critical Infrastructure Protection (CIP), samt en sammanställning av olika västländers och internationella organisationers arrangemang för skyddande av kritisk infrastruktur. Rapporten utgår ifrån den definition på CIP som Nordatlantiska fördragsorganisationen Nato har utvecklat, och begrepps- och landsanalysen baserar sig på Myriam Dunns och Isabelle Wigerts The CIIP Handbook Begreppsanalys Begreppsanalysen söker klarlägga hur begreppet och verksamheten kring skyddandet av kritisk infrastruktur kom till, olika skeden i utvecklingen, vad som räknas till kritisk infrastruktur, olika dimensioner av CIP, samt begreppsliga och praktiska problem. Begreppet CIP föddes i USA kort efter bombdådet i Oklahoma år President Clinton lät tillsätta en kommission att utreda sårbarheter i nationens kritiska infrastruktur. Upptäckten att årtusendebytet potentiellt kunde orsaka omfattande störningar i informationssystem omkring i världen gav indikation om hur beroende samhället blivit av dylika digitala system, och utredningsverksamheten intensifierades. Kring samma tid myntades parallelluttrycket Critical Information Infrastructure Protection (CIIP) för att uttrycka specifikt de informationsrelaterade infrastrukturerna skilt från övriga delar av samhällets kritiska infrastruktur.

9 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 9 [9] Hittills hade nämligen största delarna av det som uppfattats som kritisk infrastruktur varit informationsrelaterat, men efter hand blev det klart att detta inte räckte till. Terrorattackerna mot Washington och New York den 11 september 2001 intensifierade ytterligare verksamheten kring skyddandet av kritisk infrastruktur. Terrordåden ledde också till att verksamheten fick större uppmärksamhet på andra håll i världen, och bl.a. Nato tog upp frågan i sin civilkrisplaneringsverksamhet. Begreppet CIP är i många länder definierat enligt dess vikt för samhället och uppdelat i sektorer. Definitionerna kan dock ofta vara av ganska allmän karaktär, och sektorindelningen kan täcka allt från energiförsörjning till nationella ikoner och monument. Rapporten fördjupar sig inte i kvalitativa skillnader mellan olika länders definitioner och sektorindelningar, utan nöjer sig med att konstatera att sådana existerar. Man kan identifiera tre dimensioner i CIP-verksamheten: en politisk, en ekonomisk och en teknisk. Den politiska dimensionen innebär de gemensamma behov som olika länder har att trygga sina infrastrukturer, och det samarbete som uppstått mellan länder för att möta behovet. Eftersom infrastrukturer kan tillhöra inte bara ett utan flera länder finns ett behov att på det politiska planet bilda samarbetskanaler för att skydda dessa infrastrukturer. Den ekonomiska dimensionen innefattar alla företag och andra ekonomiskt betingade aktörer som bygger, äger och administrerar kritiska infrastruktursystem och -anläggningar. En rättvis fördelning av det ekonomiska ansvaret och skyddskostnaderna hör även till den ekonomiska dimensionen. Det tekniska dimensionen innefattar teknikens utveckling och tillämpandet och utnyttjandet av denna i skyddsverksamheten, samt alla de praktiska lösningar som myndigheter och företag träffar för att skydda sin kritiska infrastruktur. Begreppsligt sett finns det tre olösta frågor angående CIP. Den första gäller skillnaden mellan CIP och CIIP, som har blivit allt mer flytande. Det aktuella begreppet CIP innehåller utöver informationsinfrastrukturer (CIIP) även andra delar av samhällsinfrastrukturen. CIP är alltså i regel det bredare begreppet, medan CIIP innefattar en central del av denna. Den andra olösta frågan är vad ordet kritisk innebär. Infrastrukturerna kan vara kritiska pga. deras funktion för samhället, de är sas. symboliskt kritiska. Infrastrukturerna är dock inte kritiska a priori, utan de funktioner som är möjliga tack vare infrastrukturerna är kritiska. Enligt ett annat synsätt är infrastrukturerna inte kritiska i sin helhet, utan de komponenter inom infrastruktursystemet som gör det funktionsdugligt är tekniskt kritiska. En infrastruktur kan således vara symboliskt eller tekniskt kritisk, beroende på hur man närmar sig frågan. Den tredje frågan gäller de beroendeförhållandena som råder mellan olika infrastrukturer. Den teknologiska utvecklingen har medfört att de flesta delarna av samhällets infrastrukturer är beroende av varandras funktionsduglighet. Detta försvårar skyddandet av kritisk infrastruktur, eftersom bristen på kännedom om

10 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 10 [10] Nato beroendeförhållanden komplicerar lagstiftning, politisk beslutsfattning och speciellt allokering av resurser för skyddade av kritisk infrastruktur. Ännu finns det inga allmänt accepterade analysmodeller med vilka man kunde utreda dessa beroendeförhållanden, men projekt pågår i många länder för att skapa en sådan. Utöver dessa tre begreppsliga problem finns det en uppsjö praktiska problem involverade i skyddandet av kritisk infrastruktur. Arbetet måste basera sig på såväl tväradministrativ som offentlig-privat samverkan, vari ägande- och ansvarsförhållanden utreds och kostnader fördelas rättvist. Statsgränser får inte heller utgöra hinder vid skyddandet av infrastrukturer som täcker flera länder. Den av Nato utvecklade definitionen på kritisk infrastruktur lyder som följande: Kritisk infrastruktur är anläggningar, utrustning, tjänster och informationssystem som är så nödvändiga för nationen att en funktionsstörning eller kollaps av dessa skulle ha en försvagande effekt på nationell säkerhet, ekonomi, hälsa och/eller statens effektiva funktionsförmåga. [ ] Skyddande av kritisk infrastruktur innebär planer, åtgärder och samverkan som utövas av statsledningen, ägare och användare med ändamål att skydda sin kritiska infrastruktur. Definitionen är så pass ospecifik att den inte berättar så mycket om den specifika verksamheten. Nato har ingen egen infrastruktur förutom kommunikationssystemen mellan dess högkvarter, och dess verksamhet är därför begränsad till att utreda och rådgiva, samt vid behov förmedla hjälp till en utsatt medlem eller partner. Nato är en mellanstatlig organisation vars verksamhet baserar sig på enhälliga beslut, vilket ofta förutsätter kompromissbeslut. Definitionen på CIP har många drag av en kompromiss som kommit till för att rymma så många länders arrangemang som möjligt. Mellan Natoländerna kunde inte heller någon specifik samfällighet i arrangemangen konstateras. Resultat av sammanställningen Sammanställningen täcker följande länders CIP-arrangemang: Australien, Finland, Frankrike, Förenta Staterna, Italien, Japan, Kanada, Nederländerna, Norge, Schweiz, Storbritannien, Sverige och Tyskland. CIP-definitionen varierar från land till land, och är allmänt ospecifik. Definitionen kan därför uppfattas vara en politisk fras som framhäver vikten av samtliga delar av samhället som jämbördiga. Intressantare är däremot hur CIP-fältet uppdelas i sektorer, och i vissa fall även undersektorer. Sektorindelningarna kan vara mycket detaljerade och ger en informativ bild av vilka delar av infrastrukturen som prioriteras. I vissa av de undersökta länderna koncentrerades verksamheten till största delen på den informationstekniska infrastrukturen, dvs. CIIP. Anmärkningsvärt är dock att detta inte gäller de länder som är aktivast inom CIP, dvs. Australien, Finland,

11 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 11 [11] Förenta Staterna, Kanada och Tyskland. Dessa länder uppfattar den traditionella och den nyare infrastrukturen som jämbördigt viktiga, fastän man i Finland på senare tid börjat lyfta fram tekniska, och specifikt informationstekniska infrastrukturer lite mer. Finland skiljer sig från denna grupp i och med avsaknaden av ett centralt organ för CIP-verksamheten. I stället sker verksamheten som ett samarbete mellan olika myndigheter, vilket sprider på ansvaret men samtidigt ställer större krav på koordineringen och försvårar bildandet av en helhetsbild. Begreppet CIP är levande, och vidare forskning i ämnet bör uppmärksamma detta. I och med att rapportens utgångspunkt Natos CIP-begrepp visade sig vara så ospecifik blev jämförelsen mellan de undersökta länderna något grov. För att närmare utreda kvalitativa skillnader mellan olika länders CIP-arrangemang kunde antingen en most similar cases eller most different cases -forskningsmodell tillämpas, dock med ett mindre urval länder.

12 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 12 [12] 1 Johdanto 1.1 Raportin tavoite Yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri on uusien, epäsymmetristen turvallisuusuhkien ja tietoyhteiskuntien kehittymisen myötä noussut keskeiseen asemaan länsimaisessa valmiussuunnittelutoiminnassa. Länsimaisen tietoyhteiskunnan kehitystä 1900-luvun lopussa verrataan usein ja 1800-luvun teollistumisprosessiin, jonka vaikutukset olivat niin suuria, että ne muuttivat koko yhteiskunnan olemuksen. Tietoyhteiskunta on tuonut muassaan täysin uusia ulottuvuuksia sekä kaupankäyntiin, tiedonhallintaan että tieteen harjoittamiseen, ja myös sodankäyntiin ja terrorismiin. Samalla sen tuomat hyödyt ovat levinneen niin laajasti, että harva palvelu enää toimii ilman tietoverkkojen tai tietoteknisten järjestelmien tukea. Tietoverkot ja tietotekniset järjestelmät eivät kuitenkaan ole ainoa kriittinen infrastruktuuri, vaan käsitteeseen mahtuu suuri joukko muita, osittain perinteisiä ja osittain uusia toimintoja ja rakenteita, joita ilman yhteiskunta ei ole toimintakuntoinen. Tämän raportin tavoitteena on tarkastella, miten eri länsimaat ovat määritelleet ja luokitelleet kriittisen infrastruktuurinsa, mitä suunnitelmia on sen turvaamiseksi sekä mitkä tekijät ovat vaikuttaneet suunnitelmien kehittämiseen. Raportin lähtökohta on Naton kehittämä CIP-käsite (Critical Infrastructure Protection). Tavoitteena on selventää kriittisen infrastruktuurin käsitettä, luoda yleiskuva suunnitelmista, joita eri maissa on tehty kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi sekä selvittää, miksi nämä eroavat toisistaan. Raportissa tarkastellaan Naton toimintaa kriittisen infrastruktuurin turvaamisessa sekä Euroopan unionin aloitteita alalla. Kriittistä tietoteknistä infrastruktuuria (Critical Information Infrastructure, CIIP) käsitellään tarvittaessa erikseen johtuen sen keskeisestä asemasta muiden infrastruktuurien toiminnalle. Sekä maakohtaisessa vertailussa että CIP/CIIP-käsitteen analyysissä on käytetty pohjana Myriam Dunnin ja Isabelle Wigertin CIIP-käsikirjaa The CIIP-Handbook , joka myös käsittelee CIP-toimintaa. Jos erikseen ei mainita, tiedot perustuvat tähän käsikirjaan. Muu materiaali on kerätty internetistä, käyttäen tarkastelukohteiden kotisivuja ja muita alan internet-julkaisuja. Joissakin tapauksissa mate- 1 Dunn, Myriam ja Wigert, Isabelle: The International CIIP-Handbook 2004: Findings and Prospects, The CIP Report, December 2003/Volume 2, Number 6; report_ 2.6.pdf

13 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 13 [13] riaali on hankittu suoraan kohdemaan viranomaisilta. Vertailussa mainitaan myös mahdollisia erityispiirteitä, jotka erottavat maat toisistaan, sekä mahdollisia syitä näihin. Erityispiirteet ovat allekirjoittaneen omia ehdotuksia. Maakohtaisen vertailun jälkeen eri maiden väliset erot kootaan matriisiin, jonka avulla tulokset analysoidaan lähemmin.

14 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 14 [14] 2 Critical Infrastructure Protection CIP 2.1 CIP-toiminnan historia CIP-käsite sai alkunsa USA:ssa 1990-luvun puolivälissä, jolloin huomattiin, että eri infrastruktuurisektorit ovat entistä vahvemmin sidoksissa toisiinsa. Kaikki yhteiskuntasektorit olivat tulleet riippuvaisiksi sähköisestä tiedonkäsittelystä ja viestinnästä sekä näitä toimintoja tukevasta infrastruktuurista. Infrastruktuuriin kuuluvat sekä fyysiset laitteet ja rakenteet että sähköiset ohjelmistot ja palvelut sekä näiden yhdessä muodostamat maailmanlaajuiset verkot. Tämä infrastruktuuri oli kehittynyt hyvin nopeasti, ja kehitys on tapahtunut markkinavoimien varassa. Nopea kehitys ja markkinavoimien sanelema kilpailu ovat jättäneet hyvin vähän tilaa infrastruktuurin haavoittuvuuksien selvittämiselle ja vähentämiselle. Tämän johdosta on syntynyt tilanne, jossa pitkälle kehittyneen ja kaikkia yhteiskuntasektoreita tukevan infrastruktuurin perusrakenne on haavoittuvainen. Tilanteen korjaaminen jälkikäteen on hyvin vaikeaa, mitä lisää jatkuva nopea kehitys ja markkinatoimijoiden haluttomuus vastata turvaamisen aiheuttamista lisäkustannuksista. Heinäkuussa 1996, pian Oklahoman pommi-iskun jälkeen, USA:n presidentti Bill Clinton antoi määräyksen perustaa komission kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi (Executive Order 13010, President s Commission on Critical Infrastructure Protection, CCIP) 2. Määräyksessä kriittiseksi infrastruktuuriksi luettiin tietoliikenne, sähkövoimajärjestelmät, kaasun ja öljyn varastointi ja jakelu, pankki- ja rahoitustoiminta, kuljetustoiminta, vesihuoltojärjestelmät, pelastuspalvelut (terveydenhuolto, poliisi, palokunta ja pelastusviranomaiset), ja valtionhallinto. Määräyksessä kriittisen infrastruktuurin määritelmä laajennettiin käsittämään muitakin yhteiskunnallisia toimintoja kuin tietotekniset infrastruktuurit. Komission tehtäviin kuului kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuksien identifioiminen ja ehdotusten tekeminen näiden vähentämiseksi. Määräyksessä uhat jakautuivat kahteen kategoriaan: fyysiset uhkat (physical threats) sekä tietoverkkouhkat (cyber threats). Määräyksessä todettiin myös, että yksityisen sektorin keskeinen asema kriittisen infrastruktuurin omistajana ja hallinnoijana edellyttää toimivaa yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. 2

15 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 15 [15] Vajaat kaksi vuotta myöhemmin, toukokuussa 1998 presidentti Clinton antoi direktiivin kriittisen infrastruktuurin turvaamistoiminnan tehostamiseksi ja julkishallinnon ja yksityisen sektorin yhteistyön parantamiseksi (Presidential Decision Directive 63, PDD 63) 3. Direktiivi sisälsi ohjeita korjaus- ja elpymistoimenpiteille, tiedustelu- ja analyysimenetelmille sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Vuosituhannen vaihteen aiheuttama ns. Y2K tai millennium bug -tietojärjestelmäongelma kohdisti lisähuomiota kriittisen infrastruktuurin turvaamistoiminnalle. On vaikea sanoa, johtuiko suurimpien ongelmien poisjääminen vuosituhannen vaihtuessa silloisista CIP-toimenpiteistä vai oliko koko ongelma ylikorostettu 4, mutta ainakin Y2K -ongelma osoitti, kuinka riippuvaisia kriittiset infrastruktuurit ovat toisistaan ja kuinka vaikeaa näiden riippuvuussuhteiden selvittäminen on. Tämä johti laajempaan keskusteluun eri analyysimenetelmien kehittämisestä riippuvuuksien selvittämiseksi ja niiden vaikutusten lieventämiseksi. Selkeää menetelmää ei kuitenkaan ole vielä tähän päivään mennessä kehitetty. Syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskut korostivat taas kerran kriittisen infrastruktuurin turvaamisen merkitystä kansalliselle turvallisuudelle. Terrori-iskujen aiheuttama järkytys johti organisaatiomuutoksiin, ja kansainvälinen ulottuvuus korostui. Vasta terrori-iskujen jälkeen on esim. Nato panostanut CIP-toimintaan. Kaikki ja 2000-luvun aikana tapahtuneet vakavat sotilaalliset konfliktit ovat korostaneet siviiliyhteiskunnan toimintakyvyn säilyttämisen tärkeyttä. Sotilaallisen toiminnan ohelle on noussut kriisinhallinta ja siviiliyhteiskunnan jälleenrakentaminen. Molemmat sisältävät kriittisen infrastruktuurin turvaamis- ja jälleenrakentamistehtäviä, vaikkakin toiminta useimmissa kriisinhallintaoperaatioissa on käytännönläheisempää kuin länsimaiden infrastruktuurien turvaamisessa. Tehtävien samankaltaisuus on kuitenkin lisännyt kiinnostusta esim. Natossa, jossa CIP-toiminta kuuluu siviilivalmiussuunnitteluun (ks. luku 3.1). 2.2 CIP-käsite Useimmilla mailla on tarkasti muotoiltu määritelmä kriittisestä infrastruktuurista, jossa ilmenee sen tärkeys yhteiskunnalle, siihen kohdistuvat uhat, sen eri osat ja sektorit sekä usein myös tapa, jolla sitä turvataan. Määritelmä on yleensä syntynyt uuden, sisäistä turvallisuutta koskevan lainsäädännön yhteydessä. Monessa tapauksessa tällaista lainsäädäntöä on ryhdytty laatimaan syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen RAND Science and Technology Policy Institute, David Mussington: Concepts for Enhancing Critical Infrastructure Protection; Relating Y2K to CIP Research and Development, MR/MR1259/MR1259.pdf

16 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 16 [16] Kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvien sektoreiden määritelmä vaihtelee maittain, mikä johtunee mm. maiden erilaisista käsityksistä kriittisyydestä, niihin kohdistuvien uhkien erilaisuuksista, teknisestä kehitysasteesta, turvallisuuskulttuurista ym. Tämä raportti ei perehdy kvalitatiivisiin eroihin maiden kriittisten infrastruktuurien määritelmissä tai turvaamismenetelmissä, vaan tyytyy toteamaan, että niitä on olemassa. Kriittinen infrastruktuuri käsittää ne rakenteet ja toiminnot, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan jatkuvalle toiminnalle. Kriittiseen infrastruktuuriin (Critical Infrastructure, CI) kuuluu sekä fyysisiä laitoksia ja rakenteita että sähköisiä toimintoja ja palveluja. Näiden turvaaminen tarkoittaa yksittäisten kriittisten kohtien löytämistä ja turvaamista, kuitenkin koko ajan infrastruktuurikokonaisuuden toimintaa silmällä pitäen. CIP:n 3 ulottuvuutta Kriittisen infrastruktuurin turvaamisessa on kolme ulottuvuutta 5 : poliittinen, taloudellinen ja tekninen. Poliittinen ulottuvuus on syntynyt eri maiden yhteisistä intresseistä turvata infrastruktuurijärjestelmänsä ja sitä kautta kasvaneesta yhteistyöstä. Poliittiseen ulottuvuuteen kuuluvat kansallinen lainsäädäntö ja kansalliset turvallisuustarpeet, sekä kansainvälinen yhteistyö näiden ympärillä. Kansainvälisellä yhteistyöllä pyritään samankaltaisiin ratkaisuihin maissa, joiden tarpeet ovat samanlaisia. Yhtenäinen turvaamislainsäädäntö ja turvallisuuspolitiikka mahdollistavat teknisen yhteistyön etenkin tilanteissa, joissa infrastruktuurit ovat usean maan yhteiset. Taloudellinen ulottuvuus käsittää kaikki ne yritykset ja muut taloudelliset toimijat, jotka rakentavat, omistavat ja hallinnoivat infrastruktuurijärjestelmiä ja -laitoksia ja jotka toimivat taloudellisten intressien mukaisesti. Taloudelliseen ulottuvuuteen kuuluu myös turvaamiskustannusten oikeudenmukainen jakaminen eri toimijoiden kesken. Tekninen ulottuvuus käsittää tekniikan kehittymisen ja sen hyödyntämisen sekä kaikki ne käytännön ratkaisut ja toimenpiteet, joita valtiot ja yritykset tekevät turvatakseen kriittisen infrastruktuurinsa toimivuutta mahdollisten häiriöiden varalta. Voidakseen turvata kriittistä infrastruktuuria, näiden ulottuvuuksien tulee olla sopusoinnussa keskenään ja yhteistyön kaikkien toimijoiden kesken on sujuttava moitteettomasti. Juuri tästä syystä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminta on välttämätöntä. 5 RAND:in tutkimus (ks. edellinen sivu) jakaa CIP:n kahteen ulottuvuuteen; poliittiseen ja tekniseen. Mielestäni varsinkin tieto- ja televiestintäinfrastruktuurin kohdalla yksityisen sektorin vahva asema vaatii, että taloudelliset tekijät huomioidaan paremmin.

17 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 17 [17] Kolme käsitteellistä ongelmaa CIP ja CIIP Tutkijat Myriam Dunn ja Isabelle Wigert 6 identifioivat kolme keskeistä käsitteellistä ongelmaa nykyisessä kriittisen infrastruktuurin turvaamistoiminnassa. Ensimmäinen on se, ettei kriittisen infrastruktuurin ja kriittisen tietoteknisen infrastruktuurin käsitteiden välille ole tehty selvää käsitteellistä eroa. Käsitteellä kriittinen infrastruktuuri tarkoitettiin aluksi televiestintä- ja tietojärjestelmiä, joiden toimiminen on välttämätöntä miltei kaikille muille yhteiskunnan toiminnoille 7. Kriittisen infrastruktuurin turvaamistoiminnan laajentuessa kriittisen infrastruktuurin käsitteeseen liitettiin kuitenkin joukko muita tärkeitä toimintoja, kuten kuljetusinfrastruktuuri, energiainfrastruktuuri ym., kuitenkin selvittämättä, mikä näiden asema ja kriittisyys on verrattuna tietoinfrastruktuureihin. Tämä on johtanut siihen, että kriittisestä tietoteknisestä infrastruktuurista (Critical Information Infrastructure, CII) on alettu puhua erillään muusta kriittisestä infrastruktuurista, jolloin kriittisen infrastruktuurin käsitteeseen mahtuu muitakin toimintoja. Kriittinen tietotekninen infrastruktuuri on edelleen keskeisessä asemassa useiden maiden ja organisaatioiden turvaamistoiminnassa. Epäselvyys näiden kahden käsitteen välillä ilmenee monta kertaa tässä raportissa, etenkin maakohtaisessa vertailussa. Joidenkin maiden CIP-toiminta on ainoastaan CIIP-toimintaa, vaikka kulkeekin CIP-käsitteen alla, ja joidenkin maiden toiminta kulkee nimellä CIIP, mutta käsittää itse asiassa myös CIP-toimintaa. Mitä on kriittisyys? Toinen Dunnin ja Wigertin tiedostama ongelma on selvittää, mitä pitää turvata. Infrastruktuurit eivät ole pelkästään itsessään kriittisiä, vaan ne yhteiskunnalliset toiminnot, jotka ovat mahdollisia infrastruktuurien ansiosta, ovat kriittisiä. Infrastruktuuri ei myöskään ole kriittinen kokonaisuudessaan, vaan kriittisiä ovat infrastruktuurijärjestelmän sisällä olevat komponentit, joiden kriittisyys järjestelmän toiminnalle voi olla eriasteinen. Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen onkin siksi hyvin abstrakti toiminto, vaikka termi infrastruktuuri ehkä antaa konkreettisemman käsityksen. Kriittisyys voidaan nähdä teknisenä tai symbolisena. Teknisesti kriittinen on kiinteän infrastruktuurin osa tai komponentti johtuen sen keskeisestä asemasta infra- 6 Dunn, Myriam ja Wigert, Isabelle: The International CIIP-Handbook 2004: Findings and Prospects, The CIP Report, December 2003/Volume 2, Number 6; report_ 2.6.pdf 7 Purhonen, Mika: Yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri ja sen turvaaminen, HS

18 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 18 [18] struktuurijärjestelmässä tai eri järjestelmien yhtymäkohdassa. Komponentti on symbolisesti kriittinen johtuen sen roolista tai funktiosta yhteiskunnalle. Molemmat käsitykset kriittisyydestä ovat tarpeellisia. Teknisellä lähestymistavalla voidaan selvittää ne kriittiset komponentit infrastruktuurien sisällä, joita vahvistamalla lisätään infrastruktuurijärjestelmän sietokykyä. Symbolinen lähestymistapa vuorostaan soveltuu paremmin kokonaisuuden hahmottamiseen ja sitä kautta vahvistettavien kohtien tärkeyden arvioimiseen. Riippuvuussuhteet Kolmas ongelma koskee kriittisen infrastruktuurin turvaamisen vaikeutta, joka johtuu toimintojen keskinäisistä riippuvuuksista. Eri aloilla tapahtunut teknologinen kehitys on viime vuosina aiheuttanut muun muassa sen, että monet kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvat sektorit (esim. kuljetus, televiestintä, pankki- ja rahoitustoiminta, julkiset palvelut) ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan 8. Tämä vaikeuttaa aiheen käsitteellistä tarkastelua ja aiheuttaa helposti hämmennystä siitä, mitä kriittisellä infrastruktuurilla ja sen turvaamisella oikein tarkoitetaan. Ihmiset tarkoittavat usein eri asioita puhuessaan kriittisestä infrastruktuurista tai puhuvat samoista asioista eri käsitteillä. Ei ole myöskään vielä olemassa yleisesti toimivia analyysimalleja, joilla pystyttäisiin selvittämään monimutkaisia riippuvuussuhteita ja näiden mahdollisia vaikutuksia. Ilman näitä analyyseja lainsäädäntö, poliittinen päätöksenteko ja varsinkin resurssien allokointi kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi on vaikeaa. Tutkimustoiminta onkin siksi keskeinen osa tätä aluetta, ja tutkimushankkeita on aloitettu monissa maissa Käytännön ongelmia Yleisesti voisi sanoa, että kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi on selvitettävä, mitkä toiminnot ovat välttämättömiä yhteiskunnalle ja mitkä infrastruktuurijärjestelmät ovat välttämättömiä näiden toimivuudelle. Tämän jälkeen selvitetään ne osat ja komponentit eri infrastruktuurijärjestelmissä, jotka ovat kriittisiä järjestelmien toimivuudelle yksinään ja keskenään. Lisäksi on selvitettävä, millä tavalla nämä ovat riippuvaisia keskenään ja tämän perusteella on asetettava osat tärkeysjärjestykseen. Ongelma lienee siinä, että kriittisiä kohtia on niin monta ja että infrastruktuurien kehittyessä ne lisääntyvät ja muuttuvat niin nopeasti, ettei niitä ole mahdollista luetteloida. Toisaalta riippuvuussuhteita on mahdoton selvittää tuntematta kriittisiä kohtia. Monet kriittiset infrastruktuurit ovat kehittyneet hyvin monimutkaisiksi ja toisistaan riippuvaisiksi, ja ne kuuluvat monille eri omistajille. Tästä johtuen mikään valtionhallinto, alue tai yritys ei voi enää yksin tuottaa tarvittavaa suojausta. Li- 8 Dunn, Myriam ja Wigert, Isabelle; Swiss Federal Institute of Technology; Center for Security Studies and Conflict Research, Ernst Basler+Partners Ltd: The International Critical Information Infrastructure Protection Handbook 2004,

19 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 19 [19] sääntynyt riippuvuus tietoteknisten järjestelmien kautta toisiinsa linkittyneiden avainsektoreiden välillä tarkoittaa, että yhdellä sektorilla ilmenevä häiriö leviää nopeasti muihin sektoreihin. Esimerkiksi sähkötuotannossa tapahtuva vakava häiriö tuntuu nopeasti televiestintäsektorilla, jossa mikä tahansa häiriö vaikuttaa nopeasti pankki- ja kuljetussektoreihin jne. Tästä syystä tarvitaan infrastruktuurin häiriönsietokyvyn ja toimivuuden takaamiseksi siviiliväestön, liike-elämän ja valtionhallinnon yhteistyötä. Vaikutukset eivät myöskään enää rajoitu yhteen valtioon. Kriittiset infrastruktuurit ylittävät valtioiden rajat, kuten myös mahdollisen häiriön seuraukset. Yhden valtion energiasektorilla tapahtuva vakava häiriö voi aiheuttaa huomattavia seurauksia naapurivaltioiden turvallisuuteen. Kansalliset sähköjärjestelmät ovat monessa tapauksessa yhdistetyt toisiinsa, maksu- ja tietoliikennejärjestelmät ovat kietoutuneet yhteen ja lentoliikenteen hallintajärjestelmät ylittävät usein valtioiden rajat. Myös öljy- ja kaasuputket sekä rautatieverkot ylittävät usein rajoja. On helposti ymmärrettävissä, että vakava häiriö yhdellä em. sektorilla, tapahtui se mistä syystä tahansa, voi aiheuttaa tuntuvia seurauksia toisessa maassa.

20 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 20 [20] 3 Kansainväliset organisaatiot 3.1 Nato Syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskut New Yorkiin ja Washingtoniin ajankohtaistivat kysymyksen kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuksista tämänkaltaisissa hyökkäyksissä. USA:n aloitteesta Nato ryhtyi selvittämään, mitä liittolaisten ja myös rauhankumppaneiden kesken voisi tehdä kriittisen infrastruktuurin turvaamisen alalla. Naton ministerineuvoston ohjeessa siviilivalmiuden suunnittelutoiminnalle (Civil Emergency Planning, CEP) vuosille todetaan, että CIP:n merkitys siviilikriisinhallinnalle on lisääntynyt ja että selvitys- ja määrittelytoimenpiteet ovat tarpeen. CIP-toiminnan on Natossa nähty sopivan ensi sijassa rauhankumppanuusyhteistyöhön. Natolla ei, yhtä öljyputkea ja päämajojen välisiä viestintäjärjestelmiä lukuun ottamatta, ole omaa infrastruktuuria. Naton rooli kriittisen infrastruktuurin turvaamisessa on tästä syystä koordinoiva ja neuvoa antava. Tämän lisäksi Nato voi tehdä selvityksiä eri maiden järjestelyistä ja valmiuksista. Päävastuu kriittisen infrastruktuurin käytännön turvaamisesta on kuitenkin ensi sijassa jäsenvaltioilla. Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen vaatii sektoreiden välisen yhteistoiminnan lisäksi myös yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Natolla ei ole lainsäädäntövaltuuksia, joten ainoa tapa vaikuttaa yksityisen sektorin toimintaan on yhteisten toimintasuunnitelmien kehittäminen ja kansallisten lainsäädäntöelinten toiminnan koordinoiminen. Naton CIP-toiminnassa yhteistyö yksityisen sektorin kanssa asetetaankin lainsäädännön edelle. Päämääränä tällä alueella on kehottaa kaikkia EAPC-maita tunnistamaan CIP-toiminnan tärkeys omille kansakunnilleen ja kansainväliselle yhteisölle, ja korostaa, että kriittisen infrastruktuurin turvaaminen on niin tehokas kuin sen heikoin lenkki. Naton päätavoite on tukea valtioiden mahdollisuuksia säilyttää kykynsä päättää ja toimia sekä luoda sellaiset olosuhteet, joissa yhteiskunta voi säilyttää toimintakykynsä Organisaatio Naton siviilivalmiustoiminnasta vastaa neuvoston alainen johtava siviilivalmiussuunnittelukomitea SCEPC (Senior Civil Emergency Planning Committee). Komitean toimintaan voivat osallistua kaikki Naton rauhankumppanuusohjelmaan PfP:iin (Partnership for Peace) ja Euro-Atlanttiseen kumppanuusneuvostoon EAPC:iin (Euro-Atlantic Partnership Council) kuuluvat maat, ellei toisin päätetä. SCEPC:llä on

21 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 21 [21] kahdeksan alakomiteaa, jotka vastaavat eri yhteiskuntasektoreiden valmiussuunnittelusta. Nämä komiteat ovat: Elintarvike- ja maatalouskomitea Ilmakuljetuskomitea Lääkintähuoltokomitea Maakuljetuskomitea Merikuljetuskomitea Teollisuuskomitea Tietoliikennekomitea Väestönsuojelukomitea FAPC CAPC JMC PBIST PBOS IPC CCPC CPC Food and Agriculture Planning Committee Civil Aviation Planning Committee Joint Medical Committee Planning Board for Inland Surface Transport Planning Board for Ocean Shipping Industrial Planning Committee Civil Communications Planning Committee Civil Protection Committee Syyskuussa 2001 EAPC perusti työryhmän (CPC AHG) paneutumaan kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen. Työryhmä perustettiin johtavan siviilivalmiussuunnittelukomitean SCEPC:n alaisen väestönsuojelukomitean CPC:n alaiseksi. CPC:llä on vastuu CIP-toiminnasta SCEPC:ssa. Vuonna 2002 työryhmä teki selvityksen eri maiden CIP-järjestelyistä. Selvityksessä kävi ilmi, että maiden järjestelyissä on suuria eroja ja puutteita. Näiden korjaamiseksi työryhmälle annettiin tehtäväksi laatia toimintakehys ja -suunnitelma CIP-toiminnalle. Vaikka CPC vastaa Naton CIP-toiminnasta, tämä toiminta kuitenkin edellyttää kaikkien muiden SCEPC:n työryhmien ja komiteoiden osallistumista. Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen on luonteeltaan horisontaalista, ja infrastruktuurien keskinäiset riippuvuussuhteet tekevät yhteistyön eri komiteoiden kesken välttämättömäksi. Elintarvike- ja maatalouskomitea FAPC (Food and Agriculture Committee) onkin tehnyt aloitteen kutsumalla muiden komiteoiden asiantuntijoita seminaareihinsa käsittelemään CIP:ia. Myös teollisuuskomitea IPC, tietoliikennekomitea CCPC ja ilmakuljetuskomitea CAPC ovat nostaneet esille CIP-toiminnan tärkeyden heille kuuluvien infrastruktuurisektoreiden osalta. CPC:n AHG on laatinut CIP-toiminnan jatkotoimenpiteiksi suunnitelman, josta ilmenevät tärkeimmät toimenpiteet EAPC-maiden CIP-valmiuksien kohentamiseksi. Suunnitelmassa on kolme toimenpideluokkaa: välittömät (6 12 kuukautta), keskipitkän aikavälin (12 24 kuukautta) ja pitkän aikavälin toimenpiteet (24 48 kuukautta). Suunnitelmassa ehdotetaan, että CPC keskittyisi valtioiden avustamiseen siviiliväestön suojaamiseksi terroristihyökkäyksissä kriittistä infrastruktuuria vastaan sekä myös CBRN-hyökkäyksissä (Chemical, Biological, Radiological and Nuclear). Muita tärkeitä tehtäviä ovat tietoisuuden lisääminen, tiedonvaihto, kriittisen infrastruktuurin kartoittaminen, riippuvuussuhteiden selvittäminen ja CIP-näkökohtien liittäminen Naton kriisinhallintaharjoituksiin Naton CIP-käsite CPC:n esittämä ja SCEPC:n hyväksymä kriittisen infrastruktuurin työmääritelmä toimii peruslinjana Naton CIP-toiminnalle kokonaisuudessaan. Kriittistä infrastruktuuria ovat laitokset, laitteet, palvelut ja tietojärjestelmät, jotka ovat kansakunnalle niin tärkeitä, että niiden toimintakyvyttömyydellä tai tuhou-

22 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 22 [22] tumisella olisi heikentävä vaikutus kansalliseen turvallisuuteen, kansantalouteen, terveyteen ja/tai valtionhallinnon tehokkaaseen toimintakykyyn. [ ] Kriittisen infrastruktuurin turvaamisella tarkoitetaan niitä suunnitelmia, toimenpiteitä ja yhteistoimintaa, joita valtionjohdot, omistajat ja osakkaat toteuttavat suojatakseen kriittistä infrastruktuuriaan. Naton määritelmän mukaan kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvat seuraavat sektorit: Elintarvikehuolto Energiahuolto (sähkö, ydinvoima, maakaasu, öljy ja padot) Kansallisomaisuus Kemianteollisuus Kuljetukset (ilma-, maantie- ja rautatiekuljetukset, satamat ja vesireitit) Maatalous Pankki- ja rahoitustoiminta Posti- ja rahtitoiminnot Puolustusvälineteollisuus Terveydenhuolto ja pelastuspalvelut Tieto- ja televiestintäjärjestelmät Vesihuolto Food Energy (electrical, nuclear, gas, oil and dams) National monuments and icons Chemical industry Transportation (air, road, rail, port, waterways) Agriculture Banking and finance Postal and shipping sectors Defence industry Health systems and emergency services Information and telecommunications Water Tämä määritelmä on luonteeltaan niin laaja, että sen alle mahtuu hyvin paljon erilaisia kriittisen infrastruktuurin määritelmiä ja turvaamisjärjestelyjä. Tämä on ominaista Naton organisaatiolle, jossa kaikki toiminta perustuu jäsenten väliseen yhteisymmärrykseen, mikä vuorostaan vaatii kompromisseja Tietoliikenneinfrastruktuuri Kriittisen tietoliikenneinfrastruktuurin turvaaminen on Natossa nostettu esille erityisen tärkeänä osana CIP-toimintaa. Tietoliikennekomitea (Civil Communications Planning Committee, CCPC), joka vastaa tästä sektorista, esitti vuonna 2002 työpaperin kriittisen televiestintäinfrastruktuurin turvaamisesta, jossa alue analysoidaan perusteellisesti ja jossa esitetään ehdotuksia sekä kansallisille että kansainvälisille toimenpiteille. Televiestintäturvallisuuden kolme tärkeintä elementtiä ovat tiedon käytettävyys, eheys ja luottamuksellisuus. Samalla tavalla kuin CIPtoiminnassa, yhteistyö yksityisen sektorin kanssa on erittäin tärkeää. Tämä johtuu paljolti viime vuosien yhä nopeutuneesta televiestintäinfrastruktuurin yksityistämisestä sekä televiestintäyritysten kansainvälistymisestä. Televiestintä on sektori, josta monet muut sektorit ovat riippuvaisia, ja siksi se on kriisitilanteessa ratkaiseva yhteiskunnan toimintakyvylle. Samalla tietoliikennesektori on riippuvainen mm. energiatuotannosta. Esimerkiksi televiestintäpalvelujen tuottajat ovat riippuvaisia energiateollisuuden tuottamasta sähköstä voidakseen käyttää laitteitaan. Sähköntuottajat taas ovat riippuvaisia televiestintäinfrastruktuurista voidakseen hallita sähköverkkoja, ts. voidakseen siirtää valvontatietoja, joita tarvitaan voimantuotannossa ja laajojen sähköverkkojen hallinnassa.

23 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 23 [23] Tietoliikennesektorin ja muiden sektoreiden välisistä keskinäisistä riippuvuussuhteista olisi näistä syistä hyvä tehdä yleiskatsaus, joka toimisi lähtökohtana valmiussuunnittelun kehittämiselle. Kriittisen infrastruktuurin eri sektoreiden välisen tiedonvaihdon parantaminen on ensisijaisen tärkeää. Syvempi tietämys toisten sektoreiden kriittisistä elementeistä lisää infrastruktuurien luotettavuutta ja selviytymiskykyä. Mahdollinen ongelmakohta voi olla tekniikan nopea kehittyminen, jonka seurauksena viranomaisilla ja muilla päättävillä elimillä on vanhentunutta tietoa ja tietotaitoa. Vaarana on, että päätökset ja toimenpiteet eivät vastaa nykyistä uhkakuvaa. Myös järjestelmien monimutkaisuus lisääntyy, johtuen kasvavista keskinäisriippuvuuksista sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. CCPC:n laatima määritelmä kriittisestä tietoliikenneinfrastruktuurista on seuraava: Kriittiseen tietoliikenneinfrastruktuuriin kuuluvat fyysiset televiestintätekniikan laitteistot, verkot ja resurssit, joiden tuholla tai toiminnan pysähtymisellä olisi merkittävä vaikutus sekä tietoliikenneinfrastruktuurin että muun kansallisen kriittisen infrastruktuurin toimintakykyyn. Tietoliikenneinfrastruktuurin tärkeimmät elementit ovat: - liityntäverkko - siirtoverkko, joka yhdistää kansalliset ja maailmanlaajuiset verkot - palveluverkko, joka ohjaa yhteyksiä palvelimien välillä - erilaiset operatiiviset sekä hallintajärjestelmät telepalvelujen kunnossapitämiseksi. Verkot muodostuvat kolmesta erilaisesta komponentista; välitysjärjestelmät, siirtoverkot ja hallintajärjestelmät. Kytkentäkomponentit suuntaavat tietovirran, siirtoverkko kuljettaa lähetyksiä ja hallinta- ja operatiiviset järjestelmät hallinnoivat verkkoja. Operatiivisten ja palveluelementtien toiminnot on usein rakennettu erillisinä verkkoina, jotka solmukohtien ja linkkien kautta yhtyvät isäntäverkkoon. Nämä voidaan nähdä erillisinä sisäisinä palveluverkkoina, jotka kuitenkin ovat erilaiset riippuen palvelun tuottajasta. Kaikki elementit ovat välttämättömiä verkkojärjestelmän toiminnalle. Yhdessä komponentissa tapahtuvan häiriön aiheuttamat seuraukset riippuvat häiriön vakavuudesta ja verkkojen keskinäisistä liitäntäjärjestelyistä. Kokonaisjärjestelmän turvaaminen edellyttää siksi toimenpiteitä jokaisen järjestelmäelementin turvaamiseksi.

24 CIP Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen 24 [24] Uhkakuvat ja turvaamistoimenpiteet Viestintäverkkoihin kohdistuvat uhkakuvat voivat syntyä monin eri tavoin, satunnaisesti tai tahallisesti. Satunnaisiin uhkiin kuuluvat luonnollisista syistä syntyneet uhat ja fyysiset tahattomat uhat, kuten myrsky, ukkonen, rakennevirhe, laitevika, henkilöstön virhe, kaivinkone tai onnettomuus. Tahallisiin uhkiin kuuluvat fyysiset hyökkäykset, sähkömagneettiset hyökkäykset, tietoverkkohyökkäykset, palvelunesto sekä inhimilliset tekijät, kuten sisäpiiritoimija, käyttäjän manipulointi tai taloudelliset tekijät. Kaikki infrastruktuurit, tuotanto ja hallinto ovat riippuvaisia tietojärjestelmistä ja tietoliikenneyhteyksistä, jolloin kokonaisuudesta muodostuu pakostakin kompleksinen verkosto, matriisi. Ongelmat voivat näin siirtyä järjestelmästä toiseen, jolloin voi syntyä ns. kumulatiivisia, kasautuvia riskejä. Systeemien monimutkaisuus asettaa suuret vaatimukset operoivalle henkilöstölle, minkä johdosta yritykset voivat helposti tuntea, että osaavaa henkilöstöä ei ole riittävästi. Laite- ja järjestelmäkehitys on myös nopeaa ja voi ylittää käyttäjien taloudelliset mahdollisuudet ja omaksumiskyvyn. Järjestelmät on myös suojattava ja ohjelmistoja jatkuvasti päivitettävä. Avoimessa ympäristössä tietoturvasta huolehtiminen muodostuu keskeiseksi toiminnoksi. Kaikki tämä lisää entisestään painetta tietojärjestelmien ylläpidon ja kehittämisen ulkoistamiseen, mihin markkinavoimat näyttävät muutenkin vievän. Ulkoistamiseen voi myös liittyä riskejä, ellei sopimuksiin ja erityisesti niiden force majeure -ehtoihin kiinnitetä riittävästi huomiota. Vaikka onkin mahdotonta määrittää tarkkoja skenaarioita tulevaisuuden uhkista, on varmaa, että katkosten vaikutukset ovat laajat johtuen suuresta keskinäisriippuvuudesta. Verkot muuttuvat vaarallisen haavoittuviksi johtuen monista syistä. Perinteiset, hyvin turvatut verkot konvergoituvat turvattomampiin IPpohjaisiin verkkoihin. Tämä johtaa yhteiseen haavoittuvuuteen, mikä alentaa televiestintäverkkojen turvallisuutta. Erityisen huolestuttavaa on, että IP-pohjaista verkkoa vastaan tehtävässä hyökkäyksessä tarvittavat välineet ovat helppokäyttöisiä ja helposti saatavia. On olemassa monia eri vaihtoehtoja kriittisten viestintäverkkojen kestävyyden, käytettävyyden, eheyden ja luottamuksellisuuden turvaamiseksi. Uhkaskenaario määrittää, mitä vaihtoehtoa sovelletaan missäkin tilanteessa. Toteuttamiskelpoisia turvaamistoimenpiteitä ovat esimerkiksi: - tietoisuus ja asiantuntemus: eri toimijoiden tietoisuus, asiantuntemus ja koulutus, tutkimus ja kehitys, tiedonvaihto - rakenteelliset ja tekniset toimenpiteet: kapasiteetinhallinta, kansainväliset priorisointijärjestelyt, kansallinen verkkovierailu ( national roaming ), redundanssi, verkonhallintajärjestelmät, tehokas operaattoreiden ja/tai palveluntuottajien välinen yhteistyö

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö. Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen

Rakennettu ympäristö. Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen Rakennettu ympäristö Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen Kiinteistö on oikeuksien, rajoitusten ja velvollisuuksien muodostama alueellisesti rajattu kokonaisuus Reaalitalouden yksikkö Maankäytön yksikkö

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä

Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä Mika Lauhde Vice President, Government Relations and Business Development SSH Communications Security

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

papinet -sanomastandardit

papinet -sanomastandardit papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimus kattoi 5 Pohjoismaata, joissa haastateltiin yhteensä 4586 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN

KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN QUESTIONNAIRE: FSD2126 PRESIDENTIAL ELECTIONS 2006: CANDIDATE RESPONSES TO HS CANDIDATE SELECTOR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology 1 Finland as a part of the World Kuva: NASA Globalisation and the structural change of trade

Lisätiedot

Enhancing our Heritage Toolkit. Työkalupakki

Enhancing our Heritage Toolkit. Työkalupakki Enhancing our Heritage Toolkit Työkalupakki Hoito- ja käyttösuunnitelmien i vaikuttavuuden arviointia i EoH yleistä Arviointivälineitä i i i äja prosesseja kehitetty khi kohdevastaavien kanssa (alunperin

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Cross Border Bioenergy

Cross Border Bioenergy www.crossborderbioenergy.eu www.aebiom.org Cross Border Bioenergy Markkinatukea Eurooppaan toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry BIOENERGIAPÄIVÄT 2011, Helsinki Contract

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi Background info STOK: development center for technology related to building automation

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2012

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2012 F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2012 Toimitusjohtajan katsaus Christian Fredrikson 3. huhtikuuta 2012 Protecting the irreplaceable f-secure.com Sisältö 1. F-Secure lyhyesti 2. Taloudellinen katsaus 2011 3.

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Pohjoinen ulottovuus ja uudet näkökulmat

Pohjoinen ulottovuus ja uudet näkökulmat Pohjoinen ulottovuus ja uudet näkökulmat Juha Ala-Mursula, johtaja BusinessOulu Video: Oulu - Kaupunkielämää Teollisuuden uudet mahdollisuudet? Digitalisaatio muuttaa myös teollisuutta, kun koneita kehitetään

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin. Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft.

Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin. Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft. Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft.com Agenda 29.11.2011 Microsoftin strategia pähkinän kuoressa Kuluttajat

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

RAKENNETUN(OMAISUUDEN( DIGITALISAATIO

RAKENNETUN(OMAISUUDEN( DIGITALISAATIO RAKENNETUN(OMAISUUDEN( DIGITALISAATIO TOMI%HENTTINEN Arkkitehti SAFA buildingsmart Finland,%puheenjohtaja ABOUT ME TOMI HENTTINEN M.Sc. (Archit.) SAFA buildingsmart Finland, Chair Gravicon Oy, Founder,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 Struve route description NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 https://www.youtube.com/watch?v =f-up1t1es6s# http://www.geocaching.com/track/ map_gm.aspx?id=2954533 http://www.savasrokiskis.lt/en/struv e-route

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot S-funktio on ohjelmointikielellä (Matlab, C, Fortran) laadittu oma algoritmi tai dynaamisen järjestelmän kuvaus, jota voidaan käyttää Simulink-malleissa kuin mitä tahansa valmista lohkoa. S-funktion rakenne

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot

Structure of Service Production in Central Finland

Structure of Service Production in Central Finland Structure of Service Production in Central Finland Martti Ahokas Regional Council of Central Finland Introduction Traditionally services in Finland produced by over 400 municipalities The service production

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen

Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen SEMINAARI ILMASTONMUUTOKSEN KANSALLISESTA SOPEUTUMISSTRATEGIASTA 10.4 2014 Sirkku Juhola Sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutusten määritelmiä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation Oy Annette Tillander Ab Ateljee Tehtaankatu 26 C 00150 Helsinki Unioninkatu 15 00130 Helsinki annette@atillander.fi 09-670 100 Fabriksgatan 26 C 00150 Helsingfors Unionsgatan 15 00130 Helsingfors www.facebook.com/annettetillander

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Employer Counselling www.tyomieli.fi Many models focus on rehabilitees We need to take care

Lisätiedot

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA THE SHORENSTEIN CENTER ON THE PRESS, POLITICS & PUBLIC POLICY JOHN F. KENNEDY SCHOOL OF GOVERNMENT, HARVARD UNIVERSITY, CAMBRIDGE, MA 0238 PIPPA_NORRIS@HARVARD.EDU. FAX:

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Patentit Teollisuus Tekniikka 2014 2015 Erikoistyö (salainen), tiivistelmä TkT Kari Koskenhely, PRH 25.6.2015 Helsinki Aalto University Professional Development

Lisätiedot