JH-Kuljetus pani tehoa puun

Transkriptio

1 Kaskisten puuntuonti nousee uusiin lukemiin JH-Kuljetus pani tehoa puun Tammikuun alkuviikoilla on Kaskisten sataman puulaiturissa tavallistakin kiireempi. Purkuvuorossa on panamalainen m/s Antares G lastinaan 38,000 kuutiometriä uruguaylaista eukalyptysta ja redillä, sataman ulkopuolella, odottelee sisarlaiva m/s Atermon samanlaisessa lastissa. Kaskisten satamassa operoi seinäjokelainen JH Kuljetus Oy, se on huolehtinut sataman raakapuutoiminnoista jo vuosia. Nyt Jukka Haaviston johtama yritys huolehtii raakapuun laivasta tehtaalle ja sellukuljetukset tehtaalta satamaan. Työmäärä kasvaa huimasti, kun Botnian sellutehdas ja vastavalmistunut M-Realin kemihierretehdas lisäävät tuotantoaan. Viime vuonna Kaskisiin tuotiin kuitupuuta kuutiota; tänä vuonna tuontimäärä nousee yli miljoonaan kuution. Sellua lähtee puolestaan miljoonan tonnin verran. Homma ei toimi perinteisin menetelmin, vaan sitä varten on rakennettu aivan oma tehokkaisiin materiaalinkäsittelykoneisiin ja maantiejuniin perustuva logistiikkakonsepti. J Ma Ak Ko Mo Vä Va Etu Tak Vä 72

2 ja sellun siirtoon Eukalyptuslasti siirtyy laivan omien nostureiden ja JH- Kuljetuksen materiaalinkäsittelykoneiden voimin osin suoraan kuljetusautoihin ja niillä tehtaalle, osin iso puumäärä varastoidaan väliaikaisesti satama-alueelle. Teräsvanteisten nippujen käsittely oli uutta, valtaosin puu tulee proomuissa ja laivoissa irrallisena. JH-Kuljetuksen rekkajuniin perustuvaa kuljetuskonseptia on käyty katsomassa kauempaakin, kertoo toimitusjohtaja Jukka Haavisto. - Samantyyppisiä ratkaisuja voi syntyä muuallakin. Jukan mielessä muhii myös nykyistäkin laajempien logististen kokonaispalvelujen tarjoaminen asiakkaalle. Ajatuksissa kehittyy koko ajan myös uudenlaisia, perinteistä tapaa kustannustehokkaampia, toimintamalleja kannon ja tehtaan välille. Kun M-Real päätti investoida uuteen kemihierretehtaaseen Kaskisiin, syntyi tarve rakentaa uudenlainen logistinen kokonaisratkaisu hoitamaan kasvavat tavaravirrat tehdasalueen ja sataman välillä varmasti, tehokkaasti ja kilpailukyisesti. Perustan uudelle järjestelmälle loivat tehtaiden logistiikasta vastaavat; sen pohjalta järjestettiin tarjouskilpailu. Varsin varhaisessa vaiheessa mukaan kehitystyöhön tuli myös tarjouskilvan voittanut JH Kuljetus Oy. - Lähtökohta uudelle toimintamallille oli sataman ja tehdasalueen välille rakennettava tieyhteys, jolla voidaan liikkua yleisiä teitä pidemmillä ajoneuvoilla ja huomattavasti suuremmilla kokonaismassoilla, kertoo Haavisto. - Tajusin, että homma ei toimi enää kannattavasti perinteisillä puutavarayhdistelmillä eikä sen paremmin kasetteihin H-KULJETUKSEN ROADTRAIN-VOLVON FAKTOJA lli: seliväli: konaismassa: ottori: äntömomentti: ihteisto: akseli: a-akseli: lityssuhde: Volvo FM12 6x4 vetoauto mm tonnia Volvo D 12D 460/460 hv Nm ( rpm) VT22006PT Powertronic täysautomaatti 9,0 tonnia 32,0 tonnia, napavälitteinen 5,41:1 73

3 Panaman lipun alla purjehtivat vuonna 1984 rakennettu Antares G ja sen pari vuotta nuorempi sisarlaiva Atermon ovat suurimmat laivat, jotka ovat käyneet Kaskisten satamassa tällä vuosituhannella. Laivat ovat 180 metriä pitkiä. Leveyttä on 30,5 metriä ja kuollutta painoa runsaat tonnia. Laivaan mahtuu jopa runsaat kuutiota puuta, mutta Kaskisten yhdeksän metrin väylä jää silloin matalaksi. ja vetomestareihin perustuvilla ratkaisuillakaan. Siirrettävät tavaramäärät ovat niin suuria ja aikataulutus hyvin tarkkaa. - Päädyimme rekkajuniin. Yli 30 metrisiin yhdistelmiin, joiden kokonaispainoissa päästään jopa 140 tonniin, selittää Jukka Haavisto. Vetoautoja hankittiin lopulta kolme, Var- muuden vuoksi. Volvot toimivat odotettuakin paremmin Raskaiden rekkajunien vetureiksi JH-Kuljetus valitsi Volvon. Ratkaisevimmat tekijät olivat Volvon vaihteisto ja vankka Täysi sellulasti saapuu satamaan. Vetoauto jättää täyden perävaunun purettavaksi, ottaa tyhjän tilalle ja palaa samantien takaisin tehtaalle. vetolinja. Volvo oli myös innolla mukana haastavassa kehitysprojektissa. Suomessa asiaan innostui erityisesti Kurre Westenius ja Göteborgin tehtaalla melkein koko tuotekehitysosasto, kertoo Jukka ja kehuu lisää. - Autot ovat toimineet odotettuakin paremmin. Voimaa on riittävästi eikä talvikaan ole aiheuttanut ongelmia. Raskaassa ajossa on aina riski, että jokin paikka pettää. Siksi huollon pitää toimia kellon ympäri ja varmasti. Jotta puu ja sellu kulkevat suunnitellusti yötä päivää, ei autoja ole varaa seisottaa pitkään korjaamolla tai odottelemassa korjausaikaa, sanoo Haavisto. Kaskisten konseptissa asia ratkaistiin niin, että Volvo -huolto Närpiön Käyttöautossa on jatkuvassa 24 tunnin valmiudessa mahdollisia korjauksia varten. Perävaunut kovilla Jos joutuvat rekkajunan veto- JH-Kuljetuksen satamakalustoon kuuluu mm. kolme järeää materiaalinkäsittelykonetta. Neljäskin on tulossa. Purkupuuhissa toimitusjohtaja Jukka Haavisto. Kaskisten satama-alueelta johtaa pelkästään raakapuun ja sellun kuljetuksiin rakennettu yksityistie suoraan Botnian ja M- Realin tehdasalueella. Se on yksi tehokkaan logistisen kokonaisratkaisun kulmakivi. 74

4 autot koville, eivät helpolla pääse perävaunutkaan. Perävaunut pankkovaunut puun kuljetukseen ja kapellivaunut sellunajoon - suunnitteli ja rakensi Jukka Haaviston osaomistama soinilainen perävaunuvalmistaja Matec-Trailer Oy. - Rakenteiden lujuudet perustuvat asiakkaan antamiin reunaehtoihin: 12,5 tonnin akselimassaan ja 40 kilometrin nopeuksiin. Kaiken kaikkiaan pyrittiin mahdollisimman vahvoihin, mutta yksinkertaisiin rakenteisiin, kertoo Haavisto. Puunkuljetusvaunuissa mitoituksen lähtökohtana oli materiaalinkäsittelykoneen kouran koko pankkojen mitat ovat kuin rautatievaunusta. 35 -metristen puutavarayhdistelmien hyötykuorma 80 tonnista 100:aan tonniiin. Sellua kulkee 32 metriä pitkässä kapelliyhdistelmässä niin ikään lähes sata tonnia. Tehokasta on Uusi logistiikkakonsepti onkin osoittanut tehokkuutensa. Yksi auto ja yksi mies siirtää parhaimmillaan 300 tonnia sellua tunnissa tehtaalta satamaan, Kaskisten satama on vuosia ollut yksi Suomen vilkkaimpia raakapuun tuontisatamia ja on sitä jatkossakin. Tänä vuonna satamaan tulee kuitupuuta yli miljoona kuutiometriä. Pääosin puu tulee Baltiasta ja Venäjältä. Alkuvuoden eukalyptustoimitukset Uruguayn puupelloilta saanevat niinikään jatkoa. raakapuussa päästään n. 250 mottiin tunnissa suoraan laivasta tehtaalle. Perinteisin menetelmin tähän tarvittaisiin 4-5 autoa ja 5-6 miestä laskee Haavisto. Miten tähän tultiin? Jukka Haaviston kiinnostus tehokkaaseen satamalogistiikkaan syntyi jo 90 luvun alussa. Kaskisiin alkoi tulla puuproomuja yhä tiheämmin ja meitä oli kymmenkunta maakunnan puutavara-autoilijaa niitä pur- Raakapuun tuonti Viime vuonna tuotiin Suomeen raakapuuta ennätysmäärä. Tarkat tilastot valmistuvat vasta lähiaikoina, mutta ennakkotietojen mukaan tuontimäärä kiipesi vuonna 2005 yli 22 miljoonaan kuutiometrin. Vuonna 2004 Suomeen tuodun raakapuun määrä oli Metlan keräämien tilastojen mukaan 16,9 miljoonaan kuutiometriä. Määrästä 83 prosenttia oli peräisin Venäjältä, 6 prosenttia Virosta ja 5 prosenttia Latviasta. Puun tuonti on lisääntynyt jatkuvasti vuodesta 1998 lähtien lukuunottamatta vuonna 2000 tapahtunutta hienoista notkahdusta. Valtaosa puuta tuodaan juna- ja autokuljetuksina itärajan yli, mutta riittää sitä satamiinkin. Vilkkain puun tuontisatama oli vuonna 2004 Kotka. Sinne tuli kuutiometriä raakapuuta. Toiseksi vilkkain tuontisatama oli Kaskinen ( kuutiometriä). Vilkkaimmat raakapuun tuontisatamat Satama Tuontimäärä v m³ Kotka Niputetun puun siirtäminen autoon oli tehtävä vaiheittain. Ensin yhdet niput suoraan laiturilta, ja nippujen hajottamisen jälkeen kuorma täytettiin kahmareilla. Tehtaan vaaka kertoi juuri tämän kuljetuksen kokonaispainoksi 101 tonnia, siitä hyötykuormaa kiloa. Markus Orava rälläköi autoon nostettujen puunippujen teräsvyöt poikki. Kaskinen Rauma Kemi Pietarsaari Hamina Inkoo Tolkkinen

5 kamassa. Homma alkoi pikkuhiljaa tuntua tehottomalta käpistelyltä kun toimittiin hitaiden vaijerinostureiden kanssa, muistelee Jukka. Tuontipuumäärien kasvaessa Haavisto alkoi rakennella mielessään uudenlaista kokonaiskuviota, muistelee Jukka. Kiertelin katsomassa eri puolilla miten hommia hoidetaan ja millaiset koneet soveltuisivat systeemiin. - Materiaalinkäsittelykoneita valmistava Veli Mantsinen oli jo aiemmin esittänyt vision, että hydraulikoneet tulevat satamiin ja Mantsinen oli jo rakentanutkin ensimmäisen. Esitin sitten Metsäliitolle tällaiseen koneeseen perustuvan satamakäsittelymallin ja sain sen läpi omalla riskillä, kertoo Jukka. - Varsin nopeasti havaittiin, että sataman vaijerikoneet jäivät puun ja sellun käsittelyssä Normaalisti satamaan saapuva puu puretaan laivasta suoraan autoon ja tehtaalle. Valtavien eukalyptuslastien kanssa oli toimittava toisin. Osa puusta välivarastoitiin satama-alueelle. JH-Kuljetukselle on lähiaikoina tulossa jo neljäs järeä materiaalinkäsittelykone. toiseksi uusi systeemi oli paljon nopeampi ja pyöri vähemreiden (Botnian tytäryhtiö Siltamassa toimivien operaattomällä väellä. va Shipping ja Baltic Tank) kanssa. Siitä alkoi kasvu, toinen kone hankittiin jo vuotta myöhemmin ja kolmas vuonna Nyt perinteisempien satamatoi mi- Työnjako JH-kuljetuksen ja on tulossa jo neljäs. joiden kesken on selvä. Me JH-Kuljetus tekee Kaskisissa hoidamme raakapuutoiminnot tiivistä yhteistyötä muiden sa- sekä Botnia Tankin materiaalinkäsittelyn omilla miehillä, Silva Shippingin satamaväki hoitaa muun, kiteyttää Jukka. Satamamaailmaan tulo ja yhteistyön rakentaminen perinteisten ahtaajien kanssa on vaatinut paljon paneutumista ja henkilöstön kouluttautumista uusiin asioihin. Lait ja asetukset, sopimukset sekä turvamääräykset on oltava kunnossa ja tunnettava ja toiminnan on oltava kaiken kaikkiaan hyvin läpinäkyvää. Se vaati opettelua, järjestelyä ja monenlaista sopimista, kertoo Haavisto. Kun kaikki on kunnossa, yhteistyö on sujunut kitkatta. JH-Kuljetus Oy rakentaa Kaskisten satamaan myös satamataloa, se valmistuu alkukeväästä. Uudisrakennukseen. muuttaa myös Kaskisten satamakonttori, tulli, merivartiosto ja Silva Shipping 76