Tervetuloa tutustumaan Varsinais- Suomen Muis3yhdistyksen Ensi3etopake:in!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tervetuloa tutustumaan Varsinais- Suomen Muis3yhdistyksen Ensi3etopake:in!"

Transkriptio

1 Tervetuloa tutustumaan Varsinais- Suomen Muis3yhdistyksen Ensi3etopake:in! Tämä %etopake, on tarkoite0u Sinulle, joka olet juuri kuullut sairastuneesi muis%sairauteen tai olet juuri kuullut läheisesi sairastuneen. Alussa saamasi %eto ei aina painu mieleen, ja %etoa on hyvä omaksua vähitellen omaan tah%in. Tästä %etopake%sta löydät %etoa ja vastauksia Sinua askarru0aviin kysymyksiin.

2 Ensi3etopake3n käy=öohjeet Tässä käy0öohjeet pähkinänkuoressa: Sivuilla asiat on esite0y lyhyes%. Useimmilta sivuilta voit jatkaa aiheeseen tutustumista klikkaamalla hiirellä itseäsi kiinnostavaa aihe0a keltaisesta palkista Jos et halua käydä läpi koko sisältöä, voit siirtyä suoraan itseäsi kiinnostavaan aiheeseen klikkaamalla sen otsikkoa seuraavalla sivulla olevasta lue0elosta.

3 Ensi3etopake3n sisältö 1. Mitä muistisairaudet ovat? 2. Mitä on dementia? 3. Mitä aivoissa tapahtuu? 4. Olisinko voinut estää sairastumisen? 5. Lääkehoito 6. Kuntoutus 7. Liikunnan merkitys 8. Ravitsemus 9. Mieliala 10. Apua arkeen 11. Etuudet, tuet ja palvelut 12. Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto 13. Muistiyhdistyksesi yhteystiedot

4 Mitä muis3sairaudet ovat? Kun epäilyt muis%n heikkenemisestä ovat syntyneet, olet kulkenut yksilöllistä hoitopolkua pitkin ja lopulta saanut diagnoosin. Muis% ja aja0elutoiminta voivat heikentyä monien eri sairauksien vuoksi. Etenevät muis%sairaudet ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Suomessa on yli muis3sairasta ihmistä, joten et ole sairautesi kanssa yksin!

5 Muis3sairauksia on useita Muis%sairaus etenee aina yksilöllises%, joten sairautesi kulku voi olla hyvin erilainen kuin muiden. Oirekuvat vaihtelevat suures% eikä tulevaisuu0a ole helppoa ennustaa. Yleisimpiä eteneviä muis%sairauksia ovat Alzheimerin tau% Verisuoniperäinen muis%sairaus Lewyn kappale - tau% Otsa- ohimolohkorappeuma Myös Parkinsonin tau% voidaan laskea eteneviin muis%sairauksiin sen aiheu0amien %edonkäsi0elyvaikeuksien vuoksi. Varsinais- Suomen Muis%yhdistys

6 Elämää muis3sairauden kanssa Vaikka eteneviä muis%sairauksia ei voidakaan parantaa, voidaan elämänlaatuun vaiku0aa kuntoutuksella ja lääkehoidolla. Harrastusten jatkaminen ja ystävien tapaaminen piristävät mieltä. Yksin ei siis kannata jäädä mureh%maan, vaan jatkaa omaa elämää uusista haasteista huolima0a. Lue tästä Alzheimerin tau%a sairastavan herran kertomus

7 To=a vai tarua? Sairauden kulkua ei voi ennustaa ajallises%. To0a. Muis%sairauksien kulussa on hyvin paljon yksilöllisiä eroja. Varsinkin sairauden alkuvaiheessa oireiden pahenemisen aikataulua on mahdoton sanoa. Myös se, missä järjestyksessä ja miten voimakkaas% oireet ilmenevät vaihtelee paljon. Sairaudentunto katoaa sairauden edetessä. To0a, monella sairaudentunto heikkenee sairauden edetessä. Sairastunut tarvitsee tällöin enemmän tukea ja läheisen vastuu arjesta lisääntyy.

8 To=a vai tarua? Kaikki muis%sairau0a sairastavat näkevät harhoja. Tarua, kaikki eivät näe harhoja. Harhat voivat olla myös ns. virhetulkintoja (esimerkiksi pimeässä esineet näy0ävät erilaisilta). Jotkut näkevät olema0omia ihmisiä, joiden kanssa myös ju0elevat. Muis%sairauksiin lii0yy usein unihäiriöitä. To0a, monella yöuni on rikkonaista. Sairastuneella voi olla nukahtamisvaikeuksia, aamuöistä heräilyä tai molempia. Unihäiriön laadusta kanna0aa keskustella lääkärin kanssa.

9 To=a vai tarua? Muis%sairauksiin lii0yy aina aggressiivinen käytös. Tarua. Toki muis%sairauksiin voi lii0yä ohimeneviä käytösoireita, kuten aggressiivisuu0a. Niiden syy tulee selvi0ää, jo0a osataan hoitaa / poistaa niitä aiheu0avat tekijät. Läheisellä on velvollisuus ryhtyä omaishoitajaksi. Tarua, mitään lakisääteistä velvoitusta ei ole. Omaishoitajaksi ryhtyminen on aina henkilön oma päätös, johon vaiku0avat halu, resurssit ja voimavarat.

10 Mitä on demen3a? Demen3a on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Kukaan meistä ei siis sairasta demen3aa. Yleisimmin demen%aoireyhtymän aiheu0ajana on etenevä muis%sairaus. Muis%häiriöiden lisäksi demen%aan lii0yy aina yksi tai useampi seuraavista:! kielellinen häiriö! kätevyyden heikkeneminen! tunnistamisen vaikeutuminen! monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen.

11 Miten demen3a ilmenee?! Oikeiden sanojen muistaminen, ymmärtäminen tai löytäminen on vaikeaa! Toistuvia kysymyksiä samasta aiheesta! Kyvy0ömyys tunnistaa aikaa tai paikkaa! Persoonallisuus ja käy0äytyminen muu0uu! Ohjeiden mukaan toimiminen ja arkipäivän toiminnoissa selviytyminen tuo0aa vaikeuksia! Opitut taidot ja asiat pyyhkiytyvät pois mielestä

12 Mitä aivoissa tapahtuu? Ihmisen aivot ovat äärimmäisen moni- mut- kai- nen ja hienostunut järjestelmä. Aivoissa on arviolta 100 miljardia yksi0äistä her- mo- solua, jotka lähe0ävät sähköisiä hermoimpulsseja. Etenevissä muis%sairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa, impulssien kulku katkeaa ja hermosolut surkastuvat. Muis%sairauteen lii0yvät oireet vaihtelevat sen mukaan, missä kohden aivoja vauriot ovat. Muutokset vaiku0avat kuitenkin melkein kaikkeen aivotoimintaan. Lähde: Muis%lii0o

13 Mitä aivoissa tapahtuu? Tiesitkö, e0ä rankassa aja0elutyössä aivot voivat käy0ää jopa 50 % verenkierron kau0a tulevasta hapesta ja ravinteista? Entä %esitkö, e0ä Alzheimerin tau%in lii0yvät aivomuutokset voivat alkaa jopa yli 20 vuo0a ennen diagnoosia? Lähde: Muis%lii0o Tutustu aivojen toimintaan tarkemmin Alzheimer s Associa3onin Aivokierros - sivuilla! Alzheimer s Associa%onin Aivokierros

14 Olisinko voinut estää sairastumisen? On edelleen epäselvää, miten muis%sairaudet saavat alkunsa. Tiedämme, e0ä terveellisillä elämäntavoilla voimme suojella aivojamme ja ennaltaehkäistä muis%sairauksia. Muis%sairauteen sairastuminen on kuitenkin monen asian summa. Älä syytä sairastumisesta itseäsi!

15 Perinnöllisyys? Moni sairastunut kantaa huolta läheisistään: periytyykö sairaus lapsille? Puhtaas3 perinnölliset muis3sairaudet ovat hyvin harvinaisia. Usein ne alkavat nuorella iällä. Vaikka suvussa olisi useitakin muis%sairau0a sairastavia henkilöitä, ei perinnöllisyy0ä ole syytä pelätä, jos heidän oireensa ovat alkaneet yli 65- vuo%aana. Lue lisää perinnöllisyydestä

16 Lääkehoito Muis%sairauksiin ei ole olemassa parantavaa lääkehoitoa. Nykyään lääkehoitoa kuitenkin suositellaan kaikille koko sairauden ajan. Lääkkeillä pystytään hidastamaan sairauden kulkua ja vaiku0amaan posi%ivises% arjesta selviytymiseen. Lääkitys on aina suunniteltava tarkoin yksilöllises%, sillä lääkkeiden vaikutukset vaihtelevat suures% eri ihmisillä. Kuten kaikkiin lääkkeisiin, voi myös muis%sairauksien lääkkeisiin lii0yä sivuvaikutuksia. Näitä esiintyy yleensä vain lääkityksen alkuvaiheessa. Dose: eli lääkeannostelija kanna=aa o=aa käy=öön mahdollisimman varhain, jo=a sen käytöstä tulee tapa!

17 Lääkehoito Oma lääkärisi on paras asiantun%ja, sillä hän tuntee! muis%sairautesi kulun ja oireet! muut mahdolliset sairautesi! eri lääkemuotojen soveltuvuuden sinulle (table,-, kapseli-, laastari- ja nestemäiset lääkkeet)! kaikkien käy0ämiesi lääkkeiden yhteisvaikutukset. Keskustele lääkärisi kanssa lääkityksestäsi säännöllises3 vähintään vuosi=ain! Lisä%etoa lääkityksestä

18 To=a vai tarua? Ei hai0aa vaikka lääkkeitä ei o0aisi säännöllises% päivi0äin. Tarua. On tärkeää, e0ä lääkkeet otetaan säännöllises%, jo0a niiden vaikutus on mahdollisimman tehokas ja tasainen. Vain säännöllisellä lääkityksellä voidaan lievi0ää sairauden oireita. Lääkkeet voivat parantaa muis%a. Tarua ja to0a. Lääkkeet eivät korjaa aivoissa tapahtuneita muutoksia. Säännöllisellä ja oikealla lääkityksellä voidaan kuitenkin vaiku0aa esim. vireys%laan ja keski0ymis- kykyyn, jolloin muis%kin toimii paremmin.

19 To=a vai tarua? Toiset lääkkeet tehoavat toisia paremmin. To0a ja tarua. Lääkkeiden vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä ja kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille. Jos lääkkeellä ei tunnu olevan vaikutusta, kanna0aa keskustella oman lääkärin kanssa erilaisista vaihtoehdoista. Alkoholi ja muis%lääkkeet eivät sovi yhteen. To0a ja tarua. Runsas alkoholinkäy0ö on aina aivoille haitallista. Muis%sairaus tai sen lääkitys sinänsä ei estä kohtuuannosten käy0öä. Pienissäkin määrissä täytyy kuitenkin huomioida yksilöllisyys, muut perussairaudet ja muu lääkitys.

20 Kuntoutus ylläpitää toimintakykyä Kuntoutuksella pyritään ylläpitämään toimintakykyä ja vahvistamaan niitä voimavaroja, joita sinulla on. Vaikka taudin kulkua ei voi pysäy0ää, kuntoutus on yksi keino sen hidastamiseksi. Tärkein kuntou=ava toimenpide minkä voit tehdä, on pysyä edelleen ak3ivisena.

21 Kuntoutussuunnitelma Jokaiselle muis%sairau0a sairastavalle tulisi laa%a henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma yhdessä terveydenhuollon amma,laisten kanssa. Suunnitelmaa tulee päivi0ää säännöllises%, jo0a siinä on ajantasaiset suunnitelmat toimintakyvyn säilymisen ja kuntoutumisen tukemiseen. Elämää muis%sairauden kanssa - oppaassa on esitelty erilaisia kuntoutuksen muotoja muis%sairau0a sairastavalle henkilölle.

22 Tukea uuteen 3lanteeseen Sopeutumisvalmennus on yksi kuntoutuksen muoto, jolla tuetaan sairastuneen ja hänen läheisensä arjessa selviytymistä. Sopeutumisvalmennusta järjestetään yksilö- tai ryhmämuotoises%, jolloin se tarjoaa myös vertaistukea. Sopeutumisvalmennusta järjestetään sekä avo- e0ä kurssimuotoises%. Rahoi0ajia ovat mm. Kela, RAY ja sairaanhoitopiirit. Lisä%etoa sopeutumisvalmennustarjonnasta saat esim. muis%hoitajaltasi tai Muis%yhdistyksen muis%neuvojalta puh

23 To=a vai tarua? Tuhoutuneet aivojen hermosolut korjaantuvat aivoja jumppaamalla. Tarua, valite0avas% tuhoutuneita soluja ei saa palaute0ua ennalleen. Aivoja käy0ä- mällä hermosolut kuitenkin voivat parem- min ja ne pystyvät luomaan uusia yhteyk- siä, jolloin aivot toimivat joustavammin. Kuntoutusta ei tarvitse, jos itse liikkuu ak%ivises%. Tarua ja to0a. Muis%sairaan kuntoutus pitää sisällään paitsi fyysisen myös psyykkisen, sosiaalisen ja kogni%ivisen toimintakyvyn kuntoutusta. Yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa sovitaan aina kulloinkin ajankohtaiset toimenpiteet.

24 Liikunnan merkitys Tiesitkö, e0ä muis%sairaus vaiku0aa myös fyysiseen toimintakykyyn? Se saa0aa näkyä esimerkiksi kävelyn hidastumisena ja tasapainon heikkenemisenä. Liikunta! kehi0ää fyysistä kuntoa ja tasapainoa! parantaa verenkiertoa aivoissa ja ak%voi niitä! ehkäisee levo0omuu0a, lievi0ää ahdistusta, rentou0aa ja kohentaa mielialaa Hyvä fyysinen kunto helpo=aa arjesta suoriutumista. Liikunta ja ulkoilu myös ak3voivat aivoja ja vaiku=avat muis3toimintoihin.

25 Liikunnan merkitys On tärkeää pysyä ak%ivisena. Muis%sairauteen voi kuitenkin lii0yä aloitekyvyn heikentymistä, jolloin liikkeelle lähteminen tuntuu vaikealta. Apuna voi toimia esim.! kalenteri tai viikkosuunnitelma, joihin merkitään tulevat liikuntakerrat! läheisten kannustus ja seura! vapaaehtoisavustaja Sopivia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi ko%jumppa, porraskävely, ulkoilu, sauvakävely, kuntopyöräily, tanssi ja ryhmäjumppa. Kävely kevyemmäksi - ko%ohjelma UKK- ins%tuu%n Aloi0ajan liikuntaopas

26 Sydänystävällinen ruoka on terveellistä myös aivoille Hedelmiä, kasviksia ja vihanneksia reippaas% päivi0äin. Ko%maiset marjat ovat myös todellista superruokaa. Rasvaista kalaa kuten lohta, silakkaa tai muikkua hyvä syödä 2 kertaa viikossa. Suosi pehmeitä rasvoja kuten rypsiöljyä. Pähkinät sisältävät myös runsaas% hyvälaatuista rasvaa ja an%oksidan0eja. Kuvat: Val%on ravitsemusneuvo0elukunta

27 Huolehdi rii=ävästä energiansaannista Muis%sairaan painoa on hyvä seurata kuukausi0ain, sillä on tavanomaista, e0ä paino lähtee laskuun. Maku- ja hajuais%n muutokset voivat aiheu0aa ruokahalu0omuu0a. Toisaalta muis%sairaus voi aiheu0aa makean himoa. On tärkeää varmistaa, e0ä energian saan% on rii0ävää suhteessa kulutukseen. Lue lisää muis%sairaan ravitsemuksesta Lue lisää ikääntyneiden ravitsemussuosituksista Ikääntyessä lihasten ylläpitoon tarvitaan enenevässä määrin proteiineja. Hyviä proteiinin lähteitä ovat mm. maitotuo0eet, kala, liha, kana, kananmuna, vilja ja pähkinät.

28 Vitamiinit ja hivenaineet D- vitamiinilisää suositellaan yli 65- vuo%aille ympärivuo%seen käy0öön, nuoremmille talvella. B- ryhmän vitamiinit ovat väl0ämä0ömiä hermosolujen toiminnalle. B12- vitamiini on muis%n kannalta kaikkein tärkein. Monipuolinen ravinto on paras vitamiinien ja hiven- aineiden lähde. Vitamiini- ja hivenainelisien käytön tarpeesta on hyvä keskustella oman lääkärin kanssa. Lisä%etoa eri vitamiinien lähteistä ja vaikutuksista

29 Val%on ravitsemusneuvo0elukunta

30 Val%on ravitsemusneuvo0elukunta

31 Mieliala Muis%sairaus koske0aa sekä sairastunu0a e0ä hänen läheisiään. Mielialan vaihtelut tai huoli tulevasta voivat vaiku0aa merki0äväs%kin arjesta selviytymiseen. On tode0u, e0ä sairastumisen mukanaan tuoman kriisin läpikäyminen keskustelun avulla voi vähentää tai jopa ehkäistä myöhemmin mahdollises% ilmeneviä käytösoireita.

32 Älä jää yksin huoliesi kanssa! Esimerkiksi psykologit ja psyko- terapeu%t tarjoavat amma,laisapua. Myös vertaiskeskusteluista voi olla suurta apua. Lisä%etoa Sinua lähellä olevista vertaisryhmistä saat Muis%yhdistyksestäsi. Kanna0aa tutustua myös Muis%liiton keskustelusivustoon. Kaikille tarkoite0ujen keskustelujen lisäksi sivustolla on oma osionsa työikäisille muis%sairau0a sairastaville ja heidän läheisilleen (Muis%kummeli). Muis%liiton keskustelusivusto

33 Masennus ja muis3sairaus Masennus on yleistä varsinkin sairauden alkuvaiheessa. Valite0avan usein se jää tunnistama0a ja hoitama0a. Jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi masennusta, keskustele asiasta lääkärin kanssa. Masennusta voidaan hoitaa sekä lääkkeillä e0ä lääkkee0ömäs%. Lääkkeetön hoito tarkoi0aa terveellisten elintapojen lisäksi keskusteluapua esim. psykologilta tai mielenterveystoimistolta.

34 Apua arkeen Sinulle, joka sairastat muis3sairau=a Perus%etoa löytyy mm. Miten tulen toimeen - oppaasta Monissa terveyskeskuksissa on muis%hoitaja, joka osaa kertoa Sinulle juuri oman alueesi palveluista. Muis%yhdistyksen muis%neuvoja palvelee Sinua aina keskiviikkoisin klo 9-12 puh Muis%yhdistys järjestää myös ensi%etokursseja. Tiedon lisäksi kurssit tarjoavat vertaistukea. Ensi%etokursseista voit kysyä lisää arkisin toimistostamme puh

35 Miten helpo=aa muistamista? Muis%n tukikeinoja kanna0aa o0aa käy0öön jo sairauden alkuvaiheessa. Tukikeinoja voivat olla esim. muis%laput, lääke- ja pistoslistat, ostoslistat ruokaresep%t tai erilaiset tehtävälistat munakello, kännykän muistutustoiminto kalenterit, viikko- ohjelmat Viikko- ohjelma tehdään jokaiselle viikolle erikseen. Se voi olla apuna rytmi0ämässä viikkoa ja helpo0amassa muistamista. Tulosta viikko- ohjelmapohja täältä

36 Apuvälineet arjen tukena Monia apuvälineitä on mahdollista saada maksu0a tai lainaksi oman terveyskeskuksen kau0a (ns. lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet). Sopivien apuvälineiden valinnassa au0avat esim. muis%hoitaja, toimintaterapeu, tai apuvälineyksikön työntekijät. Apuvälineisiin ja kodin estee0ömyys- ratkaisuihin voi käydä tutustumassa Kunnonkodissa Turussa. Turvallinen arki - %etopankkiin on koo0u %etoa erityises% muis%sairauksien näkökulmasta.

37 Turvallinen, toimiva ko3 Muis%sairauden edetessä voidaan ko%in tehdä muutoksia turvallisuuden ja itsenäisen toiminnan tukemiseksi. Muutostarpeiden arvioinnissa voi au0aa esim. terveyskeskuksesi toimintaterapeu,. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat tarjoavat maksutonta korjausneuvontaa. Vinkkejä löytyy myös Muutostöihin on mahdollista saada rahallista avustusta mm. kunnalta. Lisä%etoa korjausneuvonnasta Ympäristöministeriön oppaasta.

38 Apua arkeen Sinulle, jonka läheinen sairastaa muis3sairau=a Monissa terveyskeskuksissa on muis%hoitaja, joka osaa kertoa oman alueesi palveluista. Muis%yhdistyksen muis%neuvojan tavoitat aina keskiviikkoisin klo 9-12 puh Muis%yhdistys järjestää myös omaisten ensi%etokursseja. Lisä%etoa saat arkisin toimistostamme puh Hyviä %etopake0eja ovat mm. Novar%s Finland Oy:n Muutosta lähellä - opas ja Kiinni arjessa - opas

39 Tuet ja palvelut Erilaisia palveluja ja tukia tarjoavat mm. kunnat ja Kela. Lisä%etoa löytyy Muis%liiton julkaisemasta Oppaisiin on koo0u %etoa mm. mistä voi hakea mitäkin palvelua tai tukea ja minkälaiset kriteerit niiden saamiseen on muis%sairaan henkilön itsemääräämisoikeudesta ja oikeustoimikelpoisuudesta Muis%sairaan ihmisen ja hänen läheisensä oikeusoppaasta. Oikeusopas selkokielisenä

40 Kenen haluaisit huoleh3van asioistasi? Edunvalvontavaltuutuksella voi valtuu0aa haluamansa henkilön huoleh%maan asioistaan sen varalta, e0ä tulee myöhemmin esim. muis%sairauden vuoksi kykenemä0ömäksi hoitamaan itse asioitaan. Jo0a edunvalvontavaltuutus on pätevä, on se suositeltavaa tehdä muis%sairauden varhaisessa vaiheessa (tekijän tulee ymmärtää rii0ävällä tavalla sen tekemisen merkitys ja sisältö). Lisä%etoa valtuutuksesta

41 Miten tehdä edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutukselle on asete0u omat muoto- vaa%muksensa eli mikä tahansa valtakirja ei käy. Muis%lii0o on tehnyt malliasiakirjoja valtuutuksen tekemisen helpo0umiseksi. Edunvalvontavaltuutusmalli 1 Edunvalvontavaltuutusmalli 2 Valtuutuksen laa%misessa on suositeltavaa käy0ää asiantun%jan apua. Koska hinnoissa voi olla paljonkin eroja, kanna0aa hintoja kysellä esimerkiksi useasta eri pankista.

42 Hoitotahdolla kerrot minkälaista hoitoa haluat Hoitotahtoon voi kirjata tulevaisuu0a varten omaa hoitoa ja hoivaa koskevia asioita. Sitovien tahdonilmauksien lisäksi hoitotahtoon voi kirjata esimerkiksi toiveita ko%- ja laitoshoidosta sekä mistä asioista pidät/et pidä. Tuloste0ava hoitotahtolomake Muis%liiton sivuilla Hoitotahto kanna0aa tehdä sairauden alkuvaiheessa, jo0a se on pätevä (katso edunvalvontavaltuutus).

43 Muis3yhdistyksesi yhteys3edot Salon Muis3yhdistys ry Osoite: Pensalan%e 3 A HALIKKO p

Tervetuloa tutustumaan Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Ensitietopakettiin!

Tervetuloa tutustumaan Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Ensitietopakettiin! Tervetuloa tutustumaan Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Ensitietopakettiin! Tämä tietopaketti on tarkoitettu Sinulle, joka olet juuri kuullut sairastuneesi muistisairauteen tai olet juuri kuullut läheisesi

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Erilaisia aivoverenkiertohäiriöiden ja aivojen verisuonten vaurioiden aiheuttamia muistisairauksia kutsutaan verisuoniperäisiksi

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Roihu- työhyvinvoin,valmennus

Roihu- työhyvinvoin,valmennus Roihu- työhyvinvoin,valmennus Purso Oy / 2014 MOBRA FINLAND OY Terveyden ja toimintakyvyn valmennustalo Mita?avia, tuloksellisia ja rehellisiä työhyvinvoind- palveluja yrityksille, joille henkilöstön työpanos

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen. Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

Päijät- Hämeen demen-ahoidon kehi2ämiskeskus hanke Pääsky 2009-2011

Päijät- Hämeen demen-ahoidon kehi2ämiskeskus hanke Pääsky 2009-2011 Päijät- Hämeen demen-ahoidon kehi2ämiskeskus hanke Pääsky 2009-2011 Sirkku Lavonius lah$.fi Tiina Rantanen Muis-sairaus on erityiskysymys Laaja- alainen uhka sairastuneen ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvoinnille

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

1 (10) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Vanhusten kotihoito ja huolenpito -tutkinnon osan opiskeluun

1 (10) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Vanhusten kotihoito ja huolenpito -tutkinnon osan opiskeluun 1 (10) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ Vanhusten kotihoito ja huolenpito -tutkinnon osan opiskeluun 2 (10) UUSIEN SANOJEN MUODOSTAMINEN 1. TEHTÄVÄ. Yhdyssanat 1.1. Tee sanoista

Lisätiedot

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen.

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. TerveysInfo dementia Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. hinta tilausmäärän mukaan, A5 : 12 s. : vär. : kuv. http:///files/8713/9055/3845/ Sairausesite_Alzheimerin_tauti_145x210_Web_sivuittain.pdf

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Otsa-ohimolohkorappeuma & siitä johtuvat muistisairaudet Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta.

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Oamk >> opiskelijaintra Oiva

Oamk >> opiskelijaintra Oiva Oamk >> opiskelijaintra Oiva Oiva intra on päivi(äinen työkalusi, jonka avulla voit seurata ajankohtaisia asioita sekä hyödyntää opinnoissasi tarvitsemiasi työkaluja ja palveluita. Oivasta löydät myös

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. Ilma Raittiin ilman edut Edistää aivotoimintaa Vahvistaa vastustuskykyä Antaa enemmän vireyttä koko päivään Vähentää ahdistusta ja rauhoittaa mieltä

Lisätiedot

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot