Tervetuloa tutustumaan Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Ensitietopakettiin!
|
|
- Päivi Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tervetuloa tutustumaan Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Ensitietopakettiin! Tämä tietopaketti on tarkoitettu Sinulle, joka olet juuri kuullut sairastuneesi muistisairauteen tai olet juuri kuullut läheisesi sairastuneen. Alussa saamasi tieto ei aina painu mieleen, ja tietoa on hyvä omaksua vähitellen omaan tahtiin. Tästä tietopaketista löydät tietoa ja vastauksia Sinua askarruttaviin kysymyksiin.
2 Ensitietopaketin käyttöohjeet Tässä käyttöohjeet pähkinänkuoressa: Sivuilla asiat on esitetty lyhyesti. Useimmilta sivuilta voit jatkaa aiheeseen tutustumista klikkaamalla hiirellä itseäsi kiinnostavaa aihetta keltaisesta palkista Jos et halua käydä läpi koko sisältöä, voit siirtyä suoraan itseäsi kiinnostavaan aiheeseen klikkaamalla sen otsikkoa seuraavalla sivulla olevasta luettelosta.
3 Ensitietopaketin sisältö 1. Mitä muistisairaudet ovat? 2. Mitä on dementia? 3. Mitä aivoissa tapahtuu? 4. Olisinko voinut estää sairastumisen? 5. Lääkehoito 6. Kuntoutus 7. Liikunnan merkitys 8. Ravitsemus 9. Mieliala 10. Apua arkeen 11. Etuudet, tuet ja palvelut 12. Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto 13. Muistiyhdistyksesi yhteystiedot
4 Mitä muistisairaudet ovat? Kun epäilyt muistin heikkenemisestä ovat syntyneet, olet kulkenut yksilöllistä hoitopolkua pitkin ja lopulta saanut diagnoosin. Muisti ja ajattelutoiminta voivat heikentyä monien eri sairauksien vuoksi. Etenevät muistisairaudet ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Suomessa on yli muistisairasta ihmistä, joten et ole sairautesi kanssa yksin!
5 Muistisairauksia on useita Muistisairaus etenee aina yksilöllisesti, joten sairautesi kulku voi olla hyvin erilainen kuin muiden. Oirekuvat vaihtelevat suuresti eikä tulevaisuutta ole helppoa ennustaa. Myös Parkinsonin tauti voidaan laskea eteneviin muistisairauksiin sen aiheuttamien tiedonkäsittelyvaikeuksien vuoksi. Yleisimpiä eteneviä muistisairauksia ovat Alzheimerin tauti Verisuoniperäinen muistisairaus Lewyn kappale -tauti Otsa-ohimolohkorappeuma
6 Elämää muistisairauden kanssa Vaikka eteneviä muistisairauksia ei voidakaan parantaa, voidaan elämänlaatuun vaikuttaa kuntoutuksella ja lääkehoidolla. Harrastusten jatkaminen ja ystävien tapaaminen piristävät mieltä. Yksin ei siis kannata jäädä murehtimaan, vaan jatkaa omaa elämää uusista haasteista huolimatta. Lue tästä Alzheimerin tautia sairastavan herran kertomus
7 Totta vai tarua? Sairauden kulkua ei voi ennustaa ajallisesti. Totta. Muistisairauksien kulussa on hyvin paljon yksilöllisiä eroja. Varsinkin sairauden alkuvaiheessa oireiden pahenemisen aikataulua on mahdoton sanoa. Myös se, missä järjestyksessä ja miten voimakkaasti oireet ilmenevät vaihtelee paljon. Sairaudentunto katoaa sairauden edetessä. Totta, monella sairaudentunto heikkenee sairauden edetessä. Sairastunut tarvitsee tällöin enemmän tukea ja läheisen vastuu arjesta lisääntyy.
8 Totta vai tarua? Kaikki muistisairautta sairastavat näkevät harhoja. Tarua, kaikki eivät näe harhoja. Harhat voivat olla myös ns. virhetulkintoja (esimerkiksi pimeässä esineet näyttävät erilaisilta). Jotkut näkevät olemattomia ihmisiä, joiden kanssa myös juttelevat. Muistisairauksiin liittyy usein unihäiriöitä. Totta, monella yöuni on rikkonaista. Sairastuneella voi olla nukahtamisvaikeuksia, aamuöistä heräilyä tai molempia. Unihäiriön laadusta kannattaa keskustella lääkärin kanssa.
9 Totta vai tarua? Muistisairauksiin liittyy aina aggressiivinen käytös. Tarua. Toki muistisairauksiin voi liittyä ohimeneviä käytösoireita, kuten aggressiivisuutta. Niiden syy tulee selvittää, jotta osataan hoitaa / poistaa niitä aiheuttavat tekijät. Läheisellä on velvollisuus ryhtyä omaishoitajaksi. Tarua, mitään lakisääteistä velvoitusta ei ole. Omaishoitajaksi ryhtyminen on aina henkilön oma päätös, johon vaikuttavat halu, resurssit ja voimavarat.
10 Mitä on dementia? Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Kukaan meistä ei siis sairasta dementiaa. Yleisimmin dementiaoireyhtymän aiheuttajana on etenevä muistisairaus. Muistihäiriöiden lisäksi dementiaan liittyy aina yksi tai useampi seuraavista: kielellinen häiriö kätevyyden heikkeneminen tunnistamisen vaikeutuminen monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen.
11 Miten dementia ilmenee? Oikeiden sanojen muistaminen, ymmärtäminen tai löytäminen on vaikeaa Toistuvia kysymyksiä samasta aiheesta Kyvyttömyys tunnistaa aikaa tai paikkaa Persoonallisuus ja käyttäytyminen muuttuu Ohjeiden mukaan toimiminen ja arkipäivän toiminnoissa selviytyminen tuottaa vaikeuksia Opitut taidot ja asiat pyyhkiytyvät pois mielestä
12 Mitä aivoissa tapahtuu? Ihmisen aivot ovat äärimmäisen monimutkainen ja hienostunut järjestelmä. Aivoissa on arviolta 100 miljardia yksittäistä hermosolua, jotka lähettävät sähköisiä hermoimpulsseja. Etenevissä muistisairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa, impulssien kulku katkeaa ja hermosolut surkastuvat. Muistisairauteen liittyvät oireet vaihtelevat sen mukaan, missä kohden aivoja vauriot ovat. Muutokset vaikuttavat kuitenkin melkein kaikkeen aivotoimintaan. Lähde: Muistiliitto
13 Mitä aivoissa tapahtuu? Tiesitkö, että rankassa ajattelutyössä aivot voivat käyttää jopa 50 % verenkierron kautta tulevasta hapesta ja ravinteista? Entä tiesitkö, että Alzheimerin tautiin liittyvät aivomuutokset voivat alkaa jopa yli 20 vuotta ennen diagnoosia? Lähde: Muistiliitto Tutustu aivojen toimintaan tarkemmin Alzheimer s Associationin Aivokierros -sivuilla! Alzheimer s Associationin Aivokierros
14 Olisinko voinut estää sairastumisen? On edelleen epäselvää, miten muistisairaudet saavat alkunsa. Tiedämme, että terveellisillä elämäntavoilla voimme suojella aivojamme ja ennaltaehkäistä muistisairauksia. Muistisairauteen sairastuminen on kuitenkin monen asian summa. Älä syytä sairastumisesta itseäsi!
15 Perinnöllisyys? Moni sairastunut kantaa huolta läheisistään: periytyykö sairaus lapsille? Puhtaasti perinnölliset muistisairaudet ovat hyvin harvinaisia. Usein ne alkavat nuorella iällä. Vaikka suvussa olisi useitakin muistisairautta sairastavia henkilöitä, ei perinnöllisyyttä ole syytä pelätä, jos heidän oireensa ovat alkaneet yli 65- vuotiaana. Lue lisää perinnöllisyydestä
16 Lääkehoito Muistisairauksiin ei ole olemassa parantavaa lääkehoitoa. Nykyään lääkehoitoa kuitenkin suositellaan kaikille koko sairauden ajan. Lääkkeillä pystytään hidastamaan sairauden kulkua ja vaikuttamaan positiivisesti arjesta selviytymiseen. Lääkitys on aina suunniteltava tarkoin yksilöllisesti, sillä lääkkeiden vaikutukset vaihtelevat suuresti eri ihmisillä. Kuten kaikkiin lääkkeisiin, voi myös muistisairauksien lääkkeisiin liittyä sivuvaikutuksia. Näitä esiintyy yleensä vain lääkityksen alkuvaiheessa. Dosetti eli lääkeannostelija kannattaa ottaa käyttöön mahdollisimman varhain, jotta sen käytöstä tulee tapa!
17 Lääkehoito Oma lääkärisi on paras asiantuntija, sillä hän tuntee muistisairautesi kulun ja oireet muut mahdolliset sairautesi eri lääkemuotojen soveltuvuuden sinulle (tabletti-, kapseli-, laastari- ja nestemäiset lääkkeet) kaikkien käyttämiesi lääkkeiden yhteisvaikutukset. Keskustele lääkärisi kanssa lääkityksestäsi säännöllisesti vähintään vuosittain! Lisätietoa lääkityksestä
18 Totta vai tarua? Ei haittaa vaikka lääkkeitä ei ottaisi säännöllisesti päivittäin. Tarua. On tärkeää, että lääkkeet otetaan säännöllisesti, jotta niiden vaikutus on mahdollisimman tehokas ja tasainen. Vain säännöllisellä lääkityksellä voidaan lievittää sairauden oireita. Lääkkeet voivat parantaa muistia. Tarua ja totta. Lääkkeet eivät korjaa aivoissa tapahtuneita muutoksia. Säännöllisellä ja oikealla lääkityksellä voidaan kuitenkin vaikuttaa esim. vireystilaan ja keskittymiskykyyn, jolloin muistikin toimii paremmin.
19 Totta vai tarua? Toiset lääkkeet tehoavat toisia paremmin. Totta ja tarua. Lääkkeiden vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä ja kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille. Jos lääkkeellä ei tunnu olevan vaikutusta, kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa erilaisista vaihtoehdoista. Alkoholi ja muistilääkkeet eivät sovi yhteen. Totta ja tarua. Runsas alkoholinkäyttö on aina aivoille haitallista. Muistisairaus tai sen lääkitys sinänsä ei estä kohtuuannosten käyttöä. Pienissäkin määrissä täytyy kuitenkin huomioida yksilöllisyys, muut perussairaudet ja muu lääkitys.
20 Kuntoutus ylläpitää toimintakykyä Kuntoutuksella pyritään ylläpitämään toimintakykyä ja vahvistamaan niitä voimavaroja, joita sinulla on. Vaikka taudin kulkua ei voi pysäyttää, kuntoutus on yksi keino sen hidastamiseksi. Tärkein kuntouttava toimenpide minkä voit tehdä, on pysyä edelleen aktiivisena.
21 Kuntoutussuunnitelma Jokaiselle muistisairautta sairastavalle tulisi laatia henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Suunnitelmaa tulee päivittää säännöllisesti, jotta siinä on ajantasaiset suunnitelmat toimintakyvyn säilymisen ja kuntoutumisen tukemiseen. Elämää muistisairauden kanssa -oppaassa on esitelty erilaisia kuntoutuksen muotoja muistisairautta sairastavalle henkilölle.
22 Tukea uuteen tilanteeseen Sopeutumisvalmennus on yksi kuntoutuksen muoto, jolla tuetaan sairastuneen ja hänen läheisensä arjessa selviytymistä. Sopeutumisvalmennusta järjestetään yksilö- tai ryhmämuotoisesti, jolloin se tarjoaa myös vertaistukea. Sopeutumisvalmennusta järjestetään sekä avoettä kurssimuotoisesti. Rahoittajia ovat mm. Kela, RAY ja sairaanhoitopiirit. Lisätietoa sopeutumisvalmennustarjonnasta saat esim. muistihoitajaltasi tai Muistiyhdistyksen muistineuvojalta puh
23 Totta vai tarua? Tuhoutuneet aivojen hermosolut korjaantuvat aivoja jumppaamalla. Tarua, valitettavasti tuhoutuneita soluja ei saa palautettua ennalleen. Aivoja käyttämällä hermosolut kuitenkin voivat paremmin ja ne pystyvät luomaan uusia yhteyksiä, jolloin aivot toimivat joustavammin. Kuntoutusta ei tarvitse, jos itse liikkuu aktiivisesti. Tarua ja totta. Muistisairaan kuntoutus pitää sisällään paitsi fyysisen myös psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn kuntoutusta. Yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa sovitaan aina kulloinkin ajankohtaiset toimenpiteet.
24 Liikunnan merkitys Tiesitkö, että muistisairaus vaikuttaa myös fyysiseen toimintakykyyn? Se saattaa näkyä esimerkiksi kävelyn hidastumisena ja tasapainon heikkenemisenä. Liikunta kehittää fyysistä kuntoa ja tasapainoa parantaa verenkiertoa aivoissa ja aktivoi niitä ehkäisee levottomuutta, lievittää ahdistusta, rentouttaa ja kohentaa mielialaa Hyvä fyysinen kunto helpottaa arjesta suoriutumista. Liikunta ja ulkoilu myös aktivoivat aivoja ja vaikuttavat muistitoimintoihin.
25 Liikunnan merkitys On tärkeää pysyä aktiivisena. Muistisairauteen voi kuitenkin liittyä aloitekyvyn heikentymistä, jolloin liikkeelle lähteminen tuntuu vaikealta. Apuna voi toimia esim. kalenteri tai viikkosuunnitelma, joihin merkitään tulevat liikuntakerrat läheisten kannustus ja seura vapaaehtoisavustaja Sopivia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kotijumppa, porraskävely, ulkoilu, sauvakävely, kuntopyöräily, tanssi ja ryhmäjumppa. Kävely kevyemmäksi -kotiohjelma UKK-instituutin Aloittajan liikuntaopas
26 Sydänystävällinen ruoka on terveellistä myös aivoille Hedelmiä, kasviksia ja vihanneksia reippaasti päivittäin. Kotimaiset marjat ovat myös todellista superruokaa. Rasvaista kalaa kuten lohta, silakkaa tai muikkua hyvä syödä 2 kertaa viikossa. Suosi pehmeitä rasvoja kuten rypsiöljyä. Pähkinät sisältävät myös runsaasti hyvälaatuista rasvaa ja antioksidantteja. Kuvat: Valtion ravitsemusneuvottelukunta
27 Lue lisää ikääntyneiden ravitsemussuosituksista Huolehdi riittävästä energiansaannista Muistisairaan painoa on hyvä seurata kuukausittain, sillä on tavanomaista, että paino lähtee laskuun. Maku- ja hajuaistin muutokset voivat aiheuttaa ruokahaluttomuutta. Toisaalta muistisairaus voi aiheuttaa makean himoa. On tärkeää varmistaa, että energian saanti on riittävää suhteessa kulutukseen. Ikääntyessä lihasten ylläpitoon tarvitaan enenevässä määrin proteiineja. Hyviä proteiinin lähteitä ovat mm. maitotuotteet, kala, liha, kana, kananmuna, vilja ja pähkinät.
28 Vitamiinit ja hivenaineet D-vitamiinilisää suositellaan yli 65-vuotiaille ympärivuotiseen käyttöön, nuoremmille talvella. B-ryhmän vitamiinit ovat välttämättömiä hermosolujen toiminnalle. B12-vitamiini on muistin kannalta kaikkein tärkein. Monipuolinen ravinto on paras vitamiinien ja hivenaineiden lähde. Vitamiini- ja hivenainelisien käytön tarpeesta on hyvä keskustella oman lääkärin kanssa. Lisätietoa eri vitamiinien lähteistä ja vaikutuksista
29 Valtion ravitsemusneuvottelukunta
30 Valtion ravitsemusneuvottelukunta
31 Mieliala Muistisairaus koskettaa sekä sairastunutta että hänen läheisiään. Mielialan vaihtelut tai huoli tulevasta voivat vaikuttaa merkittävästikin arjesta selviytymiseen. On todettu, että sairastumisen mukanaan tuoman kriisin läpikäyminen keskustelun avulla voi vähentää tai jopa ehkäistä myöhemmin mahdollisesti ilmeneviä käytösoireita.
32 Älä jää yksin huoliesi kanssa! Esimerkiksi psykologit ja psykoterapeutit tarjoavat ammattilaisapua. Myös vertaiskeskusteluista voi olla suurta apua. Lisätietoa Sinua lähellä olevista vertaisryhmistä saat Muistiyhdistyksestäsi. Kannattaa tutustua myös Muistiliiton keskustelusivustoon. Kaikille tarkoitettujen keskustelujen lisäksi sivustolla on oma osionsa työikäisille muistisairautta sairastaville ja heidän läheisilleen (Muistikummeli). Muistiliiton keskustelusivusto
33 Masennus ja muistisairaus Masennus on yleistä varsinkin sairauden alkuvaiheessa. Valitettavan usein se jää tunnistamatta ja hoitamatta. Jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi masennusta, keskustele asiasta lääkärin kanssa. Masennusta voidaan hoitaa sekä lääkkeillä että lääkkeettömästi. Lääkkeetön hoito tarkoittaa terveellisten elintapojen lisäksi keskusteluapua esim. psykologilta tai mielenterveystoimistolta.
34 Apua arkeen Sinulle, joka sairastat muistisairautta Perustietoa löytyy mm. Miten tulen toimeen -oppaasta Monissa terveyskeskuksissa on muistihoitaja, joka osaa kertoa Sinulle juuri oman alueesi palveluista. Muistiyhdistyksen muistineuvoja palvelee Sinua aina keskiviikkoisin klo 9-12 puh Muistiyhdistys järjestää myös ensitietokursseja. Tiedon lisäksi kurssit tarjoavat vertaistukea. Ensitietokursseista voit kysyä lisää arkisin toimistostamme puh
35 Miten helpottaa muistamista? Muistin tukikeinoja kannattaa ottaa käyttöön jo sairauden alkuvaiheessa. Tukikeinoja voivat olla esim. muistilaput, lääke- ja pistoslistat, ostoslistat ruokareseptit tai erilaiset tehtävälistat munakello, kännykän muistutustoiminto kalenterit, viikko-ohjelmat Viikko-ohjelma tehdään jokaiselle viikolle erikseen. Se voi olla apuna rytmittämässä viikkoa ja helpottamassa muistamista. Tulosta viikko-ohjelmapohja täältä
36 Apuvälineet arjen tukena Monia apuvälineitä on mahdollista saada maksutta tai lainaksi oman terveyskeskuksen kautta (ns. lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet). Sopivien apuvälineiden valinnassa auttavat esim. muistihoitaja, toimintaterapeutti tai apuvälineyksikön työntekijät. Apuvälineisiin ja kodin esteettömyysratkaisuihin voi käydä tutustumassa Kunnonkodissa Turussa. Turvallinen arki -tietopankkiin on koottu tietoa erityisesti muistisairauksien näkökulmasta.
37 Turvallinen, toimiva koti Muistisairauden edetessä voidaan kotiin tehdä muutoksia turvallisuuden ja itsenäisen toiminnan tukemiseksi. Muutostarpeiden arvioinnissa voi auttaa esim. terveyskeskuksesi toimintaterapeutti. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat tarjoavat maksutonta korjausneuvontaa. Vinkkejä löytyy myös Muutostöihin on mahdollista saada rahallista avustusta mm. kunnalta. Lisätietoa korjausneuvonnasta Ympäristöministeriön oppaasta.
38 Apua arkeen Sinulle, jonka läheinen sairastaa muistisairautta Monissa terveyskeskuksissa on muistihoitaja, joka osaa kertoa oman alueesi palveluista. Muistiyhdistyksen muistineuvojan tavoitat aina keskiviikkoisin klo 9-12 puh Muistiyhdistys järjestää myös omaisten ensitietokursseja. Lisätietoa saat arkisin toimistostamme puh Hyviä tietopaketteja ovat mm. Novartis Finland Oy:n Muutosta lähellä -opas ja Kiinni arjessa -opas
39 Tuet ja palvelut Erilaisia palveluja ja tukia tarjoavat mm. kunnat ja Kela. Lisätietoa löytyy Muistiliiton julkaisemasta Oppaisiin on koottu tietoa mm. mistä voi hakea mitäkin palvelua tai tukea ja minkälaiset kriteerit niiden saamiseen on muistisairaan henkilön itsemääräämisoikeudesta ja oikeustoimikelpoisuudesta Muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä oikeusoppaasta. Oikeusopas selkokielisenä
40 Kenen haluaisit huolehtivan asioistasi? Edunvalvontavaltuutuksella voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että tulee myöhemmin esim. muistisairauden vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan itse asioitaan. Jotta edunvalvontavaltuutus on pätevä, on se suositeltavaa tehdä muistisairauden varhaisessa vaiheessa (tekijän tulee ymmärtää riittävällä tavalla sen tekemisen merkitys ja sisältö). Lisätietoa valtuutuksesta
41 Miten tehdä edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutukselle on asetettu omat muotovaatimuksensa eli mikä tahansa valtakirja ei käy. Muistiliitto on tehnyt malliasiakirjoja valtuutuksen tekemisen helpottumiseksi. Edunvalvontavaltuutusmalli 1 Edunvalvontavaltuutusmalli 2 Valtuutuksen laatimisessa on suositeltavaa käyttää asiantuntijan apua. Koska hinnoissa voi olla paljonkin eroja, kannattaa hintoja kysellä esimerkiksi useasta eri pankista.
42 Hoitotahdolla kerrot minkälaista hoitoa haluat Hoitotahtoon voi kirjata tulevaisuutta varten omaa hoitoa ja hoivaa koskevia asioita. Sitovien tahdonilmauksien lisäksi hoitotahtoon voi kirjata esimerkiksi toiveita koti- ja laitoshoidosta sekä mistä asioista pidät/et pidä. Tulostettava hoitotahtolomake Muistiliiton sivuilla Hoitotahto kannattaa tehdä sairauden alkuvaiheessa, jotta se on pätevä (katso edunvalvontavaltuutus).
43 Muistiyhdistyksesi yhteystiedot Osoite: Varusmestarintie 15, Turku Puh Neuvontapuhelin keskiviikkoisin klo 9-12 Puh Muistineuvoja Leeni Eriksson puh muistineuvontaa puhelimitse tai tapaamisella Aluesuunnittelija Marjut Aalto puh neuvontaa sosiaalietuuksista, palveluista ym.
Tervetuloa tutustumaan Varsinais- Suomen Muis3yhdistyksen Ensi3etopake:in!
Tervetuloa tutustumaan Varsinais- Suomen Muis3yhdistyksen Ensi3etopake:in! Tämä %etopake, on tarkoite0u Sinulle, joka olet juuri kuullut sairastuneesi muis%sairauteen tai olet juuri kuullut läheisesi sairastuneen.
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.
LisätiedotVanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen
Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotMuistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p
Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville
LisätiedotIkääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi
Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa
LisätiedotAivoterveysmateriaalia
Aivoterveysmateriaalia Lapin Muistikunto -hanke 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Muistisairaiden ja heidän lähi-ihmisten tukeminen -> muistikuntoutuksen mallintaminen ja olemassa olevien menetelmien edelleen
LisätiedotRavitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy
Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Mustisairaudet Suomessa Suomessa arvioidaan olevan 35 000 lievää ja 85 000 vähintään keskivaikeaa
LisätiedotKUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA
KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA Sirpa Granö Kehittämisjohtaja Alzheimer-keskusliitto Verkostoitumispäivä toimintaterapeuttiliitossa 7.11.2008 ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET yleisimmät: Alzheimerin tauti
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotMUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ
MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus
LisätiedotMUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ
MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus
LisätiedotPohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana
Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä 15.6.2017 Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana Kuva: Muistiliitto Annika Väihkönen, muistiasiantuntija Lapin Muistiyhdistys ry / Lapin Muistiluotsi
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
LisätiedotTARKISTUSLISTA MUISTISAIRAILLE JA LÄHEISILLE. Ota kuntoutus, hoiva ja hoito rohkeasti puheeksi.
Ota kuntoutus, hoiva ja hoito rohkeasti puheeksi. TARKISTUSLISTA MUISTISAIRAILLE JA LÄHEISILLE Työkaluja asuin- ja hoivapaikan valintaan ja arviointiin Tarkistuslistan käyttö MITEN JA MISSÄ TARKISTUSLISTAA
LisätiedotMUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO
MEMO OHJELMA MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO SELKOKIELINEN OPAS 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähteet: www.muistiliitto.fi Kati
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotVErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n
LisätiedotAjattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että
LisätiedotMuistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009
Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän
LisätiedotSyö muistisi hyväksi
Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu
Lisätiedot2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?
Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.
LisätiedotJokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen
Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle
LisätiedotVErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Erilaisia aivoverenkiertohäiriöiden ja aivojen verisuonten vaurioiden aiheuttamia muistisairauksia kutsutaan verisuoniperäisiksi
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
Lisätiedot1. TOM-PERUSVALMENNUS
1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotSalliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena
Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotRavitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy
Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Suomessa arvioidaan olevan 35 000 lievää ja 85 000 vähintään keskivaikeaa muistisairautta
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotOptimimalli. Viitasaari 06.03.14
Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotTerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen.
TerveysInfo dementia Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. hinta tilausmäärän mukaan, A5 : 12 s. : vär. : kuv. http:///files/8713/9055/3845/ Sairausesite_Alzheimerin_tauti_145x210_Web_sivuittain.pdf
LisätiedotItsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella
Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella Sari Elomaa-Siren, lakimies, varatuomari Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr Sanastoa Itsemääräämisoikeus - oikeus määrätä
LisätiedotHYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014
HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset
LisätiedotTerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.
TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:
LisätiedotMuistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op
Muistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op KOULUTUKSEN SISÄLTÖ 1. KOGNITIIVISET, PSYKOEMOTIONAALISET JA SOSIAALISET PROSESSIT ELÄMÄNKAARESSA 2. MUISTISAIRAUDET SYYT JA SEURAUKSET 3. LAADUKAS
LisätiedotElämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen
Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotMiltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?
Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotLapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotSaanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi
Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Ulla Halonen, 2.5.2017 Kehittämispäällikkö/ Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Muistiluotsi Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Ammatillista
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä
LisätiedotMistä saa tietoa, tukea ja palveluja?
Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotVuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat
Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotMuistisairaan ihmisen hyvä hoito. Hyvän hoidon kriteeristö. Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Muistisairaan ihmisen hyvä hoito Hyvän hoidon kriteeristö Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa Potilas- ja omaisyhdistys, Muistiliiton paikallinen
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotMiten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste
Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,
LisätiedotVarsinais-Suomen alueen vastaukset
Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn
LisätiedotMUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö
Muistiviikko 2014 MUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Perustettu vuonna 1988 Muistiliitto on kattojärjestö 43 jäsenyhdistykselle, joissa on yhteensä noin 12 000 jäsentä Muistisairaiden
Lisätiedot& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
Otsa-ohimolohkorappeuma & siitä johtuvat muistisairaudet Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta.
LisätiedotMUISTIKKA-hankkeen UUTISKIRJE 1/2017
MUISTIKKA-hankkeen UUTISKIRJE 1/2017 Pohjois-Savon Muisti ry:n MUISTIKKA-hankkeen uutiskirje 13.1.2017 - Kirje lähetetään hankkeen johtoryhmälle, yhteistyökumppaneille, muille hankkeessa mukana oleville
LisätiedotEDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO. Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa
EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa EDUNVALVONTAVALTUUTUS * Edunvalvonta on suositeltava keino varautua tulevaisuuteen Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi etukäteen
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 13.11.2017 Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Tähän otsikko. Tähän kuvateksti. Tunnista omainen! Ota omaisasia puheeksi: Jos lähipiirissäsi on henkilö, jonka päihteidenkäyttö
LisätiedotJOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015
JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotMS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa
LisätiedotMUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS
MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS 1 2 3 Muistiystävällinen ympäristö Muistiystävällinen ympäristö on helposti tavoitettava sekä selkeä, ja se tukee kiireetöntä kohtaamista. Sellainen ympäristö sopii
LisätiedotOnko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?
Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotElämää muistisairauden kanssa - kuntoutusopas muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen
Elämää muistisairauden kanssa - kuntoutusopas muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen Kerro läheisillesi ja ystävillesi muistisairaudesta ja siihen liittyvistä tunteista. Myös ystävät tarvitsevat
LisätiedotOmaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013
Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7
SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin
LisätiedotVuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti
Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat
LisätiedotSidosryhmien vaikuttavuusketju
Sidosryhmien vaikuttavuusketju Syöpäjärjestöjen sopeutumisvalmennuskurssit Suomen Syöpäyhdistys ry Marika Skyttä, kuntoutuksen asiantuntija, tutkija Suvi Pankakoski, projektikoordinaattori Suvi Pankakoski
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotAlzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.
Lisätiedot