VARSINAIS-SUOMEN LIIKENNETURVALLISUUSSEMINAARI SEMINAARIN OSA II: KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KYSELYTULOKSET & ASIANTUNTIJAPANEELI

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VARSINAIS-SUOMEN LIIKENNETURVALLISUUSSEMINAARI SEMINAARIN OSA II: KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KYSELYTULOKSET & ASIANTUNTIJAPANEELI"

Niko Siitonen
4 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 VARSINAIS-SUOMEN LIIKENNETURVALLISUUSSEMINAARI SEMINAARIN OSA II: KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KYSELYTULOKSET & ASIANTUNTIJAPANEELI

2 Kysymys 1. Kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa pitäisi olla suunnitelma, mutta suunnitelma voi olla vanhentunut. Kysymys 2. Kaikissa kunnissa ei ole toimivaa ryhmää. Tarvetta ulkopuolisella avulle voi olla, jotta ryhmä saadaan toimimaan. Kysymys 3. Yhteistyötä tehdään hallintokuntien ja sidosryhmien kesken hyvin! Poliittisia päättäjiä tulisi olla mukana ryhmässä, jotta se sitouttaa myös päättäjiä. Esim. Liedossa on mukana poliittisia päättäjiä, mikä on osoittautunut hyväksi. Nuoret päättäjät mukaan: poliittisten ryhmien nuorin olisi hyvä olla mukana. Voidaan pitää myös teemakokouksia, joihin kutsutaan erityisesti tiettyjä sidosryhmiä mukaan.

3 Kysymys 4. Liikenneturvallisuussuunnitelman teossa huomioitava, että suunnitelman tekevät sitä käyttävät. Ei ulkopuolelta saneltuna. Kysymys 5. Tiedotuksessa on kehitettävää. Varsinais-Suomessa media on yhä kiinnostuneempi myös liikenne- ja liikenneturvallisuusasioista. Paikallisista asioista uutisointi kiinnostaa. Isommissa kunnissa on tiedottaja. Asukkaille jaettavat kuntakirjeet / -tiedotteet / kuntalehdet ovat hyvä kanava välittää tietoa liikenneturvallisuusaiheista. Kevyempää tiedotusta saadaan tehtyä pienemmällä kynnyksellä (esim. Facebook, Twitter) isompien tiedotteiden tai julkaisujen sijaan. Tiedottaminen on myös oman työn arvostamista: tästä kannattaa kertoa! Myös ryhmän muistiot kannattaa julkaista esim. kunnan nettisivuilla (muistioissa mm. linkkejä, ajankohtaisia asioita yms.). Valonialla on monia viestintäkanavia, joihin kunnat voisivat tarjota enemmän juttuja.

4 Kysymys 6. Liikenneympäristön jatkuvaa kehittämistä tehdään kunnissa. Joko liikenneturvallisuussuunnitelman perusteella tai kuntalaisaloitteiden johdosta. Pari vuotta sitten tehtiin pohjoismainen kysely. Suomessa 98 %:lla kunnista oli liikenneturvallisuussuunnitelma, mikä oli paras tulos kaikista vastaajamaista. Kysymys 7. Kaikissa kunnissa liikenneturvallisuustilannetta ei seurata säännöllisesti. Vähintään vuosittain seurantaa tulisi kuitenkin tehdä. Onnettomuustilastojen lisäksi myös mm. kävelyn ja pyöräilyn seurantaa tulisi tehdä. Kunnat voisivat liittää esimerkiksi kunnan toimintakertomukseen liikenneturvallisuustilaston. iliitu-ohjelman saaminen käyttöön voisi aktivoida seurantaa. Vertailu muihin kuntiin tai koko maakuntaan/maahan olisi tarpeen. Tietoa voitaisiin myös hyödyntää päättäjille kohdistettavassa tiedotuksessa. Seudullisesti tulisi koota mittarit, joilla seurataan kuntien tilannetta ja voidaan verrata keskenään.

5 Kysymys 7B. Ensimmäisenä valtuuston toimintavuonna tulisi pitää liikenneturvallisuusinfo /-koulutus. Päättäjille on tärkeää esitellä liikenneonnettomuuksien aiheuttamia kustannuksia. Liikenneturvallisuudella voidaan myös brändätä kunnan mainetta. Liikenneturvallisuusryhmiin olisi hyvä saada mukaan kaavoitukseen liittyviä henkilöitä: liikenneasioiden huomioon ottaminen aikaisessa vaiheessa mahdollistaa tarvittavat muutokset. Kaavoituksessa tulee huomioida esimerkiksi saatavilla olevat palvelut (koulut, päiväkodit) ja liikenneyhteydet. Liikenneturvallisuusasiat tulisi saada mukaan kunnan strategiaan, joka tehdään valtuustokausittain. Kunnan liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys voitaisiin tehdä samalla syklillä eli joka valtuustokauden alussa. Kävelyn ja pyöräily edistämisohjelmaan liittyen tulee haettavaksi rahoitusta myös kuntien kävelyn ja pyöräilyn väylien toteuttamiseen (MAL-raha). Ehtona voi olla mm., että kunnalla on kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma tai turvallisen ja viisaan liikkumisen suunnitelma. Esimerkiksi Valonia voi auttaa kuntia hakemusten laadinnassa.

6 Kysymys 8. Liikennepalvelulain tullessa voimaan tämä kysymys tulee entistä ajankohtaisemmaksi. Maakuntauudistus tulee vaikuttamaan kuljetusten järjestämiseen: jatkossa maakunnat hoitavat sosiaalipuolen kuljetukset, kun nyt kunnat ovat hoitaneet niiden hankinnan. Pienemmissä kunnissa hankintayksiköt hoitavat kuljetusten kilpailutukset: esim. koulukuljetusten kilpailutuksen hoitaa sivistystoimi, jolla ei ole kokemusta hankinnoista. Tämä voi näkyä kilpailutuksen asiakirjoissa. Tässä olisi kehitettävää. Isommissa kunnissa hankintayksikkö hoitaa kilpailutuksen. EU:n tietosuojadirektiivi tulee voimaan keväällä, ja tämä vaikuttaa myös kuntien hankintoihin. Kuntaliitolta voi kysyä tästä ohjeistusta ja Kuntaliitto jakaa ohjeistusta nettisivuillaan. Netistä on myös saatavilla pohjia ja malleja kilpailutusasiakirjojen sisältöön liittyen. Lisätietoja esim.: 23_Heiskanen+Koulukuljetusten+kilpailutus+turvallisuusn%C3%A4k%C3%B6kulmia...pdf/4b0 d14ad d37-a5ce-f67750f113d8

Samankaltaiset tiedostot

VARSINAIS-SUOMEN LIIKENNETURVALLISUUSSEMINAARI KOOSTE RYHMÄTÖISTÄ

VARSINAIS-SUOMEN LIIKENNETURVALLISUUSSEMINAARI 12.4.2018 KOOSTE RYHMÄTÖISTÄ KYSYMYKSET 1. Kunnan liikenneturvallisuustyössä mukana olevat sidosryhmät Mitä sidosryhmiä on mukana oman kunnan työssä? Mitä