Pohjolan osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Pohjolan osavuosikatsaus tammi syyskuu

2 Pohjola Pankki Oyj Yhtiötiedote , klo 8.00 Tiedoteluokka: Osavuosikatsaus Pohjola Pankki Oyj:n osavuosikatsaus Tammi syyskuu Tulos ennen veroja parani vertailukaudesta ja oli 211 miljoonaa euroa (114). Käyvin arvoin laskettu tulos oli 424 miljoonaa euroa (-67) ja oman pääoman tuotto 21,8 % (-3,9). Pankkitoiminnan tulos parani hyvän pääomamarkkinatuloksen ansiosta. Varainhoidon hallinnoitavien asiakasvarojen kasvu jatkui ja ne olivat 31,4 miljardia euroa (25,3). Vakuutustekninen kannattavuus oli erinomainen, operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 86,7 % (90,0). Vahinkovakuutuksen sijoitustoiminnan tuotot käyvin arvoin nousivat 9,0 %:iin (-2,8). Näkymät: Konsernin tuloksen ennen veroja odotetaan vuonna 2009 olevan noin kaksinkertainen vuoteen 2008 verrattuna. Suurin epävarmuus liittyy edelleen arvonalennusten kehitykseen (näkymistä enemmän kohdassa "Loppuvuoden näkymät"). Heinä syyskuu Tulos ennen veroja oli 87 miljoonaa euroa (43). Käyvin arvoin laskettu tulos oli 196 miljoonaa euroa (-39). Saamisten arvonalennukset rasittivat tulosta 41 miljoonalla eurolla. Varainhoidon hallinnoitavat varat kasvoivat 3,6 miljardilla eurolla. Vahinkovakuutuksen operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 83,1 % (80,7) ja sijoitusten tuotto 4,3 % (-1,7). Konsernin tulos ja avainluvut 1) Tulos ennen veroja, milj. e 1 9/09 1 9/08 Muutos 7 9/09 7 9/08 Muutos 1 12/08 Pankkitoiminta Varainhoito Vahinkovakuutus Konsernitoiminnot Yhteensä Käyvän arvon rahaston muutos Tulos ennen veroja käyvin arvoin Avainlukuja 1 9/09 1 9/08 7 9/09 7 9/ /08 Tavoite Tulos ennen veroja, milj. e Tilikauden voitto, milj. e Oman pääoman tuotto, % 21,8-3,9 27,1-7,2-5,6 13,0 Taseen loppusumma, mrd. e 34,1 31,9 32,4 Oma pääoma, mrd. e 2,2 1,7 1,6 Tier 1 -vakavaraisuus, % 11,3 9,9 9,4 >9,5 Tulos/osake, e 2) 0,54 0,33 0,20 0,12 0,36 Tulos/osake sis. käyvän arvon muutoksen, e 2) 1,09-0,21 0,46-0,12-0,40 Oma pääoma/osake, e 2) 6,90 6,77 6,58 Henkilöstö keskimäärin ) Tuloksen vertailulukuina on käytetty vuoden 2008 vastaavien jaksojen lukuja. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuina on käytetty lukua vuoden 2008 lopun tilanteesta, ellei toisin mainita. 2) Oikaistu osakeannin vaikutuksella.

3 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen: "Konsernin kolmannen vuosineljänneksen tulos oli erinomainen. Tulos tammi syyskuulta oli lähes kaksinkertainen edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vahva tuloskehitys perustui pääomamarkkinoiden hyvään tulokseen, konsernitoimintojen korkokatteen kasvuun ja vakuutusteknisen katteen suotuisaan kehitykseen. Talouden taantuma vaimensi yritysten luottokysyntää ja kiristi yritysten maksuvalmiutta. Arvonalennuskirjausten määrä nousi merkittävästi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Arvonalennusten määrää voidaan kuitenkin pitää kohtuullisena ottaen huomioon taantuman nopeus ja syvyys. Vahinkovakuutuksen vakuutustekninen kannattavuus oli erinomainen. Vakuutusmaksutuottojen kasvu jatkui henkilöasiakkaissa vahvana osuuspankkien tehokkaan vakuutusmyynnin ansiosta. Yritysasiakkaissa sekä vakuutusmaksutuotot että korvausmenot pienenivät taantuman seurauksena. Vahinkovakuutuksen sijoitusten tuotot käyvin arvoin kehittyivät hyvin. Varainhoidon hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat 24 % vuoden alusta sijoitusmarkkinoiden myönteisen kehityksen ja onnistuneen nettomyynnin ansiosta. Liiketoimintamallimme on osoittanut toimivuutensa myös haastavassa toimintaympäristössä. Konsernin tulos, vakavaraisuus ja likviditeettiasema ovat vahvat ja varainhankinta on toiminut hyvin." Toimintaympäristö Maailmantalouden asteittainen elpyminen jatkui kolmannella vuosineljänneksellä ja keskeiset luottamusindeksit nousivat. Yhdysvalloissa taantuman pohja on todennäköisesti jo ohitettu ja euroalueella on viitteitä talouden vakautumisesta ja kasvun käynnistymisestä. Aasiassa Kiinan talouskasvun kiihtyminen välittyy vientikysynnän voimistumisen kautta vähitellen muihin alueen maihin. Maailmantalouden elpymiseen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta, sillä talouksien vakautuminen voimakkaan pudotuksen jälkeen on pitkälti julkisten tukitoimien ansiota. Suomen taloudessa nähtiin kolmannella vuosineljänneksellä vakautumisen merkkejä ja odotukset talouden myönteisestä kehityksestä vahvistuivat. Runsas vapaa tuotantokapasiteetti ja työllisyyden heikkeneminen pitävät kuitenkin investointi- ja kulutuskysynnän matalana. Rahoitusmarkkinoilla luottamus parani ja riskilisät kaventuivat finanssikriisiä edeltäville tasoille. Keskuspankit ovat jatkaneet poikkeuksellisen elvyttävää rahapolitiikkaa pitäen ohjauskorot lähellä nollaa ja tukien pankkijärjestelmän likviditeettiä poikkeustoimin. Markkinakorot euroalueella painuivat ennätysmatalalle tasolle. Odotukset rahapolitiikan normalisoimisesta ovat viimeksi kuluneen kuukauden aikana lievästi voimistuneet, mutta vahvoja merkkejä ohjauskoron nostosta ei ole näkyvissä. Osakemarkkinoilla nousu jatkui kolmannella neljänneksellä voimakkaana ja sijoittajien riskinottohalukkuus on vahvistunut selvästi. Taustalla on yritysten odotettua paremmat tulokset sekä sijoitusvirtojen kääntyminen korkeamman riskin tuotteisiin. Yrityslainojen emissioissa on ollut poikkeuksellisen vahva kysyntä ja liikkeeseenlaskuja on kuluvana vuonna tehty ennätysmäärä. Taantuma on lisännyt yritysten maksuhäiriöiden ja konkurssien määriä. Yritykset ovat karsineet investointeja ja kustannuksia, mikä on hidastanut luottokysyntää. Yritysten liiketoiminnan supistuminen on hidastanut myös vakuutustoiminnan maksutulon kehittymistä ja vähentänyt korvausmenoa.

4 Konsernin tulos Konsernin tulos Muutos Muutos rullaava 2008 Milj. e kk 1 12 Korkokate Saamisten arvonalentumiset Korkokate arvonalentumisten jälkeen Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot Palkkiotuotot ja -kulut, netto Kaupankäynnin nettotuotot Sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Nettotuotot yhteensä Henkilöstökulut IT-kulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä Tulos ennen veroja Käyvän arvon rahaston muutos Tulos ennen veroja käyvin arvoin Tuloverot Kauden voitto Verot käyvän arvon rahaston muutoksesta Kauden tulos käyvin arvoin Tulos tammi syyskuu Konsernin nettotuotot kasvoivat 28 % 576 miljoonaan euroon (450). Nettotuotot ennen saamisten arvonalentumista kasvoivat 47 % ja olivat 671 miljoonaa euroa (458). Konsernin korkokate oli 177 miljoonaa euroa (120), joka oli 47 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Kasvun taustalla oli maksuvalmiusreservisalkusta kertynyt korkokate, koko viime vuoden jatkunut luottokannan kasvu ja uusien luottojen luottomarginaalien nousu. Lisäksi uudelleenluokitelluista saamistodistuksista kirjattu hintaerojaksotus kasvatti korkokatetta 20 miljoonalla eurolla. Saamisten arvonalennukset kasvoivat ennakoidusti edellisen vuoden vastaavasta ajasta 87 miljoonalla eurolla ja ne olivat 95 miljoonaa euroa (8). Talouden taantuma heikensi yritysten maksukykyä, mikä vaikutti arvonalennusten kasvuun. Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot kasvoivat 27 miljoonaa euroa 307 miljoonaan euroon (280). Kasvu oli seurausta vakuutusteknisen katteen hyvästä kehityksestä. Tuloslaskelmaan kirjatut sijoitustoiminnan tuotot jäivät vertailukautta alhaisemmiksi. Palkkiotuotot ja -kulut olivat 102 miljoonaa euroa eli 11 miljoonaa euroa edellisvuotta suuremmat. Palkkiotuottojen kasvusta suurin osa muodostui luotonannon ja takausten palkkioista. Kaupankäynnin nettotuotot olivat 60 miljoonaa euroa (-72) eli 132 miljoonaa euroa vertailukautta suuremmat. Erityisesti johdannais- ja joukkovelkakirjakaupankäynnin tuotot kasvoivat. Vertailukautena kirjattiin maksuvalmiusreservisalkusta negatiivisia arvonmuutoksia tulokseen 70 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotot pienenivät 17 miljoonaa euroa ja olivat 8 miljoonaa euroa negatiiviset. Syynä laskuun olivat kiinteistöjen arvoihin tehdyt oikaisut, osakkeista tehdyt arvonalentumiset ja edellisvuotta pienemmät osinkotuotot.

5 Kulut kasvoivat 9 % ja ne olivat 366 miljoonaa euroa (337). Henkilöstökulut kasvoivat 11 miljoonaa euroa. Konserniin työsuhteessa olevien henkilöiden määrä kasvoi vuodenvaihteesta 49 henkilöllä, lisäksi tulospalkkiojaksotusten määrä kasvoi edellisvuodesta. Vahinkovakuutuksen asiamies- ja myyntipalkkiot kasvoivat 12 miljoonaa euroa. Niiden kasvu oli seurausta sekä myynnin kasvusta että aiemmin Pohjolan vakuutustoiminnan kenttäorganisaatiossa työskennelleiden henkilöiden siirtymisestä osuuspankkien palvelukseen Leasingpoistot kasvoivat 3 miljoonaa euroa. Kulukasvu ilman vakuutusten myyntipalkkioiden, tulospalkkiojaksotusten ja leasingpoistojen kasvua olisi ollut 3 %. Tulos ennen veroja oli 211 miljoonaa euroa (114) eli 97 miljoonaa euroa vertailukautta parempi. Käyvän arvon rahasto kasvoi 213 miljoonaa euroa, kun se vastaavalla kaudella vuotta aikaisemmin pieneni 181 miljoonaa euroa. Käyvän arvon rahastosta kirjattiin tulokseen arvonalennuksia yhteensä 29 miljoonaa euroa. Syyskuun lopussa käyvän arvon rahasto verojen jälkeen oli -22 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2008 lopussa oli -180 miljoonaa euroa. Käyvän arvon rahaston negatiivisuus muodostuu lähinnä vahinkovakuutustoiminnan osake- ja rahastosijoituksista, joiden käyvät arvot ovat hankintahintoja alhaisemmat. Tulos ennen veroja käyvin arvoin oli 424 miljoonaa euroa (-67). Tulos heinä syyskuu Nettotuotot kasvoivat 42 % ja ne olivat 206 miljoonaa euroa (145). Nettotuotot ennen saamisten arvonalentumista kasvoivat 58 % ja ne olivat 247 miljoonaa euroa (156). Korkokatteen kasvuvauhti hidastui jonkin verran kolmannella vuosineljänneksellä. Luotto- ja takauskanta oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Luottomarginaalien nousu kuitenkin jatkui, yritysluottojen keskimarginaali oli 1,21 %, kun se kesäkuun lopussa oli 1,14 %. Uudelleenluokitelluista saamistodistuksista kirjattu hintaerojaksotus kasvatti korkokatetta 6 miljoonalla eurolla. Saamisten arvonalennukset kasvoivat vertailukaudesta 30 miljoonalla eurolla ja ne olivat 41 miljoonaa euroa (11). Vahinkovakuutuksen nettotuotot kasvoivat 114 miljoonaan euroon (98) sijoitustoiminnan vertailukautta paremman tuloksen seurauksena. Palkkiotuottojen kasvu oli vahvaa luottojen ja takausten sekä arvonpaperivälityksen tuottojen kasvaessa vertailukaudesta. Trading-toiminnan hyvä tulos kasvatti kaupankäynnin nettotuottoja ja ne olivat 27 miljoonaa euroa (-26). Kulut kasvoivat 16 % 119 miljoonaan euroon (102). Henkilömäärän ja tulospalkkiojaksotusten kasvu kasvatti henkilöstökuluja 9 miljoonalla eurolla. Vakuutusliikkeen myyntipalkkiot olivat 4 miljoonaa euroa vertailukautta suuremmat. Tulos ennen veroja oli 87 miljoonaa euroa (43) ja tulos ennen veroja käyvin arvoin 196 miljoonaa euroa (-39).

6 Konsernin riskiasema Konsernin riskiasema säilyi edelleen hyvänä vaikkakin arvonalennusten määrä kasvoi. Riskinkantokyky vahvistui hyvän tuloksen seurauksena. Taantumasta huolimatta investointitason vastuiden määrä pysyi edelleen hyvällä tasolla, asiakasyritysten luottokelpoisuuden lasku tasaantui ja ongelmasaamiset suhteessa luotto- ja takauskantaan olivat alhaisella tasolla. Arvonalentumisten määrä jatkoi kasvuaan vuoden kolmannella neljänneksellä talouden taantuman seurauksena. Vahinkovakuutuksen riskinkantokyky parani vakuutustoiminnan hyvän tuloksen ja sijoitusmarkkinoiden piristymisen seurauksena. Rahoitus- ja likviditeettitilanne on hyvä. Lyhytaikainen varainhankinta toimi hyvin ja myös pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus parani. Pohjola teki 750 miljoonan euron kolmen vuoden mittaisen emission kansainvälisille markkinoille. Pohjolalla on mahdollisuus käyttää tarvittaessa myös Suomen valtion takausta varainhankinnassaan. Pohjola Pankki Oyj ylläpitää OP-Pohjola-ryhmän maksuvalmiusreservisalkkua, joka koostuu pääasiassa keskuspankkirahoituksen vakuudeksi kelpaavista saamistodistuksista. Maksuvalmiusreservisalkun määrä syyskuun lopussa oli 9,5 miljardia euroa (9,8). Pohjolan ylläpitämä maksuvalmiusreservisalkku yhdessä muiden ryhmän taseeseen sisältyvien keskuspankkivakuuskelpoisten erien kanssa muodostavat maksuvalmiusreservin, jolla voidaan tarvittaessa kattaa koko ryhmän tukkuvarainhankinnan erääntymiset noin 24 kuukauden ajan. Maksuvalmiusreservisalkun käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien ja myytävissä olevien ryhmään kuuluvat rahoitusinstrumentit on arvostettu markkinoilta saataviin noteerauksiin (mark to market). Pohjola ei ole kirjannut arvonmuutoksia käypään arvoon liikkeeseen laskemistaan velkakirjoista. Maksuvalmiusreservisalkusta kirjattiin arvonalentumisia kolmannella neljänneksellä 2 miljoonaa euroa perustuen saamisten heikentyneeseen luottokelpoisuuteen. Vuoden alusta maksuvalmiusreservisalkusta kirjattiin arvonalentumisia 11 miljoonaa euroa. Nettoluottotappioiden ja -arvonalentumisten tulosvaikutus oli tammi syyskuussa 95 miljoonaa euroa (8). Lopullisia luottotappioita kirjattiin tammi syyskuussa yhteensä 15 miljoonaa euroa (12) ja arvonalentumisia 111 miljoonaa euroa (3). Luottotappiopalautusten ja arvonalentumisten vähennysten yhteismäärä oli 32 miljoonaa euroa (7). Nettoluottotappioista ja arvonalentumisista asiakaskohtaisten arvonalentumisten osuus oli yli 90 %, saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia oli alle 10 %. Ongelmasaamiset olivat 50 miljoonaa euroa (35) ja suhteessa luotto- ja takauskantaan 0,36 % (0,25). Taantuman heikentäessä asiakkaiden luottokelpoisuutta on muutamien asiakasyritysten rahoitusta uudelleenjärjestelty siten, että osa yrityksen omistuksesta on siirtynyt pankille osakkeiden tai optioiden perusteella. Näiden järjestelyjen on katsottu olevan paras tapa turvata pankin saatavia ja vakuuksia sekä asiakasyritysten toiminnan jatkuvuus taantuman yli. Taantuman keston ja sen vaikutusten arviointiin yritysasiakkaidemme toimintaedellytyksiin liittyy edelleen epävarmuutta. Vakavaraisuus Vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvänä. Vakavaraisuussuhde oli 13,0 % (11,3), kun lakisääteinen minimivaade on 8 %. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 11,3 % (9,4). Ensisijaiset omat varat olivat miljoonaa euroa (1 228) ja omat varat yhteensä miljoonaa euroa (1 484). Markkinariskin kattamista koskeva omien varojen vaatimus oli 42 miljoonaa euroa (47). Riskipainotetut erät katsauskauden lopussa olivat miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuoden lopussa oli miljoonaa euroa. Verrattaessa riskipainotettuja eriä vuodenvaihteen vertailukelpoisiin lukuihin, ne kasvoivat 402 miljoonaa euroa. Kasvu johtui yritysten rating-luokkien heikkenemisestä. Pohjola Pankki Oyj vahvisti pääomiaan 308 miljoonan euron merkintäoikeusannilla Osakeantikulujen vähentämisen jälkeen ensisijaiset omat varat kasvoivat 298 miljoonaa euroa. Pohjola sai huhtikuussa 2009 Finanssivalvonnalta luvan ostaa markkinoilta ennenaikaisesti takaisin toissijaisiin omiin varoihin luettavia velkainstrumentteja enintään 150 miljoonan euron määrällä. Finanssivalvonta edellytti tämän määrän vähentämistä omista varoista. Lainoja on ostettu takaisin syyskuun loppuun mennessä 7 miljoonalla eurolla. Pohjola on syyskuussa ilmoittanut Finanssivalvonnalle takaisinoston osittaisesta perumisesta. Pohjola lukee peruutetun takaisinoston määrän, 130 miljoonaa euroa, takaisin toissijaisiin omiin varoihin syyskuun lopussa.

7 Luottokelpoisuusluokitukset Pohjola Pankki Oyj:n luottoluokitukset ovat seuraavat: Luokituslaitos Lyhytaikainen varainhankinta Pitkäaikainen varainhankinta Standard & Poor's A-1+ AA- Moody's P-1 Aa2 Fitch F1+ AA- Luottokelpoisuuden näkymät ovat vakaat Standard & Poor silta. Fitch vahvisti luottoluokitukset, mutta muutti pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokituksen näkymät vakaista negatiivisiksi. Moody's alensi Pohjolan pitkien luottojen luokituksen tasolle Aa2 ja vahvisti lyhyiden luottojen luokituksen edelleen tasolle Prime-1. Luottoluokitusten näkymät Moody's säilytti negatiivisina. Pohjola tarkisti strategiaansa Pohjola vahvisti syyskuussa strategiansa. Strategian painopiste on integraation syventämisessä ja liiketoimintojen uudistamisessa. Pohjolan arvot ovat ihmisläheisyys, vastuullisuus ja yhdessä menestyminen. Pohjola tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, varainhoito- ja vahinkovakuutuspalvelut. Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaa kattavat vahinkovakuutus- ja private banking -palvelut. Pohjolan päämääränä on olla halutuin finanssipalvelukumppani ja keskeisenä tavoitteena kannattava kasvu ja yhtiön arvon kasvattaminen. Kilpailussa Pohjola erottuu olemalla lähellä asiakasta, tarjoamalla näille kokonaisvaltaiset finanssipalvelut sekä toimimalla osana OP-Pohjola-ryhmää tiiviissä yhteistyössä osuuspankkien kanssa. Pohjola toimii asiakkaiden kanssa läheisessä ja tiiviissä vuorovaikutuksessa tuntien asiakkaan riskit ja tarpeet ja rakentaen asiakkaalle parhaiten sopivat ratkaisut. Asiakassuhteita rakennetaan pitkäjänteisesti tavoitteena monipuoliset kokonaisasiakkuudet. Liiketoimintojen uudistamisen ja toimialan parhaan palvelun tarjoamisen keskeisenä edellytyksenä on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Osaamispääomaa kehitetään systemaattisesti osana liiketoiminnan kehittämistä. Suomi on Pohjolan päämarkkina-alue. Palveluverkkoa kehitetään Suomessa ja Suomen lähialueilla. Muilla markkina-alueilla Pohjolan palvelukyky perustuu yhteistyöhön laadukkaiden paikallisten tai kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Pohjolalla on osana OP-Pohjola-ryhmää käytettävissään toimialan laajin ja monipuolisin palveluverkko sekä Suomen suurin asiakaskunta. Ryhmän liikemerkki on alallaan Suomen tunnetuin. Toiminnan jatkuvuus varmistetaan ylläpitämällä vahva vakavaraisuus. Pohjolan luottokelpoisuutta vahvistaa yhteisvastuu OP-Pohjolaryhmään kuuluvien luottolaitosten kanssa. Kasvua haetaan vahvistamalla Pohjolan ja samalla koko ryhmän markkina-asemaa erityisesti keskisuurten yritysten kumppanina. Integraation syventämisessä on kyse toimenpiteistä, joilla Pohjola tehostaa OP-Pohjolaryhmän yhteisen asiakaspotentiaalin hyödyntämistä. Tämän lisäksi Pohjola kehittää kansainvälistä kumppanuusverkostoaan ja panostaa kykyynsä uudistua ja kehittyä.

8 Taloudelliset tavoitteet ja niiden toteumat Taloudelliset tavoitteet 1 9/09 1 9/ /08 Tavoite Konserni Oman pääoman tuotto, % 21,8-3,9-5,6 13 Tier 1 -vakavaraisuus, % 11,3 9,9 9,4 >9,5 Pankkitoiminta Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, % <40 Varainhoito Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, % <50 Vahinkovakuutus Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, % 86,7 90,0 91,5 92 Operatiivinen liikekulusuhde, % 21,7 20,6 21,9 <20 Vastuunkantokyky (solvenssisuhde), % Rating Vähintään kahdelta luottoluokittajalta AA -tasoinen luokitus Osinkopolitiikka Osinkosuhde vähintään 50 % edellyttäen, että Tier 1 on vähintään 9,5 % Pohjolan taloudelliset tavoitteet ovat voimassa yli suhdannesyklin.

9 Liiketoiminnot Pankkitoiminta Pankkitoiminnan tulos parani 99 miljoonaan euroon (88). Joukkovelkakirjalainakaupan ja johdannaisliiketoiminnan volyymit kasvoivat ja tulos oli erittäin hyvä. Arvonalentumiset kasvoivat 84 miljoonaan euroon (7) ja rasittivat tulosta merkittävästi. Luotto- ja takauskanta pieneni vuodenvaihteesta 4 %, mutta yritysluottojen markkinaosuus kasvoi 19,7 %:iin (19,0). Yritysluottojen keskimarginaalin nousu jatkui. Pankkitoiminnan tulos ja avainluvut Tulos, milj. e 1 9/09 1 9/08 Muutos 7 9/09 7 9/08 Muutos Rullaava Toteuma 12 kk 2008 Korkokate Saamisten arvonalentumiset Korkokate saamisten arvonalentumisten jälkeen Palkkiotuotot ja -kulut, netto Kaupankäynnin nettotuotot Muut tuotot Nettotuotot yhteensä Kulut yhteensä Tulos ennen veroja Luotto- ja takauskanta, mrd. e 13,6 13,6 0,0 14,1 Yritysluottojen keskimarginaali,% 1,21 0,86 0,35 0,94 Ongelmasaamiset luotto- ja takauskannasta, % 0,37 0,23 0,14 0,25 Saamisten arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta, % 0,62 0,05 0,57 0,13 Operatiivinen kulut / tuotot suhde, % Henkilömäärä Tulos tammi syyskuu Pankkitoiminnan tammi syyskuun tulos ennen veroja ylitti vertailukauden tuloksen, vaikka arvonalentumiset kasvoivat tuntuvasti. Reaalitalouden taantuman seurauksena asiakasyritysten investoinnit vähenivät, mikä hiljensi luotonkysyntää. Luottokanta pieneni viime vuoden lopusta 5 % ja oli 10,9 miljardia euroa. Vuodessa luottokanta aleni vajaat 0,4 miljardia euroa eli 3 %. Takauskanta kasvoi vuodenvaihteesta 2 % 2,7 miljardiin euroon. Vuodessa kasvu oli 0,3 miljardia euroa eli 14 %, mikä johtui TyEL-lainojen takausten kasvusta. Uusien ja uusittujen luottojen marginaaleja nostettiin edelleen kohonneiden rahoituskustannusten kattamiseksi, mikä näkyi yritysluottokannan keskimarginaalin merkittävänä nousuna. Palkkiotuotot olivat lähes 40 % suuremmat kuin vertailukaudella. Luotonannon palkkiotuotot kasvoivat 13 miljoonaa euroa ja takauspalkkiot 6 miljoonaa euroa. Myös maksuliikkeen ja arvopaperivälityksen palkkiotuotot olivat suuremmat kuin vertailukaudella. Pääomamarkkinatoiminnan tuloskehitys on kuluvana vuonna ollut ennätyksellisen vahvaa. Nettotuotot kasvoivat erityisesti joukkovelkakirjalaina- sekä johdannaiskaupankäynnissä. Vuoden 2008 lopussa kirjanpitokäytäntöä muutettiin ja osa maksuvalmiusreserviin sisällytettävistä saamistodistuksista luokiteltiin taseessa uudelleen siten, että ne arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun

10 hankintamenoon eikä niiden käyvän arvon muutoksia kirjata tulosvaikutteisesti. Kirjanpitokäytännön muutoksen seurauksena kaupankäynnin nettotuotot kasvoivat 13 miljoonaa euroa vertailukaudesta. Nimellisarvon ja uudelleenluokittelun yhteydessä syntyneen hankintahinnan välisenä hintaerona korkokatteeseen kirjattiin 3 miljoonaa euroa. Kulut kasvoivat 17 miljoonaa euroa, ilman leasing-poistojen ja tulospalkkiojaksotusten kasvua kulukasvu olisi ollut merkittävästi pienempi. Kulujen suhde tuottoihin parani kuitenkin merkittävästi. Tulos heinä syyskuu Kolmannen vuosineljänneksen tulos oli 24 miljoonaa euroa eli yhtä suuri kuin vertailukaudella arvonalentumisten 31 miljoonan euron kasvusta huolimatta. Luotto- ja takauskanta pieneni kolmannella neljänneksellä 0,3 miljardia euroa, kun se vertailukaudella kasvoi 0,6 miljardia euroa. Luotonannon marginaalien noususta huolimatta korkokate jäi 5 miljoonaa euroa vertailukautta pienemmäksi trading-toiminnan korkokatteen pienennyttyä. Palkkiotuotot kasvoivat sen sijaan 7 miljoonaa euroa. Luotonannon palkkiotuotot kasvoivat 4 miljoonaa euroa ja takauspalkkiot 2 miljoonaa euroa. Pääomamarkkinatoiminnan tulos oli 18 miljoonaa euroa eli 22 miljoonaa euroa suurempi kuin vertailukaudella. Tämä johtui erityisesti kaupankäynnistä joukkovelkakirja- ja johdannaismarkkinoilla. Pankkitoiminnan riskiasema Pankkitoiminnan keskeiset riskit ovat asiakasliiketoiminnasta syntyvä luottoriski sekä markkinariskit. Pankkitoiminnan kokonaisvastuut laskivat tammi syyskuussa 0,4 miljardia euroa 21,1 miljardiin euroon. Luottokelpoisuudeltaan investointitason vastuiden eli rating-luokkien 1 5 osuus kokonaisvastuista, pois lukien kotitaloudet, pysyi hyvällä tasolla ja oli 64 % (68), luokkien osuus oli 1,4 % (0,6) ja luokittelemattomia vastuita oli 1,2 % (1). Pankkitoiminnan kokonaisvastuista yritysasiakkaiden (ml. asuntoyhteisöt) vastuut muodostivat 77 % (74). Yritysasiakkaiden vastuista investointitasolle luokiteltujen vastuiden osuus oli 58 % (61) ja kahden heikoimman rating-luokan vastuut olivat 274 miljoonaa euroa (117) eli 1,7 % (0,7). Yritysasiakkaiden vastuiden toimialakohtainen jakauma säilyi hyvin hajautuneena ja yhdenkään toimialan osuus ei ylittänyt syyskuun lopussa 12 % yritysasiakkaiden vastuista. Merkittävimmät toimialat olivat asuntojen vuokraus ja hallinta 11,2 % (10,8), kone- ja laiteteollisuus 10,7 % (10,0) ja kauppa 9,4 % (10,4). Suurten asiakasriskien määrä pieneni 3,5 miljardiin euroon (4,4). Ongelmasaamisten määrä suhteessa luotto- ja takauskantaan pysyi edelleen alhaisella tasolla ja oli 49 miljoonaa euroa (34) eli 0,37 % (0,25). Erääntyneiden maksuerien määrä oli 22 (32) miljoonaa euroa eli 0,16 % (0,22) luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnassa nettoluottotappioiden ja arvonalentumisten määrä oli tammi syyskuussa 84 miljoonaa euroa (7) tulosta heikentävä, joka oli 0,62 % (0,05) luotto- ja takauskannasta. Baltian liiketoiminnan vastuut olivat syyskuun lopussa 113 miljoonaa euroa, joka on alle 1 % luotto- ja takauskannasta. Baltian toiminnan osuus nettoluottotappioista ja arvonalentumisista oli tammi syyskuussa 5 miljoonaa euroa muodostuen pääosin saamisryhmäkohtaisista arvonalentumisista. Pankkitoiminnan korkoriski oli kolmannen vuosineljänneksen aikana keskimäärin 11 miljoonaa euroa ja vuoden alusta keskimäärin 12 miljoonaa euroa käytettävällä 1 % -yksikön koron muutoksen mittarilla mitattuna.

11 Varainhoito Varainhoidon tulos parani ja oli 11 miljoonaa euroa (10). Hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat 24 % ollen 31,4 miljardia euroa (25,3). Varainhoidon tulos ja avainluvut Tulos, milj. e 1 9/09 1 9/08 Muutos 7 9/09 7 9/08 Muutos Rullaava Toteuma 12 kk 2008 Nettopalkkiotuotot Muut tuotot ja kulut Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Tulos ennen veroja Hallinnoitavat asiakasvarat mrd. e 31,4 27,3 4,1 25,3 Operatiivinen kulujen osuus tuotoista, % Henkilömäärä Tulos tammi syyskuu Varainhoidon tulos ennen veroja parani ja oli 11 miljoonaa euroa (10). Tulos ylitti viime vuoden vastaavan jakson tuloksen. Operatiivisten kulujen suhde tuottoihin oli 60 % (60). Hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat ja olivat katsauskauden lopussa 31,4 miljardia euroa (25,3). Hallinnoitavista asiakasvaroista instituutioasiakkaiden varojen osuus oli 18,3 miljardia euroa (16,0), OP-rahastojen osuus 10,9 miljardia euroa (8,5) ja Pohjola Privaten osuus 2,2 miljardia euroa (0,7). Hallinnoitavat asiakasvarat ovat kasvaneet vuoden alusta 24 %. Kasvuun vaikutti positiivinen nettomyynti ja markkinoiden positiivinen kehitys vuoden toisesta neljänneksestä alkaen. Tulos heinä syyskuu Varainhoidon tulos ennen veroja oli 4 miljoonaa euroa (3). Palkkiotuotot kasvoivat 10 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta ja tulos parani selvästi. Hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat heinä syyskuun aikana 3,6 miljardia euroa positiivisen nettomyynnin ja markkinoiden positiivisen kehityksen seurauksena. Kasvusta 1,8 miljardia euroa tuli instituutioasiakkaiden varoista, 1,4 miljardia euroa OP-rahastoista ja 0,4 miljardia euroa Pohjola Privaten asiakkaiden varoista. Operatiivisten kulujen suhde tuottoihin parani 54 %:iin (58).

12 Vahinkovakuutustoiminta Vahinkovakuutuksen tulos parani 89 miljoonaan euroon (73). Operatiivinen vakuutustekninen kate kasvoi 95 miljoonaan euroon (69). Vakuutustekninen kannattavuus oli erittäin hyvä. Operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 86,7 % (90,0). Vakuutusmaksutuottojen kehitys oli kaksijakoinen. Henkilöasiakkaissa kasvu jatkui vahvana taantuman laskiessa yritysasiakkaiden tuottoja. Vakuutusmaksutuotot kasvoivat yhteensä 2 %. Etuasiakastalouksien määrä ylitti perusasiakastalouksien määrän. Etuasiakastalouksista yli 52 % on myös osuuspankkien asiakkaita. Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 9,0 %. Vahinkovakuutustoiminnan tulos ja avainluvut Tulos, milj. e 1 9/09 1 9/08 Muutos 7 9/09 7 9/08 Muutos Rullaava 12kk Toteuma 2008 Vakuutusmaksutuotot Korvauskulut Liikekulut Aineettomien poistooikaisu Vakuutustekninen kate Sijoitustuotot ja -kulut Muut tuotot ja kulut Tulos ennen veroja Tulos ennen veroja käyvin arvoin Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, % 86,7 90,0 83,1 80,7 88,2 91,5 Operatiivinen liikekulusuhde,% 21,7 20,6 21,3 18,8 23,0 21,9 Sijoitusten tuotto käyvin arvoin,% 9,0-2,8 4,3-1,7 4,8-7,0 Vastuunkantokyky, % Henkilömäärä Tulos tammi syyskuu Tulos ennen veroja oli 89 miljoonaa euroa (73). Tulos käyvin arvoin parani 314 miljoonalla eurolla. Vakuutustekninen kannattavuus parani, vaikka vakuutusmaksutuottojen kasvu hidastui talouden taantuman vaikutuksesta. Vakuutustekninen kate ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja oli 95 miljoonaa euroa (69). Sijoitusmarkkinoiden positiivinen kehitys heijastui sijoitustoiminnan tulokseen käyvin arvoin. Sijoitustoiminnan nettotuotot tuloslaskelmassa jäivät edellisvuoden tasosta ja olivat 48 miljoonaa euroa (61) ja tuotot käyvin arvoin olivat 205 miljoonaa euroa (-78). Pohjolaan vakuutuksensa keskittäneiden etuasiakastalouksien määrä ylitti perusasiakastalouksien määrän ensimmäistä kertaa Pohjolan historiassa. Etuasiakastalouksia oli syyskuun lopussa , joka oli 8 % vertailuvuoden syyskuun loppua enemmän. Perusasiakastalouksia oli Asiakastalouksien määrä kokonaisuutena kasvoi. Pohjolaan vakuutuksensa keskittäneistä etuasiakastalouksista jo yli 52 % on keskittänyt myös pankkiasiointinsa osuuspankkeihin. OP-Pohjola-ryhmän osuuspankkien ja Helsingin OP Pankin asiakkaat voivat käyttää pankkiasioinnista kertyviä bonuksia myös Pohjolan vahinkovakuutusten maksamiseen. Kuluvan vuoden aikana OP-bonuksia on käytetty vakuutuslaskuun, joista laskua on maksettu kokonaan bonuksilla. Bonuksilla maksettujen vakuutusmaksujen määrä oli 42 miljoonaa euroa. Katsauskauden loppuun mennessä etuasiakastalouksien määrän kasvun tuottama tuottosynergia on saavuttanut vuotuisen 14 miljoonan euron tason ja tavoitteena on saavuttaa 17 miljoonan taso vuonna Yhteistyö OP-Pohjola-ryhmän osuuspankkien kanssa jatkuu tiiviinä. Henkilöasiakkaiden vakuutusmyynti siirtyi osuuspankkeihin lokakuussa 2008 ja myynnin kehitys on ollut lupaava. Osuuspankeissa vahinkovakuutusten

13 myynti henkilöasiakkaille kasvoi tammi syyskuussa 22 % verrattuna Pohjolan toimistojen myyntiin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Myyntiverkosto vahvistui entisestään kuluvan vuoden aikana, kun entistä useampi osuuspankki on aloittanut itsenäisen vakuutusmyynnin ja lisännyt vakuutusmyyjien määrää. Vakuutustoiminta Vakuutustoiminnan kannattavuus parani. Operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 86,7 % (90,0). Vakuutusmaksutuottojen kehitys oli kaksijakoinen. Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueella kasvu oli vahvaa OP- Pohjola-yhteisyöhön tukeutuen. Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueella tuotot laskivat talouden taantuman vaikutuksesta. Vakuutusmaksutuotot kasvoivat yhteensä 2 % ja olivat 712 miljoonaa euroa (697). Pohjolan markkina-asema erityisesti henkilöasiakkaissa vahvistuu. Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueella vakuutusmaksutuotot kasvoivat 11 % ja olivat 320 miljoonaa euroa (287). Etuasiakastalouksien määrä kasvoi tammi syyskuussa taloudella (27 087). Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueella vakuutusmaksutuotot laskivat 5 % ja olivat 347 miljoonaa euroa (367). Lasku oli voimakkain lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa, jossa vakuutusmaksun perusteena olevat palkkasummat laskivat. Lisäksi yritysten liikevaihtojen ja katteiden lasku on heijastunut vakuutusmaksuihin. Baltiassa vakuutusmaksutuotot kasvoivat 2 % ja olivat 44 miljoonaa euroa (44). Suotuisan vahinkokehityksen seurauksena korvauskulut jäivät vertailuvuotta pienemmiksi vaikka henkilöasiakkaiden voimakkaasti kasvanut vakuutuskanta lisäsi vahinkojen määrää. Korvaustoiminnan tehokkuus ja onnistunut kumppanuuksien hyödyntäminen esimerkiksi nopean hoitoonohjauksen ja kustannuskontrollin avulla tuki suotuisaa kehitystä. Korvauskulut (pl. korvausten hoitokulut) olivat 414 miljoonaa euroa (441). Riskisuhde oli 58,1 % (63,4). Tammi syyskuussa sattui 141 (144) suurta tai keskisuurta yli 0,1 miljoonan euron ja eläkevastuissa yli 0,5 miljoonan euron vahinkoa, joiden omalla vastuulla oleva korvausmeno oli yhteensä 66 miljoonaa euroa (57). Liikekulut ja korvausten hoitokulut kasvoivat 204 miljoonaan euroon (186). Kuluja kasvattivat erityisesti myynnin palkkioiden kasvu sekä tuote- ja järjestelmäkehityksen kustannukset. Toimintakulusuhde oli 28,6 % (26,7). Sijoitustoiminta Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 9,0 % (-2,8). Tulokseen kirjatut sijoitusten nettotuotot olivat 48 miljoonaa euroa (61). Osinkotuotot ja myyntivoitot jäivät vertailukautta pienemmiksi. Lisäksi käyvän arvon rahastosta kirjattiin tulokseen arvonalennuksia 25 miljoonaa euroa. Vahinkovakuutustoiminnan sijoituskanta oli syyskuun lopussa miljoonaa euroa (2 415). Sijoitussalkusta korkosijoitusten osuus oli 78 % (82), listattujen osakkeiden osuus 8 % (4), listaamattomat pääomasijoitukset mukaan lukien osakkeiden osuus oli 10 % (8). Korkosalkun luottoluokitusjakauma oli hyvä, sillä 82 % korkosijoituksista oli vähintään A- -luokitetuissa saamisissa. Korkosalkun jäljellä oleva keskimääräinen juoksuaika oli 4,9 vuotta ja duraatio 3,0 vuotta (4,3). Tulos heinä syyskuu Tulos ennen veroja oli 43 miljoonaa euroa (33). Tulos käyvin arvoin parani 145 miljoonalla eurolla. Vakuutustekninen kate ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja oli 41 miljoonaa euroa (46). Sijoitustoiminnan nettotuotot tuloslaskelmassa olivat 19 miljoonaa euroa (6) ja tuotot käyvin arvoin 102 miljoonaa euroa (-46). Vakuutustoiminta Vakuutustoiminnan kannattavuus oli hyvä, vaikka vertailukauden poikkeuksellisen hyvästä tasosta jäätiin. Operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 83,1 % (80,7). Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueella kasvu jatkui vahvana. Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueella taantuman vaikutus näkyi aiempaa selvemmin ja vakuutusmaksutuottojen lasku voimistui. Vakuutusmaksutuotot kokonaisuutena jäivät vertailuvuoden tasolle ja olivat 241 miljoonaa euroa (241).

14 Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueella vakuutusmaksutuotot kasvoivat 12 % ja olivat 113 miljoonaa euroa (101). Etuasiakastalouksien määrän kasvu piristyi ja oli kolmannella vuosineljänneksellä vertailukautta suurempi. Etuasiakastalouksien määrä kasvoi heinä syyskuussa taloudella (7 406). Osuuspankeissa vahinkovakuutusten myynti henkilöasiakkaille kasvoi heinä syyskuussa 33 % verrattuna Pohjolan toimistojen myyntiin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueella vakuutusmaksutuotot laskivat 9 % ja olivat 113 miljoonaa euroa (125). Baltiassa vakuutusmaksutuotot laskivat 4 % ja olivat 14 miljoonaa euroa (15). Vahinkokehitys jatkui suotuisana vuoden kolmannella neljänneksellä ja korvauskulut jäivät edelleen vertailukautta pienemmiksi. Korvauskulut (pl. korvausten hoitokulut) olivat 131 miljoonaa euroa (136). Riskisuhde oli 57,2 % (56,5). Heinä syyskuussa sattui 51 (46) suurta tai keskisuurta yli 0,1 miljoonan euron ja eläkevastuissa yli 0,5 miljoonan euron vahinkoa, joiden omalla vastuulla oleva korvausmeno oli yhteensä 22 miljoonaa euroa (15). Liikekulut ja korvausten hoitokulut olivat 69 miljoonaa euroa (58). Myynnin kasvu henkilöasiakkaille ja tuote- ja järjestelmäkehityskustannusten kasvu kiihdyttivät kulujen kasvua. Yhdessä vakuutusmaksutuottojen kasvun hidastumisen kanssa tämä heikensi toimintakulusuhdetta, joka oli 28,5 %(24,2). Sijoitustoiminta Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 4,3 % (-1,7). Sijoitustoiminnan nettotuotot tuloslaskelmassa olivat 19 miljoonaa euroa (6). Vahinkovakuutustoiminnan riskiasema Vahinkovakuutustoiminnan keskeiset riskit ovat vahinkokehitykseen liittyvät vakuutustekniset riskit sekä vastuuvelan katteena olevien sijoitussalkkujen markkinariskit. Vahinkovakuutustoiminnan vakavaraisuuspääoma kasvoi syyskuun lopussa 831 miljoonaan euroon (608). Vakavaraisuuspääoma suhteessa vakuutusmaksutuottoihin (vastuunkantokyky) oli 89 % (66). Vakavaraisuuspääoma kasvoi kolmannella kvartaalilla 109 miljoonaa euroa, mikä johtui sijoitus- ja vakuutustoiminnan hyvästä tuloksesta. Erinomaisen vakuutusteknisen tuloksen seurauksena tasoitusmäärä kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 23 miljoonalla eurolla 407 miljoonaan euroon. Sijoitustoiminnan riskit kasvoivat osakejohdannaissuojausten purkamisen sekä osakesijoitusten hyvän markkinakehityksen takia. Korkoriskiasema pidettiin pitkän aikavälin tavoitetta pienempänä. Moody's alensi Pohjola Vakuutus Oy:n luottoluokituksen tasolta A1 tasolle A2 syyskuussa. Muutoksen syynä oli Suomen kansantalouden heikkeneminen.

15 Konsernitoiminnot Tulos ennen veroja oli 68 miljoonaa euroa vertailukautta parempi eli 11 miljoonaa euroa (-57). Vuoden 2008 lopulla toteutettu saamistodistusten uudelleenluokittelu pienensi tuloksen volatiliteettia. Joukkovelkakirjalainoista kirjattiin arvonalentumisia 11 miljoonaa euroa (1) ja osakkeista 4 miljoonaa euroa. Maksuvalmius ja rahoituksen saatavuus säilyivät hyvällä tasolla ja markkinoiden likviditeetti on lisääntynyt kuluvan vuoden aikana. Konsernitoimintojen tulos ja avainluvut Tulos, milj. e 1 9/09 1 9/08 Muutos 7 9/09 7 9/08 Muutos Rullaava 12 kk Toteuma 2008 Korkokate Saamisten arvonalentumiset Korkokate saamisten arvonalentumisten jälkeen Kaupankäynnin nettotuotot Sijoitustoiminnan tuotot Muut tuotot Nettotuotot yhteensä Kulut yhteensä Tulos ennen veroja Maksuvalmiusreservit, mrd. e 9,5 7,0 2,4 9,8 Saamiset ja velat osuuspankeille nettoasema, mrd. e 2,4 0,2 2,2-0,2 Henkilömäärä Tulos tammi syyskuu Tulos ennen veroja oli 11 miljoonaa euroa (-57) eli 68 miljoonaa euroa vertailukautta suurempi. Vertailukelpoiset kulut kasvoivat 1 miljoonaa euroa. Tuloskehitykseen vaikutti maksuvalmiusreservisalkun onnistunut sijoitustoiminta sekä viime vuoden lopulla toteutettu kirjauskäytännön muutos, jolloin osa maksuvalmiusreservisalkkuun sisällytetyistä saamistodistuksista luokiteltiin taseessa uudelleen siten, että ne arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun hankintamenoon eikä niiden käyvän arvon muutoksia kirjata tulosvaikutteisesti. Uudelleenluokiteltujen saamistodistuksien kirjanpitoarvo oli syyskuun lopussa 3,1 miljardia euroa. Uudelleenluokittelun vaikutukset näkyivät kaupankäynnin nettotuottojen ja korkokatteen kasvuna vertailukauteen verrattuna. Tammi syyskuussa tuloutettu nimellisarvon ja uudelleenluokittelun yhteydessä syntyneen hankintaarvon välinen positiivinen hintaero oli yhteensä 20 miljoonaa euroa, josta Konsernitoimintojen korkokatteeseen tuloutettu osuus oli 17 miljoonaa euroa ja Pankkitoimintaan tuloutettu osuus oli 3 miljoonaa euroa. Tammi syyskuun tulokseen sisältyi joukkovelkakirjalainojen arvonalentumisia 11 miljoonaa euroa (1). Lisäksi myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kirjatuista osakkeista ja osuuksista tuloutettiin arvonalentumisia yhteensä 4 miljoonaa euroa. Maksuvalmius ja rahoituksen saatavuus ovat säilyneet hyvinä ja markkinoiden likviditeetti on lisääntynyt kuluvan vuoden aikana. Yleiseen liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä kasvoi 16 miljardiin euroon (14), josta sijoitustodistus- ja euro commercial paper -velkojen määrä oli 9 miljardia euroa (10). Pohjola Pankki Oyj:n nettosaamiset osuuspankeilta kasvoivat 2,4 miljardiin euroon (-0,2). Tulos heinä syyskuu Kolmannen vuosineljänneksen tulos oli kuluvan vuoden paras kvartaalitulos eli 16 miljoonaa euroa. Tulos oli 33 miljoonaa euroa suurempi kuin vertailukaudella. Maksuvalmiusreservisalkkuun sisällytettävistä saamistodistuksista kertynyt korkokate kasvatti nettotuottoja. Uudelleenluokiteltujen, maksuvalmiusreservisalkkuun luettavien saamistodistusten nimellisarvon ja hankinta-arvon välinen korkokatteeseen jaksotettu positiivinen hintaero oli yhteensä 5 miljoonaa euroa.

16 Saamistodistuksista kirjattiin arvonalentumisia yhteensä 2 miljoonaa euroa (3). Pitkäaikaista varainhankintaa lisättiin laskemalla elokuussa liikkeeseen 750 miljoonan euron vaihtuvakorkoinen senior-laina, jonka maturiteetti on kolme vuotta. Konsernitoimintojen riskiasema Konsernitoimintojen keskeiset riskit ovat maksuvalmiusreservisalkun arvonmuutosriskit sekä likviditeettiriskit. Konsernitoimintojen vastuut olivat yhteensä 15,8 miljardia euroa (13,8) ja ne muodostuivat maksuvalmiusreservisalkusta sekä saamisista osuuspankeilta. Vastuut olivat lähes kokonaan investointitason vastapuolilta. Konsernitoiminnoissa ylläpidetään OP-Pohjola-ryhmän maksuvalmiuden turvaamiseksi maksuvalmiusreservisalkkua. Maksuvalmiusreservisalkun määrä oli 9,5 miljardia euroa (9,8). Varat on sijoitettu lähinnä hyvän luottoluokituksen omaaviin valtioiden, kuntien, rahoituslaitosten ja yritysten liikkeeseen laskemiin saamistodistuksiin sekä arvopaperistettuihin saamisiin. Konsernitoimintojen korkoriski oli kolmannen vuosineljänneksen aikana keskimäärin 4,2 miljoonaa euroa ja vuoden alusta keskimäärin 6,5 miljoonaa euroa käytettävällä 1 % -yksikön koron muutoksen mittarilla mitattuna. Osakkeet ja osakkeenomistajat Pohjolan osakkeiden kokonaismäärä on kappaletta ja yhtiön osakkeiden tuottama äänimäärä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä noteerattavien A-osakkeiden määrä oli syyskuun lopussa 251 miljoonaa kappaletta. A-osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 78,6 % ja äänistä 42,3 %. K-osakkeita oli yhteensä noin 68 miljoonaa kappaletta. Tammi syyskussa 138 miljoonaa osaketta on vaihtanut omistajaa. Määrä oli viime vuonna vastaavalla kaudella 92 miljoonaa. Pohjolan A-osakkeen hinta oli syyskuun lopussa 7,80 euroa kun se vuoden 2008 lopussa oli 7,88 euroa. Kurssi on ollut korkeimmillaan 2009 tammi syyskuussa 9,31 euroa ja alimmillaan 3,80 euroa. Osakkeenomistajien lukumäärä oli syyskuun lopussa Määrä on kasvanut vuoden alusta 4 507:lla. Osakkeenomistajista 95 % on yksityishenkilöitä. Suurin osakkeenomistaja on OP-Keskus osk, jonka osuus Pohjolan osakkeista oli 29,98 % ja äänistä 57,04 %. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osuus A- osakkeista oli syyskuun lopussa 18,7 %. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Pohjola Pankki Oyj:n hallituksessa päätettiin vahvistaa konsernin asiakkuusorganisaatioita ja ottaa vuoden 2010 alussa käyttöön pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteinen asiakkuusorganisaatio. Konsernin johtoryhmätasolla suurista yritys- ja instituutioasiakkuuksista vastaa jatkossa Reima Rytsölä ja henkilöasiakkaista sekä pienistä ja keskisuurista yritysasiakkuuksista Tomi Yli-Kyyny. Asiakkuusorganisaatioiden muodostaminen ei vaikuta raportoitaviin liiketoimintasegmentteihin. Uusien asiakasvastuiden lisäksi Rytsölä vastaa edelleen pankkiliiketoiminnasta ja Yli-Kyyny vahinkovakuutustoiminnasta ja he raportoivat toimitusjohtaja Mikael Silvennoiselle. Asiakkuusorganisaatioiden muodostamisella haetaan entistä asiakaslähtöisempää toimintatapaa kokonaisvaltaisten finanssipalvelujen tarjoamisessa.

17 Loppuvuoden näkymät Keskuspankkien ja valtioiden elvytystoimenpiteiden myötä luottamus kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla parani. Myös pääomamarkkinoiden toimivuus parani ja erityisesti osake- ja luottoriskimarkkinat vahvistuivat selvästi vuoden alkuun verrattuna. Maailmantalouden asteittainen elpyminen jatkui Kiinan ja Yhdysvaltojen talouskasvun käynnistyttyä ja myös euroalueella on nähtävissä viitteitä talouden vakautumisesta ja kasvun käynnistymisestä. Suomen taloudessa nähtiin kolmannella vuosineljänneksellä vakautumisen merkkejä, mutta kasvunäkymät loppuvuodelle ovat edelleen heikot. Maailmantalouden kasvuun ja julkisten tukitoimien asteittaiseen purkamiseen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta. Pankkitoiminnassa luottojen ja takausten kysyntä pieneni vuodesta 2008 ja yritysluottojen keskimarginaali nousi. Suhdannenäkymien perusteella luottojen ja takausten kysynnän arvioidaan loppuvuonna pysyvän vaimeana ja keskittyvän käyttöpääomarahoitukseen ja olemassa olevien lainojen uudelleenrahoitukseen. Yritysluottokannan keskimarginaalin arvioidaan edelleen nousevan loppuvuoden aikana vaikkakin uusluotonannon marginaalitason arvioidaan kääntyvän laskuun. Arvonalennusten määrän odotetaan olevan viimeisellä vuosineljänneksellä samaa tasoa kuin edellisillä vuosineljänneksillä. Pankkitoiminnan vuoden 2009 tuloksen ennen veroja odotetaan olevan samaa tasoa kuin vuonna 2008, mikäli arvonalennusten määrä ei nouse odottamattoman suureksi viimeisellä vuosineljänneksellä. Varainhoidon hallinnoitavat asiakasvarat jatkoivat nousuaan sijoitusmarkkinoiden myönteisen kehityksen ja uusmyynnin ansiosta. Vuoden 2009 lopussa varainhoidon hallinnoitavien asiakasvarojen määrän odotetaan olevan merkittävästi korkeampi kuin vuoden 2008 lopussa. Varainhoidon vuoden 2009 tuloksen ennen veroja odotetaan olevan parempi kuin vuonna 2008, mikäli sijoitusmarkkinoilla ei tapahdu merkittäviä muutoksia viimeisen vuosineljänneksen aikana. Varainhoidon tulos ennen veroja on suurelta osin riippuvainen hallinnoitavien asiakasvarojen määrästä sekä sijoitustoiminnan menestykseen sidottujen palkkioiden toteutumisesta. Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuottojen kasvun arvioidaan vuonna 2009 olevan edelleen markkinoita nopeampaa henkilöasiakkuuksien kasvun ansiosta, mutta jäävän vuoden 2008 kasvua alhaisemmaksi erityisesti yritysasiakkaiden osalta. Taantuma on alentanut vahinkovakuutuksen korvausmenoa. Vahinkovakuutuksen operatiivisen yhdistetyn kulusuhteen vuonna 2009 arvioidaan olevan vaihteluvälissä % (aiemmin %), mikäli suurvahinkoja ei viimeisellä vuosineljänneksellä tule merkittävästi viime vuotta enemmän. Vahinkovakuutuksen vuoden 2009 tuloksen ennen veroja odotetaan olevan selvästi parempi kuin vuonna Vahinkovakuutuksen tuloskehityksen merkittävimmät epävarmuustekijät ovat sijoitusmarkkinoiden kehitys sekä suurvahinkojen vaikutus korvausmenoon. Konsernitoimintojen vuoden 2009 tuloksen vaihtelua pienentää vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla toteutettu maksuvalmiusreserveihin luettujen pitkäaikaisten saamistodistusten uudelleenluokittelu. Konsernitoimintojen tulokseen keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat maksuvalmiusreservisalkusta syntyvä korkokate ja saamistodistuksiin mahdollisesti tehtävät tulosvaikutteiset arvonmuutokset. Konsernin tuloksen ennen veroja odotetaan vuonna 2009 olevan noin kaksinkertainen vuoteen 2008 verrattuna. Loppuvuoden näkymien osalta suurin epävarmuus liittyy arvonalennusten kehitykseen. Kaikki tässä katsauksessa esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen konsernin ja sen eri toimintojen kehityksestä ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset.

18 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT Tuloskehitys vuosineljänneksittäin Tuloslaskelma Laaja tuloslaskelma Tase Oman pääoman muutokset Omat varat ja vakavaraisuus Rahavirtalaskelma Segmenttikohtaiset tiedot Tunnuslukujen laskentakaavat Liitetiedot: Liite 1. Laatimisperiaatteet Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot: Liite 2. Korkokate Liite 3. Saamisten arvonalentumiset Liite 4. Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot Liite 5. Palkkiotuotot ja -kulut Liite 6. Kaupankäynnin nettotuotot Liite 7. Sijoitustoiminnan nettotuotot Liite 8. Liiketoiminnan muut tuotot Liite 9. Taseen luokittelu Liite 10. Uudelleenluokitellut saamistodistukset Liite 11. Vahinkovakuutustoiminnan varat Liite 12. Aineettomat hyödykkeet Liite 13. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Liite 14. Käyvän arvon rahasto verojen jälkeen Riskienhallinnan liitetiedot: Liite 15. Pankkitoiminnan riskiasema Liite 16. Vahinkovakuutustoiminnan riskiasema Liite 17. Konsernitoimintojen riskiasema Muut liitetiedot: Liite 18. Annetut vakuudet Liite 19. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Liite 20. Johdannaissopimukset Liite 21. Muut vastuusitoumukset ja vastuut Liite 22. Lähipiiritapahtumat

19 Tuloskehitys vuosineljänneksittäin Milj. e Korkokate Saamisten arvonalentumiset Korkokate arvonalentumisten jälkeen Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot Palkkiotuotot ja -kulut, netto Kaupankäynnin nettotuotot Sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Nettotuotot yhteensä Henkilöstökulut IT-kulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä Tulos ennen veroja Käyvän arvon rahaston muutos Tulos ennen veroja käyvin arvoin Tuloverot Kauden voitto Verot käyvän arvon rahaston muutoksesta Kauden tulos käyvin arvoin

20 Pohjola-konsernin tuloslaskelma Milj. e 7 9/ 7 9/ 1 9/ 1 9/ Korkokate (Liite 2) Saamisten arvonalentumiset (Liite 3) Korkokate arvonalentumisten jälkeen Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot (Liite 4) Palkkiotuotot ja -kulut, netto (Liite 5) Kaupankäynnin nettotuotot (Liite 6) Sijoitustoiminnan nettotuotot (Liite 7) Liiketoiminnan muut tuotot (Liite 8) Nettotuotot yhteensä Henkilöstökulut IT-kulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Tulos ennen veroja Tuloverot Tilikauden tulos Emoyhtiön omistajien osuus kauden tuloksesta Vähemmistön osuus kauden tuloksesta Yhteensä Tulos/osake (EPS) laimentamaton, e A-osake 0,21 0,13 0,55 0,34 K-osake 0,18 0,10 0,52 0,31 Osakekohtaiset tunnusluvut on oikaistu takautuvasti osakeantikertoimella johtuen Pohjola Pankki Oyj:n osakeannista ja kaupparekisteriin merkityistä uusista osakkeista. Pohjola-konsernin laaja tuloslaskelma Milj. e Tilikauden tulos Käyvän arvon rahaston muutos Muuntoerot Tuloverot Tilikauden laaja tulos Emoyhtiön omistajien osuus kauden laajasta tuloksesta Vähemmistön osuus kauden laajasta tuloksesta Yhteensä