Pohjola Pankki Oyj:n osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Pohjola Pankki Oyj Yhtiötiedote , klo 8.00 Tiedoteluokka: Osavuosikatsaus Pohjola Pankki Oyj:n osavuosikatsaus Tammi kesäkuu Tulos ennen veroja parani vertailukaudesta ja oli 123 miljoonaa euroa (71). Käyvin arvoin laskettu tulos oli 227 miljoonaa euroa (-28) ja oman pääoman tuotto 18,3 % (-2,4). Pankkitoiminnan tulos parani saamisten arvonalennusten kasvusta huolimatta. Varainhoidon hallinnoitavat asiakasvarat kääntyivät kasvuun ja olivat 27,8 miljardia euroa (25,3). Vakuutustekninen kannattavuus oli erinomainen, operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 88,6 % (95,0). Vahinkovakuutuksen sijoitustoiminnan tuotot käyvin arvoin nousivat 4,5 %:iin (-1,2). Näkymät: tuloksen ennen veroja odotetaan olevan vuonna 2009 selvästi suurempi kuin vuonna Loppuvuoden näkymien osalta suurin epävarmuus liittyy arvonalennusten kehitykseen. Mikäli yritysasiakkaidemme toimintaedellytykset edelleen heikkenevät, voivat loppuvuoden arvonalennukset muodostua alkuvuotta korkeammiksi (näkymistä enemmän kohdassa "Loppuvuoden näkymät"). Huhti kesäkuu Tulos ennen veroja oli 87 miljoonaa euroa (54). Käyvin arvoin laskettu tulos oli 186 miljoonaa euroa (20). Saamisten arvonalennukset rasittivat pankkitoiminnan tulosta 33 miljoonalla eurolla. Varainhoidon hallinnoitavat varat kasvoivat lähes 3 miljardilla eurolla. Vahinkovakuutuksen operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 86,0 % (91,9) ja sijoitusten tuotto 4,9 % (-0,6). Vakavaraisuus vahvistui onnistuneen 308 miljoonan euron osakeannin seurauksena. Konsernin tulos ja avainluvut 1) Tulos ennen veroja, milj. e 1 6/09 1 6/08 Muutos 4 6/09 4 6/08 Muutos 1 12/08 Pankkitoiminta Varainhoito Vahinkovakuutus Konsernitoiminnot Yhteensä Käyvän arvon rahaston muutos Tulos ennen veroja käyvin arvoin Avainlukuja 1 6/09 1 6/08 4 6/09 4 6/ /08 Tavoite Tulos ennen veroja, milj. e Tilikauden voitto, milj. e Oman pääoman tuotto, % 18,3-2,4 30,3 3,4-5,6 13,0 Taseen loppusumma, mrd. e 33,6 28,5 32,4 Oma pääoma, mrd. e 2,1 1,7 1,6 Tier 1 -vakavaraisuus, % 11,5 9,8 9,4 >9,5 Tulos/osake, e 2) 0,33 0,21 0,22 0,16 0,36 Tulos/osake sis. käyvän arvon muutoksen, e 2) 0,62-0,08 0,47 0,06-0,40 Oma pääoma/osake, e 2) 6,45 6,90 6,58 Henkilöstö keskimäärin ) Tuloksen vertailulukuina on käytetty vuoden 2008 vastaavien jaksojen lukuja. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuina on käytetty lukua vuoden 2008 lopun tilanteesta, ellei toisin mainita. 2) Oikaistu osakeannin vaikutuksella.

2 2 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen: "Konsernin tulos tammi kesäkuulta oli edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa selvästi parempi ja toisen vuosineljänneksen tulos oli erinomainen. Korkokate, nettopalkkiotuotot ja kaupankäynnin nettotuotot kehittyivät suotuisasti, minkä seurauksena pankkitoiminnan tulos ensimmäisellä vuosipuoliskolla parani edellisvuodesta, vaikka arvonalennukset kasvoivat odotustemme mukaisesti. Luotto- ja takauskanta pieneni hieman pääomamarkkinoiden elpymisen ja luottokysynnän vaimenemisen seurauksena. Yritysluottojen keskimarginaalin nousu jatkui kompensoiden luottoriski- ja varainhankintakustannusten nousua. Vahinkovakuutuksen vakuutustekninen kannattavuus oli erinomainen vakuutusteknisen katteen yltäessä ennätykseen. Vakuutusmaksutuottojen kasvu hidastui yritysasiakkaiden maksutuottojen pienentyessä. Henkilöasiakkaiden osalta vakuutusmaksutuottojen kasvu jatkui edelleen vahvana ja etuasiakastalouksien määrä ylitti talouden rajan. Vahinkovakuutuksen sijoitusten tuotot käyvin arvoin kehittyivät hyvin. Sijoitusmarkkinoiden myönteinen kehitys yhdessä onnistuneen nettomyynnin kanssa kasvattivat varainhoidon hallinnoitavia asiakasvaroja 10 % vuoden alusta. Konsernin likviditeettiasema on vahva ja varainhankinta on toiminut hyvin. Toisella vuosineljänneksellä toteutettu 308 miljoonan euron merkintäetuoikeusanti vahvisti entisestään vakavaraisuuttamme. Liiketoimintojemme hyvä tulos ja vahva vakavaraisuus mahdollistavat osaltaan asiakkaidemme rahoitustarpeiden turvaamisen myös talouden taantumassa. Konsernilla on hyvät edellytykset hyödyntää avautuvat liiketoimintamahdollisuudet ja vahvistaa edelleen asemaansa Suomen johtavana finanssipalveluyrityksenä." Toimintaympäristö Maailmantalouden suhdannetilanne osoitti alkuvuoden jyrkän pudotuksen jälkeen joitakin vakaantumisen merkkejä vuoden toisella neljänneksellä. Aggressiivisten raha- ja finanssipoliittisten toimenpiteiden myötä etenkin Kiinan ja Yhdysvaltojen kasvuennusteita nostettiin. Euroopan ja Suomen tämän ja ensi vuoden ennusteita laskettiin edelleen. Sekä Euroopassa että Suomessa tuotannon odotetaan jatkavan laskuaan viennin, investointien ja kulutuksen supistuessa ja työttömyyden lisääntyessä. Valtioiden mittavien elvytyspakettien odotetaan Yhdysvaltojen vetämänä kohentavan kasvunäkymiä loppuvuodesta. Keskuspankit ovat pyrkineet torjumaan taantumaa keventämällä edelleen rahapolitiikkaansa. Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkonsa toukokuussa 1,0 %:iin ja on jatkanut pankkijärjestelmän likviditeetin turvaamista. EKP myönsi kesäkuussa pankeille ensimmäisen kerran 12 kuukauden luottoja ohjauskorolla. Tehdyt toimenpiteet ovat rauhoittaneet rahamarkkinoita. Riskilisien kaventuminen jatkui toisella neljänneksellä ja lyhyet markkinakorot painuivat ennätysmatalalle tasolle. Toisella vuosineljänneksellä nähtiin korjausliike yrityslainamarkkinoilla riskipreemioiden laskiessa voimakkaasti. Etenkin riskipitoisimpien yritysten ja pankkien riskipreemiot laskivat markkinoiden pienentäessä odotuksiaan tulevista luottohäiriöistä. Keskeisinä tekijöinä korjausliikkeen taustalla on nähty valtioiden kyky tukea markkinaa, vaihtoehtoisten sijoitusten puute sekä yritysten uskallus emittoida velkapapereita. Osakekurssit nousivat toisella vuosineljänneksellä voimakkaasti maaliskuun pohjalukemista. Osakemarkkinoiden kehitys on nopean nousun jälkeen tasaantunut ja epävakauden odotetaan yhä jatkuvan osakemarkkinoilla. Osakemarkkinat hinnoittelevat loppuvuodelle voimakkaasti talouden elpymistä. Taantuma on lisännyt yritysten maksuhäiriöiden ja konkurssien määriä ja ajanut yritykset karsimaan investointeja ja kustannuksia, mikä hidasti luottokysyntää. Yritysten liiketoiminnan supistuminen on hidastanut myös vakuutustoiminnan maksutulon kehittymistä ja toisaalta vähentänyt korvausmenoa ja näin parantanut vahinkovakuutuksen kannattavuutta.

3 3 Konsernin tulos Konsernin tulos Muutos Muutos rullaava 2008 Milj. e kk 1 12 Korkokate Saamisten arvonalentumiset Korkokate arvonalentumisten jälkeen Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot Palkkiotuotot ja -kulut, netto Kaupankäynnin nettotuotot Sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Nettotuotot yhteensä Henkilöstökulut IT-kulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä Tulos ennen veroja Käyvän arvon rahaston muutos Tulos ennen veroja käyvin arvoin Tuloverot Kauden voitto Verot käyvän arvon rahaston muutoksesta Kauden tulos käyvin arvoin Tulos tammi kesäkuu Konsernin nettotuotot kasvoivat 21 % 370 miljoonaan euroon (305). Konsernin korkokate oli 119 miljoonaa euroa (75), joka oli lähes 60 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Kasvun taustalla oli koko viime vuoden jatkunut luottokannan kasvu ja uusien luottojen luottomarginaalien kasvu. Uudelleenluokitelluista saamistodistuksista kirjattu hintaerojaksotus kasvatti korkokatetta 14 miljoonalla eurolla. Saamisten arvonalennukset kasvoivat ennakoidusti edellisen vuoden vastaavasta ajasta 57 miljoonalla eurolla ja ne olivat 54 miljoonaa euroa. Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot kasvoivat 11 miljoonaa euroa 192 miljoonaan euroon (181). Kasvu oli seurausta vakuutusteknisen katteen hyvästä kehityksestä. Tuloslaskelmaan kirjatut sijoitustoiminnan tuotot jäivät vertailukautta alhaisemmiksi. Palkkiotuotot ja -kulut olivat 66 miljoonaa euroa eli lähes 4 miljoonaa euroa edellisvuotta suuremmat. Luotonannon ja takausten palkkiotuotot kasvoivat voimakkaasti, mutta varainhoidosta ja arvopaperivälityksestä saadut palkkiot laskivat. Kaupankäynnin nettotuotot olivat 33 miljoonaa euroa (-46) eli 79 miljoonaa euroa vertailukautta suuremmat. Johdannais- ja joukkovelkakirjakaupankäynnin tuotot kasvoivat. Vertailukautena kirjattiin maksuvalmiusreserveistä negatiivisia arvonmuutoksia tulokseen 49 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotot pienenivät 17 miljoonaa euroa ja olivat 9 miljoonaa euroa negatiiviset. Syynä laskuun olivat kiinteistöjen hankintamenoihin tehdyt oikaisut, osakkeista tehdyt arvonalentumiset ja edellisvuotta pienemmät osinkotuotot.

4 4 Kulut kasvoivat 5 % ja ne olivat 247 miljoonaa euroa (234). Ilman leasingpoistojen 3 miljoonan euron kasvua kulukasvu olisi ollut 4 %. Konserniin työsuhteessa olevien henkilöiden määrä kasvoi vuodenvaihteesta 51 henkilöllä. Vahinkovakuutuksen asiamies- ja myyntipalkkiot kasvoivat 8 miljoonaa euroa. Kasvu oli seurausta sekä myynnin kasvusta että aiemmin Pohjolan vakuutustoiminnan kenttäorganisaatiossa työskennelleiden henkilöiden siirtymisestä osuuspankkien palvelukseen Tulos ennen veroja oli 123 miljoonaa euroa eli 52 miljoonaa euroa vertailukautta parempi (71). Käyvän arvon rahasto kasvoi 104 miljoonaa euroa, kun se vastaavalla kaudella vuotta aikaisemmin pieneni 99 miljoonaa euroa. Käyvän arvon rahastosta kirjattiin tulokseen arvonalennuksia yhteensä 25 miljoonaa euroa. Kesäkuun lopussa käyvän arvon rahasto verojen jälkeen oli -103 miljoonaa euroa kun se vuoden 2008 lopussa oli -180 miljoonaa euroa. Käyvän arvon rahaston negatiivisuus muodostuu lähinnä vahinkovakuutustoiminnan osake- ja rahastosijoituksista, joiden käyvät arvot ovat hankintahintoja alhaisemmat. Tulos ennen veroja käyvin arvoin oli 227 miljoonaa euroa (-28). Tulos huhti kesäkuu Nettotuotot kasvoivat 23 % ja ne olivat 212 miljoonaa euroa (173). Korkokatteen kasvu oli vahvaa myös toisella vuosineljänneksellä. Luotto- ja takauskanta oli lähes 1 miljardia euroa vuoden takaista korkeampi. Luottomarginaalien nousu jatkui. Uudelleenluokitelluista saamistodistuksista kirjattu hintaerojaksotus kasvatti korkokatetta 6 miljoonalla eurolla. Saamisten arvonalennukset kasvoivat vertailukaudesta 34 miljoonalla eurolla ja ne olivat 33 miljoonaa euroa (-1). Arvonalennusten määrä kasvoi myös kahdesta aiemmasta vuosineljänneksestä. Vahinkovakuutuksen nettotuotot kasvoivat sekä hyvän vakuutusteknisen tuloksen että sijoitustoiminnan vertailukautta paremman tuloksen seurauksena. Trading-toiminnan hyvä tulos kasvatti kaupankäynnin nettotuottoja. Kulut kasvoivat 5 %. Ilman leasingpoistojen kasvua kulukasvu oli 4 %. Henkilömäärä kääntyi pieneen laskuun. Tulos ennen veroja oli 87 miljoonaa euroa (54) ja tulos ennen veroja käyvin arvoin 186 miljoonaa euroa (20).

5 5 Konsernin riskiasema Talouden taantuman vaikutukset näkyivät asiakasyritysten luottokelpoisuuden laskuna ja ongelmasaamisten sekä arvonalentumisten määrät kasvoivat aiemmin ennakoidun mukaisesti. Taantumasta huolimatta investointitason vastuiden määrä pysyi edelleen hyvällä tasolla ja ongelmasaamiset suhteessa luotto- ja takauskantaan alhaisella tasolla. Sijoitusmarkkinoiden piristyminen paransi vahinkovakuutuksen riskinkantokykyä. Rahoitus- ja likviditeettitilanne on hyvä. Lyhytaikainen varainhankinta toimi hyvin ja myös pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus parani. Pohjolalla on mahdollisuus käyttää tarvittaessa myös Suomen valtion takausta varainhankinnassaan. Pohjola Pankki Oyj ylläpitää OP-Pohjola-ryhmän maksuvalmiusreservejä, jotka koostuvat pääasiassa keskuspankkirahoituksen vakuudeksi kelpaavista saamistodistuksista. Maksuvalmiusreservien määrä kesäkuun lopussa oli 9,6 miljardia euroa (9,8). Pohjolan ylläpitämät maksuvalmiusreservit yhdessä ryhmän taseeseen sisältyvien erien kanssa muodostavat keskuspankkikelpoisen maksuvalmiusreservin, jolla voidaan tarvittaessa kattaa koko ryhmän tukkuvarainhankinnan erääntymiset noin 24 kuukauden ajan. Maksuvalmiusreservin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien ja myytävissä olevien ryhmään kuuluvat rahoitusinstrumentit on arvostettu markkinoilta saataviin noteerauksiin (mark to market). Pohjola ei ole kirjannut arvonmuutoksia käypään arvoon liikkeeseen laskemistaan velkakirjoista. Maksuvalmiusreserveistä kirjattiin arvonalentumisia ensimmäisellä vuosipuoliskolla 9 miljoonaa euroa perustuen saamisten heikentyneeseen luottokelpoisuuteen. Toisella vuosineljänneksellä maksuvalmiusreserveistä ei kirjattu arvonalentumisia. Nettoluottotappioiden ja arvonalentumisten määrä oli tammi kesäkuussa 54 miljoonaa euroa (-3). Nettoluottotappioista ja arvonalentumisista saamisryhmäkohtaisten arvonalentumisten osuus oli 12 % ja asiakaskohtaisten 88 %. Ongelmasaamiset kasvoivat 21 miljoonaa euroa 56 miljoonaan euroon ja olivat suhteessa luotto- ja takauskantaan 0,39 % (0,25). Taantuman heikentäessä asiakkaiden luottokelpoisuutta on muutamien asiakasyritysten rahoitusta uudelleenjärjestelty siten, että osa yrityksen omistuksesta on siirtynyt pankille osakkeiden tai optioiden perusteella. Näiden järjestelyjen on katsottu olevan paras tapa turvata pankin saatavia ja vakuuksia sekä asiakasyritysten toiminnan jatkuvuus taantuman yli. Taantuman keston ja sen vaikutusten arviointiin yritysasiakkaidemme toimintaedellytyksiin liittyy edelleen epävarmuutta. Mikäli yritysasiakkaidemme toimintaedellytykset edelleen heikkenevät, voivat ongelmasaamisten ja arvonalennusten määrät kasvaa vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Vakavaraisuus Vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvänä. Vakavaraisuussuhde oli 12,2 % (11,3), kun lakisääteinen minimivaade on 8 %. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 11,5 % (9,4). Ensisijaiset omat varat olivat miljoonaa euroa (1 228) ja omat varat yhteensä miljoonaa euroa (1 484). Markkinariskin kattamista koskeva omien varojen vaatimus oli 33 miljoonaa euroa (47). Riskipainotetut erät katsauskauden lopussa olivat miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuoden lopussa oli miljoonaa euroa. Verrattaessa riskipainotettuja eriä vuodenvaihteen vertailukelpoisiin lukuihin, ne kasvoivat 204 miljoonaa euroa. Riskipainotettujen erien kasvu johtui yritysten rating-luokkien heikkenemisestä. Pohjola Pankki Oyj vahvisti pääomiaan 308 miljoonan euron merkintäoikeusannilla Osakeantikulujen vähentämisen jälkeen ensisijaiset omat varat kasvoivat 298 miljoonaa euroa. Pohjola sai huhtikuussa 2009 Finanssivalvonnalta luvan ostaa markkinoilta ennenaikaisesti takaisin toissijaisiin omiin varoihin luettavia velkainstrumentteja enintään 150 miljoonan euron määrällä. Finanssivalvonta edellyttää koko tämän määrän vähentämistä omista varoista, vähennyksen vaikutus

6 6 kokonaisvakavaraisuuteen oli 1,2 %. Lainoja on ostettu takaisin kesäkuun loppuun mennessä 3 miljoonalla eurolla. Luottokelpoisuusluokitukset Pohjola Pankin luottoluokitukset ovat seuraavat: Luokituslaitos Lyhytaikainen varainhankinta Pitkäaikainen varainhankinta Standard & Poor's A-1+ AA- Moody's P-1 Aa1 Fitch F1+ AA- Luottokelpoisuuden näkymät ovat vakaat Standard & Poor silta. Fitch vahvisti luottoluokitukset ja muutti pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokituksen näkymät vakaista negatiivisiksi. Moody's asetti Pohjolan tarkkailulistalle mahdollista luottoluokituksen laskua varten. Taloudelliset tavoitteet ja niiden toteumat Taloudelliset tavoitteet 1 6/09 1 6/ /08 Tavoite Konserni Oman pääoman tuotto, % 18,3-2,4-5,6 13 Tier 1 -vakavaraisuus, % 11,5 9,8 9,4 >9,5 Pankkitoiminta Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, % <40 Varainhoito Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, % <50 Vahinkovakuutus Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, % 88,6 95,0 91,5 92 Operatiivinen liikekulusuhde, % 21,8 21,6 21,9 <20 Vastuunkantokyky (solvenssisuhde), % Pohjolan taloudelliset tavoitteet ovat voimassa yli suhdannesyklin.

7 7 Liiketoiminnot Pankkitoiminta - Pankkitoiminnan tulos parani lähes viidenneksen 76 miljoonaan euroon (64). - Joukkovelkakirjalaina- ja johdannaiskaupankäynnin volyymit kasvoivat ja tulos oli hyvä. - Reaalitalouden taantuman johdosta arvonalentumiset kasvoivat 44 miljoonaan euroon (-1). - Luotto- ja takauskanta pieneni alkuvuonna 2 %, mutta yritysluottojen markkinaosuus pysyi 19 % tasolla. - Yritysluottojen keskimarginaalin nousu jatkui. Pankkitoiminnan tulos ja avainluvut Tulostaulukko, milj. e 1 6/09 1 6/08 Muutos 4 6/09 4 6/08 Muutos Toteuma 2008 Korkokate Saamisten arvonalentumiset Korkokate saamisten arvonalentumisten jälkeen Palkkiotuotot ja -kulut, netto Kaupankäynnin nettotuotot Muut tuotot Nettotuotot yhteensä Kulut yhteensä Tulos ennen veroja Luotto- ja takauskanta, mrd. e 13,9 13,0 0,8 14,1 Yritysluottojen keskimarginaali, % 1,14 0,86 0,28 0,94 Ongelmasaamiset luotto- ja takauskannasta, % 0,39 0,26 0,13 0,25 Operatiivinen kulut / tuotot suhde, % Henkilömäärä Tulos tammi kesäkuu Pankkitoiminnan ensimmäisen vuosipuoliskon operatiivinen tulos ennen veroja oli hyvä, vaikka arvonalentumisten 45 miljoonan euron kasvu rasitti tulosta. Reaalitalouden taantuman seurauksena asiakasyritysten investoinnit vähenivät, mikä hiljensi luotonkysyntää. Luottokanta pieneni viime vuoden lopusta vajaat 4 % ja oli 11,1 miljardia euroa. Vuodessa luottokannan kasvu oli lähes 0,4 miljardia euroa eli 4 %. Takauskanta kasvoi viime vuoden lopusta 0,2 miljardia euroa 2,8 miljardiin euroon eli 6 % ja vuodessa 0,5 miljardia euroa eli 21 %, kasvu johtui TyEL-lainojen takausten kasvusta. Uusien ja uusittujen luottojen marginaaleja nostettiin edelleen kohonneiden rahoituskustannusten kattamiseksi, mikä näkyi yritysluottokannan keskimarginaalin merkittävänä nousuna. Palkkiotuotot olivat kolmanneksen suuremmat kuin vertailukaudella, mutta niiden kehitys oli epäyhtenäinen. Luotonannon palkkiotuotot kasvoivat 9 miljoonaa euroa ja takauspalkkiot 4 miljoonaa euroa. Muut palkkiotuotot pysyivät ennallaan tai vähenivät. Asiakaslähtöisen pääomamarkkinatoiminnan tuloskehitys oli vahvaa. Nettotuotot kasvoivat erityisesti joukkovelkakirjalaina- sekä johdannaisliiketoiminnassa ja trading-toiminnan tulos oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla kolminkertainen vertailuajankohtaan nähden. Vuoden 2008 lopussa kirjanpitokäytäntöä muutettiin ja osa maksuvalmiusreserviin sisällytettävistä saamistodistuksista luokiteltiin taseessa uudelleen siten, että ne arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun

8 8 hankintamenoon eikä niiden käyvän arvon muutoksia kirjata tulosvaikutteisesti. Kirjanpitokäytännön muutoksen seurauksena kaupankäynnin nettotuotot kasvoivat 7 miljoonaa euroa vertailukaudesta. Nimellisarvon ja uudelleenluokittelun yhteydessä syntyneen hankintahinnan välisenä hintaerona kirjattiin korkokatteeseen 2 miljoonaa euroa. Kulut kasvoivat 9 miljoonaa euroa, josta leasing-poistojen osuus oli 3 miljoonaa euroa. Kulujen suhde tuottoihin parani merkittävästi. Tulos huhti kesäkuu Toisen vuosineljänneksen tulos oli 26 miljoonaa euroa (39). Tuloksen pieneneminen johtui arvonalentumisten 33 miljoonan euron kasvusta. Vuoden 2009 toisella neljänneksellä luotto- ja takauskanta pieneni 0,1 miljardia euroa, kun se vertailukaudella kasvoi 0,4 miljardia euroa. Luottokannan kasvun ja marginaalien nousun seurauksena korkokate oli viidenneksen suurempi kuin vertailukaudella. Luotonannon palkkiotuotot kasvoivat 7 miljoonaa euroa ja takauspalkkiot olivat 3 miljoonaa euroa suuremmat kuin vertailukaudella. Pääomamarkkinoiden tulos oli 16 miljoonaa euroa eli 9 miljoonaa euroa suurempi kuin vertailukaudella. Tämä johtui erityisesti kaupankäynnistä joukkovelkakirja- ja johdannaismarkkinoilla. Kulut kasvoivat 5 miljoonaa euroa, josta leasing-poistojen osuus oli runsaat miljoona euroa. Pankkitoiminnan riskiasema Pankkitoiminnan kokonaisvastuut laskivat tammi kesäkuussa 0,2 miljardia euroa 21,2 miljardiin euroon. Luottokelpoisuudeltaan investointitason vastuiden eli rating-luokkien 1 5 osuus kokonaisvastuista, pois lukien yksityisasiakkaat, pysyi hyvällä tasolla ja oli 65 % (68), luokkien osuus oli 1,2 % (0,6) ja luokittelemattomia vastuita oli 1 % (1). Pankkitoiminnan kokonaisvastuista yritysasiakkaiden (ml. asuntoyhteisöt) vastuut muodostivat 76 % (74). Yritysasiakkaiden vastuista investointitasolle luokiteltujen vastuiden osuus oli 58 % (61) ja kahden heikoimman rating-luokan vastuut olivat 235 miljoonaa euroa (117) eli 1,5 % (0,7). Yritysasiakkaiden vastuiden toimialakohtainen jakauma säilyi hyvin hajautuneena ja yhdenkään toimialan osuus ei ylittänyt kesäkuun lopussa 12 % yritysasiakkaiden vastuista. Merkittävimmät toimialat olivat kone- ja laiteteollisuus 11,5 % (10,0), asuntojen vuokraus ja hallinta 10,9 % (10,8) ja kauppa 9,3 % (10,4). Suurten asiakasriskien määrä pieneni 4,0 miljardiin euroon (4,4). Ongelmasaamisten määrä suhteessa luotto- ja takauskantaan kasvoi, mutta pysyi edelleen alhaisella tasolla ja oli 55 miljoonaa euroa (34) eli 0,39 % (0,25). Erääntyneiden maksuerien määrä oli 19 (32) miljoonaa euroa eli 0,13 % (0,22) luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnassa nettoluottotappioiden ja arvonalentumisten määrä oli tammi kesäkuussa 44 miljoonaa euroa (+1) tulosta heikentävä. Baltian liiketoiminnan vastuut olivat kesäkuun lopussa 119 miljoonaa euroa, joka on alle 1 % luotto- ja takauskannasta. Baltian toiminnan osuus nettoluottotappioista ja arvonalentumisista oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 4,0 miljoonaa euroa, muodostuen pääosin saamisryhmäkohtaisista arvonalentumisista. Pankkitoiminnan korkoriski oli ensimmäisen vuosipuoliskon aikana keskimäärin 10,6 miljoonaa euroa ja toisen vuosineljänneksen aikana keskimäärin 8,6 miljoonaa euroa käytettävällä 1 %-yksikön koron muutoksen mittarilla mitattuna.

9 9 Varainhoito - Varainhoidon tulos oli 6 miljoonaa euroa (7). - Hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat 10 % ollen 27,8 miljardia euroa (25,3). - Nettomyynti oli yli miljardi euroa. Varainhoidon tulos ja avainluvut Tulostaulukko, milj. e 1 6/09 1 6/08 Muutos 4 6/09 4 6/08 Muutos Toteuma 2008 Nettopalkkiotuotot Muut tuotot ja kulut Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Tulos ennen veroja Hallinnoitavat asiakasvarat mrd. e 27,8 28,8-1,0 25,3 Operatiivinen kulut/ tuotot -suhde, % Henkilömäärä Tulos tammi kesäkuu Varainhoidon tulos ennen veroja oli katsauskaudella 6 miljoonaa euroa (7). Palkkiotuotot olivat 3 % ja henkilöstökulut 3 % pienemmät kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Operatiivisten kulujen suhde tuottoihin oli 63 % (61). Hallinnoitavat asiakasvarat olivat katsauskauden lopussa 27,8 miljardia euroa (25,3). Hallinnoitavista asiakasvaroista instituutioasiakkaiden varojen osuus oli 16,5 miljardia euroa (16,0), OP-rahastojen osuus 9,5 miljardia euroa (8,5) ja Pohjola Privaten osuus 1,8 miljardia euroa (0,7). Hallinnoitavat asiakasvarat ovat kasvaneet vuoden alusta 10 %. Kasvuun vaikutti positiivinen nettomyynti sekä markkinoiden kehitys toisella vuosineljänneksellä. Tulos huhti kesäkuu Varainhoidon tulos ennen veroja oli 4 miljoonaa euroa (4). Palkkiotuotot pienenivät 8 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat huhti kesäkuun aikana 2,8 miljardia euroa. Hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat positiivisen nettomyynnin ja markkinakehityksen seurauksena. Myös ensimmäisellä neljänneksellä jatkuneet rahamarkkinarahastojen lunastukset kääntyivät merkinnöiksi. Pohjola Privaten hallinnoimat asiakasvarat kasvoivat 134 %. Operatiivisten kulujen suhde tuottoihin oli 60 % (60).

10 10 Vahinkovakuutustoiminta Vahinkovakuutuksen tulos parani 46 miljoonaan euroon (40). Operatiivinen vakuutustekninen kate yli kaksinkertaistui 54 miljoonaan euroon (23). Kate oli historian paras ensimmäisen vuosipuoliskon kate. Vakuutustekninen kannattavuus oli erittäin hyvä. Operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 88,6 % (95,0). Vakuutusmaksutuottojen kasvu hidastui 3 %:iin (8) talouden taantuman laskiessa yritysasiakkaiden vakuutusmaksutuottoja. Kasvu jatkui vahvana henkilöasiakkaissa ja etuasiakastalouksien määrä ylitti talouden rajan. Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 4,5 % (-1,2). Vahinkovakuutustoiminnan tulos ja avainluvut Tulostaulukko, milj. e 1 6/09 1 6/08 Muutos 4 6/09 4 6/08 Muutos Toteuma 2008 Vakuutusmaksutuotot Korvauskulut Liikekulut Aineettomien hyödykkeiden -30 poisto-oikaisu Vakuutustekninen kate Sijoitustuotot ja -kulut Muut tuotot ja kulut Tulos ennen veroja Tulos käyvin arvoin ennen veroja Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, % 88,6 95,0 86,0 91,9 91,5 Operatiivinen liikekulusuhde, % 21,8 21,5 21,9 21,4 21,9 Sijoitusten tuotto käyvin arvoin,% 4,5-1,2 4,9-0,6-7,0 Vastuunkantokyky, % Henkilömäärä Tulos tammi kesäkuu Tulos ennen veroja oli 46 miljoonaa euroa (40). Tulos käyvin arvoin parani 169 miljoonalla eurolla 121 miljoonaan euroon (-49). Vakuutustekninen kannattavuus parani vaikka vakuutusmaksutuottojen kasvu hidastui talouden taantuman vaikutuksesta. Vakuutustekninen kate ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja oli 54 miljoonaa euroa (23). Sijoitusmarkkinoiden positiivinen kehitys heijastui sijoitustoiminnan tulokseen. Sijoitustoiminnan nettotuotot tuloslaskelmassa olivat 30 miljoonaa euroa (55) ja tuotot käyvin arvoin olivat 104 miljoonaa euroa (-33). Pohjolaan vakuutuksensa keskittäneitä etuasiakastalouksia oli kesäkuun lopussa , joka oli 8 % vertailuvuoden kesäkuun loppua enemmän. Pohjolan etuasiakastalouksista jo yli 50 % on keskittänyt myös pankkiasiointinsa osuuspankkeihin. OP-Pohjola-ryhmän osuuspankkien ja Helsingin OP Pankin asiakkaat voivat käyttää pankkiasioinnista kertyviä bonuksia myös Pohjolan vahinkovakuutusten maksamiseen. Kuluvan vuoden aikana OP-bonuksia on käytetty yli vakuutuslaskuun, joista 30 % on maksettu kokonaan bonuksilla. Katsauskauden loppuun mennessä etuasiakastalouksien määrän kasvun tuottama tuottosynergia on saavuttanut vuotuisen 13 miljoonan euron tason ja tavoitteena on saavuttaa 17 miljoonan taso vuonna Yhteistyö OP-Pohjola-ryhmän osuuspankkien kanssa jatkuu tiiviinä. Henkilöasiakkaiden vakuutusmyynti siirtyi osuuspankkeihin lokakuussa 2008 ja myynnin kehitys on ollut lupaava. Osuuspankeissa vahinkovakuutusten myynti henkilöasiakkaille kasvoi tammi kesäkuussa 17 % verrattuna Pohjolan

11 11 toimistojen myyntiin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Myyntiverkosto vahvistui entisestään kuluvan vuoden aikana, kun entistä useampi osuuspankki on aloittanut itsenäisen vakuutusmyynnin. Vakuutustoiminta Vakuutustoiminnan kannattavuus parani merkittävästi. Operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 88,6 % (95,0). Vakuutusmaksutuottojen kasvu hidastui 3 %:iin (8) ja ne olivat 471 miljoonaa euroa (456). Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueella kasvu jatkui vahvana OP-Pohjola-yhteistyöhön pohjautuen. Vakuutusmaksutuotot kasvoivat 11 % ja olivat 207 miljoonaa euroa (186). Etuasiakastalouksien määrä kasvoi tammi kesäkuussa taloudella (19 681). Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueella vakuutusmaksutuotot laskivat 3 % talouden taantuman vaikutuksesta ja olivat 234 miljoonaa euroa (241). Lasku oli voimakkain lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa, jossa vakuutusmaksun perusteena olevat palkkasummat laskevat. Baltiassa vakuutusmaksutuotot olivat 30 miljoonaa euroa (29). Suotuisan vahinkokehityksen seurauksena korvauskulut jäivät vertailuvuotta pienemmiksi, vaikka henkilöasiakkaiden voimakkaasti kasvanut vakuutuskanta lisäsi vahinkojen määrää. Korvaustoiminnan tehokkuus ja onnistunut kumppanuuksien hyödyntäminen esimerkiksi nopean hoitoonohjauksen ja kustannuskontrollin avulla tuki suotuisaa kehitystä. Korvauskulut (pl. korvausten hoitokulut) olivat 282 miljoonaa euroa (305). Riskisuhde oli 59,9 % (67,0). Tammi kesäkuussa sattui 90 (98) suurta tai keskisuurta yli 0,1 miljoonan ja eläkevastuissa yli 0,5 miljoonan vahinkoa, joiden omalla vastuulla oleva korvausmeno oli yhteensä 45 miljoonaa euroa (42). Liikekulut ja korvausten hoitokulut kasvoivat 135 miljoonaan euroon (128). Kuluja kasvattivat erityisesti myynnin kustannukset. Toimintakulusuhde oli 28,7 % (28,0). Sijoitustoiminta Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 4,5 % (-1,2). Tulokseen kirjatut sijoitusten nettotuotot olivat 30 miljoonaa euroa (55). Osinkotuotot ja myyntivoitot jäivät vertailukautta pienemmiksi, lisäksi käyvän arvon rahastosta kirjattiin tulokseen arvonalennuksia 21 miljoonaa euroa. Vahinkovakuutustoiminnan sijoituskanta oli kesäkuun lopussa miljoonaa euroa (2 415). Sijoitussalkusta korkosijoitusten osuus oli 83 % (82), listattujen osakkeiden osuus 4 % (4), listaamattomat pääomasijoitukset mukaan lukien osakkeiden osuus oli 7 % (8). Korkosalkun luottoluokitusjakauma oli hyvä, sillä 80 % korkosijoituksista oli vähintään A- -luokitetuissa saamisissa. Korkosalkun jäljellä oleva keskimääräinen juoksuaika oli 4,9 (6,6) vuotta ja duraatio 3,5 vuotta (4,3). Korkosalkun juokseva korko kesäkuun lopussa oli 4,5 %. Tulos huhti kesäkuu Tulos ennen veroja oli 48 miljoonaa euroa (17). Tulos käyvin arvoin parani 137 miljoonalla eurolla 121 miljoonaan euroon (-16). Vakuutustekninen kate ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja oli 34 miljoonaa euroa (19). Sijoitustoiminnan nettotuotot tuloslaskelmassa olivat 31 miljoonaa euroa (18). Vakuutustoiminta Vakuutustoiminnan kannattavuus oli erittäin hyvä. Operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 86,0 % (91,9). Vakuutusmaksutuottojen kasvu hidastui 2 %:iin ja ne olivat 240 miljoonaa euroa (236). Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueella kasvu jatkui edelleen vahvana. Vakuutusmaksutuotot kasvoivat 11 % ja olivat 110 miljoonaa euroa (99). Etuasiakastalouksien määrä kasvoi taloudella (10 872).

12 12 Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueella talouden taantuman vaikutus näkyi aiempaa selvemmin. Vakuutusmaksutuotot laskivat 6 % ja olivat 116 miljoonaa euroa (123). Baltiassa vakuutusmaksutuotot olivat 15 miljoonaa euroa (14). Vahinkokehitys jatkui suotuisana vuoden toisella neljänneksellä. Korvauskulut (pl. korvausten hoitokulut) olivat 138 miljoonaa euroa (151). Riskisuhde oli 57,2 % (64,2). Huhti kesäkuussa sattui 40 (48) suurta tai keskisuurta yli 0,1 miljoonan ja eläkevastuissa yli 0,5 miljoonan vahinkoa, joiden omalla vastuulla oleva korvausmeno oli yhteensä 23 miljoonaa euroa (22). Liikekulut ja korvausten hoitokulut olivat 69 miljoonaa euroa (66). Kustannusten kehitys jatkui alkuvuoden kaltaisena. Vakuutusmaksutuottojen kasvun hidastuminen heikensi toimintakulusuhdetta, joka oli 28,7 % (27,8). Sijoitustoiminta Sijoitustoiminnan nettotuotot tuloslaskelmassa olivat 31 miljoonaa euroa (18). Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 4,9 % (-0,6). Vahinkovakuutustoiminnan riskiasema Vahinkovakuutustoiminnan vakavaraisuuspääoma kasvoi kesäkuun lopussa 722 miljoonaan euroon (608). Vakavaraisuuspääoma suhteessa vakuutusmaksutuottoihin (vastuunkantokyky) oli 77 % (66). Vakavaraisuuspääoma kasvoi toisella kvartaalilla 95 miljoonaa euroa, mikä johtui sijoitus- ja vakuutustoiminnan hyvästä tuloksesta. Erinomaisen vakuutusteknisen tuloksen seurauksena tasoitusmäärä kasvoi toisella vuosineljänneksellä 17 miljoonalla eurolla 384 miljoonaan euroon.

13 13 Konsernitoiminnot - Tulos ennen veroja oli -5 miljoonaa euroa (-40) eli 36 miljoonaa euroa vertailukautta parempi. - Vuoden 2008 lopulla toteutettu saamistodistusten uudelleenluokittelu pienensi tuloksen volatiliteettia. - Joukkovelkakirjalainoista kirjattiin arvonalentumisia 10 miljoonaa euroa (0) ja osakkeista 4 miljoonaa euroa. - Maksuvalmius ja rahoituksen saatavuus säilyivät hyvällä tasolla. Konsernitoimintojen tulos ja avainluvut Tulostaulukko, milj. e 1 6/09 1 6/08 Muutos 4 6/09 4 6/08 Muutos Toteuma 2008 Korkokate Saamisten arvonalentumiset Korkokate saamisten arvonalentumisten jälkeen Kaupankäynnin nettotuotot Sijoitustoiminnan tuotot Muut tuotot Nettotuotot yhteensä Kulut yhteensä Tulos ennen veroja Maksuvalmiusreservit, mrd. e 9,6 5,9 2,7 9,8 Saamiset ja velat osuuspankeille nettoasema, mrd. e 1,1 0,2 0,9-0,2 Henkilömäärä Tulos tammi kesäkuu Tulos ennen veroja oli 5 miljoonaa euroa tappiollinen (-40), mutta 36 miljoonaa euroa vertailukautta suurempi. Vertailukelpoiset kulut kasvoivat lähes 3 miljoonaa euroa. Tuloskehitykseen vaikutti viime vuoden lopulla toteutettu kirjauskäytännön muutos, jolloin osa maksuvalmiusreserveihin sisällytetyistä saamistodistuksista luokiteltiin taseessa uudelleen siten, että ne arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun hankintamenoon eikä niiden käyvän arvon muutoksia kirjata tulosvaikutteisesti. Uudelleenluokiteltujen saamistodistuksien kirjanpitoarvo oli kesäkuun lopussa 3,3 miljardia euroa. Uudelleenluokittelun vaikutukset näkyivät kaupankäynnin nettotuottojen ja korkokatteen kasvuna vertailukauteen verrattuna. Tammi kesäkuussa tuloutettu nimellisarvon ja uudelleenluokittelun yhteydessä syntyneen hankinta-arvon välinen positiivinen hintaero oli yhteensä 13,9 miljoonaa euroa, josta Konsernitoimintojen korkokatteeseen tuloutettu osuus oli 12 miljoonaa euroa ja Pankkitoimintaan tuloutettu osuus oli 2 miljoonaa euroa. Tammi kesäkuun tulokseen sisältyi joukkovelkakirjalainojen arvonalentumisia 10 miljoonaa euroa. Lisäksi myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kirjatuista osakkeista ja osuuksista tuloutettiin arvonalentumisia yhteensä 4 miljoonaa euroa. Maksuvalmius ja rahoituksen saatavuus ovat säilyneet hyvinä. Yleiseen liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä kasvoi 17 miljardiin euroon (14), josta sijoitustodistus- ja euro commercial papervelkojen määrä oli 10 miljardia euroa eli yhtä paljon kuin viime vuoden lopussa. Pohjola Pankki Oyj:n nettosaamiset osuuspankeilta kasvoivat 1,1 miljardiin euroon (-0,2). Tulos huhti kesäkuu Toisen vuosineljänneksen tulos oli 10 miljoonaa euroa eli 16 miljoonaa euroa suurempi kuin vertailukaudella. Maksuvalmiusreserveihin sisällytettävistä saamistodistuksista kertynyt korkokate ja

14 14 onnistunut korkoriskiposition hoito kasvattivat nettotuottoja. Uudelleenluokiteltujen, maksuvalmiusreserveihin luettavien saamistodistusten nimellisarvon ja hankinta-arvon välinen korkokatteeseen jaksotettu positiivinen hintaero oli yhteensä 6 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista varainhankintaa lisättiin laskemalla toukokuussa liikkeeseen 750 miljoonan euron viiden vuoden senior-laina sekä kesäkuussa 500 miljoonan Norjan kruunun määräinen viiden vuoden laina, joka euroina on noin 56 miljoonaa. Konsernitoimintojen riskiasema Konsernitoimintojen vastuut olivat yhteensä 15,2 miljardia euroa (13,8) ja ne muodostuivat maksuvalmiusreservistä sekä saamisista osuuspankeilta. Vastuut olivat lähes kokonaan investointitason vastapuolilta. Konsernitoiminnoissa ylläpidetään OP-Pohjola-ryhmän maksuvalmiuden turvaamiseksi maksuvalmiusreserviä. Maksuvalmiusreservien määrä oli 9,6 miljardia euroa (9,8). Varat on sijoitettu lähinnä hyvän luottoluokituksen omaaviin valtioiden, kuntien, rahoituslaitosten ja yritysten liikkeeseen laskemiin saamistodistuksiin sekä arvopaperistettuihin saamisiin. Konsernitoimintojen korkoriski oli ensimmäisen vuosipuoliskon aikana keskimäärin 9,9 miljoonaa euroa ja toisen kvartaalin aikana keskimäärin 13,1 miljoonaa euroa käytettävällä 1 % -yksikön koron muutoksen mittarilla mitattuna. Hallinnointi KTM Eva Valkama nimitettiin Pohjola-konsernin henkilöstöjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi alkaen. Valkama raportoi konsernin toimitusjohtajalle Mikael Silvennoiselle. Osakkeet ja osakkeenomistajat Kesäkuun lopussa NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä noteerattavien A-osakkeiden määrä oli 251 miljoonaa kappaletta. Niiden osuus kaikista osakkeista oli 78,6 % ja äänistä 42,3 %. K-osakkeita oli yhteensä noin 68 miljoonaa kappaletta. Katsauskauden lopussa Pohjola Pankki Oyj:n A-osakkeen hinta oli 5,70 euroa kun se vuoden 2008 lopussa oli 7,88 euroa. Tammi kesäkuun ylin kurssi oli 9,31 euroa ja alin 3,80 euroa. Noin 104 miljoonaa osaketta vaihtoi omistajaa, kun määrä viime vuoden vastaavalla kaudella oli 64 miljoonaa. Osakkeenomistajia oli kesäkuun lopussa Määrä kasvoi vuoden alusta 5113:lla. Osakkeenomistajista noin 95 % oli yksityishenkilöitä. Suurimpien osakkeenomistajien omistuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suurin omistaja oli OP-Keskus osk, jonka osuus Pohjolan osakkeista oli 30,0 % ja äänistä 57,0 %. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osuus A-osakkeista oli tarkastelujakson lopussa 18,3 % (22,2). Pohjola järjesti 308 miljoonan euron merkintäoikeusannin Merkinnät olivat 127 % A- osakkeista, siihen osallistui osakkeenomistajaa ja siinä merkittiin yhteensä uutta A- sarjan osaketta ja yhteensä uutta K-sarjan osaketta. Uudet A-sarjan osakkeet otettiin kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Uudet osakkeet tuottavat oikeuden osinkoon ja muuhun varojen jakoon sekä muut osakkeenomistajien oikeudet Pohjolassa rekisteröintipäivästä lukien. Osuuspankkien omistamia Pohjola Pankki Oyj:n K-sarjan osakkeita muunnettiin A-sarjan osakkeiksi kappaletta. K-sarjan osakkeiden lukumäärä aleni kappaleeseen ja A-sarjan osakkeiden lukumäärä kasvoi kappaleeseen. Kaupankäynti muunnetuilla A-sarjan osakkeilla alkoi

15 15 Osakkeiden kokonaismäärä on kappaletta ja yhtiön osakkeiden tuottama äänimäärä Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä vuonna 2008 oli kappaletta ja vuonna 2009 keskimäärin kappaletta ja kauden lopussa kappaletta. Loppuvuoden näkymät Keskuspankkien ja valtioiden elvytystoimenpiteiden myötä luottamus kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla on lisääntynyt ja pääomamarkkinoiden toimivuus parantunut vuoden alkuun verrattuna. Pääomamarkkinoilla epävarmuuden odotetaan kuitenkin edelleen jatkuvan, mikä pitää luottoriski-, osake-, korko-, valuutta- ja raaka-ainemarkkinoiden hintavaihtelut keskimääräistä korkeammalla. Kansainvälisen talouden alkuvuoden nopean pudotuksen jälkeen on nähtävissä joitakin vakaantumisen merkkejä etenkin Kiinan ja Yhdysvaltojen talouksien osalta. Keskeisten EU-maiden ja Suomen talouksien kasvunäkymät loppuvuodelle ovat kuitenkin edelleen heikot, minkä odotetaan lisäävän yritysten maksuhäiriöiden ja konkurssien määrää sekä työttömyyttä. Pankkitoiminnassa ensimmäisen vuosipuoliskon aikana luottojen ja takausten kysyntä hidastui vuodesta 2008 ja yritysluottojen keskimarginaali nousi aiemmin ennakoidun mukaisesti. Suhdannenäkymien perusteella luottojen ja takausten kysynnän arvioidaan loppuvuonna pysyvän vuotta 2008 pienempänä ja keskittyvän käyttöpääomarahoitukseen ja olemassa olevien lainojen uudelleenrahoitukseen. Yritysluottokannan keskimarginaalin arvioidaan edelleen nousevan loppuvuoden aikana. Mikäli yritysasiakkaidemme toimintaedellytykset edelleen heikkenevät, voivat maksuhäiriöiden, ongelmasaamisten ja arvonalennusten määrät muodostua loppuvuonna alkuvuotta korkeammiksi luottosalkun hyvästä laadusta huolimatta. Pankkitoiminnan vuoden 2009 tuloskehityksen suurimmat epävarmuustekijät liittyvät luottosalkun tulevien arvonalennusten määrään. Varainhoidon hallinnoitavat asiakasvarat nousivat ensimmäisen vuosipuoliskon aikana sijoitusmarkkinoiden myönteisen kehityksen ja uusmyynnin ansiosta. Vuonna 2009 varainhoidon hallinnoitavien asiakasvarojen määrän odotetaan olevan korkeampi kuin vuonna Varainhoidon vuoden 2009 tulos ennen veroja on suurelta osin riippuvainen hallinnoitavien asiakasvarojen määrästä sekä sijoitustoiminnan menestykseen sidottujen palkkioiden toteutumisesta. Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuottojen kasvun arvioidaan vuonna 2009 olevan edelleen markkinoita nopeampaa keskittäjäasiakkuuksien kasvun ansiosta, mutta jäävän vuoden 2008 kasvua alhaisemmaksi erityisesti yritysasiakkaiden osalta. Taantuma on historiallisesti hidastanut vahinkovakuutuksen korvauskulujen kasvua. Vahinkovakuutuksen operatiivisen yhdistetyn kulusuhteen vuonna 2009 arvioidaan olevan vaihteluvälissä %, mikäli suurvahinkoja ei tule merkittävästi enemmän kuin vuonna Sijoitustoiminnan tuotot käyvin arvoin olivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla 4,5 %. Koko vuoden 2009 tuotot riippuvat sijoitusmarkkinoiden kehityksestä. Konsernitoimintojen vuoden 2009 tuloksen vaihtelua pienentää vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla toteutettu maksuvalmiusreserveihin luettujen pitkäaikaisten saamistodistusten uudelleenluokittelu. Konsernitoimintojen tulokseen keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat maksuvalmiusreserveistä syntyvä korkokate ja maksuvalmiusreservin saamistodistuksiin mahdollisesti tehtävät tulosvaikutteiset arvonmuutokset. Suhdannenäkymiin ja toimintaympäristöön liittyvä epävarmuus on edelleen suuri. Alkuvuoden tuloksen perusteella konsernin tuloksen ennen veroja odotetaan olevan vuonna 2009 selvästi suurempi kuin vuonna Loppuvuoden näkymien osalta suurin epävarmuus liittyy arvonalennusten kehitykseen. Mikäli yritysasiakkaidemme toimintaedellytykset edelleen heikkenevät, voivat loppuvuoden arvonalennukset muodostua alkuvuotta korkeammiksi. Kaikki tässä katsauksessa esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen konsernin ja sen eri toimintojen kehityksestä ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset.

16 16 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT Tuloskehitys vuosineljänneksittäin Tuloslaskelma Laaja tuloslaskelma Tase Oman pääoman muutokset Omat varat ja vakavaraisuus Rahavirtalaskelma Segmenttikohtaiset tiedot Tunnuslukujen laskentakaavat Liitetiedot: Liite 1. Laatimisperiaatteet Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot: Liite 2. Korkokate Liite 3. Saamisten arvonalentumiset Liite 4. Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot Liite 5. Palkkiotuotot ja -kulut Liite 6. Kaupankäynnin nettotuotot Liite 7. Sijoitustoiminnan nettotuotot Liite 8. Liiketoiminnan muut tuotot Liite 9. Taseen luokittelu Liite 10. Uudelleenluokitellut saamistodistukset Liite 11. Vahinkovakuutustoiminnan varat Liite 12. Aineettomat hyödykkeet Liite 13. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Liite 14. Käyvän arvon rahasto verojen jälkeen Riskienhallinnan liitetiedot: Liite 15. Pankkitoiminnan riskiasema Liite 16. Vahinkovakuutustoiminnan riskiasema Liite 17. Konsernitoimintojen riskiasema Muut liitetiedot: Liite 18. Annetut vakuudet Liite 19. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Liite 20. Johdannaissopimukset Liite 21. Muut vastuusitoumukset ja vastuut Liite 22. Lähipiiritapahtumat

17 17 Tuloskehitys vuosineljänneksittäin Milj. e Korkokate Saamisten arvonalentumiset Korkokate arvonalentumisten jälkeen Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot Palkkiotuotot ja -kulut, netto Kaupankäynnin nettotuotot Sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Nettotuotot yhteensä Henkilöstökulut IT-kulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä Tulos ennen veroja Käyvän arvon rahaston muutos Tulos ennen veroja käyvin arvoin Tuloverot Kauden voitto Verot käyvän arvon rahaston muutoksesta Kauden tulos käyvin arvoin

18 18 Pohjola-konsernin tuloslaskelma Milj. e 4 6/ 4 6/ 1 6/ 1 6/ Korkokate (Liite 2) Saamisten arvonalentumiset (Liite 3) Korkokate arvonalentumisten jälkeen Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot (Liite 4) Palkkiotuotot ja -kulut, netto (Liite 5) Kaupankäynnin nettotuotot (Liite 6) Sijoitustoiminnan nettotuotot (Liite 7) Liiketoiminnan muut tuotot (Liite 8) Nettotuotot yhteensä Henkilöstökulut IT-kulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Tulos ennen veroja Tuloverot Tilikauden tulos Emoyhtiön omistajien osuus kauden tuloksesta Vähemmistön osuus kauden tuloksesta Yhteensä Tulos/osake (EPS) laimentamaton, e A-osake 0,23 0,16 0,34 0,22 K-osake 0,20 0,13 0,31 0,19 Osakekohtaiset tunnusluvut on oikaistu takautuvasti osakeantikertoimella johtuen Pohjola Pankki Oyj:n osakeannista ja kaupparekisteriin merkityistä uusista osakkeista. Pohjola-konsernin laaja tuloslaskelma Milj. e Tilikauden tulos Käyvän arvon rahaston muutos Muuntoerot Tuloverot Tilikauden laaja tulos Emoyhtiön omistajien osuus kauden laajasta tuloksesta Vähemmistön osuus kauden laajasta tuloksesta Yhteensä

19 19 Pohjola-konsernin tase Milj. e Käteiset varat Saamiset luottolaitoksilta Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Kaupankäynnin rahoitusvarat Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi luokitellut rahoitusvarat Johdannaissopimukset Saamiset asiakkailta Vahinkovakuutustoiminnan varat (Liite 11) Sijoitusomaisuus Sijoitukset osakkuusyrityksissä 4 2 Aineettomat hyödykkeet (Liite 12) Aineelliset hyödykkeet Muut varat Verosaamiset Varat yhteensä Velat luottolaitoksille Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Kaupankäynnin rahoitusvelat Johdannaissopimukset Velat asiakkaille Vahinkovakuutustoiminnan velat Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (Liite 13) Varaukset ja muut velat Verovelat Velat, joilla on huonompi etuoikeus Velat yhteensä Oma pääoma Emoyhtiön omistajien osuus Osakepääoma Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Vähemmistön osuus 0 Oma pääoma yhteensä Velat ja oma pääoma yhteensä

20 20 Oman pääoman muutokset Milj. e Pohjola-konsernin omistajille kuuluva oma pääoma Käyvän arvon rahasto Oma pääoma yhteensä Pohjola-konsernin omistajille kuuluva oma pääoma Käyvän arvon rahasto Oma pääoma yhteensä Osakepääoma Muut rahastot Kertyneet voittovarat Vähemmistöosuus Oma pääoma Rahastosiirrot Voitonjako A-osakkeelle 0,65 eur/osake K-osakkeelle 0,62 eur/osake Tilikauden laaja tulos Muut 0 0 Oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Kertyneet voittovarat Vähemmistöosuus Oma pääoma Osakeanti Osakeantikulut Rahastosiirrot 0 0 Voitonjako A-osakkeelle 0,23 eur/osake K-osakkeelle 0,20 eur/osake -9-9 Tilikauden laaja tulos Muut 0 0 Oma pääoma Omat varat ja vakavaraisuus Milj. e Omat varat Oma pääoma Poistetaan vakuutusyhtiöiden vaikutus omasta pääomasta (oma pääoma ja konsernieliminoinnit) Vähemmistön osuus 0 0 Pääomalainat Aineettomat hyödykkeet Käyvän arvon rahasto, eläkevastuun ylikate ja sijoituskiinteistöjen arvonmuutos Hallituksen esittämä voitonjako -45 Suunniteltu voitonjako -45 Vakuutusyhtiösijoitukset 50 % Arvonalentumiset - odotetut tappiot 50 % Ensisijaiset omat varat Käyvän arvon rahasto 0-22 Ylempiin toissijaisiin omiin varoihin luettavat velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Alempiin toissijaisiin omiin varoihin luettavat velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Vakuutusyhtiösijoitukset 50 %

21 21 Arvonalentumiset-odotetut tappiot 50 % Toissijaiset omat varat Omat varat yhteensä Riskipainotetut sitoumukset ennen siirtymäsäännösten huomioimista Siirtymäsäännösten mukaan lasketut riskipainotetut sitoumukset Suhdeluvut ennen siirtymäsäännösten huomioimista: Vakavaraisuussuhde, % 12,2 11,6 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettujen erien yhteismäärään, % 11,5 9,6 RAVA-lain mukainen vakavaraisuussuhde 1,54 1,29 Suhdeluvut siirtymäsäännösten huomioimisen jälkeen: Vakavaraisuussuhde, % 12,2 11,3 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettujen erien yhteismäärään, % 11,5 9,4 RAVA-lain mukainen vakavaraisuussuhde 1,54 1,26 Omat varat ja vakavaraisuus on laskettu Basel II -standardien mukaisesti. Yritysvastuissa on käytetty sisäisten luottoluokitusten menetelmää. OP-Pohjola-ryhmän luottolaitoslain mukainen vakavaraisuussuhde oli 12,0 % ja ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 12,0 %. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan konsolidointimenetelmällä laskettu OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuussuhdeluku oli 1,45. Rahavirtalaskelma Milj. e 1 6/ 1 6/ Liiketoiminnan rahavirta Kauden voitto Kauden voittoon tehdyt oikaisut Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) Saamiset luottolaitoksilta Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Johdannaissopimukset Saamiset asiakkailta Vahinkovakuutustoiminnan varat Sijoitusomaisuus Muut varat Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Velat luottolaitoksille Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Johdannaissopimukset Velat asiakkaille Vahinkovakuutustoiminnan velat Varaukset ja muut velat Maksetut tuloverot Saadut osingot 8 22 A. Liiketoiminnan rahavirta yhteensä