HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

Transkriptio

1 Pohjola Pankki Oyj I Toimintakertomus ja tilinpäätös 2009

2 SISÄLTÖ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Toimintaympäristö...3 Konsernin tulos...4 Riskiasema...5 Konsernin riskiasema...6 Vakavaraisuus...7 Luottokelpoisuusluokitukset...8 Pohjolan strategia...8 Taloudelliset tavoitteet ja niiden toteumat...10 Liiketoimintojen tulokset...11 Pankkitoiminta...11 Vahinkovakuutustoiminta...15 Varainhoito...20 Konsernitoiminnot...21 Henkilöstö...23 Investoinnit...23 Vastuullisuus...24 Konsernin rakennejärjestelyt...24 Osakkeet ja osakkeenomistajat...24 Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksiä...25 Hallinnointi...25 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä...26 Ulkomaiset edustustot ja sivuliikkeet...26 Yhteisvastuu...26 Talletus- ja sijoittajasuoja...26 Vuoden 2010 näkymät...26 Pohjola Pankki Oyj:n hallituksen esitys yhtiön jakokelpoisten varojen käsittelemisestä...28 Taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut...29 Tunnuslukujen laskentakaavat...30 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS...33 Konsernin tuloslaskelma...33 Konsernitase...34 Konsernin rahavirtalaskelma...35 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma...36 Segmenttikohtaiset tiedot...37 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot...42 Pohjola-konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteet...44 Riskienhallinnan ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet...63 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot...90 Tasetta koskevat liitetiedot...97 Riskienhallinnan liitetiedot Muut tasetta koskevat liitetiedot Vastuusitoumuksia ja johdannaisia koskevat liitetiedot Muut liitetiedot EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS Tuloslaskelma Tase Rahavirtalaskelma Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Pohjola Pankki Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Muut liitetiedot TILINTARKASTUSKERTOMUS TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUONNA 2010: Pohjola Pankki Oyj julkaisee vuonna 2010 kolme osavuosikatsausta: tammi maaliskuulta , tammi kesäkuulta ja tammi syyskuulta

3 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 Tulos ennen veroja yli kaksinkertaistui edellisestä vuodesta ja oli 265 miljoonaa euroa (119). Käyvin arvoin laskettu tulos ennen veroja oli 508 miljoonaa euroa (-133) ja oman pääoman tuotto 19,2 % (-5,6). Pankkitoiminnan tulos ennen veroja parani hyvän pääomamarkkinatuloksen ansiosta. Saamisten arvonalentumiset rasittivat Pankkitoiminnan tulosta 117 miljoonalla eurolla. Vakuutustekninen kannattavuus oli erinomainen, operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 87,7 % (91,5). Vahinkovakuutuksen sijoitustoiminnan tuotot käyvin arvoin nousivat 10,7 %:iin (-7,0). Varainhoidon tulos parani ja hallinnoitavat asiakasvarat ylsivät uuteen ennätykseen ja ne olivat 33,1 miljardia euroa (25,3). Hallitus esittää voimassa olevan osinkopolitiikan mukaisesti 0,34 (0,19) euron osinkoa A-sarjan osakkeelle ja 0,31 (0,16) euron osinkoa K-sarjan osakkeelle. Näkymät: Konsernin tuloksen ennen veroja odotetaan vuonna 2010 olevan samaa tasoa kuin vuonna 2009 (näkymistä enemmän kohdassa "Vuoden 2010 näkymät"). Tulos ennen veroja, milj. e Muutos Pankkitoiminta Vahinkovakuutus Varainhoito Konsernitoiminnot Yhteensä Käyvän arvon rahaston muutos Tulos ennen veroja käyvin arvoin Avainlukuja Tavoite Tulos ennen veroja, milj. e Tilikauden voitto, milj. e Oman pääoman tuotto, % 19,2-5,6 13,0 Taseen loppusumma, mrd. e 35,5 32,4 Oma pääoma, mrd. e 2,3 1,6 Tier 1 -vakavaraisuus, % 11,8 9,4 >9,5 Tulos/osake, e 0,66 0,36 Tulos/osake sis. käyvän arvon muutoksen, e 1,27-0,40 Oma pääoma/osake, e 7,09 6,58 Henkilöstö keskimäärin

4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Maailmantalous ajautui vuonna 2009 syvimpään talouskriisiin vuosikymmeniin. Finanssikriisin kärjistyminen vuoden 2008 lopulla syöksi maailman eri talousalueet ennennäkemättömän yhtäaikaiseen pudotukseen. Kriisi levisi ympäri maailman rahoitusmarkkinoiden epäluottamuksen ja kansainvälisen kaupan välityksellä. Ripeät viranomaistoimet edesauttoivat luottamuksen palautumista rahoitusmarkkinoilla. Maailmantalous osoitti vakautumisen merkkejä jo vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä ja vuoden jälkipuoliskolla teollisuusmaissa tuotanto kääntyi syvän pudotuksen jälkeen varovaiseen kasvuun. Maailmantalouden kriisin syvin vaihe ohitettiin vuoden 2009 aikana. BKT:n kasvuodotukset vuodelle 2010 ovat kuitenkin pysyneet maltillisina valtioiden nopean velkaantumisen sekä yritysten alhaisten investointien ja kotitalouksien varovaisen kulutuksen takia. Suomen talouden odotetaan elpyvän Kansainvälisen kaupan romahdus iski Suomen talouteen voimalla. Suomen vienti jäi vuonna 2009 noin neljänneksen edellisvuotta pienemmäksi. Myös yritysten tuotannolliset investoinnit supistuivat voimakkaasti ja asuntorakentaminen jatkoi laskuaan. Työllisyyden heikkeneminen varjosti kotitalouksien näkymiä, ja yksityiset kulutusmenot kääntyivät laskuun. Vuoden 2010 odotetaan olevan Suomessa elpymisen aikaa. Sekä yritysten että kotitalouksien luottamus talouteen on vahvistunut. Vientimarkkinoiden piristyminen alkaa vähitellen nostaa vientiä, ja työttömyysuhan väheneminen työmarkkinoiden vakautuessa luo edellytyksiä kulutuskysynnän voimistumiselle. Finanssimarkkinoiden kasvu pysyy hitaana Vuonna 2009 talouden taantuma vaimensi yritysten luottokysyntää, minkä seurauksena yritysluottokanta laski Suomessa. Pääomamarkkinoiden voimakas elpyminen kasvatti puolestaan yritystodistusten ja joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskua ja kaupankäynnin volyymeja pääomamarkkinatuotteissa. Matala korkotaso ja kuluttajien luottamuksen koheneminen kasvattivat asuntoluottojen kysyntää. Talouden elpymisen odotetaan hiljalleen heijastuvan yritysluottojen kysyntään, vaikka investointien ja investointirahoituskysynnän odotetaan pysyvän alhaisella tasolla. Yritysrahoituksessa kysynnän odotetaan kohdistuvan käyttöpääomarahoitukseen ja olemassa olevien lainojen uudelleenrahoitukseen. Asuntoluottokannan odotetaan hienoisesti kasvavan vuonna Osakeindeksit nousivat ympäri maailman voimakkaasti maaliskuun alun pohjatasoiltaan ja tämä kasvatti finanssialan markkinasidonnaisia liiketoimintoja, kuten pääomamarkkinoiden kaupankäyntiä ja sijoituspalveluja sekä varainhoitoa. Kurssikehityksen odotetaan olevan vuonna 2010 maltillisempaa kuin vuonna 2009, mutta kaupankäyntivolyymien sekä sijoituspalvelujen ja varainhoitopalvelujen kysynnän odotetaan kasvavan. Vahinkovakuutuksen kokonaismarkkinan kasvu Suomessa hidastui merkittävästi vuonna 2009, kun taantuma pienensi erityisesti yritysvakuuttamisen maksutuloa työntekijöiden palkkasumman ja yritysten liikevaihdon supistumisen myötä. Toisaalta taantuma alensi vahinkovakuutuksen korvausmenoa. Maksutulon kasvun odotetaan vuonna 2010 olevan edelleen hidasta. Sääntely tiukentuu finanssikriisin seurauksena Finanssikriisin käynnistämä keskustelu rahoitusmarkkinoiden sääntelyn ja valvonnan kehittämisen tarpeesta johti EU-alueella osin jo konkreettisiin toimiin vuoden 2009 aikana. EU hyväksyi vuonna 2009 useita luottolaitosten vakavaraisuusdirektiivien muutoksia ja lainsäädäntöehdotuksia, joilla vahvistetaan vakavaraisuuden ja likviditeetin hallintaa sekä finanssialan valvontaa Euroopassa. Baselin pankkivalvontakomitea julkaisi konsultaatiopaperit vakavaraisuussäännöksiin sekä likviditeettiriskisäännöksiin suunnitteilla olevista uudistuksista. Keskeisimmät uudistukset 3

5 liittyvät pankkien omien varojen laadun ja määrän vahvistamiseen, likviditeetti- ja rahoitusaseman vahvistamiseen sekä myötäsyklisyyden vähentämiseen. Baselin pankkivalvontakomitea tulee tekemään vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla kattavan vaikutusanalyysin ehdotetuista muutoksista. Vaikutusanalyysillä selvitetään ehdotettujen muutosten kokonaisvaikutus ja viimeistellään muutosesitykset. Viimeistellyt muutokset vakavaraisuus- ja likviditeettisäännöksiin on tarkoitus tehdä vuoden 2010 loppuun mennessä. Säännöksiä ei aiota saattaa voimaan ennen kuin rahoitukselliset olosuhteet ovat parantuneet ja talous on elpynyt. Tavoitteena on säännösten voimaansaattaminen vuoden 2012 loppuun mennessä. Finanssikriisi osoitti, että myös kirjanpitokäytäntöjä on tarpeen uudistaa. IASB (International Accounting Standards Board) julkaisi rahoitusinstrumenttien kirjaamista ja arvostamista koskevia muutosehdotuksia vuoden 2009 loppupuolella. Uudistukset koskevat rahoitusinstrumenttien esittämistapaa ja arvostamista, arvonalentumisten käsittelyä sekä suojauslaskentaa. Lisäksi IASB on ennakoinut julkaisevansa myös muita tilinpäätösinformaatiota koskevia muutoksia. EU hyväksyi keväällä 2009 suuren vakuutusalan sääntöjen uudistuksen. Solvenssi II -direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää jäsenmaiden toisistaan eroavaa vakuutusyhtiöiden riskienhallinnan ja vakavaraisuuden hallinnan sääntelyä. Direktiivi tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä lokakuun loppuun mennessä vuonna KONSERNIN TULOS Konsernin tulos Muutos Milj. e Korkokate Saamisten arvonalentumiset Korkokate arvonalentumisten jälkeen Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot Palkkiotuotot ja -kulut, netto Kaupankäynnin nettotuotot Sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Nettotuotot yhteensä Henkilöstökulut IT-kulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä Tulos ennen veroja Käyvän arvon rahaston muutos Tulos ennen veroja käyvin arvoin Tuloverot Kauden voitto Verot käyvän arvon rahaston muutoksesta Kauden tulos käyvin arvoin Konsernin nettotuotot kasvoivat 30 % 766 miljoonaan euroon (589). Nettotuotot ennen saamisten arvonalentumista kasvoivat 45 % ja olivat 895 miljoonaa euroa (617). 4

6 Konsernin korkokate oli 241 miljoonaa euroa (174), joka oli 38 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Kasvun taustalla oli likviditeettireservisalkusta kertynyt korkokate ja uusien luottojen luottomarginaalien nousu. Lisäksi uudelleenluokitelluista saamistodistuksista kirjattu hintaerojaksotus kasvatti korkokatetta 25 miljoonalla eurolla. Saamisten arvonalentumiset kasvoivat edellisvuodesta 101 miljoonalla eurolla ja ne olivat 129 miljoonaa euroa (28). Talouden taantuma heikensi joidenkin yritysten luottokelpoisuutta, mikä lisäsi arvonalentumisten määrää. Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot kasvoivat 49 miljoonaa euroa 402 miljoonaan euroon (353). Kasvu oli seurausta vakuutusteknisen katteen hyvästä kehityksestä. Tuloslaskelmaan kirjatut sijoitustoiminnan tuotot olivat edellisvuoden tasolla. Palkkiotuotot ja -kulut nettona olivat 143 miljoonaa euroa eli 21 miljoonaa euroa edellisvuotta suuremmat. Palkkiotuottojen kasvusta suurin osa muodostui luotonannon, takausten ja varainhoidon palkkioista. Kaupankäynnin nettotuotot olivat 71 miljoonaa euroa (-81) eli 152 miljoonaa euroa edellisvuotta suuremmat. Erityisesti johdannais- ja joukkovelkakirjakaupankäynnin tuotot kasvoivat. Edellisvuonna kirjattiin likviditeettireservisalkusta negatiivisia arvonmuutoksia kaupankäynnin nettotuottoihin 74 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotot pienenivät 19 miljoonaa euroa ja olivat 13 miljoonaa euroa negatiiviset. Syynä laskuun olivat kiinteistöjen arvoihin tehdyt oikaisut, osakkeista tehdyt arvonalentumiset ja edellisvuotta pienemmät osinkotuotot. Kulut kasvoivat 6 % ja ne olivat 501 miljoonaa euroa (470). Henkilöstökulut kasvoivat 12 miljoonaa euroa. Konserniin työsuhteessa olevien henkilöiden määrä kasvoi vuodenvaihteesta 62 henkilöllä, lisäksi tulospalkkiojaksotusten määrä kasvoi edellisvuodesta. Vahinkovakuutuksen asiamies- ja myyntipalkkiot kasvoivat 15 miljoonaa euroa. Niiden kasvu oli seurausta sekä myynnin kasvusta että aiemmin Pohjolan vakuutustoiminnan kenttäorganisaatiossa työskennelleiden henkilöiden siirtymisestä osuuspankkien palvelukseen Leasingpoistot kasvoivat 4 miljoonaa euroa. Kulukasvu ilman vakuutusten myyntipalkkioiden, tulospalkkiojaksotusten ja leasingpoistojen kasvua ja vertailuvuoden käyttöpalvelujen järjestelmäintegraatioon liittyviä kertakuluja oli 2 %. Tulos ennen veroja oli 265 miljoonaa euroa (119) eli 146 miljoonaa euroa vertailuvuotta parempi. Käyvän arvon rahasto kasvoi 243 miljoonaa euroa, kun se vertailuvuonna pieneni 252 miljoonaa euroa. Käyvän arvon rahastosta kirjattiin tulokseen arvonalennuksia yhteensä 45 miljoonaa euroa. Käyvän arvon rahasto verojen jälkeen oli vuoden 2009 lopussa 0 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2008 lopussa oli -180 miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja käyvin arvoin oli 508 miljoonaa euroa (-133). RISKIASEMA Riskienhallinta Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa ne uhkatekijät ja mahdollisuudet, jotka vaikuttavat strategian toteutumiseen. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista valvomalla, että otetut riskit ovat oikeassa suhteessa riskinkantokykyyn. Pohjola-konsernin toiminnan merkittävimmät riskit ovat Pankkitoiminnan sekä Konsernitoimintojen luottoriski, korko-, valuutta-, osake- ja likviditeettiriskit sekä Vahinkovakuutustoiminnan vakuutusriskit ja sijoitusten markkina- ja luottoriskit. Strategiset ja operatiiviset riskit, kuten muutokset taloudellisessa tilanteessa, kilpailutilanteessa tai asiakaskäyttäytymisessä, liittyvät olennaisesti Pankkitoimintaan, Vahinkovakuutustoimintaan, Varainhoitoon ja Konsernitoimintoihin. 5

7 Riskienhallinnan periaatteita on seikkaperäisesti kuvattu tilinpäätöksen liitetiedossa 'Riskienhallinnan ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet'. KONSERNIN RISKIASEMA Konsernin riskiasema säilyi edelleen hyvänä huolimatta talouden taantuman seurauksena kasvaneista arvonalentumisista. Taantumasta huolimatta investointitason vastuiden määrä pysyi edelleen hyvällä tasolla. Asiakasyritysten luottokelpoisuuden lasku tasaantui vuoden loppua kohti ja ongelmasaamiset suhteessa luotto- ja takauskantaan olivat alhaisella tasolla. Markkinariskit pidettiin maltillisella tasolla koko tilikauden ajan. Rahoitus- ja likviditeettitilanne on hyvä. Lyhytaikainen varainhankinta toimi hyvin ja myös pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus parani. Pohjola Pankki Oyj teki vuoden aikana kaksi 750 miljoonan euron emissiota kansainvälisille markkinoille, joiden maturiteetit olivat kolme vuotta ja viisi vuotta. Lisäksi OP-Asuntoluottopankki Oyj laski liikkeeseen viiden vuoden mittaisen 1,25 miljardin euron kiinteistövakuudellisen joukkovelkakirjalainan kansainvälisille pääomamarkkinoille. Pohjola Pankki Oyj ylläpitää OP-Pohjola-ryhmän likviditeettireservisalkkua, joka koostuu pääasiassa keskuspankkirahoituksen vakuudeksi kelpaavista saamistodistuksista. Likviditeettireservisalkun määrä vuoden lopussa oli 11,7 miljardia euroa (9,8). Pohjolan ylläpitämä likviditeettireservisalkku yhdessä muiden ryhmän taseeseen sisältyvien keskuspankkivakuuskelpoisten erien kanssa muodostavat likviditeettireservin, jolla voidaan tarvittaessa kattaa koko ryhmän tukkuvarainhankinnan erääntymiset noin 24 kuukauden ajan. Likviditeettireserviä on kuvattu tarkemmin konsernitoimintojen riskiasemassa. Likviditeettireservin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien ja myytävissä olevien ryhmään kuuluvat rahoitusinstrumentit on arvostettu markkinoilta saataviin noteerauksiin (mark to market). Likviditeettireserveistä kirjattiin arvonalentumisia vuoden aikana 12 miljoonaa euroa (9). Nettoluottotappioiden ja -arvonalentumisten tulosvaikutus oli tammi joulukuussa 129 miljoonaa euroa (28) tulosta heikentävä, joka oli 0,94 % (0,20) luotto- ja takauskannasta. Lopullisia luottotappioita kirjattiin yhteensä 15 miljoonaa euroa (16) ja arvonalentumisia 140 miljoonaa euroa (21). Luottotappiopalautusten ja arvonalentumisten vähennysten yhteismäärä oli 26 miljoonaa euroa (9). Nettoluottotappioista ja arvonalentumisista asiakaskohtaisten arvonalentumisten osuus oli yli 80 %. Ongelmasaamiset kasvoivat vuoden aikana 8 miljoonaa euroa 44 miljoonaan euroon ja suhteessa luotto- ja takauskantaan 0,32 % (0,25). Taantuman heikentäessä asiakkaiden luottokelpoisuutta on muutamien asiakasyritysten rahoitusta uudelleenjärjestelty siten, että osa yrityksen omistuksesta on siirtynyt pankille osakkeiden tai optioiden perusteella. Näiden järjestelyjen on katsottu olevan paras tapa turvata pankin saatavia ja vakuuksia sekä asiakasyritysten toiminnan jatkuvuus taantuman yli. Taantuman keston ja sen vaikutusten arviointiin yritysasiakkaidemme toimintaedellytyksiin liittyy edelleen epävarmuutta. Operatiiviset riskit Merkittävimmät tunnistetut operatiiviset riskit liittyvät järjestelmiin, kaupankäynnin ja toimeksiantojen toteutusprosesseihin, luotto- ja vakuusdokumentaation oikeellisuuteen sekä toiminnan resursointiin. Toteutuneista operatiivisista riskeistä aiheutui vuonna ,2 miljoonan euron kustannukset (2,0). Maariski Pohjola-konsernin maariskistä merkittävä osa muodostuu likviditeettireservistä ja vahinkovakuutustoiminnan sijoitussalkusta. Toissijaisen maariskin määrä, pois lukien Suomi, oli vuoden lopussa 11,9 miljardia euroa eli 2,9 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa maariskin kasvusta kohdistui joukkovelkakirjalainoihin. Sijoituksia ulkomaisiin joukkovelkakirjalainoihin lisättiin OP-Pohjola-ryhmän likviditeettireservin ylläpitämiseksi. Alueittain 6

8 tarkasteltuna pääosa maariskistä kohdistui EU-maihin. EU:n ulkopuolisten maiden osuus maariskistä oli 20 %. VAKAVARAISUUS Vakavaraisuussuhde vahvistui. Vakavaraisuussuhde oli 13,5 % (11,3), kun lakisääteinen minimivaade on 8 %. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 11,8 % (9,4). Pohjola-konsernin Tier 1 -tavoite yli suhdannesyklin on vähintään 9,5 %. Ensisijaiset omat varat olivat miljoonaa euroa (1 228) ja omat varat yhteensä miljoonaa euroa (1 484). Pääomalainojen osuus ensisijaisista omista varoista oli 274 miljoonaa euroa. Markkinariskin kattamista koskeva omien varojen vaatimus oli 36 miljoonaa euroa (47). Konsolidointiryhmän käyvän arvon rahaston määrä vuoden lopussa oli 18 miljoonaa euroa (-22). Riskipainotetut erät vuoden 2009 lopussa olivat miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuoden 2008 lopussa oli miljoonaa euroa. Riskipainotetut erät kasvoivat 240 miljoonaa euroa vuoden 2008 lopun vertailukelpoisiin lukuihin nähden. Kasvu johtui yritysten rating-luokkien heikkenemisestä. Pohjola Pankki Oyj vahvisti pääomiaan 308 miljoonan euron merkintäoikeusannilla Osakeantikulujen vähentämisen jälkeen ensisijaiset omat varat kasvoivat 298 miljoonaa euroa. Pohjola Pankki Oyj sai huhtikuussa Finanssivalvonnalta luvan ostaa markkinoilta takaisin alempiin toissijaisiin omiin varoihin luettavia debentuurilainoja enintään 150 miljoonalla eurolla vuoden 2009 loppuun mennessä. Luvan perusteella lainoja lunastettiin takaisin 7 miljoonalla eurolla. Operatiivisten riskien osalta tavoitteena on siirtyä standardimenetelmän käyttöön vuoden 2010 lopulla. Omat varat ja vakavaraisuus Milj. e Omat varat Oma pääoma Poistetaan vakuutusyhtiöiden vaikutus omasta pääomasta (oma pääoma ja konsernieliminoinnit) Vähemmistön osuus 0 0 Pääomalainat Aineettomat hyödykkeet Käyvän arvon rahasto, eläkevastuun ylikate ja sijoituskiinteistöjen arvonmuutos Hallituksen esittämä voitonjako Vakuutusyhtiösijoitukset 50 % Arvonalentumiset - odotetut tappiot 50 % Ensisijaiset omat varat Käyvän arvon rahasto Ylempiin toissijaisiin omiin varoihin luettavat velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Alempiin toissijaisiin omiin varoihin luettavat velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Vakuutusyhtiösijoitukset 50 % Arvonalentumiset-odotetut tappiot 50 % Toissijaiset omat varat Omat varat yhteensä

9 Riskipainotetut sitoumukset ennen siirtymäsäännösten huomioimista Siirtymäsäännösten mukaan lasketut riskipainotetut sitoumukset Suhdeluvut ennen siirtymäsäännösten huomioimista: Vakavaraisuussuhde, % 13,5 11,6 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettujen erien yhteismäärään, % 11,8 9,6 RAVA-lain mukainen vakavaraisuussuhde 1,73 1,29 Suhdeluvut siirtymäsäännösten huomioimisen jälkeen: Vakavaraisuussuhde, % 13,5 11,3 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettujen erien yhteismäärään, % 11,8 9,4 RAVA-lain mukainen vakavaraisuussuhde 1,73 1,26 Omat varat ja vakavaraisuus on laskettu Basel II -standardien mukaisesti. Yritysvastuissa on käytetty sisäisten luottoluokitusten menetelmää. OP-Pohjola-ryhmän luottolaitoslain mukainen vakavaraisuussuhde oli 12,6 % ja ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 12,6 %. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan konsolidointimenetelmällä laskettu OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuussuhdeluku oli 1,58. LUOTTOKELPOISUUSLUOKITUKSET Pohjola Pankki Oyj:n luottoluokitukset ovat seuraavat: Luokituslaitos Lyhytaikainen varainhankinta Pitkäaikainen varainhankinta Standard & Poor's A-1+ AA- Moody's P-1 Aa2 Fitch F1+ AA- Luottoluokittaja Standard & Poor s vahvisti tammikuussa 2010 Pohjolan luottoluokituksen ja piti vakaat luottokelpoisuusnäkymät ennallaan. Standard & Poor'sin mukaan Pohjolan vakavaraisuus on vankka ja OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuus ylittää selkeästi verrokkipankkien tason. Luottoluokittelija Moody's Investor Servicen luottoluokitusten näkymät ovat negatiiviset, samoin kuin luottoluokittaja Fitch Ratingsin pitkäaikaisen varainhankinnan. Keskeisenä syynä negatiivisiin näkymiin on Suomen taloustilanteen nopea heikkeneminen ja sen mahdolliset vaikutukset Pohjolalle ja OP-Pohjola-ryhmälle, joiden liiketoiminta on keskittynyt Suomeen. Pohjola Vakuutus Oy:n vakavaraisuusluokitukset: Standard & Poor's vahvisti tammikuussa 2010 Pohjola Vakuutuksen vakavaraisuusluokituksen (A+). Moody'sin vakavaraisuusluokitus Pohjola Vakuutukselle on A2, näkymä negatiivinen. POHJOLAN STRATEGIA Syyskuussa vahvistetun strategian painopiste on integraation syventämisessä, liiketoimintojen uudistamisessa ja palvelukyvyn parantamisessa. Pohjolan perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia ja keskeisinä tavoitteina ovat kannattava kasvu ja yhtiön arvon kasvattaminen. Pohjola haluaa olla asiakkailleen näiden ensisijainen finanssipalvelukumppani. Halutuimman 8

10 kumppanin asema rakentuu asiakkaiden odotusten ylittämiseen ja luotettavuuteemme. Tavoitteisiin pääsyä tukevat kolme keskeistä kilpailuetua: olemme lähellä asiakasta, tarjoamme kokonaisvaltaiset finanssipalvelut ja toimimme osana vahvaa OP-Pohjola-ryhmää. Pohjola uudistaa ja kehittää toimintaansa strategisten hankkeiden kautta. Strategiset hankkeet ovat: 1. Yritys- ja yhteisöliiketoiminnan uudistaminen 2. Integraation syventäminen 3. Kansainvälisen palvelukyvyn kehittäminen 4. Konsernin osaamispääoman kehittäminen Yritys- ja yhteisöliiketoiminnan uudistamisessa tavoitteena on vahvistaa Pohjolan ja samalla koko ryhmän markkina-asemaa erityisesti keskisuurten yritysten kumppanina. Keskeistä hankkeessa on selkeä työnjako Pohjolan ja osuuspankkien välillä. Vuoden 2010 alussa Pohjolassa otettiin käyttöön pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteinen asiakkuusorganisaatio, jolla haetaan entistä asiakaslähtöisempää toimintatapaa. Uudessa mallissa liiketoiminnot vastaavat edelleen oman alueensa tuotteiden ja palveluiden tuottamisesta, myynnistä ja kehittämisestä, mutta ne saavat toimintansa tueksi aiempaa vahvemman asiakkuusorganisaation. Muutoksella tuetaan OP-Pohjola-ryhmän strategista tavoitetta olla johtava finanssiryhmä yritysasiakasliiketoiminnassa Suomessa. Integraation syventämisessä on kyse toimenpiteistä, joilla Pohjola tehostaa pankki- ja vakuutustoiminnan yhteisen asiakaspotentiaalin hyödyntämistä. Pohjola hyödyntää asiakastietoja niin asiakaspotentiaalin tunnistamisessa, toimenpiteiden kohdentamisessa, asiakasvalinnassa kuin hinnoittelussakin. Pohjola on jo noussut osuuspankkien asiakkaiden tärkeimmäksi vakuutusyhtiöksi ja yli puolet Pohjolan vahinkovakuutusasiakkaista on myös osuuspankkien asiakkaita. Kolmas hanke, jolla Pohjola uudistaa liiketoimintaansa, on kansainvälisen palvelukyvyn kehittäminen. Konserni laajentaa kansainvälistä kumppanuusverkostoaan tarjotakseen kilpailukykyiset palvelut asiakkailleen ympäri maailmaa. Pohjola on asiakkailleen täyden palvelun finanssipalveluyritys myös ulkomailla. Neljäntenä hankkeena on konsernin osaamispääoman kehittäminen. Pohjola panostaa kykyynsä uudistua ja kehittyä voidakseen tarjota asiakkailleen toimialan parhaat ratkaisut ja palvelut. Yhtiö kasvattaa osaamistaan pitkäjänteisesti tulevaisuuden tarpeet huomioon ottaen. 9

11 TALOUDELLISET TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUMAT Taloudelliset tavoitteet Tavoite Konserni Oman pääoman tuotto, % 19,2-5,6 13 Tier 1 -vakavaraisuus, % 11,8 9,4 >9,5 Pankkitoiminta Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, % <40 Vahinkovakuutus Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, % 87,7 91,5 92 Operatiivinen liikekulusuhde, % 22,2 21,9 <20 Vastuunkantokyky (solvenssisuhde), % Varainhoito Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, % <50 Rating Vähintään kahdelta luottoluokittajalta AA-tasoinen luokitus Osinkopolitiikka Osinkosuhde vähintään 50 % edellyttäen että Tier 1 on vähintään 9,5 % 51 1) 51 >50 1) Konsernin tilikauden tuloksesta 55 % Pohjolan taloudelliset tavoitteet ovat voimassa yli suhdannesyklin. 10

12 LIIKETOIMINTOJEN TULOKSET PANKKITOIMINTA Pankkitoiminnan tulos parani 117 miljoonaan euroon (105). Pääomamarkkinatoiminnan volyymit kasvoivat ja tulos oli erinomainen. Arvonalentumiset kasvoivat 117 miljoonaan euroon (18) ja rasittivat tulosta merkittävästi. Luotto- ja takauskanta pieneni vuodenvaihteesta 6 %, mutta yritysluottojen markkinaosuus nousi 19,7 %:iin (19,0). Yritysluottojen keskimarginaali nousi 1,33 %:iin (0,94). Operatiivinen kulut/tuotot-suhde parani 35 %:iin (46). Pankkitoiminnan tulos ja avainluvut Tulostaulukko, milj. e Muutos Korkokate Saamisten arvonalentumiset Korkokate saamisten arvonalentumisten jälkeen Palkkiotuotot ja -kulut, netto Kaupankäynnin nettotuotot Muut tuotot Nettotuotot yhteensä Kulut yhteensä Tulos ennen veroja Tulos ennen veroja käyvin arvoin Luotto- ja takauskanta, mrd. e 13,3 14,1-0,8 Yritysluottojen keskimarginaali, % 1,33 0,94 0,39 Ongelmasaamiset luotto- ja takauskannasta, % 0,32 0,24 0,08 Saamisten arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta, % 0,88 0,12 0,76 Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, % Henkilömäärä Tulos Pankkitoiminnan tulos ennen veroja oli 117 miljoonaa euroa (105). Tulos ennen veroja ylitti edellisen vuoden tuloksen, vaikka arvonalentumiset kasvoivat tuntuvasti. Reaalitalouden taantuman seurauksena asiakasyritysten investoinnit vähenivät, mikä hiljensi luotonkysyntää. Luottokanta pieneni viime vuoden lopusta 7 % ja oli 10,7 miljardia euroa. Sitovien nostamattomien luottolimiittien määrä kasvoi 0,8 miljardia euroa 2,9 miljardiin euroon. Takauskanta pysyi ennallaan 2,6 miljardissa eurossa. TyEL-lainojen takauskanta kasvoi 0,2 miljardia euroa ja oli 1,3 miljardia euroa. Muiden takausten määrä väheni vastaavasti. Uusien ja uusittujen luottojen marginaaleja nostettiin kohonneiden rahoituskustannusten kattamiseksi, mikä näkyi yritysluottokannan keskimarginaalin nousuna. Lisäksi korkokatetta kasvatti edellisen vuoden luottokannan voimakas kasvu. Yritysluotonannon korkokate kasvoi 11 miljoonaa euroa 138 miljoonaan euroon (127). Palkkiotuotot olivat kolmanneksen suuremmat kuin edellisenä vuonna. Luotonannon palkkiotuotot kasvoivat 14 miljoonaa euroa ja takauspalkkiot 7 miljoonaa euroa. Myös maksuliikkeen ja arvopaperivälityksen palkkiotuotot olivat suuremmat kuin edellisenä vuonna. 11

13 Pääomamarkkinatoiminnan tuloskehitys oli vahvaa. Nettotuotot kasvoivat joukkovelkakirjalainasekä johdannaiskaupankäynnissä. Pääomamarkkinatoiminnan korkokate ja kaupankäynnin nettotuotot yhteensä kasvoivat 75 miljoonaa euroa vertailuvuodesta ja olivat 99 miljoonaa euroa (24). Markkina-asema yritys- ja investointipankkina vahvistui strategian mukaisesti. Vertailuvuonna kaupankäynnin nettotuottoja pienensivät käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista saamistodistuksista kirjatut 10 miljoonan euron negatiiviset arvonmuutokset. Saamistodistusten nimellisarvon ja uudelleenluokittelun yhteydessä syntyneen hankintahinnan välisenä hintaerona korkokatteeseen kirjattiin 4 miljoonaa euroa. Kulujen suhde tuottoihin parani merkittävästi 35 %:iin (46). Kulut kasvoivat 18 miljoonaa euroa. Ilman leasing-poistojen ja tulospalkkiojaksotusten kasvua kulukasvu olisi ollut merkittävästi pienempi. Pankkitoiminnan riskiasema Luottoriskiasema Luottoriskitarkastelussa seurataan kokonaisvastuiden määrän ja asiakkaiden luottokelpoisuuden kehitystä. Kokonaisvastuu tarkoittaa luottoriskille alttiiden saamisten ja taseen ulkopuolisten erien yhteismäärää. Kokonaisvastuu sisältää sekä koron että pääoman, josta on vähennetty saamiskohtaiset arvonalentumiset. Reaalitalouden taantumasta ja arvonalentumisten kasvusta huolimatta pankkitoiminnan riskiasema säilyi hyvänä. Kokonaisvastuut laskivat vuoden aikana 0,4 miljardia euroa 21,1 miljardiin euroon. Kokonaisvastuut vastapuolittain, mrd. e Muutos, % Yritykset ja asuntoyhteisöt 16,4 16,1 2 Luottolaitokset 2,7 3,1-14 Osuuspankit ja OP-Keskus 0,2 0,1 96 Julkisyhteisöt 0,9 1,2-23 Kotitaloudet 0,8 0,8-11 Voittoa tavoittelemattomat 0,2 0,2 8 Yhteensä 21,1 21,5-2 Vastapuolitarkastelussa kokonaisvastuut on jaettu kuuteen asiakasryhmään. Suurin asiakasryhmä oli yritysasiakkaat, joiden osuus kokonaisvastuista oli 78 % (75). Yritysvastuut kasvoivat vuoden aikana 0,3 miljardia euroa eli noin 2 %. Yritysvastuista luottojen ja takausten osuus oli 60 %, rahoitusyhtiötuotteiden osuus oli 13 % ja käyttämättömien limiittien ja nostamattomien luottojen osuus oli 21 %. Kokonaisvastuut rating-luokittain, mrd. e Rating-luokka Muutos, mrd. e 1 2 2,6 2,8-0, ,4 11,2-0, ,2 4,3-0, ,4 1,9 0,5 10 0,1 0,1 0, ,3 0,1 0,2 Luokittelematon 0,2 0,3-0,1 Kotitaloudet 0,8 0,8-0,1 Yhteensä 21,1 21,5-0,4 12

14 Kokonaisvastuiden rating-jakauma perustuu ensisijaisen velallisen tai vastapuolen luottokelpoisuuteen, jota määritettäessä ei ole otettu huomioon vakuuksia tai takauksia. Luottokelpoisuudeltaan investointitason vastuiden eli rating-luokkien 1 5 osuus kokonaisvastuista, pois lukien yksityisasiakkaat, oli 64 % (68), luokkien osuus oli 1,6 % (0,6) ja luokittelemattomia vastuita oli 1 % (1). Yritysasiakkaiden luottokelpoisuusluokitukset ja yritysvastuiden rating-jakauma heikkenivät vuoden aikana reaalitalouden kriisin seurauksena. Investointitason yritysten vastuiden osuus yritysvastuista laski noin 4 %-yksikköä 61 %:sta 57 %:iin, ollen kuitenkin edelleen hyvällä tasolla. Rating-jakauma on esitetty vastapuolten rating-luokkien perusteella. Jakaumassa ei ole otettu huomioon vastuille saatuja vakuuksia tai takauksia. Yritysvastuut rating-luokittain, milj. e Rating-luokka Muutos, milj. e Luokittelematon Yhteensä Neljän heikoimman rating-luokan vastuut kasvoivat yhteensä 220 miljoonaa euroa asiakkaiden laskeneista luottokelpoisuusluokituksista johtuen. Luottokelpoisuusluokitusten lasku johtui heikentyneestä markkinatilanteesta. Kahden heikoimman rating-luokan vastuut olivat 321 miljoonaa euroa eli 2,0 % (0,7) yritysvastuista. Luokittelemattomia yritysvastuita oli noin 0,1 miljardia euroa eli noin 1 % (1) yritysvastuista. Kaksi suurinta toimialaa olivat asuntojen vuokraus ja hallinta sekä kauppa. Asuntojen vuokrauksen ja hallinnan osuus yritysvastuista oli noin 11 % ja kaupan toimialan noin 10 %. Euromääräisesti eniten kasvoivat muiden kiinteistöjen hallinta, asuntojen vuokraus ja hallinta sekä kuljetus ja varastointi. Yritysvastuiden kasvu kohdistui useille eri toimialoille, mikä lisäsi entisestään yritysvastuiden hajautuneisuutta toimialoittain. Baltian liiketoiminnan vastuut olivat joulukuun lopussa 89 miljoonaa euroa, joka on alle 1 % luottoja takauskannasta. Suuret asiakasvastuut Suuriksi asiakasvastuiksi lasketaan ne yritysasiakkaat ja voittoa tavoittelemattomat asiakkaat, joiden suorien vastuiden määrä ylittää 10 % konsernin omista varoista. Konsernin omat varat suurten asiakasriskien laskemiseksi kasvoivat miljoonasta eurosta miljoonaan euroon eli 20 %. Suurten asiakasvastuiden määrä oli vuoden lopussa 2,9 miljardia euroa eli 1,5 miljardia euroa alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Suuret asiakasvastuut muodostuivat 11 asiakaskonsernista (19) ja niiden vastuiden osuus omista varoista oli 154 % (271). Suurista asiakasvastuista 71 % (94) oli investointitason vastuita. Erääntyneet maksuerät ja ongelmasaamiset Erääntyneiden maksuerien määrä kasvoi 38 miljoonaa euroa 70 miljoonaan euroon ja niiden osuus luotto- ja takauskannasta oli 0,51 % (0,22). Ongelmasaamiset eli järjestämättömät, nollakorkoiset ja alihintaiset saamiset nousivat 10 miljoonaa euroa 44 miljoonaan euroon. Ongelmasaamisten osuus luotto- ja takauskannasta oli alhainen eli 0,32 % (0,24). 13

15 Saamisia pienentäviä arvonalentumisia oli vuoden lopussa 99 miljoonaa euroa (24). Arvonalentumisista 14 miljoonaa euroa (6) oli saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia. Arvonalentumisista 32 miljoonaa euroa (18) kohdistui järjestämättömiin saamisiin. Pankkitoiminnassa nettoluottotappioiden ja arvonalentumisten määrä oli 117 miljoonaa euroa (18) tulosta heikentävä, joka oli 0,85 % (0,12) luotto- ja takauskannasta. Baltia-toiminnan osuus nettoluottotappioista ja arvonalentumisista oli tammi joulukuussa 5 miljoonaa euroa muodostuen pääosin saamisryhmäkohtaisista arvonalentumisista. Markkinariskiasema Pankkitoimintaan sisältyvä raha-, valuutta- ja velkapääomamarkkinatoiminta altistuu korko-, valuutta-, hyödyke- ja luottoriskipreemioiden markkinahintojen muutoksille, joista olennaisimmat riskitekijät ovat korko- ja luottoriskit. Korkoriski oli vuoden alusta keskimäärin 5,8 miljoonaa euroa käytettävällä 1 %-yksikön koron muutoksen mittarilla mitattuna. Herkkyys luottoriskipreemioiden muutoksille on kasvanut vuoden alun 3,8 miljoonasta eurosta 11,6 miljoonan euroon johtuen velkapääomamarkkinoiden elpymisestä vuonna Yön yli -valuuttapositio sekä sen riski olivat alhaisella tasolla koko vuoden. Vuoden vaihteessa nettovaluuttapositio oli noin 2 miljoonaa euroa (18). Valuuttakaupankäynti keskittyi pääasiassa päivänsisäiseen kaupankäyntiin. Markkinariskin herkkyysanalyysi Markkinariskin herkkyysanalyysi milj. e Pankkitoiminta, milj. e Riskiparametri Muutos Korkoriski Korko 1 %-yksikkö 5 5 Valuuttariski Markkina-arvo 20 %-yksikköä 1 4 Volatiliteettiriski Korkovolatiliteetti Volatiliteetti 20 %-yksikköä 4 1 Valuuttavolatiliteetti Volatiliteetti 10 %-yksikköä 0 0 Luottoriskipreemio *) Luottoriskimarginaali 0,5 %-yksikköä 12 4 Herkkyysluvut on laskettu valuuttojen itseisarvojen summana. *) Luottoriskipreemio on laskettu likviditeettireserviin sisältyvistä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista ja myytävissä olevista saamistodistuksista. Johdannaisliiketoiminta Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty johdannaissopimukset käyttötarkoituksen mukaan eriteltynä. Johdannaistuotteiden valikoima laajentui vuonna 2009 pankin aloittaessa hyödykejohdannaiskaupankäynnin. Johdannaisiin liittyviä toimintaprosesseja ja riskien hallintaa kehitettiin vuonna Johdannaiskaupankäynnin vastapuoliriskin pienentämiseksi on allekirjoitettu CSA-vakuussopimukset (Credit Support Annex -sopimus) merkittävimpien vastapuolten kanssa. 14

16 VAHINKOVAKUUTUSTOIMINTA Vahinkovakuutuksen tulos parani 102 miljoonaan euroon (55). Operatiivinen vakuutustekninen kate oli Pohjolan historian paras 116 miljoonaa euroa (78). Vakuutustekninen kannattavuus oli erittäin hyvä. Operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 87,7 % (91,5). Vakuutusmaksutuotot kasvoivat yhteensä 2 %. Henkilöasiakkaissa kasvu jatkui vahvana, mutta taantuma laski yritysasiakkaiden tuottoja. Etuasiakastalouksien määrä kasvaa strategisen tavoitteen mukaisesti. Etuasiakastalouksia oli vuoden lopussa , joka oli 9 % edellisvuoden loppua enemmän. Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 10,7 % (-7,0). Vahinkovakuutustoiminnan tulos ja avainluvut Tulostaulukko, milj.e Muutos Vakuutusmaksutuotot Korvauskulut Liikekulut Aineettomien hyödykkeiden poisto-oikaisu Vakuutustekninen kate Sijoitustuotot ja -kulut Muut tuotot ja kulut Tulos ennen veroja Tulos ennen veroja käyvin arvoin Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, % 87,7 91,5 Operatiivinen liikekulusuhde, % 22,2 21,9 Sijoitusten tuotto käyvin arvoin, % 10,7-7,0 Vastuunkantokyky, % Henkilömäärä Tulos Tulos ennen veroja oli 102 miljoonaa euroa (55). Tulos käyvin arvoin parani 462 miljoonalla eurolla. Vakuutustekninen kannattavuus parani, vaikka vakuutusmaksutuottojen kasvu hidastui talouden taantuman vaikutuksesta. Operatiivinen vakuutustekninen kate oli Pohjolan historian paras. Vakuutustekninen kate ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja oli 116 miljoonaa euroa (78). Sijoitusmarkkinoiden positiivinen kehitys heijastui sijoitustoiminnan tulokseen käyvin arvoin. Sijoitustoiminnan nettotuotot tuloslaskelmassa olivat 61 miljoonaa euroa (59) ja tuotot käyvin arvoin olivat 248 miljoonaa euroa (-166). Pohjolaan vakuutuksensa keskittäneiden etuasiakastalouksien määrä kasvoi vuoden aikana taloudella eli 9 %. Etuasiakastalouksia oli vuoden lopussa ja niiden määrä ylitti perusasiakastalouksien määrän jo syyskuun lopussa. Etuasiakastalouksien määrä kasvaa strategisen tavoitteen mukaisesti. Strategisena tavoitteena on saavuttaa etuasiakastalouden määrä vuoden 2010 loppuun mennessä. Etuasiakastalouksista jo 55 % on keskittänyt myös pankkiasiointinsa osuuspankkeihin. OP- Pohjola-ryhmän osuuspankkien ja Helsingin OP Pankin asiakkaat voivat käyttää pankkiasioinnista kertyviä bonuksia myös Pohjolan vahinkovakuutusten maksamiseen. Kuluvan vuoden aikana OPbonuksia on käytetty vakuutuslaskuun, joista laskua on maksettu kokonaan bonuksilla. Bonuksilla maksettujen vakuutusmaksujen määrä oli 58 miljoonaa euroa. Vuoden

17 loppuun mennessä etuasiakastalouksien määrän kasvun tuottama tuottosynergia on saavuttanut vuotuisen 16 miljoonan euron tason ja tavoitteena on saavuttaa 17 miljoonan euron taso vuonna Yhteistyö OP-Pohjola-ryhmän osuuspankkien kanssa tiivistyi vuoden aikana entisestään. Henkilöasiakkaiden vakuutusmyynti siirtyi osuuspankkeihin lokakuussa 2008 ja myynnin kehitys on ollut erinomainen. Osuuspankeissa vahinkovakuutusten myynti henkilöasiakkaille kasvoi tammi joulukuussa 29 % verrattuna Pohjolan toimistojen myyntiin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Myyntiverkosto vahvistui entisestään vuoden 2009 aikana, kun entistä useampi osuuspankki on aloittanut itsenäisen vakuutusmyynnin ja lisännyt vakuutusmyyjien määrää. Osuuspankit nousivat vuoden aikana henkilöasiakkaiden vakuutusten suurimmaksi myyntikanavaksi. Vakuutustoiminta Vakuutustoiminnan kannattavuus oli erittäin hyvä. Yhdistetty kulusuhde oli 90,7 % (94,7). Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, joka ei sisällä laskuperustemuutoksia ja poistoja yrityskaupan yhteydessä syntyneistä aineettomista hyödykkeistä oli 87,7 % (91,5). Vakuutusmaksutuottojen kehitys oli kaksijakoinen. Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueella kasvu oli vahvaa OP-Pohjola-yhteistyöhön tukeutuen. Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueella ja Baltiassa tuotot laskivat talouden taantuman vaikutuksesta. Vakuutusmaksutuotot kasvoivat yhteensä 2 % ja olivat 942 miljoonaa euroa (923). Henkilöasiakkaiden vakuuttamisen kasvun myötä liikenne- sekä palo- ja omaisuusvakuutukset nousivat maksutuotoilla mitattuna suurimmiksi vakuutuslajeiksi ohi lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueella vakuutusmaksutuotot kasvoivat 12 % ja olivat 424 miljoonaa euroa (380). Etuasiakastalouksien määrä kasvoi tammi joulukuussa taloudella (34 387). Pohjolan markkina-asema henkilöasiakkaissa vahvistui. Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueella vakuutusmaksutuotot laskivat 5 % ja olivat 461 miljoonaa euroa (485). Lasku oli voimakkain lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa, jossa vakuutusmaksun perusteena olevat palkkasummat laskivat. Lisäksi yritysten liikevaihtojen ja katteiden lasku on heijastunut vakuutusmaksuihin. Baltiassa vakuutusmaksutuotot laskivat 2 % ja olivat 57 miljoonaa euroa (58). Suotuisan vahinkokehityksen seurauksena korvauskulut jäivät vertailuvuotta pienemmiksi, vaikka henkilöasiakkaiden voimakkaasti kasvanut vakuutuskanta lisäsi vahinkojen määrää. Korvaustoiminnan tehokkuus ja onnistunut kumppanuuksien hyödyntäminen esimerkiksi nopean hoitoonohjauksen ja kustannuskontrollin avulla tuki suotuisaa kehitystä. Korvauskulut (pl. korvausten hoitokulut) olivat 551 miljoonaa euroa (583). Henkilöasiakkaiden korvauskulut kasvoivat vakuutuskannan kasvun seurauksena. Yritysasiakkaiden korvauskulut jäivät merkittävästi edellisvuotta pienemmiksi taantuman ja suotuisan suurvahinkokehityksen seurauksena. Riskisuhde oli 58,4 % (63,1). Tammi joulukuussa kirjattiin 190 (204) suurta tai keskisuurta yli 0,1 miljoonan euron ja eläkevastuissa yli 0,5 miljoonan euron vahinkoa, joiden omalla vastuulla oleva korvausmeno oli yhteensä 85 miljoonaa euroa (84). Liikekulut ja korvausten hoitokulut kasvoivat 276 miljoonaan euroon (262). Kuluja kasvattivat erityisesti myynnin palkkioiden kasvu sekä tuote- ja järjestelmäkehityksen kustannukset. Yhdessä vakuutusmaksutuottojen kasvun hidastumisen kanssa tämä heikensi toimintakulusuhdetta, joka oli 29,3 % (28,4). Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueen operatiivinen vakuutustekninen kate parani 48 miljoonaan euroon (31) vakuutusmaksutuottojen kasvun ollessa korvaus- ja liikekulujen kasvua suurempi. Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueen operatiivinen kate parani vakuutusmaksutuottojen laskusta huolimatta 62 miljoonaan euroon (40) suotuisan vahinkokehityksen seurauksena. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kate heikkeni edellisvuoden poikkeuksellisen hyvältä tasolta. Yritysten liikenne- ja autovakuutusten sekä omaisuuden ja toiminnan vakuutusten kate parani merkittävästi taantuman vähentäessä vahinkojen määrää. Suurvahinkokehitys yritysten omaisuuden ja 16

18 toiminnan vakuutuksissa oli suotuisa. Baltian kate säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 6 miljoonaa euroa (7). Sijoitustoiminta Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 10,7 % (-7,0). Tulokseen kirjatut sijoitusten nettotuotot olivat 61 miljoonaa euroa (59). Käyvän arvon rahastosta kirjattiin tulokseen arvonalennuksia 37 miljoonaa euroa. Vahinkovakuutustoiminnan sijoituskanta oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (2 415). Sijoitussalkusta korkosijoitusten osuus oli 76 % (82), listattujen osakkeiden osuus 10 % (4), listaamattomat pääomasijoitukset mukaan lukien osakkeiden osuus oli 13 % (8). Korkosalkun luottoluokitusjakauma oli hyvä, sillä 80 % korkosijoituksista oli vähintään A- -luokitetuissa saamisissa. Korkosalkun jäljellä oleva keskimääräinen juoksuaika oli 4,9 vuotta ja duraatio 3,3 vuotta (4,3). Vahinkovakuutustoiminnan riskiasema Vahinkovakuutuksen vakavaraisuuspääoma vuoden 2009 lopussa oli 827 miljoonaa euroa (608) eli suhteessa maksutuottoihin 88 % (66). Vakavaraisuuspääoman kasvu oli seurausta sijoitus- ja vakuutustoiminnan erinomaisesta tuloksesta. Hallitus on vahvistanut vahinkovakuutuksen tavoitteeksi A-luottoluokituksen. Moody's alensi Pohjola Vakuutus Oy:n luottoluokituksen tasolta A1 tasolle A2 syyskuussa. Muutoksen syynä oli Suomen kansantalouden heikkeneminen. Standard & Poors'in antama luottokelpoisuusluokitus Pohjola Vakuutus Oy:lle on A+ (12/2009). Vakuutusriskiasema Vahinkovakuutuksen jälleenvakuutus on hoidettu keskitetysti. Riskikohtaisten jälleenvakuutusten omalla vastuulla oleva osuus on enintään 5 miljoonaa euroa ja katastrofijälleenvakuutuksen 5 miljoonaa euroa. Kumulaatiosuojaa antavan katastrofijälleenvakuutuksen kapasiteetti on 80 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan normaali vaihtelu aiheuttaa tuloksen ja oman pääoman vaihtelua. Oheisessa taulukossa on kuvattu eri riskimuuttujien vaikutusta omaan pääomaan. Riskimuuttuja Kokonaismäärä , milj. e Muutos riskimuuttujassa Vaikutus yhdistettyyn kulusuhteeseen Vakuutuskanta tai 943 kasvaa 1 % paranee 0,9 %- maksutuotto yksikköä Korvauskulujen 617 kasvaa 1 % heikkenee 0,7 %- kasvaminen yksikköä Suurvahinko yli 5 milj. e 1 kappale heikkenee 0,5 %- yksikköä Henkilöstökulut 110 kasvaa 8 % heikkenee 1,0 %- yksikköä Toimintokohtaiset kulut *) 267 kasvaa 4 % heikkenee 1,1 %- yksikköä Vaikutus omaan pääomaan, milj. e 9 *) Vahinkovakuutuksen toimintokohtaiset kulut ilman sijoitusten hoitokuluja ja muiden palveluiden tuottamiseen liittyviä kuluja. Vahinkojen lukumäärä ja suuruus vaihtelevat vuosittain. Vakuutusliikkeen vuosittaisesta tuloksen vaihtelusta suurvahinkojen korvausmeno selittää merkittävän osuuden. Vuoden 2009 aikana sattuneiden suurten ja keskisuurten vahinkojen määrä oli 190 kappaletta (204) ja niiden omalla vastuulla oleva korvausmeno yhteensä 85 miljoonaa euroa (84)

19 Vahinkovakuutuksen vastuuvelasta suuri osa on eläkevastuita, joiden määrään vaikuttaa arvioitu kuolevuus, inflaatio sekä käytetty diskonttauskorko. Oheisessa taulukossa on esitetty vastuuvelan herkkyys arvioitavien suureiden suhteen. Riskimuuttuja Muutos riskimuuttujassa Vaikutus omaan pääomaan, milj. e Inflaatio + 0,25 %-yksikköä -3 Elinikä + 1 vuotta -30 Diskonttokorko - 0,1 %-yksikköä -16 Diskontattu vastuuvelka oli miljoonaa euroa (1 268). Se on diskontattu käyttäen 3,5 % (3,5) korkoa ja sen duraatio on 11,9 vuotta (11,9). Muu osa vastuuvelasta 814 miljoonaa euroa (848) on diskonttaamatonta ja sen duraatio on 2,4 vuotta (2,4). Sijoitusriskiasema Vahinkovakuutuksen sijoituskanta oli vuoden 2009 lopussa (2 415) miljoonaa euroa. Sijoituskanta sisältää sekä vastuuvelan että vakavaraisuuspääoman katteena olevat sijoitukset. Sijoitussalkusta joukkolainojen osuus oli 72 % (70) ja listattujen osakkeiden osuus 10 % (4). Osakkeiden osuutta kasvatettiin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Vahinkovakuutuksen sijoituskannan allokaatiojakauma, milj. e Allokaatiojakauma Käypä arvo , Käypä arvo , milj. e % milj. e % Rahamarkkinat Joukkolainat ja korkorahastot Osakkeet ja pääomasijoitukset Vaihtoehtoiset sijoitukset Kiinteistöt Yhteensä Vahinkovakuutuksen korkosalkun keskimääräinen luottoluokitus S&P:n luokituksen mukaan oli A+ (AA-) ja Moody'sin luokituksen mukaan A1 (Aa3) eli hieman alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Korkosalkun jäljellä oleva keskimääräinen juoksuaika oli 4,9 vuotta ja duraatio oli 3,3 vuotta (4,3). Korkosalkun juokseva korko vuodenvaihteessa oli 3,5 % (5,3). Vahinkovakuutuksen korkosalkun maturiteetti- ja luottoluokitusjakauma , milj. e Vuotta Yhteensä Osuus, % Aaa % Aa1 Aa % A1 A % Baa1 Baa % Ba1 tai alempi % Sisäisesti luokiteltu % Yhteensä % *) jakauma ei sisällä luottojohdannaisia Vahinkovakuutuksen avoin valuuttapositio oli 107 miljoonaa euroa (60) eli 4 % sijoituskannasta. Valuuttariskiä on suojattu aktiivisesti valuuttajohdannaisilla. Osakekurssien nousu ja luottoriskimarginaalien kapeneminen paransivat Vahinkovakuutustoiminnan sijoitussalkun tuottoa, joka oli käyvin arvoin 10,7 % (-7,0) eli selvästi yli pitkän aikavälin tuotto-odotuksen. Osakeriskin määrä kasvoi osakejohdannaissuojausten purkamisen sekä osakesijoitusten hyvän markkinakehityksen takia. 18

20 Seuraavassa taulukossa on kuvattu sijoitusriskien herkkyyttä ja niiden vaikutusta omaan pääomaan: Vahinkovakuutus Riskiparametri Muutos Vaikutus omaan pääomaan, milj. e Joukkolainat ja korkorahastot¹ korko 1 %-yksikköä Osakkeet² markkina-arvo 20 %-yksikköä Pääomarahastot ja noteeraamattomat osakkeet markkina-arvo 20 %-yksikköä Raaka-aineet markkina-arvo 20 %-yksikköä 5 2 Kiinteistöt markkina-arvo 10 %-yksikköä Valuutta valuutan arvo 20 %-yksikköä Luottoriskipreemio³ riskimarginaali 0,5 %-yksikköä Johdannaiset volatiliteetti 20%-yksikköä 0 0 1) Sisältää rahamarkkinasijoitukset, vaihtovelkakirjalainat ja korkojohdannaiset 2) Sisältää hedge fund -rahastot ja osakejohdannaiset 3) Sisältää jvk-lainat ja rahamarkkinasijoitukset mukaan lukien kehittyneiden valtioiden liikkeellelaskemat jvk-lainat ja korkojohdannaiset 19

21 VARAINHOITO Varainhoidon tulos parani 25 % ja oli 21 miljoonaa euroa (17). Hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat 31 % ollen 33,1 miljardia euroa (25,3). Palkkiotuotot kasvoivat 7 % 50 miljoonaan euroon (46). Operatiivinen kulut/tuotot-suhde parani 53 %:iin (57). Varainhoidon tulos ja avainluvut Tulostaulukko milj. e Muutos Nettopalkkiotuotot Muut tuotot ja kulut Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Tulos ennen veroja Tulos ennen veroja käyvin arvoin Hallinnoitavat asiakasvarat mrd. e 33,1 25,3 7,8 Operatiivinen kulujen osuus tuotoista, % Henkilömäärä Tulos Varainhoidon tulos ennen veroja parani 25 % ja oli 21 miljoonaa euroa (17). Operatiivisten kulujen suhde tuottoihin oli 53 % (57). Hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat ja olivat vuoden 2009 lopussa 33,1 miljardia euroa (25,3), kasvua vuoden alusta 31 %. Kasvuun vaikutti hyvä nettomyynti ja markkinoiden positiivinen kehitys vuoden toisesta neljänneksestä alkaen. Hallinnoitavista asiakasvaroista instituutioasiakkaiden varojen osuus oli 19,2 miljardia euroa (16,0), OP-rahastojen osuus 11,4 miljardia euroa (8,5) ja Pohjola Privaten osuus 2,5 miljardia euroa (0,7). Varainhoidon riskiasema säilyi hyvänä. 20