SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIJATAPAAMINEN , Jyväskylä Toni Piispanen, OKM / VLN

Transkriptio

1 SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIJATAPAAMINEN , Jyväskylä Toni Piispanen, OKM / VLN

2 OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Asioiden lopullinen päättäjä Neuvoston tehtävänä on: käsitellä liikunnan kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita ja erityisesti arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella, tehdä aloitteita ja esityksiä liikunnan kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja toimialansa liikuntamäärärahojen käytöstä. Arviointi, lausunnon antaja, yleinen kehittäjä, linjausten laatija

3 Mistä valtio tarvitsee tietoa? Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu: liikunnan merkitys Ihmisten elämä: arvot, motiivit, toiveet Tulevaisuuden ennakointitieto ja tieto yhteiskunnallisista muutostekijöistä Tieto toteutettujen toimenpiteiden tuloksellisuudesta ja vaikutuksista Valtakunnan iso kuva, Indikaattoritieto, esim. liikuntaseuroissa liikkuvien määrä Tilastointi myönnetyistä avustuksista, toimintaan osallistuvien määrästä

4 Valtion liikuntaneuvosto Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto Pj. Hanna Kosonen Siht. Toni Piispanen CRPDtyöryhmä Mina Mojtahedi Arviointi-, mittaristo-, indikaattori työryhmä Jussi Pyykkönen Pasi Koski Tasa-arvo työryhmä Hilkka Pöyhönen Minna Minkkinen Mina Mojtahedi Alueellinen- ja taloudellinen tasa-arvo työryhmä Ismo Läntinen Satu Alanen Erityisliikunnan tutkimus- ja kouluttajatyöryhmä (LTS) Pj. Toni Piispanen Kuntien erityisliikunnan neuvottelukunta (VAU) Pj. Riikka Juntunen , Toni

5 Liikunnan yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Mistä on kysymys? Uusi julkaisu VLN sarjassa: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö valtion liikuntapolitiikassa. Pyykkönen, T. (2016) Lähtökohtana ihmisen oikeuksien suojelu, ei liikunnan lisääminen. Ensin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolait, sitten liikuntalaki. Kyse on ensisijaisesti heistä, jotka haluavat liikkua, järjestää liikuntaa ja/tai työskennellä liikunnan parissa. Toimenpiteitä ohjaavat ihmisten kokemukset kohtelustaan, ei niinkään esim. liikuntapoliittinen toive yhteiskunnan sairauskuluja vähennettävä liikunnalla. Kyse on paljolti enemmistön asenteiden ja käytäntöjen tarkistamisesta. Huom! Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo voivat edistyä, vaikka liikunnan/liikkujien määrä ei kasvaisi. Valtion liikuntaneuvosto 5

6 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto Perustuslaki. Perusoikeudet 6 Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Liikuntalaki lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus Yhdenvertaisuuslaki Kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Tasa-arvolaki tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja estää sukupuoliidentiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä sukupuolten välinen tasa-arvo liikkumis- ja toimintaesteiset maahanmuuttajat seksuaalivähemmistöt sukupolvien välinen tasa-arvo kielivähemmistöt taloudellinen tasa-arvo alueiden välinen tasa-arvo Koordinoi ja valmistelee arviointimallin yhdenvertaisuus- ja tasaarvokysymysten näkökulmasta (sis. OKM:n liikuntapolitiikan sekä muut hallinnonalat) Aloitteiden tekeminen ja valmistelu liikuntaneuvostolle ajankohtaisista liikunnan yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä asioista. Valmistelee lausuntoja omasta näkökulmasta.

7 Liikunnan yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Uusi liikuntalaki Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteista tehtiin lähtökohdat - uusi linjaus liikuntalaissa ja käänteentekevä, jos se otetaan tosissaan. Enää ei riitä, että harrastetaan tavoitteita, nyt on varmistettava jo lähdössä konkreettiset toimenpiteet ja seurattava, että jotain myös tapahtuu. OKM:n liikunnan vastuualueella merkittävä tehtävä koko liikuntajärjestelmän ruotuun saattamisessa. Hyviä pyrkimyksiä toki on. VLN ei aiemmin arvioinut tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta. Valtion liikuntaneuvosto 7

8 Tahtotila: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto Yhdenvertaista ja tasa-arvoista liikuntakulttuuria on syytä edistää kaksoisstrategian avulla. Tiettyjen ryhmien erillinen tarkastelu ja samalla yhdenvertaisuus- ja tasaarvoajattelun valtavirtaistaminen tulee tapahtua kaikessa liikuntaa koskevassa päätöksenteossa ja sen valmistelussa. Valtavirtaistamisen keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa miten opitaan tunnistamaan yhteiskunnan liikunnasta poissulkevat rakenteet ja suvaitsemaan monenlaista erilaisuutta. Liikuntaneuvoston työssä nämä kysymykset tulevat toimikaudella integroitumaan vahvemmin osaksi yleistä liikuntapoliittista keskustelua ja myöhemmin pohjautumaan myös vahvaan seuranta- ja arviointitietoon.

9 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto Konkreettiset toimet: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö valtion liikuntapolitiikassa taustaselvitys valtion liikuntaneuvostolle ja sen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaostolle. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:1. Teijo Pyykkönen) 2 työryhmää käynnistetty: kuntien erityisliikunnan verkostotyöryhmä (VAUvetoinen) sekä erityisliikunnan tutkimus- ja koulutustyöryhmä (LTS vetoinen). Jaosto on kuullut asiantuntijoita ja kerännyt yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa liikunnassa koskevia tietoaukkoja. Jaoston työnä on työstetty systemaattisen seurannan ja arvioinnin toteuttamiseksi arviointimatriisia. Jaosto on vaikuttanut systemaattisen seurantatiedon saamiseksi väestötason tutkimukseen, johon yhdenvertaisuusnäkökulmia on sisällytetty. (mm. Move, vapaa-aikatutkimus, Teaviisari). Jaosto on antanut näkemyksensä liikuntaneuvoston lausuntoihin mm. kansanterveysjärjestöjen tilanteen osalta, sote-uudistuksesta ja talousarvioista.

10 Lähde: Lämsä Jari, Lehtonen Kati

11 Missä mennään? Tieto kerätään järkevästi ja vertailtavalla tavalla Tutkimushankkeiden tulokset välittyvät Joku analysoi isoa kuvaa johtopäätökset Joku suhteuttaa uutta tietoa vanhaan Tietotynnyri Tieto jalostetaan hyödyntämään eri toimijoita

12 Mikä tässä on niin vaikeaa? Tiedon käsittelylle ei ole aikaa. Tutkimuksia tuotetaan aiheista, jotka ovat epärelevantteja päätöksentekijän näkökulmasta. Tieto palasina siellä täällä, sitä ei löydetä tai jakseta kaivaa. Tieto on kapea-alaista. Tuloksia on vaikea lukea. Tulokset eivät ajoitu oikein. Tietoa pantataan. Päätöksentekijöillä ei ole velvollisuutta käyttää tietoa: Niin kauan kun ministeri ei halua lähdeviitteitä esittelymuistioihin, homma ei tule muuttumaan. Tietoa ei haluta. Vaikea erottaa, mikä on olennaista tietoa.

13 Ratkaistavat ongelmat Liikuntaa käsittelevää tutkimustietoa on paljon, mutta se on hajanaisesti saatavilla. Päätöksenteko tarvitsee usein täsmätietoa tiiviissä muodossa ja nopealla aikataululla. Akateemisen tutkimuksen raportointikäytännöt eivät tue tiedon aktiivista välittymistä päätöksenteon käyttöön. Eri toimijoiden ja tieteenalojen välinen vuoropuhelu on vähäistä. Liikuntakulttuurissa kaivataan roolitusta ja vastuuta tiedonvälitystehtävän terävöittämiseksi. Liikuntakulttuurissa on tilausta arviointi- ja analyysitoiminnalle, jossa tietotuotantoa järjestelmällisesti tulkitaan päätöksenteon näkökulmasta.

14 Ratkaisut Tiedon järkevä kerääminen ja käyttäminen osaksi toiminnan kehittämistä ja päätöksentekoa Tietojärjestelmät keskustelemaan keskenään Kuka johtaa kokonaisuutta? Pois ai teillä oli tollainen järjestelmä kulttuurista Vuorovaikutus

15 Tiedon paikka osana johtamisjärjestelmää Tavoite Toimenpide Tulokset Vaikutukset Vaikuttavuus

16 Liikuntatieteen suunta?

17 Tietopohjan analyysi suhteessa liikuntalain tavoitteisiin Liikkumisen edistäminen - eri väestöryhmien tarpeet yhdenvertaisesti ja tasaarvoisesti huomioiden Liikuntaharrastamisen edistäminen - eri väestöryhmien tarpeet yhdenvertaisesti ja tasaarvoisesti huomioiden Kansalaistoiminnan edistäminen Huippu-urheilun edistäminen Terveys, hyvinvointi, fyysinen toimintakyky ja lasten ja nuorten kasvu ja kehitys

18 Liikuntalain tavoitteena on edistää: 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa; 2) väestön hyvinvointia ja terveyttä; 3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista; 4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä; 5) liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; 6) huippu-urheilua; 7) liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita; sekä 8) eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys.

19 Tasapaino? Paljonko painotetaan tieteellisiä tavoitteita? Paljonko ohjataan liikuntapoliittisesti?

20 Keskeiset asiat 1) Käydä läpi liikunnan tietotuotannon nykytila Mitä tietoa on olemassa teemoittain? Mikä on tietotuotannon tila tiedonkeruutavoittain (tilastot, seurantatutkimukset, akateeminen tutkimus) 2) Mitä tietoaukkoja on olemassa? 3) Mihin Suunta-asiakirjalla on mahdollista vaikuttaa? 4) Miten on muiden tutkimusrahoittajien tilanne?