Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Transkriptio

1 Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

2 Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Liikuntalaki 1.0 Valtion rahoittajana liikunnan edellytysten luomiseksi ja peruspalvelujen tarjoamiseksi tasapuolisesti kaikille kansalaisille. Liikunnalle laillistettu asema Lain voimalla liikkumaan? Hyvin ohjattu ja suunniteltu on puoliksi liikuttu. Vasara E Valtion liikuntahallinnon historia. Kokkonen J Valtio liikuntarakentamisen linjaajana.

3 Liikuntalaki 2.0 Liikuntalain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasaarvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.

4 Liikuntalaki 2.0 Yhteenveto 1990-luvun muutoksista. Puitelaki. Koko liikuntakulttuurin kattava ja sen rajat ylittävä tarkoituspykälä. On vaikuttanut sekä päätöksentekoon että puhetapaan. Liikuntapuheen määrä on lisääntynyt. Aluksi korostuivat terveysliikunta ja lapset ja nuoret. Huippu-urheilun muutos noussut sittemmin hallitsemaan julkista keskustelua.

5 Liikuntakulttuurin merkittävimmät muutokset viimeisten 14 vuoden aikana Liikuntakulttuurin monimuotoistuminen on jatkunut. (Liikuntahallinnolle ja järjestöille osin hankala asia.) Muutamien liikuntamuotojen nousu (sauvakävely, salibandy, golf, ratsastus; jääkiekko / vaikutusvalta). Liikuntaharrastuksen määrässä ääripäiden korostuminen. Seuratoiminnan muutos: 1. projektimaisuus, 2. seurojen luonteen muuttuminen: yleisseura erikoisseura -jako ei enää riitä. Kuluttaja- ja asiakasajattelun vahvistuminen. Erilaisten säädösten vaikutuksen kasvu. Liikunnan rajat tulleet vastaan: Julkisen vallan ja järjestöjen mahdollisuudet lisätä liikuntaa ovat tietyn kyllästymispisteen jälkeen rajalliset. Liikuntakulttuurin limittyminen nuoriso- ja populaarikulttuurien kanssa. Median ja sosiaalisen median aseman vahvistunut. Tiedon ja totuuden monopoleja ei ole. Liikunta valintojen virrassa Kansallista liikuntaohjelmaa valmistelevan toimikunnan väliraportti. Itkonen H. & Ilmanen K. & Matilainen P. & Jaskari L Media urheilun tulkkina ja tekijänä. Koski P Liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa. Mäenpää P. & Korkatti P Urheiluseurat 2010-luvulla. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. Kokkonen J Liikuntaa hyvinvointivaltiossa. Ojajärvi S. Valtonen S. & Pyykkönen T Liikuntalaiva tietomerellä. Kansalliset liikuntatutkimukset 2000-luvulta. + ihmettelyä.

6 Julkisen ja yksityisen sektorin roolit liikuntakulttuurissa 2010-luvulla Julkinen sektori Liikuntaympäristö-ajattelun konkreettinen kehittäminen Liikuntaolosuhteiden pitkäjänteinen parantaminen, alan tietotaidon ylläpitäminen Kansalaistoiminnan tukeminen Liikuntamyönteisen ilmapiirin vaaliminen Laajoja käyttäjäryhmiä palvelevat liikuntapaikat Terveysliikunta koko julkisen hallinnon yhteisenä toimintakenttänä Pitkäjänteiset liikunnalliseen aktivoimiseen tähtäävät ohjelmat (osin) Erityisliikunta Liikuntatutkimus; liikunta-alan koulutus Osa huippu-urheilusta Osa mediapalveluista Veikkaustoiminnan ja vedonlyönnin pääosa Liikuntapoliittiset linjaukset Yksityinen sektori Liiketaloudellisesti kannattavat liikuntapalvelut ja liikuntaa sisältävät hyvinvointipalvelut Osa liikuntarakentamisesta (julkinen tuki mahdollinen) Pienet ja kalliit (uudet) liikuntamuodot Liikunnan tuotteistaminen Kysynnän muutoksiin nopeasti reagoiva toiminta Kasvava osa huippu-urheilusta Pääosa mediatarjonnasta Yhteistyönä: Kasvava osa liikuntapalveluista. Erilaisia yhteistyömuotoja julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten välillä.

7 Liikuntalaki 3.0 ja liikuntapolitiikan paluu? Muun kuin perinteisen järjestäytyneen liikunnan laajentumisen vaikutukset. (Liikuntalaki: Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä.) Yhteiskunnan ja yksilön vastuut ja velvollisuudet. Kuntakentän muuttuminen; kuntien erilaiset voimavarat. Yritystoiminnan ja muun kuin liikuntajärjestöjen toiminnan vaikutus. Veikkauksen monopoliin kohdistuvat paineet. Liikuntaan kohdistuvat ylimitoitetut toiveet ja odotukset. Yhteiskunnallisen kokonaistilanteen vaikutukset. Onko tavoitteena lain päivittäminen 2010-luvulle vai ennakkoluuloton tulevaisuuteen kurkottaminen? Mikä on peruspalvelua liikunnassa? Mihin valtiovallan ohjausvoima riittää 2010-luvulla? Päättely eri aineistojen pohjalta: Mm. Kansallinen liikuntaohjelma Heikkala J Johdatus liikuntakulttuuriin. Rovio E. & Pyykkönen T Vähän liikkuvat juoksettavat päättäjiä. Kokkonen J Liikuntaa hyvinvointivaltiossa.