Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013: Euroopan unionin kansalaisuus paikallis- ja aluetasolla

Transkriptio

1 Taustamuistio Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013: Euroopan unionin kansalaisuus paikallis- ja aluetasolla Tässä asiakirjassa esitellään Euroopan kansalaisten teemavuotta 2013 ja eritoten sen paikallista ja alueellista vaikutusta. Alueiden komitean jäsenet ja EU:n alueiden ja kaupunkien muut päättäjät ja sidosryhmät voivat käyttää tätä taustatietoa viestinnässään kyseisestä teemavuodesta / kyseisenä teemavuonna. Euroopan unionin kansalaisuus: lakiin perustuva tosiasia vai pitkän aikavälin ihanne? Unionin kansalaisuus ei ole merkityksetön käsite, vaan selvä status, joka on nimenomaisesti määritetty ja kuvattu EU:n perussopimuksissa (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklat). EU-maiden kansalaisilla on unionin kansalaisuus ja sen myötä unionin lainsäädäntöön perustuvia erityisoikeuksia, kuten oikeus a) liikkua ja oleskella vapaasti EU:n alueella b) olla tulematta syrjityksi kansalaisuuden perusteella c) äänestää ja asettua ehdokkaaksi kunnallisissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa asuinpaikkakunnallaan EU:n alueella d) saada apua toisen EU-maan suurlähetystöltä tai konsulaatilta EU:n ulkopuolella samoin edellytyksin kuin kyseisen maan kansalaiset e) esittää vetoomus Euroopan parlamentille, kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen ja unionin toimielinten puoleen (millä tahansa EU:n virallisella kielellä) sekä f) järjestää muiden unionin kansalaisten kanssa kansalaisaloite uuden EU-säädöksen laatimiseksi tai tukea tällaista aloitetta. Perussopimusten tarkistuksin ja Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksin lujitettu Euroopan unionin kansalaisuus, joka on nyt kirjattu myös Euroopan unionin perusoikeuskirjaan (V osasto), käsittää yksilön oikeuksia, jotka ovat kehittyneet Euroopan yhdentymiskehityksen rinnalla viime vuosikymmeninä. Tämä kehitys heijastaa José Manuel Barroson puheessaan unionin tilanteesta tähdentämää vahvaa pyrkimystä edetä yhtenäismarkkinoita korostavasta lähestymistavasta kohti aidosti poliittista unionia, jolloin Eurooppa-hankkeen keskiössä ovat kansalaiset. Meidän on yhdistettävä voimamme kaikilla EU:n tasoilla varmistaaksemme, että EU:n kansalaisuus on käsin kosketeltavaa todellisuutta ihmisten elämässä. EU:n kansalaisuutta käsittelevien toimintojen perimmäisenä tavoitteena on, että kaikki EU:n kansalaiset tuntevat olevansa kotonaan kaikkialla EU:ssa ja että he pitävät itseään todella eurooppalaisina kotonaankin. FI

2 - 2 - Tämä edellyttää heidän EU-oikeuksiensa kohentamista ja sen varmistamista, että he voivat tosiasiallisesti hyödyntää oikeuksiaan jokapäiväisessä elämässään. Se merkitsee myös sitä, että kansalaisten aktiivista osallistumista EU:n arkeen vaalitaan. Sitä varten EU:hun luodaan aidosti julkisia foorumeita, joilla kansalaiset voivat ilmaista huolenaiheitaan ja ideoitaan EU:n kehittämiseksi. Samaa tarkoitusta varten perustetaan hankkeita, joissa he voivat työskennellä, opiskella ja elää muista maista kotoisin olevien EU:n kansalaisten kanssa, mikä auttaa heitä muodostamaan yhteisen eurooppalaisen identiteetin (jäsenmaan kansalaisuuden sekä alueellisen tai paikallisen identiteetin rinnalla). Koska aiheesta käytävän keskustelun näkymät ja pitkän aikavälin tavoitteet ulottuvat EU:n rationaalista ja toiminnallista historiaa pidemmälle, se on toimielinten poliittisen agendan ja viestintä ohjelman kärjessä. Nykyisen talous- ja luottamuskriisin vallitessa keskustelu on ajoitettu erittäin osuvasti Euroopan kansalaisten teemavuoden 2013 ja Euroopan parlamentin vuoden 2014 vaalien kannalta. Euroopan kansalaisten teemavuosi miksi? Vuonna 2010 Euroopan parlamentti kehotti komissiota vauhdittamaan keskustelua Euroopan unionin kansalaisuudesta ja tiedottamaan EU:n kansalaisille heidän oikeuksistaan ja eritoten uusista, Lissabonin sopimukseen kirjatuista oikeuksista. Katsauksessaan Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2010 komissio ilmoitti ehdottavansa vuotta 2013 Euroopan kansalaisten teemavuodeksi varmistaakseen, että kansalaiset ovat tietoisia oikeuksistaan ja voivat harjoittaa niitä jokapäiväisessä elämässään. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät komission ehdotuksen marraskuussa Teemavuoden tarkoituksena on lisätä kansalaisten tietoisuutta oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan EU:ssa ja aloittaa heidän kanssaan vuoropuhelu EU:n kansalaisuuden kehittämisestä ja Eurooppahankkeesta yleensä. Ottaen erityisesti huomioon valtionrajoja arjessaan ylittävät tai EU:n sisällä vuosittain muuttavat miljoonat kansalaiset ja se, että tavoitteena on tosiasiallinen eurooppalainen kansalaisalue, EU:n teemavuodella halutaan korostaa mitkä EU:n kansalaisten oikeudet ovat mitä hyötyä niistä on EU:n kansalaisille mitkä ovat suurimmat vaikeudet millainen potentiaalinen vaikutus EU:n oikeuksilla on ja miten ja miksi kansalaisten pitäisi päästä osallistumaan EU:n demokratiaan.

3 - 3 - Mitä vuonna 2013 tapahtuu? Euroopan komission toimintaa EU:n teemavuosi 2013 avataan virallisesti 10. tammikuuta Dublinissa Euroopan komission ja puheenjohtajavaltio Irlannin tapaamisen yhteydessä. Avajaistilaisuus on luonteeltaan kansalaisvuoropuhelu. Vastaavia vuoropuheluita järjestetään kaikkialla EU:ssa vuoden 2013 aikana. Niissä keskustellaan Euroopan kansan kanssa EU-asioista ja muodostetaan tosiasiallisia eurooppalaisia julkisia näyttämöitä eurooppalaisiin kuntiin. Koska budjetti on miljoona euroa (neuvoston ja Euroopan parlamentin virallinen päätös vahvistaa lopullisen talousarvion), yhteistyö toimielinten ja muiden kumppaneiden kanssa lisää EU:n teemavuoden näkyvyyttä. Komissio tekee yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien ja muutamien eurooppalaisten ja kansallisten järjestöjen kanssa, jotka ovat liittoutuneet Euroopan kansalaisten teemavuoden nimessä. Komissio on myös kehittänyt viestintätyökalun ja tunnuslauseen "It's about Europe, it's about you", (Kun on kyse Euroopasta, on kyse sinusta) jolla teemavuosi 2013 leimataan. Konkreettisena osoituksena teemavuodesta komissio antaa toisen katsauksensa Euroopan unionin kansalaisuuteen toukokuussa Siinä tarkastellaan vuoden 2010 jälkeistä edistymistä ja tehdään uusia ehdotuksia siitä, miten poistaa seikkoja, jotka estävät EU:n kansalaisia hyödyntämästä täysimittaisesti EU:n kansalaisuuden tarjoamia etuja. Tämä katsaus perustuu toukokuussa 2012 käynnistettyihin laajoihin julkisiin kuulemisiin ja kansalaisvuoropuheluiden ja käsillä olevan tapahtuman kaltaisista tilaisuuksista saatuihin tuloksiin. Alueiden komitean toimintaa AK osallistui EU:n teemavuoden ennakkoavaukseen ja järjesti 28. marraskuuta 2012 foorumin tiiviissä yhteistyössä komission kanssa (Viviane Redingin kabinetti, viestinnän ja oikeusasioiden pääosastot). Foorumissa AK esitteli tutkimuksen EU:n kansalaisuuden vaikutuksista paikallis- ja aluetasoilla. AK tarjosi myös jäsentensä ja muiden paikallistason sidosryhmien käyttöön esittelypaketin EU:n teemavuodesta. Se sisältää suurelle yleisölle kohdistettavan julkaisun "EU-kansalaisen passi", jossa esitellään Euroopan monimuotoisuutta ja EU:n kansalaisten yhteisiä oikeuksia. Nähtäväksi jää, miten innokkaasti AK ja sen jäsenet osallistuvat toimielintenvälisiin kansalaisvuoropuheluihin ja muihin tilaisuuksiin. Osana poliittista toimintaansa AK käsittelee (ja hyväksynee) jäsenensä György Gémesin valmisteleman, unionin kansalaisten vaalioikeuksia käsittelevän oma-aloitteisen lausunnon ("kansalaisuus, hyvä hallintotapa, institutionaaliset ja ulkoasiat" -valiokunnan asialistalla 4. joulukuuta 2012). Myös AK:n jäsen István Sértı-Radics valmistelee parhaillaan aiheeseen liittyvää lausuntoa Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta (myös edellä mainitun kokouksen asialistalla). Molemmat lausunnot odottavat hyväksymistään 31. tammikuuta 1. helmikuuta 2013 pidettävän AK:n täysistunnon asialistalla.

4 - 4 - Miksi keskittyä EU:n kansalaisten oikeuksiin EU:n teemavuonna? EU:n kansalaisten oikeudet ovat enemmän kuin koskaan aiemmin avain Euroopan suurimpien nykyongelmien ratkaisemiseen. EU:n kansalaisuus täydentää taloudellisen yhdentymisen prosessia poliittisella ulottuvuudella. Kansalaisten oikeudet edistävät Euroopan integraation arvostamista ja auttavat ymmärtämään, mikä arvo kansalaisten osallistumisella sen muokkaamiseen on. Esimerkiksi oikeus vapaaseen liikkumiseen vaikuttaa huomattavasti tulevaisuudessa, koska työvoiman liikkuvuuden, rajatylittävän työllistettävyyden ja elinikäisen oppimisen merkitys kasvaa jatkuvasti. Se on avain Eurooppa strategian toimeenpanoon. Toisaalta oikeus äänestää ja asettua ehdolle paikallisissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa, vetoomusoikeudet ja mahdollisuus panna alulle Euroopan kansalaisten aloiteoikeuden avulla EU:n lainsäädäntöä voivat hillitä kasvavaa EU-skeptisyyttä voimakkaasti. Ne osoittavat selvästi, että kansalaisilla, heidän kansallisuudestaan tai asuinpaikastaan riippumatta, on hallussaan ensimmäinen ja viimeinen sana unionin lainsäädäntöprosessissa. Moni syy estää kuitenkin edelleen EU:n kansalaisia harjoittamasta oikeuksiaan. Katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2010 (uusi katsaus esitetään 9. toukokuuta 2013) eriteltiin kolme alaa, joilla toimet olivat tarpeen. Yksi parantamiskohde oli varmistaa, että kansalaisten oikeudet toteutuvat käytännössä täysimääräisesti jäsenvaltiotasolla. EU-direktiivien siirtämistä kansalliseen lainsäädäntöön tai hallinnollisten säännösten sisällyttämistä kunkin jäsenvaltion säädösjärjestelmään on tutkittava tarkemmin. Toisena suosituksena oli poistaa kaikki hallinnolliset esteet ja yksinkertaistaa yksilön oikeuksien harjoittamista. Kolmas, kiireellisimmin korjausta vaativa havainto oli, että kansalaisilla on yhä liian vähän tietoa oikeuksistaan. Eurobarometri-kysely (EB 294) vahvisti tämän päätelmän vuonna Vaikka enemmistö (79 %) EU:n kansalaisista väittääkin kyseisen kyselyn mukaan tuntevansa käsitteen "Euroopan unionin kansalainen", vain 43 % sanoo tietävänsä, mitä se merkitsee, ja alle kolmannes (32 %) vastaajista EU:n 27:ssä jäsenvaltiossa katsoo olevansa hyvin selvillä Euroopan unionin kansalaisoikeuksistaan. Pääasiassa viestintäfoorumina toimivan EU:n teemavuoden pitäisi vastata tähän tiedontarpeeseen ja ottaa kaikki EU:n, jäsenvaltioiden ja paikallistason sidosryhmät mukaan viestintä- ja tiedotustalkoisiin. Mikä rooli paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla EU:n kansalaisten oikeuksien takaamisessa? Lähimpänä kansalaisten jokapäiväistä elämää vaikuttavilla paikallis- ja alueviranomaisilla on tärkeä rooli tässä asiassa. Kansalaisten ensimmäisenä yhteyspisteenä niiden täytyy tiedottaa ihmisille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan EU:n kansalaisina ja ryhtyä kaikkiin vaadittaviin toimiin, joilla kannustetaan käyttämään kyseisiä oikeuksia. Samalla niiden tulee varmistaa oikeuksien asianmukainen voimassaolo ja poistaa kaikki niiden käyttöä haittaavat esteet. Ne ovat myös ensimmäisinä vastaanottamassa uusia, muualta saapuvia EU:n kansalaisia ja auttamassa heitä kotiutumaan uuteen yhteisöönsä. Ne ovat myös avainasemassa tukemassa kansalaisia, jotka haluavat viettää osan elämästään toisaalla EU:ssa. Ne ovat keskeisessä asemassa korostamassa, miten arvokkaita ja keskinäisesti kehittäviä vastaavat aloitteet ovat.

5 - 5 - Osana AK:n vuonna 2012 tilaamaa tutkimusta, ulkopuoliset, Centre for Strategy and Evaluation Services -tutkimuskeskuksen (CSES) asiantuntijat luetteloivat, millainen rooli paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla eri EU:n kansalaisten oikeuksien toteuttamisessa. EU:n kansalaisten oikeudet Oikeus liikkua ja oleskella vapaasti EU:ssa Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa asuinjäsenvaltiossaan Äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa Oikeus tehdä valitus Euroopan oikeusasiamiehelle Oikeus vedota Euroopan parlamenttiin Oikeus hyvään hallintoon, oikeus saada tutustua asiakirjoihin, hallinnon oikeus/velvollisuus perustella toimensa, oikeus hakea vahingonkorvausta, mikäli EU:n toiminta on aiheuttanut vahinkoa, oikeus saada vastaus millä tahansa EU:n virallisella kielellä. Oikeus tutustua asiakirjoihin Alue- ja paikallisviranomaisten rooli Paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla tärkeä rooli tiedottajina ja ne voivat auttaa käyttämään näitä oikeuksia, jotka ovat avain EU:n kansalaisuuteen ja sisämarkkinoiden toimintaan. EU:n kansalaisten rekisteröinti tapahtuu normaalisti kunnan tasolla. Innostaa ulkomaisia asukkaita mukaan, tiedottaa mahdollisuuksista kirjautua äänestäjäluetteloon ja edistää Euroopan parlamentin vaaleihin osallistumista. Rekisteröidä ja innostaa ulkomaisia asukkaita mukaan, tiedottaa mahdollisuuksista kirjautua äänestäjäluetteloon ja edistää kunnallisvaaleihin osallistumista. Edistää paikkakunnalle kuulumisen tunnetta muin keinoin. Hankkia kansalaisille tietoa mahdollisuudesta tehdä valitus Euroopan oikeusasiamiehelle. Käsitys paikallisen/alueellisen oikeusasiamiehen olemassaolosta liittyy oikeuteen saada hyvää hallintoa. Hankkia kansalaisille tietoa kyseisestä oikeudesta. Oikeutta sovelletaan suoraan EU:n toimielimiin ja jäsenvaltioiden viranomaisiin perusoikeuskirjan 41 artiklan nojalla. Kansallisissa laeissa on vastaavia hyvän hallinnon velvoitteita paikallis- ja alueviranomaisille. Oikeutta sovelletaan suoraan EU:n toimielimiin ja jäsenvaltioiden viranomaisiin perusoikeuskirjan 42 artiklan nojalla. Kansallisissa laeissa on vastaavia velvoitteita paikallis- ja alueviranomaisille.

6 - 6 - Oikeus diplomaatti- ja konsuliviranomaisten suojeluun, mikäli kotimaa ei ole edustettuna Tiedottaa ja lisätä tietoisuutta. Alueiden komitea on antanut kuluneiden kahden vuoden aikana muutamia lausuntoja, joissa vahvistetaan katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2010 tehdyt suositukset. Lausunnossa katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2010 vaadittiin alue- ja paikallisviranomaisille aiempaa keskeisempää roolia osallisuutta edistävissä prosesseissa, joiden ansiosta kansalaiset voivat vaikuttaa merkittävästi EU:n politiikan laatimiseen ja sitä kautta oikeuksiensa käytännön toteutumiseen. Lausunnossa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamista käsittelevästä Tukholman ohjelmasta tähdennetään, että alueet ja kaupungit auttavat muokkaamaan elinvoimaista "perusoikeuskulttuuria" ja että niillä on erityinen velvollisuus panna toimeen Lissabonin sopimukseen, jäsenvaltioiden perustuslakeihin pohjautuvia poliittisen osallistumisen periaatteita. Sekä mainitussa että parhaillaan valmisteltavassa oma-aloitteisessa lausunnossa kehotetaan myös selvittämään mahdollisuudet laajentaa unionikansalaisten oikeutta osallistua vaaleihin asuinmaassaan. Lisätietoa Euroopan komissio: EU:n kansalaisuus, ks. Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2010, ks. Eurobarometri 294, ks. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan kansalaisten teemavuodesta (2013) COM(2011) 489 final, ks. COMfinal&an_doc=2011&nu_doc=489 EU:n teemavuoden kotisivut, ks. Euroopan parlamentti: Euroopan kansalaisten teemavuoden hyväksymismenettely, ks. European Year of Citizens Alliance: Kansalaisjärjestöjen verkosto, ks. Alueiden komitea: Verkkosivu 28. marraskuuta 2012 järjestetystä foorumista ja EU:n teemavuodesta 2013 (mukaan lukien teemavuoden esittelypaketti), ks. Lausunto katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen (Pella, 2010), ks. Lausunto Tukholman ohjelmasta (Poppenhäger, 2010), ks.

7 - 7 - Lausuntoluonnos unionin kansalaisten vaalioikeuksista (Gémesi, hyväksyttäneen tammikuussa 2013), ks. V/036&id=21680 Lausuntoluonnos Euroopan tason poliittisista puolueista ja säätiöistä (Sértı-Radics, hyväksyttäneen tammikuussa 2013), ks. Selonteko alue- ja paikallisviranomaisista EU:n kansalaisuuskäsitteen ja -oikeuksien edistäjinä (toimittanut CSES, 2012), ks. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea: Lausunto Euroopan kansalaisten teemavuodesta (GobiĦš, 2012), ks. CDR _00_00_TRA_INFO (en fi)sk/pas/je