Uusi perussopimus: uusi rooli alueille ja paikallisviranomaisille

Transkriptio

1 Uusi perussopimus: uusi rooli alueille ja paikallisviranomaisille EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous

2 1 Tämän päivän alueiden komitea: kehittyvä rooli Olemme Euroopan unionin lähettiläitä alueilla, kaupungeissa ja kunnissa ja toimimme niiden näkemysten tulkkeina unionissa käytävissä keskusteluissa. Käymme maanmiestemme kanssa suoraa vuoropuhelua EU:n saavutuksista ja tulevista haasteista ja teemme omalta osaltamme selkoa yhteisön toimintalinjojen täytäntöönpanosta ja niiden alue- ja paikallistasolla tuottamista tuloksista. AK:n tehtävänkuvaus Vuonna 1994 perustettu alueiden komitea, joka on Euroopan unionin alue- ja paikallisedustajien kokous, on alusta alkaen pyrkinyt toiminnallaan rakentamaan entistä demokraattisempaa, avoimempaa ja osallistavampaa Euroopan unionia. Komitean ylimpänä tavoitteena on aina ollut auttaa luomaan Euroopan unioni, joka on yhteydessä kansalaisiinsa ja jota kansalaiset tukevat. Joulukuun 1. päivänä 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus on tärkeä edistysaskel pyrittäessä varmistamaan, että kaikki hallintotasot kaikkialla Euroopassa voivat toimia yhdessä. Sen tavoitteena on vahvistaa periaatetta, jonka mukaan päätökset tehdään mahdollisimman lähellä niitä kansalaisia, joihin päätökset vaikuttavat. Tätä kutsutaan EU:ssa toissijaisuudeksi. Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan ensimmäistä kertaa nimenomaisesti EU:n jäsenvaltioiden alueellisen ja paikallisen itsehallinnon periaate. Siinä myös korostetaan aiempaa enemmän paikallis- ja aluetason merkitystä toissijaisuusperiaatteen toteuttamisessa. Perussopimuksessa varmistetaan, että uusia EU-säädöksiä laadittaessa aluksi pohditaan huolellisesti kaikkien ehdotusten paikallisia ja alueellisia vaikutuksia. Siinä myös annetaan alueiden komitealle lisää valtuuksia seurata lakiesityksen käsittelyä lainsäädäntäprosessin kaikissa vaiheissa. Perussopimus tarjoaa EU:n alue- ja paikallisedustajien kokoukselle lisää poliittisia ja oikeusvälineitä. Viranomaisten on kaikilla tasoilla ja kaikkialla EU:ssa toimittava yhteistyössä paljon aiempaa laajemmin. Alueiden komitea ennakoi näitä uusia haasteita ja on valmis osaltaan edistämään alue- ja paikallisviranomaisten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamista. Tässä esitteessä kerrotaan tärkeimmistä muutoksista, joita Lissabonin sopimuksesta seuraa alueiden komitealle ja sen kumppaneille. Euroopan unioni vahvistaa alue- ja paikallisulottuvuuttaan alueellinen yhteenkuuluvuus EU noudattaa nimenomaisesti alueellisen ja paikallisen itsehallinnon periaatetta. Toissijaisuusperiaate kattaa nyt neljä tasoa: jäsenvaltioiden toimivallan lisäksi EU:n on kunnioitettava myös alueellista ja paikallista toimivaltaa. Alueellisesta yhteenkuuluvuudesta eli taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen yhdenmukaistamisesta tulee EU:n keskeinen tavoite. Euroopan komission on ennen uusien säädösten ehdottamista kuultava laajasti eri tahoja ja otettava huomioon alue- ja paikallisulottuvuus. Kulloisenkin uuden EU-säädöksen alue- tai paikallistasolle aiheuttama taloudellinen tai hallinnollinen taakka on analysoitava ja minimoitava. Kansallisilla ja alueellisilla parlamenteilla on mahdollisuus valvoa EU:n lainsäädäntöä entistä paremmin ns. ennakkovaroitusjärjestelmän ansiosta. 2 Lissabonin sopimuksen aiheuttamat alueiden komiteaan vaikuttavat muutokset Komitean toimikausi pitenee nelivuotisesta viisivuotiseksi, jotta se vastaa Euroopan parlamentin toimikautta. Komitean puheenjohtaja ja työvaliokunta valitaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan. Komitea on nyt mukana lainsäädäntäprosessin kaikissa vaiheissa, sillä Euroopan komission ja neuvoston lisäksi myös Euroopan parlamentilla on velvollisuus kuulla komiteaa. Alueiden komitealla on oikeus nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa oikeuksiensa turvaamiseksi tai kumotakseen EUsäädöksen, joka loukkaa toissijaisuusperiaatetta sen vuoksi, että siinä ei kunnioiteta alueellista ja paikallista toimivaltaa.

3 2 EU:n lainsäädäntäprosessiin liittyvät uudet vastuut Lissabonin sopimus muuttaa alueiden komitean suhdetta EU:n muihin toimielimiin. Komitea osallistuu aiempaa enemmän EU-säädösten laadintaprosessin kaikkiin vaiheisiin: alue- ja paikallisviranomaisiin vaikuttavien säädösten valmisteluun, muuttamiseen ja seurantaan. Näin taataan kansalaisia lähinnä olevien viranomaistasojen entistä suurempi panos EU:n toimintalinjoissa ja edistetään kansalaisten osallistumista Euroopan yhdentymiseen. Kaikkien EU:n lainsäädännöstä päättävien toimielinten Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston on nyt kuultava komiteaa aina kun ne säätävät lakeja, joilla on alueellisia vaikutuksia. Komitea antaa jatkossa lausuntoja useilla uusilla politiikanaloilla, kuten energiapolitiikka ja ilmastonmuutos. Yleishyödyllisiä palveluja eli sosiaalipalveluja, julkisia ja perusrakennepalveluja ja niiden merkitystä alue- ja paikallisviranomaisille käsitellään perussopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa. Lisäksi komitea voi nyt tukeutua lainsäädäntöön puolustaakseen Euroopan unionin tuomioistuimessa oikeuttaan tulla kuulluksi. Se voi turvata oikeutensa, jos se katsoo, että EU:n muut toimielimet eivät ole niitä kunnioittaneet, sekä valittaa EU-säädöksestä, joka loukkaa toissijaisuusperiaatetta sen vuoksi, että siinä ei kunnioiteta alueellista ja paikallista toimivaltaa. Miten alueiden komitea ajaa paikallisia ja alueellisia etuja EU-tasolla AK järjestää paikallis- ja alueellisviranomaisten kuulemisia. Komitea tekee yhteistyötä Euroopan komission kanssa vaikutusten arvioimiseksi (AK:n ja Euroopan komission yhteistyösopimus). Euroopan komissio hyväksyy lainsäädäntöehdotuksen ja on velvollinen kuulemaan AK:ta. AK toimii yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisia edustavien järjestöjen sekä toissijaisuusperiaatteen toteutumista seuraavan verkoston kumppanien kanssa ottaakseen huomioon näiden näkemykset. AK antaa lausunnon lainsäädäntöehdotuksesta. Tapauksissa, joissa muut EU:n toimielimet muuttavat lainsäädäntöehdotusta merkittävästi AK saattaa vireille kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa, jos hyväksytty EU-säädös ei edelleenkään noudata toissijaisuusperiaatetta. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät EU-säädöksen. AK seuraa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa. Lainsäädännön valmisteluvaihe: Euroopan komissio arvioi toimintavaihtoehtoja ja valmistelee lainsäädäntöehdotuksen. Kahdeksan viikon kuluessa: AK tekee yhteistyötä kansallisten ja alueellisten parlamenttien kanssa analysoidakseen toissijaisuusperiaatteen noudattamista (ns. ennakkovaroitusjärjestelmä). EU:n toimielimet aloittavat lainsäädäntöehdotuksen käsittelyn. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat velvollisia kuulemaan AK:ta. AK antaa tarkistetun lausunnon lainsäädäntöehdotuksesta. EU:n lainsäädännön täytäntöönpano: Paikallis- ja alueviranomaiset panevat täytäntöön arviolta 70 prosenttia EU:n lainsäädännöstä. Lainsäädäntövaltaa käyttävien alueellisten parlamenttien on myös saatettava EU-direktiivejä osaksi omaa lainsäädäntöään. Uudet menettelyt Komitean kuuleminen on pakollista seuraavia aloja koskevien EU-säädösten laadinnan yhteydessä: taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus; Euroopan laajuiset verkot; liikenne, televiestintä ja energia; kansanterveys; koulutus ja nuoriso; kulttuuri; työllisyys; sosiaalipolitiikka; ympäristö; ammattikoulutus ja ilmastonmuutos. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio voivat halutessaan kuulla AK:ta myös millä tahansa muulla alalla, ja niiden tulisikin toimia näin erityisesti rajojen yli ulottuvan yhteistyön osalta. AK voi antaa lausuntoja omasta aloitteestaan aiheelliseksi katsomissaan tapauksissa. Komitea on mukauttanut menettelyjään sisällyttääkseen niihin Lissabonin sopimuksen tuomat oikeudelliset muutokset. Entistä suurempi osallisuus EU-säädösten laadintaprosessissa: AK:n valiokunnat voivat laatia lausuntoja uudelleen, jolloin ne voivat reagoida nopeasti ja asianmukaisesti Euroopan komission, parlamentin ja neuvoston välisiin keskusteluihin. Kanteen nosto Euroopan unionin tuomioistuimessa: komitea voi nostaa kanteen oikeuksiensa turvaamiseksi tai kumotakseen EU-säädöksen, joka loukkaa toissijaisuusperiaatetta. Kanteen nostamisesta voidaan päättää täysistunnossa annettujen äänten enemmistöllä tai kiireellisissä tapauksissa työvaliokunnan päätöksellä. 3

4 3 Komission kanssa tehtävän yhteistyön tiivistyminen Edessämme oleviin monimutkaisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää, että kaikki yhteiskunnan toimijat EU:n toimielimet, jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallis viranomaiset, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta toimivat yhdessä edetäkseen samaan suuntaan. Eurooppaa voidaan kehittää vain kumppanuuden avulla. José Manuel Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja Lissabonin sopimus tuo uutta dynamiikkaa alueiden komitean ja Euroopan komission suhteisiin. AK tehostaa Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon myötä keskusteluaan komission kanssa lainsäädäntäprosessin alusta loppuun asti. Komitean panos, jonka se antaa kuulemisten ja lausuntojen muodossa, parantaa lainsäädännön tehokkuutta konkreettisesti ja johtaa nykyistä yhtenäisempään EU:n lainsäädäntöön, joka kuormittaa paikallis- ja alueviranomaisia nykyistä vähemmän. Komitea omaksuu uudessa prosessissa ennakoivan roolin ennen kuin komissio tekee ehdotuksen uudeksi säädökseksi. Komitea toimii tällöin välittäjänä alue- ja paikallisviranomaisten ja komission välillä arvioitaessa ehdotuksen yhteiskunnallisia, taloudellisia ja alueellisia vaikutuksia. Toiminnan puitteet on määritelty perussopimuksessa, jossa määrätään kuulemismenettelyn vahvistamisesta, sekä Euroopan komission ja alueiden komitean yhteistyösopimuksessa. Komitea toimii yhteistyössä jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallisviranomaisten sekä alueiden ja kuntien järjestöjen kanssa analysoidessaan EU-säädösten paikallisia ja alueellisia vaikutuksia sekä varmistaessaan, että jäsenvaltiot soveltavat niitä asianmukaisesti. Kun komissio on tehnyt virallisen lainsäädäntöehdotuksen, komitean lausunnoissa siirrytään tarkastelemaan sitä, onko ehdotus toissijaisuusperiaatteen mukainen. AK tekee yhteistyötä kansallisten ja alueellisten parlamenttien kanssa ja hyödyntää toissijaisuusperiaatteen toteutumista valvovaa verkostoa kanavoidakseen lausuntoihinsa kannanottoja alue- ja paikallisviranomaisilta kautta EU:n. AK edellyttää komission myös kunnioittavan komitean oikeutta tulla kuulluksi uudestaan, mikäli ehdotuksen luonne muuttuu merkittävästi lainsäädäntäprosessin aikana. Lisäksi komitean mahdollisuus valittaa säädöksistä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen kannustaa komissiota varmistamaan, että komitean lausunnot ehdotuksista otetaan huomioon ennen kuin ne muuttuvat lainsäädännöksi. Komitean ja komission yhteistyö Komission ja komitean välillä vuonna 2007 tehdyn sopimuksen tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä ja varmistaa paikallisten ja alueellisten sidosryhmien kuuleminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lissabonin sopimuksen ansiosta sopimusta voidaan toteuttaa käytännössä täysimittaisesti. Komissio esittelee vuosittaisen työohjelmansa komitealle. Työohjelmasta poimitaan ehdotukset, jotka liittyvät ensisijaisiin aloihin eli aloihin, joilla komitean kuuleminen on pakollista tai omaehtoista. Komissio pyytää komitealta ns. suuntaa-antavia lausuntoja EU:n tulevista toimintalinjoista sekä tutkimuksia ehdotusten vaikutuksista. Joissain tapauksissa se pyytää lisäksi arviointeja jo voimaan tulleiden direktiivien vaikutuksista. Toissijaisuusperiaatteen toteutumista seuraava verkosto Komitea hyödyntää toissijaisuusperiaatteen toteutumista seuraavaa verkostoaan varmistaakseen, että paikallis- ja alueviranomaiset pääsevät osallistumaan EU:n toimintalinjojen kehittämiseen, täytäntöönpanoon ja arviointiin. Alueiden komitea perusti verkoston vuonna Sen tarkoituksena on tehostaa tiedonvaihtoa alue- ja paikallisviranomaisten, niiden järjestöjen ja jäsenvaltioiden parlamenttien välillä koko EU:ssa Euroopan komission toimintalinjoista ja ehdotuksista, jotka vaikuttavat suoraan paikallisiin ja alueellisiin viranomaisiin. Verkoston yli 120 kumppania toimittavat arviointinsa kaikista komitean tarkastelemista poliittisista ja lainsäädäntöasiakirjoista ja tarjoavat näin esittelijöille arvokasta tietoa, jota nämä voivat hyödyntää lausuntoja ehdotuksista. Toissijaisuus: periaate, jonka mukaan päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä kansalaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että jaetun toimivallan aloilla toimia tulisi toteuttaa EU:n tasolla ainoastaan, jos politiikan tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla jäsenvaltioiden paikallis-, alue- tai keskushallinnon tasolla ja jos ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Toissijaisuusperiaate liittyy suhteellisuusperiaatteeseen, jonka mukaan EU:n toiminnan tulee rajoittua siihen, mikä on tarpeen EU:n perussopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos vaihtoehtoja on useita, EU:n tulisi toteuttaa ne toimet, jotka tarjoavat kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille mahdollisimman suuren vapauden. 4

5 4 Entistä poliittisempi suhde Euroopan parlamenttiin Sekä Euroopan parlamentin että alueiden komitean jäsenet lisäävät Euroopan unionin demokraattista legitiimiyttä, sillä he ovat vaaleilla valittuja EU:n kansalaisten edustajia. Lissabonin sopimuksessa näiden kahden elimen suhdetta lähennetään ja selkeytetään. Tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten yhteyttä Euroopan unioniin ja luottamusta sen demokraattiseen luonteeseen. Suurin sopimuksesta johtuva muutos on, että komission ja neuvoston lisäksi myös parlamentti velvoitetaan kuulemaan komiteaa niitä aloja koskevista ehdotuksista, joilla kuulemisvelvollisuus oli aiemmin vain Euroopan komissiolla ja neuvostolla. Koska komitealla on mahdollisuus tarkistaa lausuntojaan EU:n toimielinten tekemien muutosten jälkeen, komitea pystyy seuraamaan parlamentissa käytäviä poliittisia keskusteluja, neuvomaan esittelijöitään ja reagoimaan viipymättä poliittiseen kehitykseen. Tämän prosessin myötä komitean ja parlamentin suhde muuttuu entistä konkreettisemmaksi ja poliittisemmaksi. EU:n lainsäädäntäprosessiin tarvitaan alueellista panosta, sillä paikallis- ja alueviranomaiset edustavat hyvin usein sitä tasoa, jolla kyseinen lainsäädäntö pannaan täytäntöön. Jerzy Buzek, Euroopan parlamentin puhemies Uuden ennakkovaroitusmenettelyn ansiosta Euroopan parlamentti voi pysäyttää lainsäädäntöehdotuksen käsittelyn yksinkertaisella äänten enemmistöllä, jos kansallisten parlamenttien enemmistö on esittänyt vastalauseita toissijaisuuden perusteella. Jos komitea on jäsenvaltioiden parlamenttien kanssa asiasta samaa mieltä, se varmistaa, että kyseiset näkökannat viedään läpi Euroopan parlamentissa. Neuvostolla on vastaavanlainen mahdollisuus hylätä ehdotuksia. 5

6 5 Työskentely jäsenvaltioiden parlamenttien kanssa: kansalaisläheisempi EU Alueiden komitea kehottaa kansallisia parlamentteja, jotka komitean tapaan ovat saaneet oikeuden nostaa kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa, aloittamaan komitean kanssa pysyvän vuoropuhelun yhteisten, toissijaisuuspöytäkirjan tehokasta toimeenpanoa edistävien strategioiden kehittämiseksi, kuulemaan paikallis- ja aluetasoa ja erityisesti toteuttamaan tehokkaasti ja avoimesti perustuslakisopimuksessa määrätyn, lainsäädäntövaltaa omaavien alueparlamenttien kuulemisen. AK:n lausunto Suuntaviivat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamiselle ja valvonnalle (2005). Lissabonin sopimus antaa kansallisille parlamenteille sananvaltaa EU:n lainsäädännössä. Uuden toissijaisuusperiaatteen valvomista koskevan ennakkovaroitusjärjestelmän myötä EU:n komission tulee toimittaa lainsäädäntöehdotukset tarkasteltaviksi jäsenvaltioiden parlamenteille ennen kuin lainsäädäntäprosessia voidaan viedä eteenpäin. Parlamenttien kolmestatoista toisesta kamarista seitsemän edustaa alue- ja paikallisviranomaisia. Jäsenvaltioissa, joissa on lainsäädäntövaltaa käyttäviä alueparlamentteja, kansallisten parlamenttien on kuultava niitä. Kahdeksan viikkoa kestävän ennakkovaroitusvaiheen aikana alueiden komitea toimii tiiviissä yhteistyössä kansallisten ja alueellisten parlamenttien kanssa edistääkseen vastavuoroista tiedonvaihtoa ja analysoidakseen komission ehdotusten alueellista vaikutusta ja sitä, olisiko ehdotuksia parasta käsitellä kansallisella, alueellisella vai paikallisella tasolla. Toissijaisuusperiaatteen toteutumista seuraava AK:n verkosto, johon monet alueelliset ja useat kansalliset parlamentit kuuluvat, on tämän poliittisen toiminnan keskus. AK voi lausunnoissaan asettua kansallisten parlamenttien näkemyksiä vastaan tai tukea niitä ja vastaavasti pyytää komissiota joko viemään ehdotuksiaan eteenpäin tai käsittelemään niitä uudelleen. Komitea voi myös laatia alkuperäisen lausuntonsa uudelleen ennakkovaroitusvaiheen tulosten pohjalta. Jos komitea yhtyy näkemykseen siitä, että komission ehdotus loukkaa toissijaisuusperiaatetta, se voi pyytää Euroopan parlamenttia ja/tai neuvostoa pysäyttämään käynnissä olevan lainsäädäntämenettelyn. Alueiden komitea voi liittyä jonkin kansallisen parlamentin tai jonkin parlamentin kamarin Euroopan unionin tuomioistuimessa nostamaan kanteeseen EUsäädöksen kumoamiseksi toissijaisuusperiaatteen nojalla. Toissijaisuus ja keskus-, alue- ja paikallisviranomaiset Lissabonin sopimuksessa mainitaan ensimmäistä kertaa nimenomaisesti alueellinen ja paikallinen itsehallinto sekä toissijaisuusperiaatteen paikallis- ja alueulottuvuus. Sopimuksessa todetaan seuraavaa: Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Ennakkovaroitusjärjestelmä: kansallisilla parlamenteilla on kahdeksan viikkoa aikaa toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle lausunto, jossa selvitetään, miksi ne katsovat EU:n lainsäädäntöehdotuksen loukkaavan toissijaisuusperiaatetta. Kukin kansallinen parlamentti päättää, mitä alueellisia parlamentteja ja edustuselimiä se kuulee. Jos kolmasosa kansallisista parlamenteista katsoo, että ehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, komissio tarkastelee ehdotustaan uudelleen. Komissio voi kuitenkin säilyttää ehdotuksen ennallaan. Jos kansallisten parlamenttien yksinkertainen enemmistö on ehdotusta vastaan, komission on tarkasteltava sitä uudelleen. Komissio voi kuitenkin säilyttää ehdotuksen ennallaan. Neuvosto ja Euroopan parlamentti voivat kuitenkin päättää, että ehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen ja päättää näin ehdotuksen käsittelyn (neuvoston jäsenten 55 prosentin enemmistö tai Euroopan parlamentissa annettujen äänten enemmistö). 6

7 6 Oikeus nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa lujittaa AK:n toimivaltaa Perussopimuksessa komitealle myönnetään oikeus valittaa EU-säädöksistä Euroopan unionin tuomioistuimeen, jos se katsoo, että alue- ja paikallisnäkökohtia ei ole otettu riittävästi huomioon tai jos EU:n toimielimet eivät ole kunnioittaneet komitean oikeutta tulla kuulluksi. Tämä oikeudellinen tuki laajentaa entisestään komitean vahvistuneita kuulemisoikeuksia ja lisääntynyttä vaikutusvaltaa päätöksentekoprosessissa. Sen odotetaan lisäävän lausuntojen pyytämistä lainsäädäntäprosessin aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Komitea toivoo, ettei sen tarvitse turvautua oikeuteen nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa. Kanneoikeus auttaa myös varmistamaan, että komiteaa kuullaan uudestaan, jos komissio, Euroopan parlamentti tai neuvosto muuttaa ehdotuksen luonnetta merkittävästi lainsäädäntäprosessin aikana. Tapauksissa, joissa komissio on itse asiassa tehnyt uuden ehdotuksen, komitea voi todeta, että ehdotus ei ole enää sama kuin se, josta komitea antoi alkuperäisen lausuntonsa. Pääasiallisesti tilanteita, joissa komitea voi ryhtyä oikeustoimiin Euroopan unionin tuomioistuimessa, on kaksi: jos EU-säädös ei noudata toissijaisuusperiaatetta ja erityisesti, jos se loukkaa alueellista ja paikallista toimivaltaa jos EU:n toimielimet ohittava komitean lainsäädäntäprosessin aikana ja laiminlyövät sen institutionaalisia oikeuksia. bilderbox - fotolia.com 7

8 Alue- ja paikallisviranomaiset EU:ssa EU:ssa toimii yli paikallista tai alueellista viranomaista, mukaan luettuina 75 lainsäädäntövaltaa käyttävää alueellista edustajakokousta. Paikallis- ja alueviranomaiset panevat täytäntöön 70 prosenttia EU:n koko lainsäädännöstä. Niiden osuus on 16 % EU-27:n bruttokansantuotteesta 56 % julkisen sektorin työpaikoista kolmasosa julkisista menoista kaksi kolmasosaa julkisista investoinneista. Alueiden komitea lukuina Vuonna 1994 perustetussa alueiden komiteassa, joka on Euroopan unionin alue- ja paikallisedustajien kokous, on 344 jäsentä 27 EU-maasta. Komitean jäsenet ovat vaaleilla valittuja paikallis- ja aluetason edustajia. Politiikanaloja, joilla komitean kuuleminen on pakollista, on 15. Niiden käsittely tapahtuu kuudessa aihealueittain muodostetussa valiokunnassa. Komitea pitää vuosittain 5 täysistuntoa ja laatii lausuntoa. 8 Rue Belliard/Belliardstraat, 101_1040 Bruxelles/Brussel _ BELGIQUE/BELGIË Tel _Fax