Terveyden edistäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveyden edistäminen"

Transkriptio

1 20 TEKSTI LAURA VIRTANEN KUVA KUVAPANKKI Julkaisimme viime numerossa Suun Terveys tapahtuman tiivistelmiä. Tästä lehdessä voitte vielä lukea lisää mielenkiintoisista luennoista. Terveyden edistäminen TERVEYDEN EDISTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT JA MATERIAALIT Suuhygienisti Marjaana Nissinen luennoi tupakka, alkoholi ja suunterveys neuvontakortin käytöstä. Tärkeintä päihteiden vastaisessa työssä on voimaannuttaa ja motivoida potilasta huolehtimaan itsestään paremmin sekä vahvistaa potilaan luottamusta muuttaa terveyskäyttäytymistään. Potilaan kanssa tulisi olla asiassa samalla puolella kannustaen ja tukien. Suomalaisen tutkimuksen mukaan vain noin 20 % suun terveydenhuollon ammattilaisista antaa tupakoinnin lopettamiskehoituksen vastaanotollaan. Parodontiitin käypä hoito -suosituksen mukaan 5. luokkalaisille tulisi kertoa tupakan haittavaikutuksista. Mini-interventiot, joita suun terveyden ammattilainen voi tehdä vastaanotollaan, kestävät vain muutaman minuutin. Tutkimuksilla on kuitenkin osoitettu, että neljän minuutin pituisilla mini-interventioilla on merkittävää vaikutusta tupakoinnin lopetukseen. Tupakan vieroituksessa voi apuna olla nikotiiniriippuvuuslääkkeet. Tupakoinnista keskusteltaessa on tärkeää saada muutos itämään: kannusta, rohkaise ja motivoi potilasta muutokseen. Pyri myös mahdollisimman neutraalisävyiseen keskusteluun, ole aidosti kiinnostunut potilaasta. Laki edellyttää potilaan autonomian kunnioittamista. Hänellä on oikeus kieltäytyä päihdehoidosta. Potilasta tulee kohdella myös oikeudenmukaisesti, kaikkia tulee palvella samalla tavalla, oli heillä itse aiheutettuja ongelmia tai ei. Marjaana Nissisen kanssa terveyden edistämisestä luennoi suuhygienisti Sirpa Järvinen, joka esitteli Puhtaat hampaat sivustoa. Sirpa Järvinen oli STAL:n edustajana Hammaslääkäriliiton asettamassa työryhmässä, joka suunnitteli sivuston ja harjausvideot. NUORISOKULTTUURIT JA TERVEYSTAJU MILLAISTEN VALINTOJEN ÄÄREEN NUORI TÄNÄÄN JOUTUU? Nuorisotutkija Anni Ojajärvi on tutkinut nuorten miesten kulttuuria ja terveystajua. Ojajärven tutkimuksen mukaan osa tutkimuskohteena olleista oli hyvinkin kiinnostuneita ja tietoisia terveydestään ja terveyden edistämisestä. Toisaalta kävi ilmi, että terveyskasvatusta olisi kenties aika modernisoida aikaansa sopivaksi. Nuorten miesten terveyskäyttäytymistä tutkittiin armeijassa. Yllättävää oli, että leireillä ollessaan nuoret miehet eivät harjanneet hampaitaan, sillä

2 21 tämän kaltainen itsestään huolta pitäminen koettiin nolona. Toisaalta normaalitilanteissa hampaiden harjauskin kuului päivän rutiineihin. Sosiaalinen tupakointi taas oli yleistä armeijassa. Ihmisiin tutustuminen oli tupakkakopissa helpompaa ja rennompaa.vaikka tupakoinnin haitoista oli annettu tietoa, oli tupakointi kuitenkin ainoa ajanviete, jossa sai olla ja tutustua uusiin ihmisiin rennosti. Nuorille miehille suunnattu terveyskasvatus pitäisi olla nuorten tarpeet huomioivaa ja asiakaslähtöistä. Meidän tulisi kehittää nuorten käytössä olevia tiloja niin, että niistä löytyy mahdollisuuksia terveellisille virikkeille. MIES JA TERVEYS FT, Dosentti Ilkka Pietilän mukaan miesten terveyttä koskevassa tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa elää sitkeästi käsitys, jonka mukaan miehet elävät epäterveellisesti eivätkä ole kiinnostuneita terveydestään.työikäisten suomalaisten terveyskäyttäytymistä koskeva tutkimus on osoittanut, etteivät nämä oletukset ole muuttumattomia. Viime vuosikymmenten aikana suomalaisten miesten elintavat ovat muuttuneet merkittävästi terveellisimmiksi. Samalla miesten elinikä on pidentynyt. Kehitys on kuitenkin ollut myönteisintä ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä. Terveys ei siis jakaudu miesten keskuudessa tasaisesti. Miesten epäterveellisiä elämäntapoja ja riskinottoa on pyritty selittämään miehisyyden perinteisillä kulttuurisilla malleilla. On syytä huomata, että miehisyyden ideaalit ovat erilaisia eri miesryhmissä. Myös terveys sekä elintavat näyttäytyvät erilaisina muun muassa eri-ikäisille ja erilaisissa ammattiasemissa oleville miehille. Terveyden merkitys myös muuttuu ikääntymisen myötä. Suomalaisten miesten terveysajattelua näyttää yleisesti edelleen leimaavan tietynlainen ristiriitaisuus terveyden sukupuolittuneiden merkitysten suhteen. Tutkimushaastattelussa miesten puhuessa terveydestään, he tyypillisesti korostavat omaa terveystietoisuuttaan ja rationaalista suhtautumista terveyteen, mutta toisaalta välttävät liiallista intoilua terveysasioissa, mikä voitaisiin nähdä epämiehekkäänä. Tästä syystä miehet pyrkivät noudattamaan sääntöä huolehdi terveydestäsi, mutta pysy miehenä. Nykymiesten terveysajattelun ristiriitaisten elementtien tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää miesten terveyden edistämisen kannalta. KUNDIT KONDIKSEEN Miesten terveyskäyttäytymisestä luennoi myös Toiminnanjohtaja Aaro Järvelä Helsingin sydänpiiristä. Hänen aiheenaan oli Kundit kondikseen -projektista moniammatilliseksi toiminnaksi miesten sydänterveyden puolesta. Projektin tarkoitus oli edistää helsinkiläisten 40 vuotta täyttäneiden miesten terveyttä ja ohjata heidät ajoissa hoitoon. 40-vuotiaat miehet valittiin projektiin, koska riskitekijät lisääntyvät 40 ikävuoden jälkeen ja myös kiinnostus riskitekijöistä lisääntyy samanaikaisesti. Koska ihmisten tietämys terveellisistä elintavoista oli pinnallista, tarvittiin vuorovaikutteista ammatillista neuvontaa avuksi muutokselle. Projektissa jalkauduttiin terveyskeskuksiin ja tulokset miesten terveyden parantamiseksi ovat olleet erittäin hyviä. Projektissa oli huomioitu myös suun terveys. Sydäntietoutta on saatavilla osoitteesta VUOROVAIKUTUKSELLA TULOKSIIN Viestintäkonsultti, valmentaja Taru Uhrman puhui vuorovaikutustaitojen tärkeydestä potilastyössä. Hän kehotti tarkkailemaan omaa sanatonta viestintää sekä äänenkäyttöä.onnistuneiden asiakaskokemusten avaimet ovat halu kuunnella ja kuulla, halu olla läsnä, taito viestiä niin, että toisen on helppo kuunnella ja ymmärtää. Hyvässä viestinnässä viestijällä on tietoa ihmisten erilaisuudesta sekä rohkeutta pistää itsensä peliin, olla oma itsensä. Jämäkkyys viestinnässä vaatii itseluottamusta. Viestinnän on oltava asiasisällöstä lähtevää, uskottavaa viestintää. Tulee myös osata olla erimieltä - perustellusti. Viestinnässä on muistettava, että myös sanoitta voi olla äänekäs. Kehonkieli ilmaisee tunnetta, välittää tietoa tunteista sekä persoonasta, säätelee kommunikointia sekä täydentää sanallista ilmaisua ja antaa palautetta. Terveyden edistämisessä pitää muistaa muutoksen olevan prosessi, jonka aikana tuki ja sparraaminen ovat tärkeitä tekijöitä. Ohjaamisessa ja palautteen annossa tulee olla rauhallinen, sillä rauhallisuus tarttuu. Palaute tulee myös ajoittaa oikeaan aikaan. Tulee myös varmistaa, että palautteen saaja on ymmärtänyt palautteen, keskustella ja kysellä potilaalta asiasta sekä olla avoin myös vastakkaiselle mielipiteelle. Älä nolaa potilasta ja tunnista oma provosoitumisesi. Jos kuitenkin tulet vuorovaikutustilanteessa torjutuksi, muista että torjunta on kasvojen säästämisen mekanismi, anna tunteille myös aikaa ja valmistaudu sietämään hiljaisuutta tai erimielisyyttä. Tunnereaktiot ovat aina inhimillisiä. Tekstin tukena on käytetty luentotiivistelmiä.

3 22 TEKSTI PIRKKO TAKALA KUVA KUVAPANKKI Parodontaaliterveys eri ikäkausina PARODONTIITTI LAPSILLA JA NUORILLA Lasten ja nuorten parodontaalisairaudet ovat gingiviitti, aggressiivinen ja krooninen parodontiitti sekä yleissairauksiin liittyvä parodontiitti kertoi HLT, EHL Anna Maria Heikkinen luennossaan. Kiinnityskudos kehittyy hampaiden vaihduntavaiheessa, iensulkus kasvaa, ien punottaa, marginaalinen ien ei ole täysin keratinisoitunut. Puberteetti-iässä hormonit lisäävät gingiviittiä ja ienturvotusta, joka voi näkyä yli 4 mm pseudotaskuina. Alle 15-vuotiailla ientaskut tutkitaan vain ientaskumittarilla sivellen. Kouluikäisistä 70 %:lla on gingiviittiä, josta voi kehittyä parodontiitti. Gingiviitistä ei aina kehity parodontiittia. Tulehduksen syy on plakki, harvoin hammaskivi. Oikomiskojeet ja etenkin suuhengitys lisäävät gingiviittiä. Nuorella heikentynyt isännänvaste, huono suuhygienia, tupakointi ja aliravitsemus ovat syitä haavaisiin parodon- tiumin sairauksiin, kuten akuutti negrotisoiva gingiviitti (NUG) ja negrotisoiva parodontiitti. Lapsilla myös kireä huulijänne ja ienvetäytymät aiheuttavat mukogingivaaliongelmia. Aggressiivista paikallista parodontiittia on n. 0,1 1%:lla. Ykköset ja kuutoset ovat focushampaita. Jo vähäinen plakkimäärä aiheuttaa nopean taskumuodostuksen. Aggressiivinen parodontiitti vaatii tehokkaan anti-infektiivisen hoidon. Heikkisen mukaan antibioottilääkitys mekaanisen hoidon tukena tuottaa tulosta, vaikka yleistynyt muoto reagoi melko huonosti hoitoon. Jopa %:lla vuotiaista on alkavaa kroonista parodontiittia. Riskejä ovat plakki ja plakkiretentiot, tupakointi ja diabetes. Krooninen parodontiitti etenee hitaammin kuin aggressiivinen parodontiitti ja subgingivaalinen mikrobisto on laajempi kuin aggressiivisessa muodossa. Sairaudet ja lääkkeet vaikuttavat ien- kudokseen. Leukemiassa ikenet ovat usein aneemiset, ienhyperplastisen turvonneet ja vuotavat. Cohenin oireyhtymässä kudostuho on nopeaa. Noin 12-vuotiaana puhkeavassa Crohnin taudissa %:lla suumuutoksina on haavoja, aftoja ja ikenissä mukulakivimuodostusta. Etualueen papilloista alkava ikenien liikakasvu on yleistä munuaissiirron saaneilla. Parodontiitti on diabeteksen lisäsairaus ja etenkin puberteetti-ikäiset diabeetikot ovat riskipotilaita. Tupakointi on riski nuorenkin suun terveydelle. RASKAUS JA PARODONTAALIKUDOKSET HLT, yliopisto-opettaja Mervi Gürsoyn mukaan raskausgingiviitti on melko yleistä odottavilla äideillä. Kohonnut estrogeenipitoisuus lisää ikenien hiusverenkiertoa ja heikentää ikenen kudosvastetta. Jo pieni plakkimäärä turvottaa ja lisää ienverenvuotoa.

4 23 Raskausgingiviitin etiologia ja patogeneesi on yhä ratkaisematta. Pahimmillaan parodontopatogeenit saattavat aiheuttaa keskenmenon, raskausmyrkytyksen, ennenaikaistaa synnytyksen ja alentaa syntymäpainoa. Lapselle mahdollistuu parodontaalimikrobien transmissio. Raskausepulis on voimakkaasti verisuonittunutta, turvonnutta ikenen liikakasvua, jota esiintyy yleensä plakin ja hammaskiven takia etualueella n. 1 5 %:lla odottavista. Oireileva epulis voidaan poistaa 2. trimesterin aikana kirurgisesti. Ns. valetaskut ilman kiinnityksen menetystä ovat raskauden keskikolmanneksella yleisiä. Raskausgingiviitti lievenee loppuraskauden aikana ja synnyttäneillä, eikä välttämättä etene parodontiitiksi. Riskejä kroonisen parodontiitin puhkeamisesta äidille ovat yleisien riskien lisäksi odotusajan ja 1.tyypin diabetes, ikä sekä huono ravitsemus. Jo ennen raskauden suunnittelua naisten tulisi huolehtia parodontaalisairauksien ehkäisystä ja ylläpitohoidosta, Gürsoy korosti. Triklosaania sisältäviä suunhoitotuotteita ei suositella odotuksen ja imetyksen aikana. Odotusajan toimenpiteet ajoitetaan eri trimestereille. Tutkimus, diagnoosi, hoitosuunnitelma sekä preventio ja sitouttaminen suoritetaan ensimmäisellä kolmanneksella. Keskikolmanneksella voidaan tehdä korjaavaa hoitoa ja antiinfektiohoitoa. Kolmannen trimesterin aikana vain lyhyet ylläpitohoitokäynnit ovat mahdollisia. AIKUISTEN PARODONTAALITERVEYS Terveys tutkimuksen mukaan suomalaisten hammashoidossa oli tapahtunut myönteistä kehitystä. Suomalaisten lisääntynyt hampaallisuus on professori, dosentti Eija Könösen mukaan tuonut esiin ongelman: taskuhampaiden lukumäärä kasvaa. Oma suun terveydentila koetaan hyväksi tai melko hyväksi. Harjaus suoritetaan useammin. Hampaan pinta, kosteus, kolonisaatio ja streptokokit tekevät perustaa muille bakteereille. Bakteeriyhteisöön mm. lääkkeiden teho on olematon. Mikrobit kiinnittyvät hampaan/juuren pintaan, ientaskun epiteeliin ja muihin mikrobeihin. Gingiviitin biofilmi-infektio on sisäsyntyinen. Mikrobit pysyvät, kun olosuhteet on luotu. Subgingivaaliplakissa on parodontopatogeeneja ja kiinnityskudos altistuu taudinaiheuttajille. Patogeenit säilyvät myös hampaattomassa suussa. Omahoitoon kannustus ja opastus kädestä pitäen sopivilla välineillä on kustannustehokasta hoitoa, Könönen toteaa. Omahoidon seurannassa BOP % (ikenien verenvuoto) on hyvä kannustin ja kontrollointimenetelmä. Hammaskiven poisto koneella tai käsi-instrumentein on Könösen mukaan yhtäläinen teho. Subgingivaalisesti työskennellään sokkona järjestelmällisesti ja tunnustellen. Tulokseen vaikuttavat hampaan morfologia, syvät ja kapeat taskut, sijainti ja furkat. Ylläpitohoito voidaan toteuttaa myös jauhepuhdistimella, tuolloin subgingivaalisesti käytetään glysiinijauhetta ja subgingivaalikärkiä korkeintaan 5 mm taskuihin. Hoitotulos arvioidaan taskujen madaltumisella, plakittomuudella ja tupakoimattomuudella. IKÄÄNTYNEIDEN PARODONTAALISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO HLT, EHL Anna-Maija Syrjälä luennoi ikääntyneiden parodontaalisairauksista. Ikääntyvillä hampaallisuus lisääntyy. Ikä ei aiheuta merkittävästi kiinnityskatoa. Hampaiden asennot, furkat, paikkaukset sekä sairaudet, lääkkeet ja ikenien liikakasvu vaikeuttavat puhdistusta, mitkä lisäävät parodontaalisairauksien riskiä. Ikäihmisellä hampaiden menetys heikentää elämänlaatua suun toiminnan ja ulkonäön aiheuttamien ravitsemuksellisten, psyykkisten ja sosiaalisten muutosten takia. Parodontaalisairaus vaikuttaa tutkitusti sokeriaineenvaihduntaan ja aivohalvausriskiin. Parodontopatogeenien yhteyttä Alzheimerintautiin epäillään. Kuolleisuusriski parodontopatogeenien aiheuttamaan pneumoniaan on olemassa, jos suusta tai proteesista aspiroituu mikrobeja hengitysteihin. Ikääntyneellä diagnosoidaan furkat, hampaiden liikkuvuus ja ienverenvuodot. Tutkimus täydennetään OPTG:lla, bakteerinäytteillä ja hygieniataso arvioidaan. Tavoitteena on helppohoitoiset hampaat, infektiovapaa ja kivuton suu, vähäinen bakteerikuormitus sekä purentakyvyn säilyminen. Hoidosta pitää olla hyötyä ja minimoida haitat. Ikääntyneillä tarkastus ja anti-infektiivinen hoito suoritetaan tiheämmin. Vastaanotolla suuhygienisti suorittaa toimenpiteet normaalisti. Huomioitavia ovat anamneesi, asenne, odotukset, sitoutuminen ja kyky puhdistaa hampaat. Lisäksi pitää arvioida potilaan selviytyminen hoitotilanteista, esilääkityksen tarve ja mahdollinen ab-profylaksia. Hoidossa on muistettava ohentuneet limakalvot ja arkuus sekä nielurefleksi imuritekniikassa. Suuhygienistin osaamisalueeseen kuuluu kotihoidon, vuodeosastojen ja vanhuspalvelutalojen henkilökunnan koulutus ja motivointi ikäihmisen suunhoitoon. Tarvittaessa suuhygienisti kulkee kotipalvelun ja kotisairaanhoidon mukana ikääntyneiden luona. Parodontaalikirurgialle ikä ei ole kontraindikaatio, parodontaaliterveyden säilyminen on mahdollista. Tulokset ovat yhtä hyviä kuin nuorillakin, vaikka luun paraneminen onkin hidastunut.

5 24 TEKSTI PIRKKO TAKALA KUVA KUVAPANKKI Hampaiston implanttihoito IMPLANTTIKIRURGIA Implanttiprotetiikan kehitys alkoi, kun prof. Brånemark oivalsi titaanin ja luukudoksen fysikaalisen liitoksen. Implanttien tuotekehittely jatkuu parempia materiaaleja ja teknisiä ratkaisuja etsimällä. Implantin tarkoitus on korvata menetetty hammas, luennoi EHL, suukirurgi Antti Pihakari. Hammasimplantteja asetetaan Suomessa vuosittain n Tämä kertoo hyvistä hoitotuloksista. Implanttien luutumisessa, ossointegraatiossa, on päästy lähelle 100 %. Tulokseen vaikuttavat implanttien kehittyminen sekä kirurgiaan tulleet luusiirrot, keinoluusiirteet ja erilaiset kalvotekniikat, joilla voidaan lisätä tai korvata vähäistä luumäärää parantamaan implantin asemointia. Kalvon kiinnitys estää pehmyt/sidekudoksen kasvua poistokuoppaan. Implanttikirurgia ja -protetiikka ovat käsityötä ja erikoisosaamista. Jo suunnittelussa ennen toimenpiteitä riskit on minimoitava. Tulevan implantin ympäristö, haavan paraneminen, syöpähoidot, lääkkeet, oikomiset ja kudoksen käsittelyt on huomioitava. Paras implantin paikka on alainkisiivialue, huonoin ylämolaarialue, jossa poskiontelo on lähellä. Vanhuksilla hohkaluu on onteloista, mikä heikentää implantin luutumista. Infektioriskejä implantin asettamiselle ovat ikä, sukupuoli, diabetes, ektodermaalinen dysplasia, HIV/AIDS, osteoporoosin/osteopenenian ennuste. Riskejä ovat myös reuma- ja sjögrenin syndroomalääkkeet, kemoterapia aktiiviseen syöpään, sädehoito, munuaisinsuffisienssi, läppäproteesi ja sydäninfarkti. Vain oireettoman, periksi antamattoman ja kiertämistä kestävän implantin päälle voidaan valmistaa kruunu. Rtgkuvalla ei voi varmistaa ossointegraatiota. 2-vaihe-implantissa tappi jää näkyviin ja jätetään paranemaan. Ikä ei ole este implantin teolle, mutta implantteja ei aseteta mielellään alle 20-vuotiaalle; leukaluut kasvavat jopa 25 vuoteen saakka. Valmiin implantin riskit voivat liittyä harrastuksiin, työhön tai terveydentilan muutoksiin. Myös implanttimateriaali, tekninen suorittaminen/vika, hoidon ylläpito, seuranta sekä puutteellinen omahoito saattavat olla riskitekijöitä. IMPLANTTIPROTETIIKKA EHL Timo Suojärven mukaan hyvä suunnittelu ja esitietojen kartoitus takaa onnistuneen implantin. Suunnittelussa arvioidaan implantin tarve, tuore puutos, purenta ja omahoidon taso. Haasteita implantille asettavat terveys, purennan epäsuhtaisuus, vääristynyt purenta, dysfunktio ja realistiset odotukset. Hoidon tarkoitus ei ole korvata omia hampaita, vaan puuttuvia hampaita. Suunnittelu aloitetaan lopputuloksen

6 25 visualisoinnista proteettisesti. Proteettislähtöisen suunnitelman välittäminen kirurgiseen vaiheeseen ja implantin asemointiin voidaan tehdä joko perinteisin laboratoriovalmistein tai tietokoneohjatusti. Visualisointiin on käytössä useita CAD/CAM ohjelmistoja. Implanttijärjestelmiä ja valmistajia on nykyään useita. Eroja on sekä implantin muodossa ja pintakäsittelyssä että jatkevalikoimassa, käsittelytavoissa, liitoselementissä ja asetussyvyydessä. Hoidon kulku on samankaltainen. Kruunu/päällirakenne jäljennetään joko tehdas- tai yksilöllisellä lusikalla. Materiaaleja valittavana on päällepolttoposliini-, sementoitava keraaminen tai composiittikruunu. Kruunu kiinnitetään ruuvilla tai sementillä, joista ruuvin irrotus on helpompaa. Implantin puhdistus opetetaan asiakkaalle kädestä pitäen värikoodatuilla hammasväliharjoilla tai harjatikuilla. Kontrollikäynnillä varmistetaan toiminta kysymällä väliharjan väri. Tarkastusvälit ja ylläpitohoito määritellään hml/shg vuorotteluna. Ensimmäisen tarkastuksen tekee aina implantin tekijä. Ientaskumittarilla saa ja pitää sivellä keinojuuren pintaa. Jos tulee märkää tai verta, varataan aika hammaslääkärille. IMPLANTIT PARODONTOLOGISELTA KANNALTA Dosentti, EHL, HLT Susanna Paju luennoi implanteista parodontologin näkökulmasta. Implanttia ympäröivässä pehmytkudosliitoksessa ei ole kiinnityskudossäikeitä. Peri-implanttisairauksia ovat perimukosiitti ja peri-implantiitti. Pehmytkudokseen rajoittuva perimukosiitti on gingiviittiin verrattava palautuva muutos. Perimukosiitti on yleistä implanttipotilailla ja implanteissa. Peri-implantiitti on parodontiittiin verrattavaa alveoliluun resorboitumista, jossa menetetään osseointegraatiota. Yleisyys %:lla potilaista. Tulehduksen ja kudostuhon aiheuttavat bakteerikertymät ja biofilmin muodostuminen implantin ympärille. Implanttisairauksien riskitekijöitä ovat yleisimpien riskien lisäksi implantin rakenteeseen liittyvät tekijät, keratinisoitunut ien sekä aiemmin sairastettu ja hoitamaton parodontiitti. Jos hampaat poistetaan parodontiitin takia, bakteerit eivät häviä, mutta määrä voi vähentyä. Peri-implanttisairaudet etenevät nopeasti. Implantin ympäryskudosta voidaan kevyesti tutkia WHO-sondilla. Terve tasku on yleensä alle 4 mm, joskus voi olla myös pseudotaskuja. Syvä, vuotamaton tasku ei ole ongelma. Verenvuoto on tulehduksen merkki ja riskitekijä. Märkävuoto on merkki hoitoa vaativasta aktiivisesta tulehduksesta. Implantin rakenne ja sementtiylimäärät saattavat aiheuttaa märkävuotoa. Implanttia seurataan asettamisesta 1, 3, 5 vuoden jälkeen. Implantti pysyy kiinni 1 mm kiinnityksellä, mutta jos implantti heiluu, se on irti. Luukadon syynä ovat trauma, purentarasitus tai toistuvat jatkeiden irrotukset ja kiinnitykset. Biofilmi ja kalkkeutumat poistetaan säännöllisesti. Tavallinen UÄ-kärki, teräs ja titaanikyretit karhentavat implantin pintaa. Tefloniset-, hiilikuitukyretit sekä UÄ muovi- tai keraamisella kärjellä eivät karheuta. Ei-absortoivia kiillotuskuppeja, kumikärkiä ja harjoja voi käyttää, myös ilma-abraasiota. Ylläpitoa voi täydentää CHX-putsilla. Suuvesiä kuuriluontoisesti. Tavoitteena on komplikaatioiden ehkäisy, terve ympäryskudos ja muuttumaton osseointegraatio Susanna Paju toteaa lopuksi. IMPLANTTIHOIDON ASIAKAS SUUHYGIENISTIN VASTAANOTOLLA Osaava, ennakoiva ja vastuuntuntoinen henkilökunta sekä rauhallinen tehtävien suorittaminen lisäävät implanttiasiakkaan turvallisuutta suuhygienistit Tarja Kirjatankki ja Laura Poikonen kertoivat. Kaikilla tutkimukseen ja hoitoon osallistuvilla on tärkeä rooli asiakkaan hoidossa. Hyvä vuorovaikutus lisää asiakkaan hoitomyönteisyyttä, tyytyväisyyttä, omahoidon toteutumista ja suun terveyttä. Suuhygienistin tehtävä on sairauksien ehkäisy ja hoito sekä terveyden edistäminen. Implanttipotilaalla ei voida keskittyä vain implantin ympäryskudoksenhoitoon, koko suun hoito on tärkeää. Säännöllinen ja huolellinen kotihoito takaa implantin hyvän toimivuuden. Implanttipotilaiden ylläpitohoidossa yhteistyö hoitotiimin jäsenten kesken pitää olla tiivis. Suuhygienistin on perehdyttävä implanttipotilaan potilasasiakirjoihin ja dokumentteihin. Omahoidosta tulee asiakkaalle antaa sama viesti koko hoitotiimiltä. Omahoidon oppiminen vaatii paljon aikaa ja harjoittelua. Kaikki terveyteen vaikuttavat asiat kuten ateriarytmi, tupakointi, alkoholi, hampaiden hoitotuotteet pitää huomioida ohjauksessa. Vähäinenkin asiakaslähtöinen neuvonta on tehokasta. Oma asenne, ammatti- ja viestintätaidot ovat lähtökohtia hyvinkin vaikeiden ja mukavuusalueen ulkopuolisten asioiden neuvonnassa. Potilaan ikä, elämänkokemukset, tiedot, taidot ja asenteet voivat hankaloittaa vuorovaikutusta, mutta ne on huomioitava. Esitiedot, tutkimus ja hyvä hoitosuunnitelma ovat onnistuneen implanttihoidon perusta. Pilareina onnistuneelle lopputulokselle on asiakaslähtöinen hoito ja neuvonta, yhteistyö eri ammattilaisten kesken, hyvä potilaskommunikaatio sekä asiakkaan motivoiminen. Tekstin tukena on käytetty luentotiivistelmiä.

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mirkka Järvinen Shg,TtM, TtT-opisk., projektityöntekijä, Vantaa Jorma Suni Johtava ylihammaslääkäri, Vantaa Taustaa Vantaan tutkimusosiolle Kansainvälisesti

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Suun terveys osana hyvää ravitsemusta

Suun terveys osana hyvää ravitsemusta www.denta.fi Suun terveys osana hyvää ravitsemusta 27.1.2015 Suuhygienisti, Ttm Anna Dahlgren -Kuvat poistettu Terve suu Terve suu on kokonaisuus, jolla tarkoitetaan oireettomia hampaita ja niiden kiinnityskudoksia

Lisätiedot

hyvinvointia suunterveydestä SUUNTERVEYDEN PUOLESTA FÖR GOD MUNHÄLSA

hyvinvointia suunterveydestä SUUNTERVEYDEN PUOLESTA FÖR GOD MUNHÄLSA hyvinvointia suunterveydestä SUUNTERVEYDEN PUOLESTA FÖR GOD MUNHÄLSA Suun kautta soteen Hyvä suunterveys on osa yleisterveyttä. Suun ongelmat vaikuttavat ruokailuun ja ravintoon, heikentävät kroonisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Proteettisen hoidon suunnittelu ja perusteet. Kaija Hiltunen Hammaslääketieteen laitos

Proteettisen hoidon suunnittelu ja perusteet. Kaija Hiltunen Hammaslääketieteen laitos Proteettisen hoidon suunnittelu ja perusteet Kaija Hiltunen Hammaslääketieteen laitos Kurssin sisältöä: peruskäsitteistöä protetiikan mahdollisuudet labravaiheet proteesien jaottelu hoidon tarpeen arvio

Lisätiedot

411 Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan hoitokäynti

411 Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan hoitokäynti 1 HAMMASLÄÄKÄRIEN - JA SV-KOODIEN TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIEN TOIMENPIDELUETTELOSSA MÄÄRÄTTYJEN JA SAIRAUSVAKUUTUKSEN PALAUTUSTAKSASSA MÄÄRÄTTYJEN TOIMENPITEIDEN 1.9.2001 LUKIEN Tutkimukset 201 Tutkimus,

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA

SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA EHL, HLT Päivi Siukosaari, suugeriatrian erityispätevyys Yliopistohammasklinikka suu on ensimmäinen osa ruuansulatuselintä ruokavaliolla on yhteys suun terveyteen

Lisätiedot

Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä?

Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Annukka Vuorinen Marjo Tipuri 4.6.2014 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi 2000- luvun yhteiskuntapolitiikan tavoitteista niin kansallisella kuin Euroopan

Lisätiedot

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi?

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Tervettä elämää munuaissairauden kanssa - Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Suuhygienisti, sairaanhoitaja Heidi Hänninen Tays/Suu- ja leukasairauksien poliklinikka Suun terveys osana

Lisätiedot

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas Kissaa on suuhun katsominen Kissojen hampaidenhoito-opas Kissa ei osaa hoitaa hampaitaan Aikuisella kissalla on 30 hammasta. Hampaan näkyvää osaa kutsutaan kruunuksi ja ikenen alla olevaa osaa juureksi,

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Juha Talonpoika. Oikea instrumentti. opas parodontologiseen hoitoon

Juha Talonpoika. Oikea instrumentti. opas parodontologiseen hoitoon Juha Talonpoika Oikea instrumentti opas parodontologiseen hoitoon Sisällys Parodontiitin patogeneesi...4 Kolme potilasryhmää...5 Potilaat joilla ei ole pitkälle edennyttä parodontiittia eli parodontiittivapaat...

Lisätiedot

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille

Lisätiedot

Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen

Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen Kukka-Maaria Leivonen, osastonhoitaja, suuhygienisti, TtM Sari Kyytinen, terveyden edistämisen asiantuntijahammaslääkäri Palveluntarve ja mitoitukset suun terveydenhuollossa

Lisätiedot

Parodontologinen hoito suuhygienistillä Parodontologinen hoito suuhygienistillä, laaja Parodontologinen hoito suuhygienistillä, erittäin laaja

Parodontologinen hoito suuhygienistillä Parodontologinen hoito suuhygienistillä, laaja Parodontologinen hoito suuhygienistillä, erittäin laaja KK-hinnoitteluohjelma sisältää: 1) Rajattoman määrän hammaslääkärin tarkastuksia sopimuskautena 2) Rajattoman määrän suuhygienistikäyntejä sopimuskautena 3) Kaikki tarvittavat röntgentutkimukset 4) Kaiken

Lisätiedot

19th January 2008 EHL Pertti Väisänen 19th January 2008 EHL Pertti Väisänen

19th January 2008 EHL Pertti Väisänen 19th January 2008 EHL Pertti Väisänen When to do surgical treatment instead of conservative periodontal treatment? TALLINNA 19th, January 2008 Kroonisen aikuisparodontiitin etiologia Plakin kerääntyminen Subgingivaalisen plakin kypsyminen

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

3M ESPE. Miellyttävää hammashoitoa. Tavoitteena. terveellinen hymy Clinpro Prophy Powder glysiini (aminohappo) puhdistusjauhe

3M ESPE. Miellyttävää hammashoitoa. Tavoitteena. terveellinen hymy Clinpro Prophy Powder glysiini (aminohappo) puhdistusjauhe 3M ESPE Miellyttävää hammashoitoa Tavoitteena terveellinen hymy Clinpro Prophy Powder glysiini (aminohappo) puhdistusjauhe 3M ESPE Clinpro Prophy puhdistusjauhe Indikaatiot Powder Supra- ja subgingivaalisen

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

Joka viidennen aikuisen vaiva

Joka viidennen aikuisen vaiva Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta

Lisätiedot

Hammaslääkärikeskus Apollonia

Hammaslääkärikeskus Apollonia APOLLONIA 1 Hammaslääkärikeskus Apollonia Vuonna 1987 perustettu HML-keskus Apollonia on nimetty hammaslääketieteen suojelupyhimyksen Apollonian mukaan. Vastaanottomme sijaitsee ydinkeskustassa historiallisessa

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Hammasimplantin avulla voit jälleen nauttia elämästä...

Hammasimplantin avulla voit jälleen nauttia elämästä... Hammasimplantin avulla voit jälleen nauttia elämästä... Lisätietoja BIOMET 3i -hammasimplanttiratkaisuista Saat lisätietoja hammasimplanteista lukemalla koodin älypuhelimellasi. Suuren rahoitusalan yrityksen

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

infektiivisen parodontaalihoidon toteutuksessa UÄ-laitteet anti-infektiivisen 27.10.2005 Seinäjoki 1

infektiivisen parodontaalihoidon toteutuksessa UÄ-laitteet anti-infektiivisen 27.10.2005 Seinäjoki 1 UÄ-laitteet anti-infektiivisen infektiivisen parodontaalihoidon toteutuksessa 27.10.2005 Seinäjoki 1 Yleistä Perustuu korkeataajuiseen tärinään, ei mekaanisen voiman käyttöön laitteesta riippuen kärjen

Lisätiedot

HUOLEHDI HAMPAISTASI Vahvista terveyttäsi

HUOLEHDI HAMPAISTASI Vahvista terveyttäsi HUOLEHDI HAMPAISTASI Vahvista terveyttäsi MIELENTERVEYSKUNTOUTUJA JA SUUN TERVEYS PSYYKKINEN SAIRAUS VAIKUTTAA SUUN TERVEYTEEN MONIN TAVOIN Useat psyykenlääkkeet kuivattavat suuta. Syöminen on silloin

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO SUUN JA HAMPAIDEN HOITO www.eksote.fi Voit itse pitää huolta suun ja hampaiden terveydestä syömällä terveellisesti, harjaamalla hampaasi kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla ja käymällä säännöllisesti

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle kunnan on lakisääteisesti järjestettävä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi. KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys

Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi. KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys Hoitokriteerit Leukakirurgia Kiireellisen hoidon kriteerit,

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Hammasimplanteilla. Esite potilaille

Hammasimplanteilla. Esite potilaille Hammasimplanteilla TURVALLISESTI ESTEETTINEN LOPPUTULOS Esite potilaille Hyvä lukija Hampaiden implanttihoito tehdään noudattaen luonnon esimerkkiä. Omien hampaidesi toiminta palautuu täydellisesti samalla

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN. Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö

RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN. Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö RASKAUSHORMONIEN VAIKUTUKSET SUUHUN Hormonitoiminnan muutokset raskauden aikana Suun ph laskee, suu happamoituu

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus TIEde Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS T2250 SUUNTERVEYS (muuttujat lihavoituna) Tutkittavan numero 2) Päivämäärä..200 3) Tallentaja: SUUT_ANTIB 5) Antibioottisuojaus:

Lisätiedot

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta.

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. TerveysInfo suu Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. Hakusanat: hoito, suu, sairaudet, oireet Diabeetikon suunhoito Lehtisessä kerrotaan diabeetikon suunhoidosta. Hakusanat: hampaidenhoito,

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

SUU JA YLEISSAIRAUDET

SUU JA YLEISSAIRAUDET SUU JA YLEISSAIRAUDET YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT 29.11.2012 Scandic Marina Congress Center EHL, LL Tanja Ketola-Kinnula Apulaisylihammaslääkäri Lohjan suun terveydenhuolto SUU INFEKTIOFOKUKSENA TAUSTALLA NE TAVALLISET

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Ikäihmisten suun terveydenhoito 18.5.2016 Helsinki

Ikäihmisten suun terveydenhoito 18.5.2016 Helsinki Ikäihmisten suun terveydenhoito 18.5.2016 Helsinki Niina Nivala-Huhtaniska Suuhygienisti Länsi-Pohjan shp ky/hammas- ja suusairauksien poliklinikka niina.nivala-huhtaniska@lpshp.fi Tietoa on mutta ei tekoja?

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan?

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Stick Techin kuitulujitteiset hoitoratkaisut www.sticktech.com Stick, everstick Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Kysy miellyttävästä, hampaitasi säästävästä hoitoratkaisusta hammaslääkäriltäsi.

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro!

Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro! Su(u)n vuoro! Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro! Tupakkatuotteet vahingoittavat koko elimistöä. Tupakointi aiheuttaa useita sairauksia sekä vaikeuttaa monien sairauksien hoitoa ja heikentää

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan Kehitys ja markkinointi GutGuide Oy www.toothguide.fi I www.gutguide.fi Veli-Matti Mäkinen I veli-matti.makinen@gutguide.fi

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LAKISÄÄTEISET ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 ALKAEN

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LAKISÄÄTEISET ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 ALKAEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LAKISÄÄTEISET ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 ALKAEN Maksukatto (L 6 a ) 679,00 691,00 1 Terveyskeskuksen avohoidon maksut (A 7 ) Terveyskeskuslääkärin vastaanotto a) vuosimaksu b)

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 perusturva ja terveydenhuolto terveydenhuolto 4/2014 LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 Riskiseulonta Tehostettu ehkäisyohjelma Purenta/ oikominen Odottavat vanhemmat neuvolaterveydenhoitaja

Lisätiedot

PARODONTOLOGISET HOITOKÄYTÄNNÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN TERVEYSKESKUKSISSA

PARODONTOLOGISET HOITOKÄYTÄNNÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN TERVEYSKESKUKSISSA PARODONTOLOGISET HOITOKÄYTÄNNÖT PÄÄKAUPUNKISEUDUN TERVEYSKESKUKSISSA Lilli Vuorinen HLK Hammaslääketieteenlaitos Helsinki 04.04.2011 Syventävä tutkielma lilli.vuorinen@helsinki.fi Ohjaajat: HLT, EHL Päivi

Lisätiedot

HAMMASIMPLANTTIPOTILAAN HOITOPROSESSI

HAMMASIMPLANTTIPOTILAAN HOITOPROSESSI Opinnäytetyö (AMK) Suun terveydenhuollon koulutusohjelma 2011 Elina Laakso, Sanna-Mari A. Lehto & Sanna-Mari S. Lehto HAMMASIMPLANTTIPOTILAAN HOITOPROSESSI Kirjallisten potilasohjeiden ja hammasimplanttihoitoprosessin

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot