REPORT OF THE INTERACTIVE WORKHOP TULEVAISUUDEN TYÖ MILLAISTA OSAAMISTA TARVITAAN?

Transkriptio

1 REPORT OF THE INTERACTIVE WORKHOP TULEVAISUUDEN TYÖ MILLAISTA OSAAMISTA TARVITAAN? Helsinki Finland 23 rd October 2012

2 Table of contents Introduction... 3 The interactive workshop: Tulevaisuuden työ millaista osaamista tarvitaan?... 5 Session 1 - Digital Mosaic Session... 8 Session 2 - Open Space Technology Group Reports... 9 OST Speaker s Corner Short feedback from the Groups Interactive Workshop Feedback Talking Stick Ceremony ANNEXES Annex A: Images and photo album from the workshop Annex B The participatory and co-creative methods of the workshop Annex C: profile of the workshop co-creation experts

3 Introduction CIMOn järjestämän työseminaarin Tulevaisuuden työ millaista osaamista tarvitaan? tavoitteena oli pohtia mm. seuraavia kysymyksiä: Millaista osaamista tulevaisuuden työpaikoilla tarvitaan? Tuottaako koulutus työelämän tarvitsemia osaajia? Mikä on kansainvälisyyden rooli työelämässä? Miten hanketoiminta voisi tukea osaamisen kehittämistä ja osaamistarpeiden ennakointia? Tilaisuus oli suunnattu kaikille, jotka työssään tai elämässään kohtaavat työelämän osaamistarpeisiin liittyviä kysymyksiä, ja joita tematiikan kehittäminen kiinnostaa. Aamupäivän Demos Helsingin vetämässä työpajassa pureuduttiin Kaipaako työelämä kansainvälistä osaajaa -selvityksen teemoihin: kansainvälisyyden merkitykseen työelämässä nyt ja tulevaisuudessa, ja kansainvälisyyden sekä globaalien megatrendien ja työn mielekkyyden yhtymäkohtiin. Iltapäivän työpajassa osallistujat määrittelivät itse keskustelujen sisällön annettujen yleisten teemojen pohjalta. Yhtenä tavoitteena oli myös saada uusia hankeideoita toteutettavaksi Elinikäisen oppimisen ohjelmassa. LLP-ohjelman hakukierroksen 2013 painopisteiden teemoja ovat esimerkiksi osaamisen kehittäminen työelämän tarpeita vastaavaksi, alakohtaisten yhteenliittymien muodostaminen koulutuksen työelämävastaavuuden ja opetussuunnitelmien kehittämiseksi, avaintaitojen kehittäminen sekä oppilaitosten ja työelämän välisen yhteistyön tiivistäminen. Fasilitointi tapahtui osittain englanniksi, mutta varsinaisena työkielenä oli suomi. Tilaisuus oli osa New Skills verkoston sekä Kaipaako työelämä kansainvälistä osaajaa hankkeen toimintaa. New Skills verkosto New Skills verkosto on komission rahoittama ns. temaattinen verkosto, jossa on mukana LLPohjelman kansallisia toimistoja14 maasta. Verkosto on järjestänyt useita kansainvälisiä seminaareja, joissa on pohdittu työpaikoilla tarvittavaan osaamiseen, osaamistarpeiden ennakointiin sekä koulutuksen ja työelämän vuoropuhelun tiivistämiseen liittyviä kysymyksiä. Keskeisenä tavoitteena on ollut myös new skills -teemaan liittyvien LLP-hankkeiden tulosten ja hyvien käytäntöjen esiin nostaminen. Lisätietoja: Agenda for new skills and jobs (Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma): 3

4 Kaipaako työelämä kansainvälistä osaajaa selvitys Kaipaako työelämä kansainvälistä osaajaa -selvityksessä kartoitetaan yritysten ja työnantajien näkemyksiä kansainvälisen osaamisen ja kokemuksen merkityksestä työelämässä. Näkemyksiä kysytään paitsi työelämän edustajilta myös oppisopimuksella valmistuneilta sekä 2. asteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneilta opiskelijoilta. Kansainvälisyyttä tarkastellaan suhteessa yhteiskunnallisiin megatrendeihin ja työn mielekkyyden kysymyksiin. CIMO rahoittaa selvityksen, ja se on tilattu Demos Helsingiltä. Vastaava asiantuntija Katriina Lammi-Rajapuro vastaa hankkeesta CIMOssa. Lisätietoja: e Seminaarin ohjelma Ilmoittautuminen ja kahvi Johdanto päivään New Skills -verkoston esittely Työskentelysessio I: Kansainvälistä vai globaalia tulevaisuuden työt ja osaaminen Salaattilounas Työskentelysessio II: Open Space Yhteenvetoa keskusteluista Seminaarin päätös 4

5 The interactive workshop Tulevaisuuden työ millaista osaamista tarvitaan? The workshop involved and actively engaged around 60 experts representing educational sector. The main objectives of the interactive workshop were to: Stimulate valuable content delivery: get new insights and recommendations for further actions. Engage the participants in active work to be able to valorize practices and experiences, but also share and translate knowledge to the personal needs & context of participants. Be fun, enjoyable, creative and efficient, to stimulate active exchange and networking and to keep attention of the participating experts. The programme and approach was co-designed by the CIMO team with representatives from DEMOS and FUTOUR. The event combined several important ingredients for success: a thorough prior planning, an organizational and logistic support from the Cimo staff in Helsinki, an extremely collaborative spirit among all participants and the experience of the facilitation team. The tight timing and the need to mobilize the participants around issues that were in their heart and mind led to the choice of combining the Digital Mosaic brainstorming methods of FUTOUR with an abridged version of Open Space Technology (OST), allowing for a quick but yet deep collection of suggestions, proposals and ideas for future actions. You may find a more detailed description of these two participatory methods and techniques in annex B, the link to the photo album on annex A and a profile of the facilitating team in annex C. The workshop was launched with a brief description of the importance of applying participatory methods and techniques in events such as this one, to activate and harness the collective intelligence of the participants. This is also because in more and more cases the audience collectively knows much more than most speakers and prefers to be active and participate rather than being a passive spectator anesthetised by unfortunately often tedious slides presentations. So the adoption of participatory methods and facilitation techniques such as Open Space Technology and digital Mosaic helped to open the hearts and minds of the participants and to stimulate a direct, passionate and responsible engagement throughout the workshop. Digital Mosaic After a brief introduction on the use of interactive methods to engage all the energy and intelligence of participants the FUTOUR team introduced with the Demos team the questions to be discussed and analysed with the Digital Mosaic. These were presented by an expert for a few minutes and discussed in small groups. The digital brainstorming system allowed each group to read, analyse and comment each topic so as to provide a shared vision on each issue. 5

6 The objectives of the Digital Mosaic session were to discuss and assess the importance given to international and global skills for the future. The results of the digital mosaic session will be used in the research Kaipaako työnantaja kansainvälistä osaajaa?. The Digital Mosaic questions were: 1. WHAT IS "INTERNATIONALITY" AND GLOBAL IN DIFFERENT LEVELS OF EDUCATION? 2. IN WHICH WAYS CAN INTERNATIONALISATION AND GLOBALIZATION CAUSE INEQUALITY? 3. HOW CAN PEOPLE INCREASE THEIR INTERNATIONAL AND GLOBAL EXPERIENCE? 4. WHAT ARE THE SKILLS, OR COMBINATION OF SKILLS, THAT WILL BECOME RELEVANT IN FUTURE WORKING LIFE? The written outcomes of each question and discussion were discussed and analysed by the participants to identify common patterns and emerging issues. Open Space After lunch the facilitator from FUTOUR team described how the Open Space Technology (OST) method worked and invited all participants to propose ideas and issues on the basis of the main workshop question: WHAT ACTIONS SHOULD WE PERFORM TO ENSURE THAT THE SKILLS NEEDED IN THE WORKING LIFE TODAY AND IN THE FUTURE ARE AVAILABLE AND DEVELOPED? MITÄ TOIMENPITEITÄ TARVITAAN, JOTTA VARMISTETAAN TYÖPAIKOILLA TARVITTAVA OSAAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA? Group promoters proposed 9 topics and the other participants joined the working groups they were most interested in. On the basis of this demand driven, bottom up approach, some groups merged and 8 working groups were launched. Every group promoter was given specific instructions and a report template to collect information on the main topics discussed in the group, the conclusions reached and possible action points. As the OST method is based on responsibility and passion each group self-organised and shared tasks to discuss, keep the time, create a written report, a poster and identify a spokesperson for a short presentation during the speaker s corner. Before the launch of the OST workshop, to help participants be aware of the behaviours that help groups be more effective, the facilitator illustrated briefly what are the do s and don ts that can make a participatory meeting (or any meeting) a success or a total disaster. These are presented in the two tables below. 6

7 Group reporters were asked to make sure that when writing the group session report it could also be read and understood by the people who did not participate to their group. For example by transforming notes or jotted data into meaningful sentences. And they were also reminded to keep writing the report while the discussion was going on and not at the end as some important ideas could be forgotten. OST groups worked intensely for about one hour and a half sharing ideas, identifying critical points, suggestions and establishing new partnerships for collaboration in the future. Towards the end of the group session all groups prepared a presentation to report briefly (three minutes) the main group outcomes at the OST speaker s corner just after the working session. The outcomes of the abridged OST workshop (a normal one lasts about two days and a half), are presented below. Even if time was short one can see how productive people can be when they identify a good reason to do so. As final feedback, during the talking stick ceremony each participant could say a couple of words about their experience and feelings with the facilitated interactive workshop. 7

8 Session 1 - Digital Mosaic Session Session aikana osallistujat keskustelivat ryhmissä kansainvälisyyteen ja osaamiseen liittyvistä kysymyksistä. Keskustelukysymykset olivat: 1. Millaista hyötyä kansainvälisestä osaamisesta voi olla eri koulutustasoilla? 2. Millä eri tavoin kansainvälinen kokemus tai sen puute voi aiheuttaa epätasa-arvoa? 3. Millaisilla eri tavoilla ihmiset voivat lisätä kansainvälistä tai globaalia kokemustaan? 4. Mitkä osaamisyhdistelmät tulevat olemaan relevantteja tulevaisuuden työelämässä? Keskusteluissa nousseita ajatuksia hyödynnetään Kaipaako työelämä kansainvälistä osaajaa selvityksessä, joka julkaistaan tammikuussa

9 Session 2 - Open Space Technology Group Reports Ryhmä 1: Opettajasta oppimisen mahdollistajaksi Opiskelijoiden itsetunnon vahvistaminen ja tukeminen arvioinnin laatu ja sosiaalistaminen. Haasteellisempia tehtäviä opiskelijoille. Valmentaminen ei ole kaikille opettajille itsestäänselvyys vielä enemmän perinteistä tapaa opettaa. Ratkaisukeskeinen oppiminen tehokkaampaa kuin tiedon ja opitun toistaminen. Opiskeluun enemmän reflektointia ja mielipiteen ilmaisua. Yleensä siihen mitä arvioidaan, sen ohjaamiseen myös panostetaan. Opinnoissa substanssi tunnistetaan, mutta muu osaaminen jää usein hämäräksi. Itsearviointiin ohjaaminen olisi tärkeää opetuksessa. Pienentyykö opettajan rooli jos hänen toimenkuvansa muuttuu enemmän valmentajaksi/tutoriksi? Opiskelijoiden ohjaaminen vie enemmän aikaa kuin perinteinen luennoiminen ja vaatii myös opiskelijoilta enemmän itseohjautuvuutta. Miten tuotetaan tietoa yhteisesti? Esim. portfoliot, työharjoittelu Erilaisten oppijoiden tukeminen. Some mahdollistaa tiedon tuottamisen näkyväksi eri tavoilla, antaa enemmän mahdollisuuksia tiedon tuottamiseen (Facebook, Twitter, Linkedin). Somessa palaute tulee nopeasti, mikä innostaa oppimaan. Oppiminen on avointa. Myös opettajat oppivat opettaessaan. Ongelmana perinteisesti ajattelevat opettajat sekä konservatiiviset opiskelijat taustalla perinteiset ja konservatiiviset lukiot ja lukio-opetus. Lukion suorituskeskeisyys ja tähtäimessä yo-kirjoitukset. Opettajankoulutus keskeisessä asemassa. Harjoittelusysteemin uudelleen arviointi. Luovuus mukaan kaikkeen opetukseen, peruskoulusta lähtien. Tulevaisuus on verkostoissa. Opintoaikojen lyhentäminen vs. opintojen laatu. Onko opinnoissa liikaa joustavuutta? Opetussuunnitelmien kehittämisen dynaamisuus erilaista eri aloilla esim. IT-ala. Opetustilojen uudistaminen keskeistä. 9

10 Mihin tiedemaailmassa häviää soveltaminen ja monitieteisyys? Luodaan oppimisympäristöillä mahdollisuuksia tiedealojen väliseen kohtaamiseen. Ryhmä 3: Kansainvälisen/akateemisen liikkuvuuden merkitys opiskelijoille ja henkilökunnalle osaamisen kehittämisessä Keskeisiä hyötyjä: - Suppealla osaamisella ei pärjää! - Kansainvälinen liikkuvuus mahdollistaa pääsyn mielenkiintoisiin harjoittelupaikkoihin, joita ei ole tarjolla Suomessa. - Kansainvälisen verkoston merkitys esim. taidepuolella o omat työt ja nimi esille o o löytää itsensä taiteilijana, kun joutuu kohtaamaan oman alan eri näkökulmasta kansainvälisille messuille pääsy tärkeää kysyntää ryhmävaihdoille, jotta pääsisi esim. messuille - Uran kannalta ulkomaanjakso on tärkeä o verkostot o kielitaito o kansainvälisen kokemuksen arvostus - Ammatillisen osaamisen vahvistuminen ja oman alan kansainvälisen kontekstin ymmärtäminen o omat vahvuudet, kehitystarpeet - Yliopistoissa ulkomaisten vieraiden luennot, jäävät Suomeen opettamaan ym. Haasteita, kehitettävää ja ratkaisuehdotuksia: - Miten taataan tasa-arvoiset mahdollisuudet lähtöön? o taloudellisten resurssien puute o perhe ym. syyt ulkomaille lähdön palveluiden tulisi kehittyä: asunto, aviopuolisolle töitä, lapsille koulu yms. Yksin näiden järjestäminen on vaikeaa o Auttaisiko sopimus yhteistyökumppaneiden kesken? Verkostoitumisen merkitys. - Verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeää o yliopistojen kohdalla voisi kehittää o ammatillisella puolella hyviä kokemuksia, esim. Ereivet verkosto (ereivet.net) o tukipalveluiden kehittäminen verkostoina perheille o työelämän kanssa verkostoituminen - Kansainvälisen osaamisen tunnustamisen ongelmat o luottamuskysymys o lain vaatimukset sosiaali- ja terveysalalla, yhteistyön merkitys o oppimissopimus o ulkomaiset harjoittelut, kv kompetenssin määrittely, kansainvälisten taitojen arvioinnin ongelmat o pitäisikö kansainvälinen osaaminen nostaa erilliseksi kokonaisuudeksi? auttaisi myös opiskelijaa tunnistamaan ja täydentämään osaamistaan sekä markkinoimaan sitä työnantajille 10

11 - Oman osaamisen ja oppimisen tunnistaminen ja soveltaminen käytäntöön o Paluubriiffauksen tärkeys, kun palaa ulkomaajaksolta Auttaa tunnistamaan taidot, joita on oppinut o Miten esim. opettaja voi helpoiten tuoda opettajavaihdossa oppimansa asiat käytännön työhön? Voi auttaa asioiden eteenpäin viemisessä mikäli esim. opettajavaihdoissa vaihtoon lähtee e kaksi opettajaa kerrallaan - Oppimistavoitteiden määrittely liikkuvuusjakson osalta o osaaminen konkretisoituu o reflektoinnin ja paluuorientoinnin merkitys - Miten harjoittelu opiskeluvaihdon jatkoksi? - Miten jatkumoa kansainvälisyyteen koulutuksen eri asteilla? - Rahoituksen paineet kasvavat 55 opintopisteen vaatimuksen mukana o Haasteet vaihdolle - Miten saadaan yritysten kanssa sovittua ulkomaanjaksoista? Esim. Norjassa yritykset lähettävät työntekijöitä/oppisopimusopiskelijoita ulkomaille. Ryhmä 4: Korkeakoulujen ja työnantajien välinen työnjako osaamisen kehittämisessä Kysymyksenasettelu: yritysten sitoutuminen yhteistyöhön, suunnittelun aikajänne (korkeakoulujen ja yritysten suunnittelusyklien yhteensovittaminen), lähtökohtana ala vai koulutusohjelma, missä opitaan työelämävalmiudet (työpaikalla vai koulutuksessa) muutoksen nopeus määräävä: yrityksillä vaikeuksia määrittää mitä haluavat, sillä tarpeet voivat muuttua nopealla tahdilla kuinka pitkällä aikavälillä toimitaan? Hyviä käytäntöjä korkeakoulujen ja työnantajien yhteistyöstä: alumniyhteistyö: palautteen kerääminen alumnien kautta, rakentavat kumppanit, miten rakennetaan toimiva dialogi (ei aina lomakekyselyjä, kyselyähky ) konkreettisen hyödyn määrittäminen yrityksille ja korkeakouluille yhteistyömuotojen tuotteistaminen yritykset koulutuksen ostajina, vastineena lupaus työpaikoista > yritysten vastuu ja sitoutuminen, mutta onko realistista odottaa yrityksiltä tällaisia sitoumuksia? informaatiohaastattelutehtävä opiskelijoille (HY): haastattelut tehdään yrityksissä, raportit jaetaan kurssien sisällä, opiskelijat itse tuottavat tietoa ja tietoa voidaan hyödyntää opetuksen kehittämisessä (esim. paikkatiedon opetuksen lisääminen maantieteessä haastattelujen perusteella) yhden opiskelijan hyödyntäminen harjoittelusta opinnäytetyön kautta työntekijäksi projektit yrityksille, koulujen yrityspalvelut Esimerkki SeAMKista: FramiPro: opiskelijat irrottautuvat lukukaudeksi/-vuodeksi omasta koulutusohjelmastaan tehdäkseen projekteja yrityksille. Hankkeessa projektipäällikkö ja sihteeri, jotka hankkivat projektit/ toimeksiannot yrityksiltä (näin varmistetaan pitkäjänteinen yhteistyö) haasteina ohjausvastuun jakaminen koulun ja yrityksen välillä sekä teoriaopintojen osuus / teorian ja käytännön yhdistäminen projekteissa tavoitteena opitun (teorian) soveltaminen opetukseen integroidut projektit 11

12 opettajien tuntiresurssointi ongelmana erirytmisyys toiminnan suunnittelussa (tarvitaan yhteensovittaja ) ovethanke.fi (Venäjän ja itäisen Euroopan osaaminen) on tuottanut oppaita yritysprojektikurssien toteuttajille kesätöillä kuitataan harjoitteluja, mutta kontaktien hyödyntäminen takkuaa hankitun osaamisen tunnistaminen ja reflektointi keskeistä Omana keskusteluteemanaan nousi myös elinikäinen oppiminen toisinaan kouluttaudutaan ulos omasta työpaikasta yritysten avautuminen uudelle, asenne myös yrityspuolella, osataanko yrityksissä hyödyntää koulutusta esimerkiksi työn kehittämiseen? täsmäkoulutus kuitenkin mahdotonta opiskelun ja työelämän vuorottelu mahdollistettava työelämässä tapahtuu oppimista, mutta työelämässä ei tunneta oppimistapoja ja käsityksiä eikä välttämättä tunnisteta oppimista henkilökunnan lisäkoulutus usein edullisempaa kuin uudelleenrekrytointi Osaamisperusteisuudesta yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle, auttaa myös opiskelijoita tekemään osaamistaan näkyväksi pois tutkintoputkiajattelusta, oman opintopolun rakentamiseen osaamisen näytöt välineenä? Yritysten rekrytointimenetelmien olisi myös muututtava, esim. hyvä tyyppi -problematiikka ja koulutuksen rooli siinä (onko varaa hukata osaamista persoonan korostamisella rekrytoinnissa?) yritysten koulutusvastaavat tärkeä kontaktiryhmä tehtäväkentän laajuus työelämässä, laaja-alainen koulutus voi olla etu, mutta sen huomaa usein vasta työelämässä myöhemmin Kv-opiskelijoiden rekrytointi nousi yhtenä teemana keskusteluissa, tähän pureuduttu mm. o Valoa-hankkeen Be global -osiossa o Advisers Tuominen -yrityksessä, joka fasilitoi harjoittelua kv-opiskelijoille osaamisprofiilien luominen kv-opiskelijoille yksi tapa helpottaa työllistymistä suomen kielen opetus mahdollistettava opintojen aikana, sillä monet yritykset edellyttävät suomen kielen osaamista Johtopäätöksiä: yhteistyöstä oltava molemminpuolista hyötyä toimintamuodoista sovittava selkeästi osaamisperusteisuus lähtökohdaksi 12

13 Ryhmä 5: Liiketalousala ja toisen alan yhdistäminen Keskusteltiin yleisesti liiketalousalan osaamisesta. Osaamistaitoja on vaikeaa ennustaa, opiskelijalle parempi että lähtee omasta motivaatiosta. Keskusteltiin T-mallista jossa kärki on syväosaaminen ja t-osa leveä yleisosaaminen. Tarvitaan niitäkin jotka uskaltavat erikoistua sellaiseen jossa on Suomessa vain yksi työnantaja. Erikoistuminen on haavoittuvaa yksilötasolla, ala voi menettää yhtäkkiä merkityksensä. Johtamiskoulutus, työelämälähtöiset johtamistaidot -> Jyväskylän Yliopistossa ei luotu uutta koulutuskokonaisuutta/sisältöä, vaan totesivat että johtamisen eri osa-alueet tulevat käsitellyksi liiketalouden peruskurssien sisällöissä. Voidaanko johtamisesta antaa kursseja, vai opitaanko se töitä tekemällä? Johtamista opiskelemalla ihmisestä voi tulla parempi johdettava, kaikista kurssin käyneistä ei tule johtajia. Nuorille johtamisen opettaminen on haaste, koska elämänkokemus ja konteksti puuttuvat. Johtamisopintojen sijaan pitäisi puhuta työelämätaidoista, nuorilla ei ole kontekstia eikä valmiutta ottaa vastaan johtamiskoulutusta. AMK:ssa yrittäjyys sana pelottaa vaikka liiketoiminta on oma ala! Mihin yrittäjyysopinnot voidaan ajoittaa? Työelämäkokemus yliopisto-opintojen välissä olisi hyödyllistä, esim. kandi -ja maisteriopintojen välillä tekisi maisteriohjelmasta hyödyllisemmän, osaisi itse hakea ja mieltää sopivia opintoja. Nuorella ei ole vielä visiota viiden vuoden koulutusputken tavoitteesta. Kestäviä paketteja ei olekaan! Et ole valmis valmistuttuasi. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (AHOT) ja tunnustaminen -> rooli koulutuksessa? Opettajan pitää olla perillä. Miten osaaminen osoitetaan? Millaiset oppimistavoitteet ovat, se pitäisi tietää. Uskaltaisiko luottaa siihen että yllytetään menemään sinne mihin sydän ohjaa? Miten ohjaajat ja koulutusjohtajat mieltävät vastuunsa auttaa opiskelijoita toteuttamaan intohimojaan? Nykyisin päätyy kuitenkin melko kapeaan putkeen. Toisaalta nyt kysytään mitä KANNATTAA tehdä, ollaan huolissaan työllistymisestä. Opiskelijan suunnittelema kurssi itselleen? Ministeriön suunnattava mahdollisuuksia sen mukaan mitä työelämästä kuullaan mitä kuvitellaan tarvittavan. Yksilötasolla jos seuraa sydäntään siitä tarjonnasta mitä on, työllistyy paremmin? Valinnan vapaus opiskelijalla -> oppilaitoksen näkökulmasta pieni rakonen hulluutta. 2.asteella monialaisuus + yrittäjyys, liikeosaamisen ja muun alan osaamisen yhdistäminen, mindset yrittäjyys. 2. asteella kauppaopistossa yrittäjyysopinnoissa on usein taustana perheyrittäjyys. Yrittäjyys ei ole pakollinen, kysellään ja kartoitetaan tarvetta ja ohjataan sitten yrittäjyysopintoihin. Vuosi yrittäjänä konsepti, Nuori Yrittäjyys konsepti. 13

14 Oppilaitosrakenteiden soveltuvuus yrittäjämäisyyden oppimiseen: onko joustavaa, kokeilevaa, käytännönläheistä, esimerkkejä hyödyntävää. 2.asteella perustetaan yrityksiä, korkea-asteella ei haluta perustaa yrityksiä, opiskelijoita ei innosteta eivätkä opettajat osaa myydä ja markkinoida yrittäjyyttä. Yhteenveto 1. Ideologinen kysymys: opiskelijan intohimo ja oman sydämen seuraaminen -> opiskelijan vapaus ja mahdollisuus versus opiskelijan vastuun kantaminen ja osaamisen myyminen työnantajalle. 2. Työn ja opiskelun vuorottelu ja toistensa täydentäminen -> työkokemuksen jälkeen on helpompi suunnata omaa osaamistansa, tarvitaan kokemuspohjaa. 3. Ahot eli osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen -> mitä osaamista tulee työelämästä? 4. Opettajien osaaminen liiketalouden osalta käytännön elämässä, työelämäjaksot! Sisällölliseen tekemiseen selkänojaa kun on kokemusta reaalimaailmasta, myös parempi tuki ohjata opiskelijoita. Ryhmä 6: Tekniikan alan koulutus ja osaamisen kehittäminen (mitä taitoja työelämä tarvitsee) - Hyvät alan perustaidot - Taidot ja motivaatio oppia ja omaksua uutta - Vastavalmistunut ei ole valmis työntekijänä myös työelämällä on vastuu kehittää osaamista. - Toivotaan pitkäjänteisyyttä ja kauaskatseisuutta työelämän taholta - tarpeet, jotka tänä päivänä tärkeitä, eivät välttämättä enää muutaman vuoden kuluttua ole relevantteja. - Opintojen linkitys työelämään pienetkin tehtävät, jotka tehdään esim. yritykselle, ovat tärkeitä. - Insinööreillä tulisi olla parempi kielitaito ja liiketalouden osaaminen. - Tärkeää omata enemmän rohkeutta käyttää kielitaitoa oppilaitos voi luoda turvallisia ympäristöjä, jossa taitoa voi harjoittaa. - Kielitaito ja kv-taidot ovat taitoja, jotka ovat siirrettävissä myös toisille aloille eivät mene hukkaan, vaikka vaihtaisi alaa. - Turun AMK:ssa käytössä ammatillisen kasvun passi sisältää mm. vierailuita yrityksiin, alumnitoimintaa, vierailu tekniikan messuille Ruotsiin, jossa pääsee käyttämään kielitaitoaan. Turun AMK:ssa myös kummiyrityksiä, mutta yhteistyö näissä hyvin spesifiä alakohtaista heiltä ei saa kokonaiskuvaa siitä miten tietyltä alalta sijoittuu työelämään. - Teknologiateollisuus ilmaissut, että työelämä tarvitsee tulevaisuuden insinööreiltä myös vuorovaikutustaitoja, monikulttuurisessa ympäristössä toimimisen taitoja, kv-taitoja. - Tärkeää opastaa myös kuinka mm. työhakemuksia kirjoitetaan tällä hetkellä tuntuu, että epävirallinen viestintä sekoittuu viralliseen. 14

15 - Epämotivoituneet opiskelijat vaativat paljon erikoisjärjestelyjä eivät ehkä edes valmistu. Ei palvele työelämää rasittavat oppilaitosta. Olisiko järjestelmä, jossa opiskelijoita karsitaan ensimmäisen vuoden jälkeen parempi? Ryhmä 7 & 9: Aikuisten osaamisen kehittäminen sekä työelämän ja opintojen vuorottelu/joustavuus Työnantajan tulisi mahdollistaa lisäkoulutus (mahdollistaa myös alan vaihdon) miten tukea tätä? Mm. aikuiskoulutustuet eivät tällä hetkellä koske ulkomailla hankittua työkokoemusta. Esteitä on rahoituksessa, kuitenkin arvostetaan uusia kokemuksia - myös ulkomaan kokemusta. Harjoittelun pitäisi olla mahdollinen. Epäkohtana voi pitää, että korkeakouluopiskelijat ovat harjoittelussa vain kesäkuukausina, jolloin monesti työpaikoilla eletään hiljaisinta aikaa. Aikaisemmin oli mahdollista suorittaa useampia tutkintoja verovaroin. On toivottavaa, että osia tutkinnoista olisi mahdollista suorittaa eri opinnoista. Tämä olisi tärkeää, koska nykyään kaivataan lisää täsmäkoulutusta ja joustoa, jos esim. huomaa ettei työllistyminen onnistu omalla alalla. Rahoitus? Ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa mahdollisuus sisällyttää opintoihin moduuleja eri koulutusohjelmista miten tämä sopii korkeakoulutukseen? Rakenteet eivät kannusta, jäykät myös ulkomaanopiskelua ajatellen. Todettiin, että on liian vähän uraohjausta opintojen aikana, kaivattiin korkeakouluille enemmän työelämäyhteyksiä, ja opinnonohjausta mm. lifecoach. Lisää oppisopimuskoulutusta ja monitieteellisyyttä. Osaamisen kuvaaminen tärkeämpää kuin tutkintonimikkeet. On tarvetta avata tutkintojen sisältöjä työantajille. Vrt. Eurooppalainen tutkintojen viitekehitys avaa tasoja, joihin tutkinto viittaa. Kaikilla koulutusasteilla on tärkeää saada kokemusta työelämästä jo opintojen aikana. Tarvitaan joustavia opintopolkuja ja ohjausta. Tarvitaan enemmän joustavuutta työelämän ja opiskelun vuorottelussa. Mutta mikä on kohtuullinen taso? Ongelmallista: määräaikaisuudet työelämässä eivät kannusta vuorotteluun. Kaikille annettava tietoa ohjauspalvelujen olemassaolosta, sekä korkeakouluissa että työelämässä oleville. Työelämään ohjaamista tarvitaan myös aikuisille, kerrotaan eri vaihtoehdoista, kuinka paljon työpaikkoja saatavilla aloittain jne. Aikuisilta voi myös olettaa oma-aloitteisuutta. Opettavan henkilöstön työelämäyhteyksien lisääminen tärkeää, jotta he voivat välittää hyödyllistä tietoa opiskelijoille. Jotta opettaja voi olla oman alansa asiantuntija opetuksen tulisi olla vuorovaikutteista työelämän kanssa, ja työantajan olisi suotava tähän aikaa ja tilaa. Hyvänä esimerkkinä yritysten oma aktiivisuus yritykset tulevat itse oppilaitoksiin kun on työvoimapulaa. Voisivat tulla muutenkin. 15

16 Mentoroinnista opiskelussa ja työelämässä on hyviä kokemuksia. Myös ryhmämentorointi toiminut hyvin. Alumni-toiminnalla myös merkitys, mutta tietoa työllistymisestä heillä ei välttämättä ole. Kolme toimintaehdotusta: 1. Mahdollisuus yksilöllisiin opintopolkuihin - opiskelun ja työelämän vuorottelu 2. Opettavan henkilöstön työelämäyhteydet 3. Henkilökohtainen uraohjaus opiskelijoille ja työelämässä oleville, esim. mentorointi jo aikaisessa vaiheessa. Ryhmä 8: Osaamistarpeiden määrällinen ja laadullinen ennakointi Ennakointiin, koulutukseen ja työmarkkinoihin liittyviä haasteita: Ennakoitavuus pienentynyt, muuttuvia tekijöitä on aiempaa enemmän ja muutokset nopeampia. Aikaisemmin maailma ei muuttunut niin nopeasti, työelämä oli stabiilimpaa ja työllistyminen suoraviivaisempaa. Esimerkiksi yliopistosta valmistuneet sijoittuivat ongelmitta suoraan virkoihin/työpaikkoihin. Ennakointia on kehitetty voimakkaasti jo 2000-luvun alusta lähtien: esim. opettajien ennakointiosaamista on kehitetty, tiedonkäsittely ja kokoaminen ovat helpottuneet, tiedon prosessointi on tehokkaampaa. Tietoa on, mutta myös rajoitteita: rakenteet, onko tieto käytettävässä muodossa, miten tieto vaikuttaa/mitä sen pohjalta pystytään tekemään (voidaanko sen pohjalta tehdä tietoisia valintoja?). Määrällistä ennakointitietoa on jo olemassa, mutta ei keskitetysti, jokaisen pitää haalia itse tieto. Miten saadaan järkevästi kaikkien käyttöön? Keskeisenä haasteena on, kuinka ajantasaista tietoa saadaan ja miten käyttökelpoista se on. Ennakoinnin tuottama tieto on aina vähän jäljessä, eikä se useinkaan ole poikkitieteellistä ja osaamistarpeiden näkökulmasta innovaatioita tuottavaa. Osaamistarpeista kysyttäessä yritykset ajattelevat yleensä sen hetken osaamistarpeita, eivät pitkän aikavälin osaamistarpeita (ei osata sanoa mitä tulevaisuudessa tarvitaan). Ruohonjuuritason toimijoiden ja pk-sektorin ääni pitäisi saada paremmin kuuluviin osaamistarpeita selvitettäessä. Alueet erilaisia, ei yhtä ainoaa tapaa tuottaa ennakointitietoa. Miten koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan tarpeisiin riittävän nopeasti? Koulutustarjonta ei pysty olemaan niin ketterä; esimerkiksi moniammatillista osaamista on haasteellista tuottaa nykyisen koulutusjärjestelmän puitteissa (eri koulutusaloja ei pystytä yhdistelemään opinnoissa). Korkeakoulujen liikkumavapaus pientä. Koulutuksen rakenteet tiukentumassa: yliopistoissa trendinä vahvistuva putkiajattelu, jolloin on yhä vaikeampaa ottaa opintoja eri aloilta. Tiedekuntarajat ovat liian korkeat. Koulutusjärjestelmän joustavuus ei ole riittävää! Ennakointitietoa ei välttämättä voi käyttää oman toiminnan suunnitteluun: esimerkiksi aloituspaikkojen määrät tulevat ylhäältä annettuna. Alueellinen vaihtelu voi olla suurta osaamistarpeiden ja työvoimantarpeen näkökulmasta. Miten alueelliset olosuhteet otetaan paremmin huomioon? Haasteena toisella asteella: kiinnostavat alat eivät välttämättä työllistä (ainakaan suoraan tällä hetkellä). 16

17 Koulutustarjonta ja koulutukseen hakeutuminen ei välttämättä kohtaa: vaikka johonkin ammattiin tarvitaan ihmisiä se ei tarkoita, että nuoret haluavat tehdä sitä työtä. Joillakin aloilla haasteena työntekijöiden siirtyminen toiselle alalle: esimerkiksi sote-alalle tarvitaan työvoimaa: aloituspaikkoja lisätään ja hakijoita paljon, mutta eivät jää pitkäksi aikaa alalle. Miten työpaikkojen pitäisi kehittää, jotta alalle jäädään? Pedagoginen muutos: opettamisesta oppimiseen - oppilaitosten pitää pystyä reagoimaan tähän. Korkeakouluissa edelleen liikaa luentoihin perustuvaa opetusta. Miten nuorille saadaan tietoa ja kokemusta valintojen tueksi? Käsitys työstä ja työn tekemisestä muuttuu työtä ei välttämättä enää määrittele se, saako siitä palkkaa vai ei. Onko esimerkiksi nettipokerin pelaaminen työtä? Ennakoinnin perushaasteena on yhtälö opiskelijoiden odotuksista, yritysten tarpeista, ja koulutusjärjestelmästä. Toimenpiteitä, mahdollisia ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä: Olisi tärkeä luoda mekanismeja, joilla ennakoinnissa kerätty tieto siirtyy oppilaitoksen ja yritysten välillä. Yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa: lisätaitojen ja valmiuksien kehittäminen työssä ennen kuin opiskelija on valmis työntekijä? Pystyykö työelämä vastaamaan tähän haasteeseen? Kansainvälinen kilpailutoiminta ja nuorten valmentaminen niihin: kilpailutehtävät kompromisseja eri maiden työelämän tehtävistä > syntyy hyvää tietoa työelämän vaatimuksista mitä voisi hyödyntää ennakoinnissa. Miten tätä tietoa voidaan tehokkaasti välittää koulutuksen käyttöön? Täydennyskoulutuksen rooli moniammatillisten kokonaisuuksien ja osaamisen kehittämisessä on merkittävä. Ennakoitava myös nuorten tarpeet: vaikka johonkin ammattiin tarvitaan ihmisiä se ei tarkoita, että nuoret haluavat tehdä sitä työtä. Ihmiset päätyvät erilaisilla tutkinnoilla mitä erilaisimpiin töihin. Ihmiset navigoivat putkista huolimatta sinne missä haluavat työskennellä (voi työllistyä myös muualle kuin juuri oman alan töihin). Koulutustarjonnan kautta ei saisi pakottaa ihmisiä sinne, mihin eivät halua (vähentää motivaatiota ja kiinnostusta opintoihin). Norjassa esimerkiksi nuoret voivat valita mikä opintoala kiinnostaa, ja oppilaitoksilla on velvollisuus järjestää opetusta. Tiettyyn alaan rajaavan putkiajattelun tulevaisuus? Pitääkö opiskelijoiden sijoittua juuri omalle alalle vai olisiko tärkeämpää yleensä sijoittua työelämään tehtäviin, joissa haluavat työskennellä? Onko oma ala ajattelu ylipäänsä jo vanhanaikaista? Viiden vuoden kuluttua alaa ei välttämättä enää ole olemassa. Epätyypilliset työllistymisen polut pitäisi saada näkyväksi. Tulevaisuudessa ei välttämättä haeta koulutuksesta enää tutkintoa tai ammattia, vaan osaamista. Opetusta ja osaamista voi hankkia muutenkin kuin perinteisessä koulutuksessa. Ihmisiä tulisi kouluttaa myös luomaan työtä. Yrittäjyysosaamista pitäisi tarjota enemmän eri aloilla. 17

18 OST Speaker s Corner Short feedback from the Groups Ryhmä 1: Opettajasta oppimisen mahdollistajaksi sekä opettajan että opiskelijan roolit keskusteluissa opiskelijan motivaatio, erilaiset tavat oppia annetaan mahdollisuuksia omaan oppimiseen, pystyvyyssusko oppimisympäristön monipuolisuus mahdollisuudet kohdata muiden alojen ihmisiä virtuaalitilat, ei vain fyysisiä tiloja avainsanat: opettajankoulutus, opettaja arvioinnin vaikutus opiskelijan motivaatioon ja oppimistapoihin, luovuuden tukeminen, miten jokaisen potentiaali saadaan käyttöön Ryhmä 2: työpaikkaohjaajat ja ammatinopettajat tarvitsevat lisätukea selkokielen hallinta, pitäisi ymmärtää että maahanmuuttaja eivät välttämättä ymmärrä puhuttua kieltä esim murretta koulutuksia, pienellä panostuksella saadaan selkeitä tuloksia aikaan ymmärrys omasta kulttuurista ja sen erityispiirteistä, ymmärrys maahanmuuttajaopiskelijaa kohtaan. Kulttuurinen ymmärrys lähtee oman taustan tuntemisesta neutraali asenne maahanmuuttajia kohtaan Ryhmä 3: Kansainvälisen akateemisen liikkuvuuden merkitys opiskelijoille ja henkilökunnalle osaamisen kehittämisessä tärkeä määritellä oppimistavoitteet liikkuvuusjaksolle, osaaminen konkretisoituu, reflektointi, paluuorientointi kv yhteistyön tehostaminen, tukipalveluiden kehittäminen verkoistoina perheille työelämän kanssa verkostoituminen ammatillinen identiteetti, itsensä asemoiminen kv yhteisöön, omat vahvuudet, kehitystarpeet 18

19 Ryhmä 4: ammatillinen identiteetti, itsensä asemoiminen kv-yhteisöön, omat vahvuudet, kehitystarpeet toimijat: työnantaja, korkeakoulu, yksilö. Työnjako tärkeä yksilön kannalta, mitä palveluita voidaan tuottaa, miten työelämä hyödyntää valmistuvien taitojen skaalaa? mikä yksilön osaamisessa on hyödyllistä nyt, osaamisperusteisuus dialogin tärkeys osaamisprofiilien selkeyttäminen opiskelijoille minkälaisia yhteistyöpaketteja kootaan toimintamuodoista sopiminen Frami Pro hanke esimerkkinä (monialainen opiskelijaryhmä joka ratkoo suorana toimeksiantona ongelmia yrityksille) millä aikajänteellä osaamisen kehittämistä ajatellaan Ryhmä 5: Liiketoimintaosaaminen ja muut alat opiskelijoilla pitäisi olla vapaus valita oman kiinnostuksen mukaan, myös vastuu oman osaamisen myymisestä työn ja opiskelun vuorottelu ja täydentäminen; minkälaisia tarpeita työelämässä on, minkälaisia opintopolkuja opiskelija voi rakentaa tietojen ja taitojen siirtäminen osaksi opintoja tukea opetushenkilökunnalta opiskelijoille, työelämän käytännönkokemuksen siirto opiskelijoille Ryhmä 6: Tekniikan alan koulutus ja osaamisen kehittäminen koskee kaikkia aloja loppujen lopuksi tekniikan ala muuttuu kovaa vauhtia, spesifit osaamistarpeet vaikea määritellä motivaatio uuden oppimisen ja omaksumisen kannalta tärkeää opseihin yleistaitojen kehittäminen (kielitaitoa, kulttuurien välinen kompetenssi ym) työelämällä iso vastuu osaamisen kehittämisessä 19

20 opintojen tulee linkittyä työelämään, mutta koko alan puolesta ei kuitenkaan voi yksittäinen organisaatio puhua pitkäjänteisyys Ryhmä 7 & 9: Työelämän ja opintojen vuorottelu ja joustavuus, aikuisväestön osaamisen kehittäminen mahdollisuus yksilöllisiin opintopolkuihin ja perspektiiviä työelämään, opintojen ja työelämän vuorottelu tällä hetkellä rakenteet eivät ole tarpeeksi joustavia henkilöstön työelämäyhteydet, esim YO:t voisivat ottaa AMKeista mallia hlökohtaisen ohjaamisen tarve tiedonlevittämisessä, mentorit, kehityskeskustelut mahdollisuus uraohjaukseen jo työelämässä oleville Ryhmä 8: Osaamistarpeen laadullinen ja määrällinen ennakointi osaamistarpeiden ennakointia tehdään laajalla skaalalla Suomessa ministeriöt, elyt, koulutuksen järjestäjät, maakuntaliitot ym. Huomioitavat muuttujat: opiskelijoiden kiinnostus, tarpeet yritysten tarpeet, minkälaista työvoimaa tarvitaan koulutusjärjestelmän rakenne ja joustavuus onko kannattavampaa kouluttaa sellaiselle alalle mikä opiskelijaa kiinnostaa vai minne työvoimaa tarvitaan? 20

21 Interactive Workshop Feedback Talking Stick Ceremony At the end of the workshop participants were asked to give a final feedback on their impressions of the workshop. We recollected them in the following list: teemoista saisi mielenkiintoisia hankkeita pystyyn! miten ikuisuusteemojen kanssa päästään eteenpäin? kiinnostavaa että monilta koulutusasteilta väkeä missä työelämän edustajat? mielenkiintoinen metodi saatiin eri näkökulmia eri asteilta laaja-alainen yhteistyö isoja asioita, toivottavasti päästään konkretiaan tänään opittu taas uutta keskustelu mahtavaa hyödyllinen tilaisuus, erityiskiitos työmetodista! ilahduttavaa että ehdittiin keskustella paljon mielenkiintoisia uusia toimintatapoja mielenkiinnolla jatkoa odotellessa paljon asioita jäi muhimaan liikkuvuuden tukipalveluiden kehittäminen ja perheiden tukeminen (miten ulkomaanjaksoilta kotiinpalaajia voitaisiin briiffata) uusia ajatuksia ja ideoita virkistävä päivä koulutusasteiden välinen yhteistyö erilaisia ajatuksia esille aina oppii kun kotoa lähtee pois paljon materiaalia jolla saadaan työnantajaselvitystä eteenpäin 21

22 ANNEXES Annex A: Images and photo album from the workshop The workshop has been documented also on a Flickr photo album that collects all the images and spirt of the event. Images are worth more than a thousand words, follow the link to view them! 22

23 Annex B The participatory and co creative methods of the workshop Co-creating innovation - Paolo Martinez e Alessandra Modi ( In a complex and rapidly changing world participatory techniques and interactive methodologies can provide a strong support to stimulate the creativity, engagement of stakeholders so as to reach concrete results in less time. Innovative solutions increasingly the result of interaction between the various parties composing socio-economic ecosystems: citizens, companies, trade unions, associations, universities and research centers, public bodies but also artists and people who can bring other perspectives and ways of looking at challenging problems. The benefits emerging from the participation to structured and facilitated interactive processes, workshops and meetings are substantial because they help people to discuss, reach consensus and decide in an effective and efficient manner, creating the foundations for important change and development projects. To create a favorable environment for creativity and innovation, in our participatory programmes and workshops, we apply and develop interactive methods and facilitation techniques that have been reputed extremely effective on an international scale to support foresight, planning and consultation within multidisciplinary processes. Our methods are also used by other Future Centers, idea accelerators and think tanks across the world through participatory people-centric and user-driven design, the creative and functional use of space and combination of high touch and high tech. Our Future Center is a mobile facilitated and collaborative working environment that helps society and organizations prepare for the challenges of the future providing systematic support to creative and proactive processes. An advantage of our workshops and facilitated meetings is the possibility to obtain, sometimes in a very little time, shared results with the collaboration of all the people present in the process. The optimization of time and the possibility to report back all the results and outcomes (ideas, action items, suggestions, recommendations) in a transparent, accountable, independent way contributes to reaching important results such as: acceleration of knowledge sharing, networking, collaboration and decision making; bottom-up participation and co-creation of all interested parties or stakeholders; systemic and holistic problem solving and innovation; defining programmes, policies strategies and action plans with solid operational and sustainable foundations; motivating, engaging and strengthening the imagination, creativity and concreteness all the involved actors. 23

24 The diagram below, illustrates the spectrum of possible co-design methods that we have applied in different contexts with groups of people that wanted to find solutions to problems and challenges. There are various phases of the creativity and innovation process and the participatory approach can be adapted every time according to the specific objectives, challenges and needs. The CityM Final Conference event on the 6-8 th of March 2012 applied participatory methods, facilitation and creativity techniques to engage the participants, harness the collective intelligence, valorise experiences, share knowledge and stimulate valuable content delivery to produce new insights and policy recommendations. Tree participatory methods and techniques - Open Space Technology (OST), the Digital Mosaic (Modì) and Knowledge Safari have been applied with the support and facilitation of FUTOUR, the mobile creativity and innovation Future Center. Digital Mosaic (MODÎ). The Digital Mosaic (MODÎ) of FUTOUR is a combination of high tech and high touch methods and tools. It is an innovative facilitation approach that stimulates creativity, accelerates decision making processes and the development of ideas ensuring that the systematic management of creativity and innovation becomes a key factor for success. Through creative, brainstorming and problem solving sessions, by using a set of wireless keyboards that can gather the ideas of participants the MODÎ creates a shared mosaic of solutions, suggestions, strategies, policies that may lead to the design of new programmes, projects, services or products. 24

25 The MODÎ envisages four steps: a) an interactive discussion among groups of people on questions posed by the facilitator and its team; b) writing and visualisation of the ideas and proposals in a large screen that may be seen by all participants; c) reading together all the ideas with the search of points of convergence, synergies, syntheses and new proposals. All the information can be immediately collected into a final report that contains the answers, ideas and concepts emerging from the workshop participants. FUTOUR has devoted much attention to corporate research on the skills and technologies of Digital Mosaic (MODÍ), a tool applied in combination with participatory methods, and particularly effective with groups for the guaranteed transparency of its results, the accurate "snapshot" of the discussions, and the extremely rational timing set by the full interaction of the participants in the debate. Meetings organized on this model are very productive and effective because, thanks to the combination of methods of facilitation, display tools and technologies to support decision-making, participants can experience the rapid transformation of their ideas and concepts into plans, proposals and actions. Open Space Technology (OST) is a method that allows to run meetings with groups of any size. It induces diverse people to address complex or possibly controversial issues. Participants are asked to define a possible common working agenda and a series of topics of work around a specific issue to be discussed such as for instance "What initiatives should we jointly design and carry out to anticipate and bridge the skills gap in spite of the difficulties and problems we know of?". OST works best in situations involving conflict, complexity, diversity of thought or people and short decision-times. The rules envisage that participants can present specific proposals and projects and that just like in a marketplace they may move to the topics and groups that they may like most. Each person who makes the proposal has to guarantee the possibility of writing an instant report with the outcomes and main issues discussed by the group. This method works on the principles of freedom and responsibility and counts on the inbuilt selforganising energy of people when facing specific challenges. It may be used with very large numbers of people but requires a careful preparation and definition of objectives, logistics (food, 25

26 venue, etc.) and follow-up actions. The Open Space Technology (OST) has four main principles that apply to all participants during the workshop: Whoever comes are the right people: this alerts the participants/attendees of a session as "right" simply because they care to attend. Whatever happens is the only thing that could have: this tells the attendees to pay attention to events of the moment, instead of worrying about what could possibly happen. Whenever it starts is the right time: clarifies the lack of any given schedule or structure and emphasizes creativity and innovation. When it's over, it's over: encourages the participants not to waste time, but to move on to something else when the fruitful discussion ends. And also there is one "law", the "Law of Two Feet" (or "The Law of Mobility"), which reads as follows: If at any time during our time together you find yourself in any situation where you are neither learning nor contributing, use your two feet. Go to some other place where you may learn and contribute. This law, together with the principles stimulates self organisation and is a very strong way to foster empowerment, engagement, responsibility and motivation for all participants. For more information and links on the method please look at: 26

27 Annex C: profile of the workshop co creation experts The Futour team s partners and experts have twenty years of experience in participatory planning and in the study and dissemination of facilitation and creativity techniques. The Team adopts the Commedia dell arte and the Circus metaphor, with the members of the team acting out different roles according to the different sites and contexts in which they operate. The Futour team includes experts in improvisation with functions combining the art of facilitation with scientific research, architecture, cuisine, management, psychology, literature, sports, painting, dance, urban planning, singing, politics, foreign languages and history. Paolo Martinez: expert in co-construction and people driven design appied to services, products, policies and strategies. With a degree in Geography and Sociology from Oxford Polytechnic, four years of experience in the sector of maritime construction and offshore plants and more than 20 years in creativity and participation applied to innovation management, technology transfer and territorial development. As an architect of processes and an innovation pilot, through the application of participatory techniques and futurization methods, for years he has been coordinating and managing projects in Italy and abroad for clients in the following private and public sectors: design management, ICT, management consulting, policy making, knowledge society, intellectual capital, territorial marketing, strategic plans, cultural heritage, employment strategies, concerted action, collaborative working environments. For years he has been active in research, writing and teaching on innovation, participation, fast-prototyping and creativity, collaborating with Universities and national and international research centers. He has managed over 400 participatory workshops in 30 countries and facilitated more than stakeholders. Alessandra Modi: expert facilitator process consultant and workshop art director. She has a degree in German Studies from the University of Florence, and is involved in training, tourism territorial planning, humanistic teaching through nonprofit associations and enterprises she founded. From 1996 to 2004 she was City Counselor for Participation in the municipalities of Borgo San Lorenzo, San Piero a Sieve and the Comunità Montana del Mugello, in charge of transportation, life-long learning, active policies for employment, production activities. An Expert for the Council of Europe since 1996, she is in charge of programs for the dissemination of the European charters of local governments in countries undergoing democratization through activities of transnational participatory planning for cooperation. She has been cooperating for years with public bodies, companies and universities on participation and social research projects. For more information on the co-creative and decision making activities of FUTOUR: info[at]futour.it 27

28 INSTANT REPORT OF THE CIMO INTERACTIVE WORKHOP TULEVAISUUDEN TYÖ MILLAISTA OSAAMISTA TARVITAAN? COORDINATION Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO / Centre for International Mobility CIMO Lisätietoja: Hannele Nevalampi Katriina Lammi-Rajapuro etunimi.sukunimi@cimo.fi CO-CREATIVE POLICY AND DECISION MAKING METHODS FUTOUR Smart Meetings Innovation Facilitation Via degli Ubaldini, Scarperia (Firenze) Italy Tel Fax Free Toll Green Number from Italy : info [at] futour.it Workshop photo album 28