Suomen Kulttuurirahasto

Transkriptio

1 Suomen Kulttuurirahasto

2 Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen tarkoitus on suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen.

3 Taiteilija Kalle Carlstedt on suunnitellut Rahaston tunnuksen, kalevalaisen tammen, joka vahvistettiin Rahaston käyttöön vuonna Tunnus uusittiin Rahaston 25-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Uudistuksen toteutti taiteilija Olof Eriksson.

4 Koululaiskeräys Historia - ideologinen pohja Maisteri L. A. Puntilan artikkeli Suomen Kuvalehdessä (7/1937) herätti ajatuksen suomalaisen kulttuuri-rahaston perustamisesta. Puntila järjesti suurkeräyksen, jossa vedottiin vauraaseen keskiluokkaan ja elinkeinoelämään. Tämän jälkeen koululaiset kulkivat ovelta ovelle keräyslistojen kanssa. Kulttuurirahastosta haluttiin tehdä koko kansan rahasto. Suomen Kulttuurirahasto perustettiin

5 Suurlahjoittajat - pääomaperusta Historia Rahaston toiminnan pohjaa loivat merkittävästi myös suurlahjoittajat, joista ensimmäisiä olivat mm: pääjohtaja Mauri Honkajuuri asikkalalainen emäntä Helmi Nuuttila vuorineuvos Antti Antero vuorineuvos Heikki Huhtamäki neiti Maili Autio.

6 Nimikkorahastot Nimikkorahastot - tahtojen kohtauspaikka Kulttuurirahasto muodostaa rahastojärjestelmän, jossa on yhteensä n. 800 rahastoa. Keskusrahastossa on säätiön yleisrahaston lisäksi 399 nimikkorahastoa, maakuntarahastoissa yleisrahastojen lisäksi 386 nimikkorahastoa. Nimikkorahastot perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen tekemiin lahjoituksiin. Rahastoista jaetaan apurahoja niiden ohjesäännöissä määriteltyihin tarkoituksiin.

7 Vuosijuhla - tieteen, taiteen ja lahjoittajien kohtauspaikka Apurahat Keskusrahasto viettää vuosijuhlaansa aina Kalevalan päivän aattona 27. helmikuuta. Apurahoja myönnettiin vuonna 2014 yhteensä n. 32 miljoonaa euroa, josta Keskusrahaston osuus oli 22 miljoonaa. Maakuntarahastot myönsivät n. 10 miljoonaa euroa.

8 Keskusrahaston ja maakuntarahastojen apurahat (milj. euroa) (elinkustannusindeksillä korjattu) Apurahat

9 Myönnetyt apurahat 2014 (keskusrahasto) Apurahat Muut euroa 1 % Taide euroa 47 % Tiede euroa 52 %

10 Apurahat Apurahan saajien sukupuoli 2014 (keskusrahasto) Naiset 504 apurahaa 57 % Miehet 380 apurahaa 43 %

11 Apurahat Tieteen apurahat 2014 (keskusrahasto) Humanistiset tieteet (33 %) Yhteiskuntatieteet (16 %) Kasvatustiede ja opetusala (7 %) Luonnontieteet (15 %) Lääketieteet (15 %) Tekniset tieteet (7 %) Maatalous-metsätieteet (7 %)

12 Apurahat Taiteen apurahat 2014 (keskusrahasto) Arkkitehtuuri (2 %) Kirjallisuus (9 %) Kuvataiteet (24 %) Lastenkulttuuri (6 %) Näyttämötaiteet (19 %) Säveltaiteet (24 %) Taideteollisuus- ja käsityö (6 %)

13 Apurahat kotipaikoittain 2014 (keskusrahasto) Apurahat

14 Apurahat Apurahojen hakijoiden ja saajien ikä 2014 (keskusrahasto) Hakijat Saajat

15 Etelä-Savon Satakunnan Apurahat rahasto Etelä-Savon rahasto rahasto Apurahojen suuruus 2014 (keskusrahasto)

16 Post doc pooli - Tohtorien työskentelyyn ulkomailla Apurahat - Kahdeksan suomalaisen säätiön perustama apurahapooli, josta jaetaan vuosittain 2,5 miljoonaa euroa. - Kulttuurirahaston osuus miljoona euroa. - Tarkoituksena edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä lisäämällä nuorten tohtorien liikkuvuutta. - Rahoitus kattaa joustavasti vähintään lukuvuoden kestävän ulkomaisen tutkimusjakson kulut.

17 Professoripooli - Professorien tutkimusmahdollisuuksien lisäämiseksi Apurahat - Apurahapooli, johon 17 säätiötä sijoittaa vuosittain noin 2,2 miljoonaa euroa Kulttuurirahaston osuus miljoona euroa. - Apurahaa voi hakea suomalaisessa yliopistossa vakinaisesti työskentelevä professori, jonka yliopisto vapauttaa hallinnosta ja opetuksesta vuoden ajaksi. - Professorin tutkimusjakson (12 kk) aikana yliopisto maksaa professorin bruttopalkasta 55 %. Apurahan määrä on euroa.

18 Palkinnot Palkinnot 2013 merkittävistä kulttuuriteoista Palkintoja on jaettu hakemuksetta vuodesta 1941 tunnustuksena merkittävistä teoista suomalaiskansallisen kulttuurin eri aloilla. Palkinnonsaajat ovat yleensä yksityishenkilöitä. Vuonna 2014 palkinnon ( euroa) saivat akatemiaprofessori Howard T. Jacobs, toimittaja Ilkka Malmberg, tanssitaiteilija Kaari Martin ja taloustieteen tohtori Ritva Reinikka.

19 Taidekoti Kirpilä - suomalaista taidetta, yleisöluentoja, konsertteja Kulttuuritoiminta Taidekoti Kirpilä on lääkäri Juhani Kirpilän ( ) Kulttuurirahastolle lahjoittama koti, jossa on esillä hänen keräämänsä suomalaisen taiteen kokoelma. Kokoelmassa on 537 teosta vuosisadan vaihteen realistisista maalauksista 1960-luvun informalistisiin teoksiin.

20 Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu - ponnahduslauta nuorille laulajille Kulttuuritoiminta Laulukilpailu on nimetty professori Mirjam Helinin ( ) mukaan ja rahoitetaan hänen 1981 tekemänsä lahjoituksen turvin Mirjam ja Hans Helinin rahastosta. Kilpailu järjestetään joka viides vuosi. Ensimmäinen kilpailu pidettiin 1984, seuraava kilpailu on Vuonna 2014 kilpailun voittivat ukrainalainen sopraano Kateryna Kasper ja korealainen tenori Beomjin Kim.

21 Soitinkokoelma -Stradivari, Guadagnini, Amati, Grancino, Testore Kulttuuritoiminta Kokoelmaan kuuluu tällä hetkellä yli kolmekymmentä jousisoitinta. Arvosoittimiksi on luokiteltu yli euron arvoiset soittimet. Soittimia lainataan nuorille lahjakkaille muusikoille ja musiikinopiskelijoille. Laina-aika on viisi vuotta. Soitinkokoelman hoitokunta tekee ehdotuksen hankinnoista sekä lainansaajista.

22 Taidetestaajat - Kulttuurirahaston historian suurin hanke Kulttuurirahasto vie kolme ikäluokkaa yläasteen 8.-luokkalaisia taidelaitoksiin syksystä 2017 lähtien. Tavoitteena on saada suomalaiset nuoret kokemaan taidetta, myös sellaista johon moni ei muuten saa kosketusta.

23 Kulttuuritoiminta Koko Suomi leikkii - rakentaa sukupolvien yhteyttä ja nostaa esiin leikin merkityksen Koko Suomi leikkii on kolmevuotinen hanke ( ), jonka avulla jokaiseen Suomen kuntaan perustetaan kiireettömään yhdessäoloon perustuva sukupolvien kohtaamispaikka, Terhokerho. Kerhoissa 5 10-vuotiaat lapset leikkivät, liikkuvat, lukevat, luovat tai puuhaavat muuta mukavaa yhdessä eläkeläisten, muiden vapaaehtoisten aikuisten sekä omien vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) ja Suomen Punainen Risti (SPR). Kulttuurirahaston tuki hankkeelle on yli 3 miljoonaa euroa.

24 Toimittajien täydennyskoulutus - Kulttuurijournalismin mestarikurssi Kulttuuritoiminta Syksyllä 2013 järjestetty lähes viiden kuukauden mittainen koulutus kehitettiin kulttuurijournalismin tukemiseksi. Koulutus suunnattiin yleistoimittajille, jotka haluavat erikoistua kulttuuriin, tai kulttuuritoimittajille, jotka haluavat työhönsä uusia näkökulmia. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä hyvien kulttuuriuutisten, -artikkeleiden ja kritiikkien määrää suomalaisissa tiedotusvälineissä. Hakijoita noin 360. Kurssille valittiin 20 toimittajaa.

25 Muotoillut ratkaisut - muotoilu mahdollistaa muutoksen Kulttuuritoiminta Kulttuurirahasto osallistui Helsinki 2012 designpääkaupunkivuoteen Muotoillut ratkaisut ohjelmalla, ja myönsi sitä varten euron apurahan. Tavoitteena oli ratkoa yhteiskunnallisia kysymyksiä muotoilun keinoin ja tuoda iloa kansalaisten arkeen. Ohjelma suunnattiin julkiselle ja kolmannelle sektorille, jonka toimijoilla oli mahdollisuus saada muotoilija avukseen omien haasteidensa ratkaisuun. Ohjelmassa oli viisi teemaa, joihin liittyvää rahoitusta voitiin hakea: Työnteon tiloja kaupunkiin Julkisten palvelujen kehittäminen Nuoret ja kulttuuriperintö Työhyvinvointia korkeakouluihin Elämänlaatua palveluasumiseen

26 Muotoillut ratkaisut Kulttuuritoiminta Hakuaika oli kesällä Ohjelmaan valittiin viisi hanketta. Poliisiauto työympäristönä Poliisihallitus euroa LOFT Helsinki Helsingin kaupunki euroa Kouluruokailu rokkaamaan Vantaan Tilapalvelut Oy ja Vantaan kaupunki euroa Kadotetut paikat Satakunnan ammattikorkeakoulu euroa Hyvän mielen pihapolku Me Itse Ry, Riihimäki euroa

27 K3-talohanke - pientalorakentajan asialla Kulttuuritoiminta Kulttuurirahaston ja Fiskarsin yhteishanke julkistettiin kesällä K3 kaunis, kestävä kohtuuhintainen. Tarkoituksena edistää arkkitehtikunnan ja pientaloteollisuuden yhteistyötä sekä kannustaa kestäviin ja terveellisiin rakenneratkaisuihin. Talojen erityispiirteet: -painovoimainen ilmanvaihto -ulkovaipan rakenteet toteutettu ilman muovista höyrysulkua -hyödynnetty uusiutuvia materiaaleja -vuonna 2012 voimaan astuvien rakennusmääräysten mukaisia.

28 K3-talohanke Kulttuuritoiminta Mukana viiden arkkitehtitoimiston suunnittelemat tyyppitalot: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy/Sydän+Puu Arkkitehtitoimisto Avanto Arkkitehdit Oy/Noppa Kirsti Sivén&Asko Takala Arkkitehdit Oy/Arkkityyppi Djurgårdsstaden Arkitekter/Villa Neore EFEM arkitektkontor AB/Villa Finland Suunnitelmat vapaasti kaikkien käytettävissä ja löytyvät osoitteesta Fiskars on varannut hanketta varten 13 tonttia Raaseporin Billnäsistä.

29 Oopperaan! Kulttuuritoiminta Kansallisoopperan 100-vuotisjuhlien kunniaksi Kulttuurirahasto kutsui oopperaan noin 7000 seitsemäsluokkalaista valvojineen. Yli 400 hakemuksen joukosta mukaan arvottiin 177 koulua Utsjoelta Hankoon. Kulttuurirahasto maksoi pääsyliput ja matkakulut. Oppilaat valmistautuivat esitykseen Kansallisoopperan opettajille tarjoaman koulutuksen avulla. Oppilailta kerätyn palautteen mukaan 75 % oli valmis lähtemään uudelleen oopperaan.

30 Maahanmuuttajien kielikoulutushanke - osaksi Suomea Kulttuuritoiminta Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin 2010 yhteistyössä valtion kanssa käynnistämä kokeilu, jonka tavoitteena on tehostaa maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen opetusta. Mallia kokeillaan 16 kunnassa vuoteen 2013 asti. Säätiöt maksavat 9 miljoonan euron kokonaiskustannuksista 3,7 miljoonaa euroa. Kokeilun jälkeen päätetään pysyvästä mallista, joka säädetään kotouttamislaissa.

31 Nuorisohanke Myrsky - inspiroi, yhdistää, antaa malleja Kulttuuritoiminta Suomen Kulttuurirahaston valtakunnallinen suurhanke Kulttuurirahaston panostus yhteensä lähes 5 milj. euroa. Suunnattu vuotiaille nuorille - erityisesti niille, joita on vaikea tavoittaa perinteisin keinoin. Tarjoaa nuorille välineitä persoonalliseen ja sosiaaliseen kasvuun. Juurruttaa Suomeen uudenlaisia toimintamalleja nuorista lähtöisin olevan toiminnan lisäämiseksi. Ammattitaiteilijoiden ohjauksessa toteutettiin yli 80 taidehanketta, joihin osallistui yli nuorta. Hanketta jatkaa Suomen lasten ja nuorten säätiö.

32 Kirjatalkoot - kutsu kunnille yhteistyöhön Kulttuuritoiminta Suomen Kulttuurirahaston historian suurin yksittäinen tukipäätös: 3,5 miljoonalla eurolla tukea kuntien kirjahankintoihin. Svenska litteratursällskapet (SLS) osallistui hankkeeseen n eurolla. Tavoitteena lisätä yleisten kirjastojen kirjahankintoja vähintään 15 % Hankkeeseen ilmoittautui mukaan 402 kuntaa (97 %).

33 Kuntien kirjahankinnat ja BKT-kasvu Kulttuuritoiminta

34 Kirjatalkoot Kulttuuritoiminta Vuonna kuntaa (67 %) oli nostanut omia kirjahankintojaan. Lisäys koko maassa 8,2 % (1,9 ME). Kampanjan aikana hankittu arviolta kirjaa lisää.

35 Pienten sukukielten elvytys Kulttuuritoiminta Tavoitteena turvata mm. inarinsaamen ja karjalan kielen tulevaisuus. Inarinsaamen puhujia on runsaat 300. Inarin kielipesä on 2000-luvulla kasvattanut kymmeniä lapsia. Kielipesiä levitetään yhteistyössä Venäjän viranomaisten kanssa Aunuksen Karjalaan ja muille suomalais-ugrilaisille alueille. Kulttuurirahasto on rahoittanut työtä vuodesta 2006 yli 3 miljoonalla eurolla.

36 Maison Carré - historiallisesti arvokas suojelukohde Ranskassa Kulttuuritoiminta Alvar Aallon taidekauppias Louis Carrélle ( ) suunnittelema yksityiskoti Pariisin lähellä. Suomen Kulttuurirahasto osti kiinteistön ja osan irtaimistoa vuonna 2006 yhteensä 1,5 miljoonalla eurolla Ranskaan perustetun yhdistyksen lukuun. Yhdistys hallinnoi kiinteistöä ja vastaa sen toiminnasta. Talo avattiin yleisölle elokuussa Sille toivotaan merkittävää roolia suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tunnetuksi tekemisessä Ranskassa.

37 Huhtiniemen arkeologiset kaivaukset Sitkeän huhun mukaan Lappeenrannan Huhtiniemessä olisi kesällä 1944 salaa teloitettu satoja sotilaskarkureita. Alueelta oli myös löydetty ihmisten luita. Kulttuurirahasto käynnisti syksyllä 2006 arkeologiset kaivaukset, jotka osoittivat, että paikalla oli luvulla sijainnut venäläinen sotilashautausmaa. Teloituksista ei löytynyt merkkejä. Kulttuurirahaston kaivausten ansiosta arvoitus voidaan katsoa lopullisesti selvitetyksi.

38 Isien työt - filmiaarteet vapaaseen, ei-kaupalliseen käyttöön Tekijänoikeudet Rahasto sai lahjoituksena vuonna 1978 Kansatieteellinen Filmi Oy:n omistamat 30 filmin tekijänoikeudet. Elokuviin on tallennettu katoamassa olevia työmenetelmiä ja käsityötaitoa. Rahasto on tuottanut ja julkaissut lyhytelokuvista viisi DVDkoostetta vuosilta : kuusi lyhytelokuvaa neljä lyhytelokuvaa viisi lyhytelokuvaa kuusi lyhytelokuvaa kymmenen lyhytelokuvaa DVD:t on toimitettu kaikille maamme kirjastoille, yläasteille ja lukioille sekä ikäihmisten hoitokoteihin. Aineisto on myös nähtävissä ja ladattavissa ilmaiseksi internetistä.

39 Maakuntarahastot Maakuntarahastot - 17 maakunnallista vaikuttajaa Tukevat ja edistävät oman maakuntansa tiede-, taide ja muuta kulttuurityötä jakamalla vuosittain apurahoja ja palkintoja. Etusijalla ovat maakunnassa syntyneet hakijat tai siellä tehtävä työ kaikilla kulttuurielämän aloilla. Apurahapäätökset tekee oman maakunnan kulttuuria monipuolisesti edustava hoitokunta oman harkintansa mukaisesti nimikkorahastojen ohjesääntöjä noudattaen. Voivat järjestää omaa kulttuuritoimintaa, esim. luentoja, seminaareja ja kursseja.

40 Maakuntarahastot ja perustamisvuodet Maakuntarahastot 1. Etelä-Karjalan rahasto Etelä-Pohjanmaan rahasto 1959; Etelä-Savon rahasto Hämeen rahasto Kainuun rahasto 1954; Keski-Pohjanmaan rahasto 1959; Keski-Suomen rahasto Kymenlaakson rahasto Lapin rahasto 1954; Pirkanmaan rahasto Pohjois-Karjalan rahasto Pohjois-Pohjanmaan rahasto 1954; Pohjois-Savon rahasto Päijät-Hämeen rahasto Satakunnan rahasto Uudenmaan rahasto Varsinais-Suomen rahasto 1964

41 Jakosummat 2014 Maakuntarahastot

42 Sijoitustuotot (netto) milj. EUR Talous Osingot (17,4 milj. 32 %) Muut (0,2 milj. 0,4 %) Vuokrat (8,8 milj. 16 %) Korot (18,5 milj. 34 %) Voitto-osuudet (9,2 milj. 17 %) Yhtiövastikkeet, sijoitusten muut kulut (-4,7 milj.)

43 Sijoitusomaisuus ja rahavarat (brutto, elinkustannusindeksillä korjattu) Talous

44 Lahjoitukset (elinkustannusindeksillä korjattuna) Talous

45 Sijoitustuotot (57,2 milj. euroa, brutto, elinkustannusindeksillä korjattu) Talous

46 Varsinaisen toiminnan kulut (milj. EUR) (brutto, elinkustannusindeksillä korjattu) Talous

47 Hakuajat Keskusrahasto: Maakuntarahastot: Arviointi Anonyymi vertaisarviointi Vuosittain vaihtuvat asiantuntijat (n. 100 henk.) Ankarat jääviyssäännöt Henkilökohtaista näkemystä korostetaan Tulokset: helmikuun 1. viikko (Keskusrahasto)

48 Kuka voi hakea? Yksityishenkilö Joukko yksityishenkilöitä yhdessä ( työryhmä ) Oikeushenkilö (rekisteröity yhdistys, osuuskunta, Oy jne.) Mihin tarkoitukseen voi hakea? Taiteelliseen tai tieteelliseen työhön EI perusopintoihin (Huom! poikkeuksia) EI pelkästään kirjojen, äänitteiden ym. monistamiseen EI sosiaalisin perustein EI julkisen budjettirahoituksen piirissä oleville organisaatioille EI voittoa tavoittelevaan liiketoimintaan (palkka voitto)

49 Minkälaisia apurahoja voi hakea? Työskentelyapuraha Rahaa elämiseen (vuokra, lasten harrastukset) Yksikkö: kuukausi Tyypillisesti yhdelle vuodelle = / Ei budjettia, työsuunnitelma ratkaisee Kuluapuraha Rahaa tieteellisen/taiteellisen toiminnan kuluihin (tilavuokra, työkalut) Yksikkö: Selkeä budjetti tärkeä. Täsmää meno- ja tulopuoli. Erityisapurahat

50 Hyvä hakemus Työskentely- v. kulupuraha Oikean osoituksen vaikutus: taide - tiede tutkimus => taiteellinen tutkimus? Apurahan määrä: vai kk? Tohtori vai ei-tohtori? Paljon vai vähän? Apuraha v. palkka Työryhmä vai oikeushenkilö hakijana? Saako kaverille hakea rahaa? Yksi vai monta rahoittajaa? Saako taiteilija ansaita työllään rahaa? Kolmivuotiset apurahat Pitääkö nimikkorahasto mainita?

51 Muista! Ole ymmärrettävä. Älä jaarittele. Varo jargonia Muista, että hakemuksia on tuhansittain. Hakuala ON tärkeä. Esim. taide tutkimus taiteellinen tutkimus Lue hakuopas!!!!

52 Oleelliset kysymykset: Työskentelypuraha: Mitä jäbä duunaa? Kuluapuraha: Kenen taskuun raha päätyy?

53 Taiteilijat eivät tunnetusti halua puhua rahasta, paitsi silloin kun sitä on joko liian vähän tai ei ollenkaan, siis käytännöllisesti katsottuna aina. - Jaana Erkkilä,

54 Eniten kyselyyn vastanneita kuvataiteilijoita rasittivat henkisesti talouteen ja työolosuhteisiin liittyvät tekijät. (Houni Ansio 2013, s. 156)

55 Rensujeff 2014, s. 96

56 Poliitikot haluavat tukea taidetta, mutta ovat unohtaneet, miksi.

57 tuki vastikkeettomuus markkinat vastikkeellisuus Orkestereiden tuki Suomessa n. 60 milj. Musiikkialan talous Suomessa n. 600 milj.

58 Tuki Markkinat Vastikkeettomuus Lahja Pyhyys Erityinen talous Henkilö Uhraus Feodalismi Julmuus Vastikkeellisuus Kauppa Arkisuus Tavanomainen talous Anonyymi Hyöty Kapitalismi Kilpailu

59 Tuloeriarvoisuus 2010 / vapaat taiteilijat 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Tait.työn tulot kumulatiivinen tulo % tait.työ + apurahat kumulatiiv. % konst.kokonaistulo kumulatiivinen tulo %

60 Miksi taidetta tuetaan? Julkishyödyke Meriittihyödyke Riskinjako Alueellinen ja sosiaalinen yhdenvertaisuus Välineelliset vaikutukset jne.

61 Hinta ( ) Kysyntä Tarjonta Tasapainohinta Optimaalinen tuotantomäärä Määrä (kpl)

62 Hinta ( ) Kysyntä Tarjonta Tuki ( ) Tuotannon lisäys Määrä (kpl)

63 Kuvataiteen aseman tasavertaistaminen muiden taiteenalojen tasolle vaatii noin neljän miljoonan euron lisäyksen budjetti- ja veikkausvoittovaroihin. Vilkuna & Romppanen: Taiteilija tahtoo elää työllään, STS

64 Ketä tuetaan? Mitä tuetaan?

65 Ketä tuetaan? Subjektiivinen kriteeri: Taiteilijalla tarkoitetaan jokaista, joka luo, esittää tai tulkitsee taidetta. Taiteilija on se, joka pitää taiteellista luomistyötään elämänsä olennaisena osana ja joka tällä tavalla myötävaikuttaa taiteen ja kulttuurin kehittymiseen. Häntä pidetään, tai hän haluaa, että häntä pidetään taiteilijana riippumatta siitä, onko hän työsuhteessa tai jonkin järjestön jäsen. (UNESCO 1983) Korporaatio: Tutkimuksessa taiteilija on lähtökohtaisesti ammattilainen. Ammattilaiseksi ymmärrämme tässä yhteydessä ammattiliittoon kuuluvan taiteentekijän, ja pidämme sen jäsenyyttä yhtenä kriteerinä asialle. (Houni Ansio 2013, s. 15) Markkinat: Taiteilija on se, joka tienaa elantonsa tekemällä taidetta. Koulutus: Taiteilija on se, jolla on alan koulutus.

66 En miellä graafista suunnittelua / kuvitusta aina taiteelliseksi työskentelyksi, koska jos työstä maksetaan palkkaa, tilaaja vaikuttaa enemmän tai vähemmän työn sisältöön. - graafinen suunnittelija, kuvittaja (Rensujeff 2014, s. 23) Ajatus siitä, ettei säveltäjä ajattele yleisöään lainkaan säveltäessään on tietysti absurdi ja edesvastuuton. - Esa-Pekka Salonen (Hako Nieminen 2006, s 139)

67 Kuka taidetta tukee? Julkisyhteisö Valtio Kunnat Kirkko Yksityiset tahot Yksityiset säätiöt Lahjoittajat [Yrityssponsorit?]

68 Taiteen suora tuki Tuki taiteilijalle Valtio (Taike) Yksityinen Tuki VOS-laitoksille Valtio Kunnat Muu taideyhteisötuki Valtio Yksityinen Kuntien kulttuurirahoitus 2012 Taiteen perusopetus Orkesterit ja musiikki Teatterit ja sirkus Museot ja näyttelyt Muu kulttuuritoiminta Omarahoitus (netto) Valtionosuudet Kirjastot milj.

69 Suomalaisen julkisen taidetuen erityispiirteitä Lakiperusteisuus Valtion ja kuntien yhteisvastuu (VOS) Korporatismi Uhkapelirahoituksen merkitys

70 1968 taidetoimikuntalaitos 1968 taiteen perusopetuksen lainsäädännöllinen ohjaus (vain musiikkiopistot) laki taiteilija-apurahoista ja taiteilijaprofessoreista kuntien kulttuuritoimintaa koskeva valtionosuusjärjestelmä laki kuntien kulttuuritoiminnasta (L 1045/80) laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (L 705/1992) erillislait museoille, teattereille ja orkestereille (L /1992) laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (L 1704/2009)

71 Palkintolautakunnassa [ ] tulee olla vähintään kolme taiteilijajäsentä, jotka ovat Suomen Taiteilijaseuran jäsenjärjestön varsinaisia jäseniä. Taiteilijajärjestö valitsee vähintään kaksi näistä taiteilijajäsenistä [ ]. Kilpailun järjestäjä voi valita palkintolautakuntaan kolmannen taitelijajäsenen, jonka asema on sama kuin järjestön valitsemien taiteilija jäsenten. [ ] Äänestettäessä tulee näin valituilla taiteilijajäsenillä olla yhteisäänimäärällään äänten enemmistö. - Suomen Taiteilijaseura: Kuvataidekilpailujen säännöt.

72 Valtion taide- ja kulttuurimäärärahat Budjettimäärärahat Yht. kuluttajahintaindeksi Veikkausvoittovarat Yht. ansiotasoindeksi Indeksiluku

73

74

75 Yksityisten säätiöiden tuki?? Suomen Kulttuurirahasto 2012 (14,6 milj. ) 9 % 8 % 5 % Arkkitehtuuri, muotoilu ja ympäristötaide Audiovisuaalinen taide Visuaaliset taiteet 23 % Esittävät taiteet 29 % Kirjallisuus 9 % Musiikki 17 % Muu

76 Kenen ääni kuuluu? Politiikka Taideyhteisö - tekijät - korporaatiot - portinvartijat Markkinat

77 Perustettava vapaan taiteen yliopisto vahvistaa toiminnallaan taiteen koulutusta, asemaa ja autonomiaa yhteiskunnassa [ ] - Taideyliopisto, lehdistötiedote

78 Perustuslaki 12 Sananvapaus ja julkisuus Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. [ ] 16 Sivistykselliset oikeudet [ ] Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

79 Taideyhteisön ääni, mutta emme ole koskaan kuulleet kenenkään tavoittelevan taidegallerioiden näyttelyistä yleisömenestystä. Tärkeintä gallerianäyttelyssä on saada kentän ammattilaiset avajaisiin, lehdet kirjoittamaan näyttelystä ja taiteilijalle sopivat taidekentän vaikuttajat näkemään sen. - Koitela Modig, HS

80 Yleisön ääni Tukekoon kulttuuria vapaaehtoisesti ketä haluaa, mutta veronmaksajia ministeriöllä ei ole mitään oikeutta vaatia(=pakottaa) tukia kustantamaan. Taiteilijat kuriin asiattomine vaatimuksineen! - Anna-Leena Nieminen, Uusi Suomi, Puheenvuoro

81 Politiikan ääni "Valtion myöntämiä kulttuuritukirahoja on ohjattava siten, että ne vahvistavat suomalaista identiteettiä. Tekotaiteelliset postmodernit kokeilut sen sijaan olisi syytä jättää taloudellisesti yksittäisten henkilöiden ja markkinoiden vastuulle. - Perussuomalaiset, eduskuntavaaliohjelma 2011

82 Kenen ääni kuuluu? Politiikka Taideyhteisö - tekijät - korporaatiot - portinvartijat Markkinat

83 Kenen ääni kuuluu? Politiikka Taideyhteisö - tekijät - korporaatiot - portinvartijat Markkinat

84 Kenen ääni kuuluu? Politiikka Taideyhteisö - tekijät - korporaatiot - portinvartijat Markkinat

85 Kenen ääni kuuluu? Politiikka Taideyhteisö - tekijät - korporaatiot - portinvartijat Markkinat

86 Den icke-offentliga finansieringen av kulturverksamheter bör öka i Sverige. Statens kulturråd ska kartlägga förekomsten av sponsring och annan extern finansiering av kulturverksamheter bland olika kulturinstitutioner och inom olika konstformer. - Regleringsbrev för Statens kulturråd 2010

87

88

89 Patrick Cariou v. Robert Prince

90 Rahan kosketus - Miten taidetta Suomessa rahoitetaan (2015) Kulttuuritoiminta - Taiteesta nauttimisen alueellinen ja sosioekonominen yhdenvertaisuus - Vakauden ja uudistumisen polarisaatio ja tasapaino - Julkisen tuen perustana taiteen merkityksellisyyden säilyminen - Markkinaehtoinen rahoitus siteenä yhteiskuntaan

91 Rahan kosketus - teemoja Taiteen alueellinen ja sosioekonominen saatavuus yhdenvertaisuus Taiteilijoiden ja laitosten hyvinvoinnin polarisaatio vakaus ja epävarmuus Taiteen merkityksellisyyden säilyttäminen julkisen taidetuen legitimaatio

92 Muutoksen moottoreita kaupungistuminen ikääntyminen globalisoituminen digitalisoituminen laajentuva arvopohja markkinaistuminen => laajentuva rahoituspohja pitkästä kasvusta niukkaan kauteen

93 Den icke-offentliga finansieringen av kulturverksamheter bör öka i Sverige. Statens kulturråd ska kartlägga förekomsten av sponsring och annan extern finansiering av kulturverksamheter bland olika kulturinstitutioner och inom olika konstformer. - Regleringsbrev för Statens kulturråd 2010

94 Tarvitaan kokonaisnäkemystä ja ratkaisukeskeisyyttä taiteen eri alat ja funktiot läpäisevää tarkastelua rahoitusjärjestelmän eri lohkojen yhteistyötä vakauden ja epävarmuuden polarisaation vähentämistä uudelle mahdollisuus tulla vanhan sijaan. Analyyttisyyttä Haavoittuvuuden ja epäoikeudenmukaisuuden poistamista Mahdollisuus rakenteellisille muutoksille Puhetta rahasta Rahan parempaa jakamista

95 Kiitos!