SKR. Suomen Kulttuurirahasto. - eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen inen kulttuurin tukija

Transkriptio

1 SKR Suomen Kulttuurirahasto - eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen inen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääs ääntömääräinen tarkoitus on suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen.

2 Maakuntarahastot Maakuntarahastot - 17 maakunnallista vaikuttajaa Tukevat ja edistävät t oman maakuntansa tiede-,, taide ja muuta kulttuurityötä jakamalla vuosittain apurahoja ja palkintoja. Etusijalla ovat maakunnassa syntyneet hakijat tai siellä tehtävä työ kaikilla kulttuurielämän n aloilla. Apurahapää äätökset tekee oman maakunnan kulttuuria monipuolisesti edustava hoitokunta oman harkintansa mukaisesti nimikkorahastojen ohjesää ääntöjä noudattaen. Voivat järjestj rjestää omaa kulttuuritoimintaa, esim. luentoja, seminaareja ja kursseja.

3 Maakuntarahastot Maakuntarahastot ja perustamisvuodet 1. Etelä-Karjalan rahasto Etelä-Pohjanmaan rahasto 1959; Etelä-Savon rahasto Hämeen rahasto Kainuun rahasto 1954; Keski-Pohjanmaan rahasto 1959; Keski-Suomen rahasto Kymenlaakson rahasto Lapin rahasto 1954; Pirkanmaan rahasto Pohjois-Karjalan rahasto Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan rahasto 1954; Pohjois-Savon rahasto Päijät-Hämeen rahasto Satakunnan rahasto Uudenmaan rahasto Varsinais-Suomen rahasto 1964

4 Profiilit Etelä- ja Keski-Pohjanmaan seutukuntien 9- luokkalaisten nuorten harrastuneisuudesta ja harrastusja palvelutoiveista. (Teija Strand 2008) - Etelä- ja Keski-Pohjanmaan rahastojen "Nuorten aktiivisuus ja odotukset kulttuuripalveluista ja kulttuurin harrastamisesta" - tutkimushankkeen (2007) jatkohanke - kaikkiaan keväällä 2007 tehtyyn kyselyyn vastasi 2930 nuorta - Seutukuntien profiilit: Eteläiset seinänaapurit, Järviseutu, Kaustisen seutukunta, Kokkolan seutukunta, Kuusiokunnat, Kyrönmaa, Seinäjoen seutukunta, Suupohja, Vaasan seutukunta, (Kristiinankaupunki)

5 - profiileista ilmenee lyhyesti seutukunnan 9-luokkalaisten nuorten tämänhetkinen harrastuneisuus sekä tarkemmin tyytyväisyys palveluihin, harrastamiseen liittyvät toiveet ja mahdolliset muut seutukunnan kohdalla tärkeäksi nousseet asiat - profiilien kautta pyritään myös muodostamaan tarkennettu kuvaus siitä, miten eri seutukunnat eroavat toisistaan ja miltä osin ne toisaalta muistuttavat toisiaan - profiilien toivotaan tukevan harrastustoiminnan ja palveluiden kehittämistä.

6 Yhteenvetoa / Eteläiset seinänaapurit Eteläisten seinänaapurien nuoret harrastavat musiikkia, teatteria ja tanssia yhtä paljon kuin tutkimukseen osallistuneet nuoret keskimäärin: musiikkia harrastetaan jonkin verran, mutta esimerkiksi teatteria varsin vähän. Yksilö- ja joukkueurheilua he harrastavat muutoin yhtä paljon kuin nuoret keskimäärin, mutta lähes päivittäin joukkueurheiluksi laskettava harrastaminen on vähäisempää kuin muiden nuorten; samoin on Kuusiokunnissa. Toisaalta joukkueurheilusta on erilaisten syiden vuoksi myös luovuttu eniten. Tuunaamista tai muita käsitöitä Eteläisten seinänaapurien seutukunnan nuoret taas harrastavat suhteessa muuhun harrastamiseensa keskimääräistä enemmän. Noin kolmasosa seutukunnan nuorista on tyytymättömiä kotiseutunsa harrastusja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin, samoin kuin kyselyyn osallistuneet nuoret keskimäärin. Noin viidesosa pitää mahdollisuuksia riittävinä, samoin kuin kyselyyn vastanneet nuoret keskimäärin. Yleisimmät toiveet liittyivät ehdottomasti tanssiin ja moottoriurheiluun. Jonkin verran toivottiin lisää myös erilaisia harrastustiloja tai -halleja. Lisäksi erilaiset, joukkueurheiluun liittyvät harrastusmuodot, kuten erilaiset palloja mailapelit olivat haluttuja. Erilaiset kontakti- ja itämaiset lajit olivat myös verraten melko haluttuja.

7 Yhteenvetoa / Järviseutu Järviseudun nuoret harrastavat musiikkia verraten paljon. Ainoastaan Kokkolassa ja Kaustisella sitä harrastetaan yhtä paljon. Teatteria ja tanssia Järviseudun nuoret taas harrastavat yhtä paljon kuin kyselyyn osallistuneet nuoret keskimäärin. Joukkue- ja yksilöurheilun suhteen Järviseudun nuoret ovat myös yhtä aktiivisia kuin nuoret keskimäärin. Noin kolmasosa seutukunnan nuorista on tyytymättömiä kotiseutunsa harrastusja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin, samoin kuin kyselyyn osallistuneet nuoret keskimäärin. Noin viidesosa pitää mahdollisuuksia riittävinä, samoin kuin kyselyyn vastanneet nuoret keskimäärin. Suurimpina toiveryhminä Järviseudun nuorten vastauksista erottuivat selkeästi tanssi- ja moottoriurheiluharrastukset. Myös erilaiset musiikilliset harrastukset olivat haluttuja. Lisäksi erilaiset joukkueurheiluun liittyvät harrastustoiveet olivat melko yleisiä ja eniten nuoret ilmoittivatkin luopuneensa juuri joukkueurheilusta. Järviseudun nuoret toivoivat myös verraten paljon erilaisia harrastustiloja ja -halleja.

8 Yhteenvetoa / Kuusiokunnat Kuusiokuntien nuoret harrastavat musiikkia ja teatteria lähes yhtä paljon kuin tutkimukseen osallistuneet nuoret keskimäärin. Tanssia Kuusiokunnissa harrastetaan eniten verrattuna muihin tarkastelun kohteina olleisiin Eteläja Keski-Pohjanmaan seutukuntiin. Yksilöurheilua Kuusiokuntien nuoret harrastavat yhtä paljon kuin muut nuoret keskimäärin, mutta joukkueurheilua lähes päivittäin keskimääräistä selvästi vähemmän. Noin kolmasosa nuorista on tyytymättömiä kotiseutunsa harrastusja vapaaajanviettomahdollisuuksiin. Noin viidesosa pitää mahdollisuuksia riittävinä. Lähes puolet on sitä mieltä, että voisi halutessaan vaikuttaa kotiseutunsa harrastusmahdollisuuksiin. Yleisimmät harrastustoiveet koskivat moottoriurheilua, tanssia, erilaisia musiikkiharrastuksia ja joukkueurheilua. Nämä olivat yleisimpiä toiveita myös muissa seutukunnissa. Nuorisotaloille nuoret toivoivat jonkin verran lisää erilaisia laitteita tai tiloja. Seutukunnassa oli luovuttu eniten joukkueurheilusta, samoin kuin lähes kaikissa muissakin seutukunnissa.

9 Yhteenvetoa / Kyrönmaa Kyrönmaalaiset nuoret harrastavat musiikkia ja teatteria lähes yhtä paljon kuin tutkimukseen osallistuneet nuoret keskimäärin. Tanssia kyrönmaalaiset harrastavat hiukan keskimääristä vähemmän. Yksilö- ja joukkueurheilua nuoret harrastavat yhtä paljon kuin muut nuoret keskimäärin. Kyrönmaalla kavereiden kanssa oleilun suosio oli keskimääräistä alhaisempi, alhaisempi se oli ainoastaan Kaustisella. Rentoutuminen oli kuitenkin kyrönmaalaisille (ja kuusiokuntalaisille) nuorille hieman tärkeämpää kuin muiden seutukuntien nuorille. Peräti 40 % nuorista on tyytymättömiä kotiseutunsa harrastusja vapaaajanviettomahdollisuuksiin ja vain 9 % pitää mahdollisuuksia riittävinä. Kuitenkin lähes puolet on sitä mieltä, että voisi halutessaan vaikuttaa kotiseutunsa harrastusmahdollisuuksiin. Yleisimmät harrastustoiveet koskivat ehdottomasti tanssia, josta oli myös jouduttu luopumaan suhteessa eniten. Lisäksi toivottiin lisää joukkueurheilua, moottoriurheilua ja musiikkiharrastusmahdollisuuksia. Nämä harrastukset olivat toivotuimpia myös muissa seutukunnissa. Nuorisotalolle toivottiin lisää pöytäpelejä ja muita laitteita tai tiloja.

10 Yhteenvetoa / Seinäjoen seutukunta Seinäjokelaiset nuoret harrastavat musiikkia ja tanssia yhtä paljon kuin tutkimukseen osallistuneet nuoret keskimäärin. Teatteria he harrastavat hiukan keskimääristä vähemmän. Yksilö- ja joukkueurheilua nuoret harrastavat yhtä paljon kuin muut nuoret keskimäärin. Seinäjoen nuoret ovat ystävien kanssa mieluiten suhteessa eniten ja Seinäjoen sekä Eteläisten seinänaapurien ja Vaasan seutukunnissa tehdään suhteessa vähiten mieluiten jotain luovaa itse. Seinäjoen seutukunnassa ja Vaasassa on suhteessa eniten niitä, jotka ilmoittavat, että eivät harrasta mitään. Vain viidesosa nuorista on tyytymättömiä kotiseutunsa harrastusja vapaaajanviettomahdollisuuksiin ja peräti yli 40 % pitää mahdollisuuksia riittävinä. Lähes puolet on myös sitä mieltä, että voisi halutessaan vaikuttaa kotiseutunsa harrastusmahdollisuuksiin. Yleisimmät harrastustoiveet koskivat tanssia ja moottoriurheilua, josta oli myös jouduttu luopumaan suhteessa eniten. Jonkin verran toivottiin lisää myös joukkueurheilua ja kontakti- ja itämaisia lajeja sekä erilaisia harrastamiseen liittyviä halleja ja tiloja ja nuorisotaloille lisää harrastuslaitteita (esim. pelilaitteita tai tietokoneita).

11 Yhteenvetoa / Suupohja Suupohjalaiset nuoret harrastavat musiikkia ja tanssia hiukan keskimääristä vähemmän. Teatteria he harrastavat keskimääräistä enemmän. Yksilöurheilua nuoret harrastavat lähes yhtä paljon kuin muut nuoret keskimäärin, mutta joukkueurheilua keskimääräistä vähemmän. Kuitenkin "vain" kolmasosa nuorista on tyytymättömiä kotiseutunsa harrastusja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Viidesosa pitää mahdollisuuksia riittävinä. 40 % on kuitenkin sitä mieltä, että voisi halutessaan vaikuttaa kotiseutunsa harrastusmahdollisuuksiin. Yleisimmät harrastustoiveet koskivat tanssia ja moottoriurheilua sekä joukkueurheilua. Ne olivat toivotuimpia lajeja myös useimmissa muissa seutukunnissa. Jonkin verran toivottiin lisää myös erilaisia kontakti- ja itämaisia lajeja sekä lisää erilaisia tiloja ja laitteita nuorisotalolle.

12 Yhteenvetoa / Vaasan seutukunta Vaasalaiset nuoret harrastavat musiikkia ja tanssia saman verran, kuin kyselyyn osallistuneet nuoret keskimäärin. Teatteria he harrastavat vähiten verrattuna muihin tarkastelun kohteina olevien seutukuntien nuoriin, mutta toisaalta 12 % vaasalaisista nuorista kuitenkin haluaisi harrastaa sitä. Yksilöurheilua vaasalaiset nuoret harrastavat hiukan vähemmän kuin muiden seutukuntien nuoret keskimäärin. Joukkueurheilua vaasalaiset nuoret harrastavat suhteessa hiukan keskimääräistä enemmän ja päivittäin joukkueurheilua harrastavia on Vaasassa suhteessa kaikkein eniten. Reilu viidesosa vaasalaisista nuorista on tyytymättömiä kotiseutunsa harrastusja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Noin neljäsosa pitää mahdollisuuksia riittävinä. Noin puolet nuorista on sitä mieltä, että voisi halutessaan vaikuttaa kotiseutunsa harrastusmahdollisuuksiin. Yleisimmät vaasalaisten nuorten harrastustoiveet koskivat musiikkia, joukkueurheilua ja moottoriurheilua. Musiikkia vaasalaiset nuoret toivoivat verraten paljon. Muutoin heidän harrastustoiveensa olivat samansuuntaisia kuin muidenkin seutukuntien nuorten toiveet. Myös vaasalaiset nuoret toivoivat lisää harrastustiloja- tai halleja.

13 Yhteenvetoa koko raportista Kokkolan seutukunnan nuoret harrastavat muihin seutukuntiin verraten eniten musiikkia, Kuusiokuntien nuoret tanssia ja Kaustisen nuoret teatteria. Vähiten musiikkia harrastetaan Eteläisten seinänaapurien ja Vaasan seutukunnissa, tanssia Suupohjalla ja Kyrönmaalla ja teatteria Vaasan seutukunnassa. Tanssi ja moottoriurheilu nousivat eniten lisää harrastusmahdollisuuksia kaipaaviksi lajeiksi kaikissa seutukunnissa. Lähes yhtä paljon toivottiin musiikin harrastusmahdollisuuksia ja muita erilaisia liikunnan harrastusmahdollisuuksia, kuten palloja mailapelejä. Eteläisten seinänaapurien, Kaustisen ja Seinäjoen seutukunnissa toivottiin verraten paljon lisää myös erilaisia kontakti- ja itämaisia lajeja. Joissakin seutukunnissa toivottiin lisäksi jonkin verran erilaisia harrastustiloja tai -halleja, tosin vain vähän suhteessa muihin toiveisiin.

14 Yhteenvetoa koko raportista Kaustisen seutukunnan nuorten toiveissa oli erityisenä piirteenä ratsastusmahdollisuuksien lisäämiseen liittyneet toiveet. Ratsastus- tai agilitytoiminta oli myös seutukunnan toiseksi suurin ryhmä kysyttäessä harrastuksia, joista seutukunnan nuoret ovat joutuneet luopumaan, suurin ryhmä oli joukkueurheilu. Kuusiokuntien nuoret taas toivoivat verraten paljon lisää mahdollisuuksia harrastaa VPK:ta. Eniten kaikkien seutukuntien nuoret olivat ilmoittamansa mukaan luopuneet joukkueurheilun harrastamisesta. Yleisin harrastuksesta luopumisen syy oli harrastusmahdollisuuden puuttuminen tai sen liian kaukainen sijainti kotoa.

15 Yhteenvetoa koko raportista Harrastamisen syistä rentoutuminen oli kyrönmaalaisille ja kuusiokuntalaisille nuorille hieman tärkeämpää kuin muiden seutukuntien nuorille. Seinäjoen nuoret taas viettävät vapaaaikaansa mieluiten ystäviensä kanssa useammin kuin muiden seutukuntien nuoret. Eteläisten seinänaapurien, Seinäjoen ja Vaasan seutukunnissa tehdään suhteessa vähiten mieluiten jotain luovaa itse. Seinäjoen ja Vaasan seutukunnissa on myös suhteessa eniten niitä, jotka ilmoittavat, että eivät harrasta mitään. Kyrönmaan ja Kaustisen seutukuntien nuoret ovat kaikkein tyytymättömimpiä harrastusja vapaaajanviettomahdollisuuksiinsa. Kyrönmaalla mahdollisuuksia liian vähäisinä pitävien osuus oli noin 42 % ja Kaustisilla noin 40 %. Tyytyväisimpiä harrastusmahdollisuuksiin oltiin Seinäjoen seutukunnassa (noin 28 % nuorista oli tätä mieltä). Myös Kokkolan ja Vaasan seutukunnissa melko suuri osa nuorista piti mahdollisuuksia riittävinä (noin 24 % nuorista molemmissa seutukunnissa)

16 Yhteenvetoa koko raportista Pessimistisimmin harrastusja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiinsa vaikuttamiseen suhtautuivat Järviseudun seutukunnan nuoret (noin 27 % oli sitä mieltä, että ei voisi halutessaan vaikuttaa).