Tämä raportti on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoiman Uusiutuvia liikenteeseen -
|
|
- Esko Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 ESIPUHE Tämä raportti on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoiman Uusiutuvia liikenteeseen - hankkeen toteuttama sähköautoilua käsittelevä raportti. Raportti koostuu sähköautoilun yleisestä esittelystä sekä Pohjois-Karjalassa toteutetun sähköautoiluun liittyvän kyselyn tuloksien esittelystä. Uusiutuvia liikenteeseen -hankkeen tavoitteena on kehittää liiketoimintamahdollisuuksia uusiutuvien liikennepolttoaineiden alalla Pohjois-Karjalan alueella. Projektin tavoitteisiin pääsemme jakamalla tietoa tehokkaasti ja tarjoamalla laadukasta koulutusta aiheesta. Lisätietoa projektista ja tapahtumista löydätte projektin kotisivuilta. Vastaamme mielellämme kaikkiin mieleesi tuleviin kysymyksiin liittyen sähköautoiluun ja laajemmin uusiutuviin liikennepolttoaineisiin. Ota rohkeasti yhteyttä! Joensuussa ISBN (painettu) ISBN (pdf) Julkaisija: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Uusiutuvia liikenteeseen hanke Joensuu 2012 Tekijät: Riku Tapio Ville Kuittinen Jarkko Peiponen Ilari Havukainen Anna-Maija Kontturi
3 2 JOHDANTO Tämän raportin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja kiinnostusta sähköautoilua kohtaan. Raportissa esitellään sähköautoilun mahdollisuuksia ja kerrotaan sähkön käytöstä liikenteessä. Lisäksi raportissa esitellään Pohjois-Karjalassa toteutetun sekä yrityksille että yksityisille kuluttajille suunnatun sähköautoiluun liittyvän kyselyn tuloksia. Sähköauto on ja on ollut vaihtoehto polttomoottoriautoille Ilmastonmuutos ja muut liikenteen ympäristövaikutukset sekä raakaöljyn tuotannon ja hinnan nykytaso lisäävät tarvetta vaihtoehtoisille liikennepolttoaineille. Sähköautoilulla on historiallisesti pitkä perinne ja 1900-luvun taitteessa sähkö oli yleinen ajoneuvojen polttoaine. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuosina 1899 ja 1900 sähkö oli uusien autojen yleisin polttoaine 1. Polttomoottoritekniikka kuitenkin syrjäytti sähkön liikenteessä jo viime vuosisadan alkupuolella 2. Nyt vuosisata myöhemmin sähköautoilu tekee jälleen tuloaan markkinoille. Useat ajoneuvovalmistajat ovat viime vuosina tuoneet markkinoille oman sähköautomallinsa, ja muunnosautojen saama huomio mediassa on ollut merkittävää. Mikä sähköauto on? Sähköautolla (Electric Vehicle) tarkoitetaan autoa, jossa ei ole lainkaan polttomoottoria eikä generaattoria. Hybridiauto (Hybrid Electric Vehicle) ei siis ole sähköauto, sillä hybridissä voimanlähteinä toimivat sekä polttomoottori että sähkömoottori. Sähköauto puolestaan toimii pelkällä sähkömoottorilla, ja kaikki auton käyttämä energia on varastoitu sen akkuihin. Sähköautoilun haasteet liittyvät juuri akkuihin. Akkujen kapasiteetti edellyttää kehittymistä, jotta sähköauto kykenee täysimittaisesti haastamaan polttomoottoriautot käyttöominaisuuksiltaan. Autonvalmistajat tekevät jatkuvasti työtä parantaakseen akkujen kapasiteettia ja siten myös sähköautojen toimintamatkaa. Toimintamatkalla tarkoitetaan ajomatkaa, jonka sähköautolla kykenee ajamaan yhdellä latauskerralla. Teknologian kehittyminen vaatii aikaa, mutta jo nykyisellään sähköauto on erinomainen vaihtoehto perinteiselle polttomoottoriautolle.
4 3 Sähkön käyttö liikenteessä Sähkön käyttö liikenteessä on edullinen ja tuotantotavasta riippuen myös erittäin ekologinen vaihtoehto. Käyttämällä sähköautossa uusiutuvilla energialähteillä kuten vesi-, tuuli- tai aurinkovoimalla tuotettua ns. vihreää sähköä voidaan sähköautolla ajaa erittäin ekologisesti. Tällä hetkellä vihreä sähkö on biokaasun rinnalla ainut liikennepolttoaine, jota käyttämällä liikenteessä voidaan saavuttaa lähes täysi päästöttömyys (n. 5 g. CO 2 /km) 3. Joulukuussa 2008 vahvistettu EUdirektiivi edellyttää, että liikenteen energiasta 10 % on uusiutuvaa vuonna Käyttämällä uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä autojen polttoaineena voidaan edistää tavoitteisiin pääsemistä. Alueellisesti Pohjois-Karjalassa pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä EU:n tavoitteita enemmän 5, mikä edellyttää moninaisia toimenpiteitä, joista sähköautoilun lisääminen on yksi. Sähköautojen uusi tuleminen vaatii tukea ja toimenpiteitä Toistaiseksi sähköautojen uusi tuleminen on ollut hidasta. Suomessa rekisteröitiin tammitoukokuun 2012 aikana yhteensä vain 20 sähköautoa, joka on vain murto-osa kaikista rekisteröidyistä autoista 6. Sähköautoilun tulevaisuuteen vaikuttaa suuresti teknologian kehittyminen, mutta myös lainsäädäntö ja verotus. Toistaiseksi sähköautojen hankintahinnat ovat Suomessa merkittävästi korkeammat kuin polttomoottoriautojen, mikä edellyttäisi merkittäviä tukitoimia sähköautojen yleistymiseksi. Esimerkiksi Iso-Britanniassa, Italiassa ja Ranskassa sähköautojen hankintaan kannustetaan tuhansien eurojen arvoisilla tuilla 7. Hiilidioksidipäästöjen alentaminen sähköautoilun lisäämisen avulla onnistuu parhaiten maissa, joissa sähköntuotanto on vähäpäästöistä. Suomessa kulutetun sähkön tuotannon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat selkeästi EU:n keskiarvoa matalammat 8. Näin ollen korvaamalla nykyisiä polttomoottoriautoja sähköautoilla voidaan hiilidioksidipäästöjä laskea Suomessa keskimäärin suhteessa monia muita EU-maita, kuten korkean sähköautotuen maita Iso-Britanniaa ja Italiaa tehokkaammin 9. Kaiken kaikkiaan sähköauto tuottaa hiilidioksidipäästöjä alle puolet polttomoottoriautoon verrattuna koko EU:n nykyisellä keskimääräisellä sähköntuotantoportfoliolla 3.
5 4 Sähköautoilu on kotimainen ja paikallinen mahdollisuus Sähköautoilu mahdollistaa kotimaisen ja paikallisen energian hyödyntämisen liikenteessä. Sähköauton polttoaine on mahdollista ostaa valitsemaltaan sähkönmyyjältä aivan kuten kotitaloussähkökin. Ladatessaan sähköauton omasta pistorasiastaan kuluttaja voi omilla kulutusvalinnoillaan vaikuttaa siihen, millaisella tuotantotavalla ja missä polttoaine on tuotettu. Valinnoillaan kuluttaja myös ohjaa sitä, mihin suuntaan sähköntuotanto Suomessa kehittyy. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto toteuttavat yhteistyössä Uusiutuvia liikenteeseen -hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on edistää sähköautoilua Pohjois-Karjalassa. Sähköautoilu mahdollistaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymisen Pohjois-Karjalan alueelle ja edistää siten paikallistalouden kehittymistä. Uusiutuvia liikenteeseen -hanke on ollut mukana tukemassa paikallisen yrityksen käynnistämää sähköautoilun ympärille rakennettua liiketoimintaa. Yritys muuntaa polttomoottoriautoja sähköautoiksi ja edistää näin kestävää kehitystä alueellamme. Käynnistetty liiketoiminta on yksi esimerkki siitä, että sähköautoilun mahdollisuudet eivät Pohjois-Karjalassa rajoitu vain sähköautojen käyttöön. Sähköautoiluun liittyy Pohjois-Karjalassa paljon mahdollisuuksia. Sähköautoilu on yksi niistä keinoista, joiden avulla voidaan edistää uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttöä. Parhaimmillaan sähköautoilu mahdollistaa paitsi ekologisen myös paikallisen energian hyödyntämisen liikenteessä. Sähköautoilun lisääntyminen ja alueellisen energiantuotannon kehittyminen voivat merkittävästi parantaa Pohjois-Karjalan alueen elinvoimaisuutta ja omavaraisuutta. Sähköautoilu on yksi monista keinoista saavuttaa Uusiutuvilla Energinen Maakunta. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Uusiutuvia liikenteeseen -hanke toteutti touko-kesäkuun 2012 aikana sähköautoiluun liittyvän kyselyn sekä yrityksille että yksityisille henkilöille Pohjois-Karjalan alueella. Yritysten kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä sähköpostin välityksellä, ja yksityishenkilöiden kysely Karjalan Messuilla Kyselyyn vastasi yhteensä 168 yrityksen edustajaa ja 94 yksityishenkilöä. Kyselyjen tarkoituksena oli kartoittaa yritysten ja yksityishenkilöiden kiinnostusta hankkia sähköauto
6 5 lähivuosina, sähköautoon liittyviä odotuksia, hankintaan vaikuttavia myönteisiä ja kielteisiä motivaatiotekijöitä, sekä sähköautoihin liittyvien mielikuvien vaikutusta kiinnostukseen hankkia sähköauto lähivuosina. Kyselyt olivat pääosin sisällöltään samanlaisia, mutta osaa kysymyksistä on muokattu soveltumaan paremmin kontekstiin. Tutkimuksen analysointiin käytetystä tutkimusmenetelmästä voitte lukea tämän raportin viimeisestä luvusta. TUTKIMUKSEN ANALYSOINTI Sähköautot näyttäisivät sopivan pohjoiskarjalaisten yritysten ja yksityishenkilöiden käyttöön melko hyvin. Kiinnostus sähköauton hankintaan kuitenkin on vielä melko vähäistä. Sähköautojen koetaan olevan nykyisellään melko kalliita, mikä näyttäisi rajoittavan kiinnostusta sähköautoilua kohtaan. Vastaajat kokevat sähköautoihin liittyvän sellaisia tekijöitä, jotka rajoittavat kiinnostusta sähköauton hankkimiseen, mutta samaan aikaan sähköautoihin liitetään positiivisia tekijöitä, jotka lisäävät kiinnostusta hankkia sähköauto. Seuraavissa luvuissa on tarkasteltu tarkemmin kyselyn tuloksia. Yrityksiltä kerätyn aineiston analysointi Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että pohjoiskarjalaisten yritysten päivittäiset ajomatkat ja ajoajat huomioon ottaen, sähköautot soveltuisivat valtaosalle yrityksistä varsin hyvin jo nykyisen tekniikan puitteissa. Lähes kahdella kolmanneksella kyselyyn vastanneista yrityksistä päivittäinen ajomatka on enintään 150 km, ja vuorokaudessa ajoneuvot ovat ajossa enintään 12 tuntia. Nykyisillä sähköautojen akkukapasiteeteilla kyetään vastaamaan edellä mainittuihin tarpeisiin melko hyvin. Vastausten perusteella akkujen lataamiselle jää yrityksissä melko paljon aikaa vuorokaudessa, jolloin latausaikakaan ei muodostu ongelmaksi. Myöskään latauspisteiden määrä ei muodosta ongelmaa, sillä ajoneuvojen lataaminen voidaan toteuttaa yrityksen omalla latauspisteellä. Sähköautoilla kyettäisiin siis suorittamaan valtaosa pohjoiskarjalaisten yritysten ajosta. Tutkimuksen perusteella auton käyttötarpeet eivät näyttäisi olevan sähköautoilun yleistymiselle este Pohjois-Karjalassa.
7 6 Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaisista sähköautotyypeistä yritykset olisivat kiinnostuneimpia. Tulosten perusteella yritykset olisivat kiinnostuneimpia hankkimaan käyttöönsä sähköhenkilöauton tai sähköpakettiauton (ks. kuvio 1). Eniten kiinnostusta olisi sähköpakettiauton hankintaan. Tilastollisesti kiinnostuneimpia sähköauton hankinnasta olivat kuitenkin sellaiset yritykset, jotka kokivat pienen henkilöauton sopivan parhaiten heidän käyttöönsä. Vaikka siis sähköpakettiauto koettiin sopivimmaksi sähköauton luokaksi, kiinnostuneimpia sähköauton hankinnasta olivat sellaiset yritykset, joiden käyttöön pieni sähköhenkilöauto olisi sopiva. Tuloksen kohdalla lienee tarpeellista muistaa, että tällä hetkellä sähköautoja ei ole tarjolla juuri muissa ajoneuvoluokassa kuin nimenomaan pienissä henkilöautoissa. Näin ollen on mahdollista, että tarjonnan nykytila vaikuttaa myös ostokäyttäytymiseen ja tekijä näyttäytyy siksi tässä tutkimuksessa merkitsevänä. Minkälainen sähköauto olisi sopiva yrityksenne käyttöön? 0% 10% 20% 30% 40% 50% Pieni henkilöauto (2-3 hengen) Henkilöauto (4-5 hengen) Tila-auto (yli 5 hengen) Pakettiauto Kuorma-auto Pienoislinja-auto (max. 9 hengen) Linja-auto Muu Kuvio 1. Sopivimmat sähköautotyypit yritysten käyttöön Yrityksille merkittävimmät syyt hankkia sähköauto olisivat päästöttömyys ja ekologisuus, käyttökustannukset sekä käyttämisestä saatava pr-arvo (ks. kuvio 2). Huomattavaa tuloksissa on kuitenkin, että tilastollisesti aikomukseen hankkia sähköauto vaikuttaa eniten sähköauton käyttömukavuus. Vastaajat, joille käyttömukavuus on motivaatiotekijä hankkimiselle, ovat todennäköisempiä sähköauton hankkijoita tulevina vuosina. Yleisesti autojen tärkeimpänä ominaisuutena on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu olevan juuri käyttömukavuus 2. Näin ollen sähköautolta
8 7 näytettäisiin odottavan käyttömukavuutta aivan kuten perinteisiltä polttomoottoriautoiltakin, jotta kiinnostus hankkia lisääntyisi. Vastaajan oli mahdollista valita kysymykseen useampi vaihtoehto. Tulosten tarkastelu osoittaa, että mitä useamman syyn vastaajat mainitsevat sitä todennäköisemmin he ovat kiinnostuneita sähköauton hankinnasta. Kiinnostus sähköauton hankkimiselle näyttäisi siis edellyttävän useampaa syytä hankkimiselle. Kyselyn mukaan asiakkaiden vaatimukset tai odotukset eivät tällä hetkellä vaikuta yritysten kiinnostukseen hankkia käyttöönsä sähköauto. Kuluttajien odotukset eivät siis ainakaan toistaiseksi ole asettaneet yrityksille paineita sähköauton hankkimiselle. Toisaalta samaan aikaan melko monet vastaajat mainitsivat sähköauton käyttämisestä saatavan pr-arvon yhdeksi syyksi hankkia sähköauto. Tämä viittaa siihen, että yritykset ovat kiinnostuneita siitä, millaisen kuvan heidän käyttämänsä ajoneuvot yrityksestä antavat. Sähköautoilu on yrityksille mahdollisuus näyttäytyä vihreinä, mikä on yksi vuosituhannen alun markkinointitrendeistä 10. Mikä seuraavista tekijöistä voisi olla yrityksellenne syy hankkia sähköauto? Päästöttömyys ja ekologisuus 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Käyttökustannukset Käyttömukavuus Suorituskyky Käyttämisestä saatava PR-arvo Asiakkaidemme vaatimukset/odotukset Muu Kuvio 2. Sähköauton mahdolliseen hankintaan vaikuttavat motivaatiotekijät. Merkittävimmiksi esteiksi sähköauton hankkimiselle yritykset mainitsevat sähköautojen hintatason, toimintasäteen ja latausmahdollisuudet (ks. kuvio 3). Mikään kyselyssä esitetyistä sähköauton hankintaan kielteisesti vaikuttavista tekijöistä ei vaikuta tilastollisesti merkitsevästi hankintaaikomukseen. Tuloksien kohdalla on siis huomattava, että edellä mainittuja tekijöitä pitävät yhtä
9 8 lailla esteinä hankkimiselle sellaiset vastaajat, jotka aikovat hankkia kuin sellaiset vastaajat, jotka eivät aio hankkia sähköautoa lähivuosina. Tulos antaa olettaa, että hankinnasta kiinnostuneet eroavat ei-kiinnostuneista ainoastaan sen osalta, että he ovat valmiita sietämään estetekijät ja tekemään hankinnan niistä johtumatta. Vastaajan mainitsemien esteiden määrällä ei ole tilastollista vaikutusta kiinnostukseen hankkia sähköauto. Yksikin syy riittää siis esteeksi hankkimiselle, kun taas vastaavasti mainittujen motivaatiotekijöiden määrä vaikuttaa hankkimisaikomuksen todennäköisyyteen. Sähköautoiluun usein liitettävä luotettavuusongelma ei noussut esiin kyselyssä. Puolestaan latausmahdollisuuksia ja toimintasädettä pidettiin merkittävinä esteinä hankkimiselle, vaikka valtaosalla yrityksestä päivittäiset ajomatkat ja -ajat ovat sellaisia, että sähköauto soveltuisi yritysten käyttöön. Mikä seuraavista tekijöistä voisi olla yrityksellenne este sähköauton hankkimiselle? Hinta suhteessa polttomoottoriautoihin 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Luotettavuus Toimintasäde Suorituskyky Latausmahdollisuudet Tarjonta ja/tai saatavuus Muu Kuvio 3. Esteet sähköauton hankkimiselle. Tarkasteltaessa sähköautoiluun tai sähköautoihin liittyviä mielikuvia voidaan havaita, että vastaajat pitävät sähköautoja kalliina ja varsin luotettavina. Tulos osoittaa, että vastaajat eivät näe sähköautojen luotettavuutta ongelmana. Vastaajien mielestä sähköautojen latauspisteitä on vähän, erilaisia sähköautomalleja on markkinoilla niukasti ja sähköautojen saatavuus on varsin huono tällä hetkellä. Merkittävimmin vastausasteikon neutraalista tasosta (3) poikkeavat väittämien Sähköautojen latauspisteitä on riittävästi ja Sähköauto on kallis keskiarvot. Edellä mainittuihin väittämiin latautuu siis keskimäärin voimakkaimmat mielipiteet, jotka molemmat poikkeavat
10 9 neutraalista tasosta negatiivissävytteiseen suuntaan. Vastaukset eivät eroa tutkittavien hankintaaikomuksen mukaisen jaottelun osalta kovinkaan merkittävästi. (Ks. taulukko 1.) Taulukko 1. Vastausten keskiarvot eri väittämille. Ei aikomusta hankkia Aikomus hankkia Kaikki Sähköauto on luotettava 3,16 3,52 3,21 Sähköauto on kallis 4,31 4,35 4,31 Sähköauto on suorituskykyinen 2,76 3,26 2,83 Sähköautojen latauspisteitä on riittävästi 1,60 1,78 1,63 Sähköautojen saatavuus on hyvä 1,92 2,22 1,96 Erilaisia sähköautomalleja on tarjolla vähän 3,88 4,04 3,90 Vastaajien mielipiteitä jakaa mielipideväittämistä merkittävimmin sähköauton suorituskykymielikuva (ks. kuvio 4). Kyseisen muuttujan hajonta on mielipidemuuttujista suurin. Kuviota 4 tarkastelemalla voidaan todeta, että mitä suorituskykyisempänä sähköautoa pidetään, sitä todennäköisemmin aiotaan hankkia sähköauto. Tulos on tilastollisesti merkitsevä. Yhtenäisintä mieltä vastaajat olivat sähköauton kalleudesta. Muuttujan keskiarvo on korkea ja hajonta vähäistä. Tulos on ymmärrettävä ottaen huomioon sähköautojen tämänhetkisen hintatason suhteessa polttomoottoriautoihin. Huomioitavaa on kuitenkin, että hinta ei määrittele kiinnostusta sähköauton hankkimiselle. Riippumatta kiinnostuksesta hankkimiseen vastaajat pitävät sähköautoa kalliina. Hankinnasta kiinnostuneet ovat tutkimuksen tulosten valossa siis yksinkertaisesti valmiimpia maksamaan korkean hinnan saavuttaakseen hyödyt, joita sähköautoilusta voi syntyä.
11 10 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% Ei aikomusta hankkia Aikomus hankkia 20% 10% 0% 1 = täysin eri mieltä = täysin samaa mieltä Sähköauto on suorituskykyinen Kuvio 4. Väittämän Sähköauto on suorituskykyinen vastausten jakaantuminen. Yksityishenkilöiltä kerätyn aineiston analysointi Yksityishenkilöille toteutetussa kyselyssä kartoitettiin vastaajien sukupuolen ja iän vaikutusta kiinnostukseen hankkia sähköauto. Kyselyn tulokset osoittavat, että sähköauton hankkimiskiinnostus ei ole riippuvainen vastaajan sukupuolesta. Kyselyyn vastanneista naisista suurempi osa (42 %) on kiinnostuneita hankkimaan sähköauton lähivuosina kuin kyselyyn vastanneista miehistä (32 %), mutta tilastollisesti miehet ja naiset eivät kuitenkaan eroa toisistaan hankkimiskiinnostuksen suhteen. Vastaajan iällä puolestaan näyttäisi olevan vaikutusta kuluttajien kiinnostukseen sähköauton hankinnasta. Ikäluokkaan vuotiaat kuuluvat ovat tilastollisesti kaikkein kiinnostuneimpia sähköauton hankinnasta. Sama havainto voidaan tehdä tarkastelemalla kuviota 5. Ikäluokka vuotiaat on kyselyn mukaan ainoa ikäluokka, jossa sähköauton hankintaa aikovien osuus on suurempi kuin niiden, jotka eivät aio hankkia. Puolestaan yli 64-vuotiaat eivät ole lainkaan kiinnostuneita hankkimaan sähköautoa lähivuosina. Tulos selittynee ikäluokan oletuksella kyvystään omaksua uuden tekniikan käyttöönotto. Muihin kuin edellä mainittuihin ikäluokkiin kuuluminen ei vaikuta tilastollisesti todennäköisyyteen hankkia sähköauto lähivuosina.
12 11 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% Ei aikomusta hankkia Aikomus hankkia 20% 10% 0% alle 25 v v v v v. yli 64 v. Ikä? Kuvio 5. Vastaajan iän ja hankkimisaikomuksen välinen suhde. Sähköauton on oletettu asemoituvan markkinoilla kotitalouksien toisen auton vaihtoehdoksi 2. Tutkimuksessa selvitettiin kotitalouden autojen lukumäärän ja sähköauton hankkimisaikomuksen välistä suhdetta. Tulosten perusteella kotitalouden autojen lukumäärä ei vaikuta sähköauton hankkimisaikomukseen tilastollisesti merkitsevästi. Hankinnasta kiinnostuneiden määrä kasvaa hieman kun kotitalouden autojen lukumäärä kasvaa (ks. kuvio 6). Erot eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä. Tulos on mielenkiintoinen, sillä se osoittaa, että sähköautoista eivät ole kiinnostuneita ainoastaan sellaiset kotitaloudet, joilla on useampia autoja käytössään. Näyttäisi siis siltä, että vastoin aikaisempia oletuksia sähköautot eivät ole ainoastaan vaihtoehtoja kotitalouksien kakkosautoiksi 2,10. Myös kotitaloudet, joissa autoja on käytössä vain yksi tai ei yhtään, ovat tilastollisesti yhtä todennäköisiä sähköauton hankkijoita lähivuosina, kuin kotitaloudet, joissa autoja on käytössä useampia.
13 12 80% 70% 60% 50% 40% 30% Ei aikomusta hankkia Aikomus hankkia 20% 10% 0% ei yhtään 1 kpl 2 kpl yli 2 kpl Kotitalouden autojen lukumäärä Kuvio 6. Kotitalouden autojen lukumäärän ja hankkimisaikomuksen välinen suhde. Yksityishenkilöt kokevat merkittävimmiksi esteiksi sähköauton hankkimiselle sähköautojen hintatason, toimintasäteen ja latausmahdollisuudet (ks. kuvio 7). Ongelmat siis liittyvät suoranaisesti tekniikan kehittymisen asteeseen ja tekniikan hintaan. Teknologian kehittyessä on odotettavaa, että myös sen hinta laskee. Sähköautojen hankintaa eivät tutkimuksen tulosten valossa rajoita sähköautojen suorituskyky tai luotettavuus, vaan nimenomaan käyttörajoitukset ja hinta. Sähköauton toimintasäteen katsotaan laajalti olevan este sähköauton hankkimiselle vaikka samaan aikaan yli 70 % vastanneista määritteli päivittäisen ajotarpeensa olevan enintään 150 km, joka on sähköautolle vielä varsin realistinen ajomatka yhdellä latauksella. Myös latauspisteiden määrä koetaan esteeksi sähköauton hankkimiselle, vaikka suurimmalla osalla kotitalouksista päivittäinen ajoaika rajoittuu alle 12 tuntiin, jolloin lataamiselle jää runsaasti aikaa. Lataaminen voidaan tällöin pääosin myös suorittaa kotikiinteistön sähköpisteistä, jolloin muita latauspisteitä ei välttämättä edes tarvita.
14 13 Mikä seuraavista olisi teille mahdollinen este sähköauton hankkimiselle? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Hinta suhteessa polttomoottoriautoihin Luotettavuus Toimintasäde Suorituskyky Latausmahdollisuudet Tarjonta ja/tai saatavuus Muu Kuvio 7. Esteet sähköauton hankkimiselle. Ainut tilastollisesti merkitsevä este sähköauton hankkimiselle on kuitenkin sähköautojen hintataso suhteessa polttomoottoriautoihin. Vastaajista, jotka pitivät sähköauton hintaa esteenä sähköauton hankkimiselle, 29 % aikoo hankkia sähköauton lähivuosina. Vastaavasti 48 % vastaajista, jotka eivät katso sähköauton hinnan rajoittavan sähköauton hankintaa, aikovat hankkia sähköauton lähivuosina. Käytännössä tutkimustulos siis osoittaa, että kuluttajille merkittävin este aikomukselle hankkia sähköauto on sen hinta. Kuluttajat kokevat muidenkin tekijöiden vaikuttavan aikomukseen hankkia sähköauto, mutta ainoastaan hintakokemus määrittelee tilastollisesti merkitsevästi hankinta-aikomusta. Sähköautojen läpimurron merkittävin este tällä hetkellä näyttäisi siis olevan niiden hinta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan hintapreemiota eli lisähintaa sähköautoista 2,10, mutta tämänhetkinen hintaero polttomoottoriautoihin näyttäisi rajoittavan kiinnostusta sähköauton hankkimiseen vielä merkittävästi. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään merkittävimpiä syitä mahdolliselle sähköauton hankkimiselle. Merkittävimpiä motivaatiotekijöitä ovat sähköautojen päästöttömyys ja ekologisuus, sekä käyttökustannukset (ks. kuvio 8). Samaan aikaan kun kuluttajat kokevat sähköauton hankintahinnan esteeksi sähköauton hankkimiselle, he pitävät sähköauton käyttökustannuksia syynä sähköauton hankkimiselle. Sähköauton elinkaarikustannuksista ei nykyisellään ole tarkkoja laskelmia, mutta
15 14 kuluttajien ostopäätösten helpottamiseksi niille olisi tarvetta. Samoin kuin yrityksien kohdalla, myös kotitalouksien kiinnostus hankkimiselle kasvaa kun useampia tekijöitä mainitaan syyksi hankkimiselle. Motivaatiotekijöitä tarvitaan siis useampi, jotta hankinnasta ollaan kiinnostuneita. Vastaavasti hankintaa rajoittavien tekijöiden kohdalla mainittujen estetekijöiden määrällä ei ole vaikutusta kiinnostukseen hankkia sähköauto. Mikä seuraavista voisi olla teille syy hankkia sähköauto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Päästöttömyys ja ekologisuus Käyttökustannukset Käyttömukavuus Suorituskyky Käyttämisestä saatava status-arvo Muu Kuvio 8. Sähköauton mahdolliseen hankintaan vaikuttavat motivaatiotekijät. Tilastollisesti merkitsevästi kiinnostukseen hankkia sähköauto vaikuttaa kuitenkin ainoastaan päästöttömyys ja ekologisuus. Vastaajat, jotka pitävät päästöttömyyttä ja ekologisuutta syynä hankkia sähköauto ovat todennäköisemmin kiinnostuneita sen hankkimisesta lähivuosina kuin vastaajat, jotka eivät pidä kyseistä tekijää syynä hankkimiselle. Kuluttajien kiinnostus hankkia sähköauto kasvaa silloin, kun päästöttömyys ja ekologisuus koetaan syyksi hankkia sähköauto. Tulos osoittaa, että vihreät arvot ovat tärkeitä kotitalouksien tehdessä sähköauton hankintapäätöstä. Päästöttömyys ja ekologisuus on paitsi yleisin mainittu motivaatiotekijä myös ainut, joka vaikuttaa hankinta-aikomukseen tilastollisesti merkitsevästi. Taulukossa 2 on esitetty sähköautoihin tai sähköautoiluun liittyvien mielikuvaväittämien keskiarvot. Keskiarvoja tarkastelemalla voimme havaita, että suurimmat erot vastaajaryhmien välillä on hintaa ja markkinoilla olevien sähköautojen mallien määrää koskevien väittämien kohdalla. Vas-
16 15 taajat, jotka aikovat hankkia sähköauton tulevina vuosina pitävät sähköautoja halvempina ja kokevat, että erilaisia sähköautomalleja on tarjolla paremmin kuin vastaajat, jotka eivät aio hankkia sähköautoa. Muiden väittämien kohdalla erot ovat todella pieniä. Taulukko 2. Vastausten keskiarvot eri väittämille. Ei aikomusta hankkia Aikomus hankkia Kaikki Sähköauto on luotettava 3,72 3,79 3,74 Sähköauto on kallis 4,31 4,03 4,21 Sähköauto on suorituskykyinen 3,21 3,39 3,28 Sähköautojen latauspisteitä on riittävästi 2,13 2,06 2,11 Sähköautojen saatavuus on hyvä 2,18 2,27 2,21 Erilaisia sähköautomalleja on tarjolla vähän 4,11 3,69 3,97 Tutkimuksessa kysytyistä sähköautoihin tai sähköautoiluun liitettävistä mielikuvista tilastollisesti merkityksellisin liittyy sähköautomallien määrään markkinoilla. Mitä paremmin vastaajat kokevat sähköautomalleja olevan markkinoilla, sitä kiinnostuneempia he ovat hankkimaan sähköauton (ks. kuvio 9). Tulos osoittaa, että tarjonnan määrällä on yhteys hankinta-aikomukseen. Kiinnostus hankkia sähköauto on riippuvainen siitä, miten vastaajat kokevat tarjonnan määrän. Näin ollen voidaan tulosten perusteella todeta, että mallien tuominen markkinoilla lisännee kiinnostusta sähköauton hankkimiselle. Kysyntä ja tarjonta siis lisääntyvät ainakin osittain vuorovaikutteisesti. 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% Ei aikomusta hankkia Aikomus hankkia 20% 10% 0% 1 = täysin eri mieltä = täysin samaa mieltä Erilaisia sähköautomalleja on tarjolla vähän Kuvio 9. Väittämän Erilaisia sähköautomalleja on tarjolla vähän vastausten jakaantuminen.
17 16 YHTEENVETO Tämän tutkimuksen tuloksien tulkintaa ja niistä tehtäviä johtopäätöksiä rajoittavat tietyt tekijät. Tätä raporttia tarkasteltaessa on tärkeätä muistaa, että tutkimuksen tavoitteena on ennen kaikkea herättää kiinnostusta sähköautoiluun sekä vastaajien että muiden alueen toimijoiden keskuudessa. Tutkimuksen avulla pyrittiin kartoittamaan vastaajien asenteita ja mielikuvia sähköautoiluun liittyen. Tutkimuksen aineisto on varsin pieni, eikä tutkimusta ole toteutettu riittävien tieteellisten standardien mukaisesti. Tutkimuksen toteuttamisessa on ensisijaisesti luotu pohjaa mahdollisille tuleville ja laajamittaisemmille tutkimuksille. Näin ollen tutkimus toimii ikään kuin esitutkimuksena laajemmalle tutkimukselle. Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa tulee myös pitää mielessä, että kyselyyn on mahdollisesti valikoitunut mukaan sellaisia vastaajia, jotka ovat keskivertoa kiinnostuneempia sähköautoilusta. Tämä saattaa näkyä tuloksissa, esimerkiksi todellisuutta vahvempana kiinnostuksena sähköauton hankintaan. Huolimatta tutkimuksen rajoituksista voidaan tuloksista tehdä tiettyjä päätelmiä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että niin yritysten kuin yksityishenkilöiden ajotarpeet ovat pääosin suoritettavissa sähköautoilla jo nykyisellä tekniikalla. Suurimmat esteet sähköauton hankinnalle näyttäisivät tällä hetkellä liittyvän tekniikan hintaan ja kehittyneisyyteen. Sähköautojen hinta ja toimintasäde sekä latausmahdollisuudet ovat yleisimpiä hankintaa rajoittavia tekijöitä vastaajien keskuudessa. Vastaavasti yleisimpiä syitä sähköautojen hankkimiselle ovat niiden päästöttömyys ja ekologisuus sekä käyttökustannukset. Kiinnostus sähköauton hankintaan kasvaa kun vastaajien kokemat motivaatiotekijät lisääntyvät, kuitenkaan estetekijöiden kohdalla eroa ei ole sen suhteen kuinka monta tekijää mainitaan. Kuluttajakäyttäytymiselle on tyypillistä, että hinnalla on suuri merkitys ostopäätöstä määrittelevänä tekijänä. Myös tämän kyselyn tulokset osoittavat, että niin hankintahinnalla kuin käyttökustannuksillakin on merkitystä ostopäätöksen kannalta. Sähköautoilun yleistymisen kannalta yksi suurimmista ongelmista liittynee siihen, ettei kunnollista ja luotettavaa tietoa sähköajoneuvojen elinkaarikustannuksista ole saatavilla. Arviot elinkaarikustannuksista suhteessa polttomoottoriautoihin vaihtelevat, ja perustuvat useimmiten heikkoihin olettamuksiin. Jotta sähköauto voidaan kuluttajien keskuudessa laajasti kokea vaihtoehdoksi nykyisille polttomoottoriautoille, tulisi säh-
18 17 köauton elinkaarikustannuksista tuottaa luotettavaa ja tarkkaa tietoa kuluttajien ostopäätösten tueksi. Sähköautojen yleistymisen suurin haaste näyttäisi olevan sähköautojen nykyinen hintataso. Osa kuluttajista on nykyisellään valmis sietämään sähköautojen käyttöön liittyvät rajoitukset, mutta valtaosalle kuluttajista korkeampi hinta tuotteesta, johon liittyy käyttörajoituksia verrattuna polttomoottoriautoon, on este hankkimiselle. Hinnan suhteen mielenkiintoista on, että vastaajan kokemus sähköauton hintatasosta ei kuitenkaan määrittele hankkimisaikomusta. Sekä hankintaa aikovat että hankinnasta kiinnostumattomat kokevat sähköauton olevan kallis. Osa kuluttajista on kuitenkin valmiita maksamaan korkean hinnan. Sähköautojen yleistymismahdollisuudet eivät tutkimuksen valossa näyttäisi rajoittuvan ainoastaan kotitalouksien kakkosautoksi, kuten yleisesti on ajateltu. Yhtä lailla kotitaloudet, joiden käytössä ei ole lainkaan autoa tai käytössä on yksi auto, ovat kiinnostuneita hankkimaan sähköauton. Vastaajien sukupuolella ei ole tilastollista vaikutusta hankkimisaikomukseen, mutta iällä puolestaan on vuotiaat ovat todennäköisimmin kiinnostuneita sähköauton hankinnasta, kun taas vähiten kiinnostuneita ovat yli 64-vuotiaat. Sähköautoilu elää tällä hetkellä murrosvaihetta, joka voi kestää pitkäänkin. Kuluttajilta uuden tekniikan omaksuminen vie usein aikaa, eivätkä markkinat ole vielä täysin valmiit sähköautoilulle. Yritysten ja yksityishenkilöiden kiinnostus hankkia sähköauto lisääntynee kun sähköautomarkkinat teknologian kehittyessä kypsyvät. Markkinoiden kypsyminen vaatii kuitenkin laajaa tietoisuuden lisäämistä, sekä muita toimia, joilla sähköautoilun yleistymistä voidaan edistää. TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimuksen tuloksia on analysoitu käyttämällä logistista regressioanalyysia. Logistinen regressioanalyysi selittää kaksiluokkaista selitettävää muuttujaa useilla selittävillä muuttujilla. Tutkimuksen selitettävänä muuttujana on vastaajan kiinnostus hankkia sähköauto seuraavan kolmen vuoden aikana. Selittävinä muuttujina on käytetty tässä raportissa läpikäytyjä muuttujia. Logistinen regressioanalyysi sopii tutkimuksen tarkoitukseen hyvin, sillä se ei aseta edellytyksiä selitettävän muuttujan luokkien jakautuneisuudelle. Logistinen regressionanalyysi mallintaa selittävien
19 18 muuttujien vaikutusta selitettävään muuttujaan. Malli määrittää muuttujat, joilla on tilastollisesti merkitsevä vaikutus selitettävään muuttujaan. Vaikutus selitettävään muuttujan voi olla positiivinen tai negatiivinen. Logistisen regressioanalyysin avulla saadaan siis vastaus siihen, vaikuttaako selittävä muuttuja selitettävään muuttujaan tilastollisesti merkitsevästi, ja onko vaikutus positiivinen vai negatiivinen. Tässä raportissa viitatut tulokset perustuvat logistisen regressioanalyysin tuloksiin. Analyysi on toteutettu käyttämällä SPSS-ohjelmistoa.
20 19 LÄHTEET 1) Bellis, M The History of Electric Vehicles: The Early Years. Saatavana www-muodossa: <URL: Viitattu ) Chéron, E. & Zins, M Electric Vehicle Purchasing Intentions: The Concern over Battery Charge Duration. Transportation Research Part A: Policy and Practice, Vol. 31, No. 3, pp ) Edvards, R., Larivé, J-F., Mahieu, V. & Rouveirolles, P Well-to-wheel analysis of future automotive fuels and powertrains in the European context. Saatavana www-muodossa: <URL: Viitattu ) Directive 2009/28/EC of the European Parliament and of the Council. Official Journal of the European Union, Saatavana www-muodossa: <URL: Viitattu ) Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisu 145, Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma ) TraFin tilasto: Tammi-toukokuu 2012 ensirekisteröinnit. Saatavana www-muodossa: <URL: _ajoneuvolajeittain_touko_2012.pdf> Viitattu ) Talouselämän uutinen: Saksa tuplaa sähkö autotuet, Suomen veroeste pysyy. Saatavana www-muodossa: <URL: Viitattu ) European Environment Agency:n tilasto: CO 2 intensity of electricity and heat generation. Saatavana www-muodossa: <URL: intensity_2011/download/1/ener002_co2%20intensity_2011%20v3.docx> Viitattu ) International Energy Agency CO 2 Emissions from Fuel Combustion: Highlights. Saatavana www-muodossa: <URL: Viitattu ) Gärling, A. & Thøgersen, J Marketing of Electric Vehicles. Business Strategy and the Environment, Vol. 10, pp
21
General Picture IEA Report. Teknologiateollisuus 1. World CO 2 emissions from fuel combustion by sector in 2014
World CO 2 emissions from fuel combustion by sector in 2014 1 SOURCE: IEA - CO2 emissions from fuel combustion highlights (2016 edition) General Picture IEA Report Situation after year 2015 2 1 IEA: CUMULATIVE
LisätiedotSÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen
SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotTulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä
Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat
LisätiedotMoottoripyöräilyn verotus, päästöt, sähkökäyttöiset 2- pyöräiset ja palvelumallit Suomessa. SMOTOn tutkimus 2018
Moottoripyöräilyn verotus, päästöt, sähkökäyttöiset 2- pyöräiset ja palvelumallit Suomessa SMOTOn tutkimus 2018 Suomalainen motoristi 2018 Omistaa keskimäärin 1,6 moottoripyörää Ajomäärä keskimäärin 7200
LisätiedotMiten sähköautot muuttavat valubusinesta?
Miten sähköautot muuttavat valubusinesta? Valun käytön seminaari 28.-29.3.2019 Prof. Juhani Orkas 29.3.2019 o Mikä on sähköauto? o Sähköautot Suomessa o Sähkö-/hybridiauton valukomponentit o Miltä tulevaisuus
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotSähköinen liikenne Ratkaisuja Energia- ja Ilmastostrategian haasteisiin
Sähköinen liikenne Ratkaisuja Energia- ja Ilmastostrategian haasteisiin 2 Energia- ja ilmastostrategia 2030 Sähköautoja liikenteessä vähintään 250 000 kpl 2 950 000 *) 2030 - Vaikutus 2016 - Lähtötilanne
LisätiedotILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
LisätiedotKuluttajien valmius kysyntäjoustoon
Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon Enni Ruokamo, Rauli Svento ja Maria Kopsakangas-Savolainen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, SYKE BC-DC Workshop 16.1.2017 Kyselyn taustat ja tarkoitus Pilottitutkimus
LisätiedotTuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu
Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotSähköisen liikenteen tilannekatsaus Q1/ Teknologiateollisuus
1 Sähköautojen määrän kasvu 31.3.2018 Sähköautojen määrä liikenteessä on kaksinkertaistunut alle 11 kuukaudessa ja ylittänee 10 000 kpl rajan vuoden toisella neljänneksellä. Ladattavien hybridien autokanta
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotLiikennekaari Taksimarkkinoiden vapautumisen ennen jälkeen tutkimus 2017 / Taksiyrittäjät
Liikennekaari Taksimarkkinoiden vapautumisen ennen jälkeen tutkimus 2017 / Taksiyrittäjät Trafin yhteyshenkilöt: Pipsa Eklund, Hanna Strömmer, Pietari Pentinsaari IROResearch Oy, yhteyshenkilö: Tomi Ronkainen
LisätiedotHelsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014
Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Beslutshistoria Kaupunginhallitus 01.12.2014 1258 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa
LisätiedotSähköautot osana älykästä energiajärjestelmää
Muistio 1 (8) Sähköautot osana älykästä energiajärjestelmää Sähköinen liikenne vähentää merkittävästi liikenteen energiankulutusta Suomen koko henkilöautokannan sähköistäminen lisää sähköenergian kokonaiskulutusta
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotLuonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen
Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi
LisätiedotLiikennekaari Taksimarkkinoiden vapautumisen ennen jälkeen tutkimus 2017 / Taksiautoilijat
Liikennekaari Taksimarkkinoiden vapautumisen ennen jälkeen tutkimus 2017 / Taksiautoilijat Trafin yhteyshenkilöt: Pipsa Eklund, Hanna Strömmer, Pietari Pentinsaari IROResearch Oy, yhteyshenkilö: Tomi Ronkainen
LisätiedotPaketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista
Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista 9.5.2019 Kaksi tulevaisuuden kehityspolkua Perusennuste perusennusteessa ensirekisteröintikehitys
LisätiedotKyselytutkimus nuorten energiatiedoista ja asenteista
Kyselytutkimus nuorten energiatiedoista ja asenteista Matti Lassila 30.1.2018 Pohdittavaa: Vaikuttavatko eri energianlähteisiin liittyvät tietosi siihen, että miten suhtaudut niihin? Välittyykö energia-alan
LisätiedotSÄHKÖAUTON LATAUSPISTE KIINTEISTÖILLE
SÄHKÖAUTON LATAUSPISTE KIINTEISTÖILLE KIINTEISTÖT OVAT LUONTEVIA PAIKKOJA SÄHKÖAUTOJEN LATAUKSEEN Ilmastopäästöjen vähentämisessä sähköisellä liikenteellä on tärkeä osuus. Sähköauton tärkeimmät edut ovat
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE
Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö
LisätiedotUsean selittävän muuttujan regressioanalyysi
Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen
LisätiedotSuomalaisten autoilu Tutkimus autoilusta ja auton valinnasta
Suomalaisten autoilu 2019 Tutkimus autoilusta ja auton valinnasta Suomalaisten autoilu 2019 - näin tutkimus tehtiin tavoitteena koota kattavasti tietoa suomalaisten näkemyksistä autoiluun ja auton hankintaan
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotHaluavatko kuluttajat joustaa?
Haluavatko kuluttajat joustaa? Enni Ruokamo Tutkija, Tohtorikoulutettava Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu 22.1.2019 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Enni Ruokamo, Oulun yliopisto Kuluttajat ja kysyntäjousto
LisätiedotProf Magnus Gustafsson PBI Research Institute
Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan
LisätiedotSuomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014
Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena
LisätiedotAutojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010
Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotAurinkosähkön tuotanto ja aurinkopaneelit. Jukka Kaarre
Aurinkosähkön tuotanto ja aurinkopaneelit Jukka Kaarre 9.8.2017 Oulun Seudun Sähkö Perustettu 1921 Toisen asteen osuuskunta Jäseninä 12 sähköosuuskuntaa ja 3 muuta yhteisöä Jäsenosuuskunnissa jäseniä noin
LisätiedotLiikkumisen ilmastotalkoot Itä-Suomessa kyselyn tulokset
Liikkumisen ilmastotalkoot Itä-Suomessa kyselyn tulokset 17.9.2019 1 Perustiedot kyselystä Kyselyn tavoitteena oli selvittää itäsuomalaisten asenteita ja halukkuutta muuttaa liikkumistaan ilmastoystävällisempään
LisätiedotLuomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila
Luomu meillä ja muualla Jaakko Nuutila Kuka Jaakko Nuutila? Keittiömestari, lehtori, ETM Luomuliiton puheenjohtaja Väitöskirjantekijä Maanviljelijä Hotellinjohtaja Ison perheen isä Kuvat MTK Luennon sisältö
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011
1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla
Lisätiedot24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1
24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja
LisätiedotKaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä
Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä 6.4.2017 06/04/2017 Jukka Metsälä 2 KAASUKÄYTTÖINEN LIIKENNE SUOMESSA Tällä hetkellä Suomessa on noin 2 500 kaasua polttoaineena
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotAutotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita
Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen
LisätiedotLiikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy
Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkojen liikkumiseen tulokset 2018 Yritys- ja kuntapäättäjien näkemyksiä kestävästä liikkumisesta 2016 Liikennevirasto Motiva
LisätiedotVESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
LisätiedotTutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?
Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja
LisätiedotLiikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä 15 14 Liikenteen CO 2 ekv. päästöt LIPASTO-baseline 14.6.2016 Kokous 23.3.2017 13
LisätiedotUusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development
Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6
LisätiedotErittäin vähäpäästöiset ajoneuvot
Erittäin vähäpäästöiset ajoneuvot - Selvitys ajoneuvopäättäjien ja -käyttäjien näkemyksistä 2.12.2014 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa organisaatioiden kiinnostusta erittäin
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotKOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA
KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 Kari Manninen Iilaakso Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Pohjois- Pohjanmaalla Tavoitteena
LisätiedotKansalaisten tietämys liikenteen vaihtoehtoisista käyttövoimista ja asennoituminen
Kansalaisten tietämys liikenteen vaihtoehtoisista käyttövoimista ja asennoituminen niihin Riikka Vaaja, Juha Vekkilä Aula Research Oy Trafin julkaisuja 18/2018 Sisällysluettelo 1 Tutkimuksen tavoite...
LisätiedotHajautetun energiatuotannon edistäminen
Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu
LisätiedotTeknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu
Teknologiaraportti Heikki Torvinen 1 Teknologiaraportti Käsittelee tekniikan näkökulmasta nyt ja tulevaisuuden ajoneuvoratkaisuja Polttoaineet Energian varastointi Lataus Ajoneuvoryhmät Henkilöauto Hyötyajoneuvot
LisätiedotKohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä
Kohti päästötöntä liikennettä 2045 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä 23.1.2018 1 Liikenteen päästövähennystavoitteet energia- ja ilmastostrategiassa ja Kaisussa Liikenteen päästöjä tulee
LisätiedotTaustamateriaali: Nuorten ostopäätöksiä ohjaavat vastuullisuus ja kotimaisuus
SUOMALAISEN TYÖN LIITTO Taustamateriaali: Nuorten ostopäätöksiä ohjaavat vastuullisuus ja kotimaisuus Suomalaisen Työn Liiton tutkimus Nuoret, työ ja kuluttaminen 2019 Tutkimuksen toteutus Nuoret, työ
LisätiedotPoliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012
Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta
LisätiedotSuomalaisen Työn Liitto Tutkimustuloksia / taustamateriaalia
Suomalaisen Työn Liitto Tutkimustuloksia / taustamateriaalia Yritykset ostopäätösten äärellä 2018. Aula Research. Kuluttajatutkimus, syksy 2018. Taloustutkimus. Yritykset ostopäätösten äärellä 2018 Eri
LisätiedotSmart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment
Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotKAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller
KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotAjankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011
Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron
LisätiedotGrant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa
Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen
LisätiedotKuntajohtajien kokema uhkailu tai häirintä
Kuntajohtajien kokema uhkailu tai häirintä Kuntaliiton, Kevan ja Kuntajohtajat ry:n yhteinen Kuntajohtajien työhyvinvointikysely 2018 Tiedonkeruu 12.6.-1.7.2018 184 vastausta, vastausprosentti 59. Elokuu
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotHelsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS
Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmä
7.9.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä Toimikausi 9.4. 12.12.2018 Hiiletön liikenne Suomessa vuonna 2045 hyvää elämää, sujuvaa liikkumista ja kestävää liiketoimintaa. Puheenjohtaja: Juhani Damski
LisätiedotSelvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta
Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu
LisätiedotKuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa
Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotKansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi
LisätiedotKOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA
KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 -? Ari Alatossava Micropolis Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella
LisätiedotRakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) mukaiset sähköautojen latausvalmiudet ja latauspistevaatimukset
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) mukaiset sähköautojen latausvalmiudet ja latauspistevaatimukset Vesa Peltola, Kuntaliitto Päivi Laitila, Motiva Oy Ympäristöministeriö 7.3.2019 EPBD:n muutoksen
Lisätiedot15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta
Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotSUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET 2018 Energiateollisuus ry Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet 2018
SUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET Energiateollisuus ry Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet Tutkimuksen taustat ja toteutus Raportissa esiteltävä tutkimus on osa Suomalaisten energia-asenteet -seurantatutkimusta
LisätiedotPerustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet:
Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet: Aro-Yhtymä Oy, Nissan Europe (valmistaja) ja Simetron Group
LisätiedotTuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu
Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen Aedonkeruu tehain interneassä IROResearch
LisätiedotSähköinen liikenne. hiilineutraali kasvumoottori. Matti Rae Verkosto 2019 Ensto Oy
Sähköinen liikenne hiilineutraali kasvumoottori Matti Rae Ensto Oy Sisältö Sähköisen liikenteen faktat Tavoitteena hiiletön liikenne 2045 Edistämistoimet Sähköntuotannon CO 2 -päästöt alenevalla käyrällä
LisätiedotSäästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla
Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit
LisätiedotQ1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016
Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu
LisätiedotPuhtausala kiinnostavaksi hanke
Puhtausala kiinnostavaksi -hanke 1.3.2019 28.2.2021 Puhtausala kiinnostavaksi hanke mukana Taitaja2019 Joensuu ammattitaidon SM-kisoissa 21. 23.5.2019 Puhtausala kiinnostavaksi hankkeen perustietoja Hanke
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014
Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET
LisätiedotAURINKOSÄHKÖÄ TALOYHTIÖILLE
AURINKOSÄHKÖÄ TALOYHTIÖILLE OMAVARAISTA ENERGIANTUOTANTOA EDELLÄKÄVIJÖILLE Energiantuotanto hajautuu, jolloin myös kuluttajista tulee tuottajia. Helen tarjoaa taloyhtiöille laadukkaat aurinkosähköjärjestelmät
LisätiedotSuomalaisten asenteet ja aktiivisuus energia-asioissa
Suomalaisten asenteet ja aktiivisuus energia-asioissa Sisällysluettelo 1. Tutkimuksen toteutus (s. 3) 2. Kiinnostus energia-asioihin (s.6) 3. Tärkeimmät tietolähteet (s. 10) 4. Sähkönkuluttamiseen liittyvät
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotTiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan 2040 1.11.2017 Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 2010
LisätiedotEUROBAROMETRI. Haastattelujen määrä: Haastattelujen määrä: Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain MAAYHTEENVETO
MAAYHTEENVETO Useampi kuin kahdeksan kymmenestä (85 %) vastaajasta Suomessa on sitä mieltä, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen on tärkeää. Tästä mielipiteestä huolimatta, ja verrattaessa vuoteen 2013,
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotKIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011
KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotHajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana
Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,
LisätiedotWebstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12
Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotKUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen
Lisätiedot