LIIKUNTAPAIKKOJEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKUNTAPAIKKOJEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAOPAS"

Transkriptio

1 LIIKUNTAPAIKKOJEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAOPAS 2012 Toni Hyytinen 2012

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Turvallisuussuunnittelu ja oppaan tarkoitus Liikuntapaikkojen turvallisuussuunnittelun haasteet ja vastuiden jakautuminen Lainsäädännön ja viranomaisten asettamat velvoitteet liikuntapaikkojen turvallisuussuunnittelulle Turvallisuussuunnitelman laatimisprosessi Alkutyö Nykytila-analyysi Riskikartoitus Rakenteen määrittäminen Yhteistoiminta viranomaisten kanssa Faktatietojen hankkiminen Asioista sopiminen ja tehtävien määrittäminen Turvallisuussuunnitelman tärkeitä osia Riskikartoitus Onnettomuuskirjanpito, poikkeamatilanteiden tutkinta ja analysointi Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja toiminta hätätilanteissa Kohteen pohjakuva ja merkinnät Laitteistojen kunnossapito-ohjelmat Kiinteistön ja välineistön turvallisuus Yhteistyön ja tiedonkulun suunnittelu eri osapuolten välille Turvallisuussuunnitelman valmistumisen jälkeen LIITE 1: Turvallisuussuunnitelman sisältö LIITE 2: Nykytila-analyysin tarkistuslista LIITE 3: Riskien arviointimenetelmä liikuntapaikoille

3 Oppaassa esiintyvien termien selityksiä Turvallisuussuunnittelu Kaikki se toiminta ja suunnittelutyö, jolla pyritään ennaltaehkäisemään vaaratilanteita ja varautumaan oikeaan toimintaan onnettomuustilanteessa. Turvallisuussuunnitelma Kirjalliseen muotoon koottu tietopaketti kohteen turvallisuuteen liittyvistä faktoista, toimintatavoista, vastuista ja sopimuksista. Turvallisuussuunnitelmaan on koottuna kaikkien kohteelta vaadittavien turvallisuusdokumenttien sisältö. Pelastussuunnitelma Pelastuslain (379/2011) rakennuksen omistajalta ja haltijalta velvoittama suunnitelma omatoimisesta varautumisesta eli kuvaus vaaratilanteiden ehkäisemisen ja henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamisen eteen tehtävistä toimista. Liikuntapaikan normaalitoiminta Se aika liikuntapaikan toiminnasta, jolloin liikuntapaikka on avoinna kenelle tahansa harrasteliikkujalle tai vuoron varanneelle seuralle. Normaalitoiminnan ulkopuolinen aika Se liikuntapaikan normaalien aukioloaikojen ulkopuolinen aika, jolloin jokin taho (esim. seura) käyttää sovitusti liikuntapaikan tiloja ilman tilan omistajan/haltijan valvontaa. Yleisötilaisuus tai tapahtuma Messut, kilpailu, konsertti, ottelu tai muu liikuntapaikassa järjestettävä tilaisuus, joihin muillakin kuin erikseen kutsutuilla on pääsy ilmaiseksi tai maksua vastaan ja johon odotetaan runsaasti yleisöä. Tapahtumajärjestäjä Organisaatio, joka vastaa yleisötilaisuuden järjestämisestä ja on päävastuussa myös tapahtuman turvallisuudesta. Nykytila-analyysi Kohteen nykyisten turvallisuuteen liittyvien toimintatapojen ja toimenpiteiden selvittäminen ja niiden riittävyyden vertaaminen sekä lainsäädännön vaatimuksiin että itse määritettyyn toimintatasoon. Vaarojen tunnistaminen Toimenpiteet, joiden avulla tunnistetaan ja määritellään tarkasteltavassa kohteessa olevat vaarat.

4 Riski Määritellyn tapahtuman todennäköisyyden ja seuraamusten yhdistelmä. Riskien arviointi Prosessi, jonka aikana tehdään vaarojen tunnistamisen ja riskitekijöiden perusteella arviot tunnistettujen vaarojen vakavuuksista ja todennäköisyyksistä. Riskikartoitus Projektinomainen toimintaohjelma, jossa toteutetaan riskien arviointi määritetylle kohteelle. Läheltä piti tilanne Vaaratilanne, josta ei aiheudu fyysistä vammaa, aineellista vahinkoa tai muuta haitallista seurausta, mutta jolla kuitenkin oli potentiaalia aiheuttaa vahinkoseuraamuksia (huonommalla onnella, eri aikaan tai eri olosuhteissa vahinkoa olisi voinut tapahtua). Poikkeama Olosuhde tai tapahtuma, joka poikkeaa suunnitellusta tai sovitusta ja josta voi seurata turvallisuutta uhkaava tilanne. Kiinteistön haltija Organisaatio, joka on esimerkiksi vuokrannut kiinteistön tilat toimintaansa varten eli taho, joka pitää suurimmaksi osaksi hallussaan kiinteistön tiloja.

5 Johdanto 1.1 Turvallisuussuunnittelu ja oppaan tarkoitus Turvallisuussuunnittelu on tärkeä osa liikuntapaikkojen toiminnan suunnittelua. Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on varmistaa niin kilpaurheilijoiden, harrasteliikkujien, yleisön kuin työntekijöidenkin turvallisuus. On kaikkien osapuolten etu, että liikuntapaikoilla toimivat henkilöt voivat harrastaa, viihtyä ja työskennellä turvallisessa ympäristössä. Turvallisuussuunnittelulla pyritään ennaltaehkäisevästi torjumaan tapaturmia ja onnettomuuksia sekä varmistamaan oikea toiminta poikkeavissa tilanteissa. Tämän oppaan ohjeistus on laadittu liikuntapaikan omistajan ja haltijan näkökulmasta. Oppaan tarkoituksena on auttaa liikuntapaikkojen omistajien ja haltijoiden turvallisuustyön suunnittelua. Oppaassa esitetään malli turvallisuussuunnitelman laatimisprosessin läpivientiin liikuntapaikoissa. Tämän lisäksi annetaan ohjeistusta siitä, millä tavoilla omistajan ja haltijan on hyvä huolehtia tarjoamiensa liikuntapalveluiden turvallisuudesta, rakenneturvallisuudesta sekä kohteen välineistön ja kaluston turvallisuudesta. Oppaan runko on laadittu vuosien 2008 ja 2009 aikana opetusministeriön ja Tampereen kaupungin liikuntapalveluiden rahoittamien hankkeiden aikana. Opas on päivitetty vuonna 2012 vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Oppaan kehittämiseen ovat Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen lisäksi osallistuneet Itä- Suomen liikuntaopisto, Virtain liikuntapalvelut, Lahden kaupungin liikuntapalvelu ja Porin vapaa-aikatoimi. Sekä oppaan laatimisesta että päivittämisestä on pääosin vastannut Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden laitoksen tutkija Toni Hyytinen. Hankkeen aikana saatujen johtoryhmän jäsenten ja muiden asiantuntijoiden kommenteilla on ollut tärkeä merkitys oppaan muotoutumisessa. Kiitokset tästä merkittävästä avusta seuraaville henkilöille: Risto Järvelä (rakennusneuvos, opetusministeriö) Mauri Peltovuori (rakennustarkastaja, opetusministeriö) Jouni Kivistö-Rahnasto (professori, Tampereen teknillinen yliopisto) Harri Nojonen (ylikomisario, Tampereen poliisi) Ari Vakkilainen (palopäällikkö, Tampereen aluepelastuslaitos) Teuvo Peltola (kehityspäällikkö, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus) Matti Kaario (käyttöpäällikkö, Tampereen kaupunki) Esko Jouppi (työnjohtaja, Tampereen kaupunki) Lasse Viheriäranta (suunnittelija, Tampereen kaupunki) Terhi Kallio (liikuntasihteeri, Virtojen kaupunki) Tomi Lounema (Kuluttajaviraston johtaja) Harri Uurainen (liikuntapaikkamestari, Lahden kaupunki) Harri Aaltonen (liikuntapaikkainsinööri, Porin kaupunki) Martti Riekki (opettaja, Itä-Suomen Liikuntaopisto) Ilpo Johansson (tekninen asiantuntija, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry)

6 1.2 Liikuntapaikkojen turvallisuussuunnittelun haasteet ja vastuiden jakautuminen Varsinkin suuremmissa liikuntapaikoissa turvallisuussuunnittelu on erittäin haastavaa, koska kohteissa toimii yleensä useita eri organisaatioita ja niissä tarjotaan monia erityyppisiä palveluja. Liikuntapaikan omistaja voi olla eri organisaatio kuin se, joka tarjoaa kansalaisille varsinaista harrastetoimintaa. Liikuntapaikan haltijana saattaa olla esimerkiksi tilat omistajalta käyttöönsä vuokrannut kunta. Kunta tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden käydä harrastamassa eri lajeja vuokraamissaan tiloissa. Usein liikuntapaikalla järjestetään normaalin päivittäisen toiminnan lisäksi myös yleisötapahtumia, joiden järjestäjänä toimii jokin ulkopuolinen organisaatio. Järjestäjä on voinut edelleen ulkoistaa esimerkiksi tapahtuman ravintolapalvelut. Tällaiset yleisötilaisuudet voivat olla esimerkiksi Suomen pääsarjatasoisia palloiluotteluita, urheilun arvokisoja, nuorisotapahtumia, konsertteja tai messuja. Lukuisten eri toimijoiden lisäksi liikuntapaikassa saatetaan siis järjestää myös monentyyppisiä yleisötapahtumia, mikä aiheuttaa lisähaasteita kohteen kokonaisvaltaiseen turvallisuussuunnitteluun. Liikuntapaikkojen toiminta jakautuu hyvin usein kahteen osaan: päivittäiseen normaalitoimintaan ja yleisötilaisuuksien järjestämiseen. Liikuntapaikan omistaja ja/tai haltija vastaa päivittäisen normaalitoiminnan turvallisuussuunnittelusta. Normaalitoiminta on liikuntapalveluiden tarjoamista kansalaisille ja sen aikana kuka tahansa voi tulla liikuntapaikkaan harrastamaan urheilua joko maksutta tai pientä rahallista korvausta vastaan. Omistajan/haltijan tulee varmistaa, että liikunnan harrastaminen liikuntapaikan tiloissa on turvallista käyttäjille. Tähän vastuuseen kuuluvat liikuntapalvelutoiminnan turvallisuussuunnittelun lisäksi kiinteistön, rakenteiden sekä urheiluvälineiden ja laitteistojen huolto ja kunnossapito. Yleisötilaisuuksien osalta turvallisuussuunnittelun vastuu on selkeästi tapahtuman järjestäjällä. Liikuntapaikan omistajan/haltijan tulee kuitenkin arvioida tapahtuman soveltuvuus kohteeseen ennen luvan antamista tapahtuman järjestämiselle. Omistajan/haltijan on myös annettava tarpeellinen apu ja opastus tapahtumajärjestäjälle turvallisuussuunnittelutyöhön, etenkin mikäli tämä ei tunne liikuntapaikan tiloja yhtä hyvin kuin omistaja/haltija. Sekä tapahtumien että liikuntapalveluiden osalta vastuun asiakkaan turvallisuudesta kantaa aina palvelun tarjoaja. Vastuuta ei voi siis siirtää esimerkiksi alihankkijalle, vaikka alihankkijaa jonkin osapalvelun tuottamiseen käytettäisiinkin. Joillakin liikuntapaikoilla voi olla myös normaalitoiminnan ulkopuolista käyttöä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi uimaseura käyttää uimahallia aukioloajan ulkopuolella. Tällöin paikalla ei ole liikuntapaikan omistajan tai haltijan edustusta, joten tiloja käyttävän tahon on nimettävä keskuudestaan vastuuhenkilö sekä huolehdittava en-

7 siaputaitoisen henkilön läsnäolosta, avunhälyttämisjärjestelyistä jne. Tällaisesta normaalitoiminnan ulkopuolisesta käytöstä kannattaa laatia kirjallinen sopimus liikuntapaikan haltijan ja seuran välillä. Kuvassa 1 on havainnollistettu vastuiden jakautumista liikuntapaikan turvallisuussuunnittelussa. Kuvassa esitetään yksi esimerkki siitä, kuinka liikuntasaleja sisältävän jalkapallo- ja yleisurheilustadionin turvallisuussuunnittelun vastuut jakautuisivat. Kuva 1. Monipuolisia liikuntamahdollisuuksia tarjoavan stadionin turvallisuussuuunnittelu. 1.2 Lainsäädännön ja viranomaisten asettamat velvoitteet liikuntapaikkojen turvallisuussuunnittelulle Liikuntapaikkojen omistajien/haltijoiden ja palveluntarjoajien oma vastuullinen toiminta luo vankan pohjan kohteiden turvallisuudelle. Myös lainsäädäntö asettaa omat vaatimuksensa liikuntapaikkojen turvallisuussuunnittelulle. Liikuntapaikoilla tulee varmistua siitä, että oma aktiivinen turvallisuustoiminta täyttää nämä vaatimukset. Lainsäädännössä asetetaan vaatimuksia erityisesti palo- ja pelastusturvallisuudelle, suurille yleisötapahtumille, tarjottaville palveluille ja työturvallisuudelle. Tässä luvussa esitettävien lainsäädännön keskeisimpien liikuntapaikkoja koskevien velvoitteiden lisäksi tulee huomioida, että esimerkiksi rakentamismääräyksissä on katsomotilojen rakennetta koskevia velvoitteita. Määräyksissä ohjeistetaan muun muassa katsomoiden kaiteiden ja porrastusten sekä kulkureittien mitoitukseen liittyviä asioita (ks. F2 Suomen rakentamismääräyskokoelma).

8 Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) ja Pelastuslaki (379/2011) Valtioneuvosten asetuksen pelastustoimesta (407/2011) mukaan pelastussuunnitelman laatimisvelvollisuus koskee muun muassa kirkkoja, kirjastoja, urheilu- ja näyttelyhalleja, teattereita, liikenneasemia, messualueita, moottoriratoja, huvipuistoja sekä edellä mainittuja vastaavia kokoontumispaikkoja työpaikkatiloja, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50 Käytännössä kaikkien suurten ja keskikokoisten liikuntapaikkojen velvollisuutena on laatia pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman laatimisvelvoite koskee ensisijaisesti rakennuksen omistajaa ja haltijaa. Tämän lisäksi pelastuslaki (379/2011) velvoittaa tilaisuuden järjestäjää laatimaan pelastussuunnitelman kaikkiin yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin sisältyy merkittävä henkilö- tai paloturvallisuusriski. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on toimitettava viimeistään 14 vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista tiedoksi alueen pelastusviranomaiselle. Yleensä tapahtuman pelastussuunnitelma on osa yleisötilaisuuden turvallisuussuunnitelmaa, jossa käsitellään pelastussuunnitelman sisältämien asioiden lisäksi muun muassa rikosten torjuntaan ja järjestyksen valvontaan liittyviä asioita. Kokoontumislaki (530/1999) Kokoontumislain (530/1999) mukaan yleisötilaisuuden järjestäjän on hankittava järjestämispaikan omistajalta/haltijalta suostumus paikan käyttämiseen. Yleisötilaisuuden järjestämisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus paikalliselle poliisille vähintään viisi vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista. Ilmoitus tehdään täyttämällä ja lähettämällä poliisin internetsivuilta löytyvä sähköinen tai tulostettava lomake. Yleisötilaisuuden järjestäjän on huolehdittava järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä tilaisuudessa. Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukaan toiminnanharjoittajan on varmistuttava, ettei kuluttajapalvelusta aiheudu vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävät ja oikeat tiedot kuluttajapalvelusta. Hänen on myös arvioitava kuluttajapalveluun liittyvät riskit. Kuluttajapalvelun aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle ja laadittava turvallisuusasiakirja. Ilmoituksen tekeminen ja turvallisuusasiakirjan laatimisvelvoite on muun muassa seuraavissa kuluttajapalveluissa:

9 kuntosalit laskettelukeskus ja muu rinnekeskus rullalautailupaikka ja vastaavanlainen pyöräilypaikka kiipeilykeskus ratsastustalli ja muu ratsastuspalvelu uimahalli, maauimala, kylpylä ja viihdekylpylä uimaranta ja talviuimapaikka tapahtuma, joka sisältää merkittävän riskin, josta toteutuessaan voi aiheutua vaaraa jonkun turvallisuudelle palveluun osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi. Turvallisuusasiakirjan on sisällettävä suunnitelman vaarojen tunnistamiseksi ja riskien hallitsemiseksi sekä niistä tiedottamiseksi palvelun tarjoamisessa mukana oleville. Kuluttajaturvallisuuslain mukaan turvallisuusasiakirjassa selvitettävät tiedot voidaan sisällyttää muun lain nojalla laadittavaan suunnitelmaan. Monenlaisia palveluja tai samoja palveluja useassa paikassa tarjoava toiminnanharjoittaja voi laatia palveluille yhteisen turvallisuusasiakirjan. Turvallisuusasiakirja on pidettävä ajan tasalla. Palvelun tarjoajan tulee myös varmistaa, että palvelun tarjoamisessa mukana olevat tuntevat turvallisuusasiakirjan sisällön. Pyydettäessä turvallisuusasiakirja on esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle, mikäli saa tietoonsa, että kuluttajapalvelusta aiheutuu vaaraa jonkun terveydelle tai omaisuudelle. Toiminnanharjoittajan on samalla ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin hän on jo ryhtynyt vaaran takia. Toiminnanharjoittajan on selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla annettava kuluttajille ja kuluttajiin rinnastettaville tarvittavat tiedot, jotta he pystyvät arvioimaan kuluttajapalveluihin liittyvät vaarat. Työturvallisuuslaki (738/2002) Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvollisuus eli työnantajan on huolehdittava työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan tulee myös arvioida liikuntapaikkojen työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle liikuntapaikassa ja siellä järjestettävissä tilaisuuksissa aiheutuvat riskit. Lisäksi työnantajan on laadittava työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi työsuojelun toimintaohjelma.

10 Kuva 2 kokoaa turvallisuussuunnitelmaan liittyvän lainsäädännöllisen taustan. Kuva 2. Turvallisuussuunnitelmaan kootaan kaikkien lainsäädännön kohteelta vaatimien turvallisuusdokumenttien sisältö 1.3 Turvallisuussuunnitelman laatimisprosessi Turvallisuussuunnitelma on toimintaohjelma, jonka avulla organisaatio suunnittelee ennaltaehkäiseviä turvallisuustoimia ja varautuu onnettomuustilanteiden varalle. Turvallisuussuunnitelman laatiminen on prosessi, jossa työryhmä vetäjänsä johdolla selvittää turvallisuustoiminnan nykyisen tilan, arvioi kohteen riskit sekä suunnittelee ennaltaehkäisevät varautumiskeinot ja toiminnan mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Turvallisuussuunnitelman laatimisessa tavoitteena tulee olla kohteen tai tapahtuman turvallisuustason parantaminen. Pelkkä lainsäädännön ja viranomaisten vaatimusten täyttäminen ei ole suositeltava lähtökohta suunnitelman laatimiselle. Turvallisuussuunnitelman laatimista voidaan pitää eräänlaisena oppimisprosessina, jossa laatimisesta vastaavat tahot käyvät järjestelmällisesti kohteen turvallisuuteen liittyvät asiat läpi ja suunnittelevat yhteistyössä kohteen toimintaa. Turvallisuussuunnitelmaan on suositeltavaa liittää kaikki turvallisuusdokumentit, jotka kohteelta vaaditaan. Suunnitelmaan tulee sisällyttää esimerkiksi pelastuslain edellyttämän pelastussuunnitelman ja kuluttajaturvallisuuslain edellyttämän turvallisuusasiakirjan vaatimat asiat.

11 Turvallisuussuunnitelman laatimisprosessin kulku on seuraavanlainen: 1. Nimeä vetäjä 2. Kokoa ryhmä 3. Luo aikataulu 4. Tee nykytila-analyysi 5. Kartoita ja arvioi riskit 6. Määritä turvallisuussuunnitelman rakenne 7. Sovi yhteistyöstä viranomaisten kanssa 8. Laadi turvallisuussuunnitelma (hyödyntäen nykytila-analyysin ja riskikartoituksen tuloksia) 9. Hyväksytä organisaation johdolla 10. Jalkauta omalle ja ulkopuoliselle henkilöstölle 11. Toimita turvallisuussuunnitelma pelastuslaitokselle Kuvassa 3 tämä laatimisprosessi on esitetty kaavion muodossa. Tämä opas on laadittu kuvan esittämän rakenteen pohjalta. Tulevissa luvuissa annetaan tarkempia ohjeita kunkin tämän mallin esittämän osatehtävän suorittamiseksi. NIMEÄ KOKOA LUO vetäjä ryhmä nykytila-analyysi TEE aikataulu HYÖDYNNÄ TULOKSET KARTOITA riskit JA ARVIOI TURVALLISUUSSUUNNITELMA hanki kohteen faktatiedot suunnittele ennaltaehkäisevät toimenpiteet laadi toimintaohjeet onnettomuustilanteisiin määritä tehtävät ja vastuuhenkilöt sovi liikuntapaikan eri tahojen välisestä yhteistyöstä ja tiedonkulusta MÄÄRITÄ LAADI HYVÄKSYTÄ JALKAUTA TOIMITA turvallisuussuunnitelman rakenne SOVI yhteistyöstä viranomaisten kanssa organisaation johdolla omalle ja ulkopuoliselle henkilöstölle pelastuslaitokselle Kuva 3. Turvallisuussuunnitelman laatimisprosessi.

12 2. Alkutyö Ensimmäiseksi turvallisuussuunnitelman laatimisesta päävastuussa oleva organisaatio nimeää laatimisprojektille vastuullisen vetäjän, joka koordinoi suunnitelman laatimista. Vetäjän tehtäviin kuuluvat muun muassa projektiryhmän kokoaminen, aikataulujen suunnitteleminen, kokousten järjestäminen sekä tietojen kerääminen ja kokoaminen suunnitelmaan. Yksi vetäjän tärkeistä tehtävistä on pitää yhteyttä organisaation ylimpään johtoon laatimisprojektin aikana. Ylimmän johdon on sitouduttava suunniteltuihin toimintamalleihin, joten heille kannattaa projektin edetessä esitellä ainakin tärkeimmät ja merkittävästi resursseja vaativat suunnitelmat. Vetäjäksi valittavan henkilön on tunnettava hyvin turvallisuussuunnitelman laatimisen kohde. Vetäjä voi olla esimerkiksi joku kohteen toiminnasta vastaava henkilö. Tällöin hänellä on jo valmiiksi hyvät tiedot kohteesta sekä todennäköisesti myös hyvät kontaktit kaikkiin kohteen toimintaan liittyviin henkilöihin ja tahoihin, joita tarvitaan turvallisuussuunnitelman tietojen keräämisessä. Turvallisuussuunnitelman laadinnan ajaksi perustetaan työryhmä, joka kokoontuu säännöllisin väliajoin ja vie laatimisprosessia vaihe kerrallaan eteenpäin. Erityisen tärkeää ryhmätyöskentely on nykytila-analyysia ja riskikartoitusta tehtäessä. Myös sovittaessa eri tehtävistä, ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ja toiminnasta onnettomuustilanteissa on tärkeää, että asioista on päättämässä monia eri osapuolia. Ryhmän kokoamisesta voi vastata projektin vetäjä tai sitten päävastuussa olevan organisaation ylin johto voi nimetä projektiryhmän samassa yhteydessä kuin vetäjänkin. On suositeltavaa, että ryhmään kuuluu vähintään yksi edustaja jokaisesta organisaatiosta, joka on merkittävissä määrin mukana kohteen toiminnassa. Jo ennen varsinaista suunnitelman laatimisen aloittamista on laatimisprosessi hyvä aikatauluttaa. Projekti etenee määrätietoisemmin, kun välitavoitteet aikataulutetaan ja määritetään takaraja suunnitelman lopulliselle valmistumiselle. Ilman määritettyjä aikarajoja projekteilla on tapana venyä ja niiden loppuunsaattaminen saattaa jäädä roikkumaan. Määräaikojen lisäksi kannattaa jo tässä vaiheessa miettiä, montako kokoontumista projektiryhmän osalta tarvitaan kussakin osatehtävässä ja aikatauluttaa alustavasti nämä kokoontumiset. Eri osapuolten yhteensaattaminen saattaa olla mahdotonta, mikäli kokoontumisajankohtia ei sovita riittävän ajoissa. Aikataulutusvaiheessa kannattaa osapuolille kertoa myös arvio kokoontumisten kestosta, jotta he osaavat varata niille riittävästi aikaa.

13 Koko työryhmän ensimmäisessä kokoontumisessa laatimisprojektin vetäjä voi kouluttaa muulle ryhmälle turvallisuussuunnitelman laatimisen perusasiat, mikäli laatiminen ei ole ryhmälle ennestään tuttua. Tätä tarkoitusta varten on tämän oppaan kirjoittamisen yhteydessä laadittu myös PowerPoint koulutuskalvot, joita ryhmän vetäjä voi hyödyntää muuta ryhmää kouluttaessaan.

14 3. Nykytila-analyysi Ennen vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia on kohteessa suositeltavaa tehdä nykytila-analyysi, jossa kartoitetaan nykyisten turvallisuustoimintojen riittävyys. Nykytila-analyysissa verrataan toimintaa lainsäädännön vaatimuksiin ja yleisiin, hyviin turvallisuuskäytäntöihin. Nykytila-analyysi kannattaa tehdä turvallisuussuunnitelmatyöryhmän toimesta. Nykytila-analyysissa on kaksi osaa. Ensin käydään läpi, täyttääkö kohteen toiminta lainsäädännön ja viranomaisten asettamat vaatimukset. Mikäli kaikki vaatimukset eivät täyty, ovat puutteet korjattava mahdollisimman nopeasti. Toisessa osassa verrataan toimintaa tunnettuihin, hyviin turvallisuuskäytäntöihin. Näiden kohdalla kohteessa voidaan käyttää omaa harkintaa. Kaikkia käytäntöjä ei tarvitse kohteessa ottaa käyttöön, vaan työryhmä voi harkita, mitkä käytännöt ovat hyödyllisiä kohteen turvallisuustoiminnassa. Tarkistuslistan toinen osa toimii luettelona erilaisista vaihtoehdoista hyviksi turvallisuuskäytännöiksi. Luettelosta voidaan tarkistaa mitkä käytännöt ovat kohteessa jo käytössä ja toisaalta myös valita uusia käyttöön otettavia toimintatapoja. Oppaan liitteenä 2 on tarkistuslista, joka on laadittu liikuntapaikkojen nykytila-analyysin avuksi. Se sisältää luettelon liikuntapaikkojen turvallisuutta koskevista lainsäädännön vaatimuksista ja hyvistä turvallisuuskäytännöistä.

15 4. Riskikartoitus Riskien arvioiminen on välttämätöntä ennen turvallisuustoimintojen suunnittelua. Jotta voidaan tehdä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja varautua mahdollisiin onnettomuustilanteisiin, tulee vaarojen olla tiedossa ja niiden aiheuttamien riskien suuruudet arvioituna. Riskien arvioimisen tulee olla säännöllistä toimintaa eikä vain yksi kertaluonteinen projekti. Mikäli säännöllinen riskien arvioiminen ei ole ollut kohteessa jo ennestään toimintatapana, tulee turvallisuussuunnitelman laatimisen aikana toteuttaa yksi projektiluontoinen riskikartoitus ja määrittää, miten säännöllinen riskien arviointi toteutetaan jatkossa. Riskien arviointi toteutetaan samalla ryhmällä kuin muutkin turvallisuussuunnitelmaprojektin osavaiheet. Tarvittaessa ryhmään voidaan ottaa lisäksi yksi ulkopuolinen asiantuntija, jolla on esimerkiksi vankkaa kokemusta riskien arvioinnista. Ulkopuolinen asiantuntija voi tällöin ottaa vetovastuun riskikartoituksen ajaksi turvallisuussuunnitelman laatimisen varsinaiselta vetäjältä. Ulkopuolinen asiantuntija saattaa tuoda arviointiin myös objektiivisuutta. Kohteen oma henkilökunta saattaa olla sokea joillekin riskeille tai vähätellä riskien merkittävyyttä. Riskikartoituksessa kannattaa tarkastella ainakin henkilöstöön, omaisuuteen, ympäristöön ja normaalitoiminnan keskeytymiseen liittyviä riskejä. Näistä henkilöstöön kohdistuvia riskejä on yleisesti ottaen pidettävä tärkeimpinä. Kuvassa 4 on esitetty riskikartoituksen tyypillinen eteneminen. Riskikartoituksessa tunnistetaan ensin kohteessa esiintyvät vaarat. Tämän jälkeen arvioidaan tunnistettujen vaarojen aiheuttamien riskien suuruudet. Riskien suuruudet määritetään vahinkotapahtuman todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden yhdistelmänä. Arvioidut riskit laitetaan lopuksi tärkeysjärjestykseen, minkä jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteitä arvioitujen riskien poistamiseksi ja pienentämiseksi. Toimenpiteiden toteutuksen jälkeen tulee vielä seurata, vaikuttivatko tehdyt muutokset odotetulla tavalla (eli pienensivätkö toimenpiteet riskejä) ja toivatko muutokset mahdollisesti uusia riskejä.

16 vaarojen tunnistaminen Seuranta ja palaute Riskin suuruuden määrittäminen seurausten vakavauus riskin merkittävyydestä päättäminen todennäköisyys toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen Kuva 4. Riskikartoituksen eteneminen. Tämän oppaan laatimisen yhteydessä tuotettiin erityisesti liikuntapaikoille soveltuva riskikartoitusmenetelmä. Laadittu menetelmä on oppaan liitteenä 3.

17 5. Rakenteen määrittäminen Turvallisuussuunnitelmalle ei ole määritetty yhtä ja ainoaa oikeaa muotoa tai rakennetta. Suunnitelman sisältö vaihtelee laatimiskohteesta riippuen. Myös suunnitelman laajuus ja yksityiskohtaisuus voivat vaihdella erilaisten ja erikokoisten kohteiden välillä. Huomioitavaa on kuitenkin se, että pelastussuunnitelmaan on sisällytettävä pelastuslain (379/2011) määräämät perusasiat. Samoin valtioneuvoston asetuksessa eräitä kuluttajapalveluja koskevasta turvallisuusasiakirjasta (110/2011) on sisältövaatimuksia turvallisuusasiakirjalle. Pelastuslain (379/2011) mukaan pelastussuunnitelmassa on oltava selostus 1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätöksistä 2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä 3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi 4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä Pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja selvitettävä, miten pelastuslain mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa. L 379/ ja Vna 407/ Kuluttajaturvallisuuslaissa turvallisuusdokumentista käytetään nimeä turvallisuusasiakirja. Turvallisuusasiakirjassa on selvitettävä, jollei se ole erityisestä syystä kohteena olevan palvelun osalta tarpeetonta: 1) palvelun tarjoajan nimi, kotipaikka ja yhteystiedot; 2) turvallisuusasioista vastaavat; 3) ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden mahdolliset seuraukset; 4) toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi; 5) ohjeet erilaisia 3 kohdan mukaisesti ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten; 6) palvelun tarjoamisessa mukana olevien turvallisuusasioihin liittyvä perehdyttäminen ja kouluttaminen sekä mahdolliset pätevyys- ja koulutusvaatimukset;

18 7) palvelussa käytettävät tilat, rakenteet, välineet, reitit, eläimet, henkilönsuojaimet ja muu tarpeisto sekä niitä ja niiden huoltoa ja kunnossapitoa koskevat vaatimukset; 8) palvelun tarjoamiseen liittyvät olosuhderajoitukset; 9) palvelun suurin mahdollinen turvallinen asiakasmäärä eri olosuhteissa sekä palveluun osallistuvien terveydentilaa, fyysistä kuntoa, kokemusta, koulutusta ja muita vastaavia seikkoja koskevat vaatimukset; 10) palvelun vaikutuspiirissä olevien muiden kuin asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi tarpeelliset toimenpiteet; 11) miten erilaiset onnettomuus-, vaara-, ja vahinkotilanteet kirjataan ja miten näin kerättyä tietoa käytetään hyväksi turvallisuustoiminnan kehittämisessä; 12) menettely kuluttajaturvallisuuslaissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden noudattamiseksi; 13) miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan palvelun tarjoamisessa mukana olevien tietoon; 14) mitä kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (613/2004) säädettyjä tietoja annetaan palveluun osallistuville ja palvelun vaikutuspiirissä oleville ja miten nämä tiedot annetaan. Turvallisuusasiakirjassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tai sen rakenteen tavanomaisesta poikkeava käyttö. Vna 1110/ Turvallisuussuunnitelman laatimisen helpottamiseksi tarjolla on monia valmiita mallipohjia, joita voi hyödyntää myös turvallisuussuunnitelman laatimisessa. Näitä löytyy esimerkiksi aluepelastuslaitosten internetsivuilta ja erilaisista oppaista. Tämän oppaan liitteessä 1 on eräs esimerkki turvallisuussuunnitelman sisältämistä asioista ja lisäksi liitteestä löytyy lista muista tarjolla olevista mallipohjista. Mallipohjat on yleensä pyritty tekemään mahdollisimman laajoiksi, jotta ne soveltuisivat erityyppisiin kohteisiin. Tästä syystä mallipohjissa on usein paljon täytettäviä kohtia, joista kaikki eivät ole liikuntapaikoille tarpeellisia. Ennen tietojen keruun aloittamista kannattaakin valittu mallipohja muokata omaan kohteeseen sopivaksi. Turvallisuussuunnitelman rakennetta määritettäessä kannattaa huomioida kohteen ja sen toiminnan sekä turvallisuustoimintojen laajuus. Kannattaa ensisijaisesti keskittyä suunnittelemaan ja kirjaamaan tärkeät asiat hyvin eikä yrittää sisällyttää turvallisuussuunnitelmaan kaikkea mahdollista tietoa.

19 Sen jälkeen kun turvallisuussuunnitelman rakenne on otsikkotasolla määritetty, on paljon helpompi aloittaa tietojen kerääminen. Suunnitelman rakenteen otsikkotasoinen määrittely toimii tavallaan muistilistana asioista, joista täytyy kerätä tietoa tai sopia.

20 6. Yhteistoiminta viranomaisten kanssa Liikuntakohteissa tehdään usein yhteistyötä monien viranomaistahojen kanssa. Viranomaistahoja voivat olla esimerkiksi pelastuslaitos rakennusvalvontaviranomainen poliisi työsuojeluviranomainen ympäristöviranomainen tai kunnan valvontaviranomainen. Viranomaiset ennen kaikkea valvovat, että kohteen toiminta täyttää lakisääteiset vaatimukset. Tämä ei kuitenkaan ole heidän ainoa tehtävänsä. Viranomaisten tehtäviin kuuluvat myös neuvonta, opastus ja ohjaus. Tämä mahdollisuus kannattaa hyödyntää tekemällä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Viranomaisilla on usein laajaa näkemystä turvallisuusasioiden hoitamisesta ja hyvin toimivista käytännöistä, joten avoimella tietojen vaihdolla saadaan paras hyöty esim. viranomaistarkastuksista. Viranomaisten vaatimukset ja painopistealueet saattavat vaihdella jonkin verran eri puolilla Suomea. Turvallisuussuunnitelmaa laadittaessa voi olla kannattavaa ottaa yhteyttä viranomaisiin ja kysellä vinkkejä suunnitelmaan sekä tiedustella paikallisia painopisteitä. Pelastuslaitokselta saatavat tiedot (esimerkiksi kuinka nopeasti apu saapuu hätätilanteessa kohteeseen) voivat vaikuttaa oman toiminnan suunnitteluun. Erityisen tärkeää yhteistyö on yleisötapahtumissa, joissa poliisi ja pelastuslaitos yleensä osallistuvat myös tapahtuman turvallisuussuunnitteluun. Viranomaiset osaavat usein auttaa myös kohteen ulkopuolelta tulevien vaarojen tunnistamisessa ja riskien arvioinnissa. Esimerkiksi pelastuslaitokset tekevät alueittain selvityksen ja arvioivat riskejä oman palvelutasonsa määrittelyä varten. Kannattaa huomata, että vastuu turvallisuusjärjestelyistä ei siirry pois toimijalta, vaikka viranomainen antaisikin opastusta tai auttaisi turvallisuussuunnittelussa.

21 7. Faktatietojen hankkiminen Turvallisuussuunnitelma on tietopaketti, johon kirjataan ylös paljon asioita, jotka ovat kohteeseen liittyvää faktatietoa. Tämän tiedon keräämiseen ja kirjaamiseen ei välttämättä tarvita koko projektiryhmää. Tieto voi olla hajallaan eri henkilöillä, joten tarvitaan vain yksi tiedon kerääjä, joka ottaa yhteyttä oikeisiin tahoihin ja kirjaa löytämänsä tiedot turvallisuussuunnitelmaan. Luonnollinen henkilö tällaiseksi tiedonkerääjäksi on projektin alussa nimetty vetäjä, jolla yleensä on jo valmiiksi riittävä perustietämys kohteesta ja hyvät kontaktit oikeisiin henkilöihin. Tietoja voi vaihtoehtoisesti kerätä myös turvallisuussuunnitelmaryhmän kokoontumisten yhteydessä. Ryhmän jäsenet voivat tietää joko suoraan selvittämisen alla olevia asioita tai heidän on helppo hankkia tarvittavat tiedot. Kokoontumisten yhteydessä voidaan tiedonkeruutehtäviä jakaa eri osapuolille. Ryhmän jäsenet välittävät selvittämänsä asiat ryhmän vetäjälle, joka toimii tällöinkin tiedon kerääjänä ja kirjaajana.

22 8. Asioista sopiminen ja tehtävien määrittäminen Faktatiedon lisäksi turvallisuussuunnitelmaan kirjataan myös paljon asioita, jotka vaativat suunnittelua ja sopimista. Näitä asioita ei yleensä kukaan henkilö voi yksin päättää ja kirjata ylös, vaan ne vaativat ryhmässä tehtäviä pohdintoja, sopimuksia ja päätöksiä. Kohteen turvallisuuden varmistamiseksi kannattaa suunnitella säännöllisesti toistuvia tehtäviä ja määrittää niille vastuuhenkilöt. Esimerkkejä tällaisista tehtävistä ovat muun muassa: Sisäiset turvallisuustarkastukset Alkusammutuskaluston tarkastukset Poistumistiekylttien akkujen vaihtaminen Paloilmoitinlaitteiston ja muiden turvajärjestelmien toiminnan testaaminen Lupien myöntäminen tilapäisellä tulityöpaikalla tehtäville tulitöille Tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden kirjanpito Tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tutkiminen ja analysointi Savunpoistolaitteistojen huolto ja kunnossapito Sähkölaitteistojen määräaikaistarkastukset Turvallisuussuunnitelman ajan tasalla pitäminen Säännöllisen turvallisuuskoulutuksen järjestäminen henkilöstölle Väestönsuojan ja sen varustuksen kunnosta huolehtiminen Kemikaaliluettelon ja käyttöturvallisuustiedotteiden ylläpitäminen Yhteistyö yleisötapahtumien järjestäjien kanssa ja auttaminen tapahtumien turvallisuussuunnittelussa Säännöllinen riskien arviointi Jokaiseen kohteeseen on tarpeellista määrittää turvallisuuspäällikkö, joka on päävastuussa turvallisuusasioista ja koordinoi turvallisuussuunnittelua. Turvallisuuspäällikön olisi hyvä olla henkilö, jolla on ainakin jonkin verran valtuuksia toteuttaa tarpeellisia muutoksia kohteen turvallisuustoiminnassa. Tällöin havaittuihin ja turvallisuuspäällikölle raportoiduille turvallisuuspuutteille voidaan välittömästi toteuttaa parannustoimenpiteitä. Asioista on tärkeä sopia yhteisesti erityisesti silloin, kun kohteen tiloissa toimii monia organisaatioita. Tällöin on erityisen tärkeää, että vastuista ja toimintatavoista on tark-

23 kaan sovittu. Asioiden hoitaminen vaatii yhteistyötä eri osapuolten välillä, joten on luotava selkeät pelisäännöt. Silloin kun turvallisuudesta huolehtiminen on eri osapuolten yhteinen asia, on erityisesti toimivan tiedonkulun varmistamisella ratkaiseva merkitys.

24 9. Turvallisuussuunnitelman tärkeitä osia 9.1 Riskikartoitus Turvallisuussuunnitelman laatimisessa tärkeänä pohjatietona toimivat kohteessa tunnistetut vaaratilanteet ja niiden aiheuttamien riskien arvioidut suuruudet. Riskien tulee olla tiedossa, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä ja jotta osataan varautua toimimaan hätätilanteissa. Mikäli riskejä ei ole lähiaikoina kohteessa arvioitu, on riskikartoituksen huolellinen toteuttaminen ja dokumentointi olennainen osa turvallisuussuunnitelman laatimisprosessia. Riskien arvioinnin kautta riskit saadaan tärkeysjärjestykseen, jolloin turvallisuuden hallintaan käytettävät resurssit osataan suunnata oikeisiin asioihin. 9.2 Onnettomuuskirjanpito, poikkeamatilanteiden tutkinta ja analysointi Sattuneet onnettomuudet, läheltä piti -tilanteet ja muut poikkeamat ovat ikäviä tapahtumia, mutta tarjoavat samalla mahdollisuuden oppia ja parantaa toimintaa. Onnettomuuksista ja muista poikkeamista kannattaa pitää kirjaa. Jokainen tapaus tulee myös tutkia ja analysoida. Henkilöstöä ja asiakkaita tulee kannustaa ilmoittamaan sattuneista tapaturmista ja läheltä piti -tilanteista. Ilmoituksen tekemisen helpottamiseksi kannattaa laatia valmis lomakepohja, joka on sekä helppo että nopea täyttää ja palauttaa. Ilmoituslomakkeiden käyttäminen helpottaa myös tapausten arkistointia, kun ilmoitukset eivät jää vain osapuolten muistin varaan. Tapausten tutkintaa ja analysointia varten tulee määrittää toimintaperiaatteet. Tutkintamenetelmiin on hyvä kuulua ainakin tapahtumapaikkaan perehtyminen, uhrin ja/tai silminnäkijöiden haastattelu sekä ryhmässä tehtävä pohdinta tapaturmaan/poikkeamaan johtaneista syistä. Tutkintaryhmän kokoonpanon on hyvä pysyä suunnilleen samana tapauksesta toiseen. Turvallisuussuunnitelmassa tulee olla kuvaus kohteen käytännöistä onnettomuuksien ja muiden poikkeamien tutkinnan ja analysoinnin osalta. Lisäksi siinä on nimettävä onnettomuuskirjanpidosta ja tapausten tutkinnasta vastaavat henkilöt.

25 Poikkeamatilanteiden seurannalla tulee olla suoria vaikutuksia kohteen turvallisuussuunnitteluun. Aikaisemmin sattuneet poikkeamat ovat tärkeää pohjatietoa sekä riskien arviointiin että turvallisuustoiminnan suuntaamiseen. Poikkeamiin johtaneiden syiden analysoinnin yhteydessä tulee välittömästi miettiä myös korjaavia toimenpiteitä ja parannusehdotuksia kohteen turvallisuussuunnitteluun. Muun muassa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on antanut ohjeita onnettomuuskirjanpidosta (Turvallisuus- ja kemikaaliviraston internetsivut). 9.3 Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja toiminta hätätilanteissa Sen jälkeen kun erilaiset vaaratilanteet on riskikartoituksessa selvitetty, voidaan turvallisuustoimintaa lähteä suuntaamaan ja koordinoimaan. Ensisijaisesti kannattaa pyrkiä toteuttamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka vähentävät vaaratilanteiden esiintymistodennäköisyyttä tai pienentävät seurauksia. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tulee toteuttaa ainakin riskeille, jotka on arvioitu merkittäviksi. Yksi tärkeä osa ennaltaehkäisytyötä on erilaisten säännöllisten turvallisuuteen liittyvien tehtävien ja vastuuhenkilöiden määrittäminen. Turvajärjestelmien ja kaluston toimivuus on testattava säännöllisesti, sisäisiä turvallisuustarkastuksia tehtävä vuosittain, järjestettävä turvallisuuskoulutusta henkilöstölle sekä huolehdittava kiinteistön ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta. Nämä ennaltaehkäisevät toimet tulevat varmemmin tehtyä, kun kullekin tehtävälle määritetään säännöllinen ajankohta ja vastuuhenkilö. Myös hätätilanteita varten tarvitaan tehtävien ja vastuiden määrittelyä, sillä ennaltaehkäisevillä toimilla ei useimmiten saada poistettua riskiä kokonaan. On siis aina varauduttava myös siihen, että riski realisoituu todelliseksi vahinkotapahtumaksi. Tämä merkitsee toiminnan suunnittelua hätätilanteiden varalta. Esimerkiksi tulipalotilanteessa sisätiloissa olevan henkilökunnan on tiedettävä alkusammutuskaluston sijainti, turvallisin ja nopein poistumisreitti sekä osattava tehdä hätäilmoitus. Tämän lisäksi jonkun henkilön on pysäytettävä ilmanvaihto, avattava savunpoistoluukut ja kuulutettava poistumiskehotus koko kohteen alueelle, mikäli näitä toimintoja ei ole automatisoitu. Hätätilanteessa aikaa on aina vähän, joten vastuut ja tehtävät tulee olla määritettynä mahdollisimman tarkasti jo etukäteen. Henkilöstö on koulutettava toimimaan hätätilanteissa sovittujen toimintaohjeiden mukaisesti. Kohteen oman henkilöstön oikealla toiminnalla voi olla ratkaiseva merkitys vaaratilanteen vahinkoseuraamusten vakavuuden kannalta. Jo ensiaputaidoilla ja onnistuneella alkusammutuksella on mahdollista pienentää merkittävästi tulipalon aiheut-

26 tamia vahinkoja. Jotta toiminta tulisi selkäytimestä, on henkilöstölle järjestettävä koulutusta ja käytännön harjoituksia hätätilanteissa toimimisesta. Säännöllinen koulutus ja harjoittelu voivat vähentää merkittävästi vahinkoseuraamuksia. Esimerkiksi alkusammutuskaluston käyttäminen ei ole vaikeaa, mutta jos sen käyttöä tehdään ensimmäistä kertaa todellisessa vaaratilanteessa, ei lopputulos välttämättä ole paras mahdollinen. 9.4 Kohteen pohjakuva ja merkinnät Alkusammutuskaluston ja muiden turvallisuuden kannalta tärkeiden asioiden sijaintipaikkoja on vaikea kuvailla sanallisesti turvallisuussuunnitelmassa. Paljon parempi vaihtoehto onkin liittää suunnitelmaan kohteen pohjakuva, johon on merkitty ainakin palo-osastointi, poistumistiet, alkusammutuskaluston sijaintipaikat, sammutusveden ottopaikat, kokoontumispaikat, väestönsuoja, EA-välineiden sijainti, ilmastoinnin hätäpysäytys, veden pääsulku, sähköpääkeskus sekä paloilmoitinkeskus, -painikkeet ja -kellot. Pohjakuvasta sijaintipaikat on helppo hahmottaa nopeasti. Mikäli kuvasta uhkaa tulla sekava ja epäselvä, voidaan suunnitelmaan liittää useampi pohjakuva ja merkitä jokaiseen niistä vain osa luettelon asioista. Pohjakuvia voi turvallisuussuunnitelman lisäksi laittaa esille sopiviin paikkoihin ympäri liikuntapaikkaa. Tällöin myös yleisöllä ja asiakkailla on mahdollisuus tutustua kohteen turvallisuuden kannalta tärkeisiin pisteisiin. 9.5 Laitteistojen kunnossapito-ohjelmat Erityisesti paloturvallisuuteen liittyvien laitteistojen ja järjestelmien pysyminen toimintakunnossa on erittäin tärkeää. Laitteistojen säännölliset huollot, tarkastukset ja toimintatestaukset ovat olennainen osa ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä. Huoltotoimenpiteitä ei kannata jättää muistin varaan, vaan laitteistoille ja järjestelmille on laadittava kunnossapito-ohjelmat, joissa on määritetty huoltojen, tarkastusten ja tes-

27 tausten aikavälit sekä vastuuhenkilöt toiminnoille ja ohjelmien päivityksille. Dokumentoitujen kunnossapito-ohjelmien myötä saatavilla on näin koko ajan lista laitteistojen ja järjestelmien kunnossapitotehtävistä ja niiden vastuuhenkilöistä. Tulevien tehtävien lisäksi kannattaa pitää kirjaa myös suoritetuista tarkastuksista ja testauksista. Kunnossapito-ohjelmat tulee laatia ainakin merkki- ja turvavalaistukselle savunpoistolaitteistolle kulunvalvonta- ja murtohälytysjärjestelmille käsisammuttimille ilmanvaihtolaitteistolle paloilmoitinjärjestelmälle sekä sähkölaitteistolle 9.6 Kiinteistön ja välineistön turvallisuus Kiinteistön omistajan ja haltijan on varmistettava, että kiinteistön rakenne ja sen sisältämät urheiluvälineet ja -laitteistot ovat aina turvallisia tilojen käyttäjille. Esimerkiksi seurat, jotka varaavat vuoroja liikuntapaikasta, eivät voi vastata kiinteistön ja laitteistojen jatkuvasta kunnossapidosta. Seurojen on voitava luottaa siihen, että kiinteistön haltija tai omistaja pitää huolta tilojen käytön turvallisuudesta. Rakenteiden tulee täyttää niille asetetut turvallisuusvaatimukset, joita esitetään muun muassa rakennusmääräyksissä ja standardeissa. Erityisesti kiinteistön kantavien rakenteiden kunto on tarkastettava säännöllisin väliajoin. Kantavien rakenteiden tarkastukset voi suorittaa esimerkiksi VTT:n laatimien ohjeiden mukaisesti (puurakenteisten hallien kuntotarkastusohje ja teräsrunkorakenteiden kuntotarkastusohje). 9.7 Yhteistyön ja tiedonkulun suunnittelu eri osapuolten välille Suuria yleisömassoja keräävissä liikuntapaikoissa toimii yleensä monia eri organisaatioita. Liikuntapaikoilla voidaan järjestää erilaisia tapahtumia urheilun arvokisoista konsertteihin ja messuista koiranäyttelyihin. Tapahtumajärjestäjät vaihtuvat, jolloin on tärkeää, että liikuntapaikan normaalitoiminnasta vastaava henkilökunta tekee yhteistyötä eri tapahtumajärjestäjien kanssa ja auttaa heitä tapahtuman turvallisuussuunnitelman laatimisessa omalta osaltaan.

28 Liikuntapaikoilla on usein ulkoistettu joitakin toimintoja kuten esimerkiksi siivous, vartiointi ja kiinteistöhuolto. Eri osapuolille kuuluvat tehtävät tulee olla tarkkaan määritetty (kirjallisesti), jotta ei satu tilannetta, jossa kaikki tahot luulevat jonkun tehtävän hoitamisen kuuluvan toiselle organisaatiolle. Tiedonkulku on ratkaisevassa asemassa silloin, kun eri organisaatiot toimivat samassa kiinteistössä. Esimerkiksi kiinteistöhuollosta vastaavan organisaation on tiedotettava kohteen muille osapuolille kriittisistä huoltotehtävistä, niiden kestosta ja vaikutuksista normaalitoimintaan.

29 10 Turvallisuussuunnitelman valmistumisen jälkeen Sen jälkeen, kun turvallisuussuunnitelman laatiminen on saatu päätökseen, on huolehdittava vielä muutamasta asiasta. Välttämätöntä on hyväksyttää valmis suunnitelma organisaation ylimmällä johdolla. Allekirjoituksillaan ylin johto sitoutuu turvallisuussuunnitelmassa kuvattaviin toimintamalleihin ja varautumiskeinoihin. Erittäin tärkeä vaihe on turvallisuussuunnitelman jalkauttaminen sekä omalle että ulkopuoliselle henkilöstölle. Suunnitelman olennaisen sisällön jalkauttamista varten tulee laatia koulutussuunnitelma (jonka voi lisätä turvallisuussuunnitelman liitteeksi). Turvallisuussuunnitelma tulee aina vähintään jakaa luettavaksi sekä omalle henkilöstölle että liikuntapaikan muille toimijoille. Suunnitelmaan tutustumista voidaan tehostaa vaatimalla muilta toimijoilta kuittausta suunnitelman lukemisesta. Turvallisuussuunnitelman olennainen sisältö voidaan lisäksi kouluttaa henkilöstölle. Koulutustilaisuuden etuna on se, että samalla kun asioita opitaan, on mahdollista myös kysellä lisätietoa tarkentamista vaativista tai epäselviltä tuntuvista asioista. Turvallisuuskoulutusta kannattaa joka tapauksessa järjestää säännöllisesti henkilöstölle. Säännöllisesti pidettävien koulutustilaisuuksien yhteydessä on hyvä aina kerrata (päivitetyn) turvallisuussuunnitelman olennaisimmat asiat. Jalkauttamisen lopuksi ainakin oman henkilöstön oppimista voi testata muutamalla kysymyksellä turvallisuussuunnitelman keskeisistä asioista ja siten varmistaa, että henkilökunta on sisäistänyt oleellisimmat asiat ja ymmärtänyt ne oikein. Turvallisuussuunnitelmaan sisällytetystä pelastussuunnitelmasta on toimitettava kopio pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset eivät tässä yhteydessä tarkista pelastussuunnitelman riittävyyttä, vaan suunnitelma on heille ennen kaikkea perustietolähde hätätilanteiden varalle. Pelastussuunnitelman riittävyys ja ajantasaisuus tarkastetaan kohteen palotarkastusten yhteydessä. Oppaan lopuksi on syytä vielä huomauttaa, että turvallisuussuunnitelma on vain paperinen tai sähköinen dokumentti eikä se sinällään automaattisesti paranna turvallisuutta. Turvallisuutta parannetaan ennen kaikkea sillä, että turvallisuussuunnitelmassa kuvatut toimintatavat ja järjestelyt toteutetaan suunnitellulla tavalla. Pelkkä paperille kirjattu dokumentti on vain apuväline. Varsinainen turvallisuutta parantava työ tehdään jokapäiväisessä toiminnassa toteuttamalla tinkimättä suunniteltuja asioita.

30 Tiedonlähteitä Aluepelastuslaitosten internetsivut, esim. ja F2 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Rakennuksen käyttöturvallisuus Määräykset ja ohjeet Kokoontumislaki (530/1999). Turvallisuus- ja kemikaaliviraston internetsivuilla sijaitseva tietopaketti palveluiden turvallisuusvaatimuksista Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi Kuluttajavirasto. 29 s. Kuluttajaviraston ohjeet uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi Kuluttajaviraston julkaisusarja 4/ s. Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011). Pelastuslaki (379/2011) / Pelastussuunnitelma Opas yritykselle ja laitokselle Painos. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. 28 s. Pk yrityksen riskienhallinnan internetsivut (perustietoa riskienhallinnasta), Poliisin ohjeita yleisötilaisuuteen liittyvän ilmoituksen tekemisestä. -> Luvat -> Ilmoitus yleisötilaisuudesta Puurakenteisten hallien kuntotarkastus, ohje VTT. 21 s + liitteet. tai -> julkaisut -> julkaisuhaku -> hae sanalla halturva

31 SLU:n ohjeita yleisötapahtuman turvatoimista. -> Urheiluseuroille -> Julkaisut ja työkalut -> Päätä oikein Seurajohtajan käsikirja -> Seuran hallinto -> Turvallisuus seuratoiminnassa -> Yleisötapahtuman turvatoimet Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön internetsivut, Teräsrunkorakenteiden kuntotarkastusohje VTT. 33 s. tai -> julkaisut -> julkaisuhaku -> hae sanalla halturva Työturvallisuuslaki (738/2002). Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011). Vuoripuro, J Suurten yleisötilaisuuksien turvallisuusopas. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. 89 s.

32 Turvallisuussuunnitelman sisältö Esimerkki turvallisuussuunnitelman sisällöstä KOHTEEN FAKTATIEDOT Turvallisuudesta vastaava henkilöstö (ja toimenkuvat) Muu henkilöstö (ja toimenkuvat) Kirjanpito henkilöstön saamasta turvallisuuskoulutuksesta Kiinteistön/alueen yleistiedot (kuten esim. rakennusvuosi, rakennusmateriaalit, paloluokka, ilmastointi, sähkön/lämmön/veden jakelu, tehdyt saneeraukset jne.) Kohteessa toimivat eri organisaatiot Kohteen turvajärjestelmät Aukioloajat ja muut kohteen aikataulut Kohteessa olevat alkusammuttimet, paloilmoittimet, savunpoistoluukut yms. ja niiden sijaintipaikat (pohjapiirustus) Päivittäinen asiakasmäärä Lähin aluepelastuslaitos ja väestöhälytin Pelastustiet ja sammutusvedenottopaikat Kohteessa olevat henkilönsuojaimet sekä ensiapu- ja turvallisuusvälineet Työsuojelujärjestelyt Työterveyshuollon järjestäminen Muut välineet ja varusteet Harrastajien enimmäismäärä ja yleisökapasiteetti VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET Riskin arvioinnin tulokset o Tunnistetut vaarat o Riskien suuruudet o Vahinkoseuraamukset o Tämän hetken suojaavat toimenpiteet o Tulevat toimenpiteet riskien pienentämiseksi

33 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA Turvallisuuden varmistamiseen liittyvien tehtävien ja vastuuhenkilöiden määrittäminen Kohteen tai toimintaa pyörittävän organisaation turvallisuuspolitiikka Turvallisuustoimintaan liittyvät tavoitteet Eri töihin liittyvät turvallisen toiminnan ohjeet Säännöllisen riskin arvioinnin toteuttaminen Sisäiset turvallisuustarkastukset Alkusammutuskaluston tarkastukset Poistumistiekylttien akkujen vaihtaminen Turvajärjestelmien toiminnan testaaminen Tilapäinen tulityöpaikka ja lupien myöntäminen Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Kohteen eri toimijoiden väliset sopimukset ja tiedonkulun varmistamiskeinot Tapaturmien ja vaaratilanteiden kirjanpito, tutkiminen ja analysointi Turvallisuussuunnitelman ajan tasalla pitäminen Siisteys ja järjestys Säännöllinen henkilöstön turvallisuuskoulutus Työkykyä ylläpitävä toiminta Turvallisuustoiminnan mittarit ja niiden seuranta Kemikaaliluettelon ja käyttöturvallisuustiedotteiden ylläpitäminen Yhteistyö tapahtumajärjestäjän kanssa Yhteistoiminta viranomaisten kanssa Väestönsuojan ja sen varustuksen kunnosta huolehtiminen Varautuminen poikkeusoloihin TOIMINTA HÄTÄ- JA POIKKEUSTILANTEISSA Henkilöstön koulutus Poikkeustilanteiden toimintaohjeet (ja toimintajärjestys) Avun hälyttäminen Hätäliikenteen ohjaus ja varmistaminen Tehtävien, työnjaon ja vastuuhenkilöiden määrittäminen Kokoontumispaikka Poikkeustilannetoiminnan harjoittelu Tiedottaminen (asiakkaille, yleisölle, työntekijöille, medialle) Jälkivahinkojen torjunta

LIIKUNTAPAIKKOJEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAOPAS

LIIKUNTAPAIKKOJEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAOPAS LIIKUNTAPAIKKOJEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAOPAS Toni Hyytinen 2009 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 5 1.1 Turvallisuussuunnittelu ja oppaan tarkoitus... 5 1.2 Liikuntapaikkojen turvallisuussuunnittelun haasteet

Lisätiedot

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Yleisötapahtuman turvallisuus Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Sisältö Lainsäädäntö Lupamenettely käytännössä Viranomaisten laatimia ohjeita Yleisötilaisuuden määritelmä ITSE TAPAHTUMANJÄRJESTÄJÄNÄ

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirjan laatimisvelvollisuus koskee niitä toiminnanharjoittajia, jotka tarjoavat lain 6.1 :n 1-14 kohdissa lueteltuja palveluja:

Turvallisuusasiakirjan laatimisvelvollisuus koskee niitä toiminnanharjoittajia, jotka tarjoavat lain 6.1 :n 1-14 kohdissa lueteltuja palveluja: 1 (5) 27.12.2011 KULUTTAJATURVALLISUUSLAIN MUKAINEN TURVALLISUUSASIAKIRJA 1. Velvollisuus laatia turvallisuusasiakirja Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 7 :n mukaan eräitä kuluttajapalveluja tarjoavien

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 2.10.2014. Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 2.10.2014. Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 2.10.2014 Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi Valvontaohjeiden päivitys Tarve saattaa Kuluttajaviraston aikaiset

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Talousvesi otetaan vesijohtoverkostosta Jokin muu vedenhankinta, mikä: Milloin tutkittu: Vesipisteiden lukumäärä alueella: Naiset.

Talousvesi otetaan vesijohtoverkostosta Jokin muu vedenhankinta, mikä: Milloin tutkittu: Vesipisteiden lukumäärä alueella: Naiset. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ympäristöterveydenhuolto ILMOITUS SUURESTA YLEISÖTILAISUUDESTA Elintarvikelaki (23/2006), Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011), Terveydensuojelulaki (763/1994), Tupakkalaki (693/1976)

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka toimii turvallisuutta kehittävän työn välineenä. Pelastussuunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään,

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

Futsalottelun turvallisuusjärjestelyt

Futsalottelun turvallisuusjärjestelyt Futsalottelun turvallisuusjärjestelyt Futsalin seuraseminaari 28.4.2012 Helsinki Turvallisuuspäällikkö Juha Karjalainen Suomen Palloliitto 1 Sisältö Turvallisuuden peruskäsitteitä Keskeinen lainsäädäntö

Lisätiedot

Hyvässä seurassa on turvallista liikkua. Turvallisuuskoulutus

Hyvässä seurassa on turvallista liikkua. Turvallisuuskoulutus Hyvässä seurassa on turvallista liikkua Turvallisuuskoulutus Onko Suomi turvallinen maa? Sisäasianministeriö listasi uhkakuvat Suomessa seuraavalle 10 vuodelle! Terveys, kunto, uusavuttomuus, ikääntyminen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 17.11.2015. Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 17.11.2015. Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 17.11.2015 Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi Valvontaohjeiden päivitys ohjeiksi Tarve saattaa Kuluttajaviraston

Lisätiedot

Turvallisuussuunnitelma

Turvallisuussuunnitelma Turvallisuussuunnitelma Vastuu tapahtuman turvallisuudesta on aina tapahtuman järjestäjällä. Laki määrittää useita asioita koskien tapahtuman järjestämisen turvallisuutta. - Kokoontumis- ja järjestyksenvalvonnanlaki

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Lisätietoja palveluntarjoajan velvollisuuksista löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston verkkosivuilta (www.tukes.fi)

Lisätietoja palveluntarjoajan velvollisuuksista löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston verkkosivuilta (www.tukes.fi) 1 Pvm Dnro ILMOITUS KULUTTAJAPALVELUN TARJOAMISESTA Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 6 :n mukaan eräitä kuluttajapalveluja tarjoavien toiminnanharjoittajien tulee ennen palvelun tarjoamisen aloittamista

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri

Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri Lomailu ja kohde ovat asiakkaalle vapaavalintaisia. Pääosa matkailijoista ajattelee helppoutta ja turvallisuutta. Matkailu on altis erilaisille

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden turvallisuus

Yleisötilaisuuden turvallisuus 2014 Yleisötilaisuuden turvallisuus Tuliesityksen turvallisuusjärjestelyt Päijät-Hämeen pelastuslaitos RH/2014/12/TAa 15.9.2014 Sisältö 1 Tuliesityksen turvallisuusjärjestelyt... 2 2 Tuliesityksessä tulee

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden turvallisuus

Yleisötilaisuuden turvallisuus 2014 Yleisötilaisuuden turvallisuus Ensiapusuunnitelma Päijät-Hämeen pelastuslaitos RH/2014/8/TAa 15.9.2014 Sisältö 1 Soveltamisala... 2 2 Järjestäjän vastuu yleisön turvallisuudesta... 2 3 Yleisötapahtuman

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET Tilaisuuden nimi Suunnistuksen keskimatkan AM-kilpailu Pelastuslaissa (379/2011) on vaatimus laatia pelastussuunnitelma yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin,

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN 1 PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN Suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslakiin (2004 8 ja 9 ) ja pelastustoimesta

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

26.10.2011 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ERÄITÄ KULUTTAJAPALVELUJA KOSKEVASTA TURVALLISUUSASIAKIRJASTA

26.10.2011 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ERÄITÄ KULUTTAJAPALVELUJA KOSKEVASTA TURVALLISUUSASIAKIRJASTA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Ilkka Cantell 26.10.2011 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ERÄITÄ KULUTTAJAPALVELUJA KOSKEVASTA TURVALLISUUSASIAKIRJASTA Palvelun tarjoajan velvollisuus ilmoittaa kunnan valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015 Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35 Päiväys 2.4.2015 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.

Lisätiedot

Asunto Oy Siltakyläntie 2

Asunto Oy Siltakyläntie 2 TURVALLISUUS- ja PELASTUSSUUNNITELMA Kiinteistön nimi Asunto Oy Siltakyläntie 2 1. Johdanto Suunnitelman tekemisestä on säädetty pelastuslaissa (468/2003) ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMALOMAKE YLEISÖTILAISUUKSIA VARTEN

PELASTUSSUUNNITELMALOMAKE YLEISÖTILAISUUKSIA VARTEN PELASTUSSUUNNITELMALOMAKE YLEISÖTILAISUUKSIA VARTEN 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi 1.2 Tilaisuuden järjestäjä (Yhteystietoineen) 1.3 Järjestämispaikka (Paikan nimi ja osoite) 1.4

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen Ohje 1(5) OHJE PELASTUSVIRANOMAISEN VALVONTAKÄYNTIIN OSALLISTUVILLE Pelastuslain (379/2011) 2. luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA

YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma 1 YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA Suunnitteluvelvoite perustuu valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (407/ 2011 3 ) ja pelastuslakiin (379/2011 16 ) Pelastuslaki

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA. Noin 600 hetkeä. Ei alkoholitarjoilua.

PELASTUSSUUNNITELMA. Noin 600 hetkeä. Ei alkoholitarjoilua. 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi Suunnistus kilpailu Rastijahti 1.2 Tilaisuuden järjestäjä (Yhteystietoineen) 1.3 Järjestämispaikka (Paikan nimi ja osoite, ehkä myös GPSkoordinaatit)

Lisätiedot

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Pelastuslaitoksen näkökohta Tuulivoima on yleisesti hyväksytty tapa tuottaa sähköenergiaa ja tuulivoiman lisäämiseen

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. As Oy Hovirouva. Kiinteistön nimi. Päiväys 18.6.2013

Pelastussuunnitelma. As Oy Hovirouva. Kiinteistön nimi. Päiväys 18.6.2013 Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi As Oy Hovirouva Päiväys 18.6.2013 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö osana yleisötapahtuman järjestämistä

Viranomaisyhteistyö osana yleisötapahtuman järjestämistä Viranomaisyhteistyö osana yleisötapahtuman järjestämistä Carlos Santana 2008 Kirjurinluoto 36 000 kuulijaa Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 5.-6.5.2015 Yyterin kylpylähotelli 6.5.2015

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

KUNNAN LIIKUNTATOIMEN TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN

KUNNAN LIIKUNTATOIMEN TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN KUNNAN LIIKUNTATOIMEN TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN ISBN 978-952-15-2772-2 Tampereen teknillinen yliopisto - Tampere University of Technology Toni Hyytinen Kunnan liikuntatoimen turvallisuuden johtaminen Tampereen

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (SUP 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

26.11.2012. Yrityksen tapoja suhtautua turvallisuuteen

26.11.2012. Yrityksen tapoja suhtautua turvallisuuteen Yritysturvallisuus 2012 Yritysturvallisuus Turvallisuus yrityksessä: -riskien hallinta -henkilöturvallisuus -paloturvallisuus -tietoturva -taloudellinen turvallisuus -ympäristöturvallisuus -väestönsuojelu

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. 50. Vihdin Hiihdot 18.1.2014 Vihdin Nummelassa

Pelastussuunnitelma. 50. Vihdin Hiihdot 18.1.2014 Vihdin Nummelassa Pelastussuunnitelma 50. Vihdin Hiihdot 18.1.2014 Vihdin Nummelassa 1. SUUNNITELMAN TARKOITUS Tämän pelastussuunnitelman tarkoitus on ohjata Maakuntaviestin toteuttamisesta vastaavaa henkilökuntaa turvallisuusasioissa

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Tulevaisuuden uutta osaamista 29.10.2014

OULUN YLIOPISTO. Tulevaisuuden uutta osaamista 29.10.2014 1 OULUN YLIOPISTO Tulevaisuuden uutta osaamista 29.10.2014 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 10 tiedekuntaa 15 700 opiskelijaa 3 154 työntekijää Palveluntuottajien henkilökunta ja asiakkaat Kokonaisrahoitus

Lisätiedot

AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS

AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS As Oy Lahden Mattssonin Kulma PELASTUSSUUNNITELMA 1(5) AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS Turvallisuusjärjestelyjen organisointi 1. Johdanto 2. Henkilöstö 3. Tietoja kiinteistöstä

Lisätiedot

HONKAJOEN HONKALAN KUNTOSALIN TURVALLISUUS-ASIAKIRJA. Honkalan monitoimitalo Honkalantie 1, 38950 Honkajoki

HONKAJOEN HONKALAN KUNTOSALIN TURVALLISUUS-ASIAKIRJA. Honkalan monitoimitalo Honkalantie 1, 38950 Honkajoki HONKAJOEN HONKALAN KUNTOSALIN TURVALLISUUS-ASIAKIRJA Honkalan monitoimitalo Honkalantie 1, 38950 Honkajoki LAADITTU 1.7.2012 Hyväksytty Honkajoen kunnan teknisessä lautakunnassa pvm:llä 19.9.2012 1. Palvelun

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA SM-Keskimatka R2

TURVALLISUUSSUUNNITELMA SM-Keskimatka R2 1 TURVALLISUUSSUUNNITELMA SM-Keskimatka R2 Suunnistuskilpailu SISÄLTÖ 1. TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TARKOITUS...2 2. YLEISTIEDOT...2 3. HENKILÖSTÖ YHTEYSTIETOINEEN TAPAHTUMA-AIKANA 3 4. TILAISUUDEN ONNETTOMUUSRISKITEKIJÄT,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (TEJ 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA

KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA 04.03.2014 KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA Tämän turvallisuusasiakirjan tehtävä on opastaa Kiekko-67 juniorikiekko ry:n jäseniä varautumisessa yhdistyksen toimintaan liittyvissä tapahtumissa

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDEN TURVALLISUUS- JA PELASTUS- SUUNNITELMA

YLEISÖTILAISUUDEN TURVALLISUUS- JA PELASTUS- SUUNNITELMA YLEISÖTILAISUUDEN TURVALLISUUS- JA PELASTUS- SUUNNITELMA Tilaisuuden/tapahtuman nimi: Tapahtumapaikan osoite: HÄTÄNUMERO 112 POLIISI PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUS 1 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ...3 1. TIEDOT

Lisätiedot

Anlix Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety

Anlix Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety Sähkö & paloturvallisuus konseptiin kuuluvat ratkaisut Innovaatiot ja niiden tuotteistaminen Oy Ajokoirantie 5B, 02940 Espoo +358 40 849 2224 pentti.kautto@anlix.fi

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019. Osa 3. Kuluttajaturvallisuusvalvonta

LAHDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019. Osa 3. Kuluttajaturvallisuusvalvonta LAHDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Osa 3. Kuluttajaturvallisuusvalvonta Päivitys vuodelle 2016 1 YLEISTÄ... 3 2 TEEMA JA TAVOITTEET KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNASSA...

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne

Lisätiedot

Paraistentie 18 & 19 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

Paraistentie 18 & 19 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Paraistentie 18 & 19 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Johdanto: Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden omatoimiseen suojeluun, ennalta

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vanajan kirkko Hautausmaantie, 13110, Hämeenlinna Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (14) Vanajan kirkko

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT

PELASTUSSUUNNITELMA 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT PELASTUSSUUNNITELMA 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi AM-partiosuunnistus 1.2 Tilaisuuden järjestäjä (Yhteystietoineen) Mäntsälän Urheilijat, suunnistusjaosto Simo Sorsa 0400-461702

Lisätiedot

Lomake B: Valvontatyön ja työajan jakautuminen eri tehtäväosa-alueiden kesken

Lomake B: Valvontatyön ja työajan jakautuminen eri tehtäväosa-alueiden kesken 1(5) Kuluttajavirasto / Tuoteturvallisuusvalvonta 8.1.2008 Tuoteturvallisuusvalvonnan tietojenkeruu 2007 Lomake B: Valvontatyön ja työajan jakautuminen eri tehtäväosa-alueiden kesken Valvontayksikkö: Itä-Savon

Lisätiedot

Tulosyksikköohje 24 02 16.01.2014

Tulosyksikköohje 24 02 16.01.2014 Vahvistus pvm 22.02.2013 Sivu 1(7) Tämä ohje kumoaa aikaisemmat tuliesityksistä annetut ohjeet ja ohje astuu voimaan välittömästi. Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA. 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi S-JKL 100 v. suunnistuskilpailut 5.8.2012.

PELASTUSSUUNNITELMA. 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi S-JKL 100 v. suunnistuskilpailut 5.8.2012. 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi S-JKL 100 v. suunnistuskilpailut 5.8.2012. 1.2 Tilaisuuden järjestäjä (Yhteystietoineen) 1.3 Järjestämispaikka (Paikan nimi ja osoite) Suunta Jyväskylä

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA 2. TILAISUUDEN ONNETTOMUUSRISKITEKIJÄT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY SEKÄ TOIMENPITEET ONNETTOMUUDEN SATTUESSA

PELASTUSSUUNNITELMA 2. TILAISUUDEN ONNETTOMUUSRISKITEKIJÄT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY SEKÄ TOIMENPITEET ONNETTOMUUDEN SATTUESSA 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi Keski-Uusimaa-rastit Keinukalliossa 21.5.2015 1.2 Tilaisuuden järjestäjä Keravan Urheilijat ry; Metsolantie 4; 04200 KERAVA; keu@keravanurheilijat.fi;

Lisätiedot

Lomake A: Valvontakohteet ja niiden tarkastukset

Lomake A: Valvontakohteet ja niiden tarkastukset Ymp.ltk 18.3.2014 Liite 4 A1(8) Tukes / Kuluttajaturvallisuusvalvonta 10.1.2013 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan raportointi 2013 Lomake A: Valvontakohteet ja niiden tarkastukset Huom! Mittayksikkönä tunti

Lisätiedot

Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti

Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti SPR:n Turvapassi-koulutus Turvapassi-koulutus Yksi työpäivä

Lisätiedot

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

SMS ja vaatimustenmukaisuuden SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document

Lisätiedot

Erheelliset paloilmoitukset

Erheelliset paloilmoitukset Erheelliset paloilmoitukset Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät 19.-20.11.2013 Helsinki Jaana Rajakko Kauppalehti.fi 13.11.2013 Lentoposti.fi 19.10.2013 Pelastustoimen tehtävistä noin joka viides on

Lisätiedot

LAHTI-SUUNNISTUS 2015 PELASTUSSUUNNITELMA

LAHTI-SUUNNISTUS 2015 PELASTUSSUUNNITELMA LAHTI-SUUNNISTUS 2015 PELASTUSSUUNNITELMA Pelastussuunnitelma 1 (8) 28.7.2015 Päijät-Hämeen pelastuslaitos yleisotilaisuudet@phpela.fi Saimaankatu 64 15140 LAHTI Pelastussuunnitelma Lahti-Suunnistus 2015

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014 Urho Säkkinen Valvontahavaintoja Valvonta satunnaisotokseen perustuvaa tai kentältä saatuun palautteeseen Pienehköt asiat jääneet hoitamatta

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Suurpadot-Suomen osasto ry: Patojen häiriötilanteiden hallinta 27.3.2015 ENNAKOIVAT ONNEETOMUUDEN SATTUESSA YLEISET

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN Uimarantojen turvallisuussuunnitelma

AKAAN KAUPUNGIN Uimarantojen turvallisuussuunnitelma AKAAN KAUPUNGIN Uimarantojen turvallisuussuunnitelma Arajärven leirikeskus/ uimaranta Luttusten uimaranta Sataman uimaranta Tipurin uimaranta Suunnitelman laatinut Akaan Turva 15.7.2012 1 Sisältö: VELVOLLISUUS

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot