LIIKUNTAPAIKKOJEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKUNTAPAIKKOJEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAOPAS"

Transkriptio

1 LIIKUNTAPAIKKOJEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAOPAS Toni Hyytinen 2009

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Turvallisuussuunnittelu ja oppaan tarkoitus Liikuntapaikkojen turvallisuussuunnittelun haasteet ja vastuiden jakautuminen Lainsäädännön ja viranomaisten asettamat velvoitteet liikuntapaikkojen turvallisuussuunnittelulle Turvallisuussuunnitelman laatimisprosessi Alkutyö Nykytila-analyysi Riskikartoitus Rakenteen määrittäminen Yhteistoiminta viranomaisten kanssa Faktatietojen hankkiminen Asioista sopiminen ja tehtävien määrittäminen Turvallisuussuunnitelman tärkeitä osia Riskikartoitus Onnettomuuskirjanpito, poikkeamatilanteiden tutkinta ja analysointi Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja toiminta hätätilanteissa Kohteen pohjakuva ja merkinnät Laitteistojen kunnossapito-ohjelmat Kiinteistön ja välineistön turvallisuus Yhteistyön ja tiedonkulun suunnittelu eri osapuolten välille Turvallisuussuunnitelman valmistumisen jälkeen LIITE 1: Turvallisuussuunnitelman sisältö LIITE 2: Nykytila-analyysin tarkistuslista LIITE 3: Riskien arviointimenetelmä liikuntapaikoille

3 Oppaassa esiintyvien termien selityksiä Turvallisuussuunnittelu Kaikki se toiminta ja suunnittelutyö, jolla pyritään ennaltaehkäisemään vaaratilanteita ja varautumaan oikeaan toimintaan onnettomuustilanteessa. Turvallisuussuunnitelma Kirjalliseen muotoon koottu tietopaketti kohteen turvallisuuteen liittyvistä faktoista, toimintatavoista, vastuista ja sopimuksista. Turvallisuussuunnitelmaan on koottuna kaikkien kohteelta vaadittavien turvallisuusdokumenttien sisältö. Pelastussuunnitelma Pelastuslain (468/2003) rakennuksen omistajalta ja haltijalta velvoittama suunnitelma omatoimisesta varautumisesta eli kuvaus vaaratilanteiden ehkäisemisen ja henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamisen eteen tehtävistä toimista. Liikuntapaikan normaalitoiminta Se aika liikuntapaikan toiminnasta, jolloin liikuntapaikka on avoinna kenelle tahansa harrasteliikkujalle tai vuoron varanneelle seuralle. Normaalitoiminnan ulkopuolinen aika Se liikuntapaikan normaalien aukioloaikojen ulkopuolinen aika, jolloin jokin taho (esim. seura) käyttää sovitusti liikuntapaikan tiloja ilman tilan omistajan/haltijan valvontaa. Yleisötilaisuus tai tapahtuma Messut, kilpailu, konsertti, ottelu tai muu liikuntapaikassa järjestettävä tilaisuus, joihin muillakin kuin erikseen kutsutuilla on pääsy ilmaiseksi tai maksua vastaan ja johon odotetaan runsaasti yleisöä. Tapahtumajärjestäjä Organisaatio, joka vastaa yleisötilaisuuden järjestämisestä ja on päävastuussa myös tapahtuman turvallisuudesta. Palveluntarjoaja Organisaatio, joka koordinoi liikuntapaikalla harrastajille avointa toimintaa eli tarjoaa liikuntapalveluja kuntalaisille. Nykytila-analyysi Kohteen nykyisten turvallisuuteen liittyvien toimintatapojen ja toimenpiteiden selvittäminen ja niiden riittävyyden vertaaminen sekä lainsäädännön vaatimuksiin että itse määritettyyn toimintatasoon.

4 Vaarojen tunnistaminen Toimenpiteet, joiden avulla tunnistetaan ja määritellään tarkasteltavassa kohteessa olevat vaarat. Riski Määritellyn tapahtuman todennäköisyyden ja seuraamusten yhdistelmä. Riskien arviointi Prosessi, jonka aikana tehdään vaarojen tunnistamisen ja riskitekijöiden perusteella arviot tunnistettujen vaarojen vakavuuksista ja todennäköisyyksistä. Riskikartoitus Projektinomainen toimintaohjelma, jossa toteutetaan riskien arviointi määritetylle kohteelle. Läheltä piti tilanne Vaaratilanne, josta ei aiheudu ruumiinvammaa, aineellista vahinkoa tai muuta haitallista seurausta, mutta jolla kuitenkin oli potentiaalia aiheuttaa vahinkoseuraamuksia (huonommalla onnella, eri aikaan tai eri olosuhteissa vahinkoa olisi voinut tapahtua). Poikkeama Olosuhde tai tapahtuma, joka poikkeaa suunnitellusta tai sovitusta ja josta voi seurata turvallisuutta uhkaava tilanne. Kiinteistön haltija Organisaatio, joka on esimerkiksi vuokrannut kiinteistön tilat toimintansa pyörittämiseen eli taho, joka pitää suurimmaksi osaksi hallussaan kiinteistön tiloja osana toimintaansa.

5 1 Johdanto 1.1 Turvallisuussuunnittelu ja oppaan tarkoitus Turvallisuussuunnittelu on tärkeä osa liikuntapaikkojen toiminnan suunnittelua. Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on varmistaa niin kilpaurheilijoiden, harrasteliikkujien, yleisön kuin työntekijöidenkin turvallisuus. On kaikkien osapuolten etu, että liikuntapaikoilla toimivat henkilöt voivat harrastaa, viihtyä ja työskennellä turvallisessa ympäristössä. Turvallisuussuunnittelulla pyritään ennaltaehkäisevästi torjumaan tapaturmia ja onnettomuuksia sekä varmistamaan oikea toiminta poikkeavissa tilanteissa. Tämän oppaan ohjeistus on laadittu liikuntapaikan omistajan ja haltijan näkökulmasta. Oppaan tarkoituksena on auttaa liikuntapaikkojen omistajien ja haltijoiden turvallisuustyön suunnittelua. Oppaassa esitetään malli turvallisuusssuunnitelman laatimisprosessin läpivientiin liikuntapaikoissa. Tämän lisäksi annetaan ohjeistusta siitä, millä tavoilla omistajan ja haltijan on hyvä huolehtia tarjoamiensa liikuntapalveluiden turvallisuudesta, rakenneturvallisuudesta sekä kohteen välineistön ja kaluston turvallisuudesta. Tämä opas on laadittu vuosien 2008 ja 2009 aikana opetusministeriön ja Tampereen kaupungin liikuntapalveluiden rahoittamien hankkeiden aikana. Oppaan kehittämiseen ovat Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen lisäksi osallistuneet Itä-Suomen liikuntaopisto, Virtain liikuntapalvelut, Lahden kaupungin liikuntapalvelu ja Porin vapaa-aikatoimi. Oppaan laatimisesta on pääosin vastannut Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden laitoksen tutkija Toni Hyytinen. Hankkeen aikana saatujen johtoryhmän jäsenten ja muiden asiantuntijoiden kommenteilla on ollut tärkeä merkitys oppaan muotoutumisessa. Kiitokset avusta oppaan laatimisessa seuraaville henkilöille: Risto Järvelä (rakennusneuvos, opetusministeriö) Mauri Peltovuori (rakennustarkastaja, opetusministeriö) Jouni Kivistö-Rahnasto (professori, Tampereen teknillinen yliopisto) Harri Nojonen (ylikomisario, Tampereen poliisi) Ari Vakkilainen (palopäällikkö, Tampereen aluepelastuslaitos) Teuvo Peltola (kehityspäällikkö, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus) Matti Kaario (käyttöpäällikkö, Tampereen kaupunki) Esko Jouppi (työnjohtaja, Tampereen kaupunki) Lasse Viheriäranta (suunnittelija, Tampereen kaupunki) Terhi Kallio (liikuntasihteeri, Virtojen kaupunki) Tomi Lounema (Kuluttajaviraston johtaja) Harri Uurainen (liikuntapaikkamestari, Lahden kaupunki) Harri Aaltonen (liikuntapaikkainsinööri, Porin kaupunki) Martti Riekki (opettaja, Itä-Suomen Liikuntaopisto)

6 Ilpo Johansson (tekninen asiantuntija, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry) 1.2 Liikuntapaikkojen turvallisuussuunnittelun haasteet ja vastuiden jakautuminen Varsinkin suuremmissa liikuntapaikoissa turvallisuussuunnittelu on erittäin haastavaa, koska kohteissa toimii yleensä useita eri organisaatioita ja niissä tarjotaan monia erityyppisiä palveluja. Liikuntapaikan omistaja voi olla eri organisaatio kuin se, joka tarjoaa kansalaisille varsinaista harrastetoimintaa. Liikuntapaikan haltijana saattaa olla esimerkiksi tilat omistajalta käyttöönsä vuokrannut kunta. Kunta tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden käydä harrastamassa eri lajeja vuokraamissaan tiloissa. Usein liikuntapaikalla järjestetään normaalin päivittäisen toiminnan lisäksi myös yleisötapahtumia, joiden järjestäjänä toimii jokin ulkopuolinen organisaatio. Järjestäjä on voinut edelleen ulkoistaa esimerkiksi tapahtuman ravintolapalvelut. Tällaiset yleisötilaisuudet voivat olla esimerkiksi Suomen pääsarjatasoisia palloiluotteluita, urheilun arvokisoja, nuorisotapahtumia, konsertteja tai messuja. Lukuisten eri toimijoiden lisäksi liikuntapaikassa saatetaan siis järjestää myös monentyyppisiä yleisötapahtumia, mikä aiheuttaa lisähaasteita kohteen kokonaisvaltaiseen turvallisuussuunnitteluun. Liikuntapaikkojen toiminta jakautuu hyvin usein kahteen osaan: päivittäiseen normaalitoimintaan ja yleisötilaisuuksien järjestämiseen. Liikuntapaikan omistaja ja/tai haltija vastaa päivittäisen normaalitoiminnan turvallisuussuunnittelusta. Normaalitoiminta on liikuntapalveluiden tarjoamista kansalaisille ja sen aikana kuka tahansa voi tulla liikuntapaikkaan harrastamaan urheilua joko maksutta tai pientä rahallista korvausta vastaan. Omistajan/haltijan tulee varmistaa, että liikunnan harrastaminen liikuntapaikan tiloissa on turvallista käyttäjille. Tähän vastuuseen kuuluvat liikuntapalvelutoiminnan turvallisuussuunnittelun lisäksi kiinteistön, rakenteiden sekä urheiluvälineiden ja laitteistojen huolto ja kunnossapito. Yleisötilaisuuksien osalta turvallisuussuunnittelun vastuu on selkeästi tapahtuman järjestäjällä. Liikuntapaikan omistajan/haltijan tulee kuitenkin arvioida tapahtuman soveltuvuus kohteeseen ennen luvan antamista tapahtuman järjestämiselle. Omistajan/haltijan on myös annettava tarpeellinen apu ja opastus tapahtumanjärjestäjälle turvallisuussuunnittelutyöhön, etenkin mikäli tämä ei tunne liikuntapaikan tiloja yhtä hyvin kuin omistaja/haltija. Sekä tapahtumien että liikuntapalveluiden osalta vastuun asiakkaan turvallisuudesta kantaa aina palvelun tarjoaja. Vastuuta ei voi siis siirtää esimerkiksi alihankkijalle, vaikka alihankkijaa jonkin osapalvelun tuottamiseen käytettäisiinkin. Joillakin liikuntapaikoilla voi olla lisäksi vielä normaalitoiminnan ulkopuolista käyttöä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi uimaseura käyttää uimahallia aukioloajan

7 ulkopuolella. Tällöin paikalla ei ole liikuntapaikan omistajan tai haltijan edustusta, joten tiloja käyttävän tahon on nimettävä keskuudestaan vastuuhenkilö sekä huolehdittava ensiaputaitoisen henkilön läsnäolosta, avunhälyttämisjärjestelyistä jne. Tällaisesta normaalitoiminnan ulkopuolisesta käytöstä on syytä laatia kirjallinen sopimus liikuntapaikan haltijan ja seuran välillä. Kuvassa 1 on havainnollistettu vastuiden jakautumista liikuntapaikan turvallisuussuunnittelussa. Kuvassa esitetään yksi esimerkki siitä, kuinka liikuntasaleja sisältävän jalkapallo- ja yleisurheilustadionin turvallisuussuunnittelun vastuut jakautuisivat. Kuva 1. Monipuolisia liikuntamahdollisuuksia tarjoavan stadionin turvallisuussuuunnittelu. 1.2 Lainsäädännön ja viranomaisten asettamat velvoitteet liikuntapaikkojen turvallisuussuunnittelulle Liikuntapaikkojen omistajien/haltijoiden ja palveluntarjoajien oma vastuullinen toiminta luo vankan pohjan kohteiden turvallisuudelle. Myös lainsäädäntö asettaa omat vaatimuksensa liikuntapaikkojen turvallisuussuunnittelulle. Liikuntapaikoilla tulee varmistua siitä, että oma aktiivinen turvallisuustoiminta täyttää nämä vaatimukset. Lainsäädännössä asetetaan vaatimuksia erityisesti palo- ja pelastusturvallisuudelle, suurille yleisötapahtumille, tarjottaville palveluille ja työturvallisuudelle. Valtioneuvosten asetuksen pelastustoimesta (787/2003) mukaan pelastussuunnitelman laatimisvelvollisuus koskee muun muassa kokoontumistiloja, joissa on runsaasti yleisöä tai asiakkaita, kohteita, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 30 tai

8 tapahtumaa, jossa onnettomuuden voidaan arvioida aiheuttavan vakavia vahinkoja. Käytännössä kaikkien suurten ja keskikokoisten liikuntapaikkojen velvollisuutena on laatia pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman laatimisvelvoite koskee ensisijaisesti rakennuksen omistajaa ja haltijaa. Suurista yleisötapahtumista on tehtävä kirjallinen ilmoitus paikalliselle poliisille ja laadittava oma tapahtumaa koskeva pelastussuunnitelma tai vähintään erillinen tapahtumaa koskeva liite kohteen pelastussuunnitelmaan. Ilmoituksen tekemisestä ja pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa tapahtuman järjestäjä. Yleensä tapahtuman pelastussuunnitelma on osa yleisötilaisuuden turvallisuussuunnitelmaa, jossa käsitellään pelastussuunnitelman sisältämien asioiden lisäksi muun muassa rikosten torjuntaan ja järjestyksen valvontaan liittyviä asioita. Lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004 3) mukaan elinkeinonharjoittajan sekä muun palvelun tarjoajan on tilanteen vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistettava, ettei kuluttajapalveluksesta aiheudu vaaraa asiakkaiden (liikuntapalveluiden käyttäjät) tai palvelun vaikutuspiirissä olevien muiden henkilöiden (esim. ohikulkijat) terveydelle tai omaisuudelle. Huolellisuus tarkoittaa käytännössä ennalta suunniteltua toimintaa eli turvallisuusasiakirjan laatimista. Elinkeinonharjoittajalla ja muulla palvelun tarjoajalla on lisäksi oltava riittävät ja oikeat tiedot kuluttajapalveluksesta sekä siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka laki ei koske yleishyödyllisiä yhdistyksiä, jotka tarjoavat palveluita ainoastaan jäsenilleen muussa kuin elinkeinotoiminnassa, kuuluu suurin osa liikuntapaikoista lain soveltamisalaan. Yleishyödyllisiä yhteisöjä ovat muun muassa sellaiset urheiluseurat, jotka tarjoavat palveluja vain omille jäsenilleen. Kuluttajavirasto on määrittänyt edellä mainitun lain perusteella ohjelmapalveluiden turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Liikuntapalvelut kuuluvat Kuluttajaviraston ohjeistuksen soveltamisalaan. Ohjeiden mukaan toiminnanharjoittajan tulee muun muassa laatia kirjallinen turvallisuusasiakirja, arvioida ohjelmapalveluun liittyvät riskit ja pitää onnettomuuskirjanpitoa sekä tutkia onnettomuuksien syyt. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvollisuus eli työnantajan on huolehdittava työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan tulee myös arvioida liikuntapaikkojen työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle liikuntapaikassa ja siellä järjestettävissä tilaisuuksissa ilmenevistä vaaroista aiheutuvat riskit. Lisäksi työnantajan on laadittava työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi työsuojelun toimintaohjelma. Kuva 2 kokoaa turvallisuussuunnitelmaan liittyvän lainsäädännöllisen taustan.

9 TYÖTURVALLISUUSLAKI (738/2002) LAKI KULUTUSTAVAROIDEN JA KULUTTAJAPALVELUSTEN TURVALLISUUDESTA (75/2004) Työsuojelun toimintaohjelma VALTIONEUVOSTON ASETUS PELASTUSTOIMESTA (787/2003) Turvallisuusasiakirja Pelastussuunnitelma TURVALLISUUS- SUUNNITELMA Kuva 2. Turvallisuussuunnitelmaan kootaan kaikkien lainsäädännön kohteelta vaatimien turvallisuusdokumenttien sisältö Näiden lisäksi esimerkiksi rakentamismääräyksissä on katsomotilojen rakennetta koskevia velvoitteita. Määräyksissä ohjeistetaan muun muassa katsomoiden kaiteiden ja porrastusten sekä kulkureittien mitoitukseen liittyviä asioita (ks. F2 Suomen rakentamismääräyskokoelma). 1.3 Turvallisuussuunnitelman laatimisprosessi Turvallisuussuunnitelma on toimintaohjelma, jonka avulla organisaatio suunnittelee ennaltaehkäiseviä turvallisuustoimia ja varautuu onnettomuustilanteiden varalle. Turvallisuussuunnitelman laatiminen on prosessi, jossa työryhmä vetäjänsä johdolla selvittää turvallisuustoiminnan nykyisen tilan, arvioi kohteen riskit sekä suunnittelee ennaltaehkäisevät varautumiskeinot ja toiminnan mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Turvallisuussuunnitelman laatimisessa tavoitteena tulee olla kohteen tai tapahtuman turvallisuustason parantaminen. Pelkkä lainsäädännön ja viranomaisten vaatimusten täyttäminen ei ole suositeltava lähtökohta suunnitelman laatimiselle. Turvallisuussuunnitelman laatimista voidaan pitää eräänlaisena oppimisprosessina, jossa laatimisesta vastaavat tahot käyvät järjestelmällisesti kohteen turvallisuuteen liittyvät asiat läpi ja suunnittelevat yhteistyössä kohteen toimintaa.

10 Turvallisuussuunnitelmaan on suositeltavaa liittää kaikki turvallisuusdokumentit, jotka kohteelta vaaditaan. Suunnitelmaan tulee sisällyttää esimerkiksi pelastuslain edellyttämän pelastussuunnitelman ja Kuluttajaviraston edellyttämän turvallisuusasiakirjan vaatimat asiat. Turvallisuussuunnitelman laatimisprosessin kulku on seuraavanlainen: 1. Nimeä vetäjä 2. Kokoa ryhmä 3. Luo aikataulu 4. Tee nykytila-analyysi 5. Kartoita ja arvioi riskit 6. Määritä turvallisuussuunnitelman rakenne 7. Sovi yhteistyöstä viranomaisten kanssa 8. Laadi turvallisuussuunnitelma (hyödyntäen nykytila-analyysin ja riskikartoituksen tuloksia) 9. Hyväksytä organisaation johdolla 10. Jalkauta omalle ja ulkopuoliselle henkilöstölle 11. Toimita turvallisuussuunnitelma pelastuslaitokselle Kuvassa 3 tämä laatimisprosessi on esitetty kaavion muodossa. Tämä opas on laadittu kuvan esittämän rakenteen pohjalta. Tulevissa luvuissa annetaan tarkempia ohjeita kunkin tämän mallin esittämän osatehtävän suorittamiseksi.

11 NIMEÄ KOKOA LUO vetäjä ryhmä nykytila-analyysi TEE aikataulu HYÖDYNNÄ TULOKSET KARTOITA riskit JA ARVIOI TURVALLISUUSSUUNNITELMA hanki kohteen faktatiedot suunnittele ennaltaehkäisevät toimenpiteet laadi toimintaohjeet onnettomuustilanteisiin määritä tehtävät ja vastuuhenkilöt sovi liikuntapaikan eri tahojen välisestä yhteistyöstä ja tiedonkulusta MÄÄRITÄ LAADI HYVÄKSYTÄ JALKAUTA TOIMITA turvallisuussuunnitelman rakenne SOVI yhteistyöstä viranomaisten kanssa organisaation johdolla omalle ja ulkopuoliselle henkilöstölle pelastuslaitokselle Kuva 3. Turvallisuussuunnitelman laatimisprosessi. 2. Alkutyö Ensimmäiseksi turvallisuussuunnitelman laatimisesta päävastuussa oleva organisaatio nimeää laatimisprojektille vastuullisen vetäjän, joka koordinoi suunnitelman laatimista. Vetäjän tehtäviin kuuluvat muun muassa projektiryhmän kokoaminen, aikataulujen suunnitteleminen, kokousten järjestäminen sekä tietojen kerääminen ja kokoaminen suunnitelmaan. Yksi vetäjän tärkeistä tehtävistä on pitää yhteyttä organisaation ylimpään johtoon laatimisprojektin aikana. Ylimmän johdon on sitouduttava suunniteltuihin toimintamalleihin, joten heille kannattaa projektin edetessä esitellä ainakin tärkeimmät ja merkittävästi resursseja vaativat suunnitelmat. Vetäjäksi valittavan henkilön on tunnettava hyvin turvallisuussuunnitelman laatimisen kohde. Vetäjä voi olla esimerkiksi joku kohteen toiminnasta vastaava henkilö. Tällöin hänellä on jo valmiiksi hyvät tiedot kohteesta sekä todennäköisesti myös hyvät kontaktit kaikkiin kohteen toimintaan liittyviin henkilöihin ja tahoihin, joita tarvitaan turvallisuussuunnitelman tietojen keräämisessä. Turvallisuussuunnitelman laadinnan ajaksi perustetaan työryhmä, joka kokoontuu säännöllisin väliajoin ja vie laatimisprosessia vaihe kerrallaan eteenpäin. Erityisen tär-

12 keää ryhmätyöskentely on nykytila-analyysia ja riskikartoitusta tehtäessä. Myös sovittaessa eri tehtävistä, ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ja toiminnasta onnettomuustilanteissa on tärkeää, että asioista on päättämässä monia eri osapuolia. Ryhmän kokoamisesta voi vastata projektin vetäjä tai sitten päävastuussa olevan organisaation ylin johto voi nimetä projektiryhmän samassa yhteydessä kuin vetäjänkin. On suositeltavaa, että ryhmään kuuluu vähintään yksi edustaja jokaisesta organisaatiosta, joka on merkittävissä määrin mukana kohteen toiminnassa. Jo ennen varsinaista suunnitelman laatimisen aloittamista on laatimisprosessi hyvä aikatauluttaa. Projekti etenee määrätietoisemmin, kun välitavoitteet aikataulutetaan ja määritetään takaraja suunnitelman lopulliselle valmistumiselle. Ilman määritettyjä aikarajoja projekteilla on tapana venyä ja niiden loppuunsaattaminen saattaa jäädä roikkumaan. Määräaikojen lisäksi kannattaa jo tässä vaiheessa miettiä, montako kokoontumista projektiryhmän osalta tarvitaan kussakin osatehtävässä ja aikatauluttaa alustavasti nämä kokoontumiset. Eri osapuolten yhteensaattaminen saattaa olla mahdotonta, mikäli kokoontumisajankohtia ei sovita riittävän ajoissa. Aikataulutusvaiheessa kannattaa osapuolille kertoa myös arvio kokoontumisten kestosta, jotta he osaavat varata niille riittävästi aikaa. Koko työryhmän ensimmäisessä kokoontumisessa laatimisprojektin vetäjä voi kouluttaa muulle ryhmälle turvallisuussuunnitelman laatimisen perusasiat, mikäli laatiminen ei ole ryhmälle ennestään tuttua. Tätä tarkoitusta varten on tämän oppaan kirjoittamisen yhteydessä laadittu myös PowerPoint koulutuskalvot, joita ryhmän vetäjä voi hyödyntää muuta ryhmää kouluttaessaan.

13 3. Nykytila-analyysi Ennen vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia on kohteessa suositeltavaa tehdä nykytila-analyysi, jossa kartoitetaan nykyisten turvallisuustoimintojen riittävyys. Nykytila-analyysissa verrataan toimintaa lainsäädännön vaatimuksiin ja yleisiin, hyviin turvallisuuskäytäntöihin. Nykytila-analyysi kannattaa tehdä turvallisuussuunnitelmatyöryhmän toimesta. Nykytila-analyysissa on kaksi osaa. Ensin käydään läpi, täyttääkö kohteen toiminta lainsäädännön ja viranomaisten asettamat vaatimukset. Mikäli kaikki vaatimukset eivät täyty, ovat puutteet korjattava mahdollisimman nopeasti. Toisessa osassa verrataan toimintaa tunnettuihin, hyviin turvallisuuskäytäntöihin. Näiden kohdalla kohteessa voidaan käyttää omaa harkintaa. Kaikkia käytäntöjä ei tarvitse kohteessa ottaa käyttöön, vaan työryhmä voi harkita, mitkä käytännöt ovat hyödyllisiä kohteen turvallisuustoiminnassa. Tarkistuslistan toinen osa toimii luettelona erilaisista vaihtoehdoista hyviksi turvallisuuskäytännöiksi. Luettelosta voidaan tarkistaa mitkä käytännöt ovat kohteessa jo käytössä ja toisaalta myös valita uusia käyttöön otettavia toimintatapoja. Oppaan liitteenä 2 on tarkistuslista, joka on laadittu liikuntapaikkojen nykytila-analyysin avuksi. Se sisältää luettelon liikuntapaikkojen turvallisuutta koskevista lain vaatimuksista ja hyvistä turvallisuuskäytännöistä.

14 4. Riskikartoitus Riskien arvioiminen on välttämätöntä ennen turvallisuustoimintojen suunnittelua. Jotta voidaan tehdä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja varautua mahdollisiin onnettomuustilanteisiin, tulee vaarojen olla tiedossa ja niiden aiheuttamien riskien suuruudet arvioituna. Riskien arvioimisen tulee olla säännöllistä toimintaa eikä vain yksi kertaluonteinen projekti. Mikäli säännöllinen riskien arvioiminen ei ole ollut kohteessa jo ennestään toimintatapana, tulee turvallisuussuunnitelman laatimisen aikana toteuttaa yksi projektiluontoinen riskikartoitus ja määrittää, miten säännöllinen riskien arviointi toteutetaan jatkossa. Riskien arviointi toteutetaan samalla ryhmällä kuin muutkin turvallisuussuunnitelmaprojektin osavaiheet. Tarvittaessa ryhmään voidaan ottaa lisäksi yksi ulkopuolinen asiantuntija, jolla on esimerkiksi vankkaa kokemusta riskien arvioinnista. Ulkopuolinen asiantuntija voi tällöin ottaa vetovastuun riskikartoituksen ajaksi turvallisuussuunnitelman laatimisen varsinaiselta vetäjältä. Ulkopuolinen asiantuntija saattaa tuoda arviointiin myös objektiivisuutta. Kohteen oma henkilökunta saattaa olla sokea joillekin riskeille tai vähätellä riskien merkittävyyttä. Riskikartoituksessa kannattaa tarkastella ainakin henkilöstöön, omaisuuteen, ympäristöön ja normaalitoiminnan keskeytymiseen liittyviä riskejä. Näistä henkilöstöön kohdistuvia riskejä on yleisesti ottaen pidettävä tärkeimpinä. Kuvassa 4 on esitetty riskikartoituksen tyypillinen eteneminen. Riskikartoituksessa tunnistetaan ensin kohteessa esiintyvät vaarat. Tämän jälkeen arvioidaan tunnistettujen vaarojen aiheuttamien riskien suuruudet. Riskien suuruudet määritetään vahinkotapahtuman todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden yhdistelmänä. Arvioidut riskit laitetaan lopuksi tärkeysjärjestykseen, minkä jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteitä arvioitujen riskien poistamiseksi ja pienentämiseksi. Toimenpiteiden toteutuksen jälkeen tulee vielä seurata, vaikuttivatko tehdyt muutokset odotetulla tavalla (eli pienensivätkö toimenpiteet riskejä) ja toivatko muutokset mahdollisesti uusia riskejä.

15 vaarojen tunnistaminen Seuranta ja palaute Riskin suuruuden määrittäminen seurausten vakavauus riskin merkittävyydestä päättäminen todennäköisyys toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen Kuva 4. Riskikartoituksen eteneminen. Tämän oppaan laatimisen yhteydessä tuotettiin erityisesti liikuntapaikoille soveltuva riskikartoitusmenetelmä. Laadittu menetelmä on oppaan liitteenä 3.

16 5. Rakenteen määrittäminen Turvallisuussuunnitelmalle ei ole määritetty yhtä ja ainoaa oikeaa muotoa tai rakennetta. Suunnitelman sisältö vaihtelee laatimiskohteesta riippuen. Myös suunnitelman laajuus ja yksityiskohtaisuus voivat vaihdella erilaisten ja erikokoisten kohteiden välillä. Huomioitavaa on kuitenkin se, että pelastussuunnitelmaan on sisällytettävä tietyt laissa määrätyt perusasiat. Samoin Kuluttajaviraston ohjeissa (Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi 2003) on sisältövaatimuksia turvallisuusasiakirjalle. Valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta (787/2003) mukaan pelastussuunnitelman on sisällettävä ainakin: 1) ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset 2) toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi 3) poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt 4) turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön tai asukkaiden perehdyttäminen suunnitelmaan 5) tarvittava materiaali kuten alkusammutus-, pelastus- ja raivauskalusto, henkilösuojaimet ja ensiaputarvikkeet sen mukaan kuin ennakoitujen vaaratilanteiden perusteella on tarpeen 6) ohjeet erilaisia 1 kohdan mukaisesti ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten 7) miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan asianomaisten tietoon Pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö. Vna 787/

17 Kuluttajavirasto käyttää turvallisuusdokumentista nimeä turvallisuusasiakirja. Sen sisältönä tulisi olla ainakin: 1) Riskien arvioinnin tulokset 2) Kirjalliset turvallisuusohjeet toiminnoittain, mikäli ohjelmapalvelu koostuu useammasta toiminnasta ja/tai suorituspaikasta 3) Onnettomuuskirjanpito ja tiedot onnettomuuksien syiden tutkinnasta L 75/ ja Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi Turvallisuussuunnitelman laatimisen helpottamiseksi tarjolla on monia valmiita mallipohjia, joita voi hyödyntää myös turvallisuussuunnitelman laatimisessa. Näitä löytyy esimerkiksi aluepelastuslaitosten internetsivuilta ja erilaisista oppaista. Tämän oppaan liitteessä 1 on eräs esimerkki turvallisuussuunnitelman sisältämistä asioista ja lisäksi liitteestä löytyy lista muista tarjolla olevista mallipohjista. Mallipohjat on yleensä pyritty tekemään mahdollisimman laajoiksi, jotta ne soveltuisivat erityyppisiin kohteisiin. Tästä syystä mallipohjissa on usein paljon täytettäviä kohtia, joista kaikki eivät ole liikuntapaikoille tarpeellisia. Ennen tietojen keruun aloittamista kannattaakin valittu mallipohja muokata omaan kohteeseen sopivaksi. Turvallisuussuunnitelman rakennetta määritettäessä kannattaa huomioida kohteen ja sen toiminnan suuruus sekä turvallisuustoimintojen laajuus. Kannattaa mieluummin keskittyä suunnittelemaan ja kirjaamaan tärkeät asiat hyvin ja huolellisesti kuin yrittää sisällyttää turvallisuussuunnitelmaan kaikki mahdollinen tieto ja toiminta. Sen jälkeen kun turvallisuussuunnitelman rakenne on otsikkotasolla määritetty, on paljon helpompi aloittaa tietojen kerääminen. Suunnitelman rakenteen otsikkotasoinen määrittely toimii tavallaan muistilistana asioista, joista täytyy kerätä tietoa tai sopia.

18 6. Yhteistoiminta viranomaisten kanssa Liikuntakohteissa tehdään usein yhteistyötä monien viranomaistahojen kanssa. Viranomaistahoja voivat olla esimerkiksi pelastuslaitos rakennusvalvontaviranomainen poliisi työsuojeluviranomainen ympäristöviranomainen tai terveysviranomainen. Viranomaiset ennen kaikkea valvovat, että kohteen toiminta täyttää lakisääteiset vaatimukset. Tämä ei kuitenkaan ole heidän ainoa tehtävänsä. Viranomaisten tehtäviin kuuluvat myös neuvonta, opastus ja ohjaus. Tämä mahdollisuus kannattaa hyödyntää tekemällä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Viranomaisilla on usein laajaa näkemystä turvallisuusasioiden hoitamisesta ja hyvin toimivista käytännöistä, joten avoimella tietojen vaihdolla saadaan paras hyöty esim. viranomaistarkastuksista. Viranomaisten vaatimukset ja painopistealueet saattavat vaihdella jonkin verran eri puolilla Suomea. Turvallisuussuunnitelmaa laadittaessa voi olla kannattavaa ottaa yhteyttä viranomaisiin ja kysellä vinkkejä suunnitelmaan sekä tiedustella paikallisia painopisteitä. Pelastuslaitokselta saatavat tiedot (esimerkiksi kuinka nopeasti apu saapuu hätätilanteessa kohteeseen) voivat vaikuttaa oman toiminnan suunnitteluun. Erityisen tärkeää yhteistyö on yleisötapahtumissa, joissa poliisi ja pelastuslaitos yleensä osallistuvat myös tapahtuman turvallisuussuunnitteluun. Viranomaiset osaavat usein auttaa myös kohteen ulkopuolelta tulevien vaarojen tunnistamisessa ja riskien arvioinnissa. Esimerkiksi pelastuslaitokset tekevät alueittain selvityksen ja arvioi riskejä oman palvelutasonsa määrittelyä varten. Kannattaa huomata, että vastuu turvallisuusjärjestelyistä ei siirry pois toimijalta, vaikka viranomainen antaisikin opastusta tai auttaisi turvallisuussuunnittelussa.

19 7. Faktatietojen hankkiminen Turvallisuussuunnitelma on tietopaketti, johon kirjataan ylös paljon asioita, jotka ovat kohteeseen liittyvää faktatietoa. Tämän tiedon keräämiseen ja kirjaamiseen ei välttämättä tarvita koko projektiryhmää. Tieto voi olla hajallaan eri henkilöillä, joten tarvitaan vain yksi tiedon kerääjä, joka ottaa yhteyttä oikeisiin tahoihin ja kirjaa löytämänsä tiedot turvallisuussuunnitelmaan. Luonnollinen henkilö tällaiseksi tiedonkerääjäksi on projektin alussa nimetty vetäjä, jolla yleensä on jo valmiiksi riittävä perustietämys kohteesta ja hyvät kontaktit oikeisiin henkilöihin. Tietoja voi vaihtoehtoisesti kerätä myös turvallisuussuunnitelmaryhmän kokoontumisten yhteydessä. Ryhmän jäsenet voivat tietää joko suoraan selvittämisen alla olevia asioita tai heidän on helppo hankkia tarvittavat tiedot. Kokoontumisten yhteydessä voidaan tiedonkeruutehtäviä jakaa eri osapuolille. Ryhmän jäsenet välittävät selvittämänsä asiat ryhmän vetäjälle, joka toimii tällöinkin tiedon kerääjänä ja kirjaajana.

20 8. Asioista sopiminen ja tehtävien määrittäminen Faktatiedon lisäksi turvallisuussuunnitelmaan kirjataan myös paljon asioita, jotka vaativat suunnittelua ja sopimista. Näitä asioita ei yleensä kukaan henkilö voi yksin päättää ja kirjata ylös, vaan ne vaativat ryhmässä tehtäviä pohdintoja, sopimuksia ja päätöksiä. Kohteen turvallisuuden varmistamiseksi kannattaa suunnitella säännöllisesti toistuvia tehtäviä ja määrittää niille vastuuhenkilöt. Esimerkkejä tällaisista tehtävistä ovat muun muassa: Sisäiset turvallisuustarkastukset Alkusammutuskaluston tarkastukset Poistumistiekylttien akkujen vaihtaminen Paloilmoitinlaitteiston ja muiden turvajärjestelmien toiminnan testaaminen Lupien myöntäminen tilapäisellä tulityöpaikalla tehtäville tulitöille Tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden kirjanpito Tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tutkiminen ja analysointi Savunpoistolaitteistojen huolto ja kunnossapito Sähkölaitteistojen määräaikaistarkastuksista huolehtiminen Turvallisuussuunnitelman pitäminen ajan tasalla Säännöllisen turvallisuuskoulutuksen järjestäminen henkilöstölle Väestönsuojan ja sen varustuksen kunnosta huolehtiminen Kemikaaliluettelon ja käyttöturvallisuustiedotteiden ylläpitäminen Yhteistyö yleisötapahtumien järjestäjien kanssa ja auttaminen tapahtumien turvallisuussuunnittelussa Säännöllisten riskinarviointien toteuttaminen Jokaiseen kohteeseen on tarpeellista määrittää turvallisuuspäällikkö, joka on päävastuussa turvallisuusasioista ja koordinoi turvallisuussuunnittelua. Turvallisuuspäällikön olisi hyvä olla henkilö, jolla on ainakin jonkin verran valtuuksia toteuttaa tarpeellisia muutoksia kohteen turvallisuustoiminnassa. Tällöin havaittuihin ja turvallisuuspäällikölle raportoiduille turvallisuuspuutteille voidaan välittömästi toteuttaa parannustoimenpiteitä. Asioista on tärkeä sopia yhteisesti erityisesti silloin, kun kohteen tiloissa toimii monia organisaatioita. Tällöin on erityisen tärkeää, että vastuista ja toimintatavoista on tark-

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

Palonehkäisyn uudet tuulet

Palonehkäisyn uudet tuulet pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten

Lisätiedot

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Olosuhdeasioiden koulutuspäivä Kiljava 17.4.2015 Laki ja valvova viranomainen Kuluttajaturvallisuuslaki (voimassa 1.1.2012

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Lainsäädännöllinen tausta Yleinen turvallisuusvaatimus

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Turvallisen asumisen koti-seminaari 3.8.2011 Palvelupäällikkö laitos- ja palveluasuminen Pasi Paasila Esityksen

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi PELASTUSSUUNNITELMA YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi 2 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN YLLÄPITO 3 2. SUUNNITTELUVELVOITE 5 3. HÄTÄILMOITUSOHJE 6 4. ELVYTYSOHJE 7 5. HUOMIOITAVAT VAARATILANTEET

Lisätiedot

Oamk CULMA- HANKE, SYÖTE

Oamk CULMA- HANKE, SYÖTE Oamk CULMA- HANKE, SYÖTE 15.4.2014 Matkailijan ja matkailualan työntekijän suojautuminen ja turvallisuus Haasteita matkailualalla: suojautuminen ja ympäristöstä aiheutuvat tekijät Suomessa luonnonolosuhteet

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Tekniikka ja turvallisuus. Ilpo Leino SPEK

Tekniikka ja turvallisuus. Ilpo Leino SPEK Tekniikka ja turvallisuus Ilpo Leino SPEK 1 Turvallisuus EI ole pelkkää tekniikkaa 2 Turvallisuus ON tekniikkaa 3 Turvallisuus ON tekniikkaa ja OIKEAA asennetta sekä osaamista! 4 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Riskienhallintapäällikkö Jari Turunen Pohjois Karjalan pelastuslaitos Ylimpänä päättävänä elimenä toimii pelastuslaitoksen johtokunta. Henkilökunta Pelastuslaitoksella

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa Miksi julkinen hallinto varautuu? Valmiussuunnittelu (valmiussuunnitelma) Yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan valtion viranomaisten

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi AsOy Pernajanrinne Päiväys 01.11.2015 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman

Lisätiedot

Turvallisuussuunnitelma. Lauttasaaren Kisa-Siskot ry

Turvallisuussuunnitelma. Lauttasaaren Kisa-Siskot ry Turvallisuussuunnitelma Lauttasaaren Kisa-Siskot ry LAUTTASAAREN KISA-SISKOT RY TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2 (6) Sisällysluettelo 1 Turvallisuussuunnitelman tarkoitus... 3 2 Yhdistyksen toiminnan kuvaus...

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Lainsäädäntöä Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011 Valtioneuvoston asetus eräitä kuluttajapalveluja koskevasta

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA

KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA 04.03.2014 KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA Tämän turvallisuusasiakirjan tehtävä on opastaa Kiekko-67 juniorikiekko ry:n jäseniä varautumisessa yhdistyksen toimintaan liittyvissä tapahtumissa

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Sanna Rassa- Salakka, hallituksen jäsen ja kouluratsastusvastaava

Sanna Rassa- Salakka, hallituksen jäsen ja kouluratsastusvastaava 1. YLEISTÄ SEURASTA Vesilahden Seudun Ratsastajat ry. (VESRA) on vuoden 2004 alusta toimintansa aloittanut ratsastusseura, joka on Suomen Ratsastajainliiton (SRL) alainen. Seurassa on n. 165 jäsentä. Seura

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden laadinta sekä ylläpito... 3 1.3 Turvallisuussääntöjen

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pipsa Korkolainen Palvelun tarjoaja vastaa turvallisuudesta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pipsa Korkolainen Palvelun tarjoaja vastaa turvallisuudesta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pipsa Korkolainen 8.10.2013 Palvelun tarjoaja vastaa turvallisuudesta Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) Sovelletaan kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA SM-Keskimatka R2

TURVALLISUUSSUUNNITELMA SM-Keskimatka R2 1 TURVALLISUUSSUUNNITELMA SM-Keskimatka R2 Suunnistuskilpailu SISÄLTÖ 1. TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TARKOITUS...2 2. YLEISTIEDOT...2 3. HENKILÖSTÖ YHTEYSTIETOINEEN TAPAHTUMA-AIKANA 3 4. TILAISUUDEN ONNETTOMUUSRISKITEKIJÄT,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suvi Aaltonen Kuluttajaturvallisuuslaki, elämyspalvelut ja valvonta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suvi Aaltonen Kuluttajaturvallisuuslaki, elämyspalvelut ja valvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suvi Aaltonen 28.3.2012 Kuluttajaturvallisuuslaki, elämyspalvelut ja valvonta Tukesin organisaatiokaavio 28.3.2012 TuKeVa II -seminaari, Suvi Aaltonen 2 Kuluttajaturvallisuusvalvonta

Lisätiedot

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko ERHE -hanke Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko 19.11.2007 ERHE -hanke Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi erheellinen paloilmoitus

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITELMA Tapahtuma: Osallistujat: Taekwon-do Akatemian leiri noin 200 osallistujaa Ajankohta: 2.11.2007 4.11.2007 Tapahtumapaikka: Järjestäjä: Rajakylän koulu Taekwon-do Akatemia ry -----------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Toimintaperiaateasiakirja

Toimintaperiaateasiakirja Ohje 10/2015 24.8.2015 0 (10) Tukes-ohje 10/2015 Toimintaperiaateasiakirja ja Ohje 10/2015 24.8.2015 1 (10) Sisältöalue Toimintaperiaateasiakirjaa koskevat määräykset Säännökset, joihin ohjeen antaminen

Lisätiedot

KAISANPIRTIT PELASTUSSUUNNITELMA

KAISANPIRTIT PELASTUSSUUNNITELMA Hätäilmoitus 112 Tulipalo KAISANPIRTIT PELASTUSSUUNNITELMA Yleinen vaaramerkki Säteilyvaara SUUNNITELMAN JAKELU Kaisanpirtit, väestönsuoja Isännöitsijä TOAS Asukkaille tiedotetaan TOASin kotisivuilla internetissä,

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (SUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin suunnitelmat

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä neljännen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä neljännen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Suojelupäällikön tekemä neljännen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu neljännen vaiheen auditointiin (SUP 4), joka tehdään n. 1 viikko 1 pv ennen seisokkia. Suunnitelmat

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET Lähteet: Maatilojen palontorjunta, FK Finanssialan Keskusliitto http://www.satapelastus.fi/onnettomuuksienehkaisy/valvontatoiminta.html Valvontapäällikkö

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...

Lisätiedot

Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja

Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja Sisällysluettelo 1) Palvelun tarjoaja ja kohde... 3 2) Turvallisuusasioista vastaava henkilö... 3 3) Ennakoitavat vaaratilanteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014

Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014 Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014 Viranomaisverkkojen tarpeet Harri Hilden Virveverkko Oy Suomen Erillisverkot -konserni Konsernin emoyhtiö Suomen Erillisverkot Oy on Suomen valtion kokonaan

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Asunto Oy Espoon Rastaspuistontie 8

Asunto Oy Espoon Rastaspuistontie 8 Asunto Oy Espoon Rastaspuistontie 8 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Versio Päiväys Muutos 0.1 2.3.2010 Luonnos 1.0 21.4.2010 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 1.01 7.3.2011 Päivitetty yhteystietoja

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi As Oy Peltolammin Veteraanitalot Päiväys

Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi As Oy Peltolammin Veteraanitalot Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi As Oy Peltolammin Veteraanitalot Päiväys 18.2.2015 Pelastussuunnitelma 2 ( 12) Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää

Lisätiedot

XCO Suomenmestaruuskilpailut Hollolan Messilässä 21.7 2013 klo 8.00-17.00

XCO Suomenmestaruuskilpailut Hollolan Messilässä 21.7 2013 klo 8.00-17.00 XCO Suomenmestaruuskilpailut Hollolan Messilässä 21.7 2013 klo 8.00-17.00 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA 1. Turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja varahenkilöt Mika Tervala Turvallisuusvastaava puh

Lisätiedot

AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS

AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS TARKASTETTAVA KIINTEISTÖ Kiinteistön postiosoite Agricolankatu 13 / Kaarlenkatu 1 Kaupunki Helsinki Kaupunginosa Kallio Kiinteistössä tarkastettuja rakennuksia 1 Tämä tarkastusraportti

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044

Lisätiedot

PÄÄTÖS 23.4.2015 6641/31/2014. Metarno Oy. Ahteentie 1 C 35300 ORIVESI. Hakemuksenne 12.9.2014 ja lisäselvitykset 15.2.2015

PÄÄTÖS 23.4.2015 6641/31/2014. Metarno Oy. Ahteentie 1 C 35300 ORIVESI. Hakemuksenne 12.9.2014 ja lisäselvitykset 15.2.2015 Metarno Oy Ahteentie 1 C 35300 ORIVESI Hakemuksenne 12.9.2014 ja lisäselvitykset 15.2.2015 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Räjähteiden pysyvä varasto, Hämeenlinna Kannila Metarno

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4. Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Lisätiedot

HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE

HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE Porvoon kaupunki HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE Turvallisuusasiakirja Vaahterakalliontie, Albert Edelfeltin rantatie, Hermanninsaarentie Sisällys 1. Yleistä 1 2. Rakennuskohde 1 3. Työssä esiintyvät vaaratekijät

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

18.10.2013. Pikku Saimaa, Savonlinna (Avantouintipaikka on kesällä pieni yleinen uimaranta)

18.10.2013. Pikku Saimaa, Savonlinna (Avantouintipaikka on kesällä pieni yleinen uimaranta) TARKASTUSKERTOMUS 18.10.2013 Savonlinnan kaupunki Vapaa-aikatoimi/ Liikuntatoimi Simo Räty Olavinkatu 27 57130 Savonlinna PIKKU SAIMAAN AVANTOUINTIPAIKAN TARKASTUS Aika: 4.10.2013 klo 13:00-14:30 Paikka:

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA. 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi S-JKL 100 v. suunnistuskilpailut 5.8.2012.

PELASTUSSUUNNITELMA. 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi S-JKL 100 v. suunnistuskilpailut 5.8.2012. 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi S-JKL 100 v. suunnistuskilpailut 5.8.2012. 1.2 Tilaisuuden järjestäjä (Yhteystietoineen) 1.3 Järjestämispaikka (Paikan nimi ja osoite) Suunta Jyväskylä

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

Laitteiden ja tilojen yhteiskäyttö. Eeva Liisa Hartikainen, SYKE FINAS-päivä

Laitteiden ja tilojen yhteiskäyttö. Eeva Liisa Hartikainen, SYKE FINAS-päivä Laitteiden ja tilojen yhteiskäyttö Eeva Liisa Hartikainen, SYKE FINAS-päivä 26.1.2017 Onko esteitä yhteiskäyttöisille tiloille ja laitteille? Akkreditointi ei ole este, mutta Täytyy olla tarve Kaikilla

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA

ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA Kaupunki / kunta: Alavus Kiinteistön / taloyhtiön nimi: Alavuden Vuokra-asunnot Oy, kiinteistöt eritelty luetteloon Laatimispäivämäärä: 6.7.2011/10.10.2011/3.11.2014/24.11.2015

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Työsuojelun tavoitteet: Turvalliset ja terveelliset työolot Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen Tärkeää: Osa jokapäiväistä työntekoa Yhdessä luotuja työsuojelukäytäntöjä

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen HIKLU Rakenteellinen paloturvallisuus Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita Jarkko Häyrinen 7.2.2012 Sähköverkkoon kytkettävien Sähköverkkoon kytkettävillä palovaroittimilla varustettavat

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9. Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.2011 Lain valmistelun lähtökohdat Tausta: Hallitusohjelman kirjaukset

Lisätiedot

Vapepan johtamistoiminnan arviointi

Vapepan johtamistoiminnan arviointi Vapepan johtamistoiminnan arviointi Arviointilomake on tarkoitettu Vapepan koulutus- ja harjoitustoiminnassa johtamisen ja johtopaikkatyöskentelyn arvioinnin ja palautteen tueksi. Arvioinnin tarkoituksena

Lisätiedot

Lomake B: Valvontatyön ja työajan jakautuminen eri tehtäväosa-alueiden kesken

Lomake B: Valvontatyön ja työajan jakautuminen eri tehtäväosa-alueiden kesken 1(5) Kuluttajavirasto / Tuoteturvallisuusvalvonta 8.1.2008 Tuoteturvallisuusvalvonnan tietojenkeruu 2007 Lomake B: Valvontatyön ja työajan jakautuminen eri tehtäväosa-alueiden kesken Valvontayksikkö: Itä-Savon

Lisätiedot

Kupiainen Niina 8.10.2014. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaprojekti: ULKOKUNTOILUPAIKKOJEN TURVALLISUUS

Kupiainen Niina 8.10.2014. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaprojekti: ULKOKUNTOILUPAIKKOJEN TURVALLISUUS Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaprojekti: ULKOKUNTOILUPAIKKOJEN TURVALLISUUS Ulkokuntoilupaikka Ulkona sijaitsevista, vapaasti käytettävistä kuntoiluvälineistä

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Yleisötilaisuudet ja pyrotekniikka

Yleisötilaisuudet ja pyrotekniikka Yleisötilaisuudet ja pyrotekniikka Anu Puttonen vs. tarkastusinsinööri 1 Valvontavastuut Pelastuslaitos Poliisi Tukes Raja Luokan 2 ja 3 ilotulitteet (kuluttajailotulitteet) Yksityishenkilön järjestämä

Lisätiedot

Kaupunkiraideliikennemääräys

Kaupunkiraideliikennemääräys 1 (6) TRAFI/ Antopäivä: xx.xx.2015 Voimaantulopäivä: 01.03.2016 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki kaupunkiraideliikenteestä (xx/2015) 5 :n 5 momentti, 6 :n 3 momentti, 7 :n 5 momentti, 8 :n 6

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA

TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA TOIMITILAPÄIVÄ 21.3.2013 Johtava asiantuntija Fyysinen turvallisuus ja varautuminen Marko Kalliokoski Verohallinto 020 612 5192 etunimi.sukunimi@vero.fi

Lisätiedot