LIIKUNTAPAIKKOJEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAOPAS

Transkriptio

1 LIIKUNTAPAIKKOJEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAOPAS Toni Hyytinen 2009

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Turvallisuussuunnittelu ja oppaan tarkoitus Liikuntapaikkojen turvallisuussuunnittelun haasteet ja vastuiden jakautuminen Lainsäädännön ja viranomaisten asettamat velvoitteet liikuntapaikkojen turvallisuussuunnittelulle Turvallisuussuunnitelman laatimisprosessi Alkutyö Nykytila-analyysi Riskikartoitus Rakenteen määrittäminen Yhteistoiminta viranomaisten kanssa Faktatietojen hankkiminen Asioista sopiminen ja tehtävien määrittäminen Turvallisuussuunnitelman tärkeitä osia Riskikartoitus Onnettomuuskirjanpito, poikkeamatilanteiden tutkinta ja analysointi Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja toiminta hätätilanteissa Kohteen pohjakuva ja merkinnät Laitteistojen kunnossapito-ohjelmat Kiinteistön ja välineistön turvallisuus Yhteistyön ja tiedonkulun suunnittelu eri osapuolten välille Turvallisuussuunnitelman valmistumisen jälkeen LIITE 1: Turvallisuussuunnitelman sisältö LIITE 2: Nykytila-analyysin tarkistuslista LIITE 3: Riskien arviointimenetelmä liikuntapaikoille

3 Oppaassa esiintyvien termien selityksiä Turvallisuussuunnittelu Kaikki se toiminta ja suunnittelutyö, jolla pyritään ennaltaehkäisemään vaaratilanteita ja varautumaan oikeaan toimintaan onnettomuustilanteessa. Turvallisuussuunnitelma Kirjalliseen muotoon koottu tietopaketti kohteen turvallisuuteen liittyvistä faktoista, toimintatavoista, vastuista ja sopimuksista. Turvallisuussuunnitelmaan on koottuna kaikkien kohteelta vaadittavien turvallisuusdokumenttien sisältö. Pelastussuunnitelma Pelastuslain (468/2003) rakennuksen omistajalta ja haltijalta velvoittama suunnitelma omatoimisesta varautumisesta eli kuvaus vaaratilanteiden ehkäisemisen ja henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamisen eteen tehtävistä toimista. Liikuntapaikan normaalitoiminta Se aika liikuntapaikan toiminnasta, jolloin liikuntapaikka on avoinna kenelle tahansa harrasteliikkujalle tai vuoron varanneelle seuralle. Normaalitoiminnan ulkopuolinen aika Se liikuntapaikan normaalien aukioloaikojen ulkopuolinen aika, jolloin jokin taho (esim. seura) käyttää sovitusti liikuntapaikan tiloja ilman tilan omistajan/haltijan valvontaa. Yleisötilaisuus tai tapahtuma Messut, kilpailu, konsertti, ottelu tai muu liikuntapaikassa järjestettävä tilaisuus, joihin muillakin kuin erikseen kutsutuilla on pääsy ilmaiseksi tai maksua vastaan ja johon odotetaan runsaasti yleisöä. Tapahtumajärjestäjä Organisaatio, joka vastaa yleisötilaisuuden järjestämisestä ja on päävastuussa myös tapahtuman turvallisuudesta. Palveluntarjoaja Organisaatio, joka koordinoi liikuntapaikalla harrastajille avointa toimintaa eli tarjoaa liikuntapalveluja kuntalaisille. Nykytila-analyysi Kohteen nykyisten turvallisuuteen liittyvien toimintatapojen ja toimenpiteiden selvittäminen ja niiden riittävyyden vertaaminen sekä lainsäädännön vaatimuksiin että itse määritettyyn toimintatasoon.

4 Vaarojen tunnistaminen Toimenpiteet, joiden avulla tunnistetaan ja määritellään tarkasteltavassa kohteessa olevat vaarat. Riski Määritellyn tapahtuman todennäköisyyden ja seuraamusten yhdistelmä. Riskien arviointi Prosessi, jonka aikana tehdään vaarojen tunnistamisen ja riskitekijöiden perusteella arviot tunnistettujen vaarojen vakavuuksista ja todennäköisyyksistä. Riskikartoitus Projektinomainen toimintaohjelma, jossa toteutetaan riskien arviointi määritetylle kohteelle. Läheltä piti tilanne Vaaratilanne, josta ei aiheudu ruumiinvammaa, aineellista vahinkoa tai muuta haitallista seurausta, mutta jolla kuitenkin oli potentiaalia aiheuttaa vahinkoseuraamuksia (huonommalla onnella, eri aikaan tai eri olosuhteissa vahinkoa olisi voinut tapahtua). Poikkeama Olosuhde tai tapahtuma, joka poikkeaa suunnitellusta tai sovitusta ja josta voi seurata turvallisuutta uhkaava tilanne. Kiinteistön haltija Organisaatio, joka on esimerkiksi vuokrannut kiinteistön tilat toimintansa pyörittämiseen eli taho, joka pitää suurimmaksi osaksi hallussaan kiinteistön tiloja osana toimintaansa.

5 1 Johdanto 1.1 Turvallisuussuunnittelu ja oppaan tarkoitus Turvallisuussuunnittelu on tärkeä osa liikuntapaikkojen toiminnan suunnittelua. Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on varmistaa niin kilpaurheilijoiden, harrasteliikkujien, yleisön kuin työntekijöidenkin turvallisuus. On kaikkien osapuolten etu, että liikuntapaikoilla toimivat henkilöt voivat harrastaa, viihtyä ja työskennellä turvallisessa ympäristössä. Turvallisuussuunnittelulla pyritään ennaltaehkäisevästi torjumaan tapaturmia ja onnettomuuksia sekä varmistamaan oikea toiminta poikkeavissa tilanteissa. Tämän oppaan ohjeistus on laadittu liikuntapaikan omistajan ja haltijan näkökulmasta. Oppaan tarkoituksena on auttaa liikuntapaikkojen omistajien ja haltijoiden turvallisuustyön suunnittelua. Oppaassa esitetään malli turvallisuusssuunnitelman laatimisprosessin läpivientiin liikuntapaikoissa. Tämän lisäksi annetaan ohjeistusta siitä, millä tavoilla omistajan ja haltijan on hyvä huolehtia tarjoamiensa liikuntapalveluiden turvallisuudesta, rakenneturvallisuudesta sekä kohteen välineistön ja kaluston turvallisuudesta. Tämä opas on laadittu vuosien 2008 ja 2009 aikana opetusministeriön ja Tampereen kaupungin liikuntapalveluiden rahoittamien hankkeiden aikana. Oppaan kehittämiseen ovat Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen lisäksi osallistuneet Itä-Suomen liikuntaopisto, Virtain liikuntapalvelut, Lahden kaupungin liikuntapalvelu ja Porin vapaa-aikatoimi. Oppaan laatimisesta on pääosin vastannut Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden laitoksen tutkija Toni Hyytinen. Hankkeen aikana saatujen johtoryhmän jäsenten ja muiden asiantuntijoiden kommenteilla on ollut tärkeä merkitys oppaan muotoutumisessa. Kiitokset avusta oppaan laatimisessa seuraaville henkilöille: Risto Järvelä (rakennusneuvos, opetusministeriö) Mauri Peltovuori (rakennustarkastaja, opetusministeriö) Jouni Kivistö-Rahnasto (professori, Tampereen teknillinen yliopisto) Harri Nojonen (ylikomisario, Tampereen poliisi) Ari Vakkilainen (palopäällikkö, Tampereen aluepelastuslaitos) Teuvo Peltola (kehityspäällikkö, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus) Matti Kaario (käyttöpäällikkö, Tampereen kaupunki) Esko Jouppi (työnjohtaja, Tampereen kaupunki) Lasse Viheriäranta (suunnittelija, Tampereen kaupunki) Terhi Kallio (liikuntasihteeri, Virtojen kaupunki) Tomi Lounema (Kuluttajaviraston johtaja) Harri Uurainen (liikuntapaikkamestari, Lahden kaupunki) Harri Aaltonen (liikuntapaikkainsinööri, Porin kaupunki) Martti Riekki (opettaja, Itä-Suomen Liikuntaopisto)

6 Ilpo Johansson (tekninen asiantuntija, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry) 1.2 Liikuntapaikkojen turvallisuussuunnittelun haasteet ja vastuiden jakautuminen Varsinkin suuremmissa liikuntapaikoissa turvallisuussuunnittelu on erittäin haastavaa, koska kohteissa toimii yleensä useita eri organisaatioita ja niissä tarjotaan monia erityyppisiä palveluja. Liikuntapaikan omistaja voi olla eri organisaatio kuin se, joka tarjoaa kansalaisille varsinaista harrastetoimintaa. Liikuntapaikan haltijana saattaa olla esimerkiksi tilat omistajalta käyttöönsä vuokrannut kunta. Kunta tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden käydä harrastamassa eri lajeja vuokraamissaan tiloissa. Usein liikuntapaikalla järjestetään normaalin päivittäisen toiminnan lisäksi myös yleisötapahtumia, joiden järjestäjänä toimii jokin ulkopuolinen organisaatio. Järjestäjä on voinut edelleen ulkoistaa esimerkiksi tapahtuman ravintolapalvelut. Tällaiset yleisötilaisuudet voivat olla esimerkiksi Suomen pääsarjatasoisia palloiluotteluita, urheilun arvokisoja, nuorisotapahtumia, konsertteja tai messuja. Lukuisten eri toimijoiden lisäksi liikuntapaikassa saatetaan siis järjestää myös monentyyppisiä yleisötapahtumia, mikä aiheuttaa lisähaasteita kohteen kokonaisvaltaiseen turvallisuussuunnitteluun. Liikuntapaikkojen toiminta jakautuu hyvin usein kahteen osaan: päivittäiseen normaalitoimintaan ja yleisötilaisuuksien järjestämiseen. Liikuntapaikan omistaja ja/tai haltija vastaa päivittäisen normaalitoiminnan turvallisuussuunnittelusta. Normaalitoiminta on liikuntapalveluiden tarjoamista kansalaisille ja sen aikana kuka tahansa voi tulla liikuntapaikkaan harrastamaan urheilua joko maksutta tai pientä rahallista korvausta vastaan. Omistajan/haltijan tulee varmistaa, että liikunnan harrastaminen liikuntapaikan tiloissa on turvallista käyttäjille. Tähän vastuuseen kuuluvat liikuntapalvelutoiminnan turvallisuussuunnittelun lisäksi kiinteistön, rakenteiden sekä urheiluvälineiden ja laitteistojen huolto ja kunnossapito. Yleisötilaisuuksien osalta turvallisuussuunnittelun vastuu on selkeästi tapahtuman järjestäjällä. Liikuntapaikan omistajan/haltijan tulee kuitenkin arvioida tapahtuman soveltuvuus kohteeseen ennen luvan antamista tapahtuman järjestämiselle. Omistajan/haltijan on myös annettava tarpeellinen apu ja opastus tapahtumanjärjestäjälle turvallisuussuunnittelutyöhön, etenkin mikäli tämä ei tunne liikuntapaikan tiloja yhtä hyvin kuin omistaja/haltija. Sekä tapahtumien että liikuntapalveluiden osalta vastuun asiakkaan turvallisuudesta kantaa aina palvelun tarjoaja. Vastuuta ei voi siis siirtää esimerkiksi alihankkijalle, vaikka alihankkijaa jonkin osapalvelun tuottamiseen käytettäisiinkin. Joillakin liikuntapaikoilla voi olla lisäksi vielä normaalitoiminnan ulkopuolista käyttöä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi uimaseura käyttää uimahallia aukioloajan

7 ulkopuolella. Tällöin paikalla ei ole liikuntapaikan omistajan tai haltijan edustusta, joten tiloja käyttävän tahon on nimettävä keskuudestaan vastuuhenkilö sekä huolehdittava ensiaputaitoisen henkilön läsnäolosta, avunhälyttämisjärjestelyistä jne. Tällaisesta normaalitoiminnan ulkopuolisesta käytöstä on syytä laatia kirjallinen sopimus liikuntapaikan haltijan ja seuran välillä. Kuvassa 1 on havainnollistettu vastuiden jakautumista liikuntapaikan turvallisuussuunnittelussa. Kuvassa esitetään yksi esimerkki siitä, kuinka liikuntasaleja sisältävän jalkapallo- ja yleisurheilustadionin turvallisuussuunnittelun vastuut jakautuisivat. Kuva 1. Monipuolisia liikuntamahdollisuuksia tarjoavan stadionin turvallisuussuuunnittelu. 1.2 Lainsäädännön ja viranomaisten asettamat velvoitteet liikuntapaikkojen turvallisuussuunnittelulle Liikuntapaikkojen omistajien/haltijoiden ja palveluntarjoajien oma vastuullinen toiminta luo vankan pohjan kohteiden turvallisuudelle. Myös lainsäädäntö asettaa omat vaatimuksensa liikuntapaikkojen turvallisuussuunnittelulle. Liikuntapaikoilla tulee varmistua siitä, että oma aktiivinen turvallisuustoiminta täyttää nämä vaatimukset. Lainsäädännössä asetetaan vaatimuksia erityisesti palo- ja pelastusturvallisuudelle, suurille yleisötapahtumille, tarjottaville palveluille ja työturvallisuudelle. Valtioneuvosten asetuksen pelastustoimesta (787/2003) mukaan pelastussuunnitelman laatimisvelvollisuus koskee muun muassa kokoontumistiloja, joissa on runsaasti yleisöä tai asiakkaita, kohteita, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 30 tai

8 tapahtumaa, jossa onnettomuuden voidaan arvioida aiheuttavan vakavia vahinkoja. Käytännössä kaikkien suurten ja keskikokoisten liikuntapaikkojen velvollisuutena on laatia pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman laatimisvelvoite koskee ensisijaisesti rakennuksen omistajaa ja haltijaa. Suurista yleisötapahtumista on tehtävä kirjallinen ilmoitus paikalliselle poliisille ja laadittava oma tapahtumaa koskeva pelastussuunnitelma tai vähintään erillinen tapahtumaa koskeva liite kohteen pelastussuunnitelmaan. Ilmoituksen tekemisestä ja pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa tapahtuman järjestäjä. Yleensä tapahtuman pelastussuunnitelma on osa yleisötilaisuuden turvallisuussuunnitelmaa, jossa käsitellään pelastussuunnitelman sisältämien asioiden lisäksi muun muassa rikosten torjuntaan ja järjestyksen valvontaan liittyviä asioita. Lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004 3) mukaan elinkeinonharjoittajan sekä muun palvelun tarjoajan on tilanteen vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistettava, ettei kuluttajapalveluksesta aiheudu vaaraa asiakkaiden (liikuntapalveluiden käyttäjät) tai palvelun vaikutuspiirissä olevien muiden henkilöiden (esim. ohikulkijat) terveydelle tai omaisuudelle. Huolellisuus tarkoittaa käytännössä ennalta suunniteltua toimintaa eli turvallisuusasiakirjan laatimista. Elinkeinonharjoittajalla ja muulla palvelun tarjoajalla on lisäksi oltava riittävät ja oikeat tiedot kuluttajapalveluksesta sekä siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka laki ei koske yleishyödyllisiä yhdistyksiä, jotka tarjoavat palveluita ainoastaan jäsenilleen muussa kuin elinkeinotoiminnassa, kuuluu suurin osa liikuntapaikoista lain soveltamisalaan. Yleishyödyllisiä yhteisöjä ovat muun muassa sellaiset urheiluseurat, jotka tarjoavat palveluja vain omille jäsenilleen. Kuluttajavirasto on määrittänyt edellä mainitun lain perusteella ohjelmapalveluiden turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Liikuntapalvelut kuuluvat Kuluttajaviraston ohjeistuksen soveltamisalaan. Ohjeiden mukaan toiminnanharjoittajan tulee muun muassa laatia kirjallinen turvallisuusasiakirja, arvioida ohjelmapalveluun liittyvät riskit ja pitää onnettomuuskirjanpitoa sekä tutkia onnettomuuksien syyt. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvollisuus eli työnantajan on huolehdittava työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan tulee myös arvioida liikuntapaikkojen työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle liikuntapaikassa ja siellä järjestettävissä tilaisuuksissa ilmenevistä vaaroista aiheutuvat riskit. Lisäksi työnantajan on laadittava työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi työsuojelun toimintaohjelma. Kuva 2 kokoaa turvallisuussuunnitelmaan liittyvän lainsäädännöllisen taustan.

9 TYÖTURVALLISUUSLAKI (738/2002) LAKI KULUTUSTAVAROIDEN JA KULUTTAJAPALVELUSTEN TURVALLISUUDESTA (75/2004) Työsuojelun toimintaohjelma VALTIONEUVOSTON ASETUS PELASTUSTOIMESTA (787/2003) Turvallisuusasiakirja Pelastussuunnitelma TURVALLISUUS- SUUNNITELMA Kuva 2. Turvallisuussuunnitelmaan kootaan kaikkien lainsäädännön kohteelta vaatimien turvallisuusdokumenttien sisältö Näiden lisäksi esimerkiksi rakentamismääräyksissä on katsomotilojen rakennetta koskevia velvoitteita. Määräyksissä ohjeistetaan muun muassa katsomoiden kaiteiden ja porrastusten sekä kulkureittien mitoitukseen liittyviä asioita (ks. F2 Suomen rakentamismääräyskokoelma). 1.3 Turvallisuussuunnitelman laatimisprosessi Turvallisuussuunnitelma on toimintaohjelma, jonka avulla organisaatio suunnittelee ennaltaehkäiseviä turvallisuustoimia ja varautuu onnettomuustilanteiden varalle. Turvallisuussuunnitelman laatiminen on prosessi, jossa työryhmä vetäjänsä johdolla selvittää turvallisuustoiminnan nykyisen tilan, arvioi kohteen riskit sekä suunnittelee ennaltaehkäisevät varautumiskeinot ja toiminnan mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Turvallisuussuunnitelman laatimisessa tavoitteena tulee olla kohteen tai tapahtuman turvallisuustason parantaminen. Pelkkä lainsäädännön ja viranomaisten vaatimusten täyttäminen ei ole suositeltava lähtökohta suunnitelman laatimiselle. Turvallisuussuunnitelman laatimista voidaan pitää eräänlaisena oppimisprosessina, jossa laatimisesta vastaavat tahot käyvät järjestelmällisesti kohteen turvallisuuteen liittyvät asiat läpi ja suunnittelevat yhteistyössä kohteen toimintaa.

10 Turvallisuussuunnitelmaan on suositeltavaa liittää kaikki turvallisuusdokumentit, jotka kohteelta vaaditaan. Suunnitelmaan tulee sisällyttää esimerkiksi pelastuslain edellyttämän pelastussuunnitelman ja Kuluttajaviraston edellyttämän turvallisuusasiakirjan vaatimat asiat. Turvallisuussuunnitelman laatimisprosessin kulku on seuraavanlainen: 1. Nimeä vetäjä 2. Kokoa ryhmä 3. Luo aikataulu 4. Tee nykytila-analyysi 5. Kartoita ja arvioi riskit 6. Määritä turvallisuussuunnitelman rakenne 7. Sovi yhteistyöstä viranomaisten kanssa 8. Laadi turvallisuussuunnitelma (hyödyntäen nykytila-analyysin ja riskikartoituksen tuloksia) 9. Hyväksytä organisaation johdolla 10. Jalkauta omalle ja ulkopuoliselle henkilöstölle 11. Toimita turvallisuussuunnitelma pelastuslaitokselle Kuvassa 3 tämä laatimisprosessi on esitetty kaavion muodossa. Tämä opas on laadittu kuvan esittämän rakenteen pohjalta. Tulevissa luvuissa annetaan tarkempia ohjeita kunkin tämän mallin esittämän osatehtävän suorittamiseksi.

11 NIMEÄ KOKOA LUO vetäjä ryhmä nykytila-analyysi TEE aikataulu HYÖDYNNÄ TULOKSET KARTOITA riskit JA ARVIOI TURVALLISUUSSUUNNITELMA hanki kohteen faktatiedot suunnittele ennaltaehkäisevät toimenpiteet laadi toimintaohjeet onnettomuustilanteisiin määritä tehtävät ja vastuuhenkilöt sovi liikuntapaikan eri tahojen välisestä yhteistyöstä ja tiedonkulusta MÄÄRITÄ LAADI HYVÄKSYTÄ JALKAUTA TOIMITA turvallisuussuunnitelman rakenne SOVI yhteistyöstä viranomaisten kanssa organisaation johdolla omalle ja ulkopuoliselle henkilöstölle pelastuslaitokselle Kuva 3. Turvallisuussuunnitelman laatimisprosessi. 2. Alkutyö Ensimmäiseksi turvallisuussuunnitelman laatimisesta päävastuussa oleva organisaatio nimeää laatimisprojektille vastuullisen vetäjän, joka koordinoi suunnitelman laatimista. Vetäjän tehtäviin kuuluvat muun muassa projektiryhmän kokoaminen, aikataulujen suunnitteleminen, kokousten järjestäminen sekä tietojen kerääminen ja kokoaminen suunnitelmaan. Yksi vetäjän tärkeistä tehtävistä on pitää yhteyttä organisaation ylimpään johtoon laatimisprojektin aikana. Ylimmän johdon on sitouduttava suunniteltuihin toimintamalleihin, joten heille kannattaa projektin edetessä esitellä ainakin tärkeimmät ja merkittävästi resursseja vaativat suunnitelmat. Vetäjäksi valittavan henkilön on tunnettava hyvin turvallisuussuunnitelman laatimisen kohde. Vetäjä voi olla esimerkiksi joku kohteen toiminnasta vastaava henkilö. Tällöin hänellä on jo valmiiksi hyvät tiedot kohteesta sekä todennäköisesti myös hyvät kontaktit kaikkiin kohteen toimintaan liittyviin henkilöihin ja tahoihin, joita tarvitaan turvallisuussuunnitelman tietojen keräämisessä. Turvallisuussuunnitelman laadinnan ajaksi perustetaan työryhmä, joka kokoontuu säännöllisin väliajoin ja vie laatimisprosessia vaihe kerrallaan eteenpäin. Erityisen tär-

12 keää ryhmätyöskentely on nykytila-analyysia ja riskikartoitusta tehtäessä. Myös sovittaessa eri tehtävistä, ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ja toiminnasta onnettomuustilanteissa on tärkeää, että asioista on päättämässä monia eri osapuolia. Ryhmän kokoamisesta voi vastata projektin vetäjä tai sitten päävastuussa olevan organisaation ylin johto voi nimetä projektiryhmän samassa yhteydessä kuin vetäjänkin. On suositeltavaa, että ryhmään kuuluu vähintään yksi edustaja jokaisesta organisaatiosta, joka on merkittävissä määrin mukana kohteen toiminnassa. Jo ennen varsinaista suunnitelman laatimisen aloittamista on laatimisprosessi hyvä aikatauluttaa. Projekti etenee määrätietoisemmin, kun välitavoitteet aikataulutetaan ja määritetään takaraja suunnitelman lopulliselle valmistumiselle. Ilman määritettyjä aikarajoja projekteilla on tapana venyä ja niiden loppuunsaattaminen saattaa jäädä roikkumaan. Määräaikojen lisäksi kannattaa jo tässä vaiheessa miettiä, montako kokoontumista projektiryhmän osalta tarvitaan kussakin osatehtävässä ja aikatauluttaa alustavasti nämä kokoontumiset. Eri osapuolten yhteensaattaminen saattaa olla mahdotonta, mikäli kokoontumisajankohtia ei sovita riittävän ajoissa. Aikataulutusvaiheessa kannattaa osapuolille kertoa myös arvio kokoontumisten kestosta, jotta he osaavat varata niille riittävästi aikaa. Koko työryhmän ensimmäisessä kokoontumisessa laatimisprojektin vetäjä voi kouluttaa muulle ryhmälle turvallisuussuunnitelman laatimisen perusasiat, mikäli laatiminen ei ole ryhmälle ennestään tuttua. Tätä tarkoitusta varten on tämän oppaan kirjoittamisen yhteydessä laadittu myös PowerPoint koulutuskalvot, joita ryhmän vetäjä voi hyödyntää muuta ryhmää kouluttaessaan.

13 3. Nykytila-analyysi Ennen vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia on kohteessa suositeltavaa tehdä nykytila-analyysi, jossa kartoitetaan nykyisten turvallisuustoimintojen riittävyys. Nykytila-analyysissa verrataan toimintaa lainsäädännön vaatimuksiin ja yleisiin, hyviin turvallisuuskäytäntöihin. Nykytila-analyysi kannattaa tehdä turvallisuussuunnitelmatyöryhmän toimesta. Nykytila-analyysissa on kaksi osaa. Ensin käydään läpi, täyttääkö kohteen toiminta lainsäädännön ja viranomaisten asettamat vaatimukset. Mikäli kaikki vaatimukset eivät täyty, ovat puutteet korjattava mahdollisimman nopeasti. Toisessa osassa verrataan toimintaa tunnettuihin, hyviin turvallisuuskäytäntöihin. Näiden kohdalla kohteessa voidaan käyttää omaa harkintaa. Kaikkia käytäntöjä ei tarvitse kohteessa ottaa käyttöön, vaan työryhmä voi harkita, mitkä käytännöt ovat hyödyllisiä kohteen turvallisuustoiminnassa. Tarkistuslistan toinen osa toimii luettelona erilaisista vaihtoehdoista hyviksi turvallisuuskäytännöiksi. Luettelosta voidaan tarkistaa mitkä käytännöt ovat kohteessa jo käytössä ja toisaalta myös valita uusia käyttöön otettavia toimintatapoja. Oppaan liitteenä 2 on tarkistuslista, joka on laadittu liikuntapaikkojen nykytila-analyysin avuksi. Se sisältää luettelon liikuntapaikkojen turvallisuutta koskevista lain vaatimuksista ja hyvistä turvallisuuskäytännöistä.

14 4. Riskikartoitus Riskien arvioiminen on välttämätöntä ennen turvallisuustoimintojen suunnittelua. Jotta voidaan tehdä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja varautua mahdollisiin onnettomuustilanteisiin, tulee vaarojen olla tiedossa ja niiden aiheuttamien riskien suuruudet arvioituna. Riskien arvioimisen tulee olla säännöllistä toimintaa eikä vain yksi kertaluonteinen projekti. Mikäli säännöllinen riskien arvioiminen ei ole ollut kohteessa jo ennestään toimintatapana, tulee turvallisuussuunnitelman laatimisen aikana toteuttaa yksi projektiluontoinen riskikartoitus ja määrittää, miten säännöllinen riskien arviointi toteutetaan jatkossa. Riskien arviointi toteutetaan samalla ryhmällä kuin muutkin turvallisuussuunnitelmaprojektin osavaiheet. Tarvittaessa ryhmään voidaan ottaa lisäksi yksi ulkopuolinen asiantuntija, jolla on esimerkiksi vankkaa kokemusta riskien arvioinnista. Ulkopuolinen asiantuntija voi tällöin ottaa vetovastuun riskikartoituksen ajaksi turvallisuussuunnitelman laatimisen varsinaiselta vetäjältä. Ulkopuolinen asiantuntija saattaa tuoda arviointiin myös objektiivisuutta. Kohteen oma henkilökunta saattaa olla sokea joillekin riskeille tai vähätellä riskien merkittävyyttä. Riskikartoituksessa kannattaa tarkastella ainakin henkilöstöön, omaisuuteen, ympäristöön ja normaalitoiminnan keskeytymiseen liittyviä riskejä. Näistä henkilöstöön kohdistuvia riskejä on yleisesti ottaen pidettävä tärkeimpinä. Kuvassa 4 on esitetty riskikartoituksen tyypillinen eteneminen. Riskikartoituksessa tunnistetaan ensin kohteessa esiintyvät vaarat. Tämän jälkeen arvioidaan tunnistettujen vaarojen aiheuttamien riskien suuruudet. Riskien suuruudet määritetään vahinkotapahtuman todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden yhdistelmänä. Arvioidut riskit laitetaan lopuksi tärkeysjärjestykseen, minkä jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteitä arvioitujen riskien poistamiseksi ja pienentämiseksi. Toimenpiteiden toteutuksen jälkeen tulee vielä seurata, vaikuttivatko tehdyt muutokset odotetulla tavalla (eli pienensivätkö toimenpiteet riskejä) ja toivatko muutokset mahdollisesti uusia riskejä.

15 vaarojen tunnistaminen Seuranta ja palaute Riskin suuruuden määrittäminen seurausten vakavauus riskin merkittävyydestä päättäminen todennäköisyys toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen Kuva 4. Riskikartoituksen eteneminen. Tämän oppaan laatimisen yhteydessä tuotettiin erityisesti liikuntapaikoille soveltuva riskikartoitusmenetelmä. Laadittu menetelmä on oppaan liitteenä 3.

16 5. Rakenteen määrittäminen Turvallisuussuunnitelmalle ei ole määritetty yhtä ja ainoaa oikeaa muotoa tai rakennetta. Suunnitelman sisältö vaihtelee laatimiskohteesta riippuen. Myös suunnitelman laajuus ja yksityiskohtaisuus voivat vaihdella erilaisten ja erikokoisten kohteiden välillä. Huomioitavaa on kuitenkin se, että pelastussuunnitelmaan on sisällytettävä tietyt laissa määrätyt perusasiat. Samoin Kuluttajaviraston ohjeissa (Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi 2003) on sisältövaatimuksia turvallisuusasiakirjalle. Valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta (787/2003) mukaan pelastussuunnitelman on sisällettävä ainakin: 1) ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset 2) toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi 3) poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt 4) turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön tai asukkaiden perehdyttäminen suunnitelmaan 5) tarvittava materiaali kuten alkusammutus-, pelastus- ja raivauskalusto, henkilösuojaimet ja ensiaputarvikkeet sen mukaan kuin ennakoitujen vaaratilanteiden perusteella on tarpeen 6) ohjeet erilaisia 1 kohdan mukaisesti ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten 7) miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan asianomaisten tietoon Pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö. Vna 787/

17 Kuluttajavirasto käyttää turvallisuusdokumentista nimeä turvallisuusasiakirja. Sen sisältönä tulisi olla ainakin: 1) Riskien arvioinnin tulokset 2) Kirjalliset turvallisuusohjeet toiminnoittain, mikäli ohjelmapalvelu koostuu useammasta toiminnasta ja/tai suorituspaikasta 3) Onnettomuuskirjanpito ja tiedot onnettomuuksien syiden tutkinnasta L 75/ ja Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi Turvallisuussuunnitelman laatimisen helpottamiseksi tarjolla on monia valmiita mallipohjia, joita voi hyödyntää myös turvallisuussuunnitelman laatimisessa. Näitä löytyy esimerkiksi aluepelastuslaitosten internetsivuilta ja erilaisista oppaista. Tämän oppaan liitteessä 1 on eräs esimerkki turvallisuussuunnitelman sisältämistä asioista ja lisäksi liitteestä löytyy lista muista tarjolla olevista mallipohjista. Mallipohjat on yleensä pyritty tekemään mahdollisimman laajoiksi, jotta ne soveltuisivat erityyppisiin kohteisiin. Tästä syystä mallipohjissa on usein paljon täytettäviä kohtia, joista kaikki eivät ole liikuntapaikoille tarpeellisia. Ennen tietojen keruun aloittamista kannattaakin valittu mallipohja muokata omaan kohteeseen sopivaksi. Turvallisuussuunnitelman rakennetta määritettäessä kannattaa huomioida kohteen ja sen toiminnan suuruus sekä turvallisuustoimintojen laajuus. Kannattaa mieluummin keskittyä suunnittelemaan ja kirjaamaan tärkeät asiat hyvin ja huolellisesti kuin yrittää sisällyttää turvallisuussuunnitelmaan kaikki mahdollinen tieto ja toiminta. Sen jälkeen kun turvallisuussuunnitelman rakenne on otsikkotasolla määritetty, on paljon helpompi aloittaa tietojen kerääminen. Suunnitelman rakenteen otsikkotasoinen määrittely toimii tavallaan muistilistana asioista, joista täytyy kerätä tietoa tai sopia.

18 6. Yhteistoiminta viranomaisten kanssa Liikuntakohteissa tehdään usein yhteistyötä monien viranomaistahojen kanssa. Viranomaistahoja voivat olla esimerkiksi pelastuslaitos rakennusvalvontaviranomainen poliisi työsuojeluviranomainen ympäristöviranomainen tai terveysviranomainen. Viranomaiset ennen kaikkea valvovat, että kohteen toiminta täyttää lakisääteiset vaatimukset. Tämä ei kuitenkaan ole heidän ainoa tehtävänsä. Viranomaisten tehtäviin kuuluvat myös neuvonta, opastus ja ohjaus. Tämä mahdollisuus kannattaa hyödyntää tekemällä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Viranomaisilla on usein laajaa näkemystä turvallisuusasioiden hoitamisesta ja hyvin toimivista käytännöistä, joten avoimella tietojen vaihdolla saadaan paras hyöty esim. viranomaistarkastuksista. Viranomaisten vaatimukset ja painopistealueet saattavat vaihdella jonkin verran eri puolilla Suomea. Turvallisuussuunnitelmaa laadittaessa voi olla kannattavaa ottaa yhteyttä viranomaisiin ja kysellä vinkkejä suunnitelmaan sekä tiedustella paikallisia painopisteitä. Pelastuslaitokselta saatavat tiedot (esimerkiksi kuinka nopeasti apu saapuu hätätilanteessa kohteeseen) voivat vaikuttaa oman toiminnan suunnitteluun. Erityisen tärkeää yhteistyö on yleisötapahtumissa, joissa poliisi ja pelastuslaitos yleensä osallistuvat myös tapahtuman turvallisuussuunnitteluun. Viranomaiset osaavat usein auttaa myös kohteen ulkopuolelta tulevien vaarojen tunnistamisessa ja riskien arvioinnissa. Esimerkiksi pelastuslaitokset tekevät alueittain selvityksen ja arvioi riskejä oman palvelutasonsa määrittelyä varten. Kannattaa huomata, että vastuu turvallisuusjärjestelyistä ei siirry pois toimijalta, vaikka viranomainen antaisikin opastusta tai auttaisi turvallisuussuunnittelussa.

19 7. Faktatietojen hankkiminen Turvallisuussuunnitelma on tietopaketti, johon kirjataan ylös paljon asioita, jotka ovat kohteeseen liittyvää faktatietoa. Tämän tiedon keräämiseen ja kirjaamiseen ei välttämättä tarvita koko projektiryhmää. Tieto voi olla hajallaan eri henkilöillä, joten tarvitaan vain yksi tiedon kerääjä, joka ottaa yhteyttä oikeisiin tahoihin ja kirjaa löytämänsä tiedot turvallisuussuunnitelmaan. Luonnollinen henkilö tällaiseksi tiedonkerääjäksi on projektin alussa nimetty vetäjä, jolla yleensä on jo valmiiksi riittävä perustietämys kohteesta ja hyvät kontaktit oikeisiin henkilöihin. Tietoja voi vaihtoehtoisesti kerätä myös turvallisuussuunnitelmaryhmän kokoontumisten yhteydessä. Ryhmän jäsenet voivat tietää joko suoraan selvittämisen alla olevia asioita tai heidän on helppo hankkia tarvittavat tiedot. Kokoontumisten yhteydessä voidaan tiedonkeruutehtäviä jakaa eri osapuolille. Ryhmän jäsenet välittävät selvittämänsä asiat ryhmän vetäjälle, joka toimii tällöinkin tiedon kerääjänä ja kirjaajana.

20 8. Asioista sopiminen ja tehtävien määrittäminen Faktatiedon lisäksi turvallisuussuunnitelmaan kirjataan myös paljon asioita, jotka vaativat suunnittelua ja sopimista. Näitä asioita ei yleensä kukaan henkilö voi yksin päättää ja kirjata ylös, vaan ne vaativat ryhmässä tehtäviä pohdintoja, sopimuksia ja päätöksiä. Kohteen turvallisuuden varmistamiseksi kannattaa suunnitella säännöllisesti toistuvia tehtäviä ja määrittää niille vastuuhenkilöt. Esimerkkejä tällaisista tehtävistä ovat muun muassa: Sisäiset turvallisuustarkastukset Alkusammutuskaluston tarkastukset Poistumistiekylttien akkujen vaihtaminen Paloilmoitinlaitteiston ja muiden turvajärjestelmien toiminnan testaaminen Lupien myöntäminen tilapäisellä tulityöpaikalla tehtäville tulitöille Tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden kirjanpito Tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tutkiminen ja analysointi Savunpoistolaitteistojen huolto ja kunnossapito Sähkölaitteistojen määräaikaistarkastuksista huolehtiminen Turvallisuussuunnitelman pitäminen ajan tasalla Säännöllisen turvallisuuskoulutuksen järjestäminen henkilöstölle Väestönsuojan ja sen varustuksen kunnosta huolehtiminen Kemikaaliluettelon ja käyttöturvallisuustiedotteiden ylläpitäminen Yhteistyö yleisötapahtumien järjestäjien kanssa ja auttaminen tapahtumien turvallisuussuunnittelussa Säännöllisten riskinarviointien toteuttaminen Jokaiseen kohteeseen on tarpeellista määrittää turvallisuuspäällikkö, joka on päävastuussa turvallisuusasioista ja koordinoi turvallisuussuunnittelua. Turvallisuuspäällikön olisi hyvä olla henkilö, jolla on ainakin jonkin verran valtuuksia toteuttaa tarpeellisia muutoksia kohteen turvallisuustoiminnassa. Tällöin havaittuihin ja turvallisuuspäällikölle raportoiduille turvallisuuspuutteille voidaan välittömästi toteuttaa parannustoimenpiteitä. Asioista on tärkeä sopia yhteisesti erityisesti silloin, kun kohteen tiloissa toimii monia organisaatioita. Tällöin on erityisen tärkeää, että vastuista ja toimintatavoista on tark-