TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ Aika: klo 9.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: MEDIAINFO MAL3-SOPIMUKSEN HYVÄKSYMISESTÄ ON VÄLITTÖMÄSTI KOKOUKSEN PÄÄTYTTYÄ KLO 11. SEUTUHALLITUKSEN JÄSENTEN ON MAHDOLLISUUS OSALLISTUA TILAISUUTEEN JA VASTATA MEDIAN ESITTÄMIIN KYSYMYKSIIN. jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas Heinämäki Anna-Kaisa Joensivu Leena Jokila Killi Kork Jarmo Lyytinen Heikki Mäkinen-Aakula Marjo Sasi Ilkka Silvennoinen Seppo varajäsenet: Siren Elina Skogberg Pertti Arvela Ari Virtanen Sirkkaliisa Kivistö Anneli Haapa-aho Olga Kaminen Tuomo Petäkoski-Hult Tuula Tomminen Antti Kouhia Raimo Jokinen Kaarina Höyssä Matti Elovaara Tiina Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere Kutsutut: Kuusela Kaisu 43 Kurunmäki Kimmo 45 projektiarkkitehti, Tampere seutusuunnittelupäällikkö, TKS 1/23

2 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2016 Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2016 Todistaa Juhani Pohjonen 2/23

3 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ Käsiteltävät asiat: 39 KOKOUKSEN AVAUS 4 40 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 41 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 42 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 7 43 ELINKEINOSTRATEGIAN JALKAUTTAMINEN LYONISSA RANSKASSA 8 44 VALTION JA KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN -SOPIMUS , EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN MAL2-AIESOPIMUKSEN SEURANTA STRATEGIAPROSESSIN ETENEMINEN, TILANNEKATSAUS MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN SEKÄ LIIKENNEJÄREJSTELMÄTYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJIEN NIMEÄMINEN SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23 3/23

4 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. 4/23

5 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/23

6 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Mikko Aaltonen. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 6/23

7 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat Seutuhallituksen edellisen kokouksen 5.4. toimeenpano ASIA Kaupunkiseudun yhteistyö oleskeluluvan saaneiden kotouttamisessa ja asuntopolitiikassa Rakennesuunnitelman toteuttamisen maapoliittiset toimintatavat Strategian päivittäminen, tilannekatsaus Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän tilinpäätös vuodelta 2015 TOIMEENPANO Nimetty työryhmä on aloittanut toimintansa Jatkovalmistelussa seutuhallituksessa käydyn keskustelun mukaan. Tulossa päätöskäsittelyyn toukokuun kokoukseen. Käsittelyssä tässä kokouksessa TARLAn käsittely oli 7.4. Tilintarkastuskertomus on allekirjoitettu 7.4. Yhtymäkokouksessa Valmistelussa olevia asioita ASIA Seututyöryhmät ja kuntajohtajat ovat käyneet palautekeskustelun vuodelta 2015 (liite). Kokoustiedotteet ja muistiot: Kuntajohtajakokouksen muistiot 1.4. ja MASTO kokoustiedote LJ kokoustiedote Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 7/23

8 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ ELINKEINOSTRATEGIAN JALKAUTTAMINEN LYONISSA RANSKASSA Seutujohtaja Nurminen Seutuyhteistyön yksi pääteema on elinkeinojen kehittäminen. Seudullista elinkeinopolitiikkaa toteutetaan kunnissa ja elinkeinoyhtiö Tredeassa. Seudullisen elinkeinopolitiikan linjaukset on kirjattu seutustrategiaan ja rakennesuunnitelmaan 2040, jossa tavoitellaan noin uutta työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Elinkeinojen kehitystä on käsitelty myös kuntien ja valtion välisissä Kasvu- ja MAL-sopimusehdotuksessa. MAL3-sopimusehdotuksessa yksi kärkiteema on elinvoimainen seutu, joka sisältää mm. seuraavia toimenpiteitä: cleantech, bio- ja kiertotalous Kolmenkulmassa ja Tarastenjärvellä työpaikka-alueet Pirkkala-Lempäälä -alueella Härmälä-Partola-Lakalaiva yritystoiminnan, palvelujen ja asumisen kokonaisuutena lentokentän kehittäminen asemakeskuksen kehittäminen Lisäksi työpaikkoja odotetaan syntyvän kuntien ja kaupunkien keskustoihin palveluelinkeinoihin ja asiantuntijatehtävin. Projektiarkkitehti Kaisu Kuusela Tampereen kaupungin yleiskaavoituksesta on työnsä ohella tutkinut elinkeinostrategian jalkauttamista Lyonin sedulla Ranskassa. Tapauksesta nousee vahvasti esiin valittujen elinkeinoteemojen määrätietoinen suunnittelu ja toteuttaminen eri hallinnonalojen kesken. Kaisu Kuusela esittelee seutuhallitukselle Lyonin havaintojaan. Lyonin esimerkkiä on esitelty myös kaavoitusjohtajille, kuntajohtajille ja elinkeinojohtajille (20.5). Keskusteluissa on tunnusteltu mahdollisuuksia vastaavanlaisen työn käynnistämiseksi Tampereen kaupunkiseudulla. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä esityksen tiedoksi keskustella vastaavanlaisen työn tarpeesta Tampereen kaupunkiseudulla 8/23

9 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 9/23

10 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ VALTION JA KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN - SOPIMUS , EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN Seutujohtaja Nurminen Valtion ja kaupunkiseudun kuntien MAL3-sopimuksen neuvottelutulos on valmistunut MAL-sopimus hyväksytään kuntien valtuustoissa toukokuun 2016 aikana. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa , minkä jälkeen hallitus tekee siitä valtioneuvoston periaatepäätöksen. MAL3-sopimus konkretisoi valtuustojen hyväksymää kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaa Sopimuksessa kuvataan lähivuosien toimenpiteet rakennesuunnitelman toteuttamiseksi. Sopimus on jatkoa MAL1 ja MAL2 -aiesopimuksille. MAL2-aiseopimuskausi päättyi 2015 lopussa. MAL-sopimusmenettely on osa pääministeri Sipilän hallitusohjelmaa. Ohjelmassa todetaan, että hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvu vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä huomioidaan asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen. Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä. MAL-sopimukset kohdennetaan Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduille. Niiden vaikuttavuutta vahvistetaan tekemällä sopimuksista valtioneuvoston periaatepäätökset ja nimeämällä aiemmin aiesopimuksiksi kutsutut asiakirjat sopimuksiksi. Seutuhallitus asetti sopimusmenettelylle seuraavat tavoitteet: 1. Sopimuksella vahvistetaan rakennesuunnitelman sitovuutta ja konkretisointia 2. Sopimuksella edistetään seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta ja valtion osallistumista rahoitukseen 3. Sopimuksella ylläpidetään neuvottelumenettelyä valtion ja kuntien välillä Tampereen kaupunkiseudun MAL-sopimustavoitteet toteutuivat hyvin. Valmisteluprosessiin ovat osallistuneet seutuhallitus, kuntajohtajakokous sekä seudun asiantuntijatyöryhmät. Seutujohtaja on esitellyt sopimustavoitteita ja pääteemoja valtuustokierroksella. MALsopimuksen etenemisestä on toimitettu valtuutetuille lisäksi kaksi erillistä tiedotetta. Sidosryhmät ovat osallistuneet valmisteluun sidosryhmäfoorumissa. 10/23

11 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ Valtion puolelta MAL-sopimuksen neuvotteluryhmään ovat kuuluneet ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, valtionvarainministeriön, Liikenneviraston, ARAn, Pirkanmaan Elyn edustajat. Maakuntaliittoa on informoitu asiasta. Sopimuksen keskeinen sisältö on: - Sopijaosapuolet, lähtökohdat, tarkoitus ja tavoitteet sekä valtion välineet sopimuksen toteuttamiseksi - Kaupunkiseudun strategiset tavoitteet, kärkihankkeet ja toimenpiteet - Elinvoimainen seutu Lentoliikenne Asemakeskus Yritysalueet - Vahvat yhdyskunnat Joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne Kehittyvät asemanseudut Täydennysrakentaminen - Sujuva arki Monipuolinen asuntotuotanto Palvelujen saavutettavuus ja liikkumisen palvelut - Sopimusliitteet Pienet MAL-hankkeet liikenneinfrastruktuurin kehittämiseksi Asuntotuotantotavoitteet Kuntajohtajakokous on hyväksynyt sopimuksen omalta osaltaan Liite: - MAL3-sopimus, Ehdotus Neuvottelutulospöytäkirja Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen vuosille /23

12 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ Päätös. esittää, että kunnat hyväksyvät sopimuksen valtuustoissa toukokuussa Tiedoksi. Lisätietoja. Jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 12/23

13 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ MAL2-AIESOPIMUKSEN SEURANTA Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki ja liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisestä MAL2-aiesopimuksen toteutumisesta on laadittu seurantaraportti, jossa esitellään koko sopimuskauden tulokset. Raportin rakenne noudattaa aiemmin laadittuja vuosittaisia raportteja. Seurantaraportti on koottu seutuyksikössä kuntien paikkatietoasiantuntijoiden toimittamien aineistojen pohjalta. Seurantaa varten nimetty kuntien ja valtio-osapuolen ryhmä käsittelee raportin , jonka jälkeen se käsitellään kunnissa. Paikkatietoon nojautuva tietojen kokoaminen ja raportointi on kehittynyt vuosien varrella huomattavasti, mutta MAL-seurantaa tulee edelleen kehittää paikkatiedon avoimia rajapintoja parantaen ja muita sähköisiä aineistoja ja välineitä hyödyntäen. Tiivistelmä MAL2-seurantatuloksista vuosilta : Kasvuun varautuminen: Kaupunkiseudun väestö kasvoi vuonna 2015 noin hengellä, mikä on hieman vähemmän kuin keskimäärin 2000-luvulla. Vuosina kasvua oli noin henkeä. Tampereen osuus kasvusta oli noin 65 prosenttia. Kaupunkiseudun väestöstä 94 prosenttia asuu taajamissa. Raakamaan hankinta oli aiesopimuskaudella aktiivista, mihin osaltaan vaikutti maanmyynnin verovapaus vuoden 2014 aikana. Merkittävimmät kaupat olivat Lielahden tehdasalue ja Tampereen-Kangasalan raja-alueet. Uudella sopimuskaudella tulee kiinnittää huomiota Lempäälän suunnan raakamaatilanteeseen (ml. tulevaisuuden yritysalueet) sekä kaikissa kunnissa yhdyskuntarakenteen täydentämistä tukevaan strategiseen yleiskaavoitukseen, maanhankintaan ja -jalostamiseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja keskustojen kehittäminen: Asuntorakentaminen kohdistui pääosin yhdyskuntarakennetta täydentäville alueille. Merkittävimmät laajentumisalueet olivat Vuores, Risso ja Harjuniitty, jotka sijoittuvat laadukkaan joukkoliikenteen ulkopuolelle. Näiden alueiden suuri osuus koko seudun asuntotuotannossa laski rakentamisen osuutta laadukkaan joukkoliikenteen vyöhykkeelle etenkin vuonna Jatkossa tulee huolehtia, että uudet alueet kytketään hyvätasoiseen joukkoliikenteeseen. Asumisen asemakaavoitus lisääntyi ja tehostui sopimuskauden aikana. Tehokkaiden kaavojen osuus oli suuri Tampereella, väljien kaavojen osuus suuri kehyskunnissa. Uudella sopimuskaudella tulee kiinnittää huomio erityisesti Lempäälän, Nokian ja Ylöjärven keskustojen kaavoi- 13/23

14 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ tukseen ja siten raideliikenteen edellytysten varmistamiseen sekä keskitehokkaan asuntorakentamisen monipuolistamiseen. Tampereella tulee uudellakin sopimuskaudella varmistaa asuntorakentamisen edellytykset raitiotien vyöhykkeellä. Keskustoissa oli vireillä ja valmistui merkittäviä suunnittelu-, kehitys- ja rakennushankkeita. Jatkossa tulee varmistaa, että kaavoitus jatkuu aktiivisena, ja että kaavat siirtyvät saumattomasti rakentamisvaiheeseen. Olennaista on keskustojen ja aluekeskusten monipuolinen ja maankäytöltään sekoittunut toteutus, jolla turvataan tasapainoinen väestönkasvu ja päivittäisten palvelujen pysyminen keskustoissa. Joukkoliikenteen palvelut Tampere-yhteyksineen on kriittinen tekijä kehyskuntien keskustojen kehitykselle. Asuntotuotannon monipuolistaminen: Vuonna 2015 valmistui noin asunto, eli 900 asuntoa alle vuositavoitteen. Vuosina valmistui noin asuntoa, 80 prosenttia tavoitteesta. Kerrostaloasuntoja valmistui tavoitteita enemmän, rivi- ja pientaloja selvästi vähemmän. ARA-vuokra-asuntoja valmistui selvästi tavoitteita vähemmän, kun taas vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja selvästi enemmän. Tuotannossa on suuria kunnittaisia ja vuosittaisia vaihteluita. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kaavoituksella ja tontinluovutuksella varmistetaan monipuolisen asuntotuotannon edellytykset. Elinkeinoelämän kasvun tukeminen ja liikkumisen tapojen uudistaminen: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin remontti valmistui maaliskuussa Tampereen AiRRport-konseptin kehittäminen nimettiin yhdeksi LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi. Kuntien yhteinen lentoliikenteen kehittämishanke on käynnistynyt ja jatkuu vuoteen Seudun sisäisen liikkumisen tavat ovat hitaasti uusiutumassa. Kaupunkiseudun ydinalueella pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat hieman kasvaneet kun taas henkilöautoilun määrä on hieman vähentynyt sopimuskaudella. Maanteillä autoilun määrä on jatkanut kasvuaan. Raideliikenteen seudullinen kokonaisratkaisu sisältyy Rakennesuunnitelmaan 2040 ja maakuntakaavan 2040 ehdotukseen. Tampereen raitiotiestä valmistui yleissuunnitelma 2014, minkä jälkeen on valmisteltu toteutusta ja solmittu kaupungin ja valtion välinen aiesopimus raitiotien toteutuksesta. MAL-aiesopimuksen ja erillisten kehittämisohjelmien mukaiset toimenpiteet ovat edenneet sovitulla tavalla. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on edistetty rakentamishankkeiden ja joukkoliikenneuudistuksen lisäksi useilla pienillä toimilla liikkumisen ohjauksesta älyliikenteen sovelluksiin mm. MAL-rahoituksen turvin. 14/23

15 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ Seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki on kutsuttu kokoukseen. Liite: - MAL2- aiesopimuksen seurantaraportti Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä seurantaraportin ja esittää, että kunnat käsittelevät MAL2-aiesopimuksen seurannan valtuustoissaan. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 15/23

16 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ STRATEGIAPROSESSIN ETENEMINEN, TILANNEKATSAUS Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallitus on käynnistänyt seutustrategian päivitystyön, jonka ensimmäinen vaihe (tulevaisuus ja tahtotila) on meneillään. Alkuvaiheisessa on toteutettu sähköinen kysely ja kunnallishallitusten yhteinen strategiaseminaari Jäsenkuntien valtuutetuille ja sidosryhmille järjestettiin sähköinen kysely strategiatyön teemoista. Kyselyn tulokset esiteltiin seutuhallituksessa 5.4. ja kunnallishallitusten työseminaarissa Kyselyn tulosten yhteenvetona voidaan todeta: 1. Ei yllättäviä poikkeamia yhteistyön nykyagendasta. MAL-PAL- ja EK teemat vahvoilla. Elinkeinopoliittinen kilpailukykynäkökulma on vahva. Uusia tulokkaita (4. näkökulma) kansainvälistyminen ja digitalisaatio. 2. Päättäjät tarkastelevat seutua kuntien kautta. Sidosryhmät, kuntarajoista vapaina, painottavat vahvemmin kokonaisuutta. 3. Päättäjät ovat eniten huolissaan hallintouudistuksesta ja talouden kiristymisestä. Sidosryhmät näkevät suurimpien muutosten tapahtuvan elinkeinojen kehityksessä ja kaupungistumisessa. 4. Sidosryhmillä myös kansainvälistyminen ja uudet toimintamallit kuten digitaalisuus korostuu vrt. päättäjiin. 5. Yhteistyön hidasteiksi koetaan valtakunnallinen sekavuus ja kuntien oma etu, yhteistyön jalkautuminen kuntiin sekä hyötyjen huono kommunikointi 6. Onnistuminen edellyttää seutuedun asettamista kuntaedun edelle, poliittisen johdon sitoutumista ja tavoitteiden vastuuttamista toimenpiteiksi 7. Päättäjät pitävät poliittista ohjausta ja jopa sen vahvistamista tarpeellisena. Sidosryhmät antaisivat vahvaa ohjausroolia asiantuntijoille. 8. Puolet päättäjistä pitää nykymuotoista kuntayhtymää hyvänä, loput näkemykset hajautuvat. Sidosryhmät panostaisivat keskuskaupungin vetovastuuseen. Seminaarin työskentelyn tuloksista kootaan yhteenveto, joka esitetään kokouksessa. Loppukeväästä strategiatyössä korostuu seutuhallituksen työskentely, jossa määritellään seutuyhteistyön visio, tulevaisuus ja tahtotila. Lisäksi linjataan kolmannen seutustrategian muotoa ja luonnetta. Nämä ohjaavat strategiatyöskentelyn seuraavaa vaihetta: tavoitteet ja toteutus. 16/23

17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ Seutustrategian luonnos valmistuisi alkusyksystä ja lopullinen ehdotus joulukuussa, jonka jälkeen se lähetetään jäsenkuntien valtuustojen hyväksyttäväksi. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 17/23

18 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN SEKÄ LIIKENNEJÄREJSTELMÄTYÖRYHMÄN PU- HEENJOHTAJIEN NIMEÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallitus on kokouksessaan asettanut maankäytön ja asumisen (Masto) -työryhmän ja liikennejärjestelmätyöryhmän (LJ), määritellyt niiden tehtävät ja nimennyt jäsenet. Maankäytön ja asumisen työryhmä: Kari Kankaala, johtaja, Tampere, pj. Lahtinen Markku, kaavoitusarkkitehti, Kangasala, vpj. Anttonen Kaisu, ympäristöjohtaja, Tampere Heinävä Auli, asuntojohtaja, Tampere Hurme Taru, suunnittelujohtaja, Tampere Rasimus Ilari, kaavoituspäällikkö, Lempäälä Riihimäki Asko, kaupunginarkkitehti, Nokia Valkama Päivi, maankäyttöinsinööri, Orivesi Naumanen Veli-Pekka, asumispalvelupäällikkö, Orivesi Jääskeläinen Matti, kaavoitusjohtaja, Pirkkala Männikkö Markku, kehittämispäällikkö, Vesilahti Pöntys Jurkka, kaupunginarkkitehti, Ylöjärvi Pohjankylä Jyrki, pääluottamusmies, henkilöstön edustaja, Tampere Stranden Leena, yliarkkitehti, Pirkanmaan ELY-keskus Laakkonen-Pöntys Karoliina, maakuntakaavoitusjohtaja, Pirkanmaan liitto Lindberg Janne, tietohallintokoordinaattori, Tampere Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto, tilaajapäällikkö, Tampere, pj. Ilkka Mikko, tekninen johtaja, Kangasala Periviita Mika, joukkoliikennepäällikkö, Tampere Nevala Timo, suunnittelupäällikkö, Lempäälä Saranpää Jouni, yhdyskuntatekniikan päällikkö, Nokia Jortikka Antti, tekninen johtaja, Orivesi Korhonen Jouni, tekninen johtaja, Pirkkala, vpj. Pitkämäki Harri, kunnanrakennusmestari, Vesilahti Virtaniemi Pekka, suunnitteluinsinööri, Ylöjärvi Lahtinen Ville, pääluottamusmies, Tampere Anttila Suvi, ylitarkastaja, Liikenne- ja viestintäministeriö Helin Erika, liikennejärjestelmäasiantuntija, Liikennevirasto Vitikka Harri, yksikön päällikkö, Pirkanmaan ELY-keskus Rissanen Ruut-Maaria, liikennesuunnittelija, Pirkanmaan liitto Lindberg Janne, tietohallintokoordinaattori, Tampere 18/23

19 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ Työryhmien puheenjohtajien uudelleen nimeäminen on tullut ajankohtaiseksi. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää nimetä maankäytön ja asumisen työryhmän puheenjohtajaksi kiinteistöjohtaja ( alkaen kaupunkiympäristöjohtaja) Mikko Nurmisen Tampereelta ja nimetä liikennejärjestelmätyöryhmän puheenjohtajaksi suunnittelupäällikkö Ari Vandellin Tampereelta. Päätös. 19/23

20 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 92 :n sisältyvät määräykset viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - Koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset ja että päätöksiä ei oteta seutuhallituksen käsiteltäviksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 20/23

21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ SEURAAVAT KOKOUKSET Kokoukset keskiviikkoisin klo , 29.6., heinäkuussa ei kokousta 31.8., 28.9., , ja Seutupäivä/10-vuotisjuhla pidetään /23

22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ MUUT ASIAT 22/23

23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 4/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23/23

24 Työryhmien palautekeskustelu KJK Sivistyspalvelujen työryhmä pj Niina Lehtinen, siht. Toni Laine

25 Sivistyspalveluyhteistyö 2015 sivistyksen seudullinen suunta Seudullisten opetussuunnitelmien laadinta perusopetukseen ja lukiokoulutukseen valtakunnallisten perusteiden pohjalta - Treduka 2015 suurtapahtuma, 2500 opettajaa Toisen asteen koulutuksen seudullinen yhteistyömalli valmistui, lukioiden rehtorityöryhmä perustettiin Yrityskylä yhteistyötä jatkettiin Luotiin yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden kehittämismalli Kustannuslaskenta varhaiskasvatuksessa kehittyi edelleen ja on tukenut palveluverkko- ja toimintatapauudistuksia Yhtenäistettiin merkittäviltä osin kuntien vapaa-aikapalveluiden taksa- ja tilapolitiikkaa suhteessa seuroihin ja kuntalaisiin Yhteinen palvelusetelisääntökirja

26 Sivistyspalveluyhteistyö 2016 rakenteiden ja rajojen purkua Seudullisten opetussuunnitelmien käyttöönotto Koulutuksenjärjestäjien itsearvioinnin kehittäminen OPS-prosessin arviointi Lukiokoulutuksen ja kampusyhteistyön kehittäminen jatkuu Kustannuslaskenta suunniteltu aloitettavan myös perusopetuksessa, tukee kuntia oman toimintansa järjestämisessä Varhaiskasvatuksessa asiakasmaksu-uudistus, tuntiperusteinen päivähoito agendalla Valmistellaan yhteistä oppilaitosohjelmistojen kilpailutusta

27 Työryhmien palautekeskustelu KJK Sosiaali- ja terveyspalvelujen työryhmä Pj Maria Päivänen, siht. Toni Laine

28 Sote-yhteistyö 2015 Työryhmän rooli oli haastava meneillään olevan sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi, uusia yhteistyöavauksia ei tehty Tuettiin sosiaali- ja terveydenhuollon AKUSTI-tiedonhallintahankkeen (nyk. UNA) toteutumista Ratkaistiin osaltaan vaikeasti kehitysvammaisten asumispalveluun liittyneitä haasteita, tulokset konkretisoituivat

29 Sote-yhteistyö 2016 Yhteinen kehittäminen toimitilapolitiikassa ja palveluiden toiminnallisuudessa (hyvinvointikeskukset, uudenlaiset toimitilaratkaisut) Kehitysvammahuoltopalveluissa luotiin seudullinen yksikkö Tampereen Koukkuaurankadulle erittäin haasteellisille asiakkaille, yksikkö aloitti toimintansa Sote-uudistukseen valmistautuminen jatkuu, työryhmä toimii foorumina Pirkanmaan nykytilakartoitus meneillään, tuetaan soveltuvilta osin, työryhmän asiantuntijasihteeriresurssia käytetään kartoituksen tekemisessä

30 Työryhmien palautekeskustelu KJK Maankäytön ja asumisen työryhmä Pj Kari Kankaala, siht. Kimmo Kurunmäki

31 Maankäyttö ja asuminen 2015 MAL3: Neuvotteluryhmä valmisteli, lähtökohtana MAL-yhteensovittaminen elinvoimainen seutu, vahvat yhdyskunnat, sujuva arki. MAL2: Seurantatulokset raportoitiin. Tulokset pääosin hyviä, mutta vaativat määrätietoista panostamista, esim. keskustat, joukkoliikenne. Osa seurantatiedoista edelleen vaikea kerätä. Seurantatiedon hyödyntäminen, vaikuttavuus (kuntainfot?). Rakennesuunnitelman toteuttaminen: Käytiin yhdessä läpi kunnittaiset katsaukset vuoteen Kaavoituksen osalta tilanne näyttää hyvältä. Seudun tonttipäivä: Perinne aloitettiin 2015 ja jatkettiin Hyvä vastaanotto, rakentajat/ rakennuttajat toivovat järjestettävän vuosittain, saavat kokonaiskuvan. Kunnat vaihtelevilla esityksillä mukana. Kehittämistarpeita? Seudullinen paikkatieto: Visuaalisoitiin seutusuunnittelua. Rakentamisen ja asumisen tiedot vietiin sähköiselle rajapinnalle. Kuntien rajapinta-aineisto yhdenmukaistui, mutta edelleen haasteita. Sähköisen karttapohjan kehittäminen Seudun, Tampereen ja Pirkanmaan liiton kesken käynnistyi (aluetietopalvelu). Paljon potentiaalia ja suoria hyötyjä.

32 Maankäyttö ja asuminen MAL3-sopimus valmistui. Toteutumista seurataan vuosittain. Rakennesuunnitelman toteuttamista edistetään kunnissa yleiskaavojen laadinnalla ja muilla kuntakohtaisilla toimenpiteillä. Kuntien yhteiset katsaukset (vuosittain). Rakennesuunnitelman toteuttamisen maapoliittiset toimintatavat: Valmistelu päättynyt, seuraavaksi hyväksyminen seutu + kunnat sekä jalkauttaminen kunnissa. Vastaanotto toistaiseksi hyvä. Paikkatieto: Jatketaan digitaalisen ja karttapohjaisen MAL-aineiston ylläpitoa ja hyödyntämistä. Saatavissa merkittäviä hyötyjä organisaatioiden kesken (PL, TKS, Tredea, kunnat) ja uusia tiedon sovellusmahdollisuuksia (em. + yritykset). Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisen edellytykset: Kohtuuhintaisten tuotanto sisällytetään kaavoituksen ja tontinluovutuksen ohjelmiin, otetaan käytännöksi myös kehyskunnissa. Elinkeinomaankäyttö: strateginen kuva ja toimenpiteet (vrt. Lyon). Seudullinen projekti 2016-? Viherrakenteen yleissuunnitelma (MAL3), toteutetaan ?

33 Maankäyttö ja asuminen kooste MAL3: neuvotteluryhmä valmisteli. MAL2: seurantatulokset raportoitiin. Rasun 2040 toteuttaminen: käytiin läpi kunnittaiset katsaukset vuoteen Sisältyi myös MAL-seurantaan. Maapolitiikka: seudun tonttipäivä. Paikkatieto: asumisen ja rakentamisen aineistot sähköiselle rajapinnalle, kuntien aineisto yhdenmukaistui. Karttapohjan kehittäminen PL, TKS, Tampere. Asuntopolitiikka: kehittäminen maapolitiikan uudistamisen yhteydessä. MAL3: allekirjoitus + toteutus ja seuranta käyntiin. Rasu 2040: edistäminen kuntien kaavoituksella ja muilla toimenpiteillä, kuntien yhteiset katsaukset vuosittain. Rakennesuunnitelman toteuttamisen maapoliittisten toimintatapojen hyväksyminen ja soveltaminen. Paikkatieto: jatketaan digit. ja karttapohjaisen MAL-aineiston kehittämistä ja hyödyntämistä. Kohtuuhintaiset vuokra-asunnot sisällytetään kuntien kaavoitus- ja tontinluovutusohjelmiin (erit. kehyskunnat). Elinkeinomaankäyttö: seudullinen projekti 2016-? Viherrakenteen yleissuunnitelma (MAL3) 2017-

34 Työryhmien palautekeskustelu KJK Liikennejärjestelmätyöryhmä Varapj Jouni Korhonen, siht. Katja Seimelä

35 JOUKKOLIIKENNE RAITIOTIELIIKENNE Tampereen raitiotien kehitysvaihe alkoi Allianssi valittiin Vaikutusten arviointi käynnistyi LÄHIJUNALIIKENNE VR+seutulippu toiminta jatkuu toistaiseksi Vuorotarjonnan lisäys ei toteutunut Junaliikenteen rahoitus vähenee VR:n kilpailuasema Tre-Hki Asemien ja liikenteen toteutusedellytykset suunnitelma käynnistettiin BUSSILIIKENNE Palvelutasomäärittelyn aloitus siirtyi vuodelle 2016 Valtion rahoituspäätös Tampereen rakentamispäätös Seudullisen raitiotien suunnittelu Asemien ja liikenteen toteutusedellytykset -suunnitelma valmistuu Johtopäätökset: lähijunaliikenteen rooli ja liikkumisen vaihtoehdot Markkinoiden avautuminen, Orivesi? Lippuyhteistyö VR:n kanssa? Vyöhyketariffiuudistus 6/2016 Palvelutasomäärittely JOLI-ryhmän yhteistyönä

36 KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKKUMISEN OHJAUS Toimintasuunnitelma Liikkumisverkosto perustettiin KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SEURANTA Seudun seurantasuunnitelma valmistui Laskennat kehyskunnissa 6/2015 Koulumatkakysely 11/2015 Tre pyöräilykatsaus 2015 KEHITTÄMISOHJELMAN TOTEUTUS Pyöräilyopastus pääreiteille Tre-Pirkk. ja Tre-Kang. laatukäytävät Liityntäpysäköintiä bussipysäkeille Pyöräpysäköintinormista suositus Liikkuva Tampere hanke koordinaattoriksi Kang. ja Ylöjärvi: KÄPY-ohjelman toteutus Nokia ja Orivesi: KÄPY-ohjelman laatiminen Laskennat vuosittain Talvihoidon tyytyväisyyskysely 4/2016 Asiakastyytyväisyyskysely 9/2016 Seudun pyöräilykatsaus 2017 Pyöräilyn pääreittien laatutavoitteet Pääreittien kehittämisen tarveselvitys L,N,Y ja toteutus MAL-hankkeena Talvihoidon yhtenäinen laatu Koulumatkojen turvallisuus ja saattoliikenne

37 MUUTA LIIKENTEESTÄ TAVARALIIKENNE Tavaraliikenteen toimivuuden ja roolin selvittäminen siirtyi vuodelle HENKILÖLIIKENNETUTKIMUS 2012 TALLI2015 -liikennemalli Toteutus Pirkanmaan LJS taustaselvityksenä. LIIKKUMINEN PALVELUNA Liityntäpysäköintiä (MAL-hanke) Solmupysäkkejä (MAL-hanke) Lippuyhteistyö (Joli, VR, tapahtumat, kohteet) Kunnat kokeiluympäristöinä Kuntien datan avaaminen (paikkatietoryhmä) Tre: MaaS-operaattorin hankinta kesällä 2016 HENKILÖLIIKENNETUTKIMUS 2016 Tiedonkeräys 2016 Tulokset 11/2017

38 Työryhmien palautekeskustelu KJK Infra-työryhmä Varapj Pauli Piiparinen, siht. Ritva Asula-Myllynen

39 Keskeiset teemat VUOSI 2015 VUOSI RAKENNUSVALVONTA a) Lupapiste.fi palvelun käyttö alkoi b) Rakennusjärjestysasiakirjojen vertailu valmistui c) Rakennuslupataksojen vertailu valmistui a) Lupapiste.fi palvelun käyttö etenee b) Seudullinen rakennusjärjestysasiakirjamalli valmistuu c) Rakennusvalvontaresurssit kartoitetaan d) Rakennuslupaprosessin kuvaus valmistuu 2. TILAPALVELUT a) Combi-korjausrakentamisen T&K -hanke käynnistyi b) Sisäisten vuokrien laskentaperusteiden vertailu valmistui a) Combi-hanke jatkuu b) Muiden kuin sote-kiinteistöjen inventointi käynnistetään c) Korjausvelan yhteisen laskentamallin suunnittelu käynnistetään

40 Keskeiset teemat VUOSI 2015 VUOSI YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT a) Liikennealueiden ylläpidon ja hoidon tuotteistus valmistui 4. ILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUSTYÖ a) Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen esiselvitys valmistui 5. VESIHUOLTOYHTEISTYÖ Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy: n toiminta alkoi a) Liikennealueiden tuoterakenne otetaan käyttöön b) Viheralueiden ja ulkoliikuntapaikkojen tuotteistus käynnistetään a) Kuntien riskinhallintasuunnitelmat päivitetään b) Ilmastostrategian vaikuttavuuden arviointi valmistuu Mukana ovat Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Lisäksi vuonna 2016 osallistutaan seutustrategian päivittämiseen kaikkien teemojen osalta Vuonna 2017 nousevia/vahvistuvia teemoja: omaisuudenhallinta, korjausrakentaminen, tuotteistaminen ja tuottavuus, digitalisaatio ja tietomallinnus, ilmastostrategian päivitys.

41 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 1. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 2. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri, sihteeri, TKS Kurunmäki Kimmo seutusuunnittelupäällikkö sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Työryhmien palautekeskusteluun osallistuvat. 1/16

42 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ KÄSITELTÄVÄT ASIAT 53 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 54 TYÖRYHMIEN PALAUTEKESKUSTELU VUODELTA VALTION JA KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN -SOPIMUS , EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN 5 56 MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN SEKÄ LIIKENNEJÄREJSTELMÄTYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJIEN NIMEÄMINEN 8 57 STRATEGIAKYSELYN ALUSTAVIA TULOKSIA KUNNALLISHALLITUSTEN STRATEGIATYÖPAJA TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 16 2/16

43 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Muistio , liitteenä. Kokouksen 1.4. keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Pienten MAL-hankkeiden valmistelu Hankkeet ovat liitteenä MAL3- KS, PN sopimuksessa, joka on käsittelyssä tässä kokouksessa MAL2-seurantaraportti Palaute seurantakokouksesta 7.4., KKu, PN jonka jälkeen raportti viimeistellään seutuhallituksen käsittelyyn Työmatka Seututoimiston valmistelussa sovi- PN, JP Elinkeinojen kehittäminen kaupunkiseudulla tun ohjelman mukaisesti Kangasala aloittaa esittelyt kokouksessa PN, OA 3/16

44 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ TYÖRYHMIEN PALAUTEKESKUSTELU VUODELTA 2015 Seutusihteeri Pohjonen Kuntajohtajakokouksen ja seututyöryhmien palautekeskustelu järjestetään kokouksen yhteydessä klo 8.15 alkaen. Kukin työryhmä on pyydetty tiiviisti kertomaan keskeiset tulokset vuodelta 2015, vuoden 2016 käynnistyneen seutuyhteistyön oleelliset kohdat ja ajatukset vuoden 2017 painopisteistä. Kunkin esityksen yhteydessä on mahdollisuus pariin kommenttiin. Seuraavaksi palautekeskustelu huomioidaan kuntayhtymän 2017 talousarvion laadinnassa ja strategiatyössä vuoden mittaan. Tilaisuuteen on pyydetty työryhmästä paikalle puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kunkin työryhmän asiantuntijasihteeri, joiden kanssa keskusteluosuuden valmistelua on ohjeistettu Liitteenä on jaettu toimintakertomus vuodelta 2015, josta näkyy työryhmien tavoitteiden toteutumisen raportointi. klo 8.15 SIVISTYS: Nina Lehtinen, Toni Laine 8.30 SOTE: Marja Päivänen, Toni Laine 8.45 MASTO: Kari Kankaala, Kimmo Kurunmäki 9.00 LJ: Jouni Korhonen, Katja Seimelä 9.15 INFRA: Pauli Piiparinen, Ritva Asula-Myllynen Liite: - Toimintakertomus vuodelta 2015 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käydä palautekeskustelun työryhmittäin. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 4/16

45 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ VALTION JA KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN - SOPIMUS , EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN Seutujohtaja Nurminen Valtion ja kaupunkiseudun kuntien MAL3-sopimuksen neuvottelutulos on valmistunut neuvotteluryhmän kokouksessa MAL-sopimus hyväksytään kuntien valtuustoissa toukokuun 2016 aikana. Tämän jälkeen hallitus tekee siitä valtioneuvoston periaatepäätöksen ja sopimus allekirjoitetaan. MAL-sopimuksen lähtökohdat MAL3-sopimus konkretisoi kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaa 2040, jonka valtuustot hyväksyivät keväällä Sopimuksessa rakennesuunnitelman toimeenpano näkyy lähivuosein toimenpiteinä. MAL2 sopimuskausi päättyi 2015 lopussa. Sipilän hallitusohjelmassa sopimusmenettelystä todetaan seuraavaa: Hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvu vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä huomioidaan asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen. Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaan MAL-menettely kohdennetaan neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle. Lisäksi todettiin, että MAL-sopimusten vaikuttavuutta vahvistetaan tekemällä niistä valtioneuvoston periaatepäätökset ja nimeämällä aiemmin aiesopimuksiksi kutsutut asiakirjat sopimuksiksi. Hallituksen kehysriihen päätöksen mukaan valtion ja kaupunkiseutujen välistä yhteistyötä lisätään. Yhteistyö toteutuu MALsopimusten kautta, jotka puolestaan toteuttavat hallitusohjelman kärkihankkeita. Valtio edellyttää kasvukeskuksissa toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona kaupunkien tontti- ja asuntotuotannon lisäämistä. MAL-sopimuksilla edistetään myös tietoon perustuvien liikennepalvelujen syntymistä. MAL-sopimuksen valmistelu Kaupunkiseutu käynnisti MAL-sopimuksen valmisteluprosessin keväällä 2015 seutuhallituksen ja kuntajohtajien yhteisellä lähetekeskustelulla ja tavoitetyöpajalla. Tämän jälkeen valmistelu organisoitiin ja aikataulu- 5/16

46 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ tettiin eri työvaiheisiin: tavoitteet (9/2015), luonnos (x/2016) ja ehdotus (4/2016). Lisäaikaa sopimuksen valmistumiseen edellytti hallituksen kehysriihen ajankohta. Seutuhallitus asetti seuraavat tavoitteet sopimusmenettelylle: 1. Sopimuksella vahvistetaan rakennesuunnitelman sitovuutta ja konkretisointia 2. Sopimuksella edistetään seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta ja valtion osallistumista rahoitukseen 3. Sopimuksella ylläpidetään neuvottelumenettelyä valtion ja kuntien välillä Tavoitteet ovat toteutuneet neuvotteluprosessissa hyvin. MAL-sopimuksen työvaiheita on käsitelty kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa. Seutujohtaja on esitellyt tavoitteita ja sopimuksen pääteemoja alkuvuoden 2016 valtuustokierroksella. MAL-sopimuksen etenemisestä on toimitettu valtuutetuille lisäksi kaksi erillistä työvaihetiedotetta. Sidosryhmille järjestettiin tilaisuus 10/2015. MAL-sopimuksen neuvotteluryhmään ovat kuuluneet ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, valtionvarainministeriön, Liikenneviraston, ARAn, Elyn sekä kaupunkiseudun maankäyttö ja asuminen -työryhmän (MASTO) ja liikennejärjestelmätyöryhmän puheenjohtajisto ja sihteeristö, erityisasiantuntijat sekä seutujohtaja. MAL-sopimuksen sisältö Sopimuksen keskeinen sisältö on seuraava: Sopijaosapuolet, lähtökohdat, tarkoitus ja tavoitteet sekä valtion välineet sopimuksen toteuttamiseksi Kaupunkiseudun strategiset tavoitteet, kärkihankkeet ja toimenpiteet Elinvoimainen seutu - Lentoliikenne - Asemakeskus ympäristöineen - Yritysalueet - Älyliikenne Vahvat yhdyskunnat - Joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne - Kehittyvät asemanseudut - Täydennysrakentaminen Sujuva arki - Monipuolinen asuntotuotanto - Palvelujen saavutettavuus 6/16

47 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ Sopimusliitteet - Pienet MAL-hankkeet liikenneinfrastruktuurin kehittämiseksi - Asuntotuotantotavoitteet Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Neuvottelutulospöytäkirja, toimitetaan alku viikosta - MAL3-sopimus/EHDOTUS Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen vuosille ja että sopimus käsitellään kuntien hallituksissa sekä valtuustoissa toukokuussa Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7/16

48 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN SEKÄ LIIKENNEJÄREJSTELMÄTYÖRYHMÄN PU- HEENJOHTAJIEN NIMEÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallitus on kokouksessaan asettanut maankäytön ja asumisen (Masto) -työryhmän ja liikennejärjestelmätyöryhmän (LJ), määritellyt niiden tehtävät ja nimennyt jäsenet. Maankäytön ja asumisen työryhmä: Kari Kankaala, johtaja, Tampere, pj. Lahtinen Markku, kaavoitusarkkitehti, Kangasala, vpj. Anttonen Kaisu, ympäristöjohtaja, Tampere Heinävä Auli, asuntojohtaja, Tampere Hurme Taru, suunnittelujohtaja, Tampere Rasimus Ilari, kaavoituspäällikkö, Lempäälä Riihimäki Asko, kaupunginarkkitehti, Nokia Valkama Päivi, maankäyttöinsinööri, Orivesi Naumanen Veli-Pekka, asumispalvelupäällikkö, Orivesi Jääskeläinen Matti, kaavoitusjohtaja, Pirkkala Männikkö Markku, kehittämispäällikkö, Vesilahti Pöntys Jurkka, kaupunginarkkitehti, Ylöjärvi Pohjankylä Jyrki, pääluottamusmies, henkilöstön edustaja, Tampere Stranden Leena, yliarkkitehti, Pirkanmaan ELY-keskus Laakkonen-Pöntys Karoliina, maakuntakaavoitusjohtaja, Pirkanmaan liitto Lindberg Janne, tietohallintokoordinaattori, Tampere Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto, tilaajapäällikkö, Tampere, pj. Ilkka Mikko, tekninen johtaja, Kangasala Periviita Mika, joukkoliikennepäällikkö, Tampere Nevala Timo, suunnittelupäällikkö, Lempäälä Saranpää Jouni, yhdyskuntatekniikan päällikkö, Nokia Jortikka Antti, tekninen johtaja, Orivesi Korhonen Jouni, tekninen johtaja, Pirkkala, vpj. Pitkämäki Harri, kunnanrakennusmestari, Vesilahti Virtaniemi Pekka, suunnitteluinsinööri, Ylöjärvi Lahtinen Ville, pääluottamusmies, Tampere Anttila Suvi, ylitarkastaja, Liikenne- ja viestintäministeriö Helin Erika, liikennejärjestelmäasiantuntija, Liikennevirasto Vitikka Harri, yksikön päällikkö, Pirkanmaan ELY-keskus Rissanen Ruut-Maaria, liikennesuunnittelija, Pirkanmaan liitto Lindberg Janne, tietohallintokoordinaattori, Tampere 8/16

49 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ Työryhmän puheenjohtajien uudelleen nimeäminen on tullut ajankohtaiseksi. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan nimetä maankäytön ja asumisen työryhmän puheenjohtajan, nimetä liikennejärjestelmätyöryhmän puheenjohtajan ja päättää tarvittaessa muista muutoksista työryhmien kokoonpanoon Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan, että maankäytön ja asumisen työryhmän puheenjohtajaksi nimetään Tampereen kaupungin kiinteistöjohtaja( 1.6. alkaen kaupunkiympäristöjohtaja) Mikko Nurminen Tampereelta, ja että liikennejärjestelmätyöryhmän puheenjohtajaksi nimetään Tampereen kaupungin yleisten alueiden suunnittelun suunnittelupäällikkö Ari Vandel Tampereelta. 9/16

50 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ STRATEGIAKYSELYN ALUSTAVIA TULOKSIA Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallitus on käynnistänyt seutustrategian päivitystyön, jonka ensimmäinen vaihe (tulevaisuus ja tahtotila) on meneillään. Alkuvaiheiseen sisältyvät sähköinen kysely valtuutetuille ja sidosryhmille sekä kunnallishallitusten yhteinen strategiaseminaari. Jäsenkuntien valtuutetuille ja sidosryhmille järjestettiin sähköinen kysely strategiatyön teemoista. Kyselyn tulokset esitellään kunnallishallitusten työseminaarissa Tuloksista lähetetään etukäteispaketti seminaariin osallistuville noin viikkoa ennen seminaaria. Liite: - Kyselyn alustavia tuloksia ja avoimet vastaukset Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous merkitsee alustavat tulokset tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/16

51 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ KUNNALLISHALLITUSTEN STRATEGIATYÖPAJA Seutusihteeri Pohjonen Kunnallishallituksille, valtuustojen puheenjohtajille, seutuhallitukselle ja kuntajohtajille tarkoitettu työpaja järjestetään klo Tampere-talolla, Rondo-salissa. Alustava ohjelma: Klo Klo Klo Klo klo Klo Klo Klo Klo Kahvit Avaus - työpajan tavoite Tulevaisuuden kunta ja kaupunkiseutu - muutoksen hahmottaminen eli ajatuksia kaupunkiseudun tulevaisuudesta itsehallintoalueiden Suomessa Yliopiston lehtori Jenni Airaksinen, Tampereen yliopisto Alueiden elinvoima - elinvoimatekijöiden kuvaaminen ja Tampereen kaupunkiseudun asemointi Design Director Janne Antikainen, MDI Kysymyksiä Päättäjien ja sidosryhmien ajatuksia seutuyhteistyön tulevaisuudesta - kyselyn tulokset Pöytätyöskentelyn ohjeistus ja aloitus Pöytäkeskustelun purku Päätös - miten tästä eteenpäin Osallistujille lähetetään etukäteen tietopaketti, jossa ovat mm. päättäjäkyselyn tulokset, tiivistelmät alustajien esityksistä ja muuta seminaarin materiaalia. Liite: - Strategiatyöpajan toteutus Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä strategiatyöpajan toteuttamisen ohjelman mukaisesti. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 11/16

52 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Ennakkotiedot helmikuun 2016 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammihelmi Muutos%, tammihelmi Työttömyys%, helmikuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,1 % ,6 12,7 Lempäälä ,1 % ,2 12,5 Nokia ,1 % ,6 14,7 Orivesi ,4 % ,1 14,8 Pirkkala ,3 % ,3 11,5 Tampere ,1 % ,2 18,4 Vesilahti ,2 % ,3 12,4 Ylöjärvi ,1 % ,2 13,4 Kaupunkiseutu ,1 % N/A N/A Kehyskunnat ,0 % N/A N/A Turun seutu ,0 % N/A N/A Helsingin seutu ,2 % N/A N/A Pirkanmaa ,0 % ,7 15,9 Suomi ,0 % ,7 14,0 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus. Tilastossa ei ole tällä hetkellä saatavilla seutujen työttömyysluvut 12/16

53 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ Lopulliset tiedot vuoden 2015 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Muutos, tammijoulu Väkiluku, Lähde: Tilastokeskuksen väestörakenne ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Muutos%, tammijoulu Työttömyys%, joulukuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,4 % ,2 13,1 Lempäälä ,4 % ,9 11,4 Nokia ,0 % ,9 15,5 Orivesi ,8 % ,3 15,1 Pirkkala ,2 % ,2 11,7 Tampere ,9 % ,9 17,8 Vesilahti ,1 % ,4 11,1 Ylöjärvi ,5 % ,0 13,7 Kaupunkiseutu ,9 % ,9 16,1 Kehyskunnat ,9 % ,0 13,4 Turun seutu ,7 % ,5 13,7 Helsingin seutu ,2 % ,8 10,9 Pirkanmaa ,5 % ,4 15,7 Suomi ,3 % ,4 13,7 13/16

54 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ SEURAAVAT KOKOUKSET Kuntajohtajien kokouskalenteri 8.1. Maakuntakaava ja rakennesuunnitelma - toteutuksen yhteinen edistäminen MAL3-sopimus ja Kasvu-sopimus Lentoliikennerahan käyttökriteerit KJKn työohjelma 2016 Ehdotus seutustrategian päivittämiseksi Tampereen toisen asteen toimintamalliselvitys (Puskala) 5.2. Rakennusvalvonnan yhteistyön syventäminen Seutustrategian laadintaprosessin hyväksyminen Elinkeinostrategian jalkauttaminen, case Lyon Yhteistyö maahanmuuttajien asumisessa ja kotouttamisessa MAL3-sopimus, ehdotus 4.3 Hiihtoloma Maapoliittiset periaatteet Pienet MAL3-hankkeet Strategiaprosessin eteneminen Tilinpäätös Tredean uusi toimitusjohtaja Pienet MAL3-hankkeet MAL2-seuranta Elinkeinojen kehittäminen kaupunkiseudulla MAL3-sopimus, ehdotus seutuhallitukselle Vuoden 2015 palaute työryhmille Päättäjäkyselyn tulokset KH-seminaari Kunnallishallitusten 1. strategiaworkshop Lähijunaliikenne Maapoliittiset periaatteet Seutustrategian visio ja yhteistyöteemat Pirkanmaan kjk, tarvittaessa kokous 8-9 (strategia) Työmatka Turkuun, Talousarvion 2017 raamit 1.6. SEUTUPÄIVÄ Lentoliikenteen projektin toteutuminen Raitiotien suunnittelun eteneminen Talouden seuranta Päivähoitolain toteuttaminen kaupunkiseudulla Yksityinen päivähoito 14/16

55 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ ? Kunnallishallitusten 2. strategiaworkshop 9.9. Lukioyhteistyön syveneminen, seuranta Strategialuonnos Talousarvio 2017, keskustelu (SH ) tai SEUTUFOORUMI Talousarvio, päätöskäsittely (SH ) Strategiaehdotus /16

56 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Kokous päättyi klo /16

57 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/ Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 1. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 2. vpj. tilalla: Marjatta Lilja talousjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri, sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Seimelä Katja 46 liikennejärjestelmäinsinööri TKS Kurunmäki Kimmo 47 seutusuunnittelupäällikkö TKS 1/15

58 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/ KÄSITELTÄVÄT ASIAT 45 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 46 MAL3-SOPIMUS, PIENTEN MAL-HANKKEIDEN VALMISTELU 4 47 MAL2-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 6 48 KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖMATKA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 15 2/15

59 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/ AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Maapoliittiset toimintatavat Selostus valmistelutilanteesta seutuhallituksessa KKu, PN 5.4. Pienten MAL-hankkeiden valmistelu Käsittely jatkuu tässä kokouksessa KS, PN Strategiaprosessin eteneminen, Kysely on päättynyt Ennakko- PN tilannekatsaus tietoja vastauksista. KH seminaari on Tilinpäätös vuodelta 2015 Seutuhallituksessa 5.4., Yhtymäko- JP Kuntien organisaatiouudistukset kous Vesilahden esittely oli viimeinen. Valmistellaan esittelykierosta kuntien elinkeinopoliittista toimenpiteistä PN 3/15

60 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/ MAL3-SOPIMUS, PIENTEN MAL-HANKKEIDEN VALMISTELU Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 13.3.ja MAL3-sopimuksen neuvotteluryhmä on kokoontunut ja neuvottelun tuloksena MAL-sopimus on lähes valmis. Viimeistelyä odottavat valtion kehysriihen päätösten lisäksi ns. pienet kustannustehokkaat MAL-hankkeet, jotka esitetään sopimuksen liitteenä. MAL-hankeraha on peräisin MAL2 sopimuskaudelta. Sen tarkoitus on osoittaa pientä taloudellista tukea neljän suurimman kaupunkiseudun MAL-sopimusten vastineeksi. Tampereen kaupunkiseudulle osoitettu summa on 5 milj. euroa. Rahoituksen tarkoitusta kuvaa sen aiempi nimitys Kuha eli pienet kustannustehokkaat hankkeet. Ne tulee kohdentaa MAL-sopimuksen tavoitteita ja kansallista liikennepolitiikkaa tukevasti mahdollisimman vaikuttavalla tavalla. MAL-raha on irrotettu Elyn vuosirahoituksesta, mikä on vähentänyt Elyn omien hankkeiden määrää. Tämän vuoksi Ely on aktiivinen hankkeiden suunnittelussa. Valtion/ELyn rahoitus on ainakin sopimuskauden alussa kohdennettava valtion liikenneverkolle. Toinen edellytys on, että kunnat osallistuvat hankkeisiin vastaavalla summalla, mikä tarkoittaa budjettivarauksia kuntien vuoden talousarvioihin. MAL-rahoitusta ei ole tarkoitettu käytettäväksi MAL-sopimuksen suurten hankkeiden rahoitukseen, vaan niiden rahoitusmahdollisuudet käsitellään erikseen valtion taloussuunnittelussa, kehysriihessä, valtion ja sen virastojen vuosibudjeteissa. MAL-sopimuksen kirjauksilla on mahdollisuus edistää rahoituksen saamista myös muihin kuin pieniin hankkeisiin. Tällaisia hankkeita ovat raitiotien lisäksi esim. lähijunaliikenteen infran rakentaminen. MAL-sopimuksen rahoituskokonaisuuteen kuuluu myös suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki, jota voidaan käyttää joukkoliikenteen ja uusien liikennepalveluiden kehittämiseen. Myös erikseen haettavilla ARAn kunnallistekniikka-avustuksilla voidaan toteuttaa mm. täydennysrakentamiskohteiden infrahankkeita. ARAn rahoituksessa kuntien tulee itse olla aktiivisia. Liikennejärjestelmätyöryhmä ja MASTO-työryhmä ovat valmistelleet MAL-hankkeita yhteisessä työpajassa ja työryhmäkokouksissa. Tuloksena on alustavasti priorisoitu hankelista. Priorisoinnissa on hyödynnetty hankkeille asetettuja kriteereitä: 1) Hankkeen tulee toteuttaa Rakennesuunnitelmaa 2040 ja liittyä MAL-sopimuksessa esitettyyn tavoitteeseen tai toimenpiteeseen. 2) Hankkeen tulee edistää liikkumistapojen muutosta sekä kävelyn, pyöräilyn tai joukkoliikenteen käyttöä. 3) Hank- 4/15

61 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/ keen tulee tukea maankäytön kehittymistä luomalla edellytyksiä sujuvalle ja turvalliselle liikkumiselle. Em. kriteerien perusteella hankelistalle hyväksytyt kohteet sijoittuvat Rakennesuunnitelman 2040 mukaiselle kaupunkiseudun ydinalueelle. Listauksessa on huomioitu myös riittävällä tavalla kuntien tasapuolisuus ja seudullinen kokonaisuus Liikennejärjestelmätyöryhmä on omalta osaltaan käsitellyt ja hyväksynyt hankelistan kokouksessaan MAL-hankelista sisällytetään MAL3-sopimuksen allekirjoitusversioon. MAL-hankelistaa päivitetään tarpeen mukaan sopimuskauden aikana osana jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä, josta Tampereen kaupunkiseudulla vastaa kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöryhmä. Katja Seimelä esittelee MAL-hankkeiden valmistelun. Liite:. - MAL3-sopimus, jonka liitteenä MAL-hankelista Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä MAL-hankelistauksen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/15

62 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/ MAL2-AIESOPIMUKSEN SEURANTA Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki ja liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisestä MAL2-aiesopimuksen toteutumisesta on laadittu seurantaraportti, jossa esitellään koko sopimuskauden tulokset. Raportin rakenne noudattaa aiemmin laadittuja vuosittaisia raportteja. Seurantaraportti on koottu seutuyksikössä kuntien paikkatietoasiantuntijoiden toimittamien aineistojen pohjalta. Seurantaa varten nimetty kuntien ja valtio-osapuolen ryhmä käsittelee raportin , jonka jälkeen se käsitellään kunnissa. Paikkatietoon nojautuva tietojen kokoaminen ja raportointi on kehittynyt vuosien varrella huomattavasti, mutta MAL-seurantaa tulee edelleen kehittää paikkatiedon avoimia rajapintoja parantaen ja muita sähköisiä aineistoja ja välineitä hyödyntäen. Tiivistelmä MAL2-seurantatuloksista vuosilta : Kasvuun varautuminen: Kaupunkiseudun väestö kasvoi vuonna 2015 noin hengellä, mikä on hieman vähemmän kuin keskimäärin 2000-luvulla. Vuosina kasvua oli noin henkeä. Tampereen osuus kasvusta oli noin 65 prosenttia. Kaupunkiseudun väestöstä 94 prosenttia asuu taajamissa. Raakamaan hankinta oli aiesopimuskaudella aktiivista, mihin osaltaan vaikutti maanmyynnin verovapaus vuoden 2014 aikana. Merkittävimmät kaupat olivat Lielahden tehdasalue ja Tampereen-Kangasalan raja-alueet. Uudella sopimuskaudella tulee kiinnittää huomiota Lempäälän suunnan raakamaatilanteeseen (ml. tulevaisuuden yritysalueet) sekä kaikissa kunnissa yhdyskuntarakenteen täydentämistä tukevaan strategiseen yleiskaavoitukseen, maanhankintaan ja -jalostamiseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja keskustojen kehittäminen: Asuntorakentaminen kohdistui pääosin yhdyskuntarakennetta täydentäville alueille. Merkittävimmät laajentumisalueet olivat Vuores, Risso ja Harjuniitty, jotka sijoittuvat laadukkaan joukkoliikenteen ulkopuolelle. Näiden alueiden suuri osuus koko seudun asuntotuotannossa laski rakentamisen osuutta laadukkaan joukkoliikenteen vyöhykkeelle etenkin vuonna Jatkossa tulee huolehtia, että uudet alueet kytketään hyvätasoiseen joukkoliikenteeseen. Asumisen asemakaavoitus lisääntyi ja tehostui sopimuskauden aikana. Tehokkaiden kaavojen osuus oli suuri Tampereella, väljien kaavojen osuus suuri kehyskunnissa. Uudella sopimuskaudella tulee kiinnittää 6/15

63 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/ huomio erityisesti Lempäälän, Nokian ja Ylöjärven keskustojen kaavoitukseen ja siten raideliikenteen edellytysten varmistamiseen sekä keskitehokkaan asuntorakentamisen monipuolistamiseen. Tampereella tulee uudellakin sopimuskaudella varmistaa asuntorakentamisen edellytykset raitiotien vyöhykkeellä. Keskustoissa oli vireillä ja valmistui merkittäviä suunnittelu-, kehitys- ja rakennushankkeita. Jatkossa tulee varmistaa, että kaavoitus jatkuu aktiivisena, ja että kaavat siirtyvät saumattomasti rakentamisvaiheeseen. Olennaista on keskustojen ja aluekeskusten monipuolinen ja maankäytöltään sekoittunut toteutus, jolla turvataan tasapainoinen väestönkasvu ja päivittäisten palvelujen pysyminen keskustoissa. Joukkoliikenteen palvelut Tampere-yhteyksineen on kriittinen tekijä kehyskuntien keskustojen kehitykselle. Asuntotuotannon monipuolistaminen: Vuonna 2015 valmistui noin asunto, eli 900 asuntoa alle vuositavoitteen. Vuosina valmistui noin asuntoa, 80 prosenttia tavoitteesta. Kerrostaloasuntoja valmistui tavoitteita enemmän, rivi- ja pientaloja selvästi vähemmän. ARA-vuokra-asuntoja valmistui selvästi tavoitteita vähemmän, kun taas vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja selvästi enemmän. Tuotannossa on suuria kunnittaisia ja vuosittaisia vaihteluita. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kaavoituksella ja tontinluovutuksella varmistetaan monipuolisen asuntotuotannon edellytykset. Elinkeinoelämän kasvun tukeminen ja liikkumisen tapojen uudistaminen: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin remontti valmistui maaliskuussa Tampereen AiRRport-konseptin kehittäminen nimettiin yhdeksi LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi. Kuntien yhteinen lentoliikenteen kehittämishanke on käynnistynyt ja jatkuu vuoteen Seudun sisäisen liikkumisen tavat ovat hitaasti uusiutumassa. Kaupunkiseudun ydinalueella pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat hieman kasvaneet kun taas henkilöautoilun määrä on hieman vähentynyt sopimuskaudella. Maanteillä autoilun määrä on jatkanut kasvuaan. Raideliikenteen seudullinen kokonaisratkaisu sisältyy Rakennesuunnitelmaan 2040 ja maakuntakaavan 2040 ehdotukseen. Tampereen raitiotiestä valmistui yleissuunnitelma 2014, minkä jälkeen on valmisteltu toteutusta ja solmittu kaupungin ja valtion välinen aiesopimus raitiotien toteutuksesta. MAL-aiesopimuksen ja erillisten kehittämisohjelmien mukaiset toimenpiteet ovat edenneet sovitulla tavalla. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on edistetty rakentamishankkeiden ja joukkoliikenneuudistuksen lisäksi useilla pienillä toimilla liikkumisen ohjauksesta älyliikenteen sovelluksiin mm. MAL-rahoituksen turvin. 7/15

64 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/ Seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki on kutsuttu kokoukseen. Liite: - MAL2-seurantaraportti Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä seurantaraportin ja että seututoimisto voi viimeistellä MAL2-aiesopimuksen seurantaraportin valtion ja kuntien seurantakokoukseen Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 8/15

65 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/ KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖMATKA Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokouksen työskentelyyn kuuluu vuosittainen työseminaarimatka kotimaassa. Työseminaarissa syvennytään yhteistyön ajankohtaisiin osa-alueisiin. Ajankohtaisia aiheita ovat mm. strategiatyö, soteuudistus ja uusi kunta, vesihuollon seudullinen organisointi, elinkeinoja työllisyyspolitiikka. Työmatka järjestetään Turkuun. Ohjelmaehdotus Torstai Klo Lähtö Tampereelta IC klo Turkuun, saapuminen klo Klo Majoittautuminen ja lounas Klo Tampereen kaupunkiseudun strategiatyö Klo Turun kaupunkiseudun ajankohtaiset asiat Klo Turun kaupungin tarjoama päivällinen Perjantai Klo 8.30 Aamiainen Klo Tutustuminen Turunseudun jätevedenpuhdistamoon Klo Lounas Klo Lähtö Turusta IC klo 13.05, saapuminen Tampereelle klo Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää järjestää työseminaarimatkan Turkuun , että kuntayhtymä maksaa työseminaarin matka- ja majoituskustannukset ja että seutujohtaja voi valmistella lopullisen ohjelman. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/15

66 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/ ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA Seutujohtaja Päivi Nurminen Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 tavoite numero 8. kuuluu Vahvistamme elinkeinojen kasvua: Rakennesuunnitelmalla luodaan edellytyksiä työpaikkojen lisääntymiselle. Elinkeinojen tarpeita tarkastellaan seudullisesti ja profiloidaan elinkeinoalueet seudulliseksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa, että varataan työpaikka-alueita riittävästi erityyppisten yritysten tarpeisiin ja varmistetaan merkittävien työpaikkakeskittymien liikenteellinen ja logistinen kilpailukyky. Myös elinkeinojen kehittymiselle tärkeitä lento- ja raideliikenneyhteyksiä kehitetään. Rakennesuunnitelmalla tuetaan älykkään kaupungin, uusiutuvan teollisuuden ja hyvinvointipalveluliiketoiminnan kehitysmahdollisuuksia. Toimivan yhdyskuntarakenteen varmistamiseksi työpaikkoja sijoitetaan myös toiminnoiltaan sekoittuneille alueille. Varautuminen rakennesuunnitelman mukaiseen väestönkasvuun tarkoittaa karkeasti noin työpaikan lisäystarvetta. Rakennesuunnitelmassa työpaikka-alueita ovat 1) kuntien keskustat, 2) erikoistuneet osaamiskeskittymät sekä 3) keskusten ulkopuoliset palvelut ja teollisuuden työpaikka-alueet. Eniten työpaikkoja odotetaan syntyvän keskustoihin sekä osaamiskeskittymiin. Kunnilla on keskeinen rooli oman alueen työpaikkojen syntymisessä. Konkreettisia toimia ovat kaavoitus, infran toteutus, työpaikka-alueiden toteutumista edistävät hankkeet ja projektit sekä markkinointi. Seudullinen elinkeinopolitiikka on keskittynyt enemmän yleis- ja yhteismarkkinointiin, matkailun kehittämiseen sekä kansainväliseen ulottuvuuteen. Käynnistetään esittelykierros kuntien elinkeinoalueiden toteuttamisen tavoista, profiileista, keskeisistä haasteista ja yhteistyön tarpeista. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää sopia esittelykierroksesta. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kierroksen aloittaa Kangasala myöhemmin sovittavassa kokouksessa. 10/15

67 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/ TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Liikennejärjestelmätyöryhmän puheenjohtajan vaihtuminen ja kokoonpanon täydentäminen. KH-TYÖPAJA SEUTUSTRATEGIATYÖSTÄ KLO Ennakkotiedot helmikuun 2016 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Muutos%, tammi-helmi Väkiluku, Muutos, tammihelmi Työttömyys%, helmikuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,1 % ,6 12,7 Lempäälä ,1 % ,2 12,5 Nokia ,1 % ,6 14,7 Orivesi ,5 % ,1 14,8 Pirkkala ,3 % ,3 11,5 Tampere ,1 % ,2 18,4 Vesilahti ,2 % ,3 12,4 Ylöjärvi ,0 % ,2 13,4 Kaupunkiseutu ,1 % N/A N/A Kehyskunnat ,0 % N/A N/A Turun seutu ,0 % N/A N/A Helsingin seutu ,2 % N/A N/A Pirkanmaa ,0 % ,7 15,9 Suomi ,0 % ,7 14,0 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus. Tilastoista ei löydy tällä hetkellä kaupunkiseutujen lukuja työttömyydestä. 11/15

68 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/ Lopulliset tiedot vuoden 2015 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Muutos, tammijoulu Väkiluku, Muutos%, tammijoulu Työttömyys% joulukuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,4 % ,5 11,8 Lempäälä ,9 % ,8 10,9 Nokia ,5 % ,5 14,6 Orivesi ,5 % ,2 13,6 Pirkkala ,7 % ,0 10,5 Tampere ,2 % ,0 16,7 Vesilahti ,4 % ,2 10,2 Ylöjärvi ,6 % ,8 12,0 Kaupunkiseutu ,1 % ,4 14,9 Kehyskunnat ,0 % ,9 12,2 Pirkanmaa ,6 % ,9 14,5 Suomi ,4 % ,9 12,5 12/15

69 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/ SEURAAVAT KOKOUKSET Kuntajohtajien kokouskalenteri 8.1. Maakuntakaava ja rakennesuunnitelma - toteutuksen yhteinen edistäminen MAL3-sopimus ja Kasvu-sopimus Lentoliikennerahan käyttökriteerit KJKn työohjelma 2016 Ehdotus seutustrategian päivittämiseksi Tampereen toisen asteen toimintamalliselvitys (Puskala) 5.2. Rakennusvalvonnan yhteistyön syventäminen Seutustrategian laadintaprosessin hyväksyminen Elinkeinostrategian jalkauttaminen, case Lyon Yhteistyö maahanmuuttajien asumisessa ja kotouttamisessa MAL3-sopimus, ehdotus 4.3 Hiihtoloma Maapoliittiset periaatteet Pienet MAL3-hankkeet Strategiaprosessin eteneminen Tilinpäätös Tredean uusi toimitusjohtaja Pienet MAL3-hankkeet MAL2-seuranta Elinkeinojen kehittäminen kaupunkiseudulla MAL3-sopimus, ehdotus seutuhallitukselle Vuoden 2014 palaute työryhmille Kunnallishallitusten 1. strategiaworkshop Lähijunaliikenne Maapoliittiset periaatteet Seutustrategian visio ja yhteistyöteemat Pirkanmaan kjk, tarvittaessa kokous 8-9 (strategia) Työmatka Turkuun, Talousarvion 2017 raamit 1.6. SEUTUPÄIVÄ Lentoliikenteen projektin toteutuminen Raitiotien suunnittelun eteneminen Talouden seuranta Päivähoitolain toteuttaminen kaupunkiseudulla Yksityinen päivähoito 13/15

70 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/ ? Kunnallishallitusten 2. strategiaworkshop 9.9. Lukioyhteistyön syveneminen, seuranta Strategialuonnos Talousarvio 2017, keskustelu (SH ) tai SEUTUFOORUMI Talousarvio, päätöskäsittely (SH ) Strategiaehdotus /15

71 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 15/15

72 Kokoustiedote MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN KOKOUS RAKENNESUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN MAAPOLIITTISET TOIMINTATAVAT Työryhmä kuuli seudullisen maapolitiikan päivitystilanteesta ja ohjeisti pienryhmän jatkovalmistelua. Maapoliittiset toimintatavat kohdistuvat ennen kaikkea yhdyskuntarakenteen täydentämistä tukeviin tapoihin. Työ viimeistellään siten, että toimintatavat sisältävät ehdotuksia kunnissa sovellettaviksi toimenpiteiksi sekä tilannekuvauksia ja käytännön esimerkkejä ajankohtaisista maapoliittisista kysymyksistä. Työvaihe esiteltiin myös kuntajohtajakokouksessa MAL2-SEURANTA Työryhmälle esiteltiin seurantatuloksia ja ryhmä keskusteli alustavista yhteenvedoista. Työryhmä hyväksyi osaltaan MAL2-seurantaraportin luonnoksen. Osa kuntatiedoista vielä puuttui. Puuttuneet tiedot kerätään kunnista ja aiesopimuksen seurantaryhmä käy läpi tulokset yhteenvetoineen kokouksessaan 7.4. Raportti viimeistellään kuntajohtajakokoukseen MAL3-SOPIMUS Työryhmä hyväksyi osaltaan MAL3-sopimusehdotuksen. Kokouksessa käytiin läpi sopimuksen liitteeksi tulevat asuntotuotanto- ja -kaavoitustavoitteet. Asuntotuotantotavoitteet on otettu Rakennesuunnitelman 2040 toteutusohjelmasta (jakso ). Arviot asumisen asemakaavoista sopimuskaudella on saatu kunnilta. Kartalla esitetään kaavavolyymien painottuminen yhdyskuntarakenteen täydennys- ja laajennusalueilla sekä erikseen Tampereen raitiotievyöhykkeellä (800 m suunnitelluista pysäkeistä). LUOTTAMUSHENKILÖSEMINAARIN JÄRJESTÄMINEN Työryhmä päätti, että kuntien teknisille (kaavoitus, liikenne, kunnallistekniikka) lautakunnille järjestetään seminaari kevätkaudella. Seminaarissa ovat esillä ajankohtaiset aiheet, kuten MAL2- tulokset, MAL-sopimus, maapolitiikka ja kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito. Tiedonvälityksen ja vuoropuhelun lisäksi tilaisuus tukee seutustrategian päivittämistä. Muuta: Seudun tonttipäivän esitykset mediatiedotteineen löytyvät Ajankohtaista-palstalta osoitteesta Kokouksessa olivat läsnä: Markku Lahtinen pj. (Kangasala), Auli Heinävä (Tampere), Kaisu Anttonen (Tampere), Ilari Rasimus (Lempäälä), Asko Riihimäki (Nokia), Päivi Valkama (Orivesi), Santeri Kortelahti (Pirkkala), Jurkka Pöntys (Ylöjärvi), Hanna Djupsjöbacka (Pirkanmaan liitto), Kimmo Kurunmäki, siht. (TKS), Päivi Nurminen (TKS), Katja Seimelä (TKS), Simo Turunen (TKS), Katja Välimaa (TKS). Seuraava kokous: klo 13-15, seututoimisto. Lisätietoja: seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki, puh

73 KOKOUSTIEDOTE, LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖRYHMÄ PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 Ruut Rissanen Pirkanmaan liitosta esitteli kokouksessa Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ehdotuksen liikennejärjestelmäratkaisuja. Tampereen kaupunkiseudun kohdalla maakuntakaavan ja Rakennesuunnitelman 2040 liikennejärjestelmät ovat yhtenevät. Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuoden 2016 alussa ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelussa siirryttiin lakimuutoksen mukaiseen prosessiin. Jatkossa ympäristöministeriö ei enää vahvista maakuntakaavoja ja ELY-keskusten rooli muuttuu konsultoivaksi. Uutena vaiheena pyydetään viranomaisilta lausunnot ennen ehdotuksen varsinaista nähtävillä oloa. Pirkanmaan maakuntakaavan lausuntovaihe ajoittuu maalis-huhtikuulle 2016 ja lausuntoaikaa on 30 vrk. MAL2-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 2015 JA Seututoimistossa on koottu MAL2-sopimuksen vuoden 2015 ja koko sopimuskauden seurantaraportti. Liikennejärjestelmätyöryhmä hyväksyi liikennettä koskevat osuudet. Seurantaraportti käsitellään kuntajohtajakokouksessa ja valtio-osapuolen kanssa seuraavan MAL-sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. MAL3-SOPIMUS, MAL-HANKKEET MAL3-sopimuksen neuvotteluryhmä on kokoontunut ja neuvottelun tuloksena MAL-sopimus on lähes valmis. Viimeistelyä odottavat valtion kehysriihen päätösten lisäksi ns. pienet kustannustehokkaat MAL-hankkeet. Valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudulle rahoitusta pieniin kustannustehokkaisiin liikennehankkeisiin (ns. MAL-raha) sopimuskaudella yhteensä 5 milj. euroa ja edellyttää kuntien käyttävän vastaavan summan toimenpiteisiin. Liikennejärjestelmätyöryhmä ja MASTOtyöryhmä käsittelivät MAL-hankkeita. Kokouksen tuloksena muodostettiin alustavasti priorisoitu hankelista. Liikennejärjestelmätyöryhmä hyväksyi osaltaan tärkeysluokkaan 1 priorisoidut hankkeet liitettäväksi MAL3-sopimuksen liitteeseen 1. Kuntajohtajat käsittelevät MAL-hankkeita Listan mukaisten hankkeiden suunnittelu käynnistetään keväällä Suunnittelun edetessä kustannusarviot täsmentyvät ja rahoituskehyksen puitteissa voi olla mahdollista toteuttaa myös tärkeysluokassa 2 olevia hankkeita. MAL-hankelistaa päivitetään tarpeen mukaan sopimuskauden aikana osana jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä. Kokouksessa olivat läsnä: Risto Laaksonen pj. (Tampere), Mikko Ilkka (Kangasala), Jouni Korhonen (Pirkkala), Timo Nevala (Lempäälä), Mika Periviita (Tampere), Jouni Saranpää (Nokia), Pekka Virtaniemi (Ylöjärvi), Harri Vitikka (Pirkanmaan ELY-keskus), Erika Helin (Liikennevirasto), Ruut-Maaria Rissanen (Pirkanmaan liitto), Kati-Jasmin Kosonen (MAL-verkosto), Päivi Nurminen, Kimmo Kurunmäki ja Katja Seimelä siht. (TKS) Seuraava liikennejärjestelmätyöryhmän kokous on klo Lisätietoja: Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä, p

74 Neuvotteluryhmä Kuntajohtajakokous Seutuhallitus

75 SISÄLLYS 1. SOPIJAOSAPUOLET LÄHTÖKOHDAT SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET VALTION VÄLINEET SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEKSI KAUPUNKISEUDUN STRATEGISET TAVOITTEET, KÄRKIHANKKEET JA TOIMENPITEET Elinvoimainen seutu Vahvat yhdyskunnat Sujuva arki Monipuolinen asuntotuotanto ja asunnottomuuden ennaltaehkäisy Palvelujen saavutettavuus SOPIMUKSEN TOTEUTUMINEN ALLEKIRJOITUKSET... 14

76 1. SOPIJAOSAPUOLET Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Liikennevirasto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Tampereen kaupunkiseudun kunnat: Tampere, Lempäälä, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä koordinoi kuntien välistä yhteistyötä. Neuvotteluista on informoitu Pirkanmaan liittoa. Valtiovarainministeriö on osallistunut sopimusvalmisteluihin. Sopimuskaudella selvitetään kaupunkiseudun lähikuntien roolia kuntayhteistyössä. 2. LÄHTÖKOHDAT Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti: Hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Hallitusohjelman asuntopoliittisessa liitteessä todetaan, että: Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä. Hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä on huomioitava asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen. Tämä sopimus on jatkoa Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisille maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-) aiesopimuksille ja Tampereen seudulla lähtökohtana on Rakennesuunnitelma 2040 ja sen toteutusohjelma, jotka Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus hyväksyi joulukuussa 2014 ja kuntien valtuustot alkuvuodesta Lisäksi lähtökohtana huomioidaan valtion ja Tampereen kaupungin välinen aiesopimus raitiotien rakentamisesta. Sopimuksen sisältö ja työnjako on sovitettu yhteen Tampereen kaupungin kasvusopimushakemuksen kanssa. Sopimuksessa on huomioitu lisäksi Suomen kasvukäytävän hakemus.

77 3. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Sopimus perustuu valtion ja seudun kuntien yhteiseen tahtotilaan Tampereen kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopijaosapuolet sitoutuvat edistämään tässä sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista. Toimenpiteillä on huomattavia positiivisia työllisyyttä ja elinkeinoelämää tukevia vaikutuksia. Sopimuksella edistetään hallitusohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Tampereen kaupunkiseudulla. Sopimuksen tavoitteena on, että kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne eheytyy ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille asemakaavoituksen sekä täydennysrakentamista tukevien toimenpiteiden avulla. Liikennejärjestelmää ja kaavoitusta ohjataan kestävän liikkumisen edistämiseksi ja hyvien joukkoliikennevyöhykkeiden hyödyntämiseksi. Tietoon perustuvien digitaalisten liikennepalvelujen syntymistä edistetään ja testataan erilaisilla kokeiluilla. Vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä joukkoliikenteessä lisätään. Osapuolet nostavat kestävien kulkutapojen palvelutasoa ja mahdollistavat digitaalisten palvelujen syntymistä käyttäjille henkilö- ja tavaraliikenteessä. Sopimusmenettelyllä vahvistetaan niin ikään Tampereen kaupunkiseudun Rakennesuunnitelman 2040 sitovuutta ja konkretisointia. Painopiste on koko kaupunkiseudun taajama-alue huomioiden yhdyskuntarakennetta eheyttävissä, joukkoliikennettä tukevissa ja keskuksia kehittävissä toimenpiteissä sekä seudullisesti merkittävien hankkeiden toteuttamisessa. Monimuotoisen asuntotuotannon edellytykset turvataan kuntien ja valtion toimenpitein. MAL-sopimuksiin sisällytetään vain keskeisimmät, vaikuttavimmat ja kuntien keskinäistä yhteensovittamista sekä kuntien ja valtion yhteisiä toimenpiteitä edellyttävät maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat toimenpiteet. MAL-sopimuksiin sisällytetään myös yhteiset toimenpiteet liikenteen ja muiden digitaalisten palveluiden tarvitseman tiedon keräämiseksi ja hyödyntämiseksi, samoin toimenpiteet näiden palveluiden tarvitseman infrastruktuurin kehittämiseksi. 4. VALTION VÄLINEET SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEKSI Valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudun kunnille kunnallistekniikka-avustuksia. Painopiste kunnallistekniikka-avustusten kohdentamisessa on joukkoliikenteeseen tukeutuvien alueiden täydennysrakentamisessa. Valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudun kunnille rahoitusta pieniin kustannustehokkaisiin liikennehankkeisiin (ns. MAL-raha) sopimuskaudella yhteensä 5 miljoonaa euroa ja edellyttää kuntien käyttävän vastaavan summan toimenpiteisiin. MAL-rahoitus kohdistetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä liityntäpysäköinnin kehittämiseen. Valtio selvittää mahdollisuuksia kohdistaa pieniä kustannustehokkaita MAL-hankkeita kuntien katuverkolle.

78 Valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudulle joukkoliikennetukea noin 8,2 miljoonaa euroa joukkoliikenteen hankintaan sekä edistämään joukkoliikenteen lippu-, maksu- ja informaatiojärjestelmien yhteensopivuutta ja uudistamista sekä digitaalisten liikennepalvelujen syntymistä. Uusia liikennepalveluja koskevia toimenpiteitä ja niiden rahoitusta tarkastellaan vuosittain. Valtio osallistuu raitiotien toteuttamiskustannuksiin. Tampere päättää raitiotien rakentamisesta syksyllä 2016 allianssin kehitysvaiheen päätyttyä. Valtion liikenteeseen kohdistuvia rahoitusvälineitä ja tukia ohjataan kokonaisuutena vaikuttavuuden parantamiseksi. Ohjauksessa huomioidaan kaupunkiseudun liikennejärjestelmän tavoitekokonaisuus. Toimenpiteet ja rahoituskohteet täsmennetään sopijaosapuolten yhteistyönä osana kaupunkiseudun jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnittelua. Valtio hakee suurten infrahankkeiden rahoittamiseksi innovatiivisia rahoitusmalleja ja kokeiluhankkeita. Infrahankkeiden toteuttamisedellytyksiä ja vaikutuksia selvitetään kokonaisuutena. Valtio valmistelee seuraavia lainsäädäntöhankkeita ja sujuvoittaa säädöksiä: liikennekaari - markkinoiden toimivuuden varmistaminen ja alalle tulon esteiden poistaminen. Valtio edistää bio- ja kiertotalouden investointeja ja vauhdittaa bio- ja kiertotalouden ja cleantechin uusien innovaatioiden käyttöönottoa kokeiluhankkeilla ja innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla. Valtion tukeman asuntotuotannon lisäämiseksi valmistellaan lainsäädäntöhanke vuokraasuntojen rakentamiseen tarkoitetusta uudesta 10 vuoden välimallista.

79 5. KAUPUNKISEUDUN STRATEGISET TAVOITTEET, KÄRKIHANKKEET JA TOIMENPITEET 5.1. ELINVOIMAINEN SEUTU Tavoite: Kaupunkiseudun elinvoimaa ja kilpailukykyä lisätään parantamalla alueen valtakunnallista ja kansainvälistä saavutettavuutta. Kansallisesti tärkeät kytkeytymissuunnat ovat Suomen kasvun käytävä (HHT) sekä läntisen ja keskisen Suomen kaupunkien verkko. Kasvua ja työpaikkojen syntymistä tuetaan kasvuinvestoinneilla sekä maankäytön ja liikenteen ratkaisuilla osaamiskeskuksissa ja yritysalueilla. 1. Tampereen kaupunkiseutu ja valtio edistävät Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittymistä ja sujuvia matkaketjuja ja matkustajapalveluita kaupunkien keskustoista lentoasemalle. Toimenpiteellä tuetaan kentän kehittymistä suoria kansainvälisiä ja laajoja jatkoyhteyksiä tarjoavana kenttänä läntisen ja keskisen Suomen väestön ja elinkeinoelämän tarpeisiin. AiRRport-vision toteuttaminen tuo aika- ja taloushyötyjä matkustajille. Alustavia seurantakohteita: Lentoyhteyksien ja lentomatkustajien määrä Lentobussikokeilun edistyminen 2. Tampereen kaupunki ja valtio kehittävät Tampereen asemakeskusta Suomen kasvukäytäväkeskuksena ja valtakunnallisena solmukohtana. Asemakeskus yhdistää kaupunkikeskustan osat ja synnyttää houkuttelevan asuin- ja yrityskohteen. Lisäraidekapasiteetin suunnittelu välillä Tampere-Riihimäki etenee ja luo edellytyksiä seudullisille, kansallisille ja kansainvälisille matkaketjuille. Alustavia seurantakohteita: Asemakeskuksen suunnittelun ja toteutuspäätöksen eteneminen Tampere-Helsinki -yhteysvälin junaliikenteen kehittämisedellytykset (kokonaisuus) 3. Tampereen raitiotie on yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja kestävää liikkumista tukeva kärkihanke. Se luo edellytyksiä palveluliiketoiminnan kasvulle ja kampuksia yhdistävälle tiede-, koulutus- ja innovaatiotoiminnalle. Tampereen kaupunki päättää raitiotien rakentamisesta syksyllä Valtio osallistuu raitiotien rakentamiskustannuksiin 71 milj. eurolla. Sopimuskaudella kunnat laativat alustavan suunnitelman seudullisesta raitiotiestä. Alustavia seurantakohteita: Raitiotien päätöksenteon ja toteutuksen eteneminen Raitiotien seudullisen laajenemisen suunnittelun eteneminen Kaupunkikehittämishankkeet raitiotien vaikutusalueella 4. Tampere, Nokia ja Ylöjärvi kehittävät yhdessä Kolmenkulman aluetta cleantechteollisuuden tarpeisiin. Kolmenkulman Eco Industrial Park soveltuu pilotti- ja demonstraatioalueeksi erityisesti cleantech-alan yrityksille. Seudullista kokonaisuutta täydentää Tampereen ja Kangasalan rajalle kasvava bio- ja kiertotalouden keskittymä Tarastenjärvi. Kunnat sopivat raja-alueiden suunnittelu- ja toteutusyhteistyön käytännöistä. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöllä edistetään uusien cleantech-ratkaisujen syntymistä. Valtio edistää tavoitetta kokeiluhankkeilla ja innovatiivisilla julkisilla hankkeilla.

80 Alustavia seurantakohteita: Cleantech- ja kiertotalousalueiden kehittämistilanne Valtion rahoitus klusterille 5. Kunnat sujuvoittavat yhdessä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja toiminnanharjoittajien kanssa cleantech- ja muiden yritysalueiden suunnitteluprosesseja. Sopijaosapuolet käynnistävät eteläisen kasvusuunnan osalta Pirkkalan ja Lempäälän alueille sijoittuvien tulevaisuuden työpaikka-alueiden ja liikenneyhteyksien suunnittelun. Valtio osallistuu kokonaisuuteen edistämällä vt:n 3 uuden linjauksen (Lempäälä-Pirkkala) ja 2-kehän (lentoasema-lentola) suunnittelua. Alustavia seurantakohteita: yritysalueiden suunnitteluprosessit Eteläisten työpaikka-alueiden suunnittelun eteneminen Vt:n 3 ja 2-kehän suunnittelun eteneminen 6. Sopijaosapuolet (Pirkkala, Tampere, liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus) suunnittelevat yhteistyössä Härmälän-Partolan-Lakalaivan alueen palvelujen, yritystoiminnan, asumisen ja liikenteen kokonaisuutta. Sopijaosapuolet toteuttavat alueelle laaditun liikennesuunnitelman. Alustavia seurantakohteita: Härmälä-Partola-Lakalaiva -alueen suunnittelun eteneminen Alueen liikennejärjestelyiden toteutuksen eteneminen 7. Sopijapuolet edistävät liikenteen digitalisaatioon ja uusiin teknologiaratkaisuihin perustuvan uuden liiketoiminnan syntymistä mm. mahdollistamalla kokeilut todellisessa fyysisessä ympäristössä ja lisäämällä palveluiden tarvitsemaa tietopohjaa. Alustavia seurantakohteita: Liikenteen digitaaliset palvelut ja sovellukset Standardimuodossa olevat avoimet datalajit 8. MAL-sopimuksen kokonaisuudet ovat merkittäviä hankkeita ja julkisia hankintoja. Sopimuksen toimeenpanolla sopimusosapuolet tarjoavat julkisten hankintojen alueellisen referenssiympäristön. Alustavia seurantakohteita: Suurten infrahankkeiden määrä ja hankintatavat

81 5.2. VAHVAT YHDYSKUNNAT Tavoite: Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta eheytetään ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille. Joukkoliikennejärjestelmää kehitetään monipuolisemmaksi ja edistetään kestävää liikkumista. 9. Kunnat laativat strategiset yleiskaavat valmistuvan maakuntakaavan mukaisen yhdyskuntarakenteen ja infraratkaisujen edistämiseksi sekä päivittävät maankäytön toteuttamisohjelmansa. Alustavia seurantakohteita: Kuntien strategisten yleiskaavojen laadintatilanne ja maankäytön toteutusohjelmien ajantasaisuus Yleis- ja asemakaavavarannot 10. Kunnat ajantasaistavat maapoliittiset periaatteet rakennesuunnitelman toteuttamiseksi. Periaatteita suunnataan yhdyskuntarakenteen täydentämisen, hallitun kasvun ja kilpailun mahdollistamiseksi. Alustavia seurantakohteita: Rakennesuunnitelman maapoliittisten toteutustapojen seudullinen päivittäminen Kuntien maapoliittisten ohjelmien ajantasaisuus Kuntien maanhankinta: raakamaa ja yhdyskuntarakenteen täydentämiskohteet 11. Kunnat monipuolistavat ja eheyttävät yhdyskuntarakennetta joukkoliikennevyöhykkeillä ja keskuksissa sekä varmistavat riittävän asuntotuotannon olemassa olevassa yhdyskuntarakenteessa. Kaavoituksessa ja täydennysrakentamisessa varmistetaan sujuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet. Tampere asemakaavoittaa asuntoja raitiotiehen kytkeytyville alueille liitteenä esitetyn mukaisesti. Liite: asumisen kaavoitus. Alustavia seurantakohteita: Väestö- ja työpaikkamäärien kehitys keskuksissa. Toimialojen ja työpaikkojen sijainti ja muutokset Maankäytön suunnittelu keskuksissa ja joukkoliikennevyöhykkeillä Asemakaavoissa asumiselle kaavoitettu määrä eri vyöhykkeillä, ml. raitiotien vyöhykkeellä Valmistuneiden asuntojen sijoittuminen eri vyöhykkeille Kulkumuotojakauma vyöhykkeittäin (liikennetutkimus 2016) Kunnallistekniikka-avustukset yhdyskuntarakenteen täydentämisessä: kohteet, avustussummat 12. Asemanseutuja vahvistetaan asumisen, liikkumisen ja palveluiden keskittyminä. Tampereen asemakeskuksen yleissuunnitelma valmistuu ja sen toteutuksesta sovitaan yhteistyössä valtion ja Tampereen kaupungin kesken. Lempäälän ja Nokian keskustoja sekä Tampereen Tesomaa vahvistetaan asemanseutuina asemakaavoin ja rakennushankkein. Alustavia seurantakohteita: Tampereen asemakeskuksen edistyminen Lempäälän ja Nokian keskustojen asemakaavoituksen edistyminen Tesoman asemakaavoituksen ja seisakesuunnittelun edistyminen 13. Autojen ja pyörien liityntäpysäköintiä lisätään. Kunnat ja valtio sopivat liityntäpysäköinnin toteutuskustannusten jakoperiaatteista. Alustavia seurantakohteita: Liityntäpysäköintipaikkojen toteutuksen periaatteet

82 Liityntäpysäköintialueiden ja -paikkojen määrä Liityntäpysäköinnin käyttäjämäärät (selvitettävä saadaanko jostain) 14. Osapuolet selvittävät yhteistyönä, miten sekä Tampereen tavaraliikenteen ratapihaa rataverkon merkittävänä solmupisteenä että alueeseen kytkeytyvää maankäyttöä (ottaen huomioon mahdolliset vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät) voidaan kehittää yhteiskunnan kokonaisedun kannalta parhaalla tavalla. Alustavia seurantakohteita: Selvitystyön eteneminen 15. Kaupunkiseudulle laaditaan viherrakenteen yleissuunnitelma, joka kattaa virkistysalue- ja ekologiset verkostot. Yleissuunnitelman tarkoituksena on selkeyttää luonnonsuojelulain poikkeamispäätösten käsittelyä alueilla, missä poikkeamilla on merkitystä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, täydennysrakentamisen tai toimivan liikennejärjestelmän näkökulmasta. Luonnonsuojelulain mukaisten poikkeamisedellytysten täyttyessä tullaan pilotoimaan kompensaatiomenettelyjä, joilla voidaan turvata priorisoituja luonnonarvoja muuttuvassa ympäristössä. Alustavia seurantakohteita: Viherrakenteen yleissuunnitelman laadinnan edistyminen

83 5.3. SUJUVA ARKI Monipuolinen asuntotuotanto ja asunnottomuuden ennaltaehkäisy Tavoite: Kunnat varmistavat asuntotuotantotavoitteiden toteutumisen asemakaavoituksella ja tontinluovutuksella. Kokonaisasuntotuotantotavoite on keskimäärin asuntoa vuodessa. Siitä asumiskustannuksiltaan kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuus on 25 %, sisältäen sekä ARA-rahoituksella toteutettavan että kuntien oman, ARA-vuokratasoa vastaavan, vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon. Tuotantotavoitteet jakautuvat yhteisvastuullisesti liitetaulukon mukaisesti (% ja abs.-määrät/tontit). Asunnottomuutta ehkäistään valtion ja kuntien yhteisin toimenpitein. 16. Kunnat edistävät asuntotuotannon ja asuinympäristöjen monipuolisuutta kehittämällä kaavoitusta ja tontinluovutusta kumppanuuksin, kokeiluin ja kilpailuin sekä vahvistamalla rakentamisen laadunohjausta. Alustavia seurantakohteita: Valmistuneet asunnot kaupunkiseudulla ja kunnittain Kaavoituksen ja tontinluovutuksen kehittäminen, esimerkkejä Luovutuskelpoiset tontit (AP kpl, AR k-m2, AK k-m2) 17. Kunnat asemakaavoittavat ja luovuttavat tavoitetta vastaavasti tontit useille eri toimijoille ARA-tonttihinnalla. Kunnat luovat asemakaavoituksellaan ja tontinluovutuksellaan edellytyksiä myös vapaarahoitteiselle vuokra-asuntotuotannolle. Alustavia seurantakohteita: ARA-tuotannon varmistaminen kuntien tontinluovutuksessa, tonttitarjonnan riittävyys Valmistuneet asunnot hallintamuodoittain 18. Valtio vaikuttaa omistajaohjauksessaan siihen, että valtion tarpeista vapautuvat, asuntorakentamiseen soveltuvat alueet luovutetaan kohtuuhintaisesti ensisijaisesti kunnille valtion kiinteistöstrategian mukaisia periaatteita noudattaen. Alustavia seurantakohteita: Valtion kohtuuhintaan kunnille luovuttamat alueet ja niiden suunniteltu maankäyttö 19. Käynnistettävällä välivuokrauksella hankitaan olemassa olevasta asuntokannasta kiireellisimmässä asunnon tarpeessa oleville vuokra-asuntoja, jotka täydentävät ARA-asuntojen tarjontaa. Menettelyssä yksityinen vuokranantaja saa vuokran välivuokraajataholta, joka perii vuokran vuokralaiselta. Välivuokraustoimintaa hoitava taho voi olla esimerkiksi kuntaomisteinen vuokra-asuntoyhteisö. Tampereen kaupunkiseutu varautuu liittymään mukaan Helsingin seudulla käynnistettävään vastaavanlaiseen toimintaan. Alustavia seurantakohteita: Välivuokrausmenettelyn eteneminen kunnissa/seudullisesti Valtion osallistuminen välivuokrauksen kustannuksiin

84 20. Tampereen kaupunki ja valtio laativat asunnottomuuden ennaltaehkäisyä koskevan sopimuksen, jossa käsitellään myös maahanmuuttajien asumista. Alustavia seurantakohteita: Sopimuksen valmistelun ja toteutuksen eteneminen Palvelujen saavutettavuus Tavoite: Palvelujen saavutettavuutta parannetaan niiden kokoamisella keskustoihin, aluekeskuksiin ja lähipalvelukeskuksiin sekä kehittämällä joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kaupallisten ja julkisten palvelujen käytössä. Palveluverkkotyössä huomioidaan digitaaliset liikkumispalvelut ja matkaketjut sekä sähköinen asiointi. 21. Sopijaosapuolet kehittävät keskustojen ja keskusten kävely- ja pyöräilyolosuhteita ja jatkavat pyöräilyn seudullisten pääreittien laadun parantamista. Alustavia seurantakohteita: Kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrät Kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman 2030 kärkitoimenpiteiden eteneminen 22. Kunnat sopivat pysäköintiä koskevista seudullisista periaatteista. Periaatteiden muodostamisessa huomioidaan pysäköinnin erilaiset tarpeet yhdyskuntarakenteen eri vyöhykkeillä sekä pysäköintiperiaatteiden vaikutukset liikkumisvalintoihin ja täydennysrakentamiseen. Pyöräpysäköintiä edistetään sisällyttämällä pysäköintinormi kuntien rakennusjärjestyksiin. Alustavia seurantakohteita: Seudullisten pysäköintiperiaatteiden muodostaminen Pyöräpysäköintinormin sisällyttäminen kuntien rakennusjärjestyksiin 23. Sopijaosapuolet edistävät uusien käyttövoimien käyttöönottoa liikenteessä. Alustavia seurantakohteita: Sähköautojen julkisten latauspisteiden määrä Sähköbussien määrä kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 24. Digitalisaation ja kokeilujen avulla parannetaan liikkumispalveluita mm. hyödyntämällä monipuolisesti yhteiskunnan korvaamia kuljetuksia, edistämällä sähköpyörien, yhteiskäyttöautojen ja muiden yhteisöllisten ratkaisujen käyttöä sekä kehittämällä palvelut pyörille -kokeiluja ja sähköisiä asiointipalveluja. Alustavia seurantakohteita: Pirkanmaan henkilökuljetuksia koskevan toimintamallin (PIHKA) pilotointi ja mahdolliset innovatiiviset hankinnat Työpäivän aikaisten kutsupohjaisten liikkumispalveluiden kehittäminen Kuntien sähköisten asiointipalvelujen kehittyminen 25. Kaupunkiseudulla toteutetaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä edistäviä toimia. Sopijaosapuolet edistävät yhteiskäyttöisen tunnistepohjaisen lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönottoa. Alustavia seurantakohteita: Kaupunkiseudun joukkoliikenteen matkustajamäärän kehitys Kaupunkiseudun joukkoliikennetuen kehitys Yhteiskäyttöisen lippu- ja maksujärjestelmän kehittyminen

85 VR+seutulipun käyttäjämäärät Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn parantamisen toimenpiteet 26. Valtio mahdollistaa lähijunaliikenteen kokeiluja Lempäälän ja Nokian suunnilla. Oriveden suunnan joukkoliikenneratkaisu tarkastellaan kaupunkiseudun ja liikenneviraston yhteisen suunnitelman ( ) tulosten pohjalta. Ratkaisussa huomioidaan raideliikenne, vt 9 kehittämistarpeet ja mahdollisuudet sekä liikkumisen kehittyvät palvelut. Alustavia seurantakohteita: Junatarjonta Tampereen kaupunkiseudulla Junamatkojen määrä Tampereen kaupunkiseudulla Oriveden joukkoliikennepalvelujen kehitys 27. Joukkoliikenteestä vastaavien viranomaisten roolit ja toimivalta-alueet selvitetään. Alustavia seurantakohteita: Selvitystyön eteneminen

86 6. SOPIMUKSEN TOTEUTUMINEN Seuranta perustuu sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta kuvaaviin mittareihin. Alustavat seurantakohteet on esitetty toimenpiteiden yhteydessä luvussa 5. Seurantatiedot koostetaan vuosittain julkaistavaksi raportiksi. Ympäristöministeriö voi tarvittaessa kutsua koolle osapuolten välisen seurantakokouksen. Tämä sopimus tulee voimaan sopimusosapuolten allekirjoitettua sopimuksen. Sopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun. Tavoitteena on vuonna 2019 valmistella uusi sopimus seuraavalle kaudelle. Valtio-osapuolen sitoutuminen sopimukseen määritellään keväällä 2016 valtioneuvoston periaatepäätöksellä, jossa linjataan valtion tahtotila ja tuki eri sopimusmuodoille julkisen talouden suunnitelman ja talousarvion puitteissa. Valtion rahoitustoimenpiteet edellyttävät eduskunnan päätöstä. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ottavat huomioon talousarvioissaan ja yhdyskuntarakenteen hankekokonaisuuden pohjalta laadittavissa toteutusohjelmissa tässä sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisen. Sopimuksen mukaisia toimenpiteitä edistetään vuosittaisissa tulosneuvotteluissa Liikenneviraston sekä Pirkanmaan ELYkeskuksen kanssa. Sopimusosapuolet edistävät sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Valtion omien infrahankkeiden toteuttaminen ja tuki kuntien infrastruktuurihankkeille kytketään kuntien asuntorakentamisen ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittämiseen.

87 7. ALLEKIRJOITUKSET Helsingissä xx. päivänä toukokuuta 2016 Liikenne- ja viestintäministeriö Ympäristöministeriö Anne Berner liikenne- ja viestintäministeri Työ- ja elinkeinoministeriö Kimmo Tiilikainen maatalous- ja ympäristöministeri Liikennevirasto Olli Rehn elinkeinoministeri Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Antti Vehviläinen pääjohtaja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hannu Rossilahti ylijohtaja Kangasalan kunta Leena Vestala ylijohtaja Lempäälän kunta Oskari Auvinen kunnanjohtaja Nokian kaupunki Heidi Rämö kunnanjohtaja Oriveden kaupunki Eero Väätäinen kaupunginjohtaja Pirkkalan kunta Juha Kuusisto kaupunginjohtaja Tampereen kaupunki Helena Rissanen pormestari Anna-Kaisa Ikonen pormestari Vesilahden kunta Ylöjärven kaupunki Erkki Paloniemi kunnanjohtaja Jarkko Sorvanto kaupunginjohtaja

88 LIITE 1: MAL-HANKKEET LIIKENNEINFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMISEKSI MAL-hankkeiden ohjelmointi Valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudulle rahoitusta pieniin kustannustehokkaisiin liikennehankkeisiin (ns. MAL-raha) sopimuskaudella yhteensä 5 milj. euroa ja edellyttää kuntien käyttävän vastaavan summan toimenpiteisiin. Sopimuskauden alussa valtion rahoitus on kohdennettava valtion liikenneverkolle. Valtio selvittää mahdollisuuksia kohdistaa MALhankerahoitusta kuntien katuverkolle. MAL-hankkeet ohjelmoidaan sopijaosapuolten yhteistyönä osana kaupunkiseudun jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnittelua. Työhön osallistuvat kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöryhmä (kuntien, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton, liikenneviraston ja LVM:n edustajat), maankäytön- ja asumisen työryhmä, kävelyn ja pyöräilyn kehittämisryhmä sekä joukkoliikennetyöryhmä. Sopimuksen allekirjoitusvaiheessa on sovittu sopimuskauden alussa käynnistyvistä hankkeista (taulukko 1). Taulukko täydentyy sopimuskauden kuluessa. MAL-hankkeita koskevia toimenpiteitä ja niiden rahoitusta tarkastellaan vuosittain. Valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudulle lisäksi joukkoliikennetukea 8,2 miljoonaa euroa joukkoliikenteen hankintaan sekä edistämään joukkoliikenteen lippu-, maksu- ja informaatiojärjestelmien yhteensopivuutta ja uudistamista sekä digitaalisten liikkumispalvelujen syntymistä. MAL-hankkeiden kriteerit MAL-hankkeiden valinnassa on käytetty seuraavia kriteereitä: 1. Hankkeen tulee toteuttaa Rakennesuunnitelmaa 2040 ja liittyä MAL-sopimuksessa esitettyyn tavoitteeseen tai toimenpiteeseen. 2. Hankkeen tulee edistää liikkumistapojen muutosta sekä kävelyn, pyöräilyn tai joukkoliikenteen käyttöä. 3. Hankkeen tulee tukea maankäytön kehittymistä luomalla edellytyksiä sujuvalle ja turvalliselle liikkumiselle.

89 MAL-hankkeet Taulukko 1. MAL-hankkeet tilanne Sopimuskohta Tavoite/teema Hankekuvaus Toteutusvuosi Kustannusarvio 6 Alueen kehittäminen Pirkkala, Tampere: Naistenmatkantien, Nuolialantien ja Ilmailunkadun liikennejärjestelyt 12 Aseman seutujen Tampere: Tesoman aseman suunnittelu ja rakentaminen kehittäminen 13 Liityntäpysäköinti Pyörien liityntäpysäköintikokonaisuus, suunnittelu ja toteutus 13 Liityntäpysäköinti Autojen liityntäpysäköintikokonaisuus, suunnittelu ja toteutus 2 korissa: sopimukset kauppojen kanssa, rakentamiskohteet 13 Liityntäpysäköinti Ylöjärvi: Matkatien liityntäpysäköinti (auto + pyörä) Uusien käyttövoimien Sähköautojen latauspisteverkoston suunnittelu ja edistäminen latauspisteiden toteutus liityntäpysäköintien yhteyteen 23 Uusien käyttövoimien Sähköpolkupyörien lataaminen edistäminen 21 Kävelyn ja pyöräilyn Lempäälä, Tampere: Tampere-Lempäälä pyöräilyn edistäminen seudullisen pääreitin laadun parantaminen 21 Kävelyn ja pyöräilyn Nokia, Tampere: Tampere-Nokia pyöräilyn seudullisen edistäminen pääreitin laadun parantaminen 21 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Ylöjärvi, Tampere: Tampere-Ylöjärvi pyöräilyn seudullisen pääreitin laadun parantaminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Kangasala: Tampere-Kangasala pyöräilyn seudullisen pääreitin laadun parantamisen jatkaminen (Vatialan kohta) Tampere: Pyörätie Santalahti-Lielahti (2 km) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen 21 Kävelyn ja pyöräilyn Pyöräilyn infopylväät kuntakeskuksiin edistäminen 25 Joukkoliikenteen Tampere: Solmupysäkkien kohdemäärittely, RS ja edistäminen toteutus 25 Joukkoliikenteen Tampere, Kangasala: Ruutanantielle (mt 3400) edistäminen 2 pysäkkiparia Tarastejärvelle 25 Joukkoliikenteen Tampere: Hatanpään valtatien joukkoliikennekaista: edistäminen YS, RS ja toteutus. 25 Joukkoliikenteen Orivesi: Kiertoliittymä vt 9 rampin ja kt 66 liittymään, edistäminen linja-autopysäkit ja liityntäpysäköinti 25 Joukkoliikenteen Lempäälä: Tampereentien (mt 3003) Hakkarin edistäminen kohdan pysäkki- ja suojatiejärjestelyt Alueen kehittäminen Orivesi: Kiertoliitymä kt 58 ja Opintien liittymään Turvallisuuden parantaminen Nokia: Jkpp-alikulku vt:lle 12 Viholan kohdalle Turvallisuuden parantaminen Vesilahti: Tievalaistus välillä Lempäälä-Vesilahti (3 km) Kategorian 1 alustava kustannusarvio on yhteensä 9,4 M. Kustannuksista kohdentuu alustavasti 4,3 M valtiolle ja 5,1 M kunnille. Kustannusarvioiden ja toteutusratkaisujen täsmennyttyä hankelistaa voidaan täydentää kategorioihin 2 ja 3 esitetyistä hankkeista. Alustavia seurantakohteita: MAL-hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen eteneminen ja kustannukset

90 LIITE 2: ASUNTOTUOTANTOTAVOITTEET Sopimuskaudella valmistuvat asunnot Asuntoja kpl/v Asuntoja kpl yhteensä Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutu yht Sopimuskaudella valmistuvien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tavoiteosuudet (ARArahoituksella toteutettavat ja kuntien kohtuuhintainen tuotanto) Osuus kokonaistuotannosta, % Asuntoja kpl/v Asuntoja kpl yhteensä Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutu

91 Taulukko: Asemakaavavaranto ja sopimuskaudella valmistuvat asemakaavat, asumisen k-m² Kunta Yhdyskuntarakennetta täydentävät alueet (ykrtaajaman sisällä), asemakaavojen asumisen kem2 Varanto 12/2015 Arvio kem2 jaksolla josta Hervanta-keskustaraitiotieväylän vaikutusalueella (800m), as.kaavatason kem (mitattu raitiotielinjasta) Varanto 12/2015 Arvio kem2 jaksolla josta keskusta- Yhdyskuntarakennetta Lentävänniemi - raitiotieväylän laajentavat alueet (ykrtaajaman ulkopuolella olevat vaikutusalueella (800m), as.kaavatason kem alueet), asemakaavojen 2019 (mitattu raitiotielinjasta) asumisen kem2 Varanto 12/2015 Arvio kem2 jaksolla Varanto 12/2015 Arvio kem2 jaksolla Yhteensä Varanto 12/2015 Arvio kem2 jaksolla Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Kartta: Asumisen kaavoitus sopimuskaudella, merkittävimpien asemakaavojen sijainti ja k-m²

92

93

94 Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen toteutuminen MASTO-työryhmä

95 Tiivistelmä Kasvuun varautuminen: Kaupunkiseudun väestö kasvoi vuonna 2015 noin hengellä, mikä on hieman vähemmän kuin keskimäärin 2000-luvulla. Vuosina kasvua oli noin henkeä. Tampereen osuus kasvusta oli noin 65 prosenttia. Raakamaan hankinta oli aiesopimuskaudella aktiivista, mihin osaltaaan vaikutti maanmyynnin verovapaus vuoden 2014 aikana. Merkittävimmät kaupat olivat Lielahden tehdasalue ja Tampereen-Kangasalan raja-alueet. Uudella sopimuskaudella tulee kiinnittää huomiota Lempäälän suunnan raakamaatilanteeseen (ml. tulevaisuuden yritysalueet) sekä kaikissa kunnissa yhdyskuntarakenteen täydentämistä tukevaan strategiseen yleiskaavoitukseen, maanhankintaan ja -jalostamiseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja keskustojen kehittäminen: Asuntorakentaminen kohdistui pääosin yhdyskuntarakennetta täydentäville alueille. Kuitenkin eräiden laajentumisalueiden merkittävä osuus koko seudun asuntotuotannossa laski laadukkaan joukkoliikenteen vyöhykkeille rakentamisen osuutta etenkin vuonna Uudet alueet tulee kytkeä hyvätasoiseen joukkoliikenteeseen. Asumisen asemakaavoitus lisääntyi sopimuskauden aikana. Tehokkaiden kaavojen osuus oli suuri Tampereella, väljien kaavojen osuus suuri kehyskunnissa. Uudella sopimuskaudella tulee kiinnittää huomio erityisesti Lempäälän, Nokian ja Ylöjärven keskustakaavoitukseen ja raideliikenteen edellytysten varmistamiseen sekä keskitehokkaan asuntorakentamisen kaavoitukseen. Tampereella tulee uudellakin sopimuskaudella varmistaa asuntorakentamisen edellytykset raitiotien vyöhykkeellä. Keskustoissa oli vireillä ja valmistui merkittäviä suunnittelu-, kehitys- ja rakennushankkeita. Jatkossa tulee varmistaa, että kaavoitus jatkuu aktiivisena, ja että kaavat siirtyvät saumattomasti rakentamisvaiheeseen. Olennaista on keskustojen ja aluekeskusten maankäytön sekoittuneisuus, tasapainoinen väestönkasvu ja päivittäisten palvelujen pysyminen keskustoissa. Joukkoliikenteen palvelut Tampere-yhteyksineen on kriittinen tekijä kehyskuntien keskustojen kehitykselle. Asuntotuotannon monipuolistaminen: Vuosina valmistui noin asuntoa, 81 prosenttia tavoitteesta. Kerrostaloasuntoja valmistui tavoitteita enemmän, rivi- ja pientaloja selvästi vähemmän. ARA-vuokra-asuntoja valmistui selvästi tavoitteita vähemmän, kun taas vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja enemmän. Tuotannossa on suuria kunnittaisia ja vuosittaisia vaihteluita. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kaavoituksella ja tontinluovutuksella varmistetaan monipuolisen asuntotuotannon edellytykset. Elinkeinoelämä kasvun tukeminen ja liikkumisen tapojen uudistaminen: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin remontti valmistui maaliskuussa Tampereen AiRRportkonseptin kehittäminen nimettiin yhdeksi LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi. Kuntien yhteinen lentoliikenteen kehittämishanke on käynnistynyt ja jatkuu vuoteen Seudun sisäisen liikkumisen tavat ovat hitaasti uusiutumassa. Kaupunkiseudun ydinalueella pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat hieman kasvaneet kun taas henkilöautoilun määrä on hieman vähentynyt sopimuskaudella. Maanteillä autoilun määrä on jatkanut vahvaa kasvuaan. Seudullisen raideliikenteen kokonaisratkaisu sisältyy Rakennesuunnitelmaan 2040 ja maakuntakaavan 2040 ehdotukseen. Tampereen raitiotiestä valmistui yleissuunnitelma 2014, minkä jälkeen on valmisteltu toteutusta ja solmittu kaupungin ja valtion välinen aiesopimus raitiotien toteutuksesta. MAL-aiesopimuksen ja erillisten kehittämisohjelmien mukaiset toimenpiteet ovat edenneet sovitulla tavalla. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on edistetty rakentamishankkeiden ja joukkoliikenneuudistuksen lisäksi useilla pienillä toimilla liikkumisen ohjauksesta älyliikenteen sovelluksiin mm. MAL-rahoituksen turvin. 2

96 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 Johdanto 2 Väestön kasvuun varautuminen 2.1 Maankäyttöyhteistyön sitovuus 2.2 Raakamaa- ja kaavavarannot 3 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 3.1 Asunnot, palvelut ja työpaikat joukkoliikenteen laatukäytävien läheisyyteen 3.2 Raja-alueiden suunnitteluyhteistyö 3.3 Tonttitarjonta ja rakentamisen ohjaus 3.4 Valtion kiinteistöstrategian toteutuminen 3.5 Energiatehokas yhdyskuntarakenne 3.6 Paikkatiedon kehittäminen 4 Keskustojen kehittäminen 4.1 Asunnot, palvelut ja työpaikat kunta- ja aluekeskuksiin 4.2 Tampereen rautatieaseman alueen kehittäminen 5 Asuntotuotannon monipuolistaminen 5.1 Asuntotuotannon yhteisvastuullisuus ja kohtuuhintaisuus 5.2 Asuntoalueiden infra-avustukset 5.3 Erityisryhmien asumispalveluiden kehittäminen 5.4 Asuinalueohjelman toteutuminen 5.5 Asumisen energiatehokkuuden parantaminen 6 Elinkeinoelämän kasvun tukeminen 6.1 Tampere-Pirkkalan lentoaseman alueen kehittäminen 7 Liikkumisen tapojen uudistaminen 7.1 Liikkumisen ohjauksen kehittäminen 7.2 MAL-hankkeiden toteutuminen 7.3 Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman 2030 toteuttaminen 7.4 Joukkoliikenteen edistäminen 7.5 Kaupunkiraitiotien toteutus 7.6 Lähijunaliikenteen kehittämisohjelman toteuttaminen 7.7 Etelän suunnan lisäraiteiden ja seisakkeiden toteuttaminen 7.8 Älyliikenteen keinojen hyödyntäminen 7.9 Väyläinvestointien edistäminen uuden liikennepolitiikan hengessä 8 Palveluverkon yhtenäinen tarkastelu 8.1 Seudullinen palveluverkko Liitteet 3

97 1 Johdanto Tampereen kaupunkiseudun kunnat, eli Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi sekä ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ja Pirkanmaan ELY-keskus allekirjoittivat maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen vuosille (MAL2). Sopimus oli jatkoa vuosia (MAL1) koskeneelle aiesopimukselle. MAL2-aiesopimuksen tavoitteena oli syventää maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun ja toteutuksen yhteistyötä seudun kuntien kesken. Sopimus oli paitsi kaupunkiseudun kuntien keskinäinen sitoumus vastuunkannosta yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi myös osoitus kuntien ja valtio-osapuolen yhteyden vahvistumisesta. Valtio-osapuoli tukee seudun yhteisiä tavoitteita erilaisin ohjaavin ja taloudellisin tukitoimenpitein sekä investoinnein erikseen sovittujen valtakunnallisten periaatteiden ja ohjelmien mukaisesti. Aiesopimuksen lähtökohtina olivat MAL1-aiesopimus, kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 sekä hallituksen kaupunkipolitiikkakokonaisuus. MAL1:n toteutumisen arviointi osoitti, että sekä valtio että kaupunkiseutu toteuttivat sopimuskaudella monipuolisesti aiesopimukseen kirjattuja toimenpiteitä. Samassa yhteydessä todettiin kuitenkin, että toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi vaatii pidempää seurantaa. Kuntien vahva panostus näkyi erityisesti joukkoliikenteen edellytysten parantamisessa. Maapoliittisten toimien myötä oli odotettavissa yhdyskuntarakenteen eheytymistä pitkällä aikavälillä. Huomion kiinnittäminen kaavavarantoihin ja tonttitarjontaan sekä lievealueiden rakentamisen ohjaamiseen nähtiin tulevaa kehitystä ajatellen tärkeäksi. Asuntotuotannossa saavutettiin asetetut tavoitteet yleisellä tasolla. MAL1-aiesopimuksen toteutumisen arvioinnissa nähtiin lisäksi, että seuraava aiesopimus tuli ulottaa hallituskauden loppuun, eli vuodelle Aiesopimuksen toteutumisen kannalta nähtiin tarkoituksenmukaiseksi, että sopimukseen kirjattavat hankkeet sisältyivät valtakunnallisiin politiikkaohjelmiin, kuten liikennepoliittiseen selontekoon ja asuinalueiden kehittämisohjelmaan. Edelleen MAL1-aiesopimuksen toteutumisen arvioinnissa todettiin, että seurantaan ja sen hyödyntämiseen päätöksenteossa tuli panostaa enemmän. Valtio asetti aiesopimukselle seurantaryhmän kokoamaan seurantatiedot ja valmistelemaan seurantaraportin seurantakokousta varten. Seurattavia asioita olivat aiesopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden edistyminen ja niiden vaikuttavuus. Seurantaryhmään nimettiin rakennusneuvos Matti Vatilo (YM, pj.), suunnittelujohtaja Taru Hurme (Tampere), asuntojohtaja Auli Heinävä (Tampere), joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita (Tampere), kunnanjohtaja Olli Viitasaari (Lempäälä), kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen (Kangasala), seutujohtaja Päivi Nurminen (Tampereen kaupunkiseutu), seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki (Tampereen kaupunkiseutu), yli-insinööri Kaisa Mäkelä (YM), neuvotteleva virkamies Katariina Myllärniemi (LVM), johtaja Kari Salmi (ARA), yksikön päällikkö Jarmo Joutsensaari (Liikennevirasto), yliarkkitehti Leena Strandén (Pirkanmaan ELY-keskus), liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin (Pirkanmaan ELY-keskus). Tässä raportissa kuvataan aiesopimukseen kirjattujen toimenpiteiden edistymistä ja toteutumista vuodelta 2015 ja kaudelta Raportti on jatkoa vuosista 2013 ja 2014 laadituille seurantaraporteille. Raportti käsitellään seudun elimissä, kunnissa sekä sopimusosapuolten yhteisessä kokouksessa keväällä

98 2 Väestön kasvuun varautuminen Vuonna 2015 kaupunkiseudun väestö kasvoi hengellä (0,9 %), mikä oli hieman vähemmän kuin 2013 ja Noin 63 prosenttia kasvusta kohdistui Tampereelle. Vuosien kasvu oli yhteensä noin henkeä, Tampereen osuus oli noin 65 prosenttia. Keskuskaupungin kasvu lisää kaupunkimaisen asuntotuotannon kysyntää ja kaupungin sisäisiä matkoja. Se vaikuttaa positiivisesti yhdyskuntarakenteen eheytymiseen, mikäli kasvu ohjataan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverkkoon. Työttömys oli koko aiesopimuskauden erittäin korkea. Raakamaan aktiivista hankintaa sopimuskaudella edesauttoi maan myyntiin osoitettu verovapaus vuoden 2014 loppupuolella. Vuonna 2015 hankinta oli selvästi vähäisempää, mutta koko kaudella hyvällä tasolla. Kaikkiaan kunnat hankkivat aiesopimuskaudella raakamaata (osittain vesialuetta) yli ha. Raakamaavaranto kokonaisuudessaan vaihtelee kunnittain: osassa kuntia sitä on laajoina yhtenäisinä alueina, toisissa pirstaleisina. Varantoa tulee vahvistaa pääkasvusuunnassa etelässä. Jatkossa tulee seurata myös maanhankintaa rakenteen sisällä, koska täydennysrakentamisen merkitys kasvaa suhteessa yhdyskuntarakenteen laajentamiseen. Seudun maapolitiikka päivitetään kesään 2016 mennessä. Kaavavaranto vastaa hyvin tavoitteita. Seudun kehityksen kannalta keskeinen yleiskaavoitus tulee pitää ajantasalla valmistuvan maakuntakaavan ja seudun rakennesuunnitelman mukaisesti. Rakennesuunnitelma 2040 valmistui vuonna Se on kaupunkiseudun kuntien hyväksymä strateginen suunnitelma seudun elinvoimaisesta yhdyskuntarakenteesta, maankäytön painopisteitä, kestävästä liikkumisesta, monipuolisesta asuntotuotannosta ja palveluverkosta. Rakennesuunnitelma tuki maakuntakaavan valmistelua ja välitti kaupunkiseudun tarpeet oikeusvaikutteiseen kaavoitukseen. Rakennesuunnitelman toteuttamisen eteneminen varmistetaan mm. kuntien maankäyttö- ja investointiohjelmilla. Perustietoa kaupunkiseudusta. Lähde: Tilastokeskus ja Pirkanmaan ELY-keskus. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Väestö Kasvu % ,4 % 1,4 % 1,0 % -1,8 % 1,2 % 0,9 % -0,1 % 1,5 % 0,9 % kasvu% ,4 % 38,0 % 23,3 % 5,9 % 48,5 % 15,2 % 31,2 % 29,4 % 19,8 % kasvu% keskimäärin/v. absoluuttinen kasvu absoluuttinen kasvu keskimäärin/v. Työttömyys % Kaupunkiseutu Työpaikkaomavaraisuus ,3 % 2,5 % 1,6 % 0,4 % 3,2 % 1,0 % 2,1 % 2,0 % 1,3 % ,2 % 12,9 % 15,9 % 15,3 % 12,2 % 18,9 % 12,4 % 14,0 % 16,9 % 64,3 % 70,0 % 79,4 % 78,0 % 66,7 % 123,5 % 44,4 % 68,3 % Tulovero% ,00 20,50 19,75 22,25 20,00 19,75 21,50 20,50 Huoltosuhde ,25 1,24 1,32 1,59 1,17 1,26 1,31 1,26 1,27 5

99 Kaupunkiseudulla oli noin asukasta luvulla seutu on kasvanut noin hengellä. Vuonna 2015 väestö kasvoi 0,9 %, eli noin hengellä, aiesopimuskaudella kokonaisuudessaan noin hengellä. Suhteellisesti voimakkainta kasvu oli Lempäälässä. Keskuskaupunki Tampereen kasvu jatkui 2000-luvun keskiarvoa suurempana, ollen 63 % kaupunkiseudun kokonaiskasvusta vuonna Kaudella Tampereen osuus kasvusta oli lähes 65 prosenttia. Työttömyys pysyi koko aiesopimuskauden korkeana. Korkein työttömyys vuoden 2015 lopussa oli Tampereella (18,9%), alhaisin Pirkkalassa (12,2%). Kuntien investointien työllistävillä vaikutuksilla on tulevina vuosina suuri merkitys, kuten myös muilla elinkeinoelämän edellytysten parantamisilla. 2.1 Maankäyttöyhteistyön sitovuus Toimenpiteet: Rakennesuunnitelman uudistaminen Rakennesuunnitelman seudullisen toteutusohjelman laadinta Yleiskaavojen laadinta Asemakaavojen laadinta Seurantakohteet: Seudullisen suunnittelun eteneminen ja seudullisen toteuttamisohjelman laatiminen Seudullisen raideliikenneratkaisun valmistelu Kuntakohtaisten toteuttamisohjelmien laatiminen ja toteuttaminen Kuntien yleiskaavatyön eteneminen Toteutus: Seutuhallitus hyväksyi uudistetun Rakennesuunnitelman 2040 joulukuussa Se korvasi vuonna 2010 hyväksytyn ja vuoteen 2030 tähdänneen suunnitelman. Rakennesuunnitelmassa 2040 vahvistettiin tavoitekokonaisuutta, joukkoliikenteen ja maankäytön yhteensovittamista, palveluverkkoa sekä asuntopoliittisia tavoitteita ja toteutuskeinoja. Vaikuttavuutta ja sitovuutta lisättiin toteutusohjelmalla, joka täsmentää alueiden ja liikenneratkaisujen rakentamisvaiheet vuosikymmenittäin vuoteen Vaikuttavuuden kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdään toteutuksen alkuvuosina yhdyskuntarakennetta tiivistävillä toimilla. Keskeiset ratkaisut esitetään asiakirjoin ja kartoin Rakennesuunnitelman sivustolla Rakennesuunnitelma toteuttaa kaikkia MAL-aiesopimuksen strategisia painopisteitä. Rakennesuunnitelma pohjautuu raideliikenteen ratkaisuun, jossa on esitetty lähijunan kehittämisvaiheet välille Lempäälä-Tampere-Nokia ja taajamajuna välille Tampere-Orivesi sekä raitiotien kehittämisvaiheet Tampereella sekä Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suunnilla. Rakennesuunnitelmassa osoitettiin ja mitoitettiin asumisen painopistealueet sekä asuntotuotanto raideliikenteen ja bussiliikenteen vaikutuspiirissä. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannosta tehtiin uusi, kuntien yhteisvastuullisuutta vahvistava, linjaus. 6

100 Kuva 1. Rakennesuunnitelma Ote Rakennesuunnitelman 2040 toteutusohjelmasta: raitiotiehen tukeutuvat alueet. Rakennesuunnitelmaan sisällytettiin myös palveluverkon suunnittelun seudulliset periaatteet, joiden mukaan palveluverkon ytimen muodostavat seutukeskus Tampere, 13 alueellista keskusta ja 12 lähipalvelukeskusta kokonaisuutena, jossa on huomioitu saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen ja pyörällä sekä keskusten väestönkasvu. Raideliikenteellä on suuri merkitys palvelujen seudullisessa verkottamisessa. Samanaikaisesti rakennesuunnitelman uudistamisen kanssa Pirkanmaan liitto valmisteli uuden kokonaismaakuntakaavan luonnosta. Prosessit sovitettiin tarkoituksenmukaisella tavalla yhteen ja keskeisiä sisältökysymyksiä, mm. keskusverkkoa ja isoja infrastruktuurihankkeita, tarkasteltiin yhdessä. Rakennesuunnitelma on kaupunkiseudun kuntien yhteinen, maakuntakaavan valmisteluun välittämä, esitys yhdyskuntarakenteen kehittämisestä ja elinvoiman vahvistamisesta alueella. Maakuntakaavaehdotus valmistui keväällä Rakennesuunnitelmaa toteutetaan ensisijaisesti kuntien kaavoina, osa-alueiden kehityshankkeina, liikenteen toimenpiteinä, kunnallistekniikan toteuttamisena ja kuntien palveluverkon 7

101 kehittämisenä. Olennaista on ennakointi maapolitiikalla ja kaavoituksella sekä toteutuksen käynnistäminen merkittävässä määrin yhdyskuntarakennetta eheyttävin toimin. Vuonna 2015 aloitettiin kuntien maankäyttö- ja investointiohjelmien (1-3 vuotta) läpikäynti, jolla varmistetaan rakennesuunnitelman toteutuksen eteneminen. Vuonna 2016 päivitetään seudullinen maapolitiikka tukemaan rakennesuunnitelman toteuttamista. Ajantasaisten merkittävien yleiskaavojen tilanne näkyy kuvassa 2. Vireillä on useita kaavoja sekä ydintaajamassa että reuna-alueilla. Pirkkalan taajamaosayleiskaava sai lainvoiman helmikuussa 2016, Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa tammikuussa 2016 ja Tampereen kantakaupungin yleiskaava on siirtynyt tavoitevaiheesta luonnoksen laatimiseen. Kangasala on käynnistämässä strategista, koko kunnan kattavaa, yleiskaavoitusta luvulla voimaan tulleita yleiskaavoja on keskustasta, Suoramasta, Vatialasta ja Lamminrahkasta. Lempäälän keskustan yleiskaava on vuodelta 2013, Kuokkala-Hakkari-Herralan osayleiskaava hyväksyttiin 2014, mutta se ei ole vielä lainvoimainen. Marjamäen yleiskaava on vuodelta 2007, ja parhaillaan on vireillä kyseisen kaavan muutosprosessi. Nokian osalta keskeisimmät yleiskaavat ovat keskustaajaman osayleiskaava (2005), keskustan osayleiskaava (2012) ja Harjuniityn osayleiskaava (2012). Vesilahdessa on kirkonkylän osayleiskaava (2009), vireillä on Koskenkylän osayleiskaava. Ylöjärven kaupungin ydinkeskustaan Kirkonseudun, Soppeenmäen ja Elovainion alueen osille on valmisteilla osayleiskaavan muutos. Orivedellä ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kuntien yleiskaavat eivät kata vielä maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman mukaista seudullista maankäytön kokonaisratkaisua. Strategisten yleiskaavojen ajantasaisuudesta tulee huolehtia niin, että ne kattavat Tampereen kaupunkiseudun kokonaisuutena sekä nykyisen yhdyskuntarakenteen että kasvuvyöhykkeiden osalta. Kuva 2. Ajantasaisten merkittävien yleiskaavojen sijoittuminen kaupunkiseudulla vuonna Vireillä olevista on huomioitu ne kaavat, jotka olivat edenneet vähintään OAS-vaiheeseen. 8

102 2.2 Raakamaa- ja kaavavarannot Toimenpiteet: Maapoliittisten periaatteiden päivittäminen Raakamaan hankinta Kaavoituksen tehostaminen: varantotavoitteiden toteuttaminen Seurantakohteet: Kuntien maapoliittisten periaatteiden ajantasaisuus Kuntien raakamaahankinnat ja kaavavaranto Toteutus: Raakamaavarannon osalta suurimpia yhtenäisiä alueita ovat Ylöjärven keskustan pohjoispuoli, Kolmenkulman seutu, läntinen Nokia, Pirkkalassa läntisen kehätien eteläpuoli, Tampereella Särkijärven pohjois- ja eteläpuoli, Rusko, Niihama sekä pohjoiset kohteet ja Kangasalla luoteisalueet. Sen sijaan Lempäälässä ei ole laajoja yhtenäisiä raakamaa-alueita. Tämä voi vaikeuttaa hallittua maankäyttöä kovassa kasvupaineessa. Kuva 3. Kuntien raakamaahankinnat (keltainen) ja muu kuntien raakamaavaranto (ruskea) suhteessa asemakaavoitettuun alueeseen (harmaa). Lähde: kunnat. Raakamaahankinnoissa näkyy suuri vuosittainen vaihtelu. Kaudella raakamaata on hankittu yli ha (sisältäen vesialuetta Lielahden edustalta). Erityisen runsasta raakamaan hankinta oli vuonna 2014, jolloin oli osan vuotta voimassa kiinteistön luovutuksen verovapaus. Merkittävimpiä yksittäisiä hankintoja aiesopimuskaudella olivat Lielahden teollisuusalue 9

103 Tampereella sekä Tampereen ja Kangasalan raja-alueet. Edellinen liittyy uuden Ojala-Lamminrahka -kokonaisuuden (lähipalvelukeskus) kaavoittamiseen ja jälkimmäinen raitiotiehen kytkettävän aluekeskuksen ja Hiedanrannan alueen toteuttamiseen. Kuntien raakamaahankinnat Lähde: kunnat. Raakamaahankinnat yhteensä m Yhteensä Kangasala // 253 ha Lempäälä // 113 ha Nokia // 92 ha Orivesi // 57 ha Pirkkala // 196 ha Tampere // 822 ha Vesilahti // 26 ha Ylöjärvi // 185 ha Yhteensä // ha Jatkossa kaupunkiseudulla seurataan myös kuntien maanhankintaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä. Pinta-alaltaan hankinnat voivat olla pieniä, mutta rakenteen sisällä olevilla alueilla on entistä suurempi merkitys kohdistettaessa kasvua sisäänpäin. Kuntien maapoliittisten ohjelmien ja välineiden tulee kohdistua riittävästi ja monipuolisesti rakenteen sisällä tarvittaviin toimiin. Seudulliset maapoliittiset periaatteet linjattiin rakennesuunnitelmassa Sen jälkeen kunnat ovat uudistaneet maapoliittisia ohjelmia tai periaatteita seuraavasti: Kangasala 2010, Orivesi 2015, Pirkkala 2012, Tampere 2012 ja 2014, Vesilahti Lempäälässä uudistetaan maapoliittiset linjaukset ohjelmaksi vuonna Nokialla käynnistetään maapoliittisen ohjelman (2005) päivittäminen seudullisen päivityksen valmistuttua Vuonna 2016 päivitetään seudun maapolitiikka tarkentamalla Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamisen maapoliittisia toimintatapoja. Maapolitiikka suunnataan yhdyskuntarakenteen täydentämisen, hallitun kasvun ja kilpailun edistämiseen. Rakennesuunnitelman toteuttamista tukeva seudun maapolitiikka on kuntien oman maapolitiikan tuki. Kaavavarantojen suhteen on tavoitteeksi asetettu, että yleiskaavavarantoa olisi noin 10 vuoden tarpeeseen ja asemakaavoja 3-4 vuoden tarpeeseen. Kuntien tilanne on kuvattu taulukossa 4 pientalo-, rivitalo- ja kerrostalokaavoihin jaettuna. Yleiskaavojen osalta varanto on kattava koko seudulla. Asemakaavojen osalta tilanne vaihtelee kunnittain ja talotyypeittäin jonkin verran. Samoin muutamassa kunnassa yksityisen maalla oleva asemakaavavaranto korostuu suhteessa kunnan maalla olevaan varantoon. Kaavavarannot Kaavavarannolla tarkoitetaan yleis- ja asemakaavojen eri käyttötarkoituksiin varattuja rakentamattomia alueita (myös muita kuin kunnan omistamia). Laskennassa on hyödynnetty kuntien keskimääräisiä asuntokokoja ja asuntokuntakokoja. Yhteneväisestä laskutavasta on sovittu Tampereen kaupunkiseudun kaavojen asunto- ja työpaikka-aluevarannot -työryhmässä: erillispientalot (AO) 175m², asuinpientalot ja rivitalot (AR) 95m² ja kerrostalot (AK) 80m². Laskelmien pohjana on käytetty lainvoimaisia 10

104 kaavoja. Kohde poistuu yleiskaavasta, kun asemakaava on hyväksytty, ja asemakaavavarannosta, kun rakennuslupa myönnetään. Lähde: kunnat. Yleiskaavavarantojen riittävyys, vuoden 2015 tilanne Kunta Kerros-m² / AO Vuosina / AO Kerros-m² / AR Vuosina / AR Kerros-m² / AK Vuosina / AK Kunta Yksit. Kunta Yksit. Kunta Yksit. Kunta Yksit. Kunta Yksit. Kunta Yksit. Kangasala ,7 6, ,6 18, ,7 20,4 Lempäälä ,5 3, Nokia* Orivesi** Pirkkala Tampere*** ,4 1, , ,4 4 Vesilahti sis.edel. sis.edel. sis.edel. sis.edel Ylöjärvi * Nokian AO-luvut sisältävät myös AR-varannon, koska pientaloalueita ei ole yleiskaavoissa jaoteltu AO/AR. ** Orivedellä ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. *** Alustavat tiedot. Asemakaavavarantojen riittävyys, vuoden 2015 tilanne Kunta Kerros-m2 / AO Vuosina / AO Kerros-m2 / AR Vuosina / AR Kerros-m2 / AK Vuosina / AK Kunta Yksit. Kunta Yksit. Kunta Yksit. Kunta Yksit. Kunta Yksit. Kunta Yksit. Kangasala , ,8 7, ,3 9 Lempäälä ,7 2, ,7 5, ,0 11,3 Nokia Orivesi Pirkkala ,7 2, ,1 4, Tampere* , ,8 2, ,6 6,3 Vesilahti Ylöjärvi * Alustavat tiedot. 3 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Vuonna 2015 valmistuneet asunnot sijoittuivat pääosin olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään. Aiesopimuskauden merkittävimmät rakennetta laajentavat kohteet ovat Vuores, Risso ja Harjuniitty. Määrällisesti suurimpia asuntorakentamisen alueita kaudella olivat Hervanta, Niemenranta, Vuores ja Härmälänranta. Pirkkalassa valmistui suhteellisesti eniten asuntoja olemassa olevan joukkoliikenteen piiriin. Asumisen asemakaavoitus lisääntyi ja tehostui aiesopimuskauden aikana. Kaavat sijoittuivat pääosin yhdyskuntarakenteen täydennysalueille, ml. Tampereen raitiotien vaikutusalueelle. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota asemakaavoitukseen erityisesti keskustoissa/asemanseuduilla Lempäälässä, Nokialla ja Ylöjärvellä. Raja-alueiden suunnitteluyhteistyön tärkeimpiä kohteita ovat Ojala-Lamminrahka, Vuores, Härmälä-Partola sekä Tarastenjärvi. Kohteet etenevät omine yhteistyötavoitteineen ja - muotoineen. Ojalan-Lamminrahkan alueella päästään asemakaavavaiheeseen 2016, Tarastenjärvellä on asemakaavoitus vireillä, Härmälän-Partolan alueella haetaan hankkeille toteutustapoja yhdessä. Suunnittelutarveratkaisujen määrä oli kaudella selvästi alhaisempi kuin aiempina vuosina. Kuntien väliset erot ovat tasoittuneet selvästi. Varsin merkittävä osa valmistuneista ja luvan saaneista pientaloista sijoittui asemakaavan ulkopuolelle, ja hyvin harvat sijoittuvat kyliin. Asemakaavoituksella ja tonttipolitiikalla tulee varmistaa tonttitarjonnan monipuolisuus. 11

105 Vähintään 20 asukasta hehtaarilla asuvien osuus kaupunkiseututaajamassa. Kuva 4. Vähintään 20 asukasta/ha alueet (ruudut) kaupunkiseudun taajamassa (harmaa) ja jalankulun ja joukkoliikenteen vyöhykkeellä (vihreä). Mitä tummempi ruudun sävy, sitä tiheämpi asutus. Tilanne 2014 lopussa. Tampereen kaupunkiseudun väestöstä noin 94 prosenttia asuu taajamassa. Vuonna 2014 tiheään asutun (vähintään 20 asukasta hehtaarilla) alueen väestön osuus taajama-alueen väestöstä oli 68,3 % (taulukko 5). Pidemmällä aikavälillä osuus on hienoisesti kasvanut. Vähintään 20 asukasta hehtaarilla pidetään yleisesti edellytyksenä hyvän joukkoliikenteen järjestämiselle. Kuntien keskustoista Tampereen, Nokian ja Pirkkalan keskustat erottautuvat selvimmin tiiviinä asutuksina, samoin Hervannan ja Tesoman aluekeskukset. Uusia tiheän asutuksen alueita on muodostunut eri puolille kaupunkiseudun ydintaajamaa muun tiheän asutuksen jatkeeksi ja pääosin hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen. Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeellä on edelleen potentiaalia väestönkasvuun. 3.1 Asunnot, palvelut ja työpaikat joukkoliikenteen laatukäytävien läheisyyteen Toimenpiteet: Maankäytön suunnittelu joukkoliikennevyöhykkeillä Asemanseutujen yleissuunnittelun käynnistäminen Asemanseutujen liityntäpysäköintijärjestelyjen edistäminen 12

106 Seurantakohteet: Uudisrakentamisen sijoittuminen joukkoliikenteen laatukäytäville ja keskustoihin Kaavoituksen eteneminen kaupunkiraitiotien ja lähijunaliikenteen vaikutusaluevyöhykkeillä Asemanseutujen maankäytönsuunnitelmien eteneminen kunnissa Toteutus: Kuva 5. Vuosina valmistuneet asunnot suhteessa Suomen ympäristökeskuksen määrittelemään jalankulun ja hyvän joukkoliikennetarjonnan vyöhykkeeseen (250 m etäisyys pysäkeistä). Näiden ulkopuolelle valmistuneet asunnot ovat heikon joukkoliikennetarjonnan vyöhykkeellä tai autovyöhykkeellä. Pirkkalan osalta sijaintitiedot suuntaa-antavia. Lähde: SYKE, kunnat. Vuosina valmistuneet asunnot sijoittuivat pääosin olemassa olevaan taajamarakenteeseen. Merkittäviä yhdyskuntarakennetta laajentavia alueita olivat Tampereen Vuores ja Risso sekä Nokian Harjuniitty. Näiden alueiden osuus valmsituneista asunnoista oli varsin suuri etenkin vuonna Tampereen kantakaupunkiin rakennettiin uusina asuinalueina Niemenrantaa ja Ratinanrantaa. Asuntomääriltään seudun merkittävimpiä rakentamiskohteita sopimuskaudella olivat Rantaperkiö-Pere, Niemenranta, Hervanta, Vuores ja Nokian keskusta. Aiesopimuskaudella koko kaupunkiseudulla valmistuneista asunnoista noin 52 prosenttia sijoittui ykr-kriteerien mukaisille jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeille (Suomen ympäristökeskuksen vyöhykemäärittely vuodelta 2014, 250 metrin etäisyys pysäkistä). Kuntakohtaisesti tilanne vaihtelee vuosittain. Kangasalla on havaittavissa jalankulun ja joukkoliikenteen vyöhykkeille valmistuneiden asuntojen osuuden selvä nousu sopimuskaudella. Vastaavasti Nokialla ja Ylöjärvellä osuus on voimakkaasti laskenut. Myös Tampereella osuus on ollut laskusuunnassa. Esimerkiksi Vuores ei 13

107 täytä tässä raportissa käytettyä vuoden 2014 joukkoliikenteen laatukriteeriä. Myöskään Nokian Harjuniitty ja Sammalisto sekä Ylöjärven Metsäkylän laajentumiskohteet eivät täytä em. kriteerejä. Lukuja analysoitaessa on syytä huomata, että ainoastaan Tampereella ja Nokialla ykr-kriteerien mukainen hyvä joukkoliikennevyöhyke muodostaa verkon, kun muissa kunnissa vyöhyke on varsin kapeana nauhana. Valmistuneet asunnot sijoittuivat joka tapauksessa pääosin yhdyskuntarakennetta tiivistäviin ja täydentäviin kohteisiin. Joukkoliikenteen yhteyksiä kehittämällä alueet saadaan hyvän joukkoliikenteen piiriin. Vuosina valmistuneiden asuntojen ja asuinrakennusten sijoittuminen ykr-vyöhykkeille. Ykrvyöhykkeiksi on huomioitu keskustan ja alakeskuksen jalankulkuvyöhyke sekä intensiivisen joukkoliikenteen ja joukkoliikenteen vyöhykkeet (250 m etäisyys pysäkeistä). Näiden ulkopuolelle valmistuneet asunnot ovat autovyöhykkeellä ja heikon joukkoliikennetarjonnan vyöhykkeellä. Lähteet: SYKE, kunnat. Asunnot ykr-vyöhykkeellä Asuinrakennukset ykr-vyöhykkeellä % asunnoista ykr-vyöhykkeellä Kangasala ,6 40,1 70,0 Lempäälä ,7 56,9 14,8 Nokia ,0 35,0 2,5 Orivesi* Pirkkala** ,0 91,8 82,1 Tampere ,7 62,8 46,8 Vesilahti* Ylöjärvi ,4 32,3 1,6 Yhteensä ,2 52,6 43,5 * Orivedellä ja Vesilahdessa ei ole laskelmassa käytettyjen kriteerien mukaisia ykr-vyöhykkeitä. ** Pirkkalan osalta asuntojen sijaintitiedot ja kunnan antamat asuntotuotantoluvut poikkeavat toisistaan. Sijaintitiedot ovat suuntaa-antavia. Asumiseen tarkoitettujen merkittävien asemakaavojen kohdentuminen näkyy kuvissa 6 ja 7. Aiesopimuskaudella valmistui tehokkaan rakentamisen kaavoja etenkin Tampereen raitiotievyöhykkeelle, Härmälään, Pirkkalan keskustaan, Tesomalle, Kangasalan nauhataajamaan ja Nokian keskustaan. Kerrosalaltaan merkittäviä keskitehokkaan rakentamisen kaavoja valmistui Vuorekseen, Annalaan ja Oriveden keskustaan. Väljän rakentamisen kaavoja valmistui Vesilahteen, Lempäälän nauhataajamaan, Hervantajärvelle, Kangasalan Mäntyveräjään, Ylöjärven Metsäkylään ja Nokian Harjuniittyyn. Rakennesuunnitelma 2040 painottaa raitiotien varren yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja monipuolista asuntotuotantoa. Samoin lähijunan asemanseudut ovat asuntotuotannon painopistealueita rakennesuunnitelmassa. Kaudella valmistuneet asumisen kaavat tukevat pääosin edellä mainittuja periaatteita, mutta tulevina vuosina on asumisen asemakaavoja laadittava erityisesti lähijunan asemanseuduille Lempäälän ja Nokian keskustoissa. Harjuniityn väljän kaavoituksen ei tule heikentää edellytyksiä lähijunan asemanseudun toteuttamiselle. Uusien asemanseutujen osalta tarvitaan ensin yleiskaavoitusta. Ylöjärven keskustaa on täydennyskaavoitettava pitkäjänteisesti ja merkittävästi raitiotiehen varautuen. 14

108 Kuva 6. Valmistuneet merkittävät asumisen asemakaavat : tehokkaat (punainen), keskitehokkaat (keltainen), väljät (vihreä). Lähde: kunnat Kuva 7. Vuosina hyväksyttyjen merkittävien asumisen asemakaavojen kerrosneliölisäys esitettynä heatmap-muodossa. Mitä tummempi sävy sitä suurempi lisäys. Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 valmistelu eteni tavoitteiden asettamisesta vuonna 2015 luonnoksen valmisteluun vuonna Keskustan strateginen osayleiskaava hyväksyttiin vuoden 2016 alussa. Molemmissa tarkastellaan kaupunkirakenteen tiivistämistä. Keskeisenä kokonaisuutena tarkastellaan raitiotien vaikutusalueen maankäytön täydentämistä ja tiivistämistä. Raitiotien yleissuunnitelma valmistui keväällä 2014, minkä jälkeen kaupunki päätti ryhtyä toteuttamaan yleissuunnitelman mukaisen raitiotiehankkeen kehitysvaihetta. Tampere allekirjoitti valtion kanssa raitiotien toteuttamista ja rahoittamista koskevan aiesopimuksen Sen mukaan valtio tulee vastaamaan 30 prosentista infrastruktuurin rakentamiskustannuksista ja kaupunki 70 prosentista. Kaupunki sitoutuu kaavoittamaan merkittävän osan uudesta asutuksesta 15

109 raitiotien varrelle. Asemakaavoja on valmistunut ja valmisteilla kyseiselle vyöhykkeelle. Arvioiden mukaan yleissuunnitelman mukaisen raitiotien varrelle voidaan rakentaa noin uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä, tästä noin puolet vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2016 arvioidaan raitiotien vaikutukset kattavasti, huomioiden yhdyskuntarakenteelliset, ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvat, kulttuuriympäristöön, elinkeinokehitykseen ja kaupungin talouteen kohdistuvat vaikutukset. Valtio linjaa osallistumistaan raitiotien rahoitukseen keväällä 2016 ja kaupunki tekee rakentamisesta päätöksen syksyllä Lähijunaliikenteen vaikutusaluevyöhykkeellä ja asemanseuduilla suunniteltiin vuosina maankäyttöä seuraavasti: Kangasala: Vatialan junaseisakkeen toteutumista tukeva Vatialan osayleiskaava valmistui. Lempäälä: Keskustan ja asemaympäristön tilanne kuvattu luvussa 4.1. Sekä Lempäälän asema että Sääksjärvi ovat olleet mukana hankkeessa, jossa selvitetään asemien teknisten ratkaisujen suunnittelua ja ympäröivän maankäytön kehittämisnäkymiä sekä arvioidaan asemien investointikustannuksia ja käyttäjäpotentiaalia. Nokia: Liikenneviraston, Pirkanmaan liiton sekä Nokian, Ylöjärven ja Tampereen kaupunkien tilaama lisäraiteiden aluevarausselvitys valmistui vuonna Samana vuonna Nokia teetti Harjuniityn pysäkin suunnitelman, joka otetaan huomioon pysäkin ympäristön asemakaavoituksessa. Nokian rautatieaseman etelä- ja pohjoispuolilla olevia, pääosin rakentamattomia, yksityisomistuksessa olevia alueita koskien on käyty neuvotteluja kaavamuutosten käynnistämissopimusten tekemistä varten. Muutosten tavoitteena on laajamittainen ja monipuolinen asuntorakentaminen rautatieaseman läheisyyteen sekä uuden matkakeskuksen rakentaminen. Orivesi: Keskustien länsipuolisen alueen asemakaavan muutos tuli voimaan sisältäen mm. uutta kerrostalorakentamista ydinkeskustaan ja keskustan junapysäkin vaikutuspiiriin. Vireillä on keskustaajaman osayleiskaavan laadinta. Tampere: Tampereen asemanseudun suunnittelusta raportoidaan luvussa 4. Tesoma on ollut mukana hankkeessa, jossa selvitetään asemien investointikustannuksia ja käyttäjäpotentiaalia. Kantakaupungin yleiskaavatyössä tarkastellaan Lakalaivan-Rautaharkon kaukojuna-asemaa. 3.2 Raja-alueiden suunnitteluyhteistyö Toimenpiteet: Yhteissuunnittelualueille laaditaan aluesopimukset Yhteissuunnittelun käynnistäminen Seurantakohde: kaavoituksen eteneminen ja sopimusten laatiminen yhteissuunnittelualueilla Toteutus: Ojala-Lamminrahka: Tampere ja Kangasala hyväksyivät alueen suunnittelua koskevan toimeenpanosopimuksen tammikuussa Sopimuksessa kuvattiin yhteiset tavoitteet koskien mm. VT12-eritasoliittymää, yhdyskatua, ARA:n infra-avustuksen hakua, MAL-aiesopimuksen mukaista ARA-asuntotuotantoa, vuosiluokkien yhtenäiskoulun toteuttamista Lamminrahkaan sekä joukkoliikenteen järjestämistä etupainotteisesti asukasmäärän kasvuun nähden. Myöhemmässä vaiheessa on mahdollista toteuttaa joukkoliikenteen runkoreitti rakennesuunnitelman mukaisesti raitiotienä. Tampereen Ojalan ja Kangasalan Lamminrahkan osayleiskaavat hyväksyttiin valtuustoissa samanaikaisesti vuoden 2015 alussa. Lainvoimaiseksi ne 16

110 tulivat 2016 alussa. Asemakaavoitus käynnistyy Kahden kunnan yhteinen suunnitteluryhmä kokoontuu säännöllisesti. Rakennesuunnitelmassa 2040 Ojala-Lamminrahka on lähipalvelukeskus. Härmälä-Partola: Tampere ja Pirkkala ovat sopineet, että Härmälänrannan uusiin päiväkoteihin voidaan ohjata palveluseteleillä lapsia molempien kuntien alueelta. Alueen kehittämisessä huomioidaan ympäristön asumisen merkittävä lisäys ja tavoite joukkoliikenteen kehittämiseen ja mahdolliseen raitiotiehen. Raja-alueen liikennejärjestelyistä on yhteinen suunnitelma. Rakennesuunnitelmassa 2040 alue kuuluu Lakalaivan kanssa aluekeskuskokonaisuuteen, jota edistetään monialaisella yhteissuunnittelulla. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnoksessa on osoitettu kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhyke, joka ulottuu Tampereen keskustasta Tampereen eteläisen alakeskuksen kautta Sääksjärvelle ja Lempäälän keskustaan. Vyöhykkeen toiminnat ovat jäsentyneet siten, että Lakalaivan-Rautaharkon alue on keskustatoimintojen aluetta, Partola kaupallisten palvelujen aluetta ja Härmälä taajamatoimintojen aluetta. Alueen maankäytön suunnittelussa on huomioitava nykyisen järjestelyratapihan asettamat rajoitukset alueelle sijoitettaville toiminnoille. Vuores: Tampereen puolen palveluiden sijoittelu ja infran toteutus on edennyt osayleiskaavan periaatteiden mukaisesti niin, että ne palvelevat molempien kuntien tarpeita. Asuntorakentaminen Tampereen puolella on edennyt suunnitellusti tarkasteluajanjaksona, ja vuonna 2015 Vuorekseen rakentui noin neljäsosa koko Tampereen asuntotuotannosta. Vuoreskeskuksen Lempäälän puoleinen asemakaavoitus käynnistyi yleissuunnitelman osalta vuonna Anniston alueen ja Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen asemakaavoitus on vireillä. Lempäälän puolen rakentaminen ei ole lähtenyt vielä käyntiin. Kuntien kesken ei ole toimeenpanosopimusta Vuoreksen osayleiskaavan toteuttamisesta. Rakennesuunnitelmassa 2040 Vuores on lähipalvelukeskus. Tarastenjärvi: Kangasalan ja Tampereen rajalle suunnitellaan jätteenkäsittelykeskuksen ja vuonna 2015 valmistuneen hyötyvoimalaitoksen yhteyteen ja läheisyyteen noin 350 hehtaarin kiertotalouden ja materiaalivirtojen hallinnan yritysaluetta. Kunnat laativat alueelle asemakaavoja yhteistyössä. Rakennesuunnitelmassa 2040 alue on cleantech-painotteinen osaamiskeskittymä. 3.3 Tonttitarjonta ja rakentamisen ohjaus Toimenpiteet: Asemakaavoitettujen pientalotonttien tarjonnan lisääminen Taajamien lievealueiden maankäytön ohjauksen kehittäminen Kylien maankäytön kehittäminen Suunnittelutarveratkaisuja koskevan ohjeistuksen selventäminen ja hajautumisen hillinnän menettelyjen kehittäminen (valtio) Tontinluovutusohjelmien kehittäminen ja tontinluovutuksen pitkäjänteisyyden lisääminen Seurantakohteet: asemakaava-alueiden pientalotuotannon osuus pientalojen kokonaistuotannosta kuntien luovutuskelpoisten tonttien määrän kehitys valtion tukitoimenpiteiden edistyminen Toteutus: Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet hyväksyttiin seutuhallituksessa tammikuussa Sen jälkeen kaikki kunnat paitsi Nokia ovat hyväksyneet periaatteet sovellettaviksi kunnissa. Nokia käsittelee asian uudistaessaan maapoliittisen ohjelmansa. 17

111 Kuva 8. Suunnittelutarveratkaisut Tampereen kaupunkiseudulla Lähde: kunnat. Myönteisten suunnittelutarveratkaisujen määrä on laskenut selvästi koko kaupunkiseudulla jaksolla Myös kielteisten ratkaisujen määrä on ollut alhainen vuodesta 2012 lähtien. Suunnittelutarveratkaisut Lähde: kunnat. Myönteiset Myönteiset Myönteiset Myönteiset Kielteiset Kielteiset Kielteiset Kielteiset yhteensä yhteensä Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Kunnittain tarkasteltuna on nähtävissä vaihteluita aikajaksolla Pidemmällä jaksolla kehitys on ollut laskusuuntainen. Huomionarvoista on kuntien välisten erojen huomattava tasoittuminen. Heikko taloustilanne lienee merkittävä tekijä em. kehityksessä. Lisäksi markkinoille on vapautunut ja edelleen vapautuu olemassa olevia pientaloja taajamista. On myös mahdollista, että kuntien hajarakentamisen politiikka tiedostetaan aiempaa paremmin, jolloin kansalaiset pohtivat kriittisemmin lupahakemuksiaan. Yleismaailmallisesti puhutaan kaupungistumisesta, keskustojen vetovoimasta ja ihmisten halusta asua lähellä palveluita. Tampereen kaupunkiseudulla tätä tukevat viime vuosien asuntotuotantoluvut: kerrostaloasuntoja tehdään selvästi tavoitteita enemmän kun taas pientaloja ja rivitaloja selvästi vähemmän. Jatkossa on tärkeää, että asemakaavoituksella ja tonttipolitiikalla varmistetaan houkuttelevien ja monipuolisten asuintonttien tarjonta. 18