Suun terveydenhuolto Pirkanmaa

Transkriptio

1 Suun terveydenhuolto Pirkanmaa Eeva Torppa-Saarinen ylihammaslääkäri Palveluverkko- ja integraatioryhmä 1

2 Käsiteltävät kokonaisuudet 1. Suun terveydenhuollon säädöspohja 1.1. Perustuslaki 1.2. Kansanterveyslaki 1.3. Terveydenhuoltolaki 1.4. Erikoissairaanhoito 1.5. Sairausvakuutuslaki 1.6. Asiakasmaksulaki- ja asetus 1.7.Päivystysasetus 2

3 2. Kuntien järjestämä suun terveydenhuolto Pirkanmaalla 3. Yksityinen suun terveydenhuolto 4. Hoitoon pääsyn tilanne Pirkanmaalla 5. Palveluhaasteet tulevaisuuden mallissa Pirkanmaalla 3

4 1.1. Perustuslaki: perustuslain mukaan oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin 1.2. Kansanterveyslaki säädettiin tilanteessa, jossa väestön suun terveys oli erittäin huono. Palvelut kohdennettiin aivan oikein neuvolapalveluun sekä lasten ja nuorten hoitopalveluihin. Kaupungeissa hoidon tarjonta rajattiin yleensä niin, että minimi oli maksimi. Mitoitus heijastelee edelleenkin. Kunnallisen suun terveydenhuollon henkilökunta/ asukas on valtakunnallisesti kääntäen verrannollinen kunnan asukaslukuun KTL-Terveydenhuoltolaki: hoitoon pääsyn määräajat yhteydensaanti-hoidon tarpeen arviointi- tarpeelliseksi arvioidun hoidon järjestäminen 3 kk, viimeistään 6 kk 4

5 maksimiajat useimmilla kunnilla tavoitteena edelleen. Kuntien vastuulla on erikoishoito (ei erikoissairaanhoito) eli erikoishammaslääkäreiden tuottamat palvelut hammaslääketieteellisillä erikoisaloilla on aloitettu yhteistyö kaikkien Pirkanmaan kuntien kanssa: kliinisen hammashoidon erikoispalveluja on keskitetty Tampereen kaupungin Suupolille Erikoissairaanhoito Suu- ja hammassairauksien erikoissairaanhoito on PSHP:n järjestämää. Palveluja tuotetaan Taysin Suu- ja leukasairauksien polikilinikalla sekä tällä hetkellä Valkeakosken sairaalassa Erikoissairaanhoidon kriteerit ovat tiukat. 5

6 Erikoishoidon yksikössä koulutetaan erikoishammaslääkäreitä. Pirkanmaalla ei ole hammaslääkärien peruskoulutusta. TaY järjestää erikoistumiskoulutusta, erikoistumispalvelu tapahtuu palvelujärjestelmässä eli sairaanhoitopiirin viroissa ja terveyskeskusten viroissa/toimissa. Erikoistuvat osallistuvat palvelutuotantoon ja ovat työllistyneet hyvin Pirkanmaalle. 6

7 1.5. Sairausvakuutuslaki Sairausvakuutus korvaa suun- ja hampaiston tutkimuksia ja hoitoja. Korvausjärjestelmä luotiin 1980-luvulla ja ulotettiin ensin 1956 ja sen jälkeen syntyneisiin, sekä erityisryhmiin kuten veteraaneihin ja syöpäpotilaille. vv korvauksien piiriin tulivat ensin syntyneet, 2002 koko väestö. Kansanterveyslaista poistettiin samanaikaisesti ikärajoitukset. Kunnallinen hoitojärjestelmä kipuilee edelleen 15 vuoden jälkeenkin muutoksessa. Sv-korvausprosentteja on leikattu. Korvaus perustuu taksaan, ei veloitukseen. Korvauksen piirissä ei ole hammasprotetiikka ja oikomishoitoa korvataan vain poikkeustapauksessa. 7

8 1.6. Asiakasmaksulaki- ja asetus Julkisen suun terveydenhuollon asiakasmaksut peritään terveyskeskuksessa 18 v täyttäneiltä, maksuja ei oteta huomioon maksukattoa laskettaessa. Maksut myös suuhygienistikäynneistä v tutkimus ja hoito on maksutonta. Hammastekniset kustannukset ovat 18 v täyttäneillä itse maksettavia kuluja Erikoissairaanhoidossa peritään esh poliklinikka- tai hoitopäivämaksut. Hammastekniset kulut sisältyvät em. maksuihin. 8

9 1.7. Päivystys Päivystyksen säädökset koskevat suun terveydenhuoltoa. Välitön perushoito on tällä hetkellä järjestetty kunnissa virka-aikana itse. Kiireellinen perushoito on (1-3 pv) myös itse virka-aikana. Arki-Iltaisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä perusterveydenhuoltoon kuuluva kiirehoito on järjestetty keskitetysti kuntien yhteistoimintana: Arki-iltaisin klo15-21 Acutan yhteydessä Arkipyhinä ja viikonloppuisin 8-21 Acutan yhteydessä. Erikoissairaanhoidon päivystys: PSHP Suupoli ja Acuta 9

10 2. Kuntien järjestämä suun terveydenhuolto Suuri osa omana toimintana, lähipalveluna terveyskeskusten yhteydessä. Kokonaisulkoistuksissa myös suun terveydenhuoltoa ulkoistettu. Tampereella noin puolet kiireettömästä aikuisten hammaslääkäripalvelusta tuotetaan ostopalveluna yksityisten palveluntuottajien vastaanotoilla. Kuntien hammaslääkärivaje ollut 5-12% viime vuosina. Myös suuhygienisti ja hammashoitaja ovat rekrytointihaasteellisia aloja. Erikoishammaslääkäripalvelun tarjonta on Pirkanmaalla vähäistä lähtien kaikkien kuntien yhteistyönä Tampereen kaupungin Suupolilla erikoishammaslääkärit/ erikoistuvat hammaslääkärit konsultoivat ja hoitavat lähetepotilaita kaikista Pirkanmaan kunnista. 10

11 3. Yksityinen suun terveydenhuolto Yksityiset hammaslääkäripalvelut ovat keskittyneet Tampereelle. Viiden viime vuoden kuluessa ala on keskittynyt. Toimijoina ovat kansalliset yhtiöt. Myös yksityishammaslääkäriasemilla on ollut rekrytointihaasteita. Kehyskunnissa on yksittäisiä palveluntuottajia, samat henkilöt työskentelevät useissa toimipisteissä. 11

12 Pienemmissä kunnissa on yksittäisiä hammaslääkäreiden yksityisvastaanottoja. Erikoishammasteknikot saavat valmistaa itsenäisesti kokoproteesejaosaproteesien valmistus ei ole sallittua. Erikoishammasteknikoita on maakunnassa myös pienemmillä paikkakunnilla. Osa yksityispraktiikoista on keskittynyt muuhun kuin suun ja hampaiden perushoitoon, lähinnä esteettinen hoito ja kiinteä protetiikka, joihin ei julkista tukea makseta. 12

13 Pirkanmaalla toimii Valveri-rekisterin mukaan 86 itsenäistä ammatinharjoittajaa 121 toimipaikassa Rekisteröityjä toimipaikkoja kunnittain, myös yhtiöitä: Ikaalinen 2 ( ulkoistettu tk) Parkano 3 Hämeenkyrö 2 Sastamala HLL 2 EHT Pirkkala 1 Valkeakoski 4 HLL 1 EHT Vilppula 1 Virrat 1 Mänttä (ulkoistettu tk+2) Akaa 2 HLL 1 EHT Orivesi 1 HLL 2 HT/shg Nokia 5 Kihniö (ulkoistettu tk) Kangasala 2 Ylöjärvi 5 Tampere

14 4. Hoitoon pääsyn tilanne Pirkanmaalla suun terveydenhuollon palveluissa Kuntien välillä on eroja sekä hoitoon pääsyssä että myös tilastoinnissa. Ikävä kyllä AvoHilmo-tiedot eivät kaikilta osin pidä paikkaansa. Hoidon kysyntä kunnallisessa palvelussa on ainakin Tampereella kääntynyt jälleen kasvuun v Yksityishammaslääkäripalveluissa on Tampereella vapaata kapasiteettia (SHL työmarkkinakysely 10/16) Syynä taloudellinen tilanne ja SV-korvausten leikkaus? 14

15 Hoitoon pääsyä on pyritty helpottamaan kunnallisissa palveluissa: työnjako, monihuonemallityöskentely, kerralla kuntoon, pidennetyt tarkastusvälit, yhteistyö suu- ja hammassairauksien ennalta ehkäisyssä. Upstream-prevention toteutus kunnissa on edelleen alkutekijöissään, joskin tarve on jo hyvin tunnistettu. Haaste tulevaisuudenkin kunnalle, jossa varhaiskasvatus ja koulu. Yhteistyö lastenneuvolan, koulun ja kouluterveydenhuollon kanssa on nyt vaihtelevasti järjestetty. Pirkanmaalla on asukkaita/ terveyskeskushammaslääkärin vakanssi 3016, asukkaita/kaikki hammaslääkärit 1146, koko maa 2602/

16 5. Tulevaisuus Perheiden, lasten ja nuorten palvelut on turvattava asetuksen mukaan. Kouluterveydenhuollon suun terveydenhuoltoon kuuluu ennaltaehkäisyn ja tarkastusten lisäksi myös sairauksien hoito, mukaan lukien purennan kuntoutus Kunnan rooli ennaltaehkäisyn toteuttajana? Aikuisten hoidon tarve tullee vielä lähivuosikymmeninä kasvamaan: korjaavan karieshoidon tarve vähenee vasta kun 2040-luvulla. Ikääntyvä väestö tarvitsee korjaavia palveluja aiempia ikäryhmiä enemmän. Kotihoito ja tehostettu palveluasuminen sekä laitoshoito-suun th on turvattava 16

17 Kunnallisen ja yksityisen, Kela-subventoidun hoidon hinnan ero potilaalle on ollut huomion kohteena, Viime vuosina korvaukset ovat laskeneet ja asiakasmaksut nousseet. Mikäli subventio tasataan tulee aiempaa suurempi osa väestöstä jäämään hoidon ulkopuolelle. Suun terveydenhuollon korjaava hoito ja välttämätön perushoito on monen ulottumattomissa mikäli maksuja ei muuteta eli subventiosummaa nosteta, Digitaalinen palveluverkko tuo uusia mahdollisuuksia ennalta ehkäisevään hoitoon, omahoitoon sekä esim. ODA-hankkeen mukaisiin tietojen käyttöön ja yhdistelemiseen esitietojen, yleissairauksien osalta mm. hoidon tarpeen arvioissa. 17

18 Onnistuuko yleisterveyden ja suun terveyden sekä yleisterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palvelujen yhdistäminen nykyistä paremmin potilaan hoitoketjussa? Tämän hetkisessä kaavaillussa sotekeskus- mallissa tunnistetaan ja tunnustetaan suu- ja hammassairauksien olemassa olo. Ensimmäisissä suu ei ollut mukana lainkaan- olikohan ne laadittu eri vuosikymmenillä? Aliarvostus, tiedon puute suun terveyden ja yleisterveyden yhteydestä, suun sairauksien stigmatisointi--- itse aiheutettuja ja häpeällisiä- on edelleen arkipäivää vuonna

19 Uudessa sotessa tarvitaan vahva integraatio suun terveydenhoidon ja yleisterveyden kesken. Neuvola, koulu, opiskeluterveydenhuolto, päihde- ja mielenterveyspalvelut, ikäihmisten palvelut ja erityisryhmät tarvitsevat vahvan yhteisen järjestäjän sekä kannustajan ja turvaverkon suunterveydenhuollolle. 19

20 Kiitos!