Hämeenkyrön sote-lausunto Tiivistelmä. Kunnanhallitus

Transkriptio

1 Hämeenkyrön sote-lausunto Tiivistelmä Kunnanhallitus

2 Kriittinen lausunto Esitykset hyvin organisaatio- ja lakilähtöisiä ja keskeneräisiä varsinkin rahoituksen osalta. Maakuntien (-valtuustojen) itsehallinnosta tulee heikko ja valtion ohjauksesta hyvin vahvaa. Valmistelun ja toteuttamisen kustannukset arvioitu puutteellisesti, osin puuttuvat kokonaan. Maakuntien valmistelu on eritahtisessa tilanteessa. Pienemmissä maakunnissa pohjalla kuntayhtymät, suuret hyvin kuntapohjaisia. Tilanne vaarantaa uudistuksen toteuttamisaikataulun. Maakuntien tulee olla itsehallinnollisia yhteisöjä mutta niiden tehtävät tulee määritellä lainsäädännössä, ei yleistä toimivaltaa. Hallinnosta poistettu demokraattisesti valitut luottamushenkilöt

3 Maakunnan ei tule voida ottaa uusia tehtäviä. Kuntaliiton kannasta poiketen tehtävien siirto maakunnille kaikkien kuntien niin sopiessa EI ole liian tiukka. Järjestämisvastuun siirrosta kunnille tulee voida sopia ellei sitä ole laissa kielletty. Sopimusmahdollisuutta ei tule antaa vain kaupunkiseuduille. Paikallishallinnon, maakuntahallinnon ja valtion toimivallat tulee muodostaa ehdotettua selvemmiksi. Maakuntien tulee saada vapaammin päättää organisaatiostaan. Palvelulaitos tulee poistaa. Valtakunnalliset maakuntien omistamat 4 palvelukeskusta tulee korvata maakuntien omilla tai jo olevilla valtakunnallisilla yhtiöillä.

4 EU-kilpailuoikeudesta johdettu yhtiöittämisvelvollisuuden oikeutus, sitovuus ja laajuus on kiireellisesti selvitettävä Kun maakuntakaavoitus siirtyy maakuntien liitoilta, sen tulee jatkossa keskittyä strategisiin kysymyksiin. Kuntien elinvoimatyö edellyttää omaa maapolitiikkaa, kaavoitusta ja rakennusvalvontaa. Joukkoliikenteen järjestäminen olisi jakautumassa nykyisen rakenteen mukaisesti kaupunkiseutujen omaan toimivaltaiseen viranomaiseen ja muiden kuntien osalta maakunnan toimivaltaan. Lainsäädännön tulisi mahdollistaa yhden viranomaisen koko maakunnallinen toimivalta (keskuskaupunki tai maakunta).

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Varsinkin perusterveydenhuoltoa varten tulisi laatia yhtenevät kriteerit hoidon tarpeen arviointiin. Valinnanvapauden mallit ovat vielä pahasti kesken. Palvelutarpeen arvioinnin tulee tapahtua ammatillisesti. Asiakaslähtöinen integraatio ei toteudu esityksessä valinnanvapauden, monituottajamallin ja yhtiöittämisvelvoitteen sirpaleisuuden vuoksi. Valtioneuvoston toimivalta päättää maakunnan palvelurakenteesta ei ole perusteltua. Samalla yksityinen sektori jäisi sääntelyn ulkopuolelle, vaikka molemmat toimisivat markkinoilla. Valtion ohjauksen tulee olla vain strategista ohjausta.

6 Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen ei ole perustelua, mallia kokeilleet kaupungit ovat luopuneet siitä. Monimutkaistaa hallintorakenteita. Maakunnan palvelulaitos tulee poistaa kokonaan, maakunnan tulee saada itse päättää organisaatiostaan. Yhtiöittämisvelvollisuus korostuu uudistuksessa, siksi alkuperäinen tavoite palveluiden laajasta integraatiosta ja vahvasta järjestäjästä hämärtyy.

7 Voimaanpanolaki Hämeenkyrön tulee kuulua Pirkanmaan maakuntaan Kuntien ja valtion viranhaltijoista muodostuvan väliaikaisen toimielimen asemaa ja päätösvaltaa tulee selkeyttää ja varata valtion rahoitusta. Toimielin ei voi käyttää kuntien päätösvaltaa. Henkilöstön siirto liikkeenluovutuksella on perusteltua, tulee noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Omaisuutta koskeva sääntely osoittaa, että ensisijainen tarve on turvata maakuntien toimintaedellytykset. Julkista taloutta ei käsitellä kokonaisuutena. Kiinteistöomaisuuden riskit tulee kohdentaa sille taholle, joka omilla toimillaan vaikuttaa niiden käyttötarpeeseen. Omaisuusjärjestelyt otettava uuteen valmisteluun

8 Omaisuussäädökset loukkaavat perustuslain 121 pykälää Tohtori Kauko Heurun mukaan kuntien ja ky omaisuudenotto ilman täyttä korvausta olisi kunnallisen itsehallinnon perustuslaillisen aseman loukkaus. Tehtäväkokonaisuuden ja omaisuuden siirto murtaa kunnallisen itsehallinnon. Kunnille ei saa aiheutua kiinteistöriskejä, vuokrasopimusten tulee olla 5 vuoden pituisia. Palveluverkkoa tullaan karsimaan vuokrakauden aikana. Toimipisteverkko on tihein siellä missä on suurin päätösvalta. Käyttämättä jäävien kiintestöjen hallintaa ei tule luovuttaa valtakunnalliselle omaisuudenhoitoyhtiölle. Kuntien oikeutta päättää veroprosentistaan ei tule rajoittaa, kuuluu itsehallintoon. Uudistuksen johdosta kalleimman ja halvimman veroprosentin ero uhkaa nousta 2,5 kertaiseksi (nyt 1,35)

9 Maakuntien rahoituslaki Kysymyksenasettelu (27 ja 42) osoittavat, että lainsäätäjä tuntee enemmän huolta maakuntien talouden kantokyvystä kuin kuntien. Maakunnilla tulee olla vapaus päättää organisaatiostaan ja yleiskatteellinen rahoitus. Kuntakohtaiset muutokset valtionosuusjärjestelmässä tulee rajoittaa 50 /as. Esitetty 100 /as vastaisi 0,7 veroprosentin tuottoa. Hämeenkyrön sote nettokustannukset 2014 olivat /as (Pirkanmaa /as). On kohtuutonta, että 12,3 veroprosenttiyksikön vähennys vie enemmän verotuloja kuin kunta on käyttänyt soteen. Edullisille kunnille ei tule aiheuttaa uudistuksesta johtuvaa sopeuttamistarvetta.

10 Ei ole perusteltua, että "voittajien voittoja" rajoitetaan ja "häviäjien tappioita" lievennetään. Kuntien, kuntayhtymien ja niiden osakeyhtiöiden omistamia kiinteistöjä tulee kohdella varainsiirtoverotuksessa samalla tavalla. Arvonlisäverotuksen riskit tulee poistaa.

11 Uudistuksen vaikutuksista Huomiota tulee jatkossa kiinnittää enemmän koko julkisen talouden tasapainoon, ei vain maakuntien talouteen. Hämeenkyrön osalta vaikuttaa siltä, että soten poistumisen johdosta menot vähenevät 33 m ja verotulot ja valtionosuudet 37,7 m eli heikennys on 4,6 m. Erityisen kohtuutonta tämä on siksi, että Hämeenkyrön sotekustannukset 32,3 m ovat Pirkanmaan edullisimpien joukossa. Uudistus rankaisee edullisia kuntia ja palkitsee kalliita. Uudistus vaikeuttaisi Hämeenkyrön kunnan työtä väestön terveyden edistämiseksi ja kunnan elinvoiman kasvattamiseksi.

12 Myös kysymys 42 osoittaa, että valmistelussa tunnetaan enemmän huolta maakuntien kuin kuntien toimintakyvystä. Taustalla siintelee toive kuntarakenteen harvenemisesta maakuntien perustamisen jälkeen.