Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2008

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2008"

Transkriptio

1 Bridge Movie 2008 Kauko Koistinen Bridgelehti 2008 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt oikean vastauksen kuhunkin kysymykseen. BL 1/08 Korttisi: A76 AKQJ105 Q7 76 Mikä on avaustarjouksesi? Yksi hertta. Kädessä on enemmän voimaa kuin minimiavauskädessä, mutta tämän pääset kertomaan partnerillesi vasta toisella tarjousvuorollasi. Partnerisi tarjoaa yhden sangin vastapuolen passatessa. Mitä tarjoat seuraavaksi? Kolme herttaa. Tarjoamalla avausvärin uudestaan lupaat vähintään kuusi korttia tässä värissä. Ja kun teet tämän tarjouksen hyppäävästi, lupaat n pisteen käden. Partnerisi korottaa neljään herttaan, mikä päättää tarjoussarjan. Länsi aloittaa patarouvalla ja partneri levittää hyvän pöydän AJ92 KQ72 A76 AKQJ105 Q7 76 Oliko partnerin yhden sangin vastaus oikein tarjottu? Kyllä. Monet kokeneetkin pelaajat tekevät kymmenen pisteen kädellä mieluummin 2-yli-1 vastauksen, koska pelkäävät partnerinsa passaavan yhden sangin vastaukseen. Mutta minkälaisella kädellä partneri passaa yhteen sangiin? Tasaisella minimiavauskädellä (12-14 ap). Ja tällöinhän parin pitääkin jäädä yhteen sangiin, kun yhteistä voimaa on korkeintaan 24 arvo-pistettä ja kummallakin pelaajalla on tasainen käsi. Vaikka pohjoisella on nyt aivan ylärajalla vastaustarjoukseensa nähden, on pelinvientitehtäväsi kaukana helposta. Montako menevää voit laskea sitoumuksessasi olevan? Neljä. Kaksi pataa, yksi ruutu ja yksi risti. Länsi löysi pelinviejän heikon kohdan patalähdöllään. Jos hän olisi aloittanut passiivisesti valtilla, olisi etelällä ollut helppo tehtävä edessään. Hän voisi poistaa valtit ja maskata ruutua pelaamalla ruuturouvan kädestään. Jos ruutukuningas on lännellä, maski onnistuu, kun hän peittää rouvan kuninkaalla. Pelinviejä ei menetä yhtään ruututikkiä. Jos taas kuningas on idällä, maski epäonnistuu, kun hän voittaa rouvan kuninkaalla, mutta myöhemmin pelinviejä voi sakata kätensä patamenevän kasvaneelle ruutusotamiehelle. Mutta lännen patalähdön jälkeen tilanne muuttuu huonommaksi pelinviejän kannalta. Jos ruutumaski ei onnistu, ottaa puolustus ruutukuninkaan jälkeen kaksi patatikkiä sekä ristiässän. Palataanpa takaisin ensimmäiseen tikkiin. Itä tunnustaa väriä kolmosella. Pelaatko lähtöön kädessäsi ässän vai pienen padan? Pienen padan. Sangipelissä on rutiinia laistaa kerran tai kaksi, jos pelinviejällä on vain ässä lähtövärissä - tarkoituksena katkaista puolustuksen yhteydet lähtövärissä. Valttisitoumuksessa tämä taktiikka ei ole niin

2 yleistä, koska hyöty ei välttämättä ole niin ilmeinen ja vastapuoli saattaa joskus yllättää ilkeästi varastamalla ässän. Nyt toiveet yhteyksien katkaisemisesta eivät ole kovin korkealla, mutta kuppi ei uhkaa ja länsi saattaisi tehdä joskus virheen ja kääntää toiseen tikkiin jotain muuta väriä, jolloin pelinviejän ongelmat olisivat ohitse. Länsi ei kuitenkaan tee virhettä vaan jatkaa toiseen tikkiin patakympillä, johon itä pelaa kuninkaan. Otatko tämän tikin ässällä vai laistatko? Ota tikki ässällä. Laisto ei auta enää mitään. Jossain vaiheessa sinun pitää pelata toista alaväriä. Kumpaa alaväriä aiot pelata ensin, ruutua vai ristiä? Ristiä. Jos maskaat ensin ruutua ja maski epäonnistuu, menetät varmasti neljä tikkiä - kaksi pataa, ruutukuninkaan ja ristiässän. Jos taas pelaat ensin ristiä kohti pöytää ja ässä on lännen kädessä, pääset myöhemmin sakaamaan käden ruutu-menevän pöydän ristikuvalle. Jos taas ristiässä on epäonnekkaasti idällä, on sinulla vielä ruutumaskin mahdollisuus jäljellä. Olet toisessa tikissä pataässällä kiinni kädessäsi. Poistatko seuraavaksi puolustuksen valtit? Et. Tarvitset käden valttikortteja yhteyskorteiksi takaisin käteen. Oletetaan, että teet virheen ja poistat ensin kaikki puolustuksen valtit. Tähän menee kolme kierrosta, minkä jälkeen jatkat ristillä kohti pöydän kuvaa. Olet onnekas, ässä on lännellä ja saat pöydän kuvalla tikin. Nyt sinun pitäisi palata käteen kiinni pelaamaan toisen kerran ristiä kohti pöytää. Et pääse kuitenkaan käteen kiinni ja joudut menettämään tikin ristiässän lisäksi myös ruutukuninkaalle, kun koko jako on: QJ AJ92 KQ72 K A1054 A76 AKQJ105 Q7 76 K654 J93 Kun otat toisen tikin pataässällä, on sinulla varaa ottaa vain yksi valttikierros ennen ristin pelaamista. Jos länsi ottaa tikin ässällä, pääset valtinpoiston jälkeen sakaamaan ruutumeneväsi pöydän ristikuvalle. Jos länsi tunnustaa ensimmäiseen ristiin pienellä, palaat valtilla käteen ja poistat loputkin puolustuksen valtit sekä jatkat ristillä kohti pöytää. Jos epäonneksesi ristiässä on idän kädessä, joudut lopussa turvautumaan ruutumaskiin. Siirry seuraavaksi puolustustehtävän eteen lännen tuoliin ja seuraaviin kortteihin: 75 A KJ862 Tarjoussarja on mennyt seuraavasti: Länsi Pohjoinen Itä Etelä 1 pass 2 pass 3 pass 4 pass pass pass Etelä on siis päätynyt pelinviejäksi neljään herttaan. Mikä on paras valinta aloituskortiksi? Ristikuutonen. Tai ristikakkonen, jos käytätte partnerisi kanssa sääntöä. Tämä valinta ei ole tietenkään riskitön, kuninkaan alta lähteminen saattaa antaa pelinviejälle hänelle kuulumattoman tikin. Mutta hyvänä yleissääntönä voidaan todeta, että jos sinulla lähtijänä on neljän kortin valttiväri, kannattaa sinun lähteä pisimmästä ja parhaasta väristäsi. Tarkoituksena tällä on "valttimatata" pelinviejä, pakottaa hänet varastamaan, jolloin itse puolustajana päädyt pitempään valttiväriin kuin pelinviejä ja saavutat näin "valttikontrollin". Jos vastustaja olisi päätynyt esimerkiksi neljän padan sitoumukseen, olisi vastaavasti ruutukahdeksikko (tai pataseiska) hyvä valinta lähtökortiksi. Pöytään ilmestyy:

3 AKQ KQ A KJ862 Partnerisi ilahduttaa sinua ottamalla ensimmäisen tikin ässällä sekä jatkamalla lisää väriä ja voitat pelinviejän rouvan kuninkaalla. Jatkat ristisotamiehellä, jonka pelinviejä varastaa. Pelinviejä menee pataässällä pöytään ja jatkaa sieltä herttakakkosella, partnerilta viitonen ja etelältä kuningas. Minkä hertan pelaat tähän tikkiin? Kolmosen. Jos otat ässällä tikin, luovutat samalla valttikontrollin pelinviejälle. Etelä lupasi viisi korttia herttaa kahden hertan tarjouksellaan, joten partnerilla oli siis vain singelton. Etelä kertoi myös vähintään 10 pisteen käden 2-yli-1 vastauksellaan, joten ruutuässä on melko varmasti hänellä. Jos voitat heti herttaässällä tikin, niin mitä käännät seuraavaan tikkiin? Pataa tai ruutua? Ei merkitystä, pelinviejä voittaa tikin, poistaa valtit ja ottaa kymmenen tikkiä. Ristiä kaksoisrenonssiin? Ei auta tämäkään. Pelinviejä varastaa pöytään sekä poistaa valtit ja puolustus joutuu tyytymään kolmeen tikkiin. Mutta jos annat pelinviejän voittaa ensimmäisen hertta-kierroksen herttakuninkaalla, pidät valttikontrollin itselläsi. Saatuaan tikin herttakuninkaalla pelinviejä jatkaa herttarouvalla. Minkä hertan pelaat tähän tikkiin? Kuutosen. Syyt samat kuin edellä mainitut. Pelinviejä voittaa siis tikin herttarouvalla ja jatkaa seuraavaksi herttasotamiehellä. Sinulla on jäljellä ässä ja seiska. Kumman pelaat? Ässän. Jos vielä laistaisit, ei pelinviejä jatka enää valttia, vaan pelaa pataa ja ruutua. Voit ottaa varastamalla puolustuksen kolmannen ja viimeisen tikin haluamassasi vaiheessa. Mitä jatkat otettuasi tikin herttaässällä? Ristiä. Näin "valttimattaat" pelinviejän. Hän joutuu varastamaan viimeisellä valtillaan, minkä jälkeen sinulla on pelin viimeinen valttikortti. Pääset myöhemmin varastamaan pelinviejän pelaaman vahvan ruudun tai padan ja voit tämän jälkeen ottaa vielä toisen pietin viidennellä ristilläsi. Koko jako: 75 AKQ KQ J964 A KJ KQJ94 AJ10 Q4 A93 Pelinviejä olisi voinut päästä yhdellä pietillä, jos olisi lopettanut valtin peluun kahden herttakierroksen jälkeen sekä siirtynyt padan ja ruudun pelaamiseen. Hänen ainoa kotipelitoive kuitenkin oli, että lännellä olisi vain kolme korttia ristiä tai että hän ottaisi herttaässällä tikin väärässä vaiheessa. Ethän vain itse puolustanut sitoumusta kotiin?

4 BL 2/08 Korttisi: A76 Olet etelä, kaikki vaarattomassa, jakajana avausvuorolla. KQ9 AQ2 Q932 Mikä on avaustarjouksesi? Yksi sangi. Lupaat tasaisen käden ja 1517 arvopistettä. Avaus yksi risti ei olisi viisas valinta, vaikka lupaisitkin tällä avauksella vähintään avauskäden voiman ja neljän kortin ristin. Sangiavaus rajoittaa paljon tarkemmin kätesi voiman sekä jakautuman, mikä helpottaa oikean loppusitoumuksen selvittämistä. Partnerisi tarjoaa kaksi ristiä molempien vastustajien passatessa. Mitä tarjoat seuraavaksi? Kaksi ruutua. Partnerin kaksi ristiä oli ylävärikysely, Stayman, ja vastaamalla tähän kaksi ruutua kiellät neljän kortin ylävärit. Partnerisi tarjoaa seuraavaksi kaksi sangia ja on jälleen sinun vuorosi. Mitä nyt? Kolme sangia. Partnerin kaksi sangia oli inviitti, vihjetarjous, jolla hän pyytää sinua passaamaan minimiavauksella tai jatkamaan täyspeliin maksimilla. Sinulla on 17 ap:tä, joten otat tietenkin partnerin vihjetarjouksen vastaan ja korotat sangitäyspeliin. Länsi aloittaa ruutuviitosella ja partneri levittää odotusten mukaisen pöydän. K85 J AJ104 A76 KQ9 AQ2 Q932 Montako pikatikkiä sinulla on näköpiirissäsi ruutulähdön jälkeen? Viisi. Kaksi pataa, kaksi ruutua (itä pelaa ensimmäisen tikkiin sotamiehen, jonka voitat rouvalla) ja ristiässä. Hertta- ja ruutuväri tarjoavat hyvät lisätikkimahdollisuudet. Kumpaa väriä kasvatat ensin, herttaa vai ruutua? Herttaa. Olkoonkin, että ristivärisi on pitempi ja vahvempi kuin hertta. Kun sangisitoumuksessa sinun pitää kasvattaa kahta väriä, pelaa ensin sitä väriä, missä "vaarallisen vastustajan" mahdolliset kiinniottokortit voivat olla. Länsi on lähtenyt kasvattamaan pitkää väriään ruutua ja puolustus voi päästä kaksi kertaa kiinni kun kasvatat kahta väriäsi, herttaa ja ristiä. Jos lännellä on ristikuningas, on tämä helposti maskattavissa. Mutta jos lännellä on herttaässä, pääsee hän tällä varmasti kiinni. Pelaatkin siis herttakuninkaan, jolla saat tikin. Mitä seuraavaksi? Herttarouva. Syyt samat kuin edellä. Lännen mandollisia yhteyskortteja vastaan on hyökättävä. Länsi ottaa toisen herttakierroksen ässällä ja jatkaa ruutukuninkaan. Otatko tämän tikin ässällä vai laistatko? Laista. Jos idällä on kolmen kortin ruutu, ei hän pysty palauttamaan väriä, jos hän pääsee myöhemmin kiinni mahdollisella ristikuninkaallaan. Länsi jatkaa edelleen ruutua ja voitat tikin ässällä idän tunnustaessa pienellä. Nyt vasta on ristimaskin aika. Annat ristiyhdeksikön kiertää, maski epäonnistuu ja itä voittaa kuninkaalla tikin. Sinulla on kuitenkin yhdeksän tikkiä kasassa ja voit myöhemmin yrittää ylitikkiä herttaväristä. Puolustuksen herttaväri on jakautunut 3-3 ja saat näin kymmenen tikkiä sitoumukseesi.

5 Koko jako: J104 K85 J AJ104 Q932 A K A76 KQ9 AQ2 Q932 J94 K85 Huomaathan mitä tapahtuu, jos maskaat toiseen tikkiin ristiä. Itä voittaa kuninkaalla tikin ja palauttaa ruutua. Laisto ei enää auta, länsi kasvattaa ruutuvärinsä ja jää odottamaan pietiä vahvojen ruutujen sekä herttaässän kanssa. Siirry seuraavaksi puolustustehtävän eteen idän tuoliin ja seuraaviin kortteihin: K75 AQ7 J Tarjoussarja on mennyt seuraavasti: Länsi Pohjoinen Itä Etelä 1NT pass 3 pass 3NT pass pass pass Etelä on siis päätynyt pelinviejäksi kolmeen sangiin ja partnerisi aloittaa patasotamiehellä. Pohjoisen kolme herttaa oli täyspelivaatimus ja lupasi tasan viisi korttia värissä. Pöytään ilmestyy: A2 KJ1082 K105 Q73 K75 AQ J964 J1062 Pelinviejä määrää pöydästä pienen ja on sinun vuorosi. Minkä padan pelaat? Pienen. Ethän vain kiirehtinyt ottamaan tikkiä kuninkaalla? Lähtökortti kertoo pelinviejällä olevan rouvan patavärissä. On totta, että pelaamalla pienen annat vastustajan voittaa tikin, minkä itse olisit voinut voittaa. Mutta muistathan, että pelin päämääränä on voittaa tikkejä mahdollisimman paljon, ei mahdollisimman nopeasti! Montako arvopistettä partnerilla voi olla patasotamiehen lisäksi? Ei yhtään. Pelinviejällä on 15-17, pöydässä näkyy 13 ja itselläsi on 11. Lännen käteen mahtuu näin ollen korkeintaan yksi arvopiste. Kun hän aloitti patasotamiehellä, tiedät ettei partnerilla ole ainoatakaan muuta kuvakorttia. Montako patakorttia pelinviejällä on vähintään? Kolme. Kun etelä tarjosi kolme sangia, vaikka partneri kertoi viisi korttia herttaa, on hänellä luultavimmin vain kaksi korttia herttaa. Ja kahta dubbeltoniahan ei sangiavaukseen saisi olla. Jos otat ensimmäisen tikin kuninkaalla sekä jatkat väriä, voittaa pelinviejä toisen tikin ässällä pöytään. Hän palaa toisella alavärillä käteensä ottaakseen herttamaskin, voitat tikin rouvalla ja jatkat pataa pelinviejän rouvalle. Kun seuraavaksi pääset kiinni herttaässällä, ei sinulla ole enää pataa ja pelinviejä saa sitoumukseensa yhden ylitikin koko jaon ollessa:

6 A2 KJ1082 K105 Q73 J Q83 63 AQ32 AK84 K75 AQ J964 J1062 Mutta katsotaanpa mitä tapahtuu, kun pelaat pienen padan ensimmäiseen tikkiin. Ellei pelinviejä pelaa lasikortein, hän voittaa tikin rouvalla ja maskaa herttaa. Pääset rouvalla kiinni ja palautat patakuninkaan pöydän ässälle. Nyt pelinviejällä ei ole mitään mahdollisuutta saada kahdeksaa tikkiä enempää. On totta, että pelinviejä saa sitoumuksen kotiin, jos hän antaa lännen pitää ensimmäisen tikin patasotamiehellä. Tämä laisto on kuitenkin hyvin vaikea nähdä ja johtaa usein myös turhaan pietiin, esimerkiksi silloin kun lännen kädessä on myös patakuningas ja herttarouva. Lopuksi vielä lähtökorttiongelma. Katselet läntenä kortteja 2 QJ9 AJ1096 J1095. Etelä avaa yhdellä hertalla ja pohjoinen korottaa neljään herttaan. Mikä on paras valinta lähtökortiksi? Ristisotamies. Valttipeliä vastaan kannattaa yleensä lähteä singeltonilla, jos sellainen vain kädestä löytyy. On kuitenkin kaksi tilannetta, jolloin singeltonlähtö ei ole suositeltava. Tämä on niistä toinen. Jos lähtijällä on "luonnollinen" valttitikki, ei varkauden hakeminen singeltonlähdöllä ole yleensä viisasta. Jos tässä esimerkissä länsi saakin varkautensa valttiyhdeksiköllä, ei hän myöhemmin saa valttitikkiä, kun pelinviejän ässä ja kuningas pudottaa rouvan ja sotamiehen. Toinen tapaus, milloin singeltonlähtö ei ole suositeltava, on silloin kun lähtijällä on niin vahva käsi, ettei hän voi olettaa partnerinsa pääsevän kiinni. Singeltonlähdön huono puoli on se, että näin saatamme auttaa pelinviejää maskaamaan partnerin kuvakombinaatioita. Oletetaan, että aktuellissa lähtökorttitilanteessa pataväri on jakautunut seuraavasti: QJ A76 K93 Jos lähdet pataa, saa pelinviejä hyvän mahdollisuuden ottaa kaikki neljä tikkiä värissä. Hän voittaa idän kympin rouvalla ja pelaa myöhemmin viitosen ässälle, jolloin maskitilanne paljastuu. Jos taas pelinviejä itse joutuu käsittelemään värin, ei hän käytännön pelissä saa enempää kuin kolme tikkiä.

7 BL 3/08 Korttisi: A7 Olet etelä, kaikki vaarattomassa, jakajana avausvuorolla. KJ9 AJ95 J952 Mikä on avaustarjouksesi? Yksi risti. Kätesi on tasainen, mutta voima ei aivan riitä yhden sangin avaukseen. Ruutuvärisi on laadultaan selkeästi ristiä parempi, mutta normaalikäytäntö on avata kahdesta neljän kortin väristä alemmalla. Partnerisi tarjoaa yhden padan vastapuolen passatessa. Mitä tarjoat seuraavaksi? Yksi sangi. Lupaat tällä tarjouksella tasaisen jakautuman ja minimiavauskäden voiman. Partnerisi korottaa kolmeen sangiin, joka päättää sarjan. Länsi aloittaa herttanelosella. QJ62 A 1062 KQ1043 A7 KJ9 AJ95 J952 Partnerilla oli viiden kortin valttituki, mutta ei missään vaiheessa kertonut tätä. Olisiko partnerisi voinut tarjota jaon paremmin? Ei. Avaustarjouksesi jälkeen pohjoinen tiesi yhteisen voiman riittävän täyspeliin. Hän haki ensin 4-4 ylävärivalttia, mutta kun sellaista ei löytynyt, päätti hän korrektisti unohtaa yhteisen yhdeksän kortin ristivaltin ja tarjosi alaväritäyspelin sijasta mieluummin kolme sangia. Montako pikatikkiä on sitoumuksessasi? Neljä. Kolme ässää ja herttakuningas. Lisää voit kasvattaa padasta, ruudusta ja varsinkin rististä. Sangipelissä hyvin usein toinen puolustajista on vaarallinen vastustaja, jota ei saisi päästää kiinni liian aikaisessa vaiheessa. Onko tässä jaossa jompi kumpi puolustajista vaarallinen vastustaja? On, itä. Jos länsi on kiinni, ei hänellä ole mitään pelinviejän kannalta hankalaa kääntöä. Mutta jos itä pääsee kiinni liian aikaisin, pääsee hän herttakäännöllä kasvattamaan lähtövärin vahvaksi. Voitat herttaässällä ensimmäisen tikin pöytään. Mitä pelaat pöydästä toiseen tikkiin? Patarouvan. Jos aloitat ristin kasvatuksella, voi itä voittaa tikin ässällä ja jatkaa herttaa kolmanteen tikkiin. Maski epäonnistuu ja länsi kasvattaa puolustuksen herttavärin vahvaksi kääntämällä lisää väriä. Pelinviejällä on nyt kahdeksan tikkiä valmiina ja sitoumuksen kohtalo on onnistuvan patamaskin varassa. Kun kyseessä on tehtävä, arvaatte varmaan, kummassa kädessä patakuningas on! Ruutumaski toiseen tikkiin on parempi linja, mutta kun länsi voittaa korteilla K1083 Q1064 KQ3 86 kuvalla tikin, saattaa hän keksiä ristijatkon ja herttakäännön jälkeen pelinviejä ei käytännön pelissä saa enää

8 Koko jako: QJ62 A 1062 KQ1043 K Q KQ A7 KJ9 AJ95 J952 A7 Siirry seuraavaksi puolustustehtävän eteen idän tuoliin ja seuraaviin kortteihin: Q J964 K5. Tarjoussarja on mennyt seuraavasti: Länsi Pohjoinen Itä Etelä 1NT pass 3NT pass pass pass Etelä on siis päätynyt pelinviejäksi kolmeen sangiin ja partnerisi aloittaa patasotamiehellä. Pöytään ilmestyy: A AQJ Q872 J10873 Q J964 K5 Pelinviejä voittaa pakotetusti tikin ässällä pöytään ja on sinun vuoroni. Minkä padan pelaat? Rouvan. Jos jätät rouvan käteesi ja puolustus pelaa myöhemmin pataa, laistaa pelinviejä etkä pysty enää jatkamaan partnerisi lähtöväriä. Sinun on "ablokeerattava" patarouva ensimmäiseen tikkiin, jotta patavärin kasvattaminen puolustukselle vahvaksi voisi olla mahdollista. Montako arvo-pistettä partnerilla voi olla patasotamiehen lisäksi? Neljä. Pelinviejällä on 15-17, pöydässä näkyy 14 ja itselläsi on kuusi. Lännen käteen mahtuu näin ollen korkeintaan viisi arvopistettä. Kun hän aloitti patasotamiehellä, voi hänellä tämän lisäksi olla korkeintaan neljä arvopistettä. Toiseen tikkiin pelinviejä määrää pöydästä ristikolmosen. Minkä ristikortin pelaat tähän tikkiin? Kuninkaan. Vaikka puolustuspelaajien perushokema kehottaa pelaamaan toinen käsi matalaa. Mikä kortti partnerilla pitää olla, jotta tähän sitoumukseen voisi tulla pieti? Ristiässä. Jos ristiässä on pelinviejällä, on pelissä kysymyksessä vain ylitikkien lukumäärästä. Mutta sitoumuksen kaatamiseen ei yksin riitä se, että lännellä on ristiässä. Tätä ainoata yhteyskorttia ei saa pelata liian aikaisin.

9 Koko jako: J A AQJ Q872 J10873 Q A6 K853 K10 AK3 Q942 J964 K5 Yksi yleisimpiä poikkeuksia sääntöön "toinen käsi matalaa", on tilanne missä puolustaja pelaa toisena kätenä korkean kortin suojellakseen partnerinsa kiinniottokortteja. Jos itä pelaa rutiininomaisen pienen toiseen tikkiin, voittaa länsi ässällä tikin ja jatkaa patasotamiehellä. Pelinviejä laistaa tämän, mutta menettää tämän jälkeen tikin vain ristikuninkaalle - yksi ylitikki. Huomaa ero, jos otat heti tikin kuninkaalla ja jatkat pataa. Puolustus pystyy puhkaisemaan patavärin ja länsi pääsee kiinni myöhemmin ristiässällä. Pelin-viejä ei saa kandeksaa tikkiä enempää. Lopuksi vielä lähtökorttiongelma. Katselet läntenä kortteja J J Etelä avaa yhdellä sangilla ja pohjoinen korottaa kolmeen sangiin. Mikä on paras valinta lähtökortiksi? Patasotamies. Sangipeliä vastaan lähtijä yleensä aloittaa pisimmästä väristään, tarkoituksena kasvattaa tämän värin pienet kortit vahvaksi. Yllä oleva käsi on poikkeus tähän sääntöön. Jos lähtijällä on pitkä väri, mutta ei minkäänlaista yhteyskorttia kasvaneitten korttien hakemista varten, ei hänen kannatakaan lähteä tästä pitkästä maasta. Parempi taktiikka on yrittää löytää partnerin kasvatuskelpoinen maa. Tässä jaossa herttalähtö saattaa olla oikein, jos partnerilla on kolme tai neljä korttia herttaa. Tällöin tämän värin kasvattaminen on mahdollista. On kuitenkin paljon todennäköisempää, että idällä on lyhyt hertta, jolloin tämän värin kasvattaminen on toivoton tehtävä. Miksi sitten patasotamies on parempi arvaus kuin ruutu- tai ristilähtö? Muista tarjoussarja. Pohjoinen ei käyttänyt ylävärikyselyä, minkä vuoksi hänellä ei liene neljän kortin tai pitempiä ylävärejä, kun taas alaväreistä hänellä on ainakin toisessa vähintään neljä korttia. Jos partnerilla on kortit Q9863 A2 A86 J52 tai KQ J52, saat kuulla onnittelut partneriltasi jaon jälkeen. Toisaalta, silloin harvoin kun hänellä on AK2 Q73 J52 ja pelinviejän hertat ovat 2-2, olisitte voineet ottaa kuusi tikkiä kannelta..

10 BL 4/08 Korttisi: AJ8642 Q73 AQ AJ Olet etelä, kaikki vaarassa, jakajana avausvuorolla. Mikä on avaustarjouksesi? Yksi pata. Kätesi on erittäin hyvä, muttei kuitenkaan lähellekään riittävän hyvä vahvaan kahden ristin avaukseen. Jos partneri passaa yhden padan avaukseen, olette luultavasti jääneet juuri oikean tason sitoumukseen. Jos taas partneri tarjoaa jotain ensimmäisellä vuorollaan, pääset kertomaan ylimääräisen voimasi toisella tarjousvuorollasi. Partneri korottaa kahteen pataan ja vastapuoli passaa. Mikä on toinen tarjouksesi? Neljä pataa. Partnerisi lupasi patatuen lisäksi 6-9 pisteen käden. Vain arvopisteitä laskemalla yhteinen voimanne voi jäädä hieman alle täyspelin tarjoamiseen vaadittavan 26:n, mutta kuuden kortin padalla et tyydy vihjetarjoukseen, vaan hyppäät suoraan täyspeliin. Kaikki passaavat neljään pataan ja länsi aloittaa ristikuninkaalla. K73 82 K AJ8742 Q73 AQ AJ Partnerilla oli vain kolmen kortin patatuki. Oliko korotus kahteen pataan oikea tarjous? Kyllä. Partnerin yläväriavausta voi korottaa kolmen kortin tuella, jos kädessä on joku singelton tai arvoton dubbelton. Yksi sangi pohjoiselta ei ole virhe, mutta korotus kahteen pataan on parempi tarjousvalinta. Kun pelataan valttisitoumusta, pelinviejä ensin laskee meneviä tikkejään ja miettii, miten niistä voisi päästä eroon. Puolustajilla on neljä korttia valttia ja jos patavärinsä on jakautunut 2-2 tai valttirouva on singelton, selviät valttiväristä menevittä. Hertasta menetät varmasti kaksi tikkiä ja ehkä kolmannen, ellet onnistu varastamaan käden kolmatta herttaa pöydän valtilla. Ruudussa ei ole yhtään menevää, mutta lännen ristilähdön jälkeen puolustus uhkaa ottaa yhden tikin väristä. Laistatko lähdön vai otatko ensimmäisen tikin ässällä? Ota tikki ässällä. Sangipelissä on usein oikein laistaa lähtö, jos sinulla on vain yksinkertainen pito lähtövärissä, mutta valttipelissä tämä on harvemmin oikein. Voitat siis ensimmäisen tikin ässällä, mutta mitä seuraavaksi. Poistatko ensin vastapuolen valttikortit? Et. Pöytään on vain yksi yhteyskortti ruudun ulkopuolella, valttikuningas. Sinulla on kiire päästä eroon käden ristimenevästä pöydän ruutukuninkaalle. Mitkä kortit pelaat toiseen ja kolmanteen tikkiin? Ruutuässän ja -rouvan. Jos jompi kumpi puolustaja varastaa, peli oli tuskin koskaan pelattavissa kotiin. Nyt kuitenkin saat tikin molemmilla ruuduilla. Entä seuraavaksi? Pataa pöydän kuninkaalle. Ethän ensin ottanut tikkiä käden pataässällä? Hyvä. Länsi tunnustaa valttiyhdeksiköllä ja itä viitosella. Olet pöydässä kiinni ja pelaat ruutukuninkaan, jolle sakaat kädestäni ristisotamiehen. Onneksesi kaikki tunnustavat tähän tikkiin. Vastustajilla on vielä kaksi valttikorttia jäljellä, kymppi ja rouva. Onko nyt aika poistaa nämä valtit? Ei. Käden kolmas hertta joudutaan ehkä varastamaan pöytään, joten sinun pitää ensin pelata herttaa.

11 Pöydästä pelatun pienen hertan itä voittaa ässällä jatkaakseen valttikympillä. Minkä valtin pelaat kädestäsi tähän tikkiin? Sotamiehen. Jos katsotaan pelkkää pataväriä eristyneenä muusta jaosta, niin oikea värinkäsittely on ottaa kuningas ja ässä. Yhteisellä yhdeksällä kortilla toppaaminen on todennäköisyyksien mukaan parempi pelitapa kuin maski. Mutta katsotaanpa jakoa kokonaisuutena. Jos maskaat valttia ja länsi voittaa tikin rouvalla, et voi menettää enää muuta kuin yhden tikin herttaässälle - tasan kotipeli. Mutta jos pelaat herttaässän eikä länsi tunnusta, olet pietissä. Voit jatkaa herttaa, mutta itä pääsee kiinni ja menetät kolmen herttatikin lisäksi yhden valttitikin. Koko jako: 9 J964 K73 82 K Q105 AK105 J KQ AJ8742 Q73 AQ AJ Itä puolusti hyvin kääntämällä valttia herttaässän jälkeen. Jos pelinviejä ei poista valttia ensi töikseen, niin puolustuksen usein kannattaa kääntää valttia kiinni päästessään. Pelinviejällä on ilmeisesti joku syy olla poistamatta valtteja, yleisimmin hän haluaa käyttää pöydän valttikortteja menevien varastamiseen, kuten juuri tässä esimerkkijaossa. Toinen syy voisi olla, että pelinviejä tarvitsee pöydän valttikortteja yhteyskorteiksi. Jos itä kiirehtii ottamaan tikin myös herttakuninkaalla ässän jälkeen, ei pelinviejä voi saada sitoumusta enää pietiin. Muistathan, että pelin päämäärä on voittaa tikkejä mahdollisimman paljon, eikä suinkaan mahdollisimman nopeasti!

12 BL 5/08 Korttisi: K8654 Olet etelä, kaikki vaarassa, partnerisi avaa yhdellä ruudulla ja itä tarjoaa väliin kaksi herttaa (alle avauskäden voima ja kuusi korttia herttaa). Mitä tarjoat? K76 A93 A7 Kaksi pataa. Kun vastaajana tarjoat oman värin kahden tasolla, lupaat voimaa vähintään 10 pistettä. Ylävärin tarjoaminen kahden tasolla lupaa vähintään viiden kortin värin. Jos vastaaja tarjoaisi alaväriä kahden tasolla, riittäisi tarjoukseen vähintään neljän kortin väri. Partnerisi jatkaa kolmella ristillä vastapuolen passatessa. Mitä tarjoat toisella vuorollasi? Kolme sangia. Partneri lupaa tarjouksillaan vähintään 5-4 jakauman alaväreissä, joten tiedät parillanne olevan yhteisen kahdeksan kortin ruutuvaltin. Teillä on pistevoimaa riittävästi täyspelin tarjoamiseen, mutta viiden alavärin tarjoamisen sijasta kannattaa yleensä ensin tutkia sangitäyspelin mahdollisuutta. Jos kädestäni puuttuisi pito vastustajan tarjoamassa värissä, voisit tätä väriä tarjoamalla (tässä tapauksessa kolme herttaa) kysyä partnerilta, löytyykö häneltä sangipitoa kyseisessä värissä. Nyt herttakuningas kolmantena on aivan riittävän hyvä kombinaatio sangipeliä varten ja voit päättää sarjan kolmella sangilla. Länsi aloittaa herttayhdeksiköllä. A3 84 KJ1082 KQ63 Partnerilla on juuri sellaiset kortit, mitä tarjoussarjan aikana lupasi - avauskäden voima ja 5-4 alavärit. Itä pelaa ensimmäiseen tikkiin herttarouvan. Minkä kortin pelaat kädestäsi? Pienen. Pelaamalla rouvan itä yrittää houkutella sinut ottamaan tikin kuninkaalla liian aikaisin. Jos otat heti tikin kuninkaalla, säilyvät puolustajien yhteydet lähtövärissä. Muista tarjoussarja! Itä hyppäsi kahteen herttaan luvaten kuusi korttia värissä. Lännellä on näin ollen kaksi korttia herttaa. Kahdesta kortista lähdetään korkeammalla, joten tiedät herttaässän olevan idän kädessä. Itä ottaa toisen tikin herttaässällä ja jatkaa kolmanteen lisää väriä, jonka voitat kuninkaalle lännen sakatessa ristikakkosen. Olet saanut siis yhden tikin herttakuninkaalla. Montako pikatikkiä sinulla on muissa väreissä? Seitsemän. Kaksi pataa, kaksi ruutua ja kolme ristiä. Kaksi tikkiä siis puuttuu kotipelistä. Mistä väristä aiot kasvattaa nämä tikit? Ruudusta. Pataväri voisi myös tuottaa kaksi lisätikkiä, jos puolustuksen väri olisi jakautunut tasan 3-3. Mutta tämän värin kasvatuksessa on vaaransa, sillä itä saattaa päästä kiinni ottamaan pietit kasvaneilla hertoillaan. Ruutuväri tarjoaa paljon paremmat mahdollisuudet kotipelitikkien kasvattamiseen. Kun idällä on kuusi korttia herttaa ja lännellä vain kaksi, niin on todennäköistä, että lännellä on vastaavasti pidempi ruutu kuin idällä. Mitä pelaat neljänteen tikkiin? Pataa pöydän ässälle. Ja seuraavaksi jatkat pöydästä ruutusotamiehellä, jonka annat kiertää, jos itä ei peitä rouvalla. Sinulla on ruudussa "maski kahteen suuntaan". Voit maskata onnistuneesti rouvaa kummalta puolustajalta hyvänsä. Jos sinulla on tällainen tilanne, maskaa rouvaa siten, että jos maski epäonnistuu, "vaaraton vastustaja" pääsee kiinni. Jos jatkaisit hertta- kuninkaan jälkeen ruutuässällä ja maskaisit seuraavaksi ruutua sotamiehellä, olisi epäonnistuneen maskin jälkeen sitoumuksessa nopeat kaksi pietiä kun itä ottaa tikit kasvaneilla hertoillaan. Mutta jos annat ruutusotamiehen kiertää ja länsi voittaisi madollisesti tikin ruuturouvalla, ei kotipeli ole kuitenkaan vaarassa. Lännellä ei ole herttaa mitä palauttaa ja olet kasvattanut ruudusta kaksi kotipelistä puuttuvaa tikkiä. Tällä kertaa ruutusotamies saa pitää tikin. Mitä jatkat seuraavaksi? Ruutua käden yhdeksikölle. Hyvä pelinvienti palkitaan kahdella ylitikillä, kun koko jako on:

13 Q A3 84 KJ1082 KQ63 J K8654 K76 A93 A7 J9 AQJ1053 Q764 Maski on kahteen suuntaan silloin, kun sinulla on ässä ja kuningas eri käsissä minkä lisäksi sinulla pitää olla sotamiehen lisäksi myös kymppi. Oletetaan että ruutuvärisi olisi hieman heikompi, pöydässä KJ762 ja kädessäsi A93. Nyt sinulla on maski vain yhteen suuntaan, länttä vastaan. Miten nyt käsittelisit ruutuvärin? Pieni ruutu pöydästä käden yhdeksikölle. Ensisijainen tavoitteesi on pitää itä ulkona pelistä. Jos länsi voittaa kympillä halvan tikin, se ei haittaa sinua (kunhan se ei ole singeltonkymppi). Hän on vaaraton vastustaja eikä kotipelin pitäisi olla uhattuna

14 BL 6/08 Korttisi: AQ10752 Olet etelä jakajana avausvuorolla, kaikki vaarattomassa. KQ2 7 AQ2 Mitä tarjoat? Yksi pata. Lupaat vähintään 13 pistettä ja neljä korttia pataa, joten sinulla on paljon lisävoimaa ja - pituutta kerrottavana, mutta tähän asiaan palaat myöhemmällä tarjousvuorollasi. Partnerisi tarjoaa kaksi ruutua ja vastustajat passaavat. Mitä tarjoat toisella vuorollasi? Kolme pataa. Kerrot näin pisteen käden ja vähintään kuuden kortin padan. Partnerisi jatkaa neljällä sangilla. Entä nyt? Viisi herttaa. Jos pelaatte partnerisi kanssa tavallista Blackwoodin ässäkyselyä. Jos käytössänne olisi RKCB, oikea vastaus olisi viisi pataa, joka lupaisi kaksi ässää viidestä (valttikuningas lasketaan viidenneksi ässäksi) sekä valttirouvan. Partnerisi tarjoaa kuusi pataa, johon kaikki passaavat ja länsi aloittaa herttasotamiehellä. KJ A83 A AQ10752 KQ2 7 AQ2 Pelipöydässä ei kannata kuluttaa aikaa miettiäkseen, oliko partnerin tarjoukset oikein vai ei, mutta nyt voimme ennen pelin aloittamista analysoida hieman tarjoussarjaa. Partnerin kaksi ruutua oli selkeä tarjousvalinta, kaksi yli yksi -vastaus luvaten vähintään kymmenen pistettä ja vähintään neljä korttia ruutua. Mutta seuraava tarjous, ässäkysely neljällä sangilla, ei ollut paras valinta. Kun pari on matkalla slammiin, pitää kolmen asian olla kunnossa. Yhteinen voima. Pikkuslammin tarjotakseen parilta pitää löytyä pistevoimaa noin 33 tai vastaava tikkipelivoima. Jos molemmilla pelaajilla on tasaiset kädet, yhteistä arvopistevoimaa pitäisi olla vähintään 33. Mitä vinompia jakautumia ja mitä pitempiä värejä pelaajilta löytyy, sitä vähemmät arvopisteet riittävät. Toinen asia, mikä pitää tarkistaa ennen slammin tarjoamista, ovat kontrollit. Mistään väristä ei saisi mennä kahta tikkiä kannelta. Tämä asia tarkistetaan kontrollitarjousten avulla. Kun yhteinen väri on sovittu, tarjous uudessa värissä neljän tasolla on kontrollitarjous, kertoen värissä ässän, kuninkaan, renonssin tai singeltonin. Siis sellaisen värikombinaation, mikä estää vastustajaa ottamasta kahta kansitikkiä värissä. Jos yhteistä väriä ei ole, niin alaväritarjous neljän tasolla on lähtökohtaisesti kontrollitarjous hyväksyen partnerin viimeksi tarjoaman värin valtiksi. Kuten tässä tilanteessa. Pohjoisen neljä ruutua olisi kontrollitarjous luvaten ruutukontrollin, mutta kieltäen ristikontrollin. Jos todellakin käyttäisitte partnerisi kanssa kontrollitarjouksia ja pohjoinen tarjoaisi kolmeen pataan neljä ruutua, mitä itse tarjoaisit? Neljä herttaa. Lupaat näin herttakontrollin lisäksi ristikontrollin. Miksikö? Koska partneri ohitti neljällä ruudulla ristikontrollin, hän kieltää ristivarmistuksen. Jos etelälläkään ei olisi ristikontrollia, hän tietää, ettei slammissa ole kotipelimahdollisuuksia, minkä vuoksi tällöin pitää jarruttaa pysähtymällä täyspeliin. Jos etelän käsi olisi esim. AQ10752 KQ2 A Q72, hän ei saisi jatkaa kontrollitarjoussarjaa neljän ruudun jälkeen. Koska partneri kielsi ristikontrollin, puolustuksella on otettavissa kaksi tikkiä kannelta. Tällä kädellä oikea tarjous neljään ruutuun olisikin neljä pataa. Kolmas asia, mikä pitää olla tarkistettuna ennen slammin tarjoamista, on ässien riittävyys. Ja tämä tapahtuu ässäkyselyn avulla, joka voi olla tavallinen Blackwood tai hieman tästä kehittyneempi versio, RKCB. Mutta ässäkyselyä ei saisi koskaan käyttää ennen kuin siis on tarkistettu kontrollitarjoussarjan avulla, ettei missään värissä ole kahta menevää. Siirrytäänpä sitten takaisin pelinvientitehtäväämme. Kun pelataan valttisitoumusta, laskemme ensisijaisesti meneviä tikkejämme, montako varmaa ja montako potentiaalista menevää meillä on ja miten näitä meneviä voitaisiin välttää. Montako menevää voit laskea tässä pelinvientitehtävässä?

15 Kaksi. Kummatkin ristivärissä. Jos risti- kuningas on idällä, voit maskaamalla selvittää toisen ristimenevän. Kumpaan käteen voitat ensimmäisen tikin ja mitä väriä pelaat toiseen tikkiin? Voita lähtö käteen ja pelaa ruutua ässälle. Yleensä pelinviejä poistaa ensin vastapuolen valtin. Tämä jako on kuitenkin poikkeus. Tarvitset pöydän valtti- kortteja (ja herttaässää) yhteyskorteiksi pöydän ruutuvärin kasvattamiseen ja viidennen ruutukortin hakemiseen. Pelaat siis toiseen tikkiin ruutua ässälle ja varastat ruudun käteen. Menet valtilla pöytään ja otat toisenkin ruutuvarkauden. Pääset toisella valttikuvalla pöytään kolmatta ruutuvarkautta varten. Tämän jälkeen on aika poistaa puolustuksen viimeinenkin valtti, mennä pöytään herttaässällä ja sakata ristimenevä kasvaneelle viidennelle ruudulle. Voit yrittää vielä ylitikkiä ristimaskilla, joka ei kuitenkaan onnistu, kun koko jako on: KJ A83 A J KJ5 K103 Q1042 J986 AQ10752 KQ2 7 AQ2 Jos puolustuksen ruutu olisi 5-2 tai valtti 4-1 vinossa, ruutuvärin kasvatus ei onnistuisi varastamalla ja joutuisit turvautumaan ristimaskiin. Olet itä ja pohjoinen jakajana avaa yhdellä ruudulla. Kaikki vaarassa, mitä tarjoat korteilla A Q10? Pass. Hyvin vahvalla neljän kortin ylä- värillä voidaan harkita välitarjousta yhden tasolla, mutta tällä kädellä pass on automaattinen. Etelä tarjoaa yhden sangin ja pohjoinen korottaa kolmeen sangiin, joka jää myös loppusitoumukseksi. Länsi aloittaa herttasotamiehellä K2 AKJ1075 AK A752 A Q10 Pelinviejä pelaa pöydästä kakkosen. Minkä kortin pelaat ensimmäiseen tikkiin? Ässän. Et kai vain erehtynyt pelaamaan pientä toivoen tappavasi kuninkaan myöhemmin ässälläsi? Lasketaanpa ensin pelinviejän saatavissa olevat tikit. Pöydässä on näkyvissä kandeksan alaväritikkiä. Vaikka ruuturouva olisi partnerilla, putoaa tämä ässän ja kuninkaan alle (pelinviejällä tuskin on renonssia). Lähdön perusteella herttarouva on etelällä ja jos hän saa tikin tällä, hänellä on yhdeksän tikkiä valmiina. Idän pitääkin voittaa tikki ässällä, mutta mitä hänen pitää kääntää toiseen tikkiin? Patakakkonen. Pataväri on ainoa, josta puolustus voi saada pietitikit ennen kuin pelinviejä ottaa yhdeksän valmista tikkiään. Pataässä toiseen tikkiin on oikein vain silloin, kun etelällä on kuningas singeltonina. Mutta jos partnerilla on KJx tai KQx, idän pitää kääntää pieni pata, jotta puolustus saisi neljä tikkiä värissä.

16 Koko jako: 1086 K2 AKJ1075 AK KJ3 J10975 A752 A Q94 Q Q10 Q10 Jos pelasit lähtöön pienen, etelä voittaa tikin herttarouvalla, ablokeeraa pöydän ristikuvat, palaa käteensä ruuturouvalla, ottaa käden kolme ristitikkiä ja lopuksi pöydän ruututikit - kaksitoista tikkiä. Melkoinen ero siis, kun voitit ensimmäisen tikin ässällä ja käänsit pienen padan, jolloin puolustus sai viisi ensimmäistä tikkiä ja pietin.

PELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen

PELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen PELINVIENTI SANGISSA Kauko Koistinen Pelinvienti sangissa Ensimmäiseksi laske varmat pikatikit (tikit, jotka voit ottaa päästämättä vastustajaa kiinni). Jos pikatikit eivät riitä lupaamaasi määrään, kasvata

Lisätiedot

PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen

PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ Kauko Koistinen Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään vastapuolen valtit, ellei ole selvää syytä pelata jotain muuta maata. Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999 Bridge Movie 1999 Kauko Koistinen Bridgelehti 1999 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridge Movie 1998. Kauko Koistinen Bridgelehti 1998

Bridge Movie 1998. Kauko Koistinen Bridgelehti 1998 Bridge Movie 1998 Kauko Koistinen Bridgelehti 1998 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996

Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996 Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6)

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6) Raija Tuomi 1(6) JAKO 1 Jako 1 AQ6 N/- 842 KQJ6 7532 QJ3 98 K53 N QJ109 A4 W E 10752 K1052 S 864 KJ104 A76 983 A97 1NT pass 2C pass 2D pass 3NT pass pass pass Sitoumus: 3NT/N Lähtö: Q. Luonnollinen lähtö

Lisätiedot

Idän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT.

Idän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT. Untuvikkokisa 23.1.2014 1(9) JAKO 1 3 N E S W N/- AJ1054 Tarjoussarja 4 kortin väreillä: KQ72 1 P 1 P K76 2 P 4 P K942 Q1086 P P 98 K72 A103 J54 Tarjoussarja 5 kortin yläväreillä: 8543 J109 1 P 4 P AJ75

Lisätiedot

Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001

Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001 Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen,

Lisätiedot

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitustehtävät Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/75 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä (itä),

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012 Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

Untuvikkokisa (9)

Untuvikkokisa (9) Untuvikkokisa 30.1.2014 1(9) JAKO 1 Q1094 N/- 1053 K763 A6 A73 K85 N E S W AJ76 Q4 P 1 P 1 Q8 A102 P 1NT P 3NT Q1085 KJ743 P P P J62 K982 Sitoumus: 3NT by E J954 92 Länsi tietää heti partnerinsa avauksen

Lisätiedot

Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6)

Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6) Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6) JAKO 1 N/- N E S W p 1NT 2 2 Sitoumus: 2 by W Idällä ei ole riittävästi voimaa täyspeliin partnerin avauksen 1NT jälkeen, joten hän tarjoaa siirtotarjouksen 2 luvaten vähintään

Lisätiedot

Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä

Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä Bridgen peruskurssi 2.oppitunti Sivu 1/6 Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä vastustajia kiinni välillä A86 K4 KQJ KQ85 532 A52 A109 J1097 Jos vastustajilla on

Lisätiedot

Bridge Movie 2014. Kauko Koistinen Bridgelehti 2014. Montako pikatikkiä voit laskea?

Bridge Movie 2014. Kauko Koistinen Bridgelehti 2014. Montako pikatikkiä voit laskea? Bridge Movie 2014 Kauko Koistinen Bridgelehti 2014 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997

Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997 Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Untuvikot (7)

Untuvikot (7) Untuvikot 20.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 P 2 P 3 P 5 /3 P P/5 P Sitoumus: 5 by N Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, mutta hyvä jakauma. Idällä on voimaa välitarjoukseen, mutta padan laatu on hieman heikko

Lisätiedot

LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA

LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA Bridgen peruskurssi 3.oppitunti Sivu 1/6 LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA Jos sangiavaajan partnerilla on epätasainen käsi ja joku pitkä väri, kannattaa yleensä pyrkiä pelaamaan loppusitoumus tämä väri valttina.

Lisätiedot

Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32

Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32 4. OPPITUNTI Avaustarjous väriä 3-2p vähintään neljän kortin pituinen väri Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2010

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2010 Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

NT VALTTAAMINEN NT 1

NT VALTTAAMINEN NT 1 NT VALTTAAMINEN NT 1 VALTTAAMINEN Kun pelinviejä on ensimmäisen kerran kiinni, hänen tulee poistaa puolustajien valtit, ellei hän selvästi huomaa parempaa pelitapaa Syitä, miksi ei valtata heti: Tarvitset

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2014 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä. länsi avaa vaarassa yhdellä ristillä, pohjoinen passaa ja itä tarjoaa yhden padan. Olet vaarattomassa ja sinulla on: K1073 AKQ10765 K2 -. Mitä

Lisätiedot

Kotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa

Kotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Kaikissa tehtävissä pata on valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 A ª AQJ104 ª K752 ª AJ753 ª K64 3 875 109 8542 Q964 J105 Q64 AK52 K53 A72 KQJ 53 e) Kun valttaat,

Lisätiedot

Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000

Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000 Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015 Bridge Movie 2015 Kauko Koistinen Bridgelehti 2015 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat?

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat? Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542

JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542 JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J97 8532 764 N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A8 9763 A542 Pohjoinen avaa yhdellä sangilla kertoen näin 15-17 arvopistettä ja tasaisen jakautuman. Avaus

Lisätiedot

Jako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W

Jako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W Jako 1, N/- 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, joten passikin on aivan hyvä vaihtoehto. Kahdella padalla ei voi avata, kun padan laatu on liian heikko ja voimaa sivussa

Lisätiedot

Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004

Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004 Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään.

Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään. Suomen Bridgeliitto Peruskurssi 1. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. Pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI

Lisätiedot

Q53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7

Q53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7 JAKO 1 N /- A105 A54 Q53 AK92 9862 KJ4 N E S W KJ6 108732 1NT P 3NT P A9 862 P P 8543 106 Q73 Q9 Sitoumus: 3NT by N KJ1074 QJ7 Etelä näkee partnerinsa sangiavauksen jälkeen, että parin yhteisen voiman

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2007

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2007 Bridge Movie 2007 Kauko Koistinen Bridgelehti 2007 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA

KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA TARJOAMINEN KÄDEN ARVIOINTI KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA KÄDEN PELIVOIMA ARVIOIDAAN KUVAKORTTIEN JA LYHYITTEN MAITTEN

Lisätiedot

VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti

VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti NT VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT 2. oppitunti 1 VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA VAHVAN VÄRIN KÄSITTELY Jos pelattava maa on niin vahva, ettei vastustajilla ole siitä yhtään ratkaisevan korkeata kuvakorttia

Lisätiedot

Kotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia

Kotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Pelaat peliä ilman valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 Q ª AK52 ª Q6 ª A52 ª K6 AK 85 A73 852 QJ3 K10952 KQ32 J1095 J643 A862 J84 A762 a) Kuinka monta pikatikkiä

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako menevää voit laskea?

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako menevää voit laskea? Bridge Movie 2016 Kauko Koistinen Bridgelehti 2016 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO NT KERTAUSTA NT 1 TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO Tarjoamisen tavoitteena on löytää paras sitoumus: oikea pelimuoto sopivalla tasolla Oikean pelimuoto: pyritään löytämään yhteinen vähintään 8 kortin

Lisätiedot

Untuvikot (8)

Untuvikot (8) Untuvikot 27.2.2014 1(8) Jako 1, N/- P 1 1 1 2 P P 2 3 P P P Sitoumus: 3 by N Idällä on yhden ristin avauskäsi. Etelällä on hyvä yhden ruudun välitarjous. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin, ei pitoa ruudussa

Lisätiedot

Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit

Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit 1 Sangipeli Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit Jako 3, 3 NT/I Jako 1, 3NT/ J1082 8753 J93 A3 AK73 962 AK4 KQ6 Q5 KQJ10 76 J10874 964 A4 Q10852 952 elinvienti: Itä lähtee pisimmästä väristään, ruudusta,

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2003

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2003 Bridge Movie 2003 Kauko Koistinen Bridgelehti 2003 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1

NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1 NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT 7. oppitunti 1 AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA Kun vastaaja on tarjonnut uuden värin kahden tasolla, hän on luvannut vähintään (10)11 pistettä: 2 / lupaa (10)11+

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2009

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2009 Bridge Movie 2009 Kauko Koistinen Bridgelehti 2009 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

Untuvikkokisa (7)

Untuvikkokisa (7) Untuvikkokisa 13.2.2014 1(7) JAKO 1 N/- N E S W 1 2 3 Sitoumus: 3 by E Idällä on voimaa välitarjoukseen hertassa. Lännellä on inviittivoima ja valttituki. Hän kysyykin korotuksella, onko avaajalla lisättävää

Lisätiedot

Untuvikot (7)

Untuvikot (7) Untuvikot 27.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by W Idällä on voimaa hyppysangin verran ja tasainen käsi, joten hän avaa ruudulla. Länsi hyppää kahteen sangiin luvaten 11-12p ja tasaisen

Lisätiedot

Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat?

Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat? Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85 Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat? Yksi risti. Normaalikäytäntö on avata kahdesta neljän kortin väristä aina alemmalla. Jakautuma sopisi sangiavaukseen,

Lisätiedot

Untuvikot (8)

Untuvikot (8) Untuvikot 6.3.2014 1(8) JAKO 1, N/- 1 X 1 2 3 4 Sitoumus: 4 by N Idällä on yhden ruudun avauskäsi. Etelällä on hyvä 17p kahdennuskäsi. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin eikä tukea partnerille, mutta kuitenkin

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat?

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat? Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

PELINVIEJÄN LAISTAMINEN

PELINVIEJÄN LAISTAMINEN NT LAISTAMINEN NT 1 ELINVIEJÄN LAISTAMINEN Bridgessä ei ole ylimenopakkoa, joten tikin voi ottaa silloin kuin parhaaksi näkee Varsinkin sangissa pelinviejän kannattaa aika usein laistaa lähtö Laistamisen

Lisätiedot

NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT

NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT AVAUSTARJOUS (kertaus) Avaustarjoukseksi eli avaukseksi sanotaan tarjoussarjan ensimmäistä tarjousta, joka ei ole pass. Jokaisessa tarjoussarjassa on siis korkeintaan yksi

Lisätiedot

BRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2

BRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2 NT JOHDANTO NT BRIDGEN HISTORIA Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim. twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi englantilaiseen

Lisätiedot

Länsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin.

Länsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin. 1 N/- 1 1 2 4 Sitoumus 4 E Länsi avaa neljännestä kädestä ruudulla ja nostaa partnerin padan kahteen. Idällä on passanneeksi kädeksi tosi hyvät kortit ja hän nostaakin vielä täyspeliin. Etelä lähtee herttaviitosella

Lisätiedot

Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7)

Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7) Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by N Idällä olisi hyvä jako tehdä kahden padan välitarjous, mutta väri on liian heikko. Etelä tarjoaa kaksi sangia luvaten 11-12p ja kieltää

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2006

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2006 Bridge Movie 2006 Kauko Koistinen Bridgelehti 2006 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja

Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja Bridgen peruskurssi 7.oppitunti Sivu 1/6 PELINVIEJÄN VÄRINKÄSITTELYJÄ 4 A73 J7 K7 Q5 Q83 J63 Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja kolmantena kätenä pelaa joka

Lisätiedot

Valttipelin säännöt. 3. oppitunti

Valttipelin säännöt. 3. oppitunti NT VALTTIPELI NT Valttipelin säännöt Valttipelissä tikit voitetaan aivan samalla tavalla kuin sangissa, niin kauan kuin kaikki tunnustavat väriä. Erona sangipeliin on, että kun pelattava väri on loppunut,

Lisätiedot

Lähtökortti. Kauko Koistinen

Lähtökortti. Kauko Koistinen Lähtökortti Kauko Koistinen millä värillä millä kortilla Lähtökortti Lähtökortti partnerin väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti partnerin väristä pisimmästä väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti Sangipeliä

Lisätiedot

Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti:

Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti: 1 Bridgen ABC Avaukset 1 Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti: 1) AINA PISIN VÄRI 2) KAHDESTA TAI KOLMESTA 4 KORTIN VÄRISTÄ

Lisätiedot

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT 9. oppitunti 1 PUOLUSTUSTARJOUKSET Kun vastapuoli on avannut tarjoussarjan, voimme myös halutessamme osallistua tarjoussarjaan Tavoitteet o Saada pelinvienti omalle puolelle

Lisätiedot

Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää.

Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Kauko Koistinen Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Pelinviejän pelaamaan tikkiin: iso pieni = pariton määräkortteja pieni iso

Lisätiedot

Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia

Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2016 Korttisi: Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen AQ1065 K62 82 AJ10. Olet etelä, itä avaa kaikki vaarassa yhdellä hertalla ja on sinun vuorosi. Tarjoat tietenkin yhden padan, länsi passaa, partnerisi

Lisätiedot

Puolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin!

Puolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin! Puolustaja kolmantena kätenä Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin! Jos pöydässä ei ole korkeata korttia, jonka haluaisit myöhemmin peittää, pelaa kolmantena kätenä korkein korttisi.

Lisätiedot

BRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1

BRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1 NT BRIDGEN PERUSIDEAT NT 3. oppitunti 1 BRIDGEN PERUSIDEAT Ensin on huutokauppavaihe eli tarjoaminen, jossa molemmat parit pyrkivät tarjouksia tekemällä löytämään pelivaihtoehdon, jossa oma puoli saa mahdollisimman

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2015 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä, jakajana avaat yhdellä hertalla korteilla: 65 AKQ102 AK32 J7. Kaikki vaarattomassa länsi tarjoaa väliin yhden padan, partneri kahdentaa ja itä

Lisätiedot

Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit

Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit 1 Avausten 1 / korotukset Jako 1, 2 /I A2 J83 10832 KJ82 1 2 K765 KQ1052 A5 74 Tarjoussarja: Vastaajalla on tavallinen korotuskäsi kahden tasolle. Avaajalla

Lisätiedot

PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS

PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS 2. ILMAISUKAHDENNUS YKSINKERTAINEN VÄLITARJOUS -OMAN VÄRIN

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2013 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä - AQ8753 A82 K643 Pohjoinen avaa jakajana yhdellä ristillä tarjoat yhden hertan ja partneri korottaa kahteen herttaan. Mitä seuraavaksi? Slammi

Lisätiedot

PUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen

PUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen PUOLUSTAJA TOISENA KÄTENÄ Kauko Koistinen Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Ässien "tehtävä" on tappaa pelinviejän kuvakortteja,

Lisätiedot

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitukset vastauksineen Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/170 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä

Lisätiedot

Perttulantie 6, 00210 Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten.

Perttulantie 6, 00210 Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten. . Oppitunti. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI (EW) parit. Bridgejako

Lisätiedot

Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin

Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen 2016 Puolustuksen osuus Tarjoussarjaan

Lisätiedot

NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1

NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1 NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT 6. oppitunti 1 VASTAAJAN VÄRITARJOUS 1 TASOLLA Vastaaja tarjoaa pisintä väriään alimmalla mahdollisella tasolla Jos vastaajan oma väri on ylempi kuin avausväri, hän voi tarjota

Lisätiedot

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT Vastustajan avattua pass = ei kerrottavaa uusi väri = 5+ korttia, 10-17 ap 1NT = 15-17 ap., tasainen, hyvä pito vastustajan värissä X (ilmaisukahdennus) = 11-17 ap, väh. 3

Lisätiedot

PELINVIENTI- SUUNNITELMA

PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT 1 Pelinviejä tekee pelinvientisuunnitelman heti kun lepääjä on levittänyt pöydän näkyviin siis ennen kuin pelaa yhtään korttia! Pelinvientisuunnitelman tekeminen nopeuttaa

Lisätiedot

KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti

KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti NT KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT NT 10. oppitunti 1 HÄIRITYT SARJAT KUN VÄRIAVAUS KAHDENNETAAN Vastaajan tarjoukset kun partnerin yhden tason väriavaus (1 /1 /1 /1 ) kahdennetaan: o Yhden tason tarjous (1

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2012 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen S/E-W Q94 AK764 QJ 985 AKJ1062 53 AK AKJ Länsi Pohjoinen Itä Etelä 1 2 3 Pass 4 Pass 4 Pass 6 Pass Pass Pass Pohjoisen kolme herttaa lupasi hyvän korotuksen

Lisätiedot

NT ESTOTARJOUKSET NT

NT ESTOTARJOUKSET NT NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää

Lisätiedot

Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005

Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005 Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2002

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2002 Bridge Movie 2002 Kauko Koistinen Bridgelehti 2002 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Standard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00

Standard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00 Standard American Kauko Koistinen BL 4-5/00 Vaikka itse olenkin sitä mieltä, että Internetissä bridgen pelaaminen menettää jotain pelin sosiaalisesta luonteesta, on tämä laji kasvattanut niin paljon suosiotaan

Lisätiedot

NT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti

NT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti NT AVAUS 1NT NT 8. oppitunti 1 AVAUSTARJOUS 1NT 15-17 arvopistettä Tasainen jakautuma eli neljä eri maata ovat jakautuneet 4333, 4432 tai 5332 Onko 1NT avaus? KQJ8 AQ8 AQ98 KJ76 A973 862 Q7 9 K72 KJ1073

Lisätiedot

Todennäköisyyksiä ja päättelyä

Todennäköisyyksiä ja päättelyä Todennäköisyyksiä ja päättelyä Oddsit On olemassa oikea tapa pelata värit Riippuu aina siitä kuinka monta tikkiä tarvitsee Paras lähde: ACBL Bridge Encyclopedia (50 sivua värinkäsittelyä ja oddseja) Ei

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013

Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013 Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013 Jaot: Kati Sandström, laskenta: Kauko Koistinen Analyysit: Juho Granström, Kari Patana, Seppo Niemi 1. KQ7 North East South West N/- T 1 Pass 1 Pass AQJ94 2 Pass

Lisätiedot

Bridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016,

Bridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016, Bridgekurssi BK-Slam Lähtökortti-ideoita Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Lähtökortti ratkaisee Lähtökortti on usein pelin tärkein kortti Lähtiessä

Lisätiedot

LÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN

LÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN NT LÄHTÖKORTIT NT 1 LÄHTÖKORTEISTA Lähtijän partnerille on tärkeää pystyä hahmottamaan, minkälaisesta maasta partneri on lähtenyt. Tämän avulla hän tietää, kannattaako maata jatkaa, kun hän on seuraavan

Lisätiedot

NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT

NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT 1 MITÄ MERKINANNOT OVAT Merkinannot ovat puolustuksen tapa keskustella keskenään tikkipelivaiheessa toisin pelinviejäkin kuulee keskustelun Merkinannot helpottavat puolustamista

Lisätiedot

NT ESTOTARJOUKSET NT

NT ESTOTARJOUKSET NT NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää

Lisätiedot

1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku... 1 1.2 Liitteet... 4

1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku... 1 1.2 Liitteet... 4 Sisältö 1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku...................... 1 1.2 Liitteet........................ 4 2 Tikkipelin perusteet: sangi 5 2.1 Tavallisimmat pelitekniikat............. 5 2.1.1 Tikkien ottaminen

Lisätiedot

Bridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016,

Bridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016, Bridgekurssi BK-Slam Täydennystä Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Ogust-konventio Kun partneri avaa estoluonteisen heikon kakkosen (2 / 2 / 2 ) joka lupaa

Lisätiedot

1 Johdanto Pelin kulku... 2

1 Johdanto Pelin kulku... 2 Sisältö 1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku...................... 2 1.2 Kirjan sisällöstä.................... 5 2 Tikkipelin perusteet: sangi 7 2.1 Tavallisimmat pelitekniikat............. 7 2.1.1 Tikkien ottaminen

Lisätiedot

NT HÄIRITYT SARJAT NT

NT HÄIRITYT SARJAT NT NT HÄIRITYT SARJAT NT Häirityt sarjat Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat tai tarjoavat väliin. Väritarjouksen jälkeen Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat

Lisätiedot

- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!).

- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!). Efossangi Lasse Bergroth Edellytykset: * 15-18 arvopistettä, jako 4-3-3-3, 4-4-3-2, 5-3-3-2, 5-4-2-2 tai 6-3-2-2. Jakautumassa 5-4-2-2 ei saa esiintyä 5-4 -ylävärejä eikä jakautumassa 6-3-2-2 6-kortin

Lisätiedot

NT JOHDANTO JA SANGI NT

NT JOHDANTO JA SANGI NT 1 NT JOHDANTO JA SANGI NT Bridgen historia 2 Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi

Lisätiedot

JAKO 1 94 N/- A10874 A Q763 AJ10 KJ Q6 J7 AKQ652 K852 Q653 KJ4 43

JAKO 1 94 N/- A10874 A Q763 AJ10 KJ Q6 J7 AKQ652 K852 Q653 KJ4 43 JAKO 1 94 N/- A10874 A93 1098 Q763 AJ10 KJ 92 108752 Q6 J7 AKQ652 K852 Q653 KJ4 43 1 1 3 3NT Jos itä päättää avata yhdellä sangilla, jää hän myös pelaamaan tätä sitoumusta. Patalähdön jälkeen pelinviejällä

Lisätiedot

BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA

BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA Raimo Iltanen 1 BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA Suomen Bridgeliitto, 1984 ESIPUHE Bridgeä oppii pelaamalla ja taas pelaamalla mutta teoreettinen tietämys on aivan välttämätöntä, jos aikoo todella menestyä. Tämä

Lisätiedot

Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011

Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011 LIITE 2 Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011 Bridgelaki 40 : Pelaajien väliset sopimukset Pelaaja ei saa tarjota tai pelata tavalla, joka perustuu partnerien keskeiseen erityissopimukseen ellei vastustajaparin

Lisätiedot

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 1(5) Raija Tumi 2. ppitunti JAKO 1 9 tikkiä ilman valttia, pelinviejänä phjinen (3NT/N) Jak 1 762 N/- Q54 AK5 853 KQJ3 QJ1094 J982 N K3 J8 W E 10964 A1096 S 52 AK A1076

Lisätiedot

JAKO 3 73 S/E-W KQ104 J A8642 J West North East South 8765 AJ K95 pass 1NT pass 2 AK Q10874 pass 2 pass pass 3 AQ3 J953

JAKO 3 73 S/E-W KQ104 J A8642 J West North East South 8765 AJ K95 pass 1NT pass 2 AK Q10874 pass 2 pass pass 3 AQ3 J953 JAKO 1 Q10876 N/- A7 J984 64 J3 A54 West North East South 96543 QJ108 pass 1 pass 1062 K5 pass 1 2 Q75 AKJ9 DBL pass 3 pass K92 pass pass K2 AQ73 10832 Etelällä on avauskäden voima, mutta ei sopivaa jakautumaa

Lisätiedot

JOHDANTO JA SANGI. p. 1/145

JOHDANTO JA SANGI. p. 1/145 JOHDANTO JA SANGI p. 1/145 Bridgen perusideat Parit pelaavat toisiaan vastaan. Pelaajat on nimetty ilmansuuntien mukaan. Pohjoinen-etelä vs. itä-länsi (P-E vs. I-L) Parin tavoitteena on saada jaosta mahdollisimman

Lisätiedot

Alertointisäännöstön ohjeet 1. syyskuuta 2011

Alertointisäännöstön ohjeet 1. syyskuuta 2011 Alertointisäännöstön ohjeet 1. syyskuuta 2011 Alertointiohjeet Seuraaville sivuille on koottu esimerkkejä ja ohjeita alertoinnin yleisperiaatteista. Pelaajan velvollisuus alertoida ei rajoitu millään tavalla

Lisätiedot

Tarjouspaneelin perussysteemi

Tarjouspaneelin perussysteemi Tarjouspaneelin perussysteemi LIITE 6 Systeemi perustuu kirjassa Bridgeä 2000-luvulla esitettyyn tarjousjärjestelmään. Kirjan systeemiin ei ole tehty muutoksia, mutta kirjassa määrittelemättä jääneisiin

Lisätiedot