Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005"

Transkriptio

1 Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt oikean vastauksen kuhunkin kysymykseen. Avuksi kannattaa ottaa esim. jokin paperinpala, jolla voit peittää vastaukset. BL 1/05 Korttisi: AKQJ104 - AJ82 AQJ Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mikä on avaustarjouksesi? Kaksi ristiä. 22 arvopistettä ja renonssi tekevät kädestä täyspelivaatimuksen arvoisen. Partneri tarjoaa negatiivisen 2 ruutua ja vastapuoli passaa. Mitä nyt tarjoat? Kaksi pataa. Patapelissä voisit saada kymmenen tikkiä vaikka partnerilla olisi täysin tyhjä käsi. Mutta silti ei ole mitään syytä rynnätä suoraan täyspeliin. Avauksen 2 ristiä jälkeen täyspelivaatimus on voimassa, eikä kumpikaan pelaaja saa passata alle täyspelitason tarjoukseen. Partneri tarjoaa 3 pataa. Mitä seuraavaksi? Neljä ristiä. Kontrollitarjous, joka osoittaa ristissä ässän, kuninkaan, renonssin tai singeltonin. Mennäänpä takaisin partnerin toiseen tarjoukseen. Hän siis korotti pataa, luvaten vähintään kolmen kortin tuen. Entäpä voima? Kumpi lupaili enemmän voimaa, olisi vahvempi tarjous, korotus kolmeen vai neljään pataan? Kolme pataa. Silloin kun täyspelivaatimus on voimassa, sovelletaan "nopean perilletulon" periaatetta. Suora hyppy täyspeliin kertoo minimin, kieltää slammikiinnostuksen ja toivoo partnerin passaavan. Sitä vastoin korotus alle täyspelitason kertoo lisäarvoja ja jättää tilaa slammimahdollisuuksien tutkimiseen. Aktuellissa tarjoustilanteessa partnerin hyppy neljään pataa kertoisi kyllä kolmen kortin patatuen, mutta voimaa tarjous lupaisi lähelle nollaa pistettä. Neljään ristiin partneri tarjoaa neljä ruutua. Mitä nyt? Kuusi pataa. Neljä ruutua oli samoin kontrollitarjous luvaten värissä ässän, kuninkaan, renonssin tai singeltonin. Nyt hyppy slammiin on käytännön tarjous, "practical bid". Et voi varmuudella nähdä kahtatoista tikkiä patapelissä, kun taas sopivilla jakautumilla on mahdollista saada kaikki tikit pata valttina. Pikkuslammi padassa on se mikä useimmiten tässä jaossa on oikea loppusitoumus. Et kai ainakaan harkinnut ässäkyselyä? Se ei olisi ollut järkevä valinta. Ässäkyselyä ei koskaan kannata käyttää silloin kun kysyjän kädessä on renonssi. Tässä jaossa ässäkysely olisi muutenkin turha tarjous. Herttaässä ei ole se kortti, minkä avaaja haluaisi partnerillaan olevan. Alavärikontrollit ovat paljon toivottavampia. Kuuteen pataan kaikki passaavat ja länsi aloittaa herttakuninkaalla K AKQJ104 - AJ82 AQJ Sitoumus vaikuttaa hyvältä. Kummassakin alavärissä on maski otettavana ja näiden leikkausten tuloksesta riippuu tietenkin sitoumuksen kohtalo. Pöydästä pelaat lähtöön pienen hertan. Entä kädestä?

2 Ison padan. Patanelonen on tärkeä yhteyskortti pöytään, jos vastustajien valtti sattuisi istumaan tasan 2-2. Pelaat seuraavaksi kaksi korkeata pataa kädestäsi poistaen näin vastapuolen valtin, joka todella oli ystävällisesti tasan jakautunut. Et kuitenkaan vielä käytä hyväksesi patayhteyttä pöytään vaan kiinnität ensin huomiosi ruutuväriin. Mitä pelaat neljänteen tikkiin? Ruutukahdeksikon ja -kuninkaan. Jos vastapuolen ruutu on jakautunut tasan 3-2, muodostuu yksi pöydän ruutuhakuista yhteyskortiksi. Mitä pelaat viidenteen tikkiin? Ruutunelosen ja -sotilaan, jos itä tunnustaa pienellä ruudulla. Tässä jaossa sinulla on epäonnea ruudun kanssa, kun länsi voittaa tämän tikin rouvalla. Ristikuninkaan on nyt oltava idän kädessä, jos mielit saada slammin kotiin. Varastat lännen jatkaman hertan taas huolellisesti isolla, otat ruutuässällä puolustuksen viimeisen kortin tässä värissä, menet ruudulla pöytään ja maskaat ristin. Tämä maski onnistuu ja nyt pääset pataviitosella pöytään ottamaan toisen ristimaskin. Koko jako: K KQJ102 A7543 Q AKQJ104 - AJ82 AQJ K1042 Siirry seuraavaksi puolustajan tontille. Olet länsi, korttisi ovat AJ KJ85 J9, kysymyksessä on joukkuekilpailu ja tarjoussarja on ollut seuraava: Millä lähdet? Länsi Pohjoinen Itä Etelä 1 Pass 2 Pass 3 Pass 3 NT Pass Pass Pass Ruutuviitosella. Toinen vaihtoehto olisi passiivinen herttahakku. Pöytään ilmestyy kuitenkin yhdeksän korttia ristiä ja herttaa, ja omat korttisi näissä väreissä viittaavat siihen, että pelinviejällä on mahdollisesti yhdeksän suoraa tikkiä näistä otettavissa. Parikilpailussa passiivista lähtöä voidaan perustella, mutta joukkuekilpailussa pietiä on haettava K KQJ10 2 Q Hieman kiristetty reverse pohjoiselta. Tosin hyvien vaihtoehtojen puutteessa 2 herttaa lienee paras valinta. Ja onhan kädessä neljä kymppiäkin! Ensimmäinen tikki: Ruutuviitone n, kakkonen, ässä ja ko lmonen. Toinen tikki: Ruutuyhdeksikkö, nelonen, sotamies ja kymppi. Montako ruutukorttia idällä alunperin oli? Kaksi tai kolme. Hän on siis näyttänyt ässän ja yhdeksikön. Etelän h yppy kolmeen sangiin lupaa ruutupidon, joten pelinviejällä on Qxx tai Qxxx. Jos partnerilla olisi ollut A9xx, ei hän palauttaisi yhdeksikköä toiseen tikkiin vaan kaikkein pienimmän ruutunsa. Jos partnerilla on vain

3 kaksi ruutua, on pelinviejällä rouva viidentenä ja sitoumus mennee aina kotiin. Peli menee pietiin vain, jos partnerilla on jäljellä vielä yksi ruutukortti ja hän pääsee kiinni kääntämään väriä. Mitä pelaat seuraavaan tikkiin? Pienen padan. Herttakääntö "voiman läpi" vaikuttaisi luonnolliselta, onhan pelinviejä tarjonnut pataa ensimmäisellä vuorolla. Mutta tutustutaanpa tilanteeseen tarkemmin. Partnerilla voi olla kaksi korttia, millä hän voi päästä kiinni kääntämään ruutua - hertta- tai patakuningas. Jos käännät herttaa ja partnerilla on tämän värin kuningas, peliin tulee väistämättä kaksi pietiä - saatte neljän ruututikin lisäksi hertta- ja patatikit. Mutta jos partnerilla onkin patakuningas ja pelinviejällä herttakuningas, ottaa pelinviejä herttakäännön jälkeen nopeat yhdeksän tikkiä - viisi ristiä ja neljä herttaa. Herttakäännöllä on siis vaaransa, mutta mitä pahaa voi tapahtua pikkupatakäännön jälkeen? Jos pelinviejällä on vahva pata, esim. KQ9x, saa hän halvan tikin yhdeksiköllä. Mutta se ei häntä paljoakaan auta. Jos hän jatkaa pataa, otat ässän ja jatkat seuraavaksi herttaa. Pelinviejä ei koskaan pääse käteensä ottamaan vahvoja patojaan ja hän joutuu ottamaan herttamaskin. Partneri pääsee kiinni ja ruutukääntö merkitsee kahta pietiä. Koko jako: 106 AQ AKQ108 AJ7 K KJ85 A96 J Q843 KJ7 Q BL 2/05 Korttisi: 3 AQ652 KQJ63 74 Olet etelä, kaikki vaarassa itä avaa yhdellä ruudulla. Mitä tarjoat? Yksi hertta. Puhutaan yksinkertaisesta välitarjouksesta kun tarjoamme oman värimme alimmalla tasolla sen jälkeen kun vastapuoli on avannut tarjoussarjan. Lupaamme pistevoimaa noin sekä vähintää n viiden kortin pituisen värin. Tosin nykytyylin mukaan neljänkin kortin väriä voi tarjota väliin yhden tasolla, kunhan se on vain laadultaan hyvä, esim. AQJx. On kolme syytä, minkä takia yleensä teemme välitarjouksia; pyrimme löytämään oman sitoumuksen, pyrimme antamaan partnerille vihjeen hyvästä lähtökortista sekä pyrimme häiritsemään vastapuolen tarjoamista. Tällä kädellä välitarjous on itsestään selvyys, mutta rajatapaustilanteissa mieti näitä kolmea asiaa. Jos partneri on passannut, niin jako luultavasti kuuluu vastustajille ja passaaminen saattaa olla viisaampaa. Tai jos viiden kortin värisi on huono, esim.qxxxx, niin lähtökortin houkutteleminen välitarjouksella tuskin on viisasta. Länsi tarjoaa kaksi ristiä ja partnerisi hyppy neljään herttaan päättää sarjan. Länsi aloittaa ruutuseiskalla.

4 A KQ2 3 AQ652 KQJ63 74 Partnerillasi on luja usko pelinvientitaitoihisi! Tällä kädellä inviitti olisi ollut paikallaan. Myönnettäköön, että ristikuvat ovat oikein sijoittuneet tarjoussa rjan kannalta, mutta suora hyppy täyspeliin on silti ylitarjous. Pohjoisen inviittikorotuksen olisit ottanut vastaan pelivahvalla kädelläsi ja olisitte näin päätyneet joka tapauksessa täyspeliin. Itä voittaa ensimmäisen tikin ruutuässällä ja kääntää ristikolmosen seuraavaan tikkiin. Länsi ottaa tikin ässällä ja kääntää lisää väriä, jonka harmiksesi itä varastaa herttakolmosella. Seuraavaan ruutukääntöön länsi onneksesi tunnustaa kakkosella ja voitat siis pöydän ruutukympillä tikin. Olet menettänyt kolme ensimmäistä tikkiä ja valttiväri pitäisi selvittää siis menevittä. Jatkat pöydästä herttakympillä ja itä tunnustaa nelosella. Minkä hertan pelaat kädestäsi tähän tikkiin? Kakkosen. Ja voit olla varma tikin voittamisesta kun länsi ei tunnusta tähän tikkiin. Tutkitaanpa hieman alavärien jakautumaa. Itä varasti toisen ristin, joten tämä väri on jakautunut 7-1 puolustajien kesken. Itä avasi ruudulla ja länsi tunnusti toiseen kierrokseen ja näin tämän värin jakautuma on heillä 4-2. Idällä on siis tasan viisi korttia alaväreissä, minkä vuoksi hänellä on kahdeksan ylävärikorttia. Hän ei avannut yhdellä padalla, joten hänellä ei voi olla viiden kortin pataväriä. Idän ja kautuman on siis oltava eikä lännellä voi olla ainoatakaan herttakorttia. Tavallisimmin vastustajien kortteja voidaan "lukea" sen perusteella, mitä he tarjoavat tai pelaavat, mutta tässä jaossa tehtiin johtopäätöksiä siitä, mitä vastustajat eivät tehneet. Onnistuitko säilyttämään partnerin lujan uskon pelinvientitaitoihisi? Koko jako: A KQ AJ AQ652 KQJ63 74 KQJ5 KJ43 A985 Lännen ristitarjous viidellä arvopisteellä saattaa näyttää oudolta tarjoukselta. Mutta parin sopimuksiin kuuluu, että vastaajan oman värin tarjoaminen vastustajan välitarjouksen jälkeen ei ole vaatimus, vaan lupaa alle 10 ap:tä ja vähintään viiden kortin hyvän värin. Siirry seuraavaksi idän paikalle puolustustehtäviin. AQ Q8 863 J92 J A972 Etelän avaus kertoi arvopisteen tasaisen käden ja pohjoisen ylävärikyselyyn hän lupasi neljän kortin patavärin. Länsi aloittaa ristikuninkaalla. Minkä kortin pelaat en simmäiseen tikkiin? Kak kosen. Edellyttäen, että pelaatte partnerin kanssa Suomessa yleisimmin käytössä olevaa Schneider -voimamerkinantoa (pieni pyytää). Anglosaks isessa maailmassa merkinantokäytäntö on täysin päinvastainen, iso kortti on pyytävä ja he kutsuvatkin meikäläistä merkinantotapaa nimellä

5 "upside down" tai "reversed signals". Myös lyhennys UDCA, mihin termiin törmää hyvin usein nettipelaamisessa, tarkoittaa pieni pyytää / pieni-iso parillinen määrä -järjestelmää. Partneri jatkaa ristirouvalla, johon edelleen tunnustat pienellä. Kolmanteen tikkiin partneri pelaa ristikympin ja voitat ässällä tikin pelinviejän tunnustaessa sotamiehellä. Mink ä kortin käännät neljänteen tikkiin? Ristin. Et kai vain kääntänyt luonnollisen näköistä herttasotamiestä? Lasketaanpa ensin jäljellä olevat arvopisteet. Montako arvopistettä on partnerin jäljellä olevissa korteissa? Nolla. Pöydässä näkyy kahdeksan ja kädessäsi kuusi arvopistettä. Partneri on näytti viisi arvopistettä kahdessa ensimmäisessä tikissä. Tämä tekee yhteensä 19. Pelinviejä lupasi avauksellaan vähintään 21, minkä vuoksi partnerin kädessä ei ole jäljellä ainoatakaan kuvakorttia. Mikä kortti partnerilla pitää olla, jotta tähän sitoumukseen voisi tulla pieti? Patakymppi. Kun käännät ristiä neljänteen tikkiin ja partnerisi varastaa patakympillä, joutuu pelinviejä varastamaan yli pöydän rouvalla. Tämän jälkeen valttikombinaatiosi J92 muodostaa pietittävän tikin. Olette näin "uppercutin" avulla luoneet yhden valttitikin, jota puolustuksella alunperin ei ollut. Koko jako: AQ Q J92 74 J KQ10 A972 K765 AKQ AKJ J54 Tällä kertaa pohjoisen tarjousratkaisu oli epäonninen. Kol mea sangia ei kaada mikään puolustus ja vain ristilähtö estää ylitikin saamisen. BL 3/05 Korttisi: A74 AK63 J96 J83 Olet etelä, partnerisi pohjoinen avaa kaikki vaarassa yhdellä ruudulla, itä passaa ja on sinun vuoroni. IMPkilpailu. Mitä tarjoat? Yksi hertta. Äärimmäisen tasainen jakautuma viittaa sangipeliin, ja koska yhteinen voima riittää täyspeliin, niin hyppy kolmeen sangiin kävi ehkä mielessäsi. Mutta tämä tarjous olisi hätäinen valinta. Jos partnerillasi löytyy luvatun neljän kortin lisäksi neljä korttia herttaa, passaa hän kolmeen sangiin ja olette hukanneet yhteisen 4-4 ylävärivaltin. Jos sangitäyspeli on se sitoumus, mihin sinun partnerisi kanssa pitäisi päätyä, niin tämä loppusitoumus voidaan tarjota myöhemminkin. Jos vastaajalla on ensimmäisellä tarjousvuorollaan useampia vaihtoehtoja, niin alavärikorotusten ja sangitarjousten sijasta hän ensisijaisesti pyrkii tarjoamaan omaa yläväriä yhden tasolla. Partneri tarjoaa toisella vuorollaan kaksi herttaa ja vastapuoli passaa. Mikä on toinen tarjouksesi?

6 Neljä herttaa. Kun partneri korotti herttaa kahden tasolle, kertoi hän minimiavauskäden voiman, n pistettä sekä neljän kortin herttatuen. Yhteinen voimanne riittää siis täyspeliin ja parillanne löytyy myös yhteinen kahdeksan kortin ylävärivaltti. Länsi aloittaa patakolmosella. Q J752 AKQ A74 AK63 J96 J83 Sitoumus vaikuttaa todella hyvältä. Ristissä on kaksi suoraa menevää, padassa ja ruudussa ei yhtään. Onnekkaalla valttijakautumalla (rouvadubbelton) valtissa ei ole yhtään menevää, mu tta vinommilla herttajakautumilla niitä saattaa olla useampiakin. Jos lännellä on patakuningas, niin silloinhan pöydän rouva voittaa ensimmäisen tik in ja pääset myöhemmin sakaamaan pöydän toisen ristimenevän pataässälle. Tällöin kysymys on enää ylitikkien lukumäärästä. Valitettavasti itä kuitenkin peittää pöydästä pelatun rouvan kuninkaalla ja voitat ensimmäisen tikin käden ässällä. Onko oikein varastaa seuraavaksi pataa pöytään? Ei. Pelattaessa valttipeliä pelinviejän usein kannattaa kysyä itseltään: "Kumpi käsi vahvaksi? " Tällä kertaa vastaus on selk eä. Pöytää ei tarvitse kasvattaa vahvaksi. Perussuunnitelma on poistaa vastapuolen valtti ja sen jälkeen pelata vahvoja ruutuja. Toisee n tikkiin pelaatkin valttiässän, joihin puolustus tunnustaa nelosella ja kahdeksikolla. Minkä kortin pelaat kädestäsi seuraavaksi? Herttakolmosen. Tai kuutosen. Jos vastustajien valtti on tasan 3-2, ei jaossa ole ongelmia. Voit ottaa kaksi korkeata valttikuvaa ja jos rouva ei putoa, aloitat vahvojen ruutujen pe laamisen. Puolustus voi varastaa rouvalla ja ottaa kaksi ristitikkiään, tuloksena tasan kotipeli. Jos rouva putoaa toisena, voit poistaa vielä puolustuksen viimeisenkin valtin ja saat kaksi ylitikkiä. Mietitäänpä onko mitään tehtävissä, jos puolustuksen valtti onkin vinossa 4-1. Jos idällä oli alunperin neljä valttikorttia, on hänellä nyt jäljellä Q109, etkä voi välttää kahden valttitikin menetystä. Kun puolustus lähes varmasti saa otettua myös kaksi ristitikkiä, et saa sitoumusta kotiin. Entäpä jos lännellä on jäljellä vielä Q109? Hän joutuukin tyytymään vain yhteen valttitikkiin kun pelaat pienen valtin kohti sotamiestä. Mutta jos teet virheen ja otat ensin kaksi korkeaa valttikierrosta, saat peliin pietin hyvää puolustusta vastaan. Kahden korkean valttikierroksen jälkeen kädessäsi on 63, pöydässä J7 ja lännellä Q10 valttia. Kun jatkat pienellä valtilla kohti pöydän sotamiestä, ottaa länsi rouvalla tikin, mutta jatkaa inhottavasti kolmella ristikierroksella. Nyt joudut vara stamaan pöydän sotamiehellä ja lännen kymppi kasvaa kuitenkin pietittäväksi tikiksi. Länsi voittaa pelaamasi toisen valttikierroksen rouvalla ja itä sakaa pienen padan tähän tikkiin. Puolustus jatkaa kolmella ristikierroksella ja varastat näistä viimeisen pöytään pienellä valtilla. Otat tikin herttasotamiehellä, palaat käteen ruutusotamiehellä, poistat lännen viimeisen valtin herttakuninkaalla ja otat sitten loput tikit pöydän vahvoilla ruuduilla. Koko jako: Q Lännen lähtökorttivalinta ei ollut tällä kertaa J752 onnistunut. Singeltonruutulähdöllä pelinviejä ä AKQ1052 menettää väkisin kaksi ristitikkiä, herttarouvan sek yhden ruutuvarkauden. Itä ei voi kuitenkaan liikaa 42 moitiskella partneriaan. Jos puolustajalla on hyvä J963 K10852 pitkä valttiväri, niin tällöin singeltonlähtö on A yleensä huono valinta. Lähtijä saa valttitikkinsä joka tapauksessa ja singeltonlähdöllä saatetaan K976 AQ105 auttaa pelinviejää maskaamaan partnerin kädestä A74 jokin kombinaatio (esim. Qxx tai J 10xx), mikä muuten olisi voinut edustaa tikkiä. Jos lähtijällä on AK63 pitkä valttiväri, niin yleisemmin kannattaa aloittaa J96 omasta pitkästä maastaan, tarkoituksena J83 "valttimatata" pelinviejä, lyhentää tämän valttia.

7 Siirrypä seu raavaksi idän paikalle puolustamaan vastustajien patatäyspeliä vastaan. K7 4 AKQ Länsi Pohjoinen Itä Etelä pass 2 pass 3NT pass 3 pass 4 QJ1062 pass pass pass Etelä on kertonut tasaisen jakautuman ja minimiavauskäden voiman. Pohjoisen kolme pataa oli täyspelivaatimus ja kertoi kolmen kortin tuen. Partnerisi aloittaa ristiässällä. Minkä kortin pelaat ensimmäiseen tikkiin? Rouvan. Kun partnerin ässälähtöön tunnustetaan rouvalla, luvataan värissä myös sotamies. Jos lähtijällä on lähtövärissään myös kuningas, mikä on hyvin luultavaa, niin hän voi toiseen tikkiin pelata pienen kortin ja saada partnerinsa näin kiinni sotamiehellä. Toiseen tikkiin länsi jatkaakin pienellä ristillä. Minkä kortin nyt pelaat? Kympin. Perussääntö on seuraava: Lähtijänä aloita aina sarjan korkeimmalla kortilla, mutta kolmantena kätenä pelaa sarjan pienin kortti, jos partnerisi on aloittanut pienellä kortilla. Kun tässä tilanteessa pelaat kympin ja saat tällä tikin, voi partnerisi päätellä, että sinulla on myös värin sotamies. Mutta jos otat toisen tikin sotamiehellä, ei hän tiedä kympin sijainnista mitään. Voitat kympillä tikin. Mitä pelaat kolmanteen tikkiin? Ruutukympin. Tiedät partnerillasi olevan vahvan ristikuninkaan. Pelinviejällä ei kuitenkaan ole ainoatakaan ristiä jäljellä, ristivärin jakautuma alunperin oli Jos palautat partnerin lähtöväriä, poistaa pelinviejä valtin ja sakaa kaksi ruutumeneväänsä pöydän vahvoille hertoille. Koko jako: K74 AKQ AQ AK4 QJ1062 AQJ10 8 J94 KJ4 98 Ruutukäännöllä kolmanteen tikkiin oli kiire. M illään muulla käännöllä pelinviejällä ei ole vaikeuksia ottaa nopeita kymmentä tikkiä yläväriensä avulla. Voit jaon jälkeen onnitella partneriasi hyvästä puolustuspelistä. Jos hän olisi ottanut ristiässän jälkeen myös värin kuninkaan, olisitte voineet tämän jälkeen heittää hyvästit pietille. Mennään takaisin tarjoussarjaan. Lännellä on avauskäden verran voimaa ja moni pelaaja näillä korteilla ilmaisukahdentaa ensimmäisellä vuorolla. Tämä ei kuitenkaan ole viisain valinta. Kun vastapuoli avaa yhdellä ylävärillä, lupaa ilmaisukahdennus toisessa ylävärissä vähintään neljä korttia. Tästä säännöstä kannattaa poiketa vain silloin, kun kahdentajalla on kompensoivaa arvopistevoimaa. Esimerkiksi kädellä A 952 K65 AQ62 AK4 kahdennus avaukseen yksi pata olisi oikein.

8 BL 4/05 Korttisi: J94 A5 K86 AJ1084 Olet etelä, kaikki vaarassa, jakajana avausvuorolla, IMP-kilpailu. Mikä on avaustarjouksesi? Yksi risti. Partneri tarjoaa yhden ruudun ja vastapuoli passaa. Mikä on toinen tarjouksesi? Yksi sangi. Tarjoamalla sangia lupaat tasaisen jakautuman ( , tai ), ja alimmalla tasolla minimiavauskäden voiman (13-14 pistettä). Silloin kun kaksi väriä on tarjoamatta, kuten nyt ylävärit, älä ole huolissasi pitojen puuttumisesta näistä väreistä. Sangitarjoukseen riittää tasainen jakautuma. Jos olette tarjonneet partnerisi kanssa kolmea väriä, ja vain yksi väri on siis tarjoamaton, lupaa sangitarjous tässä värissä pidon. Myös silloin kun vastustaja tarjoaa jotain väriä, ei sangia saa tarjota ilman pitoa vastustajan värissä. Partnerisi korottaa kolmeen sangiin ja länsi löytää heti heikon kohtasi aloittaessaan herttanelosella. AQ107 J3 A975 K93 J94 A5 K86 AJ1084 Montako pikatikkiä voit laskea saavasi? Kuusi. Kaikki neljä ässää ja alavärikuninkaat. Molemmissa mustissa väreissä on lisätikkimahdollisuuksia. Minkä kortin pelaat pöydästä ensimmäiseen tikkiin? Sotamiehen. Ainoa mahdollisuutesi saada kaksi herttatikkiä on se, että lännellä on sekä herttakuningas että -rouva. Jos pelaat pienen pöydästä, et voi saada kuin yhden herttatikin. Harmiksesi itä kuitenkin peittää sotamiehen rouvalla. Minkä kortin pelaat kädestäsi ensimmäiseen tikkiin? Viitosen. Laistamalla lähdön yrität katkaista vastapuolen yhteyksiä lähtövärissä. On hyvin epätodennäköistä, että onnistut tässä tehtävässä, koska vastustajien herttaväri tuskin on jakautunut 7-2. Mutta laisto ei maksa mitään ja itä voi saada päähänsä kääntää jotain muuta väriä toiseen tikkiin. Puolustajilla on joskus taipumusta virheiden tekemiseen. Anna heille aina mahdollisuus tähän. Tällä kertaa itä ei hölmöile vaan jatkaa partnerinsa lähtöväriä kuutosella ja voitat ässällä tikin lännen tunnustaessa kakkosella. Sinulla oli siis alunperin kuusi pikatikkiä, joten jostain pitäisi pystyä kasvattamaan kolme lisätikkiä. Näitten puuttuvien tikkien saamiseen sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Jos lännellä on patakuningas, voit maskaamalla saada neljä patatikkiä. Pelaat kädestäsi patayhdeksikön, ja jos länsi ei tätä peitä kuninkaallaan, pelaat pöydästä pienen ja jatkat seuraavaksi patasotamiehellä. Ristissä sinulla on "maski kahteen suuntaan". Jos uskot ristirouvan olevan lännellä, pelaat kädestäsi sotamiehen ja annat tämän "kiertää" (tai "juosta", pelaat pöydästä pienen), jos länsi pelaa pienen. Seuraavaksi jatkat ristiä yhdeksikölle, jolla saat myös tikin, jos rouva on lännen kädessä. Jos taas luulet, että ristirouva on idän korteissa, pelaat ensin pienen ristin pöydän kuninkaalle ja jatkat sieltä ristiyhdeksiköllä. Jos itä pelaa pienen, pelaat kädestäsi kahdeksikon. Sekä risti- että patamaski antaa sinulle 50% mahdollisuuden kotipeliin. Vastapuolta ei ole kuit enkaan varaa päästää kiinni. Kaksi ensimmäistä tikkiä viittaa siihen, että lähtöväri olisi heillä jakautuneena 5-4. Jos he saavat tikin patakuninkaalla tai ristirouvalla, menetät viisi tikkiä ennen kuin voit itse edes yrittää yhdeksää. Onneksesi voit mahdollisuuksia kombinoimalla parantaa mahdollisuuksiasi jonkin verran yli 50%:n. Mitä pelaat seuraavaksi?

9 Ristiässän ja -kuninkaan. Miksi tyytyä vain yhteen fifty/fifty -mahdollisuuteen, kun yhdistelemällä voit saada kaksi kotipelimahdollisuutta. Jos katsotaan pelkkää ristiväriä, niin paras tapa saada viisi tikkiä on ottaa maski jompaan kumpaan suuntaan, n. 50% mahdollisuus. Värin "toppaaminen" (ässän ja kuninkaan pelaaminen) onnistuu vain, kolme kertaa kymmenestä. Mutta huonomman linjan ottaminen pitää pelinviejän hengissä, vaikka rouva ei toisena putoaisikaan. Patamaski on vielä jäljellä. Mahdollisuuksiesi kombinointi nostaa kotipelitoiveesi 65 prosenttiin. Tällä kertaa oikea tekniikka palkitaan kun koko jako on: AQ107 J3 A975 K K865 K10842 Q976 J1042 Q3 Q2 765 J94 A5 K86 AJ1084 Jos patavärisi olisi jakautunut hieman eri tavalla, esim. kädessäsi J109 ja pöydässä AQ74, voisit harkita myös toisenlaista pelinvientiä. Jos pelaat kädestäsi toiseen tikkiin patasotamiehen, länsi useimmiten peittä ä, jos hänellä on kuningas. Hänen näkökulmastaan idällä saattaa olla värin kymppi, joka kasvaa vahvaksi kun hän peittää sotamiehen kuninkaalla. Jos siis länsi tunnustaa sotamieheen pienellä, voit olettaa maskin epäonnistuvan ja joudut tekemään oikean arvauksen ristissä. Näin ollen saat tavallaan yrittää maskia molemmissa mustissa väreissä. Pöydän patavärin ollessa AQ107 ei tämä linja ole enää niin hyvä. Lännen ei kannata peittää sotamiestä kuninkaallaan. Istu seuraavaksi lännen tuoliin. Korttisi: QJ7 K62 KQ Partnerisi itä passaa ja etelä avaa yhdellä hertalla. Kaikki vaaravyöhykkeessä. IMP-kilpailu. Mitä tarjoat? Pass. Kaksi ruutua on liian vaarallinen tarjous. Jos etelä olisi ollut jakaja ja avannut yhdellä hertalla, niin välitarjous olisi hyvin harkittavissa, koska omalla puolellanne saattaa olla vaikkapa täyspeli korteissa. Mutta nyt partneri passasi ensimmäisellä vuorollaan, joten jako "ei kuulu teille". Välitarjous tässä tilanteessa hyödyttää vain, jos partneri on myöhemmin valitsemassa lähtökorttia. Mutta se antaa vastapuolelle mahdollisuuden rankaisukahdennukseen, minkä lisäksi vastustajan pelinvienti saattaa helpottua kun kerromme, missä puolustuksen arvokortit sijaitsevat. Pohjoinen tarjoaa yhden padan, etelä hyppää kahteen sangiin ja pohjoinen korottaa kolmeen sangiin. Ennen lähtökorttia kysyt tarjousten merkitystä ja saat kuulla etelällä olevan arvopisteen tasaisen käden ja 4-5 korttia herttaa. Mikä on lähtökorttisi? Ruutukuningas. Ruudussa sinulla on epäaito sarja ja lähdet tämän sarjan korkeimmalla kortilla luvaten rouvan, mutta kieltäen ässän. K QK107 QJ7 K62 KQ Pelinviejän miettiessä pelinvientisuunnitelmaansa käytät itsekin tämän ajan hyödyllisesti ja mietit arvopistejakautumaa. Montako arvopistettä partnerillasi on?

10 Korkeintaan yksi. Etelällä on vähintään 18, pöydässä ja kädessäsi näet yhteensä 21, joten partnerillasi ei ole yhtä arvopistettä enempää. Pöydästä pelinviejä määrää pienen ruudun, partnerisi ilahduttaa tunnustamalla sotamiehellä ja pelinviejä antaa sinun pitää ensimmäisen tikin. Toiseen tikkiin jatkat ruuturouvalla ja saat tälläkin kortilla tikin, partneri tunnustaa kolmosella. Kolmannen ruutukierroksen pelinviejä ottaa ässällä partnerin sakatessa pienen padan. Montako pikatikkiä pelinviejällä on? Kahdeksan. Hän voi ottaa kaksi pataa, yhden hertan, yhden ruudun ja neljä ristiä. Hänen siis pitää kasvattaa yhdeksäs tikkinsä joko hertasta tai padasta. Mutta tällöin pääsemme kiinni ja voimme ottaa viisi tikkiä ja pietin ennen kuin pelinviejä saa omaa yhdeksää tikkiään. Näyttää siis hyvältä. Pelinviejä ottaa kuitenkin ensin kaksi tikkiä kätensä ristirouvalla ja -sotamiehellä sekä jatkaa väriä vielä kaksi kierrosta. Partneri tunnustaa kaikki neljä kierrosta ja pelinviejä sakaa pienen hertan viimeiselle ristille. Mitkä kaksi korttia sakaat näille kahdelle ristikierrokselle? Herttakakkosen ja -kuutosen. Ensimmäinen sakaus on helppo, herttahakku joutaa pois ilman vaikeuksia, mutta toiselle ristikierrokselle et sakaa mielelläsi yhtään mitään. Jos sakaat pataa, ottaa pelinviejä seuraavaksi värin ässän ja kuninkaan eikä kysymys ole enää muusta kuin ylitikeistä. Jos luovut yhdestä ruudusta, maskaa pelinviejä herttaa ja saat kaksi seuraavaa tikkiä herttakuninkaalla ja kasvaneella ruudulla, mutta pelinviejä saa kotipelin. Kahden herttakortin sakaaminen vaikuttaa hurjalta, mutta muista, ettei pelinviejä näe korttejasi. Pelipöydässä hän luultavimmin jatkaa herttaa rouvalle ja pieti on tosiasia. Koko jako: K QK107 Pelinviejä sortui ahneuteen. IMPkilpailussa, missä kotipeli on tärkeä eikä QJ7 643 K ylitikit merkitse paljoa, pitäisi hänen ottaa KQ1086 J3 ensin herttaässä. Jos idällä on herttakuningas, menettää hän näin yhden 92 ylitikin, mutta kotipeli on varma. AQJ7 A74 QJ9 Voit kiittää myös partneria hyvästä puolustuspelistä. Jos partnerisi sangipeliä vastaan lähtee kuninkaalla ja kädessäsi on sotamies, pelaa tämä kortti ensimmäiseen tikkiin. Partnerin lähtövärin huipussa on KQ10 (hän ei muuten lähtisi kuninkaalla). Kun pelaat lähtöön sotamiehen, voi partnerisi jatkaa huoletta värin rouvalla (tai kympillä). Jos pelaat pienen kortin, saattaa partneri vaihtaa väriä peläten pelinviejällä olevanajx-kombinaation. Tässä tapauksessa jatko lähtövärissä merkitsisi yhtä ylimääräistä tikkiä pelinviejälle. Vielä yksi tärkeä pointti. Kun pelinviejä pelaa pitkää maataan ja puolustaja joutuu sakaamaan, niin usein nähty virhe on se, että ensin sakataan miettimättä ja ilman vaikeuksia kortit mistä on helppo luopua. Sitten kun pelinviejä pel aa pitkän maan viimeist ä korttia, eikä puolustajalla ole varaa luopua enää mistään kortista, otetaan pitkä aikalisä ja otsa hiessä tehdään lopulta pakotettu sakaus. Tämän jälkeen pelinviejällä ei ole vaikeuksia lukea tilannetta. Jos yllä olevassa jaossa ensin sakaat huolettomasti hertan ja viimeiselle ristille mietit tuskaisena pari minuuttia ja sakaat toisen hertan, sa attaa pelinviejä hyvinkin aavistaa vaikeutesi ja pudottaa herttakuninkaan ässällään. Oikein on miettiä kaikki sakaukset valmiiksi. Tässä jaossa mieti siis kolmanteen ristikierrokseen, mitkä ovat kaksi seuraavaa sakaustasi. Huomaa my ös se, e ttä jos olisit tarjonnut väliin ka ksi ruutua, sijoittaa pelinviejä kaiken puolustuksen arvopistevoiman sinun käteesi ja saa pelin varmasti kotiin hieman erilaisella linjalla. Hän voittaa jo toisen ruutukierroksen ja pelaa neljä ristikierrosta. Jos et sakaa yhtään ruutua,

11 istuttaa hän lopulta sinut kiinni ruu dulla. Voit ottaa kaksi ruututikkiä, mutta joudut tämän jälkeen kääntämään yläväriä, eikä pelinviejä voi lukea lopputilannetta väärin. Vielä ankarampi rangaistus turhasta välitarjouksesta seuraa, jos etelä passaa pohjoisen negatiiviseen kahdennukseen. "Oman äänen kuuntelemisen" hinta on BL 5/05 Korttisi: KQ6 A864 KQ2 853 Istut itänä, IMP-kilpailu, kaikki vaarassa, etelä jakajana avaa yhdellä hertalla, partnerisi passaa ja pohjoinen tarjoaa kaksi ristiä. Mitä tarjoat? Pass. Kädessäsi on hyvän avauskäden verran voimaa, mutta tarjoaminen tässä tilanteessa olisi sekä turhaa että vaarallista. Toinen vastustaja on avannut ja toinen tehnyt 2-yli-1 vastauksen, joten partnerillasi ei tässä jaossa voi olla montaakaan arvopistettä. Jos ilmaisukahdennat, annat vastustajille mahdollisuuden rankaisukahdennukseen, kun partneri joutuu tarjoamaan pisintä väriään. Ja vaikka vastapuoli päätyisikin itse pelaamaan jotain loppusitoumusta, antaa ilmaisu- voitte kahdennus pelinviejälle tietoa puolustuksen arvokorttien sijainnista. Huomaa ero tilanteeseen, jossa pohjoinen avaa yhdellä padalla ja olet "toisena kätenä" ottamassa kantaa. Nyt ilmaisukahdennus on hyvä vaihtoehto, koska partnerilla saattaa hyvinkin olla voimaa ja löytää jonkin hyvän sitoumuksen. Nyt kuitenkin passaat, etelä tarjoaa toisella vuorolla 2 sangia (luvaten tasaisen minimiavauksen) ja pohjoinen korottaa kolmeen sangiin. Partneri aloittaa ruutusotamiehellä. 753 Q93 6 AKQJ76 KQ6 A864 KQ2 853 Pohjoisen olisi pitänyt tarjota kolme herttaa toisella vuorollaan. Tarjous olisi täyspelivaatimus osoittaen kolmen kortin tuen ja pyytäen partneria valitsemaan sangitai herttatäyspelin välillä. Tämä ei ole kuitenkaan sinun ongelmasi. Minkä ruudun pelaat ensimmäiseen tikkiin? Rouvan. Jos teet virheen ja pelaat pienen ruudun lähtöön, blokeeraat partnerin lähtövärin. Jos pelinviejä ottaa ässällä tikin, kasvaa kätesi molemmat kuvat vahvaksi, mutta et saa koskaan partneria kiinni ottamaan tikkejä kasvaneilla ruutukorteillaan. Mutta miksi pitää pelata rouva eikä kuningasta? Sekvenssistä, arvoltaan peräkkäisistä korkeista korteista, lähdetään aina tämän sarjan korkeimmalla kortilla. Mutta "kolmantena kätenä", kun partneri on aloittanut tikkiin, pelataan aina sarjan matalin kortti. Jos pelaat lähtöön kuninkaan, luulee partneri, että ruuturouva on pelinviejän kädessä. Saat pitää ensimmäisen tikin. Millä jatkat toiseen tikkiin? Ruutukuninkaan. Palautat partnerin lähtöväriä, mutta pelaat taas korkean ruudun välttääkseni värin blokeroitumisen. Jos palauttaisit ruutukakkosen kuninkaan sijasta ja pelinviejä ottaisi ässällä tikin, ei partnerisi pääsisi koskaan kiinni ottamaan ruututikkejään. Saat p itää myös toisen tikin pelinviejän laistaessa. Ruutukakkonen oli varmasti jo kädessäsi, mutta ennen kuin jatketaan seuraavaan tikkiin, lasketaan pelinviejän ja partnerin arvopistevoimaa ja puolustuksen saatavissa olevia tikkejä. Kun lasket kädessäsi ja pöydässä olevat pisteet, saat tietää kuinka paljon pisteitä on etelän ja lännen kädessä. Paljonko? Neljätoista. Partneri näytti aloituksessaan yhden pisteen, joten jäljelle jää 13. Koska etelä avasi tarjoussarjan, on hänellä melkein kaikki tästä voimasta. Montako suoraa pikatikkiä pelinviejällä on?

12 Kahdeksan. Koska hänellä on myös herttakuningas, voi hän kasvattaa tästä väristä helposti yhdeksännen tikin. Jos kolmanteen tikkiin jatkat mielikuvituksettomasti partnerin aloitusväriä ruutua, ottaa pelinviejä ässällä tikin ja kasvattaa puuttuvan kotipelitikin hertasta. Jos hänellä on myös herttasotamies, saa hän kymmenen tikkiä. Ruutukääntö kolmanteen tikkiin ei siis johda mihinkään. Minkä kortin käännät ruutukuninkaan jälkeen? Patakuutosen. Patakuningas olisi monen pelaajan valinta ja tavallisesti onkin oikein kääntää sarjan korkein kortti tällaisessa tilanteessa. Mutta mietitäänpäs tarkemmin pelinviejän ja partnerin mahdollisia patakombinaatioita. Pataässä on varmasti etelällä, mutta jos sotamies on lännellä, riittää mikä tahansa patakääntö pietittämään pelin. Puolustukselle kasvaa helposti kaksi patatikkiä. Jos etelän padat ovat niinkin hyvät kuin AJ10, ei sitoumus ole kaadettavissa. Puolustus ei ehdi saada yhtä patatikkiä enempää. Mutta jos pelinviejällä on padassaaj9, niin minkähän kortin luulet hänen pelaavan, kun käännät patakuutosen kolmanteen tikkiin? Jos et ole näyttänyt hänelle korttejasi, pelaa hän varmasti yhdeksikön. Hänen näkökulmastaan paras kotipelimahdollisuus on löytää idän käteen Q 10x tai K 10x. Yhdeksikkö vie lännen kuvan minkä jälkeen pelinviejä saa kaksi patatikkiä. Tällä kertaa länsi voittaa yhdeksikön kympillään ja jatkaa väriä rouvallesi. Puolustus on näin kasvattanut itselleen viisi tikkiä. Parikilpailussa, missä jokainen ylitikki on arvokas, on tilanne vaikeampi. Pelinviejällä voi olla padassaaj10, jolloin pikkupatakääntö merkitsee ylitikkiä ja huonoa merkintää itälännelle. IMP-kilpailussa kuitenkin puolustuksen on yritettävä kaivaa pietiä riskejä kaihtamatta. Koko jako: Oletko valmis seuraavaan tehtävään? 753 Q93 6 AKQJ KQ6 75 A864 J KQ AJ9 KJ102 A Korttisi: AQ AJ4 AK Istut etelänä, parikilpailu, ei kukaan vaarassa, itä jakajana passaa ja on sinun vuorosi. Mitä tarjoat? Yksi pata. Toistaiseksi helppoa. Partneri tarjoaa yhden sangin ja vastapuoli passaa. Entä nyt? Kaksi sangia. Kerrot näin ap:n tasaisen käden. Jotkut pelaajat tarjoavat tällä kädellä kaksi tai kolme ruutua ja pääsevät näin kertomaan viiden kortin patavärin. Mutta tällainen tarjouskikkailu on turhaa. Jos partneri haluaa tiedustella, onko sinulla viidettä patakorttia, on hänellä tähän keinot myös kahden sangin jälkeen. Partneri tarjoaa seuraavaksi kolme pataa. Mitä nyt tarjoat? Neljä pataa. Partnerisi kertoi yhdellä sangilla 6-9 pisteen käden ilman patatukea ja kolmella padalla kolme korttia värissä. Patatäyspelin pitäisi olla ainakin hyvä yritys. Länsi aloittaa herttakuninkaalla.

13 KJ9 974 K63 J762 AQ AJ4 AK Pöytä on odotusten mukainen. Hieman epätasaisemmalla kädellä ja kolme kortin tuella pohjoinen olisi voinut tukea pataa jo ensimmäisellä vuorolla. Valttisitoumuksessa pelinviej ä laskee normaalisti ensin menevät tikkinsä. Kuinka monta mahdollista menevää pelinviejällä on tässä sitoumuksessa? Neljä. Kolme herttaa sekä yksi ruutu. Kolme herttaa menetät heti alkuun, kun länsi jatkaa herttarouvalla ja pienellä hertalla idän ässälle. Tämä jatkaa passiivisesti valtilla ja pääset kiinni lännen tunnustaessa. Olet siis vaarassa menettää yhden ruututikin. Suoraviivainen tapa välttää ruutumenevä on onnistunut maski värissä. Kummalla puolustajalla toivot ruuturouvan olevan? Idällä. Jos ruuturouva on lännellä, ei sinulla ole onnistuvaa maskia ruudussa. Jos aloitat käden ruutusotamiehellä, länsi peittää rouvalla etkä saa kahta ruututikkiä enempää. Jos pöydän ruutuväri olisi K106, olisi sinulla "maski kahteen suuntaan". Tällöin voisit selvittää värin menevittä, vaikka lännellä olisi ruuturouva. Jos aloitat ruutusotamiehellä ja länsi peittää rouvalla, voita tikki kuninkaalla ja saat kolme tikkiä väristä. Nyt kun pöydässä ei ole kymppiä, voit maskata onnistuneesti rouvaa vain idältä. Pelaa ruutua kuninkaalle ja jatka ruutua sotamiehelle sekä toivo parasta. Mutta ennen ruutumaskiin turvautumista katsotaan onko pelissä muita tapoja välttää ruutumenevä. Onko muita kotipelimahdollisuuksia? Ristirouva korkeintaan kolmas toisella puolustajalla. Jos otat käden ristikuvat ja toinen puolustaja tunnustaa rouvalla, voit sakata myöhemmin ruutumeneväsi ristisotamiehelle. Ja vaikka rouvaa ei vielä näkyisikään voit mennä pöytään kiinni ja varastaa yhden ristin. Jos toisella puolustajalla on rouva alunperin kolmantena, putoaa se tähän tikkiin ja pöydän ristisotamies on vahva kortti. Hyvä, kaksi mahdollisuutta on aina parempi kuin vain yksi. Kumpaa mahdollisuutta pitää ensin yrittää, ristirouvan pudottamista vai ruutumaskia? Ristirouvan pudottamista. Jos sinulla on pelinviejänä kaksi kotipelimahdollisuutta, käytä ensin se, joka epäonnistuessaankin jättää tilaisuuden toiseen mahdollisuuteen. Jos tässä leikkaat ensin ruutua ja maski ei onnistu, olet saanut pietin peliisi menetettyäsi jo neljä tikkiä. Jos taas koetat ensin pudottaa ristirouvaa, mutta näet vain hakkuja, jää sinulle vielä mahdollisuus yrittää kotipeliä ruutumaskilla. Tilanne on analysoitu ja on aika jatkaa peliä. Pelaat toisenkin valttikierroksen ja kumpikin puolustaja tunnustaa. Joko idällä tai lännellä on siis vielä yksi valttikortti. Poistatko seuraavaksi puolustuksen viimeisenkin valtin? Et. Tarvitset pöydän kolmatta valttikorttia yhteyskortiksi. Jos teet virheen ja pelaat heti kolmannenkin valttikierroksen, otat seuraavaksi käden ristikuvat, menet pöytään ruudulla ja varastat ristin, et saa peliä kotiin vaikka toisella puolustajista olisi ristirouva kolmantena. Pöydän sotamies on kyllä vahva, mutta sinulla ei ole yhteyskorttia tämän hakemiseen. Oikein onkin kahden valttikierroksen jälkeen pelata kaksi ristikierrosta ja vasta nyt pelata valttia pöydän kuninkaalle. Seuraavaksi varastat ristin ja jos rouvaa ei ole näkynyt, joudut turvautumaan ruutumaskiin. Koko jako:

14 KJ9 974 K63 J KQJ2 A85 Q Q AQ AJ4 AK Tällä kertaa ristirouva putoaa kolmannella kierroksella ja pääset sakaamaan ruutumeneväsi ristisotamiehelle. Kokeneemmat lukijat ovat varmaan jo huomanneet kolmannenkin kotipelimahdollisuuden. Oletetaan lännellä olevan käden 72 KQJ2 Q108 Q853. Nyt ristirouva ei putoa kolmannella kierroksella eikä myöskään ruutumaski onnistu. Tilanne näyttää toivottomalta. Peli menee kuitenkin vielä kotiin kiristyksen avulla. Lähtöön siis kolme herttakierrosta, sitten kaksi valttia, käden ristikuvat, pöytään valtilla ja ristivarkaus sekä nyt valtit pohjaan. L opputilanteessa pohjoisella on K63 J, lännellä Q 108 Q ja etelällä 6 AJ4. Kun pelinviejä pelaa viimeisen valttinsa pitää lännen joko luopua ristirouvastaan tai sakattava ruuturouvalta jalka pois. Suosittelen kuitenkin tämän kiristysvariantin unohtamista ja turvautumista aikaisemmin esitettyyn kahden mahdollisuuden "kombinointiin". Jos pelaat valtit pohjaan ja tämän jälkeen päätät kuitenkin ottaa ruutumaskin, saat peliisi kaksi pietiä, jos länsi sakasi ruuturouvalta jalan pois. Ja jos toppaat ruudun, tulee peliin pieti kun idällä on rouva. Siinä on partnerille selittämistä, kun kaikki muut ovat saaneet pelin kotiin yksinkertaisella maskilla. BL 6/05 Korttisi: K10975 QJ A1092 AJ Olet etelä, kaikki vaarassa, jakajana avausvuorossa. Mitä tarjoat? Yksi pata. Lupaat pistettä ja vahintään neljä korttia pataa. Tarjoat tarvittaessa myöhemmin ruutua ja kerrot kaksivärikätesi. Länsi tarjoaa kolme herttaa, partnerisi kolme pataa ja itä passaa. Mitä nyt tarjoat? Neljä pataa. Jos Länsi olisi passannut ja pohjoinen hypännyt kolmeen pataan, olisi tämä tarjous vihje, inviitti täyspeliin. Näillä korteilla olisi tietenkin korotettava täyspeliin. Nyt partnerin patakorotus on pikemminkin kilpaileva kuin invitoiva. Hyvällä kädelläsi korotat kuitenkin täyspeliin. Herttakuvat saattavat olla arvottomia, mutta hyvät valikortit (kympit ja yhdeksiköt) nostavat vastaavasti käden pelivoimaa. Kaikki passaavat neljään pataan ja Länsi aloittaa herttaässällä.

15 AJ KQ4 863 K10975 QJ A1092 AJ Partnerilla on onneksi mukavasti voimaa ja sitoumus näyttää kohtuulliselta. Sangipelissä pelinviejä laskee tavallisesti tulevia tikkejä ja miettii miten hän kasvattaa niitä lisää. Valttipelissa pelinviejän pitää laskea lähinnä meneviä tikkejä. Montako varmaa menevää pelinviejällä tässä jaossa on. Kolme. Puolustus saa helposti kaksi herttatikkiä eikä pelinviejä voi millään estää yhden ristitikin menetystä. Vaikka käden neljäs ruutukortti kasvaisikin vahvaksi, ei pöydästä päästä sakaamaan sille kuin yksi meneva risti. Montako epävarmaa menevää pelinviejällä on näiden kolmen varman menevan lisäksi? Yksi. Valttivärissa puolustuksella on rouva ja kolme pientä korttia. Jos toisella puolustajalla on valtissa Qxx, saa hän tikin rouvalla, jos aloitamme valtinpeluun ässällä ja kuninkaalla. Jos taas maskaamme rouvaa, voi puolustaja saada tikin valttirouvadubbeltonilla. On olemassa hokema "eight ever, nine never", mikä liittyy juuri tähän tilanteeseen. Kun pelinviejällä on yhteensä kahdeksan korttia valttia ja häneltä puuttuu rouva, on oikein maskata rouvaa. Värin "toppaaminen", ässän ja kuninkaan pelaaminen, on täysin vastoin todennäköisyyksiä. Mutta jos pelinviejällä on yhdeksän korttia valttia, mutta ei rouvaa, on toppaaminen hieman parempi tapa selvittää väri menevittä. Länsi ottaa herttaässän jälkeen myös värin kuninkaan sekä jatkaa kympillä. Itä sakaa kaksi ristiä. Varastat käteen pienellä valtilla ja aloitat valtinpoiston pelaamalla pienen padan pöydän ässälle, länneltä kolmonen ja idältä nelonen. Kun jatkat pöydästä pienellä padalla, itä tunnustaa tähän kuutosella. Minkä kortin pelaat kädestöä tähan tikkiin? Kympin. Tai yhdeksikön. Jos kumpikin vastustaja olisi koko ajan passannut, olisi oikein topata väri ja toivoa parasta. Mutta nyt tarjoussarja ja pelin ensimmäiset tikit ovat muuttaneet todennakoisyyksiä valtavasti. Pitkät värit vetävät puoleensa lyhyitä värejä ja lyhyet pitkiä. Kun länsi on näyttänyt seitsemän korttia herttaa j a itä sing eltonin, on paljon todennäkoisempää, että idällä on ko lme valttikorttia. Koko jako: AJ KQ AK Q J KQ1072 K10975 QJ A1092 AJ Siirry seuraavaksi puolustajan paikalle. Olet Länsi ja vastustajat tarjoavat seuraavasti: Länsi Pohjoinen Itä Etelä 1 Pass 2 Pass 2 NT Pass 3 NT Pass Pass Pass

16 Olet siis lähtemässä kolmea sangia vastaan. Sinulla on: J9752 KJ32 K4 83. Millä kortilla lähdet? Pataviitosella. Tai patakakkosella, jos käytätte partnerin kanssa sääntöä. Sangipeliä vastaan lähdetään normaalisti pisimmällä maalla (jos partneri ei ole tarjonnut mitään). Jos tässä värissä on sarja, arvoltaan peräkkaisiä korkeita kortteja, niin silloin sarjan korkeimmalla. Jos lähtövärin huipussa ei ole sarjaa, niin lähdetään tämän varin neljänneksi korkeimmalla kortilla QJ1032 AKQ J9752 KJ82 K4 83 Pohjoinen oli pahan tarjoustilanteen edessä ensimmäisellä vuorollaan. Kolmen ruudun inviitti olisi ollut liian vaisu valinta näillä korteilla ja suora hyppy kol meen sangiin tuntui pahalta kun yläväreissa on vain hakkuja. Sangipelissa ylävärilahdöllä olisi varmasti parempi, että etelä olisi pelinviejä. Kolme n kortin värin tarjoaminen ei ole kovinkaan vaarallinen valinta. Jos partneri intoutuu tukemaan ristia, voi pohjoinen aina korjata ruutuun tai sangiin. Pataviitoseen pöytä pelaa kolmosen, partneri kuninkaan ja pelinviejä voittaa tikin ässällä. Seuraavaksi pelinviejä menee ristillä pöytään pelatakseen sieltä ruuturouvan ja pääset kuninkaalla kiinni. Minkälaisen käden pelinviejä on tarjouksillaan kertonut? Tasaisen minimiavauskäden (n ap) ja neljä tai viisi korttia ruutua. Mitä pelinviejällä on patavärissä? Ässä ja rouva. Partneri pelasi lähtöön kuninkaan, mikä kieltää rouvan. Kolmas kasi pelaa aina sarjan matalimman kortin, KQ kombinaatiosta siis rouvan. Minkä kortin käännät neljänteen tikkiin? Herttakakkosen. Padassa ei ole tulevaisuutta. Pelinviejän pelitapa viittaa vahvasti siihen, että hänellä on ruutuässä ja että hän maskasi väriä kolmannessa tikissä. Näin ollen hänellä on yhdeksän tikkia otettavissa heti kun vain pääsee kiinni. Ainoa pietimahdollisuus on se, että partnerilla on herttaässä vahintään kolmantena. Koko jako: QJ1032 AKQ J9752 K84 KJ82 A105 K AQ6 Q63 A986 J104 Idän pitää osata palauttaa herttaa ässän jälkeen. Jos olisit halunnut häneltä patajatkoa, olisit kääntänyt korkeamman hertan.

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999 Bridge Movie 1999 Kauko Koistinen Bridgelehti 1999 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

PELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen

PELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen PELINVIENTI SANGISSA Kauko Koistinen Pelinvienti sangissa Ensimmäiseksi laske varmat pikatikit (tikit, jotka voit ottaa päästämättä vastustajaa kiinni). Jos pikatikit eivät riitä lupaamaasi määrään, kasvata

Lisätiedot

Bridge Movie 1998. Kauko Koistinen Bridgelehti 1998

Bridge Movie 1998. Kauko Koistinen Bridgelehti 1998 Bridge Movie 1998 Kauko Koistinen Bridgelehti 1998 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6)

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6) Raija Tuomi 1(6) JAKO 1 Jako 1 AQ6 N/- 842 KQJ6 7532 QJ3 98 K53 N QJ109 A4 W E 10752 K1052 S 864 KJ104 A76 983 A97 1NT pass 2C pass 2D pass 3NT pass pass pass Sitoumus: 3NT/N Lähtö: Q. Luonnollinen lähtö

Lisätiedot

Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996

Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996 Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Untuvikot (7)

Untuvikot (7) Untuvikot 20.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 P 2 P 3 P 5 /3 P P/5 P Sitoumus: 5 by N Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, mutta hyvä jakauma. Idällä on voimaa välitarjoukseen, mutta padan laatu on hieman heikko

Lisätiedot

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitustehtävät Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/75 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä (itä),

Lisätiedot

PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen

PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ Kauko Koistinen Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään vastapuolen valtit, ellei ole selvää syytä pelata jotain muuta maata. Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään

Lisätiedot

Idän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT.

Idän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT. Untuvikkokisa 23.1.2014 1(9) JAKO 1 3 N E S W N/- AJ1054 Tarjoussarja 4 kortin väreillä: KQ72 1 P 1 P K76 2 P 4 P K942 Q1086 P P 98 K72 A103 J54 Tarjoussarja 5 kortin yläväreillä: 8543 J109 1 P 4 P AJ75

Lisätiedot

Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000

Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000 Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012 Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä

Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä Bridgen peruskurssi 2.oppitunti Sivu 1/6 Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä vastustajia kiinni välillä A86 K4 KQJ KQ85 532 A52 A109 J1097 Jos vastustajilla on

Lisätiedot

Bridge Movie 2014. Kauko Koistinen Bridgelehti 2014. Montako pikatikkiä voit laskea?

Bridge Movie 2014. Kauko Koistinen Bridgelehti 2014. Montako pikatikkiä voit laskea? Bridge Movie 2014 Kauko Koistinen Bridgelehti 2014 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001

Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001 Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen,

Lisätiedot

Untuvikkokisa (9)

Untuvikkokisa (9) Untuvikkokisa 30.1.2014 1(9) JAKO 1 Q1094 N/- 1053 K763 A6 A73 K85 N E S W AJ76 Q4 P 1 P 1 Q8 A102 P 1NT P 3NT Q1085 KJ743 P P P J62 K982 Sitoumus: 3NT by E J954 92 Länsi tietää heti partnerinsa avauksen

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat?

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat? Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015 Bridge Movie 2015 Kauko Koistinen Bridgelehti 2015 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997

Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997 Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja

Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja Bridgen peruskurssi 7.oppitunti Sivu 1/6 PELINVIEJÄN VÄRINKÄSITTELYJÄ 4 A73 J7 K7 Q5 Q83 J63 Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja kolmantena kätenä pelaa joka

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako menevää voit laskea?

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako menevää voit laskea? Bridge Movie 2016 Kauko Koistinen Bridgelehti 2016 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2014 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä. länsi avaa vaarassa yhdellä ristillä, pohjoinen passaa ja itä tarjoaa yhden padan. Olet vaarattomassa ja sinulla on: K1073 AKQ10765 K2 -. Mitä

Lisätiedot

Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6)

Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6) Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6) JAKO 1 N/- N E S W p 1NT 2 2 Sitoumus: 2 by W Idällä ei ole riittävästi voimaa täyspeliin partnerin avauksen 1NT jälkeen, joten hän tarjoaa siirtotarjouksen 2 luvaten vähintään

Lisätiedot

NT VALTTAAMINEN NT 1

NT VALTTAAMINEN NT 1 NT VALTTAAMINEN NT 1 VALTTAAMINEN Kun pelinviejä on ensimmäisen kerran kiinni, hänen tulee poistaa puolustajien valtit, ellei hän selvästi huomaa parempaa pelitapaa Syitä, miksi ei valtata heti: Tarvitset

Lisätiedot

Untuvikot (8)

Untuvikot (8) Untuvikot 27.2.2014 1(8) Jako 1, N/- P 1 1 1 2 P P 2 3 P P P Sitoumus: 3 by N Idällä on yhden ristin avauskäsi. Etelällä on hyvä yhden ruudun välitarjous. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin, ei pitoa ruudussa

Lisätiedot

Kotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia

Kotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Pelaat peliä ilman valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 Q ª AK52 ª Q6 ª A52 ª K6 AK 85 A73 852 QJ3 K10952 KQ32 J1095 J643 A862 J84 A762 a) Kuinka monta pikatikkiä

Lisätiedot

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT 9. oppitunti 1 PUOLUSTUSTARJOUKSET Kun vastapuoli on avannut tarjoussarjan, voimme myös halutessamme osallistua tarjoussarjaan Tavoitteet o Saada pelinvienti omalle puolelle

Lisätiedot

Kotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa

Kotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Kaikissa tehtävissä pata on valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 A ª AQJ104 ª K752 ª AJ753 ª K64 3 875 109 8542 Q964 J105 Q64 AK52 K53 A72 KQJ 53 e) Kun valttaat,

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2007

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2007 Bridge Movie 2007 Kauko Koistinen Bridgelehti 2007 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään.

Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään. Suomen Bridgeliitto Peruskurssi 1. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. Pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2010

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2010 Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat?

Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat? Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85 Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat? Yksi risti. Normaalikäytäntö on avata kahdesta neljän kortin väristä aina alemmalla. Jakautuma sopisi sangiavaukseen,

Lisätiedot

BRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2

BRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2 NT JOHDANTO NT BRIDGEN HISTORIA Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim. twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi englantilaiseen

Lisätiedot

Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32

Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32 4. OPPITUNTI Avaustarjous väriä 3-2p vähintään neljän kortin pituinen väri Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä

Lisätiedot

Jako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W

Jako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W Jako 1, N/- 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, joten passikin on aivan hyvä vaihtoehto. Kahdella padalla ei voi avata, kun padan laatu on liian heikko ja voimaa sivussa

Lisätiedot

VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti

VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti NT VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT 2. oppitunti 1 VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA VAHVAN VÄRIN KÄSITTELY Jos pelattava maa on niin vahva, ettei vastustajilla ole siitä yhtään ratkaisevan korkeata kuvakorttia

Lisätiedot

Q53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7

Q53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7 JAKO 1 N /- A105 A54 Q53 AK92 9862 KJ4 N E S W KJ6 108732 1NT P 3NT P A9 862 P P 8543 106 Q73 Q9 Sitoumus: 3NT by N KJ1074 QJ7 Etelä näkee partnerinsa sangiavauksen jälkeen, että parin yhteisen voiman

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2008

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2008 Bridge Movie 2008 Kauko Koistinen Bridgelehti 2008 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS

PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS 2. ILMAISUKAHDENNUS YKSINKERTAINEN VÄLITARJOUS -OMAN VÄRIN

Lisätiedot

KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA

KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA TARJOAMINEN KÄDEN ARVIOINTI KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA KÄDEN PELIVOIMA ARVIOIDAAN KUVAKORTTIEN JA LYHYITTEN MAITTEN

Lisätiedot

Lähtökortti. Kauko Koistinen

Lähtökortti. Kauko Koistinen Lähtökortti Kauko Koistinen millä värillä millä kortilla Lähtökortti Lähtökortti partnerin väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti partnerin väristä pisimmästä väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti Sangipeliä

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat?

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat? Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2009

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2009 Bridge Movie 2009 Kauko Koistinen Bridgelehti 2009 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

Untuvikkokisa (7)

Untuvikkokisa (7) Untuvikkokisa 13.2.2014 1(7) JAKO 1 N/- N E S W 1 2 3 Sitoumus: 3 by E Idällä on voimaa välitarjoukseen hertassa. Lännellä on inviittivoima ja valttituki. Hän kysyykin korotuksella, onko avaajalla lisättävää

Lisätiedot

Valttipelin säännöt. 3. oppitunti

Valttipelin säännöt. 3. oppitunti NT VALTTIPELI NT Valttipelin säännöt Valttipelissä tikit voitetaan aivan samalla tavalla kuin sangissa, niin kauan kuin kaikki tunnustavat väriä. Erona sangipeliin on, että kun pelattava väri on loppunut,

Lisätiedot

Untuvikot (7)

Untuvikot (7) Untuvikot 27.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by W Idällä on voimaa hyppysangin verran ja tasainen käsi, joten hän avaa ruudulla. Länsi hyppää kahteen sangiin luvaten 11-12p ja tasaisen

Lisätiedot

Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti:

Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti: 1 Bridgen ABC Avaukset 1 Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti: 1) AINA PISIN VÄRI 2) KAHDESTA TAI KOLMESTA 4 KORTIN VÄRISTÄ

Lisätiedot

Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7)

Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7) Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by N Idällä olisi hyvä jako tehdä kahden padan välitarjous, mutta väri on liian heikko. Etelä tarjoaa kaksi sangia luvaten 11-12p ja kieltää

Lisätiedot

JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542

JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542 JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J97 8532 764 N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A8 9763 A542 Pohjoinen avaa yhdellä sangilla kertoen näin 15-17 arvopistettä ja tasaisen jakautuman. Avaus

Lisätiedot

LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA

LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA Bridgen peruskurssi 3.oppitunti Sivu 1/6 LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA Jos sangiavaajan partnerilla on epätasainen käsi ja joku pitkä väri, kannattaa yleensä pyrkiä pelaamaan loppusitoumus tämä väri valttina.

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2006

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2006 Bridge Movie 2006 Kauko Koistinen Bridgelehti 2006 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004

Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004 Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Perttulantie 6, 00210 Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten.

Perttulantie 6, 00210 Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten. . Oppitunti. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI (EW) parit. Bridgejako

Lisätiedot

Länsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin.

Länsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin. 1 N/- 1 1 2 4 Sitoumus 4 E Länsi avaa neljännestä kädestä ruudulla ja nostaa partnerin padan kahteen. Idällä on passanneeksi kädeksi tosi hyvät kortit ja hän nostaakin vielä täyspeliin. Etelä lähtee herttaviitosella

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2016 Korttisi: Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen AQ1065 K62 82 AJ10. Olet etelä, itä avaa kaikki vaarassa yhdellä hertalla ja on sinun vuorosi. Tarjoat tietenkin yhden padan, länsi passaa, partnerisi

Lisätiedot

Untuvikot (8)

Untuvikot (8) Untuvikot 6.3.2014 1(8) JAKO 1, N/- 1 X 1 2 3 4 Sitoumus: 4 by N Idällä on yhden ruudun avauskäsi. Etelällä on hyvä 17p kahdennuskäsi. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin eikä tukea partnerille, mutta kuitenkin

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2003

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2003 Bridge Movie 2003 Kauko Koistinen Bridgelehti 2003 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO NT KERTAUSTA NT 1 TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO Tarjoamisen tavoitteena on löytää paras sitoumus: oikea pelimuoto sopivalla tasolla Oikean pelimuoto: pyritään löytämään yhteinen vähintään 8 kortin

Lisätiedot

BRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1

BRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1 NT BRIDGEN PERUSIDEAT NT 3. oppitunti 1 BRIDGEN PERUSIDEAT Ensin on huutokauppavaihe eli tarjoaminen, jossa molemmat parit pyrkivät tarjouksia tekemällä löytämään pelivaihtoehdon, jossa oma puoli saa mahdollisimman

Lisätiedot

NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1

NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1 NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT 7. oppitunti 1 AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA Kun vastaaja on tarjonnut uuden värin kahden tasolla, hän on luvannut vähintään (10)11 pistettä: 2 / lupaa (10)11+

Lisätiedot

KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti

KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti NT KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT NT 10. oppitunti 1 HÄIRITYT SARJAT KUN VÄRIAVAUS KAHDENNETAAN Vastaajan tarjoukset kun partnerin yhden tason väriavaus (1 /1 /1 /1 ) kahdennetaan: o Yhden tason tarjous (1

Lisätiedot

NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT

NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT AVAUSTARJOUS (kertaus) Avaustarjoukseksi eli avaukseksi sanotaan tarjoussarjan ensimmäistä tarjousta, joka ei ole pass. Jokaisessa tarjoussarjassa on siis korkeintaan yksi

Lisätiedot

PELINVIEJÄN LAISTAMINEN

PELINVIEJÄN LAISTAMINEN NT LAISTAMINEN NT 1 ELINVIEJÄN LAISTAMINEN Bridgessä ei ole ylimenopakkoa, joten tikin voi ottaa silloin kuin parhaaksi näkee Varsinkin sangissa pelinviejän kannattaa aika usein laistaa lähtö Laistamisen

Lisätiedot

Todennäköisyyksiä ja päättelyä

Todennäköisyyksiä ja päättelyä Todennäköisyyksiä ja päättelyä Oddsit On olemassa oikea tapa pelata värit Riippuu aina siitä kuinka monta tikkiä tarvitsee Paras lähde: ACBL Bridge Encyclopedia (50 sivua värinkäsittelyä ja oddseja) Ei

Lisätiedot

Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit

Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit 1 Sangipeli Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit Jako 3, 3 NT/I Jako 1, 3NT/ J1082 8753 J93 A3 AK73 962 AK4 KQ6 Q5 KQJ10 76 J10874 964 A4 Q10852 952 elinvienti: Itä lähtee pisimmästä väristään, ruudusta,

Lisätiedot

Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää.

Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Kauko Koistinen Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Pelinviejän pelaamaan tikkiin: iso pieni = pariton määräkortteja pieni iso

Lisätiedot

Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia

Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo

Lisätiedot

Puolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin!

Puolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin! Puolustaja kolmantena kätenä Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin! Jos pöydässä ei ole korkeata korttia, jonka haluaisit myöhemmin peittää, pelaa kolmantena kätenä korkein korttisi.

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2013 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä - AQ8753 A82 K643 Pohjoinen avaa jakajana yhdellä ristillä tarjoat yhden hertan ja partneri korottaa kahteen herttaan. Mitä seuraavaksi? Slammi

Lisätiedot

Standard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00

Standard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00 Standard American Kauko Koistinen BL 4-5/00 Vaikka itse olenkin sitä mieltä, että Internetissä bridgen pelaaminen menettää jotain pelin sosiaalisesta luonteesta, on tämä laji kasvattanut niin paljon suosiotaan

Lisätiedot

Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit

Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit 1 Avausten 1 / korotukset Jako 1, 2 /I A2 J83 10832 KJ82 1 2 K765 KQ1052 A5 74 Tarjoussarja: Vastaajalla on tavallinen korotuskäsi kahden tasolle. Avaajalla

Lisätiedot

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT Vastustajan avattua pass = ei kerrottavaa uusi väri = 5+ korttia, 10-17 ap 1NT = 15-17 ap., tasainen, hyvä pito vastustajan värissä X (ilmaisukahdennus) = 11-17 ap, väh. 3

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2002

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2002 Bridge Movie 2002 Kauko Koistinen Bridgelehti 2002 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

NT ESTOTARJOUKSET NT

NT ESTOTARJOUKSET NT NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää

Lisätiedot

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitukset vastauksineen Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/170 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä

Lisätiedot

PUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen

PUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen PUOLUSTAJA TOISENA KÄTENÄ Kauko Koistinen Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Ässien "tehtävä" on tappaa pelinviejän kuvakortteja,

Lisätiedot

PELINVIENTI- SUUNNITELMA

PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT 1 Pelinviejä tekee pelinvientisuunnitelman heti kun lepääjä on levittänyt pöydän näkyviin siis ennen kuin pelaa yhtään korttia! Pelinvientisuunnitelman tekeminen nopeuttaa

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2012 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen S/E-W Q94 AK764 QJ 985 AKJ1062 53 AK AKJ Länsi Pohjoinen Itä Etelä 1 2 3 Pass 4 Pass 4 Pass 6 Pass Pass Pass Pohjoisen kolme herttaa lupasi hyvän korotuksen

Lisätiedot

LÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN

LÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN NT LÄHTÖKORTIT NT 1 LÄHTÖKORTEISTA Lähtijän partnerille on tärkeää pystyä hahmottamaan, minkälaisesta maasta partneri on lähtenyt. Tämän avulla hän tietää, kannattaako maata jatkaa, kun hän on seuraavan

Lisätiedot

NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT

NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT 1 MITÄ MERKINANNOT OVAT Merkinannot ovat puolustuksen tapa keskustella keskenään tikkipelivaiheessa toisin pelinviejäkin kuulee keskustelun Merkinannot helpottavat puolustamista

Lisätiedot

1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku... 1 1.2 Liitteet... 4

1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku... 1 1.2 Liitteet... 4 Sisältö 1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku...................... 1 1.2 Liitteet........................ 4 2 Tikkipelin perusteet: sangi 5 2.1 Tavallisimmat pelitekniikat............. 5 2.1.1 Tikkien ottaminen

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013

Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013 Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013 Jaot: Kati Sandström, laskenta: Kauko Koistinen Analyysit: Juho Granström, Kari Patana, Seppo Niemi 1. KQ7 North East South West N/- T 1 Pass 1 Pass AQJ94 2 Pass

Lisätiedot

Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin

Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen 2016 Puolustuksen osuus Tarjoussarjaan

Lisätiedot

NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1

NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1 NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT 6. oppitunti 1 VASTAAJAN VÄRITARJOUS 1 TASOLLA Vastaaja tarjoaa pisintä väriään alimmalla mahdollisella tasolla Jos vastaajan oma väri on ylempi kuin avausväri, hän voi tarjota

Lisätiedot

NT ESTOTARJOUKSET NT

NT ESTOTARJOUKSET NT NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää

Lisätiedot

NT JOHDANTO JA SANGI NT

NT JOHDANTO JA SANGI NT 1 NT JOHDANTO JA SANGI NT Bridgen historia 2 Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi

Lisätiedot

NT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti

NT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti NT AVAUS 1NT NT 8. oppitunti 1 AVAUSTARJOUS 1NT 15-17 arvopistettä Tasainen jakautuma eli neljä eri maata ovat jakautuneet 4333, 4432 tai 5332 Onko 1NT avaus? KQJ8 AQ8 AQ98 KJ76 A973 862 Q7 9 K72 KJ1073

Lisätiedot

1 Johdanto Pelin kulku... 2

1 Johdanto Pelin kulku... 2 Sisältö 1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku...................... 2 1.2 Kirjan sisällöstä.................... 5 2 Tikkipelin perusteet: sangi 7 2.1 Tavallisimmat pelitekniikat............. 7 2.1.1 Tikkien ottaminen

Lisätiedot

Bridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016,

Bridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016, Bridgekurssi BK-Slam Täydennystä Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Ogust-konventio Kun partneri avaa estoluonteisen heikon kakkosen (2 / 2 / 2 ) joka lupaa

Lisätiedot

NT HÄIRITYT SARJAT NT

NT HÄIRITYT SARJAT NT NT HÄIRITYT SARJAT NT Häirityt sarjat Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat tai tarjoavat väliin. Väritarjouksen jälkeen Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat

Lisätiedot

Bridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016,

Bridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016, Bridgekurssi BK-Slam Lähtökortti-ideoita Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Lähtökortti ratkaisee Lähtökortti on usein pelin tärkein kortti Lähtiessä

Lisätiedot

Bridgen jatkokurssi 3 Puolustajien tiedonvaihto

Bridgen jatkokurssi 3 Puolustajien tiedonvaihto Bridgen jatkokurssi 3 Puolustajien tiedonvaihto Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen 2016 Informaatiota partnerille

Lisätiedot

JAKO 3 73 S/E-W KQ104 J A8642 J West North East South 8765 AJ K95 pass 1NT pass 2 AK Q10874 pass 2 pass pass 3 AQ3 J953

JAKO 3 73 S/E-W KQ104 J A8642 J West North East South 8765 AJ K95 pass 1NT pass 2 AK Q10874 pass 2 pass pass 3 AQ3 J953 JAKO 1 Q10876 N/- A7 J984 64 J3 A54 West North East South 96543 QJ108 pass 1 pass 1062 K5 pass 1 2 Q75 AKJ9 DBL pass 3 pass K92 pass pass K2 AQ73 10832 Etelällä on avauskäden voima, mutta ei sopivaa jakautumaa

Lisätiedot

- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!).

- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!). Efossangi Lasse Bergroth Edellytykset: * 15-18 arvopistettä, jako 4-3-3-3, 4-4-3-2, 5-3-3-2, 5-4-2-2 tai 6-3-2-2. Jakautumassa 5-4-2-2 ei saa esiintyä 5-4 -ylävärejä eikä jakautumassa 6-3-2-2 6-kortin

Lisätiedot

JAKO 1 94 N/- A10874 A Q763 AJ10 KJ Q6 J7 AKQ652 K852 Q653 KJ4 43

JAKO 1 94 N/- A10874 A Q763 AJ10 KJ Q6 J7 AKQ652 K852 Q653 KJ4 43 JAKO 1 94 N/- A10874 A93 1098 Q763 AJ10 KJ 92 108752 Q6 J7 AKQ652 K852 Q653 KJ4 43 1 1 3 3NT Jos itä päättää avata yhdellä sangilla, jää hän myös pelaamaan tätä sitoumusta. Patalähdön jälkeen pelinviejällä

Lisätiedot

BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA

BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA Raimo Iltanen 1 BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA Suomen Bridgeliitto, 1984 ESIPUHE Bridgeä oppii pelaamalla ja taas pelaamalla mutta teoreettinen tietämys on aivan välttämätöntä, jos aikoo todella menestyä. Tämä

Lisätiedot

Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011

Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011 LIITE 2 Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011 Bridgelaki 40 : Pelaajien väliset sopimukset Pelaaja ei saa tarjota tai pelata tavalla, joka perustuu partnerien keskeiseen erityissopimukseen ellei vastustajaparin

Lisätiedot

JOHDANTO JA SANGI. p. 1/145

JOHDANTO JA SANGI. p. 1/145 JOHDANTO JA SANGI p. 1/145 Bridgen perusideat Parit pelaavat toisiaan vastaan. Pelaajat on nimetty ilmansuuntien mukaan. Pohjoinen-etelä vs. itä-länsi (P-E vs. I-L) Parin tavoitteena on saada jaosta mahdollisimman

Lisätiedot

Tarjouspaneelin perussysteemi

Tarjouspaneelin perussysteemi Tarjouspaneelin perussysteemi LIITE 6 Systeemi perustuu kirjassa Bridgeä 2000-luvulla esitettyyn tarjousjärjestelmään. Kirjan systeemiin ei ole tehty muutoksia, mutta kirjassa määrittelemättä jääneisiin

Lisätiedot

LÄHTÖKORTTI -MILLÄ VÄRILLÄ -MILLÄ KORTILLA

LÄHTÖKORTTI -MILLÄ VÄRILLÄ -MILLÄ KORTILLA LÄHTÖKORTTI -MILLÄ VÄRILLÄ -MILLÄ KORTILLA AGIPLIÄ VATAA -PARTRI VÄRITÄ -PIIMMÄTÄ VÄRITÄ TARKOITUKA KAVATTAA OMA PUOL PITKÄ VÄRI PIIÄ KORTTJA VAHVOIKI (-TOP OF OTHIG) PARTRI VÄRITÄ LÄHDTTÄÄ LÄHD KAHDTA

Lisätiedot

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 1(5) Raija Tumi 2. ppitunti JAKO 1 9 tikkiä ilman valttia, pelinviejänä phjinen (3NT/N) Jak 1 762 N/- Q54 AK5 853 KQJ3 QJ1094 J982 N K3 J8 W E 10964 A1096 S 52 AK A1076

Lisätiedot