Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(6)

Transkriptio

1 Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 1(6) Raija Tumi 3. ppitunti JAKO 1 10 tikkiä herttavalttina, pelinviejänä phjinen Jak 1 AQ2 N/- AKQ54 Q54 K J1053 J6 N W E A2 QJ2 S AK KJ JAKO 2 8 tikkiä patavalttina, pelinviejänä itä Jak 2 K3 S/NS 7652 J986 A86 KQ6 QJ N A W E A S KQJ104 KQ AJ9 Lähtö: Itä alittaa sarjansa krkeimmalla eli A. Länsi haluaa partnerinsa jatkavan väriä ja pelaa siten 2. Pulustus jatkaa ristiä 3 kierrsta. Pelinvienti: Pelinviejällä n 3 varmaa menevää: 2 ristiä ja A. Lisäksi n vaarana menettää pata, js idällä n K - ktipeli n siis kiinni pataleikkauksen nnistumisesta. Pelinviejä varastaa klmannen ristikierrksen käteensä, Kun pelinvientipulella n 9 krtin valttiväri, niin pelinviejä vi rauhassa pistaa pulustuksen valtit. Pulustuksella n valtteja 4 kpl ja värin llessa tasan riittää 2 kierrsta valttia. Nyt pelinviejän pitäisi päästä pöytään pelatakseen pataa khti käden haarukkaa. Tällä kertaa lisi varaa kunniakierrkseen eli pelata valttia kierrs, vaikka pulustuksen valtit vat lppu ja mennä pöytää hertalla. Mutta kun ruutuväri judutaan kuitenkin kasvattamaan, n parempi pelata pieni ruutu khti etelän kuvia. Js itä ei kaappaa ässäänsä, niin pöytä saa kuvalla tikin ja pelinviejä jatkaa pataa pöydästä khti ässä-ruvaa. Kun leikkaus nnistuu, niin klmas pata kupataan pöytään. Tuls: 10 tikkiä Lähtö: Etelä alittaa sarjasta krkeimmalla eli K. Phjinen pelaa isn hertan, tiven valtti jatka. Vaihtehtinen lähtö lisi 2. Pelinvienti: Pelinviejällä n klme kansimenevää ristissä. Lisäksi n vaarana menettää pata, kaksi herttaa ja ruutu. Pelinviejä saa lisättyä tikkimäärää kuppaamalla 2 herttaa pöytään ennen valttien pista. Heti kiinni päästyään tetaan herttaässä ja hertta kuppi, ruutuässä ja tinen herttakuppi. Tämän jälkeen pelinviejä saa vielä 4 patatikkiä. Tuls: 8 tikkiä JAKO 3 12 tikkiä ristivalttina, pelinviejänä etelä Jak 3 Q2 S/EW 4 AK A432 KJ43 KQJ96 N A10532 Q86 W E J4 5 S J10 A KQ9876 Lähtö: Länsi lähtee sarjasta K:lla. Länsi jatkaa herttaa, jnka pelinviejä varastaa pöytään, tai 10, jnka PV peittää pöydästä Q:lla, idältä K ja pelinviejä vittaa tikin ässällään. Pelinvienti: Pelinviejällä n yksi kansimenevä hertta. Lisäksi n vaarana menettää tinen hertta ja pata. Ruudussa n phjisen kädessä pitkä väri, jlle pääsee heittämään meneviä etelän kädestä, js sen

2 Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 2(6) Raija Tumi 3. ppitunti nnistuu kasvattamaan vahvaksi kuppaamalla etelän käteen ja lisäksi säilyttää yhteyden phjisen käteen tikkien hakemiseksi. Pelinviejä saa tisen tikin jk pataässällä tai hertta kupilla pöytään ja pistaa pulustuksen valtit KQ (ässä pitää säästää yhteyskrtiksi varsinkin herttakäännön jälkeen). Valttien pistamisen jälkeen pelinviejä pelaa klme kierrsta ruutua: A, K ja 2 kupaten valtilla klmannen ruudun maan käteen. Pulustuksen ruutu n tasan (3-2), niin pöytään kasvaa 3 ruutua, jille vi sakata menevät etelän kädestä (72 ja 8). Pöytään päästään hakemaan kasvaneet ruudut pelaamalla valtissa kunniakierrksen ja ttamalla tikin pöytään A. Tuls: 12 tikkiä JAKO 4 8 tikkiä patavalttina, pelinviejänä länsi Jak 4 42 W/ALL AQ2 K543 KQ987 AK83 AJ65 J109 N K87 A98 W E S J QJ10 Q1052 Lähtö: Phjinen lähtee A:lla. Etelä taas pyytää ristijatka pienellä krtilla ja pulustus pelaa ristiä 3 kierrsta. Pelinvienti: Tässä jassa pelinviejällä n 5 menevää: 2 ristiä, hertta ja 2 ruutua. Lisäksi n vaarana menettää tinen hertta. Tisen herttamenevän vi välttää, js herttaruva n leikkauksessa phjisella. Pelinviejä varastaa klmannen ristikierrksen käteensä ja pistaa pulustuksen valtit (2 kierrsta). Tässä vaiheessa n hyvä lla lännen kädessä kiinni. Nyt n vaan käytävä rhkeasti hertan kimppuun: n pelattava lännen kädestä herttaa khti pöydän kuningasta. Kaikki käden hertat vat samanarvisia, jten n sama millä niistä alittaa hertan peluun. Js phjinen pelaa pienen, niin myös pöydästä pelataan pieni ja saadaan tikki lännen krtilla. Js phjinen peittää krtin ruvallaan, niin sillin tetaan tikki kuninkaalla ja js phjinen pelaakin ässän niin sitten pieni pöydästä ja uudestaan lännen käteen pelaamaan herttaa khti kuningasta. Tuls: 8 tikkiäjako 5 11 tikkiä ruutuvalttina, pelinviejänä phjinen Jak 5 A984 N/NS 9 AKQ98 J1076 A75 K32 A1083 N KQJ6 54 W E 107 J96 S Q1083 Q J632 K42 Lähtö: Itä alittaa sarjansa krkeimmalla K:lla. Länsi pelaa pienen ja pyytää hertta jatka. Pelinvienti: Kansimeneviä n vaan yksi: hertta. Lisäksi n menevä padassa ja ristissä. Pelinviejä varastaa hertta jatkn ja pistaa pulustuksen valtit. Patamenevästä pelinviejä ei pääse ern, mutta js pata ruvalla saa tikin pelattaessa pieni pata sitä khti pääsee pelinviejä myöhemmin sakaamaan pata ässälle pienen ristin pöydästä ja klmannen ristin vi sitten kupata pöytään. Tuls: 11 tikkiä. JAKO 6 10 tikkiä herttavalttina, pelinviejänä itä Jak E/EW A A103

3 Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 3(6) Raija Tumi 3. ppitunti A KQJ J1054 N KQ W E KQ KJ8 S A J9764 Q1097 Lähtö: Etelä lähtee singelipadallaan eli 8:lla. Pelinvienti: Pelinviejällä n kaksi kansimenevä eli valttiässä ja ruutuässä. Lisäksi uhkana n menettää risti. Ensiksi pelinviejä pelaa valttia pistaakseen pulustuksen valtit. Nyt vaan häntä dttaa ikävä yllätys, kun phjinen ttaa tikin heti ässällään ja jatkaa islla padalla (10), jnka etelä varastaa. Phjinen antaa kupin islla padalla, kska hän tiv partneriltaan ruutujatka antaakseen tisen patakupin. Tällainen merkinant n nimeltään Lavinthal. Eli kun pulustus antaa kupin partnerille niin antaessaan sen islla krtilla tiv jatka ylemmässä maassa (arvjärjestys sama kuin tarjtessa) ja pienellä krtilla pyydetään jatka alemmassa maassa. Valtti ja kupattava väri n tietysti pis laskusta. Etelän jatkaa ruutua partnerinsa ässälle ja phjinen pelaa klmannen patakierrksen, jnka etelä taas varastaa. Nyt peliin n tullut yksi pieti. Pelinviejä saa lput tikit, kunhan muistaa leikata ristiruvan etelältä. Tuls:9 tikkiä eli 1 pieti pulustusta saa päästää kiinni ttamaan kasvaneita patjaan. Pelinviejä pistaa ensin kuitenkin valtit, jhn tarvitaan kaksi herttakierrsta A ja K. Nyt pelinviejän pitää pelata kaksi kierrsta ruutua (AK) ja sakata tiseen ruutukierrkseen 2. Nyt vi pelata pienen ristin ässällä ja jatkaa ristiä kuninkaalle ja kupata klmas risti käteen. Kun risti li tasan, niin pöytään n kasvanut kaksi ristihakkua, jtka päästään hakemaan Q. Tuls: 13 tikkiä JAKO 7 12 tikkiä herttavalttina, pelinviejänä etelä Jak S/ALL AQ2 AK KQJ5 K N 75 QJ963 W E J10 S Q97 A63 KJ A62 Lähtö: Länsi lähtee K:llä, jhn itä pelaa 9. Pelinvienti: Pelinviejällä ei le yhtään kansimenevää, mutta uhkana n menettää 2 pataa ja risti. Ruudulle saa sakattua yhden menevän, mutta silti jää yksi menevä liikaa ktipeliin. Aina kasvatettava väri n risti. Ristin kasvatuksessa n vain se ngelma, ettei

4 Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 4(6) Raija Tumi 3. ppitunti JAKO 8 10 tikkiä patavalttina, pelinviejänä länsi Jak W/- AKQ AKJ Q87 J N 106 Q432 W E KJ98 A53 S K A65 QJ76 Lähtö: Phjinen lähtee A:lla ja jatkaa väriä. Pelinvienti: Pelinviejällä n kaksi kansimenevää: hertta- ja ruutuässä. Lisäksi pelinviejällä n ristimenevä. Pelinviejän kannattaa varautua valtin vinjakaumaan: hänen ei kannata varastaa tista herttakierrsta, vaan mieluummin sakata menevän ristin tähän tikkiin. Ristitikin pelinviejä menettää aina, jten sen vi yhtä hyvin heittää tässä vaiheessa periaatteena menevä menevälle. Herttaa ei pulustuksen enää kannata jatkaa, kska pelinviejä pystyy varastamaan sen nyt pöytään. Phjinen kääntää ristiä tai ruutua jnka pelinviejä vittaa, pistaa valtit 4 kierrsta ja kasvattaa ruudun. Js pelinviejä erehtyy varastaman 2. herttakierrksen käteensä, hän menettää valttikntrllin. Pelattuaan kaksi kierrsta valttia hän humaa valtin istuvan vinssa. Nyt n siis pakk kasvattaa ruutu ennen kuin saa pistettua phjisen valtit. Mutta kun ruutuässä n etelän kädessä klmantena, niin etelä laistaa ruutua kerran, ttaa tisen tikin ässällään ja antaa partnerilleen ruutukupin. Tuls: 10 tikkiä

5 Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 5(6) Raija Tumi 3. ppitunti Pelinviejän muistilista valttipeliin Pelinvientisuunnitelma Laske menevät Mieti miten vit vähentää meneviä Vik menevät heittää tisen käden vahville/kasvaneille krteille pitääkö ennen valtinpista kupata menevät lyhyempään valttiin vurkuppi? Mieti lähtökrtista nk vaara pulustuksen kuppitikeistä Pista valtit heti kun et enää tarvitse varkauksia lyhyempään valttiin Laske pulustuksen valtit Ei turhia kunniakierrksia Muista värinkäsittelyn perussäännöt Pelataan kuvia khti Leikkaukset Pelaa kuvakrtit ensin siinä värissä, missä sinulla n vähemmän krtteja kyseisessä värissä Valtteja vi käyttää hyväkseen värin kasvattamiseksi: pitkän sivuvärin vi kupata vahvaksi Pulustajan muistilista valttipeliin Hyviä lähtökrtteja vat: Sarjan krkein, valttipelissä sarjaksi lasketan j kaksi peräkäistä krttia Singeli Pitkän maan lähtökrttisäännön mukainen lähtö (3. tai 5.) ei ässän alta Duppeli, mutta sillin valttikatk lisi sutavaa Hunja lähtöjä vat: Ässän alta lähtö js maasta n lähdettävä niin lähde sillin ässällä, mutta älä lähde ässällä ellei mitään muuta järkevää lähtöä le Välisarjat

6 Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 6(6) Raija Tumi 3. ppitunti Kun näet pöydän krtit mudsta pulustussuunnitelma Klmas kvaa lyö (kuten sangissakin) Tisesta kädestä matalaa, ellei pidä peittää pelinviejän kuva (kuten sangissakin) Peräkkäisistä eli yhtä suurista krteista pelataan alin (kuten sangissakin) Muista katsa partnerin merkinantja Merkinannt Pieni pyytää is-pieni = paritn