Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2006

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2006"

Transkriptio

1 Bridge Movie 2006 Kauko Koistinen Bridgelehti 2006 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt oikean vastauksen kuhunkin kysymykseen. BL 1/06 Korttisi: AKQJ86 73 A Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mikä on avaustarjouksesi? Yksi pata. Partnerisi tarjoaa kaksi ristiä ja vastapuoli passaa. Mikä on toinen tarjouksesi? Kaksi pataa. Tarjoamalla avausvärisi uudelleen lupaat siinä vähintään kuusi korttia. Ja alimmalla tasolla tarjottuna kerrot minimi avauskäden voiman, n pistettä. Tämä käsi on tosin niinkin pelivahva, että hyppy kolmeen pataan on myös hyväksyttävissä. Minimiavauskädessä on harvoin seitsemää pelitikkiä! Pohjoinen korottaa kolmeen pataan. Mitä tarjoat seuraavaksi? Neljä pataa. Partnerisi teki täyspelivihjeen korottamalla pataa kolmen tasolle. Oman aikaisemman tarjoamisesi valossa kätesi on aivan maksimivoimainen ja otat inviitin vastaan tarjoamalla täyspelin. Länsi aloittaa ruutukuninkaalla ja pohjoisen käsi on odotusten mukainen. 75 AQ KQ62 AKQJ86 73 A Kun olet pelinviejänä sangisitoumuksessa, on yleensä oikein laskea saatavissa olevia tikkejä, riittävätkö ne, ja mistä niitä voidaan tarvittaessa kasvattaa lisää. Valttipelissä pelinviejän tavallisemmin kannattaa laskea meneviä tikkejä. Ruutulähdöllä puolustus on löytänyt pelinviejän heikon kohdan. Kun ruutuässä on ottanut tikin, montako varmaa välitöntä menevää pelinviejällä on tässä sitoumuksessa? Kolme. Kaksi ruutua ja yksi risti. Sen lisäksi hertassa pelinviejä on vaarassa menettää yhden tikin. Aloitetaan ensimmäisestä tikistä. Otatko tikin heti ässällä vai laistatko ensimmäisen tikin? Ota ässällä. Sangipelissä olisi oikein laistaa kaksi ensimmäistä tikkiä tarkoituksena katkaista puolustuksen yhteydet lähtövärissä. Nyt tämä on turhaa, puolustuksen yhteyksien säilyminen ruutuvärissä ei tässä jaossa ole pelinviejän huolenaiheena. Kun olet ottanut ensimmäisen tikin ässällä, sinulla on kolme varmaa menevää alaväreissä; kaksi ruutua ja yksi risti. Herttamenevään sinulla ei siis ole varaa. Sinulla on kaksi tapaa välttää herttamenevä. Toinen on yksinkertainen herttamaski. Jos lännellä on herttakuningas ja jossain vaiheessa pelaat kädestä herttaa kohti pöydän rouvaa, saat pelin kotiin maskin onnistuessa. Toinen tapa päästä herttamenevästä eroon on sakata käden toinen herttahakku pöydän ristikuvalle. Tämä edellyttää ristiässää lännen käteen sekä sitä, että pelaat ristiä kädestä kohti pöydän kuvia, tarvittaessa kaksi kertaa. Kun länsi pelaa ässän, tunnustat tähän tikkiin pöydästä pienellä ja voit myöhemmin sakata käden toisen herttahakun pöydän kasvaneelle ristikuvalle. Pelin kotiin saamiseksi tarvitset siis onnea joko ristiässän tai herttakuninkaan sijainnin kanssa. Kumman maan kanssa koetat ensin onneasi, ristin vai hertan?

2 Ristin. Jos maskaat ensin herttaa ja epäonnistut idän voittaessa tikin kuninkaalla, on sitoumus väistämättä pietissä. Puolustus ottaa seuraavaksi kaksi ruutua ja yhden ristin. Mutta jos pelaat ensin ristiä pöydän kuvalle ja itä voittaa tikin ässällä, ei kaikki ole vielä kuitenkaan menetetty. Onnistunut herttamaski voi vielä pelastaa sitoumuksen. Jos pelinviejällä on kaksi kotipelimahdollisuutta, pitää hänen ensin käyttää se, joka epäonnistuessaankin jättää vielä oven auki toiseen, ehkä onnistuvaan mahdollisuuteen. Valttipelissä pelinviejä ensin poistaa vastapuolen valtit. Tässä jaossa puolustuksella on viisi valttikorttia, ja koska tämä määrä on tavallisimmin jakautunut 3-2, riittää kolme valttikierrosta valtinpoistoon. Pitääkö pelinviejän ensin poistaa puolustuksen valttikortit? Ei. Mietitäänpä mitä tapahtuu, jos pelinviejä ensin pelaa kolme valttikierrosta, mikä tällä kertaa riittää, kun puolustuksen valtti oli tasan 3-2. Seuraavaksi hän jatkaa ristillä kohti pöydän kuvia ja saa tikin molempien puolustajien tunnustaessa pienellä. Länsi olisi tehnyt tehtävästä paljon helpomman, jos hän olisi ottanut tikin heti ässällään! Pelinviejällä ei olisi mitään vaikeuksia sakata käden toista herttahakkua pöydän vahvalle ristikuvalle. Nyt pelinviejä voitti kuitenkin ensimmäisen ristikierroksen kuninkaalla ja haluaisi seuraavaksi jatkaa kädestä kohti pöydän rouvaa. Hän on kuitenkin pöydässä kiinni. Millä hän pääsee käteensä kiinni ristiä pelaamaan? Ei enää millään. Jos hän jatkaa pöydästä ruutua, länsi voittaa tikit rouvalla ja sotamiehellä sekä kääntää herttaa. Idällä on herttakuningas eikä pelinviejä voi välttää neljän tikin menettämistä. Pelinviejä tekikin virheen heti alussa, jos hän poisti heti puolustuksen kaikki valtit. Hän olisi tarvinnut omia valttikorttejaan yhteyskortteina myöhemmässä vaiheessa. Oikea pelinvienti on ruutuässän jälkeen pelata vain yksi valttikierros ässällä. Seuraavaksi pelinviejä jatkaa ristiä pöydän kuninkaalle. Jos itä voittaa tämän tikin ässällä joutuu pelinviejä turvautumaan myöhemmin herttamaskiin. Jos pöydän ristikuningas kuitenkin voittaa tikin, palaa pelinviejä valtilla käteensä ja poistaa puolustuksen loputkin valttikortit. Seuraavaksi hän jatkaa kädestä ristiä kohti pöydän rouvaa. Jos länsi voittaa tikin ässällä, sakaa pelinviejä herttamenevänsä myöhemmin ristirouvalle. Koko jako: 75 AQ KQ J94 K1065 KQJ4 865 AJ AKQJ86 73 A Huomaa vielä ensimmäisen tikin laistamisen vaara. Länsi saattaa keksiä herttakäännön toiseen tikkiin, eikä sitoumus ole enää kotiin pelattavissa parasta puolustusta vastaan. Siirry seuraavaksi idän kortteihin puolustustehtäviin. A863 J103 AJ103 Q9 104 A A853 Kaikki vaarassa etelä avasi yhdellä padalla ja pohjoinen korotti neljään pataan, mikä jäi myös loppusitoumukseksi. Partneri aloittaa herttakuninkaalla. Kumman hertan pelaat ensimmäiseen tikkiin? Ässän. Älä ota tavaksesi peittää partnerin kuninkaita ässillä, mutta tässä jaossa se on välttämätöntä värin blokeroitumisen estämiseksi. Jos pelaat lähtöön pienen hertan, näet vain kolme puolustustikkiä, kaksi herttaa ja ristiässän. Otat siis ensimmäisen tikin herttaässällä ja palautat toiseen tikkiin herttaa partnerin voittaessa tikin rouvalla. Kolmanteen tikkiin länsi jatkaa pienellä hertalla ja pöydästä pelataan sotamies. Minkä kortin pelaat

3 tähän tikkiin? Patakympin. Et kai vain huolimattomasti varastanut pienellä padalla? Koko jako: 75 AQ KQ J94 K1065 KQJ4 865 AJ AKQJ86 73 A Jos varastat patanelosella, varastaa etelä yli viitosella ja maskaa padan. Kun valttikuningas on onnekkaasti lännellä toisena, ei pelinviejä menetä enää kuin yhden ristitikin. Jos kuitenkin varastat kympillä, joutuu pelinviejä varastamaan yli kuvalla ja nyt länsi saa väkisin yhden valttitikin. Ristiässä on pietittävä tikki. Oliko idän pelitapa virheetön? Ei. Jos pelinviejän käsi olisi ollut KQJ KQ J64, varastaa hän kympin yli kuvalla, poistaa valtit ja sakaa kaksi käden ristimenevää pöydän ruuduille - tasan kotiin. Lännen ei ole helppoa nähdä pietittävää ristikääntöä kolmanteen tikkiin. Idän pitää ottaa ristiässä ensin pois ennen herttapalautusta. Jos lännellä on ristikuningas, on hänellä helppo tehtävä ottaa pieti. Aktuellissa jaossa hän jatkaa herttaa ja kuppaamalla kympillä kasvatat partnerille yhden valttitikin. BL 2/06 Korttisi: 852 AQJ98 74 AQ10 Olet etelä, kaikki vaarassa partnerisi pohjoinen avaa yhdellä ruudulla ja itä passaa. Mitä tarjoat? Yksi hertta. Sinulla on avauskäden voima, joten tiedät yhteisen voimanne riittävän täyspeliin. Et kuitenkaan vielä tiedä, mikä on oikea täyspeli. Tämän vuoksi teet vaatimustarjouksen yksi hertta. Kun vastaaja tarjoaa omaa väriä ensimmäisellä vuorolla, hän tekee sen aina alimmalla mahdollisella tasolla. Puhutaan 1-yli-1 tai 2-yli- 1 vastauksesta, riippuen siitä, onko vastaajan väri ylempi vai alempi kuin avaajan avausväri. Länsi tarjoaa yksi pata, sekä pohjoinen että itä passaavat ja on taas sinun vuorosi. Mitä nyt? Kaksi pataa. Vastustajan värin tarjoaminen kertoo vahvan käden ilman luonnollista hyvää tarjousvaihtoehtoa. Kätesi on tasainen, mutta patapidon puuttuessa sangitarjous ei tule kyseeseen. Partneri tarjoaa kolme herttaa ja vastapuoli passaa. Mitä nyt tarjoat? Neljä herttaa. Partnerin "myöhästynyt" korotus kertoo tavallisimmin kolmen kortin tuen. Partnerin avaustarjouksen jälkeen tiesit heti voiman riittävän täyspeliin. Nyt tiedät myös sen, mikä on oikea täyspeli. Länsi lähtee pataässällä.

4 J73 K103 AK832 J2 852 AQJ98 74 AQ10 Olipa partnerilla aivan minimivoimainen avauskäsi! Valttipelissä pelinviejä tavallisesti laskee meneviä tikkejään ja miettii, miten näitä meneviä voitaisiin välttää. Tässä jaossa menevien laskeminen ei ole vaikea tehtävä. Montako varmaa menevää pelinviejällä on? Tämän lisäksi montako mahdollista menevää? Kolme ja yksi. Padassa on kolme varmaa menevää ja ristissä yksi mahdollinen. Länsi ottaa kolme ensimmäistä tikkiä patakuvillaan, itä sakaa ristin ja länsi jatkaa valtilla. Loput tikit pitäisi siis saada. Suoraviivainen tapa välttää ristimenevä olisi maskata värinsä. Valtin poiston jälkeen pelaat pöydästä ristisotamiehen ja saat pelin kotiin, jos idällä on ristikuningas. Ristikymppisi ansiosta sinulla ei ole ristimenevää, vaikka itä peittäisi sotamiehen kuninkaalla. Sinulla on toinenkin tapa päästä eroon ristimenevästä. Mikä se on? Puolustuksen ruutuväri 3-3. Voit kasvattaa pöydän ruutuvärin varastamalla. Pelaat ensin ässän ja kuninkaan sekä jatkat kolmannella kierroksella, jonka varastat käteen. Jos kummatkin puolustajat tunnustavat kaikkiin kolmeen kierrokseen, ovat pöydän kaksi ruutuhakkua kasvaneet vahvoiksi ja niille voidaan sakata käden kaksi ristimenevää. Sinulla on siis kaksi mahdollisuutta kotipeliin. Joko ristikuningas idän kädessä tai puolustuksen ruudun tasajakautuma 3-3. Kumman alavärin kanssa koetat ensin onneasi? Ruudun. Jos sinulla pelinviejänä on kaksi kotipelimahdollisuutta, käytä ensin se, joka epäonnistuessaankin jättää oven auki ehkä onnistuvalle mahdollisuudelle. Jos tässä jaossa maskaat ensin ristiä ja kuningas onkin lännellä, olet menettänyt neljä tikkiä ja sitoumus on pietissä. Jos taas ensin kasvatat ruutua varastamalla ja väri onkin jakautunut epäonnekkaasti 4-2, voit vielä yrittää kotipeliä ristimaskin avulla. Olet nyt neljännen tikin jälkeen kiinni lännen valttijatkon jälkeen. Poistatko seuraavaksi puolustuksen kaikki valtit? (Heidän valttinsa on tasan 3-2) Et. Tarvitset pöydän kolmatta valttikorttia yhteyskortiksi mahdollisesti kasvavien ruutuhakkujen hakemista varten. Jos ensin pelaat kolme kierrosta valttia ja sitten kasvatat onnistuneesti ruutuvärin varastamalla, et koskaan pääse hakemaan pöydästä vahvoja ruutujasi. Oikein onkin ottaa vain kaksi valttikierrosta ja jatkaa kahdella ruutukuvalla sekä varastaa ruutu käteen. Jos kumpikin puolustaja tunnustaa kaikkiin kolmeen ruutukierrokseen, menet pöytään herttakuninkaalla poistaen samalla puolustuksen viimeisen valtin ja sakaat lopuksi käden ristimenevät ruuduille. Jos toinen puolustaja ei tunnusta kolmanteen ruutukierrokseen, menet pöytään herttakuninkaalla ja pelaat sieltä ristisotamiehen. Tällä kertaa ruutuväri tuo kotipelin kun koko jako on: J73 K103 AK832 J2 AKQ Q105 J96 K AQJ98 74 AQ10 Oletetaan, että toinen puolustaja ei tunnusta toiseen valttikierrokseen (puolustuksen hertta on siis jakautunut 4-1). Onko kuitenkin oikein jatkaa seuraavaksi ruutuvärin kasvattamisella? Ei. Valtin vinojakautuma merkitsee sitä, ettei ruudun tasajakautuma hyödytä pelinviejää millään tavalla. Pääset pöytään valttikuninkaalla, mutta toinen puolustaja varastaa kun yrität sakata ristimeneviä ruuduille. Jos

5 puolustuksen valtti on vinossa, joudut turvautumaan ristimaskiin. Lopuksi, jos toisella puolustajalla on singeltonristi ja kolme korttia valttia, menee peli heti pietiin. Partnerillasi ei kuitenkaan ole mitään syytä kritiikkiin - pelasit todennäköisyyksien mukaisesti. BL 3/06 Korttisi: 85 AKQ3 Q10876 AK Olet etelä, kaikki vaarassa, jakajana avausvuorolla. Mitä tarjoat? Yksi ruutu. Herttavärisi on voimaltaan paljon ruutua parempi, mutta avaustarjous tehdään aina pisimmällä välillä, laadusta riippumatta. Partnerisi pohjoinen tarjoaa yhden padan ja vastustajat passaavat. Mitä tarjoat toisella vuorollasi? Kaksi herttaa. Kerrot näin kaksivärikätesi. Kun pelaaja tarjoaa ensin väriä yhden tasolla ja toisella vuorolla jotain uutta väriä kahden tasolla, kertoo hän vähintään 5-4 jakautuman näissä kahdessa tarjotussa värissä (avausvärin ollessa siis pidempi). Jos ensimmäinen väri on ylempi kuin toinen, riittää tähän tarjoukseen normaali avauskäden voima, väh. 13 p. Mutta jos ensimmäinen väri on alempi kuin toinen, kuten ylläolevassa sarjassa, puhutaan tällöin reversoinnista ja avaaja lupaa tarjouksellaan väh. 17 p. Pohjoinen tarjoaa seuraavaksi kolme ristiä. Entä nyt? Kolme sangia. Partnerin toinen tarjous oli "neljäs väri". Kun kolme väriä on tarjottu, ei neljännen värin tarjoaminen lupaa tässä värissä neljää korttia, vaan se on yleinen vaatimustarjous. Yleisimmin neljännen värin tarjoaja on huolissaan sangipidon puuttumisesta tässä värissä, tai mahdollisesti hän on hakemassa kolmen kortin tukea viiden kortin yläväriinsä. Jos kätesi olisi hieman toisenlainen: AK8 AKQ3 Q , kertoisit kolmella padalla kolmen kortin tuen partnerin pataväriin. Aktuellilla kädellä kerrot kuitenkin ristipitosi kolmella sangilla, johon kaikki passaavat. Länsi aloittaa ristirouvalla. AKQ42 52 J AKQ3 Q10876 AK Kun pelataan sangisitoumusta, pelinviejä yleensä ensin laskee varmat pikatikkinsä. Montako pikatikkiä voit laskea saavasi? Kahdeksan. Kolme pataa, kolme herttaa ja kaksi ristiä. Kotipelistä puuttuu siis yksi. Ruutu vaikuttaa hyvältä kasvatusväriltä. Montako tikkiä voit kasvattaa ruudusta? Kolme. Kun annat tikit puolustajien ässälle ja kuninkaalle, ovat loput ruutusi vahvoja kortteja. Hertassa sinulla ei ole mahdollisuuksia lisätikkien luomiseen, mutta pöydän patavärin hakut saattavat kasvaa vahvoiksi, jos puolustuksen pataväri on jakautunut tasaisesti. Jos itä-lännen padat ovat onnekkaasti 3-3, kasvaa pöytään kaksi vahvaa korttia. Hieman vinommalla jakautumalla, 4-2, saat pöydän viidennen padan kasvamaan vahvaksi. Kumpaa väriä, ruutua vai pataa, alat ensin kasvattaa? Pataa. Sangipeli on tavallaan kilpajuoksua kahden puolueen välillä, puolustajien ja pelinviejän. Kumpikin puoli yrittää kasvattaa parhaan maansa vahvaksi ennen vastapuolta. Tällä kertaa puolustajat ovat tässä kilpajuoksussa askeleen pelinviejää edellä. Pelinviejä voisi kasvattaa itselleen kolme ruututikkiä, mutta ennen kun hän ehtii näitä tikkejä hyödyntämään, ottaa puolustus viisi tikkiä sekä pietin. Katsotaan mitä tapahtuu, jos pelinviejä pelaa ensin ruutua. Puolustus voittaa tikin ja pelaa toisen ristikierroksen. Pelinviejä jatkaa toisella ruutukierroksella, mutta itälänsi saa tässä vaiheessa ainakin kolme ristitikkiä, mikä kahden menetetyn ruututikin lisäksi merkitsee ainakin yhtä pietiä. Pelinviejän pitääkin hakea puuttuvaa kotipelitikkiä pataväristä. Mitkä pelinviejä pelaa toiseen tikkiin?

6 Pienen padan molemmista käsistä. Jos puolustuksen pataväri on jakautunut tasan 3-3, voisit saada ylitikin ottamalla ensin kolme korkeaa patakorttia. Mutta ahneus maksaa kotipelin, jos itä-lännen pata on 4-2 vinossa. Voit kyllä kasvattaa pöydän patavärin antamalla kolmen korkean patakierroksen jälkeen tikin sille puolustajalle, jolla on neljän kortin pata. Pöydän viides patakortti on näin kasvanut vahvaksi, mutta millä aiot päästä myöhemmin pöytään hakemaan tämän vahvan kortin? Et millään. Mutta kun annat puolustukselle heti yhden patatikin, säilyy yhteys pöytään ja saat väristä neljä tikkiä, vaikka puolustuksen pataväri olisi vinossa 4-2. Kolmanteen tikkiin puolustus jatkaa ristiä, saat tikin, mutta nyt jatkat kolmella korkealla patakierroksella sekä viidennellä kasvaneella patahakulla. Koko jako: AKQ42 52 J J976 J K4 A2 QJ AKQ3 Q10876 AK Jos länsi epäonnekseen valitsisi herttalähdön, voisi pelinviejä varmistaa yksitoista tikkiä kasvattamalla ruutuvärinsä. Tai jos bridgen sääntöjä muutettaisiin siten, että pelinviejällä on oikeus lähtökorttiin, olisi hän taas kilpajuoksussa puolustuksen edellä. Hän aloittaisi ruudulla ja ottaisi tämän värin kasvatuksen jälkeen kaksi ylitikkiä. Siirry seuraavaksi idän kortteihin puolustustehtäviin. Korttisi eivät ole kehuttavat: Kuuntelet seuraavaa tarjoussarjaa: Q Länsi Pohjoinen Itä Etelä pass pass pass Partnerisi aloittaa pataässällä ja näet seuraavanlaisen pöydän: J8 AQ92 83 AQJ Q Toiseen tikkiin partneri jatkaa patakuninkaalla etkä voi tunnustaa väriä. Minkä kortin pelaat tähän tikkiin? Hertan. Luit aivan oikein! Varastat partnerin vahvan kortin. Vaikka kätesi on todella huono, ei ole kuitenkaan kiellettyä laskea mahdollisia puolustustikkejänne. Padassa puolustus saa kaksi tikkiä, mutta hertassa ja ristissä tilanne vaikuttaa toivottomalta. Vaikka partnerilla olisi toisessa näistä väreistä kuningas, on tämä kortti helposti maskattavissa. Puolustuksen on siis saatava kaksi ruututikkiä, jotta peliin voisi tulla ylipäätään pieti. Jos partnerilla on ruutuässä ja -kuningas, ei hänellä ole vaikeuksia ottaa neljää ensimmäistä tikkiä. Jos taas pelinviejällä on ruutuässä, saa hän peliinsä vähintään kymmenen tikkiä. Jos partnerilla on sekä ruutuässä että -sotamies, saa puolustus kaksi tikkiä väristä, mutta vain jos itä kääntää väriä etelän kuninkaan jäädessä välikäteen. Onko ruutukäännöllä kiire?

7 On. Jos itä sakaa laiskasti toista alaväriä toiseen tikkiin, pelinviejä myöhemmin poistaa puolustuksen valtit ja sakaa kaikki kätensä ruutumenevät pöydän korkeille risteille. Varastat siis toisessa tikissä partnerin patakuninkaan ja käännät ruutua kolmanteen tikkiin. Minkä ruudun? Pienen. Jos partnerilla on sekä ässä että sotamies, mikä tahansa ruutu kelpaa - puolustus saa kaksi ruututikkiä. Mutta jos pelinviejällä on värissä kuningas ja sotamies, joutuu hän arvaamaan kumman hän näistä pelaa, kun käännät pienen ruudun. On totta, että hän luultavasti arvaa oikein, partnerin välitarjouksen jälkeen pääosa puolustuksen pistevoimasta pitäisi olla lännen kädessä. Mutta jos käännät ruuturouvan, et edes anna pelinviejälle väärän arvaamisen mahdollisuutta. Tällä kertaa pelinviejällä ei ole arvauspaikkaa ja peli päätyy nopeaan pietiin, kun koko jako on: J8 AQ92 83 AQJ102 AK AJ102 Q Q1064 KJ1054 K6 K8 Jako on hyvä esimerkki siitä, että huonojenkin korttien kanssa puolustajan pitäisi pysyä hereillä ja laskea puolustuksen saatavissa olevia tikkejä, eikä vain pelata peukalon vieressä olevia kortteja. BL 4/06 Korttisi: A3 K A Olet etelä, kaikki vaarassa, jakajana avausvuorolla, IMPkilpailu. Mikä on avaustarjouksesi? Yksi hertta. Heikkoon kahden hertan avaukseen käsi on liian vahva (ja hertan laatu liian heikko). Passaaminen olisi aivan liian varovainen ratkaisu. Hyvät kontrollit ja välikortit (kympit ja yhdeksiköt) sekä kuuden kortin yläväri tekee kädestä hyvän minimiavauskäden. Partneri tarjoaa yksi pata ja vastapuoli passaa. Mitä tarjoat toisella vuorollasi? Kaksi herttaa. Tarjoamalla avausvärin uudelleen lupaat siinä vähintään kuusi korttia. Ja kun teet sen alimmalla mahdollisella tasolla, kerrot minimivoimaisen avauskäden. Partneri tarjoaa seuraavaksi neljä ristiä. Mitä tarjoat? Neljä ruutua. Partnerin hyppy neljään ristiin on kontrollitarjous. Hän kertoo ristikontrollin (ässä, kuningas, singelton tai renonssi), herttatuen sekä slammikiinnostuksen. Kun pari on matkalla slammiin, pitää ennen sen tarjoamista varmistaa kaksi asiaa. (1) Mistään väristä ei saa menettää kahta tikkiä kannelta, mikä asia tarkistetaan kontrollitarjousten avulla. (2) Pikkuslammiin mentäessä parilta ei saa puuttua kahta ässää, mikä taas selviää Blackwoodin neljän sangin ässäkyselyn kautta. Neljällä ruudulla kerrot siis kontrollin väristä ja partneri jatkaa neljällä sangilla. Mitä nyt tarjoat? Viisi herttaa. Jos pelaatte tavallista "neljän ässän" ässäkyselyä. Jos taas konventioihinne kuuluu RKCB, niin oikea vastaus on viisi ristiä - nolla tai kolme ässää. Partnerin kuusi herttaa päättää sarjan ja länsi aloittaa ristikuninkaalla.

8 KQ752 AQJ 872 A7 A3 K A Partnerisi tarjosi jaon aika kovaa! Hänen korttien arvostuksensa oli kuitenkin hyvä - slammi on erinomaiselta vaikuttava sitoumus. Valttisitoumuksessa pelinviejä yleensä laskee meneviä tikkejä. Lasketaan vaihteeksi saatavissa olevat tikit. Montako tikkiä on näköpiirissä? Yksitoista. Kolme pataa, kuusi herttaa ja alaväriässät. Siis yhtä puuttuu kotipelistä. Mistä väristä aiot puuttuvan tikin tehdä? Padasta. Jos puolustuksen pata on 3-3, saat väristä kaksi ylimääräistä tikkiä ja pelissä on yksi ylitikki. Kun puolustajilla on yhteensä kuusi korttia värissä, on se kuitenkin todennäköisemmin jakautunut 4-2. Voitko tällöin saada padasta ylimääräistä tikkiä kolmen kuvakortin lisäksi? Jos, niin miten? Kyllä, kasvattamalla pöydän viides pata vahvaksi varastamalla. Kun pelaat ensin kaikki kolme patakuvaa ja toinen puolustaja ei tunnusta kolmannella kierroksella, jatkat väriä varastamalla padan käteen. Näin pöytään jää vielä yksi patakortti, joka on vahva ja näin ollen siis kahdestoista tikkisi. Palataan takaisin ensimmäiseen tikkiin. Länsi aloitti ristikuninkaalla, jonka pöytä voitti ässällä. Mitä väriä pelaat seuraavaan tikkiin? Valttia. Vastustajien valttikortit pitää poistaa, etteivät he varastaisi korkeita patakuviasi pikkuvalteillaan. Pelaat herttaässän ja -rouvan, länsi tunnustaa väriä, mutta itä sakaa ristin toisella vuorollaan. Lännelle jäi siis vielä yksi valttikortti. Pelaatko vielä kolmannen valttikierroksen? Et. Yleensä pelinviejä poistaa kaikki puolustuksen valtit heti kiinni päästessään. Tämä tilanne on hyvin yleinen poikkeus säännöstä. Tarvitset pöydän viimeisen valttikortin yhteyskortiksi. Jos poistat lännen viimeisen valtin, ei pöytään jää yhtään valttikorttia. Kun seuraavaksi jatkat kolmella korkealla patakierroksella, toinen puolustaja ei tunnusta, niin voit helposti kasvattaa pöydän viidennen padan varastamalla yhden padan käteen. Mutta millä aiot mennä seuraavaksi pöytään hakemaan vahvan patakorttisi? Et millään - pöytä on kuollut kuin kivi. Kahden valttikierroksen jälkeen jatkatkin pataässällä ja pataa pöydän kuninkaalle kummankin puolustajan tunnustaessa väriä. Minkä kortin pelaat pöydästä seuraavaksi? Pienen padan. Varmistat tällä tavoin kotipelin. Varastat tikin käteen korkealla valtilla, menet valtilla pöytään (poistaen samalla lännen viimeisen valtin) ja pelaat padat huipusta. Koko jako: KQ752 AQJ 872 A7 104 J KJ63 Q54 KQJ A3 K A Jos olisit ahneesti yrittänyt ylitikkiä ottamalla kahden valttikierroksen jälkeen kaikki kolme patakuvaasi sakaten ristimenevän kädestäsi, länsi varastaa ja jatkaa ristirouvan. Et voi enää välttää kahden ruututikin menetystä. Pääset kyllä kolmannella valtilla pöytään ja voit varastaa padan käteen kasvattaen samalla viidennen patakortin vahvaksi. Mutta yhteydet pöytään ovat katkenneet etkä saa tikkiä tällä vahvalla patahakulla. Entä jos kysymyksessä olisi parikilpailu, missä jokainen ylitikki on tärkeä. Jos kahden valttikierroksen jälkeen pelaat kaikki kolme patakuvaa, saat ylitikin, jos puolustuksen pata on 3-3. Ja vaikka se olisi 4-2, saat pelin vielä kotiin, jos samalla puolustajalla on kolme korttia valttia ja neljä korttia pataa. Onko parikilpailussa oikein yrittää ylitikkiä ottamalla kahden valttikierroksen jälkeen kolme patakuvaa? Ei. Jos parikilpailussa olet päätynyt hyv ään sitoumukseen, ei liiallinen ylitikkien kalastelu pietiriskillä ole viisasta. Mieti mitä sitoumusta muut pöydät pelaavat? Pohjoisetelän korteissa on 27 ap:tä ja suurin osa NS-

9 pareista on varmasti jäänyt pelaamaan neljä ä herttaa. Jos saat slammin kotiin, saat n. 80% merkinnän. Jos saat ylitikin, voit saada jopa 90%. Mutta jos pelaat slammin pietiin, et saa paljoa nollaa enempää. Siirry seuraavaksi lännen paikalle. Olet valitsemassa lähtökorttia tarjoussarjan oltua: Länsi Pohjoinen Itä Etelä 1 pass 2 pass 3 pass 3 pass 4 pass pass pass Korttisi: K AJ62 J109 Millä kortilla lähdet? Ruutuässällä. Luulenpa useimpien valinnan olleen ristisotamiehen. Jos lähdet ristillä, et kuunnellut tarjoussarjaa kovinkaan tarkasti. Tarjoussarjan perusteella vastustajilla on melko varmasti ainakin kahdeksan korttia ruutua, minkä vuoksi partnerilla on korkeintaan singelton. Pöytään ilmestyy: K AJ62 J109 QJ7 AQ7 K Saat ensimmäisen tikin ruutuässällä partnerin tunnustaessa kahdeksikolla. Minkä kortin pelaat toiseen tikkiin? Ruutusotamiehen. Partnerin kahdeksikko ei ole mikään merkinanto, vaan se on hänen ainoa ruutukorttinsa, mikä hänen oli pakko pelata. Annat siis toiseen tikkiin varkaustikin partnerille, mutta ei ole suinkaan yhdentekevää, millä ruudu lla. Yl eisin tilanne näyttää "Lavinthal" -merkinantoa on silloin, kun annetaan varkaustikki partnerille. K un partneri varastaa, hänen pitäisi tietää, mitä maata tulisi jatkaa seuraavaan tikkiin. Niin myös tässä tilanteessa. Itä varastaa toisessa tikissä ruutukäännön hertalla, mutta pitääkö hänen jatkaa kolmanteen tikkiin pataa vai r istiä? Jos annat varkauden korkealla kortilla, pyydät partneria seuraavaksi palauttamaan ylempää näistä kahdesta jäljellä olevasta väristä, siis pataa. Jos toiseen tikkiin pelaisit ruutukakkosen, pyytäisit itää kääntämään ristiä kolmanteen tikkiin. Jos patakuninkaan sijasta sinulla olisi ristikuningas, pitäisi sinun pelata toiseen tikkiin ruutukakkonen. Koko jako: QJ7 AQ7 K K AJ62 Q9754 J Q1064 KJ105 4 K6 K8 Jos ette käytä Lavinthal -merkinantoa partnerisi kanssa, joutuu itä arvauspaikan eteen kolmannessa tikissä. Peitä etelän ja lännen kortit sekä mieti, minkä kortin idän koneista kääntäisit, jos saat ruutuvarkauden toisessa tikissä. Ilman merkinantoja ristijatko olisi liian houkutteleva valinta. Mutta nyt kun pyydät ruutusotamiehellä patajatkoa, pitää idän luottaa merkinantoosi ja palauttaa pieni pata. Näin pääset patakuninkaalla kiinni ja annat vielä toisen varkauden partnerille. Jos itä tekee virheen ja ottaa pataässän (ettei vain tulisi annettua turhaa tikkiä pelinviejän mahdolliselle singeltonkuninkaalle...) on tämä puolustuksen viimeinen tikki. Yhteydet toisen ruutuvarkauden antamiseen ovat katkenneet.

10 Toinen yleinen tilanne Lavinthalin näyttämiseen on silloin, kun jatko lähtövärissä ei voi olla oikein ja pitäisi tietää, mihin väriin pitäisi vaihtaa seuraavaan tikkiin. Länsi pass Pohjoinen Itä Etelä 4 pass pass Korttisi: A J73 J82. Sinulla on ainoastaan huonoja valintoja lähtökortiksi ja tiedät hyvin ässälähdön olevan huono, jos sinulla ei ole myös kuningasta. Lähdet kuitenkin pataässällä, koska mikään muukaan valinta ei houkuttele. Kadut valintaasi heti: KQ64 J106 Q54 Q63 A J73 J82 Saat pata ässällä tikin, mutta mitä pitäisi kääntää toiseen tikkiin? Kun pelinviejä pääsee kiinni, poistaa hän puolustuksen valtit ja sakaa heikommasta alaväristään menevät pöydän patakuville. Mutta kumpaa alaväriä käännät? Yksi tapa ratkaista asia olisi heittää kolikkoa, kruunulla ruutua ja klaavalla ristiä. Onnistuneen käännön löytymisprosentti on tällä tavalla tasan 50 %. Lavinthal ratkaisee ongelman. Pieni pata idältä pyytää ristijatkoa toiseen tikkiin. Tällä kertaa partneri pelaa patakympin ja ruutusotamieskäännön jälkeen puolustus ottaa neljä ensim mäistä tikkiä. KQ64 J10 6 Q54 Q63 A J73 AK102 J82 K9754 J AKQ A10 BL 5/06 Korttisi: AQ10 K10 Q1086 AK74 Olet etelän korteissa jakajana, kaikki vaarassa. Millä avaat? Yksi risti. Käsi on tasainen, mutt a voimaa on liikaa yhden sangin ja liian vähän kahden sangin avaukseen. Jos kädessä on kaksi neljän kortin väriä, avataan niistä alemmalla. Partneri tarjoaa yksi ruutu ja molemmat vastustajat passaavat. Mitä seuraavaksi? Kaksi sangia. Kerrot tällä tarjouksella tasaisen jakautuman ja ap:tä. Korotus kolmeen ruutuun olisi toin en vaihtoehto, luvaten pisteen käden ja neljän kortin ruutut uen. Sangitarjous kuvaa käden "luonteen"

11 kuitenkin paremmin ja johtaa helpommin todennäköisimpään loppusitoumukseen - kolmeen sangiin. Jos arvopistevoima olisi keskittynyt enemmän alaväreihin, esim. käsi AKQ6 AKQ7, niin ruutukorotus olisi paljon parempi tarjous. Sangipeli "kuuluisi" tuolloin partnerin käteen. Partneri korottaa kaksi sangia kolmeen, jota jäädään myös pelaamaan. Länsi aloittaa herttarouvalla. KJ2 63 AJ752 Q63 AQ10 K10 Q1086 AK74 Montako varmaa tikkiä on näköpiirissäsi herttalähdön jälkeen? Kahdeksan. Kolme pataa, yksi hertta, yksi ruutu ja kolme ristiä. Ainakin yksi pitäisi kasvattaa lisää ja molemmissa alavärissä lisätikkipotentiaalia. Itä voittaa herttalähdön ässällä palauttaen väriä ja olet toisessa tikissä kuninkaalla kiinni. Vaikka et pitäisi todennäköisyyksien laskennasta ja olet laiska muistamaan prosenttitaulukoita, niin seuraava nyrkkisääntö on syytä opetella: "Jos vastustajilla on jossain värissä parillinen määrä kortteja, niin tämä väri ei todennäköisesti ole jakautunut heillä tasan. Jos taas vastustajilla on jossain väri ssä pariton määrä kortteja, on tämä väri luultavimmin jakautunut tasan". Jos esimerkiksi puolustajilla on jossain värissä yhteensä viisi korttia, on se todennäköisesti jakautunut heillä 3-2. Yllä olevassa jaossa vastustajilla on yhteensä kuusi korttia ristiä. Nyt on todennäköisempää, että tämä väri on heillä 4-2 jakautunut. Jakautuman 3-3 todennäköisyys on vain 36 %. Yksinkertaisen maskin onnistumisen todennäköisyys on 50 %. Saat ruutuväristä viisi tikkiä, jos maskaat väriä ja lännellä on ruutukuningas - tasan joka toinen kerta pitkässä juoksussa. Mitä väriä pelaat kolmanteen tikkiin? Ristiä. Ruutuväri antaa paremman mahdollisuuden yhdeksännen tikin löytymiseen, mutta jos maskaat ruutua ja itä voittaakin tikin kuninkaalla, et saa enää toista mahdollisuutta kun puolustus ottaa pietin herttatikeillään. Oikein on ensin katsoa, onko puolustuksen risti tasan 3-3. Jos toinen puolustaja ei tunnusta kolmanteen ristikierrokseen, pitää sinun turvautua ruutumaskiin. Tällä kertaa risti on kuitenkin onnekkaasti jakautunut tasan ja saat yhdeksännen tikkisi ristiseiskalla. Jos pelinviejänä sinulla on kaksi kotipelimahdollisuutta, käy tä ensin se, joka epäonnistuessaan jättää vielä toisen mahdollisuuden. Puhutaan mahdollisuuksien "kom binoinnista". Saatuasi tikin ristiseiskalla, millä kortilla jatkat kädestä seuraavaksi? Ruuturouvalla. Et aio maskata värissä, mutta jos pelaat rouvan, saattaa länsi tehdä virheen ja peittää kuninkaalla. Tällöin peliin tulisi peräti kolme ylitikkiä. Ainoa tikki, minkä menetät on ensimmäisen tikin herttaässä. Nyt länsi tunnustaa kuitenkin pienellä ja varmistat kotipelin ottamalla ässän. Koko jako: KJ2 63 AJ752 Q QJ982 A K9 J AQ10 K10 Q1086 AK74

12 Siirry seuraavaksi lännen kortteihin puolustajaksi sangitäyspeliä vastaan seuraavan tarjoussarjan jälkeen: Länsi Pohjoinen Itä Etelä 1 pass 1 pass 2 pass 3 NT pass pass pass AQ 952 A3 Q J963 K KJ Alo itat herttaseiskalla, pöydästä kakkonen, partnerilta kolmonen ja pelinviejä voittaa ensimmä isen tikin rouvalla. Toiseen tikkiin pe linviejä jatkaa kädestään ristikakkosella. Ennen kuin itse pelaat tähän tikkiin, mietitäänpä miltä pelinviejän käsi saattaisi näyttää. Aloitetaan hertasta. Miten puuttuvat herttakuvat, ässä ja sotamies, ovat jakautuneet idän ja etelän kesken? Molemmat etelällä. Jos partnerillasi olisi ollut jokin herttakuva, olisi hän pelannut sen ensimmäiseen tikkiin ("kolmas käsi korkeaa"). Pelinviejällä on siis kaikki puuttuvat herttakuvat. Onko hänellä värissä AQJ vai AQJ4? AQJ. Tarjoussarjan perusteella etelällä ei vo i olla neljää korttia herttaa. Jos hänellä olisi ollut 4-4 ylävärit, hän tarjoaisi ensin yksi hertta. Jos h änellä olisi viisi pataa ja neljä herttaa, ei hän hyppäisi kolmeen sangiin vaan tutkisi yläväritäyspelin mahdollisuutta. Takaisin toiseen tikkiin. Pel aatko kuninkaan vai sotamiehen? Sotamiehen. Näyttää ensisilmäykseltä vaaralliselta. Jos pelinviejällä on ässä, voittaa hän toisen tikin pöydän rouvalla ja pudottaa seuraavaksi kuninkaasi ässällään. Pelinviejä ei kuitenkaan pelaa pientä ristiä, jos hänellä on värissä ässä toisena tai kolmantena. Sitä paitsi paras (ja ainoa) pietimahdollisuus on se, että partneri pääsee kiinni ristiässällä jatkaen herttaa. Nyt pystyt kasvattamaan herttavärisi vielä kun sinulla on ristikuningas yhteyskorttina. Koko jako: AQ 952 A3 Q J K QJ864 KJ A74 K1084 AQJ K Jos hermoilit ristikuninkaasi kanssa ja voitit sillä ensimmäisen ristikierroksen, saa pelinviejä ainakin yhden ylitikin. Seuraavaksi voisit peittää lännen ja etelän kortit ja ottaa puolustustehtävän idän kannalta. Herttalähdön pelinviejä voittaa rouvalla, menee patarouvalla pöytään ja jatkaa sieltä pienen ristin. Minkä ristin pelaat? Ässän. Edellisessä tilanteessa lännen piti varjella omaa yhteyskorttiaan pelaamalla ristisotamies toiseen tikkiin. Nyt idän pitää suojella partnerinsa yhteyskorttia pelaamalla perussäännön vastaisesti "toinen käsi korkeaa". Herttapalautuksen jälkeen pelinviejä on taas voimaton. Otetaan vielä jako pelinvientitehtävänä. Voitat etelänä ensimmäisen tikin herttarouvalla ja päätät pelata heti ristiä kädestäsi. Länsi pelaa sotamiehen. Minkä kortin pelaat pöydästä? Pienen. Jos pe laat rouvan, ei puolustus voi erehtyä. Itä voittaa kuvalla tikin ja puhkaisee herttavärin. Jos pelaat pienen ristin, m enetät kolme ristitikkiä, mutta saat sitoumuksen kotiin uneliasta itää vastaan. Idän

13 tietenkin pitäisi ottaa sotamies yli ässällä ja jatkaa herttaa, mutta puolustajilla on tapana tehdä silloin tällöin virheitä - etenkin j os heille luodaan mahdollisuus tähän. Tällä kertaa pohjoisen piti tarjota hieman oppikirjan vastainen yksi sangi toisella vuorollaan. Käsi ei ole aivan tasainen, mutta näin huonon värin uudelleen tarjoaminen ei myöskään kuvaa kättä hyvin. Jos sangipelinvienti päätyisi pohjoi sen käteen, lähtisi itä pienellä ruudulla ja tämän jälkeen kysymys olisi enää ylitikkien lukumäärästä. BL 6/06 Korttisi: K107 KJ9 AJ6 J974 Olet etelä, kaikki vaarattomassa, partnerisi pohjoinen avaa yhdellä ristillä ja itä tarjoaa väliin yhden ruudun. Mitä tarjoat? Kolme sangia. Sinulla on kyllä neljän kortin tuki partnerin avausväriin, mutta täyspelivoimalla ja yhteisellä alavärivaltilla kannattaa yleensä päätyä kolmeen sangiin - etenkin tasaisilla käsillä. Kaikki passaavat ja länsi aloittaa ruutuviitosella. AQ8 A Q10863 K107 KJ9 AJ6 J974 Olipa partnerilla aivan minimiavauskäsi! Pöydän korttien kanssa on kuitenkin tultava toimeen. Montako pikatikkiä voit laskea? Kuusi. Lisää saat helposti ristiväristä. Määräät pöydästä lähtöön ruutukolmosen ja itä tunnustaa rouvalla. Minkä kortin pelaat kädestä ensimmäisee n tikkiin? Kuutosen. Jos vastustajat olisivat passanneet koko tarjoussarjan ajan, ottaisit tietenkin ensimmäisen tikin ässällä varmistaen näin kaksi tikkiä lähtövärissä. Nyt kuitenkin välitarjous ja lähtökortti paljastavat, että idällä on molemmat ruutukuvat. Jos otat virheellisesti ensimmäisen tikin ässällä ja aloitat ristin kasvatuksen, voittaa länsi ensimmäisen ristikierroksen ja palauttaa ruutua. Itä ottaa tikin kuninkaalla ja kasvattaa värinsä kolmannella ruutukierroksella. Hän pääsee myöhemmin kiinni ristikuvalla ja ottaa pietin kahden kasvaneen ruututikin avulla. Ensimmäisen tikin laisto kuitenkin katkaisee puolustuksen yhteydet. Itä voi jatkaa toiseen tikkiin ruutua, mutta tämän pelinviejä voittaa ja aloittaa ristin kasvatuksen. Jos länsi voittaa ensimmäisen ristitikin, ei hänellä ole enää jatkaa ruutua. Ja jos itä voittaa ensimmäisen ristikierroksen, on hän viimeisen kerran kiinni ja pelinviejällä on yhä ruutupito. Jos ruutukombinaatiosi olisi ollut pöydässä K43 ja kädessä A76, pitäisi myös tällöin antaa idän voittaa ensimmäinen tikki kuvalla. Kun voitat vasta toisen ruutukierroksen, ovat puolustuksen yhteydet katkenneet.

14 Koko jako: K5 AQ8 A Q10863 K107 KJ9 AJ6 J974 J95 Q103 KQ987 A2 Meneekö peli aina kotiin parasta puolustusta vastaan? Ei. Itä teki virheen ensimmäisessä tikissä pelaamalla rouvan. Jos hän pelaa lähtöön pienen ruudun, on pelinviejän pakko voittaa tämä tikki sotamiehellä. Länsi voittaa ristikuninkaalla toisen tikin ja kääntää ruutua. Puolustus on ehtinyt kasvattaa ruutuvärinsä ennen kuin pelinviejä ristinsä. Siirry seuraava ksi lännen tuoliin puolustajaksi tarjoussarjan oltua: Länsi Pohjoinen Itä Etelä 2 2 NT pass 3 pass 3 NT pass pass pass Partnerin ava us lupasi kuusi korttia pataa ja 6-10 pistettä. Etelä kertoi ap:n tasaisen käden ja pohjoinen viisi korttia herttaa sekä täyspelivoiman. Millä aloitat korteista: 94 A73 QJ ? Patayhdeksiköllä. Jos partnerisi ei olisi tarjonnut mitään, olisi ruuturouva paras valinta. Mutta nyt lähdet tietenkin partnerin väristä, kahdesta kortista aina korkeammalla ja pöytään ilmestyy: 94 A74 QJ QJ1092 K2 A52 Patalähtöön partneri pelaa kuninkaan ja pelinviejä voittaa tikin ässällä. M ikä on pelinvie jän patakombinaatio? AQ-dubbelton. "Kolmas käsi" pelaa aina sarjan (esim. KQ tai QJ10) matalimman korttinsa, minkä vuoksi idällä ei ole rouvaa kun hän pelaa kuninkaan. Hän lupasi kuusi korttia avauksellaan, jolloin pelinviejälle jää vain kaksi korttia. Toiseen tikkiin pelinviejä jatkaa herttanelosella. Mitä pelaat tähän tikkiin? Herttaässän. "Toinen käsi matalaa" on bridgekurssilaisille opetettavista säännöistä yksi ensimmäisiä. Mutta jokaisella säännöllä on poikkeuksensa ja tämä on yksi niistä. Lännen on otettava heti tikki ässällä ja jatkettava pataa. Näin partnerin pataväri kasvaa ja hänellä on vielä herttakuningas yhteyskorttina jäljellä. Pelinviejä ei saa kahdeksaa tikkiä enempää.

15 Koko jako: 752 QJ1092 K2 A52 94 KJ10863 A74 K86 QJ AQ 54 A10865 KQJ3

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999 Bridge Movie 1999 Kauko Koistinen Bridgelehti 1999 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

PELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen

PELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen PELINVIENTI SANGISSA Kauko Koistinen Pelinvienti sangissa Ensimmäiseksi laske varmat pikatikit (tikit, jotka voit ottaa päästämättä vastustajaa kiinni). Jos pikatikit eivät riitä lupaamaasi määrään, kasvata

Lisätiedot

Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996

Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996 Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen

PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ Kauko Koistinen Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään vastapuolen valtit, ellei ole selvää syytä pelata jotain muuta maata. Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään

Lisätiedot

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6)

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6) Raija Tuomi 1(6) JAKO 1 Jako 1 AQ6 N/- 842 KQJ6 7532 QJ3 98 K53 N QJ109 A4 W E 10752 K1052 S 864 KJ104 A76 983 A97 1NT pass 2C pass 2D pass 3NT pass pass pass Sitoumus: 3NT/N Lähtö: Q. Luonnollinen lähtö

Lisätiedot

Bridge Movie 1998. Kauko Koistinen Bridgelehti 1998

Bridge Movie 1998. Kauko Koistinen Bridgelehti 1998 Bridge Movie 1998 Kauko Koistinen Bridgelehti 1998 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Idän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT.

Idän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT. Untuvikkokisa 23.1.2014 1(9) JAKO 1 3 N E S W N/- AJ1054 Tarjoussarja 4 kortin väreillä: KQ72 1 P 1 P K76 2 P 4 P K942 Q1086 P P 98 K72 A103 J54 Tarjoussarja 5 kortin yläväreillä: 8543 J109 1 P 4 P AJ75

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012 Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

Untuvikkokisa (9)

Untuvikkokisa (9) Untuvikkokisa 30.1.2014 1(9) JAKO 1 Q1094 N/- 1053 K763 A6 A73 K85 N E S W AJ76 Q4 P 1 P 1 Q8 A102 P 1NT P 3NT Q1085 KJ743 P P P J62 K982 Sitoumus: 3NT by E J954 92 Länsi tietää heti partnerinsa avauksen

Lisätiedot

Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001

Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001 Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen,

Lisätiedot

Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000

Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000 Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Kotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa

Kotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Kaikissa tehtävissä pata on valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 A ª AQJ104 ª K752 ª AJ753 ª K64 3 875 109 8542 Q964 J105 Q64 AK52 K53 A72 KQJ 53 e) Kun valttaat,

Lisätiedot

Bridge Movie 2014. Kauko Koistinen Bridgelehti 2014. Montako pikatikkiä voit laskea?

Bridge Movie 2014. Kauko Koistinen Bridgelehti 2014. Montako pikatikkiä voit laskea? Bridge Movie 2014 Kauko Koistinen Bridgelehti 2014 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Untuvikot (7)

Untuvikot (7) Untuvikot 20.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 P 2 P 3 P 5 /3 P P/5 P Sitoumus: 5 by N Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, mutta hyvä jakauma. Idällä on voimaa välitarjoukseen, mutta padan laatu on hieman heikko

Lisätiedot

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitustehtävät Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/75 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä (itä),

Lisätiedot

Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32

Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32 4. OPPITUNTI Avaustarjous väriä 3-2p vähintään neljän kortin pituinen väri Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä

Lisätiedot

Kotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia

Kotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Pelaat peliä ilman valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 Q ª AK52 ª Q6 ª A52 ª K6 AK 85 A73 852 QJ3 K10952 KQ32 J1095 J643 A862 J84 A762 a) Kuinka monta pikatikkiä

Lisätiedot

NT VALTTAAMINEN NT 1

NT VALTTAAMINEN NT 1 NT VALTTAAMINEN NT 1 VALTTAAMINEN Kun pelinviejä on ensimmäisen kerran kiinni, hänen tulee poistaa puolustajien valtit, ellei hän selvästi huomaa parempaa pelitapaa Syitä, miksi ei valtata heti: Tarvitset

Lisätiedot

Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä

Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä Bridgen peruskurssi 2.oppitunti Sivu 1/6 Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä vastustajia kiinni välillä A86 K4 KQJ KQ85 532 A52 A109 J1097 Jos vastustajilla on

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2014 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä. länsi avaa vaarassa yhdellä ristillä, pohjoinen passaa ja itä tarjoaa yhden padan. Olet vaarattomassa ja sinulla on: K1073 AKQ10765 K2 -. Mitä

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat?

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat? Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997

Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997 Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Untuvikot (8)

Untuvikot (8) Untuvikot 27.2.2014 1(8) Jako 1, N/- P 1 1 1 2 P P 2 3 P P P Sitoumus: 3 by N Idällä on yhden ristin avauskäsi. Etelällä on hyvä yhden ruudun välitarjous. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin, ei pitoa ruudussa

Lisätiedot

Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6)

Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6) Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6) JAKO 1 N/- N E S W p 1NT 2 2 Sitoumus: 2 by W Idällä ei ole riittävästi voimaa täyspeliin partnerin avauksen 1NT jälkeen, joten hän tarjoaa siirtotarjouksen 2 luvaten vähintään

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015 Bridge Movie 2015 Kauko Koistinen Bridgelehti 2015 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat?

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat? Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2010

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2010 Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

Jako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W

Jako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W Jako 1, N/- 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, joten passikin on aivan hyvä vaihtoehto. Kahdella padalla ei voi avata, kun padan laatu on liian heikko ja voimaa sivussa

Lisätiedot

Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat?

Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat? Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85 Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat? Yksi risti. Normaalikäytäntö on avata kahdesta neljän kortin väristä aina alemmalla. Jakautuma sopisi sangiavaukseen,

Lisätiedot

VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti

VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti NT VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT 2. oppitunti 1 VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA VAHVAN VÄRIN KÄSITTELY Jos pelattava maa on niin vahva, ettei vastustajilla ole siitä yhtään ratkaisevan korkeata kuvakorttia

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2008

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2008 Bridge Movie 2008 Kauko Koistinen Bridgelehti 2008 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA

LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA Bridgen peruskurssi 3.oppitunti Sivu 1/6 LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA Jos sangiavaajan partnerilla on epätasainen käsi ja joku pitkä väri, kannattaa yleensä pyrkiä pelaamaan loppusitoumus tämä väri valttina.

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako menevää voit laskea?

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako menevää voit laskea? Bridge Movie 2016 Kauko Koistinen Bridgelehti 2016 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Q53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7

Q53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7 JAKO 1 N /- A105 A54 Q53 AK92 9862 KJ4 N E S W KJ6 108732 1NT P 3NT P A9 862 P P 8543 106 Q73 Q9 Sitoumus: 3NT by N KJ1074 QJ7 Etelä näkee partnerinsa sangiavauksen jälkeen, että parin yhteisen voiman

Lisätiedot

Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään.

Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään. Suomen Bridgeliitto Peruskurssi 1. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. Pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI

Lisätiedot

Untuvikot (7)

Untuvikot (7) Untuvikot 27.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by W Idällä on voimaa hyppysangin verran ja tasainen käsi, joten hän avaa ruudulla. Länsi hyppää kahteen sangiin luvaten 11-12p ja tasaisen

Lisätiedot

JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542

JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542 JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J97 8532 764 N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A8 9763 A542 Pohjoinen avaa yhdellä sangilla kertoen näin 15-17 arvopistettä ja tasaisen jakautuman. Avaus

Lisätiedot

KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA

KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA TARJOAMINEN KÄDEN ARVIOINTI KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA KÄDEN PELIVOIMA ARVIOIDAAN KUVAKORTTIEN JA LYHYITTEN MAITTEN

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2007

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2007 Bridge Movie 2007 Kauko Koistinen Bridgelehti 2007 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

Untuvikot (8)

Untuvikot (8) Untuvikot 6.3.2014 1(8) JAKO 1, N/- 1 X 1 2 3 4 Sitoumus: 4 by N Idällä on yhden ruudun avauskäsi. Etelällä on hyvä 17p kahdennuskäsi. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin eikä tukea partnerille, mutta kuitenkin

Lisätiedot

Länsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin.

Länsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin. 1 N/- 1 1 2 4 Sitoumus 4 E Länsi avaa neljännestä kädestä ruudulla ja nostaa partnerin padan kahteen. Idällä on passanneeksi kädeksi tosi hyvät kortit ja hän nostaakin vielä täyspeliin. Etelä lähtee herttaviitosella

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2009

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2009 Bridge Movie 2009 Kauko Koistinen Bridgelehti 2009 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit

Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit 1 Sangipeli Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit Jako 3, 3 NT/I Jako 1, 3NT/ J1082 8753 J93 A3 AK73 962 AK4 KQ6 Q5 KQJ10 76 J10874 964 A4 Q10852 952 elinvienti: Itä lähtee pisimmästä väristään, ruudusta,

Lisätiedot

Untuvikkokisa (7)

Untuvikkokisa (7) Untuvikkokisa 13.2.2014 1(7) JAKO 1 N/- N E S W 1 2 3 Sitoumus: 3 by E Idällä on voimaa välitarjoukseen hertassa. Lännellä on inviittivoima ja valttituki. Hän kysyykin korotuksella, onko avaajalla lisättävää

Lisätiedot

PELINVIEJÄN LAISTAMINEN

PELINVIEJÄN LAISTAMINEN NT LAISTAMINEN NT 1 ELINVIEJÄN LAISTAMINEN Bridgessä ei ole ylimenopakkoa, joten tikin voi ottaa silloin kuin parhaaksi näkee Varsinkin sangissa pelinviejän kannattaa aika usein laistaa lähtö Laistamisen

Lisätiedot

BRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2

BRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2 NT JOHDANTO NT BRIDGEN HISTORIA Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim. twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi englantilaiseen

Lisätiedot

Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004

Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004 Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1

NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1 NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT 7. oppitunti 1 AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA Kun vastaaja on tarjonnut uuden värin kahden tasolla, hän on luvannut vähintään (10)11 pistettä: 2 / lupaa (10)11+

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2016 Korttisi: Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen AQ1065 K62 82 AJ10. Olet etelä, itä avaa kaikki vaarassa yhdellä hertalla ja on sinun vuorosi. Tarjoat tietenkin yhden padan, länsi passaa, partnerisi

Lisätiedot

Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja

Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja Bridgen peruskurssi 7.oppitunti Sivu 1/6 PELINVIEJÄN VÄRINKÄSITTELYJÄ 4 A73 J7 K7 Q5 Q83 J63 Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja kolmantena kätenä pelaa joka

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2003

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2003 Bridge Movie 2003 Kauko Koistinen Bridgelehti 2003 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Valttipelin säännöt. 3. oppitunti

Valttipelin säännöt. 3. oppitunti NT VALTTIPELI NT Valttipelin säännöt Valttipelissä tikit voitetaan aivan samalla tavalla kuin sangissa, niin kauan kuin kaikki tunnustavat väriä. Erona sangipeliin on, että kun pelattava väri on loppunut,

Lisätiedot

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO NT KERTAUSTA NT 1 TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO Tarjoamisen tavoitteena on löytää paras sitoumus: oikea pelimuoto sopivalla tasolla Oikean pelimuoto: pyritään löytämään yhteinen vähintään 8 kortin

Lisätiedot

Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7)

Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7) Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by N Idällä olisi hyvä jako tehdä kahden padan välitarjous, mutta väri on liian heikko. Etelä tarjoaa kaksi sangia luvaten 11-12p ja kieltää

Lisätiedot

Lähtökortti. Kauko Koistinen

Lähtökortti. Kauko Koistinen Lähtökortti Kauko Koistinen millä värillä millä kortilla Lähtökortti Lähtökortti partnerin väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti partnerin väristä pisimmästä väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti Sangipeliä

Lisätiedot

Puolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin!

Puolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin! Puolustaja kolmantena kätenä Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin! Jos pöydässä ei ole korkeata korttia, jonka haluaisit myöhemmin peittää, pelaa kolmantena kätenä korkein korttisi.

Lisätiedot

Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää.

Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Kauko Koistinen Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Pelinviejän pelaamaan tikkiin: iso pieni = pariton määräkortteja pieni iso

Lisätiedot

NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT

NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT AVAUSTARJOUS (kertaus) Avaustarjoukseksi eli avaukseksi sanotaan tarjoussarjan ensimmäistä tarjousta, joka ei ole pass. Jokaisessa tarjoussarjassa on siis korkeintaan yksi

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2015 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä, jakajana avaat yhdellä hertalla korteilla: 65 AKQ102 AK32 J7. Kaikki vaarattomassa länsi tarjoaa väliin yhden padan, partneri kahdentaa ja itä

Lisätiedot

Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit

Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit 1 Avausten 1 / korotukset Jako 1, 2 /I A2 J83 10832 KJ82 1 2 K765 KQ1052 A5 74 Tarjoussarja: Vastaajalla on tavallinen korotuskäsi kahden tasolle. Avaajalla

Lisätiedot

PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS

PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS 2. ILMAISUKAHDENNUS YKSINKERTAINEN VÄLITARJOUS -OMAN VÄRIN

Lisätiedot

Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia

Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo

Lisätiedot

BRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1

BRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1 NT BRIDGEN PERUSIDEAT NT 3. oppitunti 1 BRIDGEN PERUSIDEAT Ensin on huutokauppavaihe eli tarjoaminen, jossa molemmat parit pyrkivät tarjouksia tekemällä löytämään pelivaihtoehdon, jossa oma puoli saa mahdollisimman

Lisätiedot

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT 9. oppitunti 1 PUOLUSTUSTARJOUKSET Kun vastapuoli on avannut tarjoussarjan, voimme myös halutessamme osallistua tarjoussarjaan Tavoitteet o Saada pelinvienti omalle puolelle

Lisätiedot

Perttulantie 6, 00210 Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten.

Perttulantie 6, 00210 Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten. . Oppitunti. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI (EW) parit. Bridgejako

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2013 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä - AQ8753 A82 K643 Pohjoinen avaa jakajana yhdellä ristillä tarjoat yhden hertan ja partneri korottaa kahteen herttaan. Mitä seuraavaksi? Slammi

Lisätiedot

Todennäköisyyksiä ja päättelyä

Todennäköisyyksiä ja päättelyä Todennäköisyyksiä ja päättelyä Oddsit On olemassa oikea tapa pelata värit Riippuu aina siitä kuinka monta tikkiä tarvitsee Paras lähde: ACBL Bridge Encyclopedia (50 sivua värinkäsittelyä ja oddseja) Ei

Lisätiedot

PUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen

PUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen PUOLUSTAJA TOISENA KÄTENÄ Kauko Koistinen Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Ässien "tehtävä" on tappaa pelinviejän kuvakortteja,

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2002

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2002 Bridge Movie 2002 Kauko Koistinen Bridgelehti 2002 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2012 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen S/E-W Q94 AK764 QJ 985 AKJ1062 53 AK AKJ Länsi Pohjoinen Itä Etelä 1 2 3 Pass 4 Pass 4 Pass 6 Pass Pass Pass Pohjoisen kolme herttaa lupasi hyvän korotuksen

Lisätiedot

NT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti

NT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti NT AVAUS 1NT NT 8. oppitunti 1 AVAUSTARJOUS 1NT 15-17 arvopistettä Tasainen jakautuma eli neljä eri maata ovat jakautuneet 4333, 4432 tai 5332 Onko 1NT avaus? KQJ8 AQ8 AQ98 KJ76 A973 862 Q7 9 K72 KJ1073

Lisätiedot

Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti:

Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti: 1 Bridgen ABC Avaukset 1 Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti: 1) AINA PISIN VÄRI 2) KAHDESTA TAI KOLMESTA 4 KORTIN VÄRISTÄ

Lisätiedot

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT Vastustajan avattua pass = ei kerrottavaa uusi väri = 5+ korttia, 10-17 ap 1NT = 15-17 ap., tasainen, hyvä pito vastustajan värissä X (ilmaisukahdennus) = 11-17 ap, väh. 3

Lisätiedot

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitukset vastauksineen Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/170 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä

Lisätiedot

PELINVIENTI- SUUNNITELMA

PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT 1 Pelinviejä tekee pelinvientisuunnitelman heti kun lepääjä on levittänyt pöydän näkyviin siis ennen kuin pelaa yhtään korttia! Pelinvientisuunnitelman tekeminen nopeuttaa

Lisätiedot

NT ESTOTARJOUKSET NT

NT ESTOTARJOUKSET NT NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää

Lisätiedot

Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005

Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005 Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT

NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT 1 MITÄ MERKINANNOT OVAT Merkinannot ovat puolustuksen tapa keskustella keskenään tikkipelivaiheessa toisin pelinviejäkin kuulee keskustelun Merkinannot helpottavat puolustamista

Lisätiedot

KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti

KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti NT KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT NT 10. oppitunti 1 HÄIRITYT SARJAT KUN VÄRIAVAUS KAHDENNETAAN Vastaajan tarjoukset kun partnerin yhden tason väriavaus (1 /1 /1 /1 ) kahdennetaan: o Yhden tason tarjous (1

Lisätiedot

LÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN

LÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN NT LÄHTÖKORTIT NT 1 LÄHTÖKORTEISTA Lähtijän partnerille on tärkeää pystyä hahmottamaan, minkälaisesta maasta partneri on lähtenyt. Tämän avulla hän tietää, kannattaako maata jatkaa, kun hän on seuraavan

Lisätiedot

Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin

Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen 2016 Puolustuksen osuus Tarjoussarjaan

Lisätiedot

Standard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00

Standard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00 Standard American Kauko Koistinen BL 4-5/00 Vaikka itse olenkin sitä mieltä, että Internetissä bridgen pelaaminen menettää jotain pelin sosiaalisesta luonteesta, on tämä laji kasvattanut niin paljon suosiotaan

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013

Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013 Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013 Jaot: Kati Sandström, laskenta: Kauko Koistinen Analyysit: Juho Granström, Kari Patana, Seppo Niemi 1. KQ7 North East South West N/- T 1 Pass 1 Pass AQJ94 2 Pass

Lisätiedot

NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1

NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1 NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT 6. oppitunti 1 VASTAAJAN VÄRITARJOUS 1 TASOLLA Vastaaja tarjoaa pisintä väriään alimmalla mahdollisella tasolla Jos vastaajan oma väri on ylempi kuin avausväri, hän voi tarjota

Lisätiedot

NT ESTOTARJOUKSET NT

NT ESTOTARJOUKSET NT NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää

Lisätiedot

Bridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016,

Bridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016, Bridgekurssi BK-Slam Täydennystä Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Ogust-konventio Kun partneri avaa estoluonteisen heikon kakkosen (2 / 2 / 2 ) joka lupaa

Lisätiedot

1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku... 1 1.2 Liitteet... 4

1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku... 1 1.2 Liitteet... 4 Sisältö 1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku...................... 1 1.2 Liitteet........................ 4 2 Tikkipelin perusteet: sangi 5 2.1 Tavallisimmat pelitekniikat............. 5 2.1.1 Tikkien ottaminen

Lisätiedot

1 Johdanto Pelin kulku... 2

1 Johdanto Pelin kulku... 2 Sisältö 1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku...................... 2 1.2 Kirjan sisällöstä.................... 5 2 Tikkipelin perusteet: sangi 7 2.1 Tavallisimmat pelitekniikat............. 7 2.1.1 Tikkien ottaminen

Lisätiedot

Bridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016,

Bridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016, Bridgekurssi BK-Slam Lähtökortti-ideoita Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Lähtökortti ratkaisee Lähtökortti on usein pelin tärkein kortti Lähtiessä

Lisätiedot

BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA

BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA Raimo Iltanen 1 BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA Suomen Bridgeliitto, 1984 ESIPUHE Bridgeä oppii pelaamalla ja taas pelaamalla mutta teoreettinen tietämys on aivan välttämätöntä, jos aikoo todella menestyä. Tämä

Lisätiedot

NT HÄIRITYT SARJAT NT

NT HÄIRITYT SARJAT NT NT HÄIRITYT SARJAT NT Häirityt sarjat Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat tai tarjoavat väliin. Väritarjouksen jälkeen Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat

Lisätiedot

NT JOHDANTO JA SANGI NT

NT JOHDANTO JA SANGI NT 1 NT JOHDANTO JA SANGI NT Bridgen historia 2 Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi

Lisätiedot

JAKO 1 94 N/- A10874 A Q763 AJ10 KJ Q6 J7 AKQ652 K852 Q653 KJ4 43

JAKO 1 94 N/- A10874 A Q763 AJ10 KJ Q6 J7 AKQ652 K852 Q653 KJ4 43 JAKO 1 94 N/- A10874 A93 1098 Q763 AJ10 KJ 92 108752 Q6 J7 AKQ652 K852 Q653 KJ4 43 1 1 3 3NT Jos itä päättää avata yhdellä sangilla, jää hän myös pelaamaan tätä sitoumusta. Patalähdön jälkeen pelinviejällä

Lisätiedot

JAKO 3 73 S/E-W KQ104 J A8642 J West North East South 8765 AJ K95 pass 1NT pass 2 AK Q10874 pass 2 pass pass 3 AQ3 J953

JAKO 3 73 S/E-W KQ104 J A8642 J West North East South 8765 AJ K95 pass 1NT pass 2 AK Q10874 pass 2 pass pass 3 AQ3 J953 JAKO 1 Q10876 N/- A7 J984 64 J3 A54 West North East South 96543 QJ108 pass 1 pass 1062 K5 pass 1 2 Q75 AKJ9 DBL pass 3 pass K92 pass pass K2 AQ73 10832 Etelällä on avauskäden voima, mutta ei sopivaa jakautumaa

Lisätiedot

- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!).

- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!). Efossangi Lasse Bergroth Edellytykset: * 15-18 arvopistettä, jako 4-3-3-3, 4-4-3-2, 5-3-3-2, 5-4-2-2 tai 6-3-2-2. Jakautumassa 5-4-2-2 ei saa esiintyä 5-4 -ylävärejä eikä jakautumassa 6-3-2-2 6-kortin

Lisätiedot

Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011

Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011 LIITE 2 Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011 Bridgelaki 40 : Pelaajien väliset sopimukset Pelaaja ei saa tarjota tai pelata tavalla, joka perustuu partnerien keskeiseen erityissopimukseen ellei vastustajaparin

Lisätiedot

LÄHTÖKORTTI -MILLÄ VÄRILLÄ -MILLÄ KORTILLA

LÄHTÖKORTTI -MILLÄ VÄRILLÄ -MILLÄ KORTILLA LÄHTÖKORTTI -MILLÄ VÄRILLÄ -MILLÄ KORTILLA AGIPLIÄ VATAA -PARTRI VÄRITÄ -PIIMMÄTÄ VÄRITÄ TARKOITUKA KAVATTAA OMA PUOL PITKÄ VÄRI PIIÄ KORTTJA VAHVOIKI (-TOP OF OTHIG) PARTRI VÄRITÄ LÄHDTTÄÄ LÄHD KAHDTA

Lisätiedot

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 1(5) Raija Tumi 2. ppitunti JAKO 1 9 tikkiä ilman valttia, pelinviejänä phjinen (3NT/N) Jak 1 762 N/- Q54 AK5 853 KQJ3 QJ1094 J982 N K3 J8 W E 10964 A1096 S 52 AK A1076

Lisätiedot

1 C a) 19 + Jako vapaa. b) Vähintään yksi neljän kortin yläväri, ei viiden kortin värejä.

1 C a) 19 + Jako vapaa. b) Vähintään yksi neljän kortin yläväri, ei viiden kortin värejä. Ver 3.5 22.1.2012 Larry s 1 Avaukset: 1 C a) 19 + Jako vapaa. b) 11 15 Vähintään yksi neljän kortin yläväri, ei viiden kortin värejä. 1 D a) 16 18 Jako vapaa. b) 12 15 Ei neljän kortin yläväriä, ei viiden

Lisätiedot

Bridgen jatkokurssi 6 Pelinviejän häirintää, jatkolukemista ja helppoutta

Bridgen jatkokurssi 6 Pelinviejän häirintää, jatkolukemista ja helppoutta Bridgen jatkokurssi 6 Pelinviejän häirintää, jatkolukemista ja helppoutta Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen

Lisätiedot