Idän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Idän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT."

Transkriptio

1 Untuvikkokisa (9) JAKO 1 3 N E S W N/- AJ1054 Tarjoussarja 4 kortin väreillä: KQ72 1 P 1 P K76 2 P 4 P K942 Q1086 P P 98 K72 A103 J54 Tarjoussarja 5 kortin yläväreillä: 8543 J109 1 P 4 P AJ75 P P Q Sitoumus: 4 by N AQ2 Itä lähtee sarjastaan korkeimmalla kortilla eli J:lla Pelinviejällä ei ole mitään syytä aikailla valttien poiston kanssa. Joten ensimmäisen tikin pelinviejä voittaa pöytään ässällä ja leikkaa herttaa pelaten rouvan pöydästä. Tällä kerta maski ei käy ja itä jatkaa lähtöväriään, jonka pelinviejä varastaa käteensä. Nyt pelinviejä ottaa valtit pois ja menee risteillä pöytään pelaamaan kaksi kertaa ruutua kohti käden kuvia. Tulos: 11 tikkiä, 450 NS JAKO N E S W N/N-S Q974 1NT P 3NT 85 P P P Q1065 A2 K75 Sitoumus: 3NT by E J63 AK82 KQJ AJ82 QJ Tulos: 9 tikkiä, NS -400 A942 K9 Idän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT. Etelä lähtee pisintä väriään. Kun padassa on välisarja, niin säännön mukainen lähtökortti on välisarjan suurin eli Q. Pohjoinen pelaa tikkiin pienimmän ( 4) patansa pyytäen jatkoa. Lähdöstä pohjoinen tietää, että etelä on lähtenyt välisarjasta ja kertoo näin, että hänellä on väristä kymppi. Pelinviejällä on 5 pikatikkiä ja tarvittavat tikit saa kasvatettua ruudusta. Ainut yhteyskortti pöytään on pataässä - puolustus tietenkin laistaa ensimmäisen ruutukierroksen, kun pelinviejä kasvattaa värin - joten pelinviejä ei saa missään tapauksessa laistaa lähtöä vaan hän ottaa tikin käteensä kuninkaalla. Nyt ruudun kasvatukseen: siinä on taas muistettava oikea värinkäsittely eli ensin kuva lyhyemmästä väristä, joten PV pelaa kädestään 10:n. Etelä laistaa 1. tikin ja PV jatkaa ruutua pöydän kuville. Etelä ottaa 3. ruudun ja jatkaa pataa. Pelinviejä saa yhdeksän tikkiään, kunhan pohjoinen ei vaan sakaa herttojaan pois. Tulos: 9 tikkiä, 400 EW

2 Untuvikkokisa (9) JAKO 3 A762 S/E-W AK K4 QJ N E S W J98 Q107 1 P Q8 K104 1 P 1NT P Q1052 J983 3NT P P P K5 652 AJ963 Sitoumus: 3NT by S A76 Pohjoinen tarjoaa 4-4 väreistään ensin alempaa, ja etelä kertoo tasaisen käden ja minimi avausvoiman (12-14) tarjoamalla 1NT. Toisella vuorollaan pohjoisen ei kannata yrittää kertoa pataväriään. Etelä olisi tarjonnut 1, jos hänellä olisi ollut neljän kortin pataväri. Täyspelivoimalla, ilman yhteistä ylävärivalttia, pohjoisen luonnollinen toinen tarjous on 3NT. Länsi lähtee patarouvalla, ja pelinviejä voi laskea seitsemän suoraa tikkiä. Ruutuväri tarjoaa mahdollisuuden lisätikkeihin, ja oikea värinkäsittely on tikkiin kaksi pelata kädestä ruutua pöydän yhdeksikölle. Myöhemmin pelinviejä pelaa kädestään uudestaan ruutua pöydän sotamiehelle. Näin pelinviejä saa neljä ruututikkiä, jos idällä on Q10x tai K10x. Tikkiin kaksi ruutua sotamiehelle on oikein vain silloin, kun idällä on KQx. Tulos: 10 tikkiä, 430 NS JAKO 4 AJ986 W/ALL QJ10 4 K Q2 N E S W K6 A752 1 AKJ1063 Q98 1 D 2 3 Q3 J976 P P P K Sitoumus: 3 by W 752 A105 Lännen ruutuavaukseen pohjoisella on korrekti patavälitarjous. Idällä on ihanteellinen Sputnik-kahdennuksen paikka: neljän kortin tarjoamaton yläväri ja sopivuus myös ristiin ja ruutuun. Etelällä on luonnollinen patakorotus, partnerihan on luvannut vähintään viiden kortin värin. Koska lännellä on hyvä kuuden kortin ruutuväri, hänellä on vielä varaa kilpailla kolmella ruudulla, johon kellään ei pitäisi olla mitään lisättävää. Pohjoinen lähtee herttarouvalla, parin yhteisestä pataväristä lähteminen on vaarallista, pelinviejällä saattaisi olla patakuningas. Pelinviejällä on 6 ruututikkiä ja 2 herttatikkiä. Myös meneviä laskemalla voidaan todeta kotipelistä puuttuvan yhden tikin verran: 3 padasta ja 2 ristissä. Rististä kasvaa yksi lisätikki, jos pohjoisella on ristikymppi. Paljon parempi kotipelimahdollisuus on kuitenkin varastaa kolmas pata pöydän valtilla. Selvästikään pelinviejällä ei ole varaa poistaa vastustajien valtteja, vaan hänen tulee heti aloittaa padan pelaaminen. Uudelleen kiinni päästessään hän jatkaa padan pelaamista, ja näin saa varastettua kolmannen patakierroksen. Huomaa, että yksikin ennenaikainen valttikierros pelinviejältä on liikaa, tämän jälkeen puolustus pelaa aina valttia kiinni päästessään estäen näin patakupin pöytään. Itse asiassa, jos pohjoinen löytäisi valttilähdön, ei pelinviejällä olisi mitään kotipelimahdollisuuksia. Tulos: 9 tikkiä, 110 EW

3 Untuvikkokisa (9) JAKO 5 A32 N/N-S 85 AK42 QJ KQ1065 N E S W KQ72 AJ P 2 QJ7 9 P 2 P 4 AK P P P J Sitoumus: 4 by E Idällä on aivan minimivoimainen välitarjous, mutta vyöhykkeet ovat edulliset ja patavärin laatu hyvä. Länsi voisi hypätä suoraan kolmeen sangiin vahvalla tasaisella kädellään (ristipitokin löytyy), mutta vastustajan värin tarjoaminen on parempi vaihtoehto. Kun partneri kertoo neljän kortin herttavärinsä toisella vuorollaan, valitseekin länsi herttatäyspelin. Etelä aloittaa partnerinsa värillä, kahdesta kortista korkeammalla, ristikuutosella. Pelinviejän suunnitelmana on ottaa valtit pois sekä kasvattaa pataväri pelaamalla kohti käden kuvakortteja. Pelinviejä tarvitsee tässä jaossa valtteja yhteyskorteiksi. Oikea pelijärjestys on ottaa ensimmäinen tikki ristiässällä, pelata toiseen tikkiin pataa kuninkaalle (pohjoinen puolustaa parhaiten pelaamalla toinen käsi matalaa), sitten kolme valttikierrosta jääden pöytään kiinni, ja taas uudestaan pataa kohti kättä. Tarkasti pelaamalla pelinviejä saa yksitoista tikkiä. Tulos: 11 tikkiä, 450 EW JAKO 6 QJ2 E/E-W J8 A A754 K1063 N E S W Q P 1 P J6 Q105 1NT P P P K75 AJ82 98 Sitoumus: 1NT by N AK962 K93 Q96 Etelällä on juuri riittävästi hertta-avaukseen. Pohjoisen yksi sangi lupaa voimaa kuudesta yhdeksään, mutta kieltää herttatuen sekä neljän kortin padan. Herttatuella vastaaja tietenkin korottaisi avaajan väriä, ja jos vastaajalla olisi neljä korttia pataa, tarjoisi hän yhden padan (luvaten tällöin voimaa kuudesta ylöspäin). Idällä on lähtijänä kaksi neljän kortin väriä. Pieni pata on parempi aloituskortti kuin pieni risti - pelinviejä on tarjouksellaan kieltänyt omistavansa neljä korttia padassa, mutta pitkä risti hänellä saattaa olla. Puolustus saa kaksi ensimmäistä tikkiä patakuvillaan, ja kolmannessa tikissä pelinviejä pääsee kiinni patarouvallaan. Patatikin lisäksi voi pelinviejä laskea vain neljä pikatikkiä. Jos ruutuväri on jakautunut puolustajilla tasan 3-2, voidaan väri kasvattaa pelaamalla kolme ruutukierrosta. Näin pelinviejälle kasvaa vahvaksi kaksi ruutuhakkua. Mutta millä kortilla hän pääsee myöhemmin käteensä kiinni ottamaan vahvat tikkinsä? Ei millään. Yhteyksien säilymisen vuoksi on oikein antaa puolustukselle aikainen ruututikki. Neljänteen tikkiin pelinviejä pelaa pienen ruudun molemmista käsistä, puolustus pääsee kiinni, voi ottaa vahvan patansa ja halutessaan myös kaksi korkeata ristiä. Mutta tämän jälkeen pelinviejä pääsee kiinni, pelaa pöydän ruutukuninkaan ja jatkaa ruutua käden ässälle. Ja nyt hän on kädessään kiinni, eikä muilla pelaajilla ole enää ruutua. Yksi sangi menee näin tasan kotiin. Tulos: 7 tikkiä, 90 NS

4 Untuvikkokisa (9) JAKO 7 AK72 S/ALL A5 752 A943 J83 Q1054 N E S W 107 J P QJ1093 K6 1 P 1NT P Q NT P P P 96 KQ84 Sitoumus: 3NT by S A84 KJ108 Vaikka pohjoisella on neljän kortin tuki partnerin avausväriin, hän silti mieluummin tarjoaa oman ylävärinsä yhden tasolla. Etelä ei saa tarjota kahta herttaa toisella vuorollaan, tällä tarjouksella hän lupaisi 5-4 jakautuman lisäksi väh. 17p:n käden. Pohjoinen ei edes harkitse täyspeliä parin yhteisessä valttivärissä, viittä ristiä, vaan tarjoaa sangitäyspelin. Kun länsi lähtee ruuturouvalla, tulee idän ablokeerata kuninkaansa ensimmäiseen tikkiin. Jos itä tunnustaa lähtöön pienellä ruudulla ja pelinviejä ottaa ässän, on puolustuksen yhteydet värissä poikki. Älä kuitenkaan ota tavaksesi peittää partnerin kuvakortteja korkeammilla kuvilla! Pelinviejä laistaa kaksi ensimmäistä ruutukierrosta ja ottaa vasta kolmannen tikin ruutuässällä idän sakatessa tähän tikkiin herttaa. Pelinviejällä on kahdeksan pikatikkiä ja lisätikkejä voidaan kasvattaa ristiväristä. Ristivärissä on maski "kahteen suuntaan". Jos pelinviejä uskoo rouvan olevan idällä, on oikein ottaa ensin ristiässä ja seuraavaksi pelata pieni risti käden kympille. Ristirouvan ollessa lännellä oikea pelitapa on ristikuninkaan ottamisen jälkeen jatkaa väriä sotamiehellä. Jos pelinviejä arvaa oikein rouvan paikan, saa hän neljä ristitikkiä. Ja jos hän leikkaa väärin, tulee väristä kuitenkin kolme tikkiä. Tässä jaossa länsi on "vaarallinen vastustaja": lännen päästessä kiinni ottaa hän myös pietin kahdella kasvaneella ruututikillä. Tämän vuoksi pelinviejä leikkaa ristirouvaa lännen kädestä. Vaikka maski epäonnistuisikin idän voittaessa rouvalla tikin, ei tällä ole mitään pahaa kääntöä, ja pelinviejä saa yhdeksän tikkiä. Tällä kertaa maski onnistuu, ja peliin tulee ylitikki. Tulos: 10 tikkiä, 630 NS JAKO 8 A8 W/- AK62 AQ K642 QJ1073 N E S W 1093 J54 P J98 1NT P 3NT P K7 32 P P 95 Q87 K62 Sitoumus: 3NT by N AQJ94 Etelä ei lähde edes hakemaan mahdollista yhteistä ristivalttia, vaan päättää tarjoussarjan heti sangitäyspelillä. Idällä on selvä lähtökortti - patarouva. Pelinviejä laistaa ensimmäisen tikin, ja voittaa toisen tikin ässällä idän jatkaessa lähtöväriä. Pelinviejä voi laskea kahdeksan pikatikkiä: mustat ässät sekä kolme tikkiä kummassakin punaisessa värissä. Ristiväristä voidaan kasvattaa jopa neljä lisätikkiä maskin onnistuessa. Ja vaikka maski epäonnistuisikin, kasvaa pelinviejälle väristä kolme lisätikkiä. Mutta pelinviejän pataväri on "auki", ja jos

5 Untuvikkokisa (9) puolustajat pääsevät kiinni, ottavat he pietin kasvaneilla patatikeillään. Tämän vuoksi pelinviejän pitää ensin yrittää yhdeksättä tikkiä herttaväristä, jos kumpikin puolustaja tunnustaa kolmelle korkealle herttakierrokselle, on käden kolmastoista herttahakku ("trettonkvistare"), kasvanut vahvaksi. Tällä kertaa vastustajien hertta oli jakautunut tasan 3-3, joten pelinviejän ei tarvitse turvautua ristimaskiin. Jos puolustajien herttaväri olisi ollut vinossa, jatkaisi pelinviejä seuraavaksi ristikympillä antaen sen juosta, jos itä tunnustaa pienellä. Tulos: 9 tikkiä, 400 NS JAKO 9 54 N E S W E/E-W QJ1064 Tarjoussarja ilman siirtoja: 73 P P 1NT Q1052 P 3 P 3NT 102 KQJ86 P P P A98 72 AK94 J52 Tarjoussarja siirroilla: A863 K94 P P 1NT A973 P 2 P 2 K53 P 3NT P P Q1086 P J7 Sitoumus: 3NT by W Tarjoussarja ilman siirtoja: Partnerin sangiavauksen jälkeen itä kertoo viiden kortin patansa ja yhteisen täyspelivoiman 3:n tarjouksella. Kun Lännellä on vain kaksi pataa, hän valitsee täyspeliksi 3NT. Tarjoussarja siirroilla: Partnerin sangiavauksen jälkeen itä kertoo viiden kortin patansa siirtotarjouksella 2. Kun partneri tarjoaa vaaditun 2, niin itä kertoo täyspelivoiman ja tasan viiden kortin padan 3NT:llä. Jos lännellä olisi kolmen kortin patatuki, hän korjaisi sitoumuksen 4 :ksi, mutta nyt kun hänellä on vain kahden kortin pata, hän passaa 3NT:in. Pohjoinen lähtee pisimmästä maastaan hertasta. Koska hänellä on värissä sarja, niin lähtökortti on sarjan korkein kortti eli Q. Pelinviejällä on viisi pikatikkiä ja padasta kasvaa neljä tikkiä lisää. Ongelmana on vaan menevien määrä: jos hertta istuu puolustuksella 5 3, voi puolustus saada 4 herttatikkiä ja pataässän. Pelinviejä siis laistaa hertan kaksi kertaa, ottaa kolmannen hertan ässällään ja toivoo että pataässä on eri kädessä kuin viiden kortin hertta. Padan käsittelyssä on taas muistettava pelata ensin kädestä kymppi ja sen jälkeen jatkaa pieni kohti pöydän kuvia. Kasvaneet padat PV pääsee hakemaan pöydästä ristikuninkaalla. Tulos: 9 tikkiä, 400 NS JAKO 10 KJ10 E/ALL K N E S W K 102 P 1 P J1098 AKQ 2 P 4 P Q874 J1093 P P AQ AQJ873 Sitoumus: 4 by S 742 A6

6 Untuvikkokisa (9) Vaikka pohjoisella on tasaisin mahdollinen jakautuma, ei hän tarjoa sangia ensimmäisellä vuorollaan, vaan kertoo tukensa ja 6-9p korotuksella kahteen herttaan. Etelä tarjoaa suoraan täyspelin toisella vuorollaan, piste tai pari saattaa puuttua 26:sta, mutta kuuden kortin hyvällä herttavärillä olisi kolmen hertan vihjetarjous liian varovaista. Länsi aloittaa ruutusotamiehellä, ja puolustus voittaa kolme ensimmäistä tikkiä ruutukuvillaan. Neljänteen tikkiin idän luonnollinen kääntö on ristisotamies, ja pelinviejä pääsee kiinni. Kun pelinviejällä on kymmenen kortin väri, mistä puuttuu kuningas, on oikea värinkäsittely yrittää leikkausta. Siis yllä olevassa jaossa idän ristikääntö kannattaa voittaa pöydän kuninkaalla, seuraavaksi jatkaen sieltä pienellä valtilla käden rouvalle. Jos valttikuningas on idällä, maski onnistuu, eikä pelinviejä menetä muita tikkejä kuin lähdöstä otetut kolme ruutua. Mutta muista tarjoussarja! Itä passasi jakajana, ja hän on näyttänyt jo yhdeksän pistettä ruudussa ja yhden ristissä. Jos idällä olisi vielä herttakuningas, olisi hänellä vähintään 13p, eikä hän olisi varmaankaan passannut avausvuorollaan. Joten herttakuningas on näin ollen lännellä, ja pelinviejän ainoa kotipelimahdollisuus on pelata valttiässä, toivoen valttikuningas singeltonia lännelle. Tulos: 10 tikkiä. 620 NS JAKO N E S W S/- KJ P 1 Q102 P 1NT P P A742 AK7 53 Sitoumus: 1NT by E A AK874 Q QJ109 Q1082 J9 KJ6 Partnerin 1 -avauksen jälkeen itä kertoo 6-9(10) pistettä tarjoamalla 1NT. Samalla hän kieltää herttatuen ja neljän kortin padan. Mutta tarjous ei lupaa tasaista kättä: se vaan kieltää voiman kahden tason alaväritarjoukseen. Kun avaajalla on minimi avauskäsi, hän passaa 1NT:in. Etelällä on kaksi neljän kortin väriä: hertta ja pata. Koska länsi on avannut hertalla, ei sitä kannata lähteä, vaan pataa jossa lisäksi on sarja, joka sekin puoltaa väristä lähtöä. Sarjasta lähdetään tietenkin korkeimmalla eli Q:lla. Pelinviejällä on viisi pikatikkiä, joten jostain pitäisi saada kasvatettua kaksi tikkiä lisää. Vaihtoehtoina on joko hertta tai ruutu. Näistä ruutuja pelinviejällä on yhteensä 8, kun herttoja vain 7, ja ruutuvärin laatukin on parempi, joten kasvatettavaksi väriksi kannattaa valita ruutu. Ainut ongelma on vaan yhteydet: pöytään ei pääse kuin ruutukuvilla. Koska puolustus saa varmasti yhden ruututikin, niin PV:n on annettava heti ensimmäinen (tai viimeistään toinen) ruututikki puolustukselle. Näin säilytät yhteyden pöydän ruutuväriin. Tulos: 7 tikkiä, 90 EW

7 Untuvikkokisa (9) JAKO 12 J10983 N E S W W/N-S J Tarjoussarja 4 kortin väreillä: J P 2 P 2 A2 K7 P 4 P P KQ P 65 AK82 A74 KJ65 Tarjoussarja 5 kortin yläväreillä: Q654 A104 P 4 P P Q109 P Q98 Sitoumus: 4 by W Avauksen jälkeen itä tietää voiman riittävän täyspelin. Jos pari pelaa viiden kortin ylävärejä, niin heti avauksen jälkeen itä tietää myös yhteisen 8 kortin hertan ja tarjoa suoraan 4. Jos taas pari pelaa 4 kortin värejä, niin itä tarjoa ensin 2, kertoen voimaa 10+ pistettä ja vähintään neljän kortin värin. Kun länsi tarjoaa uudestaan herttaa, niin nyt itä tietää yhteisen 8 kortin hertan ja tarjoaa siinä täyspelin. Pohjoinen lähtee sarjansa korkeimmalla eli J:llä. Pelinviejällä on meneviä 0-1 ristiä sekä 1-2 herttaa. Hertassa on muistettava oikea värinkäsittely: pelaa kohti kuvia. Eli pelinviejä voittaa ensimmäisen tikin pöytään kuninkaalla ja pelaa valttia kohti käden kuvia. Jos (kun: toinen käsi matalaa) etelä pelaa pienen, niin PV menee kolmannessa tikissä ruudulla uudestaan pöytään kiinni ja pelaa taas herttaa koti pöydän kuvia. Myöhemmin pelinviejä kokeile vielä ristileikkausta, joka tällä kertaa epäonnistuu. Tulos: 11 tikkiä, 450 EW JAKO 13 A875 N E S W N/ALL KQ7 1NT P 2 P AQ2 2 P 4 P 873 P P K93 64 J8 A1043 Sitoumus: 4 by N J106 KQ542 QJ KJ7 A9 Pohjoisen sangiavauksen jälkeen etelä kysyy ylävärejä Stayman-kyselyllä 2. Kun sangiavaajalla on neljän kortin pata, mutta ei neljän kortin herttaa, hän tarjoaa 2. Nyt etelä tietää yhteisen kahdeksan kortin ylävärin ja tietää myös voiman riittävän täyspeliin, joten hän tarjoaa loppusitoumukseksi 4. Idällä on luonnollinen lähtö sarjansa (valttipelissä sarjaksi riittää kaksi peräkkäistä kuvaa) korkeimmalla eli K. Pelinviejällä on meneviä 2-4: 0-1 padassa, 1-2 hertassa ja 1 ristissä. Valtinpoistoa ei ole mitään syytä lykätä, joten pelinviejän kannattaa voittaa 1. tikki pöytään ässällä ja pelata pataa. Valtissa on leikattava kuningas, joten PV jatkaa väriä rouvalla pöydästä. Jos länsi pelaa pienen, niin myös kädestä pieni ja ässä vasta siinä vaiheessa kun länsi peittää pöydästä pelatun kuva. Myös hertassa on hyvä kokeilla oikeaa värinkäsittelyä: väri käsitellään pelaamalla pöydästä kohti käden kuvia. Tällä kerta ässä on pelinviejän kannalta väärin ja hän menettää kaksi herttatikkiä sekä ristin. Tulos: 10 tikkiä, 620 NS

8 Untuvikkokisa (9) JAKO 14 Q543 N E S W E/ NT P 3NT A43 P P P Q AK7 Sitoumus: 3NT by E 75 AJ2 K10965 QJ7 AKJ J109 KQ Idän avauksen jälkeen länsi tietää loppusitoumuksen: 3NT. Voima kun riittää täyspeliin eikä lännellä ole neljän kortin yläväriä, joten sangiavaajalta ei kannata kysellä ylävärejä. Etelä lähtee pisimmästä maastaan välisarjan korkeimmalla kortilla eli K:lla. Pohjoinen pelaa ison hertan ( 8), kieltäen jatkon. Näin etelä tietää, ettei pohjoisella ole värissä ässää eikä sotamiestä. Jos PV voittaa ensimmäisen tikin ässällään, hänelle jää hertassa J2. Kun pohjoinen pääsee kiinni ruutuässällään, hän kääntää väriä pelinviejän läpi kohti etelän Q10 haarukkaa ja puolustus saa 4 herttatikkiä. Mutta kun pelinviejän laistaa lähdön, etelä pysyy kiinni, eikä voi jatkaa herttaa antamatta tikkiä sotamiehellä. Joten etelän on vaihdettava väriä toiseen tikkiin eikä hänellä ole mitään vaarallista kääntöä. Jos etelä jatkaa ristiä, niin siinä värissä ei saa tehdä leikkausta ja mahdollisesti päästää pohjoista kiinni kääntämään herttaa läpi. Pelinviejä siis laistaa lähdön ja on toisessa tikissä kiinni. Hän voi laskea itselleen 5 pikatikkiä ja ruudusta kasvaa 4 tikkiä lisää. Ollessaan kiinni pelinviejä siis kasvattaa ruudun pelaamalla ensin kuvat kädestään, jossa väri on lyhyempi. Tulos: 9 tikkiä, 400 EW JAKO N E S W S/N-S 62 Tarjoussarja siirroilla: NT P 2 P 2 A9 KQJ1086 P 4 P P QJ7 984 P AQJ2 75 K832 A6 Tarjoussarja ilman siirtoja: NT AK1053 P 4 P P K106 P QJ7 Sitoumus: 4 by W/E Lähtö siirroilla, kun pohjoinen on lähtijänä: Pohjoinen lähtee partnerinsa väristä 6:lla. Etelä voittaa tikin kuninkaalla ja ottaa toisen tikin ässällään. Kun hän näkee pohjoisen pelaavan toiseen tikkiin 2:n, etelä tietää että partneri on lähtenyt kahdesta kortista ja antaa kolmanteen tikkiin herttakupin. Kupin saatuaan pohjoisella ei ole oikein mitään hyvää jatkoa, joten valttikääntö on varmaankin vaarattomin kääntö.

9 Untuvikkokisa (9) Lähtö ilman siirtoja, kun etelä on lähtijänä: Etelä lähtee väristään ässällä. Pohjoinen pelaa ensimmäiseen tikkiin pyytävän 2:n, joten etelä jatkaa väriä kuninkaalla ja antaa kolmannella kierroksella herttakupin. Kupin saatuaan pohjoisella ei ole oikein mitään hyvää jatkoa, joten valttikääntö on varmaankin vaarattomin kääntö. Pelinviejä on siis menettänyt aluksi 3 tikkiä eli loput pitäisi saada. Valtinpoistossa ei ole mitään syytä viivytellä, joten ensimmäiseksi sen kimppuun. Nyt valtit poistuvat kahdella kierroksella, kun pohjoinen on käyttänyt yhden valteistaan herttavarkauteen. Pelinviejällä onkin enää vaarana menettää ruututikki, mutta etelän avauksen jälkeen PV voi olla melkein varma, että värissä leikkaus onnistuu: väri siis käsitellään pelaamalla ruutua kohti idän AQJ -haarukkaa ja kun etelä pelaa pienen niin idän kädestä pelataan rouva. Tulos: 10 tikkiä, 420 EW

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6)

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6) Raija Tuomi 1(6) JAKO 1 Jako 1 AQ6 N/- 842 KQJ6 7532 QJ3 98 K53 N QJ109 A4 W E 10752 K1052 S 864 KJ104 A76 983 A97 1NT pass 2C pass 2D pass 3NT pass pass pass Sitoumus: 3NT/N Lähtö: Q. Luonnollinen lähtö

Lisätiedot

Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6)

Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6) Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6) JAKO 1 N/- N E S W p 1NT 2 2 Sitoumus: 2 by W Idällä ei ole riittävästi voimaa täyspeliin partnerin avauksen 1NT jälkeen, joten hän tarjoaa siirtotarjouksen 2 luvaten vähintään

Lisätiedot

PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen

PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ Kauko Koistinen Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään vastapuolen valtit, ellei ole selvää syytä pelata jotain muuta maata. Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään

Lisätiedot

PELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen

PELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen PELINVIENTI SANGISSA Kauko Koistinen Pelinvienti sangissa Ensimmäiseksi laske varmat pikatikit (tikit, jotka voit ottaa päästämättä vastustajaa kiinni). Jos pikatikit eivät riitä lupaamaasi määrään, kasvata

Lisätiedot

Untuvikot (8)

Untuvikot (8) Untuvikot 27.2.2014 1(8) Jako 1, N/- P 1 1 1 2 P P 2 3 P P P Sitoumus: 3 by N Idällä on yhden ristin avauskäsi. Etelällä on hyvä yhden ruudun välitarjous. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin, ei pitoa ruudussa

Lisätiedot

Untuvikot (7)

Untuvikot (7) Untuvikot 20.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 P 2 P 3 P 5 /3 P P/5 P Sitoumus: 5 by N Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, mutta hyvä jakauma. Idällä on voimaa välitarjoukseen, mutta padan laatu on hieman heikko

Lisätiedot

Kotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa

Kotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Kaikissa tehtävissä pata on valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 A ª AQJ104 ª K752 ª AJ753 ª K64 3 875 109 8542 Q964 J105 Q64 AK52 K53 A72 KQJ 53 e) Kun valttaat,

Lisätiedot

Kotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia

Kotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Pelaat peliä ilman valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 Q ª AK52 ª Q6 ª A52 ª K6 AK 85 A73 852 QJ3 K10952 KQ32 J1095 J643 A862 J84 A762 a) Kuinka monta pikatikkiä

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999 Bridge Movie 1999 Kauko Koistinen Bridgelehti 1999 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Untuvikkokisa (9)

Untuvikkokisa (9) Untuvikkokisa 30.1.2014 1(9) JAKO 1 Q1094 N/- 1053 K763 A6 A73 K85 N E S W AJ76 Q4 P 1 P 1 Q8 A102 P 1NT P 3NT Q1085 KJ743 P P P J62 K982 Sitoumus: 3NT by E J954 92 Länsi tietää heti partnerinsa avauksen

Lisätiedot

Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001

Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001 Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen,

Lisätiedot

Jako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W

Jako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W Jako 1, N/- 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, joten passikin on aivan hyvä vaihtoehto. Kahdella padalla ei voi avata, kun padan laatu on liian heikko ja voimaa sivussa

Lisätiedot

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitustehtävät Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/75 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä (itä),

Lisätiedot

PELINVIEJÄN LAISTAMINEN

PELINVIEJÄN LAISTAMINEN NT LAISTAMINEN NT 1 ELINVIEJÄN LAISTAMINEN Bridgessä ei ole ylimenopakkoa, joten tikin voi ottaa silloin kuin parhaaksi näkee Varsinkin sangissa pelinviejän kannattaa aika usein laistaa lähtö Laistamisen

Lisätiedot

VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti

VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti NT VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT 2. oppitunti 1 VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA VAHVAN VÄRIN KÄSITTELY Jos pelattava maa on niin vahva, ettei vastustajilla ole siitä yhtään ratkaisevan korkeata kuvakorttia

Lisätiedot

Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7)

Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7) Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by N Idällä olisi hyvä jako tehdä kahden padan välitarjous, mutta väri on liian heikko. Etelä tarjoaa kaksi sangia luvaten 11-12p ja kieltää

Lisätiedot

Untuvikkokisa (7)

Untuvikkokisa (7) Untuvikkokisa 13.2.2014 1(7) JAKO 1 N/- N E S W 1 2 3 Sitoumus: 3 by E Idällä on voimaa välitarjoukseen hertassa. Lännellä on inviittivoima ja valttituki. Hän kysyykin korotuksella, onko avaajalla lisättävää

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2014 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä. länsi avaa vaarassa yhdellä ristillä, pohjoinen passaa ja itä tarjoaa yhden padan. Olet vaarattomassa ja sinulla on: K1073 AKQ10765 K2 -. Mitä

Lisätiedot

Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä

Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä Bridgen peruskurssi 2.oppitunti Sivu 1/6 Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä vastustajia kiinni välillä A86 K4 KQJ KQ85 532 A52 A109 J1097 Jos vastustajilla on

Lisätiedot

BRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2

BRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2 NT JOHDANTO NT BRIDGEN HISTORIA Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim. twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi englantilaiseen

Lisätiedot

Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996

Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996 Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

NT VALTTAAMINEN NT 1

NT VALTTAAMINEN NT 1 NT VALTTAAMINEN NT 1 VALTTAAMINEN Kun pelinviejä on ensimmäisen kerran kiinni, hänen tulee poistaa puolustajien valtit, ellei hän selvästi huomaa parempaa pelitapaa Syitä, miksi ei valtata heti: Tarvitset

Lisätiedot

Länsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin.

Länsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin. 1 N/- 1 1 2 4 Sitoumus 4 E Länsi avaa neljännestä kädestä ruudulla ja nostaa partnerin padan kahteen. Idällä on passanneeksi kädeksi tosi hyvät kortit ja hän nostaakin vielä täyspeliin. Etelä lähtee herttaviitosella

Lisätiedot

Bridge Movie 2014. Kauko Koistinen Bridgelehti 2014. Montako pikatikkiä voit laskea?

Bridge Movie 2014. Kauko Koistinen Bridgelehti 2014. Montako pikatikkiä voit laskea? Bridge Movie 2014 Kauko Koistinen Bridgelehti 2014 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään.

Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään. Suomen Bridgeliitto Peruskurssi 1. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. Pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI

Lisätiedot

Q53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7

Q53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7 JAKO 1 N /- A105 A54 Q53 AK92 9862 KJ4 N E S W KJ6 108732 1NT P 3NT P A9 862 P P 8543 106 Q73 Q9 Sitoumus: 3NT by N KJ1074 QJ7 Etelä näkee partnerinsa sangiavauksen jälkeen, että parin yhteisen voiman

Lisätiedot

Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000

Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000 Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Puolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin!

Puolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin! Puolustaja kolmantena kätenä Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin! Jos pöydässä ei ole korkeata korttia, jonka haluaisit myöhemmin peittää, pelaa kolmantena kätenä korkein korttisi.

Lisätiedot

Bridge Movie 1998. Kauko Koistinen Bridgelehti 1998

Bridge Movie 1998. Kauko Koistinen Bridgelehti 1998 Bridge Movie 1998 Kauko Koistinen Bridgelehti 1998 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Untuvikot (7)

Untuvikot (7) Untuvikot 27.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by W Idällä on voimaa hyppysangin verran ja tasainen käsi, joten hän avaa ruudulla. Länsi hyppää kahteen sangiin luvaten 11-12p ja tasaisen

Lisätiedot

Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää.

Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Kauko Koistinen Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Pelinviejän pelaamaan tikkiin: iso pieni = pariton määräkortteja pieni iso

Lisätiedot

JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542

JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542 JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J97 8532 764 N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A8 9763 A542 Pohjoinen avaa yhdellä sangilla kertoen näin 15-17 arvopistettä ja tasaisen jakautuman. Avaus

Lisätiedot

Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997

Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997 Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Untuvikot (8)

Untuvikot (8) Untuvikot 6.3.2014 1(8) JAKO 1, N/- 1 X 1 2 3 4 Sitoumus: 4 by N Idällä on yhden ruudun avauskäsi. Etelällä on hyvä 17p kahdennuskäsi. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin eikä tukea partnerille, mutta kuitenkin

Lisätiedot

LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA

LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA Bridgen peruskurssi 3.oppitunti Sivu 1/6 LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA Jos sangiavaajan partnerilla on epätasainen käsi ja joku pitkä väri, kannattaa yleensä pyrkiä pelaamaan loppusitoumus tämä väri valttina.

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012 Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32

Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32 4. OPPITUNTI Avaustarjous väriä 3-2p vähintään neljän kortin pituinen väri Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä

Lisätiedot

PUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen

PUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen PUOLUSTAJA TOISENA KÄTENÄ Kauko Koistinen Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Ässien "tehtävä" on tappaa pelinviejän kuvakortteja,

Lisätiedot

Valttipelin säännöt. 3. oppitunti

Valttipelin säännöt. 3. oppitunti NT VALTTIPELI NT Valttipelin säännöt Valttipelissä tikit voitetaan aivan samalla tavalla kuin sangissa, niin kauan kuin kaikki tunnustavat väriä. Erona sangipeliin on, että kun pelattava väri on loppunut,

Lisätiedot

Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja

Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja Bridgen peruskurssi 7.oppitunti Sivu 1/6 PELINVIEJÄN VÄRINKÄSITTELYJÄ 4 A73 J7 K7 Q5 Q83 J63 Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja kolmantena kätenä pelaa joka

Lisätiedot

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT 9. oppitunti 1 PUOLUSTUSTARJOUKSET Kun vastapuoli on avannut tarjoussarjan, voimme myös halutessamme osallistua tarjoussarjaan Tavoitteet o Saada pelinvienti omalle puolelle

Lisätiedot

PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS

PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS 2. ILMAISUKAHDENNUS YKSINKERTAINEN VÄLITARJOUS -OMAN VÄRIN

Lisätiedot

LÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN

LÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN NT LÄHTÖKORTIT NT 1 LÄHTÖKORTEISTA Lähtijän partnerille on tärkeää pystyä hahmottamaan, minkälaisesta maasta partneri on lähtenyt. Tämän avulla hän tietää, kannattaako maata jatkaa, kun hän on seuraavan

Lisätiedot

Lähtökortti. Kauko Koistinen

Lähtökortti. Kauko Koistinen Lähtökortti Kauko Koistinen millä värillä millä kortilla Lähtökortti Lähtökortti partnerin väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti partnerin väristä pisimmästä väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti Sangipeliä

Lisätiedot

Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit

Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit 1 Avausten 1 / korotukset Jako 1, 2 /I A2 J83 10832 KJ82 1 2 K765 KQ1052 A5 74 Tarjoussarja: Vastaajalla on tavallinen korotuskäsi kahden tasolle. Avaajalla

Lisätiedot

Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat?

Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat? Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85 Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat? Yksi risti. Normaalikäytäntö on avata kahdesta neljän kortin väristä aina alemmalla. Jakautuma sopisi sangiavaukseen,

Lisätiedot

KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti

KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti NT KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT NT 10. oppitunti 1 HÄIRITYT SARJAT KUN VÄRIAVAUS KAHDENNETAAN Vastaajan tarjoukset kun partnerin yhden tason väriavaus (1 /1 /1 /1 ) kahdennetaan: o Yhden tason tarjous (1

Lisätiedot

Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit

Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit 1 Sangipeli Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit Jako 3, 3 NT/I Jako 1, 3NT/ J1082 8753 J93 A3 AK73 962 AK4 KQ6 Q5 KQJ10 76 J10874 964 A4 Q10852 952 elinvienti: Itä lähtee pisimmästä väristään, ruudusta,

Lisätiedot

KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA

KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA TARJOAMINEN KÄDEN ARVIOINTI KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA KÄDEN PELIVOIMA ARVIOIDAAN KUVAKORTTIEN JA LYHYITTEN MAITTEN

Lisätiedot

Todennäköisyyksiä ja päättelyä

Todennäköisyyksiä ja päättelyä Todennäköisyyksiä ja päättelyä Oddsit On olemassa oikea tapa pelata värit Riippuu aina siitä kuinka monta tikkiä tarvitsee Paras lähde: ACBL Bridge Encyclopedia (50 sivua värinkäsittelyä ja oddseja) Ei

Lisätiedot

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO NT KERTAUSTA NT 1 TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO Tarjoamisen tavoitteena on löytää paras sitoumus: oikea pelimuoto sopivalla tasolla Oikean pelimuoto: pyritään löytämään yhteinen vähintään 8 kortin

Lisätiedot

NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1

NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1 NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT 7. oppitunti 1 AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA Kun vastaaja on tarjonnut uuden värin kahden tasolla, hän on luvannut vähintään (10)11 pistettä: 2 / lupaa (10)11+

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015 Bridge Movie 2015 Kauko Koistinen Bridgelehti 2015 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

NT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti

NT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti NT AVAUS 1NT NT 8. oppitunti 1 AVAUSTARJOUS 1NT 15-17 arvopistettä Tasainen jakautuma eli neljä eri maata ovat jakautuneet 4333, 4432 tai 5332 Onko 1NT avaus? KQJ8 AQ8 AQ98 KJ76 A973 862 Q7 9 K72 KJ1073

Lisätiedot

NT ESTOTARJOUKSET NT

NT ESTOTARJOUKSET NT NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää

Lisätiedot

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitukset vastauksineen Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/170 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä

Lisätiedot

NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1

NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1 NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT 6. oppitunti 1 VASTAAJAN VÄRITARJOUS 1 TASOLLA Vastaaja tarjoaa pisintä väriään alimmalla mahdollisella tasolla Jos vastaajan oma väri on ylempi kuin avausväri, hän voi tarjota

Lisätiedot

PELINVIENTI- SUUNNITELMA

PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT 1 Pelinviejä tekee pelinvientisuunnitelman heti kun lepääjä on levittänyt pöydän näkyviin siis ennen kuin pelaa yhtään korttia! Pelinvientisuunnitelman tekeminen nopeuttaa

Lisätiedot

Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti:

Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti: 1 Bridgen ABC Avaukset 1 Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti: 1) AINA PISIN VÄRI 2) KAHDESTA TAI KOLMESTA 4 KORTIN VÄRISTÄ

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2003

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2003 Bridge Movie 2003 Kauko Koistinen Bridgelehti 2003 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2007

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2007 Bridge Movie 2007 Kauko Koistinen Bridgelehti 2007 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT

NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT AVAUSTARJOUS (kertaus) Avaustarjoukseksi eli avaukseksi sanotaan tarjoussarjan ensimmäistä tarjousta, joka ei ole pass. Jokaisessa tarjoussarjassa on siis korkeintaan yksi

Lisätiedot

BRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1

BRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1 NT BRIDGEN PERUSIDEAT NT 3. oppitunti 1 BRIDGEN PERUSIDEAT Ensin on huutokauppavaihe eli tarjoaminen, jossa molemmat parit pyrkivät tarjouksia tekemällä löytämään pelivaihtoehdon, jossa oma puoli saa mahdollisimman

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013

Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013 Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013 Jaot: Kati Sandström, laskenta: Kauko Koistinen Analyysit: Juho Granström, Kari Patana, Seppo Niemi 1. KQ7 North East South West N/- T 1 Pass 1 Pass AQJ94 2 Pass

Lisätiedot

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT Vastustajan avattua pass = ei kerrottavaa uusi väri = 5+ korttia, 10-17 ap 1NT = 15-17 ap., tasainen, hyvä pito vastustajan värissä X (ilmaisukahdennus) = 11-17 ap, väh. 3

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2010

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2010 Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

Perttulantie 6, 00210 Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten.

Perttulantie 6, 00210 Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten. . Oppitunti. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI (EW) parit. Bridgejako

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2006

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2006 Bridge Movie 2006 Kauko Koistinen Bridgelehti 2006 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat?

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat? Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004

Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004 Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia

Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2008

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2008 Bridge Movie 2008 Kauko Koistinen Bridgelehti 2008 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 1(5) Raija Tumi 2. ppitunti JAKO 1 9 tikkiä ilman valttia, pelinviejänä phjinen (3NT/N) Jak 1 762 N/- Q54 AK5 853 KQJ3 QJ1094 J982 N K3 J8 W E 10964 A1096 S 52 AK A1076

Lisätiedot

Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin

Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen 2016 Puolustuksen osuus Tarjoussarjaan

Lisätiedot

NT HÄIRITYT SARJAT NT

NT HÄIRITYT SARJAT NT NT HÄIRITYT SARJAT NT Häirityt sarjat Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat tai tarjoavat väliin. Väritarjouksen jälkeen Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2009

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2009 Bridge Movie 2009 Kauko Koistinen Bridgelehti 2009 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku... 1 1.2 Liitteet... 4

1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku... 1 1.2 Liitteet... 4 Sisältö 1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku...................... 1 1.2 Liitteet........................ 4 2 Tikkipelin perusteet: sangi 5 2.1 Tavallisimmat pelitekniikat............. 5 2.1.1 Tikkien ottaminen

Lisätiedot

Bridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016,

Bridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016, Bridgekurssi BK-Slam Lähtökortti-ideoita Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Lähtökortti ratkaisee Lähtökortti on usein pelin tärkein kortti Lähtiessä

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat?

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat? Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT

NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT 1 MITÄ MERKINANNOT OVAT Merkinannot ovat puolustuksen tapa keskustella keskenään tikkipelivaiheessa toisin pelinviejäkin kuulee keskustelun Merkinannot helpottavat puolustamista

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako menevää voit laskea?

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako menevää voit laskea? Bridge Movie 2016 Kauko Koistinen Bridgelehti 2016 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

NT ESTOTARJOUKSET NT

NT ESTOTARJOUKSET NT NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää

Lisätiedot

Standard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00

Standard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00 Standard American Kauko Koistinen BL 4-5/00 Vaikka itse olenkin sitä mieltä, että Internetissä bridgen pelaaminen menettää jotain pelin sosiaalisesta luonteesta, on tämä laji kasvattanut niin paljon suosiotaan

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2012 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen S/E-W Q94 AK764 QJ 985 AKJ1062 53 AK AKJ Länsi Pohjoinen Itä Etelä 1 2 3 Pass 4 Pass 4 Pass 6 Pass Pass Pass Pohjoisen kolme herttaa lupasi hyvän korotuksen

Lisätiedot

1 Johdanto Pelin kulku... 2

1 Johdanto Pelin kulku... 2 Sisältö 1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku...................... 2 1.2 Kirjan sisällöstä.................... 5 2 Tikkipelin perusteet: sangi 7 2.1 Tavallisimmat pelitekniikat............. 7 2.1.1 Tikkien ottaminen

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2016 Korttisi: Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen AQ1065 K62 82 AJ10. Olet etelä, itä avaa kaikki vaarassa yhdellä hertalla ja on sinun vuorosi. Tarjoat tietenkin yhden padan, länsi passaa, partnerisi

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2002

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2002 Bridge Movie 2002 Kauko Koistinen Bridgelehti 2002 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

NT JOHDANTO JA SANGI NT

NT JOHDANTO JA SANGI NT 1 NT JOHDANTO JA SANGI NT Bridgen historia 2 Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2015 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä, jakajana avaat yhdellä hertalla korteilla: 65 AKQ102 AK32 J7. Kaikki vaarattomassa länsi tarjoaa väliin yhden padan, partneri kahdentaa ja itä

Lisätiedot

Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005

Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005 Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2013 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä - AQ8753 A82 K643 Pohjoinen avaa jakajana yhdellä ristillä tarjoat yhden hertan ja partneri korottaa kahteen herttaan. Mitä seuraavaksi? Slammi

Lisätiedot

- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!).

- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!). Efossangi Lasse Bergroth Edellytykset: * 15-18 arvopistettä, jako 4-3-3-3, 4-4-3-2, 5-3-3-2, 5-4-2-2 tai 6-3-2-2. Jakautumassa 5-4-2-2 ei saa esiintyä 5-4 -ylävärejä eikä jakautumassa 6-3-2-2 6-kortin

Lisätiedot

Bridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016,

Bridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016, Bridgekurssi BK-Slam Täydennystä Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Ogust-konventio Kun partneri avaa estoluonteisen heikon kakkosen (2 / 2 / 2 ) joka lupaa

Lisätiedot

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(6)

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(6) Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 1(6) Raija Tumi 3. ppitunti JAKO 1 10 tikkiä herttavalttina, pelinviejänä phjinen Jak 1 AQ2 N/- AKQ54 Q54 K864 43 J1053 J6 N 107 10976 W E A2 QJ2 S AK1076 97 9832 KJ83

Lisätiedot

JAKO 3 73 S/E-W KQ104 J A8642 J West North East South 8765 AJ K95 pass 1NT pass 2 AK Q10874 pass 2 pass pass 3 AQ3 J953

JAKO 3 73 S/E-W KQ104 J A8642 J West North East South 8765 AJ K95 pass 1NT pass 2 AK Q10874 pass 2 pass pass 3 AQ3 J953 JAKO 1 Q10876 N/- A7 J984 64 J3 A54 West North East South 96543 QJ108 pass 1 pass 1062 K5 pass 1 2 Q75 AKJ9 DBL pass 3 pass K92 pass pass K2 AQ73 10832 Etelällä on avauskäden voima, mutta ei sopivaa jakautumaa

Lisätiedot

LÄHTÖKORTTI -MILLÄ VÄRILLÄ -MILLÄ KORTILLA

LÄHTÖKORTTI -MILLÄ VÄRILLÄ -MILLÄ KORTILLA LÄHTÖKORTTI -MILLÄ VÄRILLÄ -MILLÄ KORTILLA AGIPLIÄ VATAA -PARTRI VÄRITÄ -PIIMMÄTÄ VÄRITÄ TARKOITUKA KAVATTAA OMA PUOL PITKÄ VÄRI PIIÄ KORTTJA VAHVOIKI (-TOP OF OTHIG) PARTRI VÄRITÄ LÄHDTTÄÄ LÄHD KAHDTA

Lisätiedot

BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA

BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA Raimo Iltanen 1 BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA Suomen Bridgeliitto, 1984 ESIPUHE Bridgeä oppii pelaamalla ja taas pelaamalla mutta teoreettinen tietämys on aivan välttämätöntä, jos aikoo todella menestyä. Tämä

Lisätiedot

JAKO 1 94 N/- A10874 A Q763 AJ10 KJ Q6 J7 AKQ652 K852 Q653 KJ4 43

JAKO 1 94 N/- A10874 A Q763 AJ10 KJ Q6 J7 AKQ652 K852 Q653 KJ4 43 JAKO 1 94 N/- A10874 A93 1098 Q763 AJ10 KJ 92 108752 Q6 J7 AKQ652 K852 Q653 KJ4 43 1 1 3 3NT Jos itä päättää avata yhdellä sangilla, jää hän myös pelaamaan tätä sitoumusta. Patalähdön jälkeen pelinviejällä

Lisätiedot

Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011

Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011 LIITE 2 Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011 Bridgelaki 40 : Pelaajien väliset sopimukset Pelaaja ei saa tarjota tai pelata tavalla, joka perustuu partnerien keskeiseen erityissopimukseen ellei vastustajaparin

Lisätiedot

JOHDANTO JA SANGI. p. 1/145

JOHDANTO JA SANGI. p. 1/145 JOHDANTO JA SANGI p. 1/145 Bridgen perusideat Parit pelaavat toisiaan vastaan. Pelaajat on nimetty ilmansuuntien mukaan. Pohjoinen-etelä vs. itä-länsi (P-E vs. I-L) Parin tavoitteena on saada jaosta mahdollisimman

Lisätiedot