Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat?"

Transkriptio

1 Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt oikean vastauksen kuhunkin kysymykseen. BL 1/2011 Bridge Movie 2011 Kauko Koistinen Bridgelehti 2011 Korttisi: AKJ1062 Olet etelä, jakajana avausvuorolla, kaikki 53 vaarattomassa. AK AKJ Mitä tarjoat?. Kaksi ristiä. Kerrot vahvan käden ja minkä tahansa jakautuman. Kahden ristin avaus on täyspelivaatimus, kumpikaan parin pelaajista ei saa passata alle täyspelitason sitoumukseen. Tähän sääntöön löytyy kuitenkin yksi poikkeus. Jos avaaja tarjoaa toisella vuorollaan kaksi sangia kertoen arvopisteen tasaisen käden, vastaaja voi passata, jos hänellä on korkeintaan yksi arvopiste. Nyt partnerisi tarjoaa kaksi herttaa. Mitä hän lupaa tarjouksellaan? Vähintään viisi korttia herttaa ja vähintään kuusi pistettä. Mitä tarjoat seuraavaksi? Kaksi pataa. Kerrot vähintään viiden kortin patavärin. Voimasi, vähintään 22 pistettä, kerroit jo avaustarjouksellasi. Monet kokemattomat pelaajat kiirehtivät liikaa kahden ristin avauksen jälkeen. Muista kuitenkin, että kahden ristin avaus on täyspelivaatimus eikä mitään kiirettä siis ole. Kaikki tarjoustila kannattaa käyttää parhaan sitoumuksen löytämiseen. Partnerisi korottaa kolmeen pataan. Mitä nyt tarjoat? Neljä ristiä. Kontrollitarjous. Kun pari on matkalla slammiin, niin kolme asiaa pitää olla kunnossa. Pikkuslammissa yhteistä voimaa on syytä olla vähintään 33 pistettä ja isoslammissa vähintään 37. Toinen asia on ässien riittävyys. Kuuden tason sitoumuksessa saa puuttua yksi ässä, kun taas seiskassa parilla on oltava kaikki ässät. Ja ässien riittävyys tarkistetaan Blackwoodin ässäkyselyn avulla. Kolmas asia on kontrollit. Jos pari aikoo tarjota slammin, ei mistään väristä saa mennä kahta tikkiä "kannelta". Joka väristä pitää siis löytyä joko ässä, kuningas, singelton tai renonssi. Tämä asia tarkistetaan kontrollitarjousten avulla. Kun pari on löytänyt yhteisen valtin, kuten tässä tilanteessa, ei uusi väri hae enää uutta valttia, vaan on kontrollitarjous matkalla kohti slammia. Neljä ristiä kertoo, että ristivärissä on kontrolli eikä vastustaja saa siis tästä väristä kahta suoraa tikkiä. Partnerisi tarjoaa neljä herttaa. Mitä hän tällä kertoo? Herttaässän tai kuninkaan. Siis "aidon kontrollin". "Lyhyyskontrollia", singeltonia tai renonssia, hänellä ei tietenkään voi olla, koska hän ensimmäisellä tarjouksellaan lupasi viisi korttia herttaa. Neljällä hertalla pohjoinen myös kieltää ruutukontrollin. Jos pelaaja ohittaa kontrollitarjoussarjassa jonkin värin, kieltää hän kontrollin tässä värissä. Mitä tarjoat seuraavaksi? Neljä sangia. Neljän hertan jälkeen tiedät, että jokaisessa värissä on kontrolli. Nyt pikkuslammin pitäisi olla melko varmasti kotona. Seiskakin on mahdollinen, jos partnerilla on herttaässä ja -kuningas. Neljään sangiin partneri tarjoaa viisi ruutua. Taas on sinun vuoroni? Viisi sangia. Viidellä ruudulla partneri lupasi yhden ässän. Viiteen sangiin hän tarjoaa kuusi ruutua. Mitä seuraavaksi? Seitsemän pataa. Nyt tiedät, että partnerilla on sekä herttaässä että -kuningas. Et voi aivan varmasti "nähdä"

2 kolmeatoista tikkiä, mutta seiskassa pitäisi ainakin olla hyvät kotipelimahdollisuudet. Länsi aloittaa ruutukympillä. Q94 AK764 QJ 985 AKJ AK AKJ Esimerkkisarja oletti, että pelaatte tavallista Blackwoodin ässäkyselyä. Jos käytössä olisi Roman Keycard Blackwood, olisi sarja toisenlainen. Mitä tarjoaisit viiden ruudun jälkeen? Viisi herttaa. Tämä tarjous kysyisi valttirouvaa. Mikä olisi pohjoisen vastaus? Kuusi herttaa. Näin hän lupaisi valttirouvan ja herttakuninkaan. Ässäkyselyn vastauksen jälkeen ensimmäinen "vapaa" väri kysyy valttirouvaa. Tähän kieltävä vastaus on valttiväri alimmalla tasolla Kaikki muut tarjoukset lupaavat valtti rouvan sekä kertovat sivukuninkaita. Jos pohjoisella olisi ollut patarouva, mutta ei yhtään kuningasta, olisi hän hypännyt suoraan kuuteen pataan. Nyt pelaat siis isoslammia pata valttina. Montako menevää voit laskea itselläni olevan? Yksi. Ristissä olet vaarassa menettää yhden tikin. On kolme pääasiallista tapaa päästä eroon menevistä; maskaamalla, varastamalla pöydän lyhyeen valttiin tai sakaamalla pöydän vahvoille korteille. Tässä tilanteessa voisit päästä ristimenevästä eroon maskaamalla. Jotta ristimaski onnistuisi, pitää ristirouvan olla idällä. Jos pöydässä olisi hieman toisenlaiset kortit Q94 AK7654 QJ 98, voisit varastaa kätesi ristimenevän pöydän lyhyeen valttiin. Jos taas partnerisi käsi olisi Q94 AK76 QJ4 985, voisit sakata ristisotamiehen pöydän vahvalle ruudulle (ablokeerattuasi ensin kätesi ruutuässän ja -kuninkaan. Onko aktuellissa tilanteessa ristimaski ainoa tapa päästä tästä menevästä eroon?) Ei. Voit kasvattaa pöydän herttavärin vahvaksi varastamalla ja sakata tämän jälkeen ristisotamiehen pöydän vahvalle hertalle. Kumman mahdollisuuden valitset? Hertan. Ristimaskilla saat 50% onnistumismahdollisuuden. Pöydän viides hertta taas kasvaa vahvaksi, jos puolustuksen herttaväri on jakautunut 3-3 tai 4-2, selvästi yli 80% mahdollisuus. Voitat ensimmäisen tikin käteesi. Poistatko ensin puolustuksen valttikortit?? Et. Tarvitset pöydän valttikortteja yhteyskorteiksi herttavärin kasvatusta varten. Voit ottaa vain yhden valttikierroksen käden ässällä. Sitten otat pöydän herttaässän ja -kuninkaan sekä varastat hertan käteen korkealla valtilla. Länsi ei tunnusta tähän tikkiin, mutta isoslammi on jo kotona. Menet pöytään kiinni valttiyhdeksiköllä (itä sakaa ruutua) ja varastat vielä yhden hertan korkealla käteen. Nyt kun menet valttirouvalla pöytään, poistuu samalla puolustuksen viimeinen valtti ja voit sakata ristisotamiehen kasvaneelle pöydän viidennelle hertalle.

3 Q94 AK764 QJ J9 A Q AKJ AK AKJ Koko Jako: Jos ristirouva olisi idän kädessä ja toisella puolustajista olisi herttasingelton, johtaisi yllä mainittu pelitapa yhteen pietiin kun yksinkertaisella ristimaskilla peli olisi kotona. Tällöin voisit todeta, että bridge on joskus hyvin, hyvin epäoikeudenmukainen peli! Siirry seuraavaksi idän kortteihin: Tarjoussarja: Partneri aloittaa herttaässällä. Länsi Pohjoinen Itä Etelä pass pass 4 pass pass pass AQJ Pöydästä kuutonen, sinulta kolmonen ja pelinviejältä seiska. Toiseen tikkiin partneri jatkaa herttakuninkaalla, pöydästä kahdeksikko. Minkä kortin pelaat toiseen tikkiin? Patakakkosen. Kyllä, varastat partnerisi vahvan kortin! Näet kaksi varmaa puolustustikkiä, kaksi korkeaa herttaa. Tarvitsette siis vielä kaksi tikkiä lisää saadaksenne peliin pietin. Mistä väreistä puolustus voi saada nämä kaksi tikkiä? Padasta ja rististä. Jos puolustus jatkaa herttaa, varastaa pelinviejä korkealla pöytään. Myöskään ruutuvärissä puolustuksella ei ole tulevaisuutta. Jos partnerilla on ruutukuningas, pelinviejällä on helppo työ ottaa maski värissä. Puuttuvat kaksi tikkiä pitää siis saada mustista väreistä. Jos partnerilla on valttitikki, ei tämän ottamisella ole kiire, koska tämän tikin saa aina. Mutta jos partnerilla on ristitikki tai kaksi, pitää nämä tikit ottaa ennen kuin pelinviejä sakaa ristimenevänsä pöydän ruuduille. Minkä kortin käännät kolmanteen tikkiin?

4 Ristikympin. Tällä kertaa tosin mikä tahansa risti kelpaa kun koko jako on: AQJ AKQ AQ AKQJ83 J1097 K KJ Jos annat partnerin voittaa toisen tikin herttakuninkaalla, ei sitoumus ole enää kaadettavissa. Itse asiassa partnerisi on tällöin syytä ottaa tikki ristiässällä, koska muuten pelinviejä saa jopa ylitikin. Toisen tikin varastaminen ja ristikääntö on pietiin johtava linja myös silloin, jos partnerilla on Ax AKQxxx xx KJx. Jako on opettavainen esimerkki siitä, että bridgessä ei ole merkitystä sillä, onko sinulla hyvät vai huonot kortit. Tärkeintä on olla keskittynyt peliin myös silloin, kun sinulla on aivan nollakäsi. Jos yllä olevassa jaossa murehdit sitä, miksi sinulle jaetaan aina kaikkein huonoimmat kortit ja toisessa tikissä sakaat sitä alaväriä, mikä on lähempänä peukaloasi, olet puolustanut juuri pelin kotiin. Jos taas varastat partnerin vahvan kortin ja palautat ristiä, saat kiitokset partneriltasi ja onnittelut vastustajiltasi.

5 BL 2/2011 Korttisi: 864 Olet etelä, jakajana avausvuorolla, kaikki AQ vaarattomassa. K109 AQJ86 Mitä tarjoat avausvuorollasi? Yksi sangi. Lupaat näin arvopistettä j a tasaisen jakautuman. On kolme eri jakautumatyyppiä, mitä pidetään tasaisena: , tai Jakautumat ja ovat puolitasaisia (semibalansoituja). Kaikkia muita mahdollisia jakautumia kutsutaan epätasaisiksi. Partnerisi tarjoaa kaksi ristiä ja molemmat vastustajat passaavat. Mitä tarjoat toisella vuorollasi? Kaksi ruutua. Partnerisi kaksi ristiä oli ylävärikysely, Stayman. Kahdella ruudulla kerrot, ettei sinulla ole kummassakaan ylävärissä neljää korttia. Partnerisi tarjoaa kahteen ruutuun kolme sangia, johon kaikki passaavat. Länsi aloittaa herttakympillä. AQ75 KJ 763 K AQ K109 AQ86 Montako varmaa pikatikkiä voit laskea? Kahdeksan. Yhteistä arvopistevoimaa löytyy kaikkiaan 29, mutta sitoumus on silti vaarassa kaatua. Herttavärissä sinulla on harmittavasti vain kaksi tikkiä, vaikka sinulla on kaikki värin kuvakortit. Ristissä ja hertassa sinulla on seitsemän suoraa tikkiä ja pataässä on kahdeksas tikkisi. Mistä voit saada kotipelistä puuttuvan yhdeksännen tikin? Padasta tai ruudusta. Oletetaan, että länsi olisi jostain syystä lähtenyt ristiä eikä herttaa. Mikä olisi tuolloin paras tapa käsitellä ruutuväri? Kaksi kertaa pieni pöydästä, kädestä kymppi ja yhdeksikkö. Saat yhden ruututikin, jos idällä on joko sotamies, rouva, tai molemmat kuvat, 75% mahdollisuus. Pöydästä pieni kuninkaalle on oikein vain silloin, kun idällä on ässä, 50% mahdollisuus. Lännen lähtökortti oli kuitenkin valitettavasti hertta. Jos yrität ruudusta yhdeksättä tikkiä, millä tavoin käsittelet ruutuvärin? Pöydästä pieni kuninkaalle. Herttalähdön jälkeen sinulla ei ole aikaa periaatteessa parempaan värinkäsittelyyn. Jos pelaat ruutua ensin kympille ja länsi voittaa ensimmäisen ruutukierroksen sotamiehellä tai rouvalla, palauttaa hän herttaa, etkä ehdi kasvattaa ruututikkiä vaan puolustus ottaa sitä ennen pietin herttatikeillään. Jos siis haluat saada yhdeksännen tikin ruutuväristä, pitää sinun pelata pieni pöydästä ja yrittää tikkiä kuninkaalla. Myös pataväri tarjoaa mahdollisuuden yhdeksännen tikin kasvattamiseen. Miten käsittelet patavärin? Kädestä pieni pöydän rouvalle. Maskaat ja toivot patakuninkaan olevan lännen kädessä, 50% mahdollisuudet kotipeliin. Kummasta väristä yrität ensin saada yhdeksättä tikkiäsi, padasta vai ruudusta? Ruudusta. Luulen, että tässä kohtaa useimmat pelaajat valitsevat väärän värin. Tuntuu ehkä luontevammalta pelata pataa ensin, sillä jos maski epäonnistuu, ei pataväri ole vielä kuitenkaan auki. Jos taas pelaat ruutua kuninkaalle ja länsi voittaa ässällä tikin, on puolustukselle kasvanut suuri määrä ruututikkejä. Ruutua ensin kuninkaalle on silti oikein. Jos sinulla pelinviejänä on kaksi mahdollisuutta kotipeliin, käytä ensin se, joka

6 epäonnistuessaankin jättää oven auki toiseen mahdollisuuteen. Jos maskaat ensin pataa ja itä voittaa tikin kuninkaalla, et saa enää toista tilaisuutta. Puolustus avaa herttavärin ja sitoumus menee pietiin, vaikka ruutuässä olisi idän kädessä. Mutta jos pelaat ensin ruutua kuninkaalle ja huonoksi onneksi länsi voittaa tikin ässällä, niin sinulla on vielä toinen mahdollisuus jäljellä patamaskin avulla. Ensin ruutua kuninkaalle on väärin vain silloin, kun lännellä on AQJxx muina ja patakuningas. Mutta tällöin hän olisi luultavasti aloittanut ruudulla. Vielä yksi kysymys. Otatko ensin viisi ristitikkiäsi ennen kuin pelaat ruutua kuninkaalle? Et. Jos otat ensin ristitikkisi, olet tämän jälkeen väärässä kädessä kiinni. Voit ottaa kolme kierrosta ristiä, mutta tämän jälkeen pelaa ruutua kohti kuningasta. Koko jako: AQ75 KJ 763 K KJ Q52 AJ AQ K109 AQJ86 Kuulenko vielä jonkun protestiäänen? Ruutua kuninkaalle on väärin myös silloin, kun lännellä on ässä toisena ruutua ja patakuningas. Hän jatkaa ruutua ja puolustus ottaa viisi ruututikkiä vaikka patamaskilla pelinviejällä oli koko ajan otettavissa yhdeksän tikkiä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa Jos lännellä on ässä toisena ruutua ja hän voittaa toisen tikin ässällä, jalkaa hän 100% varmasti lähtöväriä herttaa ja pelinviejä saa toisen mahdollisuutensa Seuraavaan tehtävään. Pysyt edelleen etelän tuolissa ja korttisi ovat: 2 AK AQ2. Kaikki vaarattomassa, länsi avaa jakajana yhdellä padalla, partnerisi passaa ja itä tarjoaa kaksi ristiä. Mitä tarjoat? Kaksi herttaa. Välitarjous kahden tasolla lupaa n p ja vähintään viiden kortin hyvän värin. Kun itä teki 2-yli-1 vastauksen luvaten vähintään 10 pisteen käden, tiedät partnerisi käden olevan melko tyhjän, Jako siis "kuuluu" vastustajille, mutta teet silti välitarjouksen kahdesta eri syystä. Ensiksi, haluat ehdottomasti herttalähdön, jos partnerisi on lähtövuorossa. Toiseksi, voitte joskus löytää hyvän uhraustarjouksen vastustajien patatäyspelin päälle. Länsi tarjoaa kaksi pataa ja itä korottaa neljään pataan, joka jää myös loppusitoumukseksi. Partneri aloittaa herttasotamiehellä. J 2 AK AQ2 A8 953 KQJ6 KJ105 Montako arvopistettä näet yhteensä pöydässä ja kädessäsi?

7 27. Joten pohjoisella ja lännellä on yhteensä 13 ap:tä. Kun länsi avasi tarjoussarjan, on melko varmaa, että herttasotamies on pohjoisen ainoa kuvakortti. Montako korttia pataa pelinviejällä on? Vähintään kuusi. Jos avaaja tai vastaa ja tarjoaa värinsä kaksi kertaa, lupaa hiin värissään pääsääntöisesti kuusi korttia. Joskus viidelläkin kortilla voi joutua tarjoamaan värin uudelleen, jos esimerkiksi käsi ei ole riittävän vahva reversointiin tai uuden värin tarjoamiseen kolmen tasolla. Tässä tapauksessa länsi voisi kuitenkin rauhassa passata, jos hänellä olisi vain viisi korttia pataa eikä muuta sopivaa tarjousta. Minkä kortin pelaat ensimmäiseen tikkiin? Herttakuninkaan. Jos lähtijällä on sarja, lähtee hän aina sarjan korkeimmalla kortilla. Jos taas lähtijän partnerilla on sarja, pelaa hän ensimmäiseen tikkiin sarjan alimman kortin. Pelinviejä tunnustaa ensimmäiseen tikkiin rouvalla. Montako herttakorttia partnerillasi oli alunperin? Yksi tai kaksi. Näet kädessäsi herttakympin, minkä vuoksi partneri ei ole lähtenyt sarjasta. Kun hän lähtee korkeimmalla kortillaan, on tämä lähtö joko kahdesta kortista tai singeltonista. Jos pohjoisella olisi ollut sotamies kolmantena, olisi hän aloittanut pienimmällä hertallaan. Pelinviejä yrittää siis huijata sinua sakaamalla rouvan. Jatkat toiseen tikkiin herttaässällä, johon sekä länsi että pohjoinen tunnustavat pienellä kortilla. Mitä jatkat kolmanteen tikkiin? Ristiässän. Mitä, eikö ässän "tehtävä" ollutkaan tappaa kuninkaita ja rouvia, eikä kakkosia ja kolmosia? Kyllä, pääsääntöisesti näin, mutta sääntöihin on poikkeuksia. Vaikuttaa siltä, että pelinviejällä on helpot kymmenen tikkiä otettavissa, kuusi valttia ja neljä ruutua. Jos pohjoisella on aito valttitikki (esim. J10xx), päätyy sitoumus pietiin. Puolustus saa yhden padan, kaksi herttaa ja ristiässän. Mutta jos parterisi valttikombinaatio on heikompi, esim. 109xx, pitää valtista luoda tikki ylikupin uhan avulla. Jos jatkat kolmanteen tikkiin herttaa, länsi joutuu varastamaan tämän tikin korkealla valtilla, ettei pohjoinen vain saisi halpaa varkautta pienellä valtilla. Ja kun länsi kerran varastaa korkealla valtilla, sakaa pohjoinen alaväriä tähän tikkiin ja hänen 109xx valttikombinaationsa nousee tikin arvoiseksi. Koko jako: J KQJ765 A8 Q2 953 A1092 KQJ6 3 KJ105 2 AK AQ2 Valiettevasti länsi ei varastakaan kolmatta herttakierrosta korkealla valtilla. Eikä myöskään pienellä valtilla. Bridgessä ei ole valttipakkoa ja pelinviejä varmistaa kotipelin sakaamalla ristisingeltoninsa kolmanteen herttakierrokseen. Jos jatkat tämän jälkeen vielä herttaa, pohjoisen valttikombinaatio ei muodostu tikin arvoiseksi, kun pöytä pystyy varastamaan pohjoisen yli. Tällaisissa tilanteissa, missä puolustus uhkaa nostaa itselleen tikkua "valttipromootion" avulla, on kaksi hyvää pääsääntöä. Ensiksi pelinviejä, varastamisen sijasta menevien tikkien sakaaminen on parempaa taktiikkaa, jos tämä vain on mahdollista. Toiseksi puolustajat, ennen valttipromootiota pitää ottaa kaikki saatavissa olevat sivutikit pois, ettei pelinviejä vain pääse sakaamaan meneviä pois, kun puolustus yrittää kasvattaa itselleen valttitikkiä.

8 BL 3/201 Korttisi: AK Q102 Q532 Q852 Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mitä tarjoat? Yksi risti. Lupaat avauskäden voiman ja vähintään neljä korttia ristiä. Kun avaat yksi väriä, avaat aina pisimmällä värilläsi, värien laadusta riippumatta. Jos sinulla on kaksi viiden kortin väriä, tarjoat näistä aina ensin ylempää väriä. Jos taas sinulla on kaksi neljän kortin väriä, avataan näistä aina alemmalla värillä. Partnerisi tarjoaa yksi ruutu ja molemmat vastustajat passaavat. Mitä tarjoat toisella vuorollasi? Yksi sangi. Kaksi ruutua ei olisi virhe, mutta sangitarjous kuvaa kättäsi paremmin. Ruututuen laatu ei ole kehuttava ja pääosa arvopistevoimastasi on sijoittunut lyhyisiin väreihisi. Vaikka kätesi on pistevoimaltaan vain juuri avaustarjoukseen riittävä, niin et saa missään tapauksessa passata partnerin vastaustarjoukseen. Kun vastaaja tarjoaa omaa väriä ensimmäisellä vuorollaan, on tämä ehdoton kierrosvaatimus. Partnerisi korottaa kolmeen sangiin, johon kaikki passaavat. Länsi aloittaa patasotamiehellä. 864 J86 AKJ4 KJ7 AK Q102 Q532 Q852 Montako varmaa pikatikkiä voit laskea? Kuusi. Kaksi pataa ja neljä ruutua. Mistä voit kasvattaa lisätikkejä? Hertasta ja rististä. Hertasta voit kasvattaa yhden tikin, kun annat ensin tikit vastustajien ässälle ja kuninkaalle. Rististä voit kasvattaa kaksi tikkiä. Kun yhdellä kuvakortilla ajat ristiässän alas, niin kaksi muuta ristikuvaa ovat kasvaneet vahvaksi. Kuusi varmaa pikatikkiä ja kolme kasvatettavaa tikkiä merkitsee yhdeksää ja siis kotipeliä. Sangipelissä kannattaa usein laskea myös montako tikkiä olet vaarassa menettää. Jos kasvatat sekä hertta- että ristivärin, montako tikkiä puolustukselle kuuluu? Viisi. Tai jopa enemmän, jos puolustuksen pataväri on vinossa. He saavat vähintään kaksi patatikkiä, herttaässän, -kuninkaan sekä ristiässän. Sinulla ei ole siis aikaa kasvattaa kahta väriä, vaan sinun pitäisi kasvattaa kotipelistä puuttuvat kolme tikkiä ristiväristä. Jos puolustuksen ristiväri on jakautunut 3-3, ei pelinviennissä ole ongelmia. Yhdellä ristikuvalla ajat ässän alas ja kahden seuraavan ristikierroksen jälkeen kätesi ristihakku on kasvanut vahvaksi. Jakautuma 4-2 on valitettavasti todennäköisempi kuin tasajakautuma 3-3. Jos puolustuksen ristiväri on 4-2, niin silloin kolmen tikin kasvattaminen väristä ei olekaan niin helppo tehtävä. Miten aiot käsitellä ristivärin? Pelaa kaksi kertaa pieni kohti pöydän kuvakortteja. Jos väri on 3-3, ei ongelmaa. Jos taas puolustuksen risti on 4-2, saat kolme tikkiä vain jos puolustaja käyttää ässän tikkiin, johon et itse käytä kuvakorttia. Tämä tapahtuu vain jos lännellä on ässä toisena ja pelaat kaksi kertaa kohti pöydän ristikuvia. Siis ensimmäinen tikki pataässällä ja toiseen tikki pieni risti pöydän kuninkaalle, joka voittaa tikin. Mitä pelaat seuraavaksi? Ruutuässän ja -kuninkaan. Sinun pitäisi palata takaisin käteen pelataksesi ristiä kohti pöydän sotamiestä. Mutta ethän vain palannut käteen patakuninkaalla? Tällöin pataväri on täysin auki ja puolustukselle on kasvanut riittävästi tikkejä pietin ottamista varten. Parempi ajatus on tulla käeen ruuturouvalla kolmannessa tikissä. Ei kuitenkaan riittävän hyvä. Jos jatkat ristiä seuraavaan tikkiin, länsi voittaa tikin ristiässällä ja jatkaa pataa kätesi kuninkaalle. Voit ottaa seuraavaksi pöydän vahvan ristisotamiehen, mutta sinulla ei enää ole yhteyskorttia

9 käteesi ottamaan vahvaa ristirouvaa. Sinun pitääkin luoda yksi ylimääräinen yhteyskortti käteesi ruutuväristä. Ensimmäinen tikki siis käteen pataässällä ja toinen tikki pöytään ristikuninkaalla. Seuraavaksi otat pöydästä ruutuässän ja -kuninkaan. Jos kumpikin puolustaja tunnustaa väriä, voit jatkaa pöydästä ruutusotamiehellä, jonka otat yli käden rouvalla. Seuraavaksi pelaat ristiä kohti pöytää, länsi ottaa ässällä tikin ja jatkaa pataa kätesi kuninkaalle. Nyt voit ottaa pöydän ristisotamiehen, palata käteesi ruutuviitosella ja ottaa yhdeksännen tikin ristirouvalla. Koko jako 864 J86 AKJ4 KJ7 J1097 Q532 K973 A A AK Q102 Q532 Q852 Jos puolustuksenruutuväri olisi ollut vinossa 4-1, olisi sinulla vain yksi ruutuyhteys käteesi ja joutuisit toivomaan 3-3 jakautumaa ristissä. Huomaa myös, ettet koskaan saa kolmea ristitikkiä, jos toisella puolustajista olisi ässä neljäntenä ristiä. Siirry seuraavaksi lännen tuoliin ja kortteihin: K95 2 QJ10742 J103. Kaikki vaarattomassa, partnerisi avaa idän korteilla kaksi herttaa ja etelä kahdentaa. Mitä tarjoat? Pass. Partnerisi lupaa kuuden kortin hyvän värin ja alle avauskäden voiman. Jos estoavaajan partnerilla on heikko käsi ilman tukea partnerin avausviiriin, hänen tulee passata. Hän ei saa lähteä hakemaan uuttaa parempaa valttiväriä, koska tämä johtaa useimmiten vain ojasta allikkoon. Pohjoinen tarjoaa kolme ristiä, itä passaa ja etelä tarjoaa kolme pataa. Mitä etelä lupaa tässä tarjoussarjassa. Vähintään viisi korttia pataa ja 17 pistettä. Jos etelällä olisi ollut vähemmän voimaa, olisi hän tehnyt välitarjouksen kaksi pataa kahteen herttaan. Passaat tietenkin uudelleen ja pohjoinen tarjoaa neljä pataa, joka jää myös loppusitoumukseksi. Mikä on aloituskorttisi? Herttakakkonen. Sinulla on hyvä kuvasarja ruudussa, mutta ruuturouva ei ole paras valinta lähtökortiksi. Vaikka saisitkin ruutusotamiehen tai -kympin kasvamaan vahvaksi, tällä ei kuitenkaan luultavasti saisi tikkiä, kun pelinviejältä loppuu ruutuväri joko kädestä tai pöydästä. K95 2 QJ10742 J J AK62 Partneri voittaa ensimmäisen tikin herttakuninkaalla pelinviejän tunnustaessa kahdeksikolla. Kenellä on herttaässä? Entä herttarouva?

10 Herttaässä on partnerilla ja rouva pelinviejällä. Jos ässä olisi ollut etelällä, olisi hän ottanut tällä ensimmäisen tikin. Jos taas rouva olisi idällä, olisi hän pelannut tämän kortin kuninkaan sijasta. Toiseen tikkiin itä jatkaa herttaässällä, pelinviejä tunnustaa rouvalla ja sakaat ruutua. Kolmanteen tikkiin itä jatkaa herttakympillä, jonka etelä varastaa rouvalla. Minkä kortin pelaat tähän tikkiin? Jonkin alavärikortin. Älä vain erehdy varastamaan yli kuninkaalle! Paras pietitoive on, että partnerilla on patakymppi, joko dubbelton tai singelton. Koko jako: 864 J AK62 K QJ J AQJ732 Q8 AK Q95 AK10964 Jos teit virheen ja varastit yli kuninkaalla, oli tämä puolustuksen viimeinen tikki. Pelinviejä voittaa minkä tahansa jatkon, poistaa valtit ja levittää kymmenen tikkiä. Jos taas sakaat kolmanteen tikkiin alaväriä, pelinviejä ei voi estää kahden valttitikin menetystä ja sitoumus päätyy yhteen pietiin.

11 BL 4/2011 Korttisi: Q84 Olet etelä, partnerisi pohjoinen jakajana, kaikki 863 AQ vaarattomassa. Pohjoinen avaa yhdellä hertalla ja itä tarjoaa väliin yhden padan. Mitä tarjoat ensimmäisellä vuorollasi? Yksi sangi. Lupaat 6-9 pistettä, patapidon ja tasaisehkon käden. Ilman yhden padan välitarjousta vastaajan yksi sangi lupaisi 6-9 pistettä, mutta kieltäisi neljä korttia partnerin avausvärissä, hertassa, ja tätä korkeammassa väristä, padassa. Kaksi ristiä olisi tällä kädellä huono tarjous, lupaisit näin vähintään 10 pisteen käden. Kolmen kortin tuella korotus herttaan ei ole mahdoton ratkaisu, mutta huonohkosta patapidosta huolimatta sangitarjous kuvaa käden luonnetta paremmin. Kaikki passaavat yhteen sangiin ja länsi aloittaa patanelosella. 75 AK752 KJ2 QJ2 Q AQ Olette partnerinne kanssa tiukanneet yhteisen kahdeksan kortin herttavaltin. Tätä on kuitenkin nyt turha katua. Montako pikatikkiä voit laskea sitoumuksessasi? Viisi. Kaksi herttaa ja kolme ruutua. Pelaat lähtöön pöydästä viitosen ja itä tunnustaa kympillä. Entä sinä? Ota tikki rouvalla. Jos sinulla olisi lähtövärissä ässä kolmantena, olisi normaalirutiinia laistaa kaksi ensimmäistä kierrosta yrittäen näin katkaista vastapuolen yhteydet lähtövärissä. Nyt tikki on syytä ottaa kuitenkin heti, koska muuten et saa koskaan tikkiä rouvallasi. Kun sait yhden patatikin, voit laskea jo kuusi varmaa pikatikkiä. Mistä väreistä voit kasvattaa lisätikkejä? Hertasta ja rististä. Vastapuolella on yhteensä viisi herttakorttia ja todennäköisyyksien mukaan ne ovat jakautuneet 3-2. Montako lisätikkiä voit tällöin kasvattaa hertasta? Kaksi. Ja nämähän riittäisivät jopa ylitikkiin. Jos aiot kasvattaa rististä lisätikkejä, millä tavoin käsittelet tämän värin? Pelaa kaksi kertaa kädestä kohtii päydän kuvia. Saat yhden rikin väristä, jos lännellä on edes toinen korkea ristikuva. Ja jos vastapuolen ristivari on jakautunut tämän lisiiksi tasan 3-3 saat kasvatettua rististä kaksi lisätikkiä. Kummasta väristä aiot kasvattaa lisätikkejä, hertastavai rististä? Rististä. Sangisitoumuksessa pelinviejä pääsääntöisesti laskee varmoja pikatikkejään ja miten niitä voitaisiin kasvattaa lisää, mutta joskus hänen pitää myös miettiä, montako tikkiä vastustajilla on mahdollisuus ottaa. Idän välitarjoksen perusteella hänellä on viisi korttia pataa. Hän antoi ensimmäisen tikin patarouvallesi, mutta nyt hänellä on otettavissa neljä patatikkiä. Tämän lisäksi puolustukselle kuuluu kaksi ristitikkiä. Jos kasvatat herttavärin ja annat yhden tikin tästä väristä puolustukselle, menetät seitsemän tikkiä ennen kuin voit ottaa itsellesi kuuluvia herttatikkejä. Oikein onkin siis kasvattaa kotipelitikki ristiväristä ja pelaa toiseen tikkiin ristiä kohti pöytää. Olisiko oikein ottaa ensin kolme ruututikkiä ennen ristin peluuta? Ei. Tämä olisi virhe kahdestakin eri syystä. Kasvattaisit tällä tavoin puolustukselle ainakin yhden ruututikin. Ja tarvitset käden ruutukortteja myöhemmin yhteyskorteiksi ristin pelaamista varten.

12 Koko jako: 75 AK752 KJ2 QJ2 964 AKJ103 Q104 J K105 Q AQ A97 Siirry seuraavaksi idän tuoliin ja kortteihin K1043 A65 A Kaikki vaarattomassa, etelä avaa yhdellä sangilla, länsi passaa ja pohjoinen tarjoaa kaksi ristiä. Mitä tarjoat? Pass. Etelän sangiavaus ja pohjoisen ylävärikysely kertovat, että jako "kuuluu" heille. Välitarjous kaksi ruutua olisi aivan liian vaarallista leikkiä. Kun kumpikin vastustaja kertoo voimaa, niin voit olla varma, ettei partnerilla ole montakaan kuvakorttia. Etelä tarjoaa kaksi herttaa ja pohjoinen korottaa neljään herttaan. Länsi aloittaa ruutukolmosella. QJ QJ7 K865 A97 K1043 A65 3 A Pöytään ilmestyy melko vahva käsi. Montako arvopistettä partnerilla on? Korkeintaan yksi. Pöydässä ja kädessäsi näet yhteensä 24 ap:tä, pelinviejällä on 15-17, joten partnerin käteen mahtuu korkeintaan yksi sotamies. Montako ruutukorttia partnerilla on? Yksi. Sangiavauksellaan pelinviejä lupasi tasaisen jakautuman, joten hänellä on vähintään kaksi ruutua. Jos hänellä on vain kaksi, niin lännellä on myöskin kaksi ruutukorttia. Mutta jos lännellä olisi vain kaksi ruutua, lähtisi hän dubbeltonista korkeammalla kortilla. Näin ollen partnerin ruutukolmonen on singelton ja pelinviejällä on värinsä QJ4. Montako puolustustikkiä voit laskea? Kolme. Punaiset ässät ja yksi varkaustikki partnerin käteen. Pelinviejä määrää lähtöön pöydästä viitosen. Minkä kortin pelaat ensimmäiseen tikkiin? Ässän. Kolmas käsi pelaa pääsääntöisesti korkean kortin. Jos kuitenkin pöydässä on korkea kortti, lähtijän partneri yleensä "vartioi" tätä korkeaa korttia korkeammalla kortilla, jos mahdollista. Tämän kaltaisessa tilanteessa idän useimmiten kannattaa tunnustaa ensimmäiseen tikkiin yhdeksiköllä ja jäädä ässän kanssa odottamaan kuninkaan "tappamista". Nyt kuitenkin tiedät partnerisi saavan heti varkaustikin, joten pelaat ensimmäiseen tikkiin ässän. Mitä jatkat toiseen tikkiin? Ristikakkosen. Et kai vain kiirehtinyt antamaan varkautta liian aikaisin? Kun etelä lupasi neljä korttia herttaa, tiedät partnerillasi olevan kaksi valttikorttia. Jos palautat ruutua toiseen tikkiin, partneri saa varkauden, mutta pelinviejä pelaa heti valttia kiinni päästessään ja toinen varkaustikki jää haaveeksi. Neljäs ja pietittävä puolustustikki voi tulla vain ristikupin muodossa. Ja tie tämän tikin saamiseen on avattava jo toisessa tikissä. Pelinviejä voittaa ristikääntösi pöydän ässällä ja jatkaa sieltä pienellä hertalla. Minkä kortin pelaat tähän

13 tikkiin? Ässän. Toisena kätenä puolustuspelaaja pelaa tavallisesti pienen kortin, mutta nyt varkauden antamisella on kiire. Minkä kortin pelaat seuraavaan tikkiin? Ruutukakkosen. Kun pelaaja antaa varkaustikkiä partnerilleen, on tilanne tyypillinen Lavinthalmerkinannon antamiseen. Kun varkaus annetaan pienellä kortilla, pyydetään seuraavaan tikkiin jatkoa alemmassa kahdesta "vapaana olevasta" väristä. Korkealla kortilla varkauden antaminen pyytää vastaavasti palauttamaan ylempää väriä seuraavaan tikkiin. Länsi varastaakin ruutujatkosi ainoalla valtillaan ja palauttaa kuuliaisesti ristiä ja voit ottaa puolustuksen neljännen tikin varastamalla tämän tikin. QJ QJ7 K865 A K A65 3 A A72 K1092 QJ4 KQJ Koko jako:

Bridge Movie 1998. Kauko Koistinen Bridgelehti 1998

Bridge Movie 1998. Kauko Koistinen Bridgelehti 1998 Bridge Movie 1998 Kauko Koistinen Bridgelehti 1998 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999 Bridge Movie 1999 Kauko Koistinen Bridgelehti 1999 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996

Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996 Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6)

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6) Raija Tuomi 1(6) JAKO 1 Jako 1 AQ6 N/- 842 KQJ6 7532 QJ3 98 K53 N QJ109 A4 W E 10752 K1052 S 864 KJ104 A76 983 A97 1NT pass 2C pass 2D pass 3NT pass pass pass Sitoumus: 3NT/N Lähtö: Q. Luonnollinen lähtö

Lisätiedot

PELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen

PELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen PELINVIENTI SANGISSA Kauko Koistinen Pelinvienti sangissa Ensimmäiseksi laske varmat pikatikit (tikit, jotka voit ottaa päästämättä vastustajaa kiinni). Jos pikatikit eivät riitä lupaamaasi määrään, kasvata

Lisätiedot

Bridge Movie 2014. Kauko Koistinen Bridgelehti 2014. Montako pikatikkiä voit laskea?

Bridge Movie 2014. Kauko Koistinen Bridgelehti 2014. Montako pikatikkiä voit laskea? Bridge Movie 2014 Kauko Koistinen Bridgelehti 2014 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitustehtävät Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/75 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä (itä),

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012 Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen

PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ Kauko Koistinen Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään vastapuolen valtit, ellei ole selvää syytä pelata jotain muuta maata. Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään

Lisätiedot

Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001

Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001 Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen,

Lisätiedot

Idän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT.

Idän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT. Untuvikkokisa 23.1.2014 1(9) JAKO 1 3 N E S W N/- AJ1054 Tarjoussarja 4 kortin väreillä: KQ72 1 P 1 P K76 2 P 4 P K942 Q1086 P P 98 K72 A103 J54 Tarjoussarja 5 kortin yläväreillä: 8543 J109 1 P 4 P AJ75

Lisätiedot

Kotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia

Kotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Pelaat peliä ilman valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 Q ª AK52 ª Q6 ª A52 ª K6 AK 85 A73 852 QJ3 K10952 KQ32 J1095 J643 A862 J84 A762 a) Kuinka monta pikatikkiä

Lisätiedot

Untuvikkokisa (9)

Untuvikkokisa (9) Untuvikkokisa 30.1.2014 1(9) JAKO 1 Q1094 N/- 1053 K763 A6 A73 K85 N E S W AJ76 Q4 P 1 P 1 Q8 A102 P 1NT P 3NT Q1085 KJ743 P P P J62 K982 Sitoumus: 3NT by E J954 92 Länsi tietää heti partnerinsa avauksen

Lisätiedot

NT VALTTAAMINEN NT 1

NT VALTTAAMINEN NT 1 NT VALTTAAMINEN NT 1 VALTTAAMINEN Kun pelinviejä on ensimmäisen kerran kiinni, hänen tulee poistaa puolustajien valtit, ellei hän selvästi huomaa parempaa pelitapaa Syitä, miksi ei valtata heti: Tarvitset

Lisätiedot

Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000

Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000 Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Untuvikot (8)

Untuvikot (8) Untuvikot 27.2.2014 1(8) Jako 1, N/- P 1 1 1 2 P P 2 3 P P P Sitoumus: 3 by N Idällä on yhden ristin avauskäsi. Etelällä on hyvä yhden ruudun välitarjous. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin, ei pitoa ruudussa

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015 Bridge Movie 2015 Kauko Koistinen Bridgelehti 2015 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä

Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä Bridgen peruskurssi 2.oppitunti Sivu 1/6 Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä vastustajia kiinni välillä A86 K4 KQJ KQ85 532 A52 A109 J1097 Jos vastustajilla on

Lisätiedot

Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997

Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997 Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Untuvikot (7)

Untuvikot (7) Untuvikot 20.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 P 2 P 3 P 5 /3 P P/5 P Sitoumus: 5 by N Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, mutta hyvä jakauma. Idällä on voimaa välitarjoukseen, mutta padan laatu on hieman heikko

Lisätiedot

Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6)

Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6) Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6) JAKO 1 N/- N E S W p 1NT 2 2 Sitoumus: 2 by W Idällä ei ole riittävästi voimaa täyspeliin partnerin avauksen 1NT jälkeen, joten hän tarjoaa siirtotarjouksen 2 luvaten vähintään

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2014 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä. länsi avaa vaarassa yhdellä ristillä, pohjoinen passaa ja itä tarjoaa yhden padan. Olet vaarattomassa ja sinulla on: K1073 AKQ10765 K2 -. Mitä

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat?

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat? Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2010

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2010 Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt

Lisätiedot

Kotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa

Kotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Kaikissa tehtävissä pata on valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 A ª AQJ104 ª K752 ª AJ753 ª K64 3 875 109 8542 Q964 J105 Q64 AK52 K53 A72 KQJ 53 e) Kun valttaat,

Lisätiedot

Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään.

Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään. Suomen Bridgeliitto Peruskurssi 1. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. Pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI

Lisätiedot

Jako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W

Jako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W Jako 1, N/- 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, joten passikin on aivan hyvä vaihtoehto. Kahdella padalla ei voi avata, kun padan laatu on liian heikko ja voimaa sivussa

Lisätiedot

LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA

LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA Bridgen peruskurssi 3.oppitunti Sivu 1/6 LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA Jos sangiavaajan partnerilla on epätasainen käsi ja joku pitkä väri, kannattaa yleensä pyrkiä pelaamaan loppusitoumus tämä väri valttina.

Lisätiedot

KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA

KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA TARJOAMINEN KÄDEN ARVIOINTI KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA KÄDEN PELIVOIMA ARVIOIDAAN KUVAKORTTIEN JA LYHYITTEN MAITTEN

Lisätiedot

Untuvikkokisa (7)

Untuvikkokisa (7) Untuvikkokisa 13.2.2014 1(7) JAKO 1 N/- N E S W 1 2 3 Sitoumus: 3 by E Idällä on voimaa välitarjoukseen hertassa. Lännellä on inviittivoima ja valttituki. Hän kysyykin korotuksella, onko avaajalla lisättävää

Lisätiedot

PELINVIEJÄN LAISTAMINEN

PELINVIEJÄN LAISTAMINEN NT LAISTAMINEN NT 1 ELINVIEJÄN LAISTAMINEN Bridgessä ei ole ylimenopakkoa, joten tikin voi ottaa silloin kuin parhaaksi näkee Varsinkin sangissa pelinviejän kannattaa aika usein laistaa lähtö Laistamisen

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2008

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2008 Bridge Movie 2008 Kauko Koistinen Bridgelehti 2008 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti

VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti NT VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT 2. oppitunti 1 VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA VAHVAN VÄRIN KÄSITTELY Jos pelattava maa on niin vahva, ettei vastustajilla ole siitä yhtään ratkaisevan korkeata kuvakorttia

Lisätiedot

Q53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7

Q53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7 JAKO 1 N /- A105 A54 Q53 AK92 9862 KJ4 N E S W KJ6 108732 1NT P 3NT P A9 862 P P 8543 106 Q73 Q9 Sitoumus: 3NT by N KJ1074 QJ7 Etelä näkee partnerinsa sangiavauksen jälkeen, että parin yhteisen voiman

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2009

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2009 Bridge Movie 2009 Kauko Koistinen Bridgelehti 2009 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

Länsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin.

Länsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin. 1 N/- 1 1 2 4 Sitoumus 4 E Länsi avaa neljännestä kädestä ruudulla ja nostaa partnerin padan kahteen. Idällä on passanneeksi kädeksi tosi hyvät kortit ja hän nostaakin vielä täyspeliin. Etelä lähtee herttaviitosella

Lisätiedot

BRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2

BRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2 NT JOHDANTO NT BRIDGEN HISTORIA Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim. twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi englantilaiseen

Lisätiedot

Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004

Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004 Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat?

Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat? Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85 Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat? Yksi risti. Normaalikäytäntö on avata kahdesta neljän kortin väristä aina alemmalla. Jakautuma sopisi sangiavaukseen,

Lisätiedot

Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7)

Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7) Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by N Idällä olisi hyvä jako tehdä kahden padan välitarjous, mutta väri on liian heikko. Etelä tarjoaa kaksi sangia luvaten 11-12p ja kieltää

Lisätiedot

Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit

Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit 1 Sangipeli Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit Jako 3, 3 NT/I Jako 1, 3NT/ J1082 8753 J93 A3 AK73 962 AK4 KQ6 Q5 KQJ10 76 J10874 964 A4 Q10852 952 elinvienti: Itä lähtee pisimmästä väristään, ruudusta,

Lisätiedot

JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542

JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542 JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J97 8532 764 N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A8 9763 A542 Pohjoinen avaa yhdellä sangilla kertoen näin 15-17 arvopistettä ja tasaisen jakautuman. Avaus

Lisätiedot

Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32

Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32 4. OPPITUNTI Avaustarjous väriä 3-2p vähintään neljän kortin pituinen väri Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2007

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2007 Bridge Movie 2007 Kauko Koistinen Bridgelehti 2007 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

Valttipelin säännöt. 3. oppitunti

Valttipelin säännöt. 3. oppitunti NT VALTTIPELI NT Valttipelin säännöt Valttipelissä tikit voitetaan aivan samalla tavalla kuin sangissa, niin kauan kuin kaikki tunnustavat väriä. Erona sangipeliin on, että kun pelattava väri on loppunut,

Lisätiedot

Untuvikot (7)

Untuvikot (7) Untuvikot 27.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by W Idällä on voimaa hyppysangin verran ja tasainen käsi, joten hän avaa ruudulla. Länsi hyppää kahteen sangiin luvaten 11-12p ja tasaisen

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako menevää voit laskea?

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako menevää voit laskea? Bridge Movie 2016 Kauko Koistinen Bridgelehti 2016 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2015 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä, jakajana avaat yhdellä hertalla korteilla: 65 AKQ102 AK32 J7. Kaikki vaarattomassa länsi tarjoaa väliin yhden padan, partneri kahdentaa ja itä

Lisätiedot

Untuvikot (8)

Untuvikot (8) Untuvikot 6.3.2014 1(8) JAKO 1, N/- 1 X 1 2 3 4 Sitoumus: 4 by N Idällä on yhden ruudun avauskäsi. Etelällä on hyvä 17p kahdennuskäsi. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin eikä tukea partnerille, mutta kuitenkin

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2003

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2003 Bridge Movie 2003 Kauko Koistinen Bridgelehti 2003 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2006

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2006 Bridge Movie 2006 Kauko Koistinen Bridgelehti 2006 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2016 Korttisi: Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen AQ1065 K62 82 AJ10. Olet etelä, itä avaa kaikki vaarassa yhdellä hertalla ja on sinun vuorosi. Tarjoat tietenkin yhden padan, länsi passaa, partnerisi

Lisätiedot

Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia

Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo

Lisätiedot

Lähtökortti. Kauko Koistinen

Lähtökortti. Kauko Koistinen Lähtökortti Kauko Koistinen millä värillä millä kortilla Lähtökortti Lähtökortti partnerin väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti partnerin väristä pisimmästä väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti Sangipeliä

Lisätiedot

BRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1

BRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1 NT BRIDGEN PERUSIDEAT NT 3. oppitunti 1 BRIDGEN PERUSIDEAT Ensin on huutokauppavaihe eli tarjoaminen, jossa molemmat parit pyrkivät tarjouksia tekemällä löytämään pelivaihtoehdon, jossa oma puoli saa mahdollisimman

Lisätiedot

Puolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin!

Puolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin! Puolustaja kolmantena kätenä Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin! Jos pöydässä ei ole korkeata korttia, jonka haluaisit myöhemmin peittää, pelaa kolmantena kätenä korkein korttisi.

Lisätiedot

PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS

PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS 2. ILMAISUKAHDENNUS YKSINKERTAINEN VÄLITARJOUS -OMAN VÄRIN

Lisätiedot

Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit

Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit 1 Avausten 1 / korotukset Jako 1, 2 /I A2 J83 10832 KJ82 1 2 K765 KQ1052 A5 74 Tarjoussarja: Vastaajalla on tavallinen korotuskäsi kahden tasolle. Avaajalla

Lisätiedot

Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää.

Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Kauko Koistinen Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Pelinviejän pelaamaan tikkiin: iso pieni = pariton määräkortteja pieni iso

Lisätiedot

NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1

NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1 NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT 7. oppitunti 1 AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA Kun vastaaja on tarjonnut uuden värin kahden tasolla, hän on luvannut vähintään (10)11 pistettä: 2 / lupaa (10)11+

Lisätiedot

Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja

Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja Bridgen peruskurssi 7.oppitunti Sivu 1/6 PELINVIEJÄN VÄRINKÄSITTELYJÄ 4 A73 J7 K7 Q5 Q83 J63 Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja kolmantena kätenä pelaa joka

Lisätiedot

NT ESTOTARJOUKSET NT

NT ESTOTARJOUKSET NT NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää

Lisätiedot

NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT

NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT AVAUSTARJOUS (kertaus) Avaustarjoukseksi eli avaukseksi sanotaan tarjoussarjan ensimmäistä tarjousta, joka ei ole pass. Jokaisessa tarjoussarjassa on siis korkeintaan yksi

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2013 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä - AQ8753 A82 K643 Pohjoinen avaa jakajana yhdellä ristillä tarjoat yhden hertan ja partneri korottaa kahteen herttaan. Mitä seuraavaksi? Slammi

Lisätiedot

Perttulantie 6, 00210 Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten.

Perttulantie 6, 00210 Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten. . Oppitunti. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI (EW) parit. Bridgejako

Lisätiedot

KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti

KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti NT KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT NT 10. oppitunti 1 HÄIRITYT SARJAT KUN VÄRIAVAUS KAHDENNETAAN Vastaajan tarjoukset kun partnerin yhden tason väriavaus (1 /1 /1 /1 ) kahdennetaan: o Yhden tason tarjous (1

Lisätiedot

Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti:

Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti: 1 Bridgen ABC Avaukset 1 Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti: 1) AINA PISIN VÄRI 2) KAHDESTA TAI KOLMESTA 4 KORTIN VÄRISTÄ

Lisätiedot

PUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen

PUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen PUOLUSTAJA TOISENA KÄTENÄ Kauko Koistinen Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Ässien "tehtävä" on tappaa pelinviejän kuvakortteja,

Lisätiedot

Standard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00

Standard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00 Standard American Kauko Koistinen BL 4-5/00 Vaikka itse olenkin sitä mieltä, että Internetissä bridgen pelaaminen menettää jotain pelin sosiaalisesta luonteesta, on tämä laji kasvattanut niin paljon suosiotaan

Lisätiedot

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT 9. oppitunti 1 PUOLUSTUSTARJOUKSET Kun vastapuoli on avannut tarjoussarjan, voimme myös halutessamme osallistua tarjoussarjaan Tavoitteet o Saada pelinvienti omalle puolelle

Lisätiedot

Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005

Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005 Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2002

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2002 Bridge Movie 2002 Kauko Koistinen Bridgelehti 2002 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta

Lisätiedot

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO NT KERTAUSTA NT 1 TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO Tarjoamisen tavoitteena on löytää paras sitoumus: oikea pelimuoto sopivalla tasolla Oikean pelimuoto: pyritään löytämään yhteinen vähintään 8 kortin

Lisätiedot

NT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti

NT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti NT AVAUS 1NT NT 8. oppitunti 1 AVAUSTARJOUS 1NT 15-17 arvopistettä Tasainen jakautuma eli neljä eri maata ovat jakautuneet 4333, 4432 tai 5332 Onko 1NT avaus? KQJ8 AQ8 AQ98 KJ76 A973 862 Q7 9 K72 KJ1073

Lisätiedot

Todennäköisyyksiä ja päättelyä

Todennäköisyyksiä ja päättelyä Todennäköisyyksiä ja päättelyä Oddsit On olemassa oikea tapa pelata värit Riippuu aina siitä kuinka monta tikkiä tarvitsee Paras lähde: ACBL Bridge Encyclopedia (50 sivua värinkäsittelyä ja oddseja) Ei

Lisätiedot

NT ESTOTARJOUKSET NT

NT ESTOTARJOUKSET NT NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää

Lisätiedot

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitukset vastauksineen Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/170 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä

Lisätiedot

PELINVIENTI- SUUNNITELMA

PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT 1 Pelinviejä tekee pelinvientisuunnitelman heti kun lepääjä on levittänyt pöydän näkyviin siis ennen kuin pelaa yhtään korttia! Pelinvientisuunnitelman tekeminen nopeuttaa

Lisätiedot

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 1/2012 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen S/E-W Q94 AK764 QJ 985 AKJ1062 53 AK AKJ Länsi Pohjoinen Itä Etelä 1 2 3 Pass 4 Pass 4 Pass 6 Pass Pass Pass Pohjoisen kolme herttaa lupasi hyvän korotuksen

Lisätiedot

Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin

Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen 2016 Puolustuksen osuus Tarjoussarjaan

Lisätiedot

NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT

NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT 1 MITÄ MERKINANNOT OVAT Merkinannot ovat puolustuksen tapa keskustella keskenään tikkipelivaiheessa toisin pelinviejäkin kuulee keskustelun Merkinannot helpottavat puolustamista

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013

Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013 Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013 Jaot: Kati Sandström, laskenta: Kauko Koistinen Analyysit: Juho Granström, Kari Patana, Seppo Niemi 1. KQ7 North East South West N/- T 1 Pass 1 Pass AQJ94 2 Pass

Lisätiedot

LÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN

LÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN NT LÄHTÖKORTIT NT 1 LÄHTÖKORTEISTA Lähtijän partnerille on tärkeää pystyä hahmottamaan, minkälaisesta maasta partneri on lähtenyt. Tämän avulla hän tietää, kannattaako maata jatkaa, kun hän on seuraavan

Lisätiedot

1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku... 1 1.2 Liitteet... 4

1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku... 1 1.2 Liitteet... 4 Sisältö 1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku...................... 1 1.2 Liitteet........................ 4 2 Tikkipelin perusteet: sangi 5 2.1 Tavallisimmat pelitekniikat............. 5 2.1.1 Tikkien ottaminen

Lisätiedot

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT Vastustajan avattua pass = ei kerrottavaa uusi väri = 5+ korttia, 10-17 ap 1NT = 15-17 ap., tasainen, hyvä pito vastustajan värissä X (ilmaisukahdennus) = 11-17 ap, väh. 3

Lisätiedot

NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1

NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1 NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT 6. oppitunti 1 VASTAAJAN VÄRITARJOUS 1 TASOLLA Vastaaja tarjoaa pisintä väriään alimmalla mahdollisella tasolla Jos vastaajan oma väri on ylempi kuin avausväri, hän voi tarjota

Lisätiedot

Bridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016,

Bridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016, Bridgekurssi BK-Slam Lähtökortti-ideoita Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Lähtökortti ratkaisee Lähtökortti on usein pelin tärkein kortti Lähtiessä

Lisätiedot

1 Johdanto Pelin kulku... 2

1 Johdanto Pelin kulku... 2 Sisältö 1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku...................... 2 1.2 Kirjan sisällöstä.................... 5 2 Tikkipelin perusteet: sangi 7 2.1 Tavallisimmat pelitekniikat............. 7 2.1.1 Tikkien ottaminen

Lisätiedot

Bridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016,

Bridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016, Bridgekurssi BK-Slam Täydennystä Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Ogust-konventio Kun partneri avaa estoluonteisen heikon kakkosen (2 / 2 / 2 ) joka lupaa

Lisätiedot

NT JOHDANTO JA SANGI NT

NT JOHDANTO JA SANGI NT 1 NT JOHDANTO JA SANGI NT Bridgen historia 2 Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi

Lisätiedot

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 1(5) Raija Tumi 2. ppitunti JAKO 1 9 tikkiä ilman valttia, pelinviejänä phjinen (3NT/N) Jak 1 762 N/- Q54 AK5 853 KQJ3 QJ1094 J982 N K3 J8 W E 10964 A1096 S 52 AK A1076

Lisätiedot

BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA

BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA Raimo Iltanen 1 BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA Suomen Bridgeliitto, 1984 ESIPUHE Bridgeä oppii pelaamalla ja taas pelaamalla mutta teoreettinen tietämys on aivan välttämätöntä, jos aikoo todella menestyä. Tämä

Lisätiedot

NT HÄIRITYT SARJAT NT

NT HÄIRITYT SARJAT NT NT HÄIRITYT SARJAT NT Häirityt sarjat Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat tai tarjoavat väliin. Väritarjouksen jälkeen Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat

Lisätiedot

LÄHTÖKORTTI -MILLÄ VÄRILLÄ -MILLÄ KORTILLA

LÄHTÖKORTTI -MILLÄ VÄRILLÄ -MILLÄ KORTILLA LÄHTÖKORTTI -MILLÄ VÄRILLÄ -MILLÄ KORTILLA AGIPLIÄ VATAA -PARTRI VÄRITÄ -PIIMMÄTÄ VÄRITÄ TARKOITUKA KAVATTAA OMA PUOL PITKÄ VÄRI PIIÄ KORTTJA VAHVOIKI (-TOP OF OTHIG) PARTRI VÄRITÄ LÄHDTTÄÄ LÄHD KAHDTA

Lisätiedot

Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011

Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011 LIITE 2 Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011 Bridgelaki 40 : Pelaajien väliset sopimukset Pelaaja ei saa tarjota tai pelata tavalla, joka perustuu partnerien keskeiseen erityissopimukseen ellei vastustajaparin

Lisätiedot

JAKO 1 94 N/- A10874 A Q763 AJ10 KJ Q6 J7 AKQ652 K852 Q653 KJ4 43

JAKO 1 94 N/- A10874 A Q763 AJ10 KJ Q6 J7 AKQ652 K852 Q653 KJ4 43 JAKO 1 94 N/- A10874 A93 1098 Q763 AJ10 KJ 92 108752 Q6 J7 AKQ652 K852 Q653 KJ4 43 1 1 3 3NT Jos itä päättää avata yhdellä sangilla, jää hän myös pelaamaan tätä sitoumusta. Patalähdön jälkeen pelinviejällä

Lisätiedot

JAKO 3 73 S/E-W KQ104 J A8642 J West North East South 8765 AJ K95 pass 1NT pass 2 AK Q10874 pass 2 pass pass 3 AQ3 J953

JAKO 3 73 S/E-W KQ104 J A8642 J West North East South 8765 AJ K95 pass 1NT pass 2 AK Q10874 pass 2 pass pass 3 AQ3 J953 JAKO 1 Q10876 N/- A7 J984 64 J3 A54 West North East South 96543 QJ108 pass 1 pass 1062 K5 pass 1 2 Q75 AKJ9 DBL pass 3 pass K92 pass pass K2 AQ73 10832 Etelällä on avauskäden voima, mutta ei sopivaa jakautumaa

Lisätiedot

- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!).

- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!). Efossangi Lasse Bergroth Edellytykset: * 15-18 arvopistettä, jako 4-3-3-3, 4-4-3-2, 5-3-3-2, 5-4-2-2 tai 6-3-2-2. Jakautumassa 5-4-2-2 ei saa esiintyä 5-4 -ylävärejä eikä jakautumassa 6-3-2-2 6-kortin

Lisätiedot

JOHDANTO JA SANGI. p. 1/145

JOHDANTO JA SANGI. p. 1/145 JOHDANTO JA SANGI p. 1/145 Bridgen perusideat Parit pelaavat toisiaan vastaan. Pelaajat on nimetty ilmansuuntien mukaan. Pohjoinen-etelä vs. itä-länsi (P-E vs. I-L) Parin tavoitteena on saada jaosta mahdollisimman

Lisätiedot

Alertointisäännöstön ohjeet 1. syyskuuta 2011

Alertointisäännöstön ohjeet 1. syyskuuta 2011 Alertointisäännöstön ohjeet 1. syyskuuta 2011 Alertointiohjeet Seuraaville sivuille on koottu esimerkkejä ja ohjeita alertoinnin yleisperiaatteista. Pelaajan velvollisuus alertoida ei rajoitu millään tavalla

Lisätiedot