Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen leikkaussalissa ja toimenpideyksiköissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen leikkaussalissa ja toimenpideyksiköissä"

Transkriptio

1 Leikkausalueen infektioiden 1 (29) Leikkausalueen infektioiden leikkaussalissa ja toimenpideyksiköissä Eija Similä, sairaanhoitaja, keskusleikkausosasto Jyrki Mäkelä, kirurgian professori, Oulun yliopisto Päivi Laurila, vastuualuejohtaja, anestesia ja tehohoito Hannu Syrjälä, osastonylilääkäri, infektioiden torjuntayksikkö

2 Leikkausalueen infektioiden 2 (29) Sisällysluettelo Leikkausalueen infektioiden riskitekijät Potilaan valmistelu leikkaukseen kotona tai vuodeosastolla Potilaan peseytyminen Ihokarvojen poisto Suolen tyhjennys suunnitellussa kolorektaalikirurgiassa Leikkausviillon paikan merkitseminen Mikrobilääkeprofylaksi Käsihygienia Käsien ihon hoito Käsien pesu Tavanomainen käsien desinfektio Kirurginen käsien desinfektio Pukeutuminen ja suojainten käyttö leikkausosastolla Henkilökunnan pukeutuminen ja suojainten käyttö Steriili pukeutuminen Potilasvaatetus Vierailijoiden ja potilaan omaisten pukeutuminen Leikkausalueen preoperatiivinen pesu ja desinfektio Leikkausalueen steriili peittely ja läpileikkauskalvon käyttö Steriilin peittelyn materiaali Läpileikkauskalvon käyttö Kirurgisen ja aseptisen työskentelyn toteuttaminen Leikkauksen suunnittelu Potilaan elintasapainon hoito Potilaan kanylointi ja infuusionesteiden sekä lääkkeiden käsittely Virtsateiden katetrointi Aseptinen toiminta leikkauksen aikana Kirurginen leikkaustekniikka Infektoituneen haavan revisio Kudosnäytteen ottaminen mikrobiologista tutkimusta varten Leikkaushaavan sulku ja käsittely Leikkaushaavan sulku Leikkaushaavan peittely leikkaussalissa Leikkaushaavan ja dreenin käsittely heräämössä Ympäristö Leikkausosaston ilmastointi Leikkaussalin lämpötilaa, ilman kosteutta ja paineistusta koskevat suositukset Leikkaussalin siivous ja eritetahradesinfektio Leikkausinstrumentit Instrumenttien puhdistus, desinfiointi ja sterilointi Toiminta leikkauksen aikana ja välittömästi sen jälkeen Steriilien tarvikkeiden varastointi ja kuljetus Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta... 28

3 Leikkausalueen infektioiden 3 (29) Leikkausalueen infektioiden riskitekijät Leikatuilla potilailla merkittävin infektiotyyppi on leikkausalueen infektiot. Leikkauksen jälkeen potilailla todetaan myös muita infektioita kuten keuhkokuumeita, virtsatieinfektiota, sepsiksiä ja verisuonikatetri-infektiota. Postoperatiivisten infektioiden suhteelliset osuudet vaihtelevat eri erikoisaloilla. Esimerkiksi keuhkokuume on yleinen sekä neurokirurgisten että ruokatorven leikkausten jälkeen. Leikkaushaavan luonnolliseen paranemisprosessiin kuuluu haavan punoitus ja turvotus. Potilaan kehonlämpötila ja veren tulehdusarvot voivat nousta muutaman päivän ajaksi. Mikäli haavan punoitus, turvotus ja kipu lisääntyvät, kuume jatkuu ja potilaan tulehdusarvot (leukosyytit ja CRP) eivät käänny laskuun, tällöin on ensisijaisesti syytä epäillä leikkausalueen infektiota. Samalla suljetaan pois myös muiden tavallisten postoperatiivisten infektioiden mahdollisuus, erityisesti keuhkokuume (thx-rtg), virtsatieinfektio (U2-tutkimus) ja sepsis (veriviljely). Mikäli kuumeiluun liittyy myös hengenahdistusta tai hengitys muuttuu vaikeammaksi, keuhkoembolian mahdollisuus on suljettava pois TT-tutkimuksella. Samalla saadaan thx-kuvaa luotettavampi käsitys mahdollisesta keuhkokuumeesta ja sen laajuudesta. Mikäli infektiofokukseksi osoittautuu leikkausalue, uusintaleikkauksen tai radiologisen intervention tarpeellisuutta arvioidaan sekä kliinisen kuvan että kuvantamistulosten perusteella. Antibioottihoito aloitetaan näytteiden oton jälkeen. Mikrobilääkkeen valinnassa auttaa päivystysaikana OYS:n antibioottiopas. Sitä kohdennetaan bakteeriviljelyn vastauksen perusteella. Operatiivisen tulosalueen infektiolääkärit auttavat mielellään näiden potilaiden infektiodiagnostiikassa ja hoidon toteutuksessa. Mikäli potilaalla todetaan leikkausalueen infektio, se luokitellaan kansainvälisen CDC:n luokituksen mukaisesti. Tässä luokituksessa leikkausalueen infektiot jaetaan pinnalliseen infektioon, jossa tulehdus rajoittuu ihoon ja ihonalaiseen kudokseen, syvään, jossa infektio on faskia- ja lihaskerroksessa, sekä leikkausalue/elininfektioon, jolloin infektio on leikkauksen aikana käsitellyissä elimissä tai kudoksissa. Leikkausalueen infektion syntyyn vaikuttavat sekä potilaaseen että leikkaukseen liittyvät tekijät. Yksittäinen riskitekijä ei välttämättä aiheuta infektiota, mutta useat tekijät yhdessä lisäävät infektion todennäköisyyttä. Potilaaseen liittyviä leikkausalueen infektion riskitekijöitä ovat: Potilaan leikattava sairaus tai vaikea perussairaus sekä muut infektiot. Lisäksi vaikea liikalihavuus, aliravitsemus, alkoholismi ja tupakointi ovat haavainfektion riskitekijöitä. Potilaaseen liittyvät haavainfektion riskitekijät tulee mahdollisuuksien mukaan hoitaa kuntoon ennen leikkausta. Leikkauspotilaiden kutsukirjeessä kehotetaan hoitamaan nuhakuumeet ja muut tulehdukset, huolehtimaan leikattavan alueen iho kuntoon, lopettamaan tupakointi vähintään kuukautta ennen leikkausta sekä hoitamaan sokeritauti hyvään tasapainoon. Potilaan preoperatiivisen haastattelun yhteydessä hoitaja tiedustelee potilaalta edellä mainittuja asioita ja kirjaa ne hoitosuunnitelmaan. Hoitaja tiedottaa mahdollisista ongelmista potilasta hoitavalle lääkärille, joka tarvittaessa siirtää potilaan leikkaus- /toimenpideajankohtaa, jotta leikkausriskiä lisäävät tekijät ehditään korjata.

4 Leikkausalueen infektioiden 4 (29) Leikkaustyyppi vaikuttaa haavainfektioiden esiintymiseen. Mini-invasiivisiin leikkauksiin liittyy vähemmän infektioita, kuin vastaaviin avoleikkauksiin. Verisuonikirurgisiin toimenpiteisiin liittyy vähemmän infektioita, kuin vatsanalueen leikkauksiin. Hyvä kirurginen leikkaustekniikka, hellävarainen kudosten käsittely, harkittu elektrokoagulaation käyttö ja kuolleen tilan vähentäminen edesauttavat kudosten paranemista ja samalla vähentävät infektioriskiä. Ulkopuoliset mikrobit ovat usein peräisin leikkaussalin henkilökunnasta ja leikkaussalin ilmasta, siksi leikkauksen aikana salissa tulee olla vain toimenpiteen kannalta tarvittava henkilökunta ja turhaa liikennettä saliin ja salista ulos tulee välttää. Leikkaussalissa potilaan leikkaus suunnitellaan huolellisesti. Leikkauksessa tarvittavat instrumentit ja muu välineistö sekä lääke- ja infuusioaineet varataan etukäteen. Tarvittavien kojeiden ja laitteiden toimintakunto testataan ennen toimenpiteen aloitusta. Huolellinen suunnittelu vähentää leikkauksen aikaista liikennettä saliin ja sieltä ulos. Koska potilaan pitkä (>3 päivää) preoperatiivinen sairaalahoito on leikkausalueen infektion riskitekijä, potilaat tulevat elektiiviseen leikkaukseen yleensä leikkauspäivän aamuna (LEIKO). Potilaan lähetteen saavuttua sairaalaan, hänet pyydetään tarvittaessa prepolikliiniselle käynnille. Prepkl:lla kirurgi keskustelee leikkaukseen liittyvistä yksityiskohdista sekä sairaanhoitoon ja osastohoitoon liittyvistä käytännön järjestelyistä. Potilaan yleistila huomioidaan ja ohjeistetaan potilasta leikkaukseen valmistautumisessa. Leikkauspäätös tehdään yhdessä potilaan kanssa. Anestesialääkäri tapaa potilaan ja määrää tarvittavat lisätutkimukset ennen toimenpidettä esim. ekg:n ja verikokeet. Sairaanhoitaja haastattelee potilaan, täyttää anestesiakaavakkeen ja ohjaa potilasta valmistautumaan tulevaan toimenpiteeseen. Preoperatiiviset tutkimukset tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä avohoidossa. Tutkimustulokset potilas joko tuo mukanaan sairaalaan tai mieluummin terveyskeskus lähettää ne sairaalaan sähköisen tiedonsiirron kautta. Tutkimuksia joita ei voi tehdä avohoidossa, suunnitellaan lähetteen perusteella ja tehdään ennen prepoliklinikkakäyntiä. Mikäli potilas ei sovellu LEIKO-toimintaan, potilas saapuu vuodeosastolle leikkausta edeltävänä iltana. Leikkaava kirurgi ja anestesialääkäri tapaavat potilaan. Potilaalle kerrotaan tulevasta toimenpiteestä, siihen liittyvistä riskeistä, anestesiamuodosta ja kivunhoidosta leikkauksen jälkeen. Vuodeosaston hoitaja haastattelee potilaan ja avustaa tarvittaessa leikkaukseen valmistelussa. Hoitoon liittyviä infektioita seurataan OYS:ssa SAI-rekisterin (sairaalan antibiootti- ja infektioseurantajärjestelmä) avulla. Se perustuu antibioottiherätteeseen. Sähköisen potilaskertomuksen lääkehoito-osioon kirjattu uusi antibiootti avaa automaattisesti SAIinfektioiden seurantajärjestelmän. Järjestelmään kirjataan aloitettu antibiootti ja aloittamisen syy. Seurantajärjestelmän avulla pystytään antamaan säännöllinen palaute hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyydestä mm. erikoisaloittain ja leikkaustyypeittäin. OYS:ssa on käytössä kirurgikohtainen leikkausalueen infektioiden palautejärjestelmä. SAI-seurantajärjestelmän avulla pystytään tunnistamaan myös infektioryppäitä ja aloittamaan tarvittavat selvitystyöt lisääntyneiden infektioiden syiden löytämiseksi. Tietokannasta voidaan myös selvittää, minkälaisia antibiootteja käytetään eri infektioiden hoitoon ja verrata saatua tulosta OYS:n antibioottisuosituksiin. SAI-rekisterin antama informaatio luo pohjan luotettavalle hoitoon liittyvien infektioiden seurannalle ja säännölliselle raportoinnille. Hoitoon liittyvien infektioiden yleisyys on yksi

5 Leikkausalueen infektioiden 5 (29) keskeinen hoidon laadun ja potilasturvallisuuden mittari. Lähivuosina tämän informaation merkitys vain korostuu, kun suomalaiset potilaat voivat valita vapaasti keskussairaalan, jossa heidät leikataan. Vastaavasti myös EU:n kansalaiset voivat jatkossa valita sairaanhoitonsa oman maansa rajojen ulkopuolelta. 1. Potilaan valmistelu leikkaukseen kotona tai vuodeosastolla 1.1 Potilaan peseytyminen Potilas peseytyy leikkausta edeltävänä iltana tai leikkauspäivän aamuna. Ihon pesuun käytetään tavallista nestesaippuaa. Mikäli hiukset pestään leikkauspäivän aamuna, ne kuivataan huolellisesti ennen leikkausosastolle siirtoa. Pitkät hiukset sidotaan. Potilasta ohjataan pesemään erityisen huolellisesti nenän ympärys, ihopoimut, kainalot, nivustaipeet ja genitaalialue, koska näissä paikoissa bakteerikasvu on runsasta. Vatsan/rintakehän alueen leikkauksia varten napa puhdistetaan suihkun yhteydessä saippuaa ja lämmintä vettä käyttäen. Mahdollinen karsta liotetaan tarvittaessa saippualiuokseen kostutetulla harsotaitoksella. Potilaan ihon kunto tarkistetaan ennen leikkaussaliin siirtymistä (ihottumat, hiertymät, naarmut, näpyt, hautumat, haavaumat). Jos iho ei ole ehjä, leikkaus siirretään, mikäli mahdollista, ja iho hoidetaan asianmukaiseen kuntoon. Jos potilaalla todetaan tällöin ihoinfektio, suunniteltu leikkaus siirretään. Päivystysleikkaukset joudutaan tekemään mahdollisista infektioriskeistä huolimatta. 1.2 Ihokarvojen poisto Infektioriskin kannalta ihokarvojen poisto leikkausalueelta ei ole tarpeen. Silti pitkiä ihokarvoja on tarkoituksenmukaista lyhentää. Neurokirurgiassakin hiukset voidaan ajaa vain kapealta alueelta leikkausviillon kohdalta infektioriskiä lisäämättä. Mikäli leikkausalueen ihokarvat halutaan poistaa, se tehdään samana päivänä, juuri ennen leikkausajankohtaa ja mahdollisimman vähän ihoa vaurioittaen sähkökäyttöisellä leikkurilla, jossa on kertakäyttöinen terä. Ihokarvojen poistoalueen laajuuteen vaikuttavat suunniteltu viillon paikka, mahdolliset lisäviillot, dreenien sijainti, potilaan peittely leikkausta varten sekä haavan suojaus leikkauksen jälkeen. 1.3 Suolen tyhjennys suunnitellussa kolorektaalikirurgiassa Suoliston tyhjennyksellä suolistokirurgiassa ei tutkimusten mukaan ole infektioita vähentävää vaikutusta, sen sijaan se on potilasta rasittavaa ja nestetasapainoa häiritsevää. Suolen tyhjennystä käytetään lähinnä peräsuolen alueen leikkauksissa, missä potilaalle tulee suoja-avanne. Ohutsuolen leikkauksissa tyhjennystä ei yleensä tarvita. Suolen tyhjennys aloitetaan leikkausta edeltävänä päivänä joko kotona tai sairaalassa. Potilas aloittaa tyhjennysnesteen juomisen (2 dl/10 min). Suolen tyhjeneminen alkaa parin tunnin kuluttua tyhjennyksen aloittamisesta. Tyhjeneminen tehostuu liikkumalla. Tyhjennysnestettä juodaan yleensä noin 4 litraa.

6 Leikkausalueen infektioiden 6 (29) 1.4 Leikkausviillon paikan merkitseminen Leikkaava kirurgi tarkistaa aina leikkausalueen ihon kunnon ennen leikkausta ja samalla hän merkitsee leikkausviillon paikan, mikäli se on potilasturvallisuuden kannalta tarpeen. 2. Mikrobilääkeprofylaksi Antibioottiprofylaksi annetaan aina 2 3 puhtausluokan ja niissä 1. puhtausluokan leikkauksissa, joissa potilaalle laitetaan joko vierasesine tai leikkausalueen infektiolla on vakavat seuraukset. Vain leikkauksenaikaisella profylaksialla, jolla saavutetaan riittävä kudospitoisuus leikkausalueelle koko leikkauksen ajaksi, on merkitystä. Puhtausluokan 4 leikkauksissa, esim. peritoniitti, ei ole enää kyse profylaksiasta, vaan infektion hoidosta, vaikka antibiootti annetaan leikkaussalissa ennen toimenpidettä. Jos potilas saa mikrobilääkettä infektion hoidoksi, silti annetaan normaali profylaksi. 3. Käsihygienia Profylaksina OYS:ssa annetaan yleensä kefuroksiimia 1,5 g ja iv-infuusio aloitetaan min ennen leikkausviiltoa. Tällöin saavutetaan tutkimusten perusteella leikkausalueen infektioiden ehkäisyn kannalta ihanteellinen mikrobilääkepitoisuus. Erikoisalakohtaisesti voidaan käyttää muutakin mikrobilääkeprofylaksiaa kulloinkin käytössä olevan OYS:n antibioottiohjeen mukaan. Profylaksi kirjataan LeSu-leikkausohjelmaan. Mikäli potilaan BMI-arvo on 30, hänelle annetaan aina 3 g:n kefuroksiimiprofylaksi ja vankomysiiniä käytettäessä 1,5 g:n profylaksi (normaali vankomysiinin profylaksiannos on 1 g). Verityhjiöleikkauksissa profylaksi annetaan ennen verityhjiön laittoa. Epäiltäessä vierasesineinfektiota tai muissakin infektioleikkauksissa, joissa pyritään saamaan edustavat mikrobiologiset näytteet, infektion hoidoksi tarkoitetun mikrobilääkityksen saa aloittaa vasta leikkauksessa otettujen mikrobiologisten näytteidenoton jälkeen. Tällöin on huolehdittava siitä, että infektion antibioottihoito todella aloitetaan näytteiden oton jälkeen. Milloin leikkauksessa annetaan lisäprofylaksi? pitkissä leikkauksissa kefuroksiimin anto toistetaan 3 tunnin välein kun leikkausvuoto on vähintään 500ml. Käsihygienia on tärkein yksittäinen infektioiden torjunnan osa-alue. Terveydenhuollossa käsihygienialla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään mikrobien siirtymistä henkilökunnan käsien välityksellä potilaasta toiseen tai potilaan lähiympäristöstä henkilökunnan käsien välityksellä eteenpäin. 3.1 Käsien ihon hoito Käsien ihon perushoidolla säilytetään ihon normaali kosteustasapaino ja ehkäistään ihoongelmia. Tähän pyritään välttämällä tarpeetonta saippuapesua, käyttämällä työpaikalla aktiivisesti käsihuuhdetta, rasvaamalla tarvittaessa kuivat kädet perusvoiteella ja suojaamalla kädet mm. kosteudelta suojakäsineillä. Käsien ihottumat, haavaumat ja tulehdukset (myös kynsivallintulehdukset) hoidetaan huolellisesti turvautumalla tarvittaessa työterveyshuollon apuun.

7 Leikkausalueen infektioiden 7 (29) 3.2 Käsien pesu Ennen työpisteeseen saapumista sormukset, käsikorut ja kello poistetaan; ne eivät kuulu potilastyöhön. Kynnet pidetään lyhyiksi leikattuina, kynnenalustat puhtaina ja kynsinauhat siisteinä. Rakenne-, geelikynsiä ja kynsikoruja ei saa käyttää potilashoidossa. Kynsilakkaa ei suositella. Mikäli kynsilakkaa käytetään, tulee sen olla väritöntä ja käyttäjän pitää huolehtia lakkapinnan eheydestä. Saippua-vesipesu puhdistaa kädet liasta ja vähentää käsien väliaikaista mikrobiflooraa. Kädet pestään vedellä ja saippualla vain silloin, kun ne ovat näkyvästi likaiset ja kun hoidetaan potilaita, joilla on Clostridium difficile, norovirus tai muu oksennus- /ripulitauti. Kädet kostutetaan ensin haalealla vedellä ja sen jälkeen niihin hierotaan nestemäistä saippuaa. Kädet pestään juoksevalla vedellä 60 sekunnin ajan, huuhdellaan ja kuivataan kertakäyttöpyyhkeellä, jolla suljetaan myös vesihana. Tämän jälkeen käytetään vielä normaaliin tapaan käsihuuhdetta, vrt. alla. Runsaasta käsihuuhteen käytöstä johtuvan tahmeuden voi poistaa huuhtelemalla kädet pelkällä haalealla vedellä. 3.3 Tavanomainen käsien desinfektio Käsien desinfektio alkoholihuuhteella poistaa ja tuhoaa väliaikaista mikrobiflooraa käsistä. Käsien desinfektiota alkoholihuuhteella käytetään sekä poliklinikalla, vuode- että leikkausosastolla aina ennen ja jälkeen jokaisen potilaskosketuksen silloin, kun käsissä ei ole näkyvää likaa. Kädet desinfioidaan alkoholipitoisella käsihuuhteella myös mm. työhön tullessa ja työstä lähtiessä ennen suojakäsineiden laittoa ja välittömästi niiden riisumisen jälkeen suu-nenäsuojuksen ja muiden suojainten riisumisen jälkeen ennen tietokoneen ja puhelimen käyttöä WC-käynnin yhteydessä saippua-vesipesun jälkeen. Tekniikka Alkoholipitoista käsihuuhdetta otetaan käsiin niin paljon, että kuivumiseen kuluva hieronta-aika on 30 sekuntia (1 2 painallusta annostelijasta riippuen). Huuhde otetaan kuiviin käsiin ja hierotaan joka puolelle, erityisesti sormenpäihin ja peukaloon. Huuhdetta hierotaan niin kauan, että huuhde kuivuu. Sitä ei pyyhitä paperiin tai hihanasuihin, eikä käsiä tule heilutella ilmassa.

8 Leikkausalueen infektioiden 8 (29) 3.4 Kirurginen käsien desinfektio Tekniikka Kirurgisen käsien desinfektion tavoitteena on poistaa ihon väliaikainen mikrobisto ja vähentää myös pysyvää mikrobiflooraa. Ennen kirurgista käsidesinfektiota käsien puhtaus tarkastetaan. Kynsien alustat puhdistetaan tarvittaessa pehmeällä harjalla. Mikäli käsissä ei ole näkyvää likaa ja kynnenalustat ovat puhtaat, riittää pelkkä kirurginen käsien desinfektio. Jos käsissä on näkyvää likaa, kädet pestään saippua-vesipesulla ja kuivataan huolellisesti käsipyyhepaperilla ennen kirurgista käsien desinfektiota. Käsiin otetaan alkoholihuuhdetta n. 2 3 ml kerrallaan (1 2 painallusta) ja hierotaan kuiviin käsiin ja käsivarsiin niin, että kädet tulevat käsitellyiksi joka puolelta. Huuhdetta otetaan toistuvasti niin, että kädet pysyvät kosteina koko 3 minuutin hieromisen ajan (4 6 kertaa). Aluksi huuhdetta hierotaan käsiin ja käsivarsiin aina kyynärtaipeeseen saakka. Seuraavilla kerroilla aluetta pienennetään asteittain ja lopuksi keskitytään kämmenen alueelle. Huuhteen annetaan kuivua käsiin, sitä ei pyyhitä eikä pestä pois. Ennen leikkauskäsineiden pukemista käsien tulee olla täysin kuivat.

9 Leikkausalueen infektioiden 9 (29) 4. Pukeutuminen ja suojainten käyttö leikkausosastolla 4.1 Henkilökunnan pukeutuminen ja suojainten käyttö Työhön tullessaan henkilökunta pukeutuu päivittäin puhtaaseen työpisteasuun pukuhuoneessa. Työasuun kuuluvat kaksiosainen työpuku, sukat ja kengät sekä hiukset kokonaan suojaava hiussuojus. Hiussuojain Hiussuojuksen tarkoituksena on suojata aseptisia alueita, erityisesti leikkaushaavaa hiuksilta ja niiden mukana seuraavilta mikrobeilta. Roiskevaaratilanteissa hiussuojain suojaa työntekijää veri- ja eritekontaminaatiolta. Kädet desinfioidaan hiussuojuksen poistamisen jälkeen, sillä pään alueella on runsaasti mikrobeja. Hiussuojaimen käyttö leikkaussalissa oleva henkilökunta käyttää hiukset kokonaisuudessaan peittävää hiussuojainta parrakkaat miehet käyttävät kaulalta sidottavaa mallia, koska se suojaa myös parran ortopedisessa endoproteesikirurgiassa salitiimi käyttää ns. nunnamyssyä samaa hiussuojusta voi käyttää koko työvuoron ajan, ellei se likaannu (esim. veri, hiki) kertakäyttöinen hiussuojus laitetaan käytön jälkeen roskiin, ei pukukaappiin tai taskuun uudelleenkäyttöä varten monikäyttöinen hiussuojus vaihdetaan päivittäin, pestään muun sairaalapyykin mukana pesulassa hiussuojainta käytetään vain leikkaussalissa, ei esim. ruokasalissa tai muualla leikkaussalin ulkopuolella. Hiussuojaimen käyttö ei ole tarpeen leikkausosaston käytävä- ja kansliatiloissa heräämössä. Kirurginen suu-nenäsuojain Kertakäyttöinen kirurginen suu-nenäsuojain suojaa sekä potilasta että työntekijää pisaratartunnalta sekä veri- ja eriteroiskeilta. Leikkaustiimillä se myös estää syljen ja sen mukana suun bakteerien pääsyn haavaan. Suu-nenäsuojain vaihdetaan sen kostuttua tai likaannuttua. Suu-nenäsuojain on toimenpidekohtainen ja kertakäyttöinen. Sitä ei lasketa käytön aikana/välillä kaulalle ja nosteta takaisin suun eteen. Suojainta poistettaessa tartutaan kiinni suojaimen nauhoihin, jotka katkaistaan, suojainosaan ei tule kosketella. Suojain laitetaan roskiin ennen leikkaussalista poistumista. Sitä ei saa jättää roikkumaan kaulalle. Kädet desinfioidaan ennen suojaimen pukemista ja riisumisen jälkeen. Kirurgisen suu-nenäsuojaimen käyttö leikkaustiimi käyttää suu-nenäsuojainta kaikissa leikkauksissa leikkaussalissa työskentelevä muu henkilökunta käyttää suu-nenäsuojainta vierasesinekirurgiassa ja leikkauksissa, joissa potilaan vastustuskyky on merkittävästi alentunut roiskevaaratilanteissa steriilin pöydän valmistamisessa leikkausaluetta desinfioitaessa heräämön henkilökunta käyttää suu-nenäsuojainta aseptisissa toimenpiteissä ja roiskevaaratilanteissa.

10 Leikkausalueen infektioiden 10 (29) Hengityksensuojain Silmäsuojaimet Kengät ja kengänsuojat FFP3-luokan hengityksensuojainta käytetään ilmaeristysleikkauksessa (värjäyspositiivinen keuhkotuberkuloosi, jonka hoito on kestänyt alle 2 viikkoa, muut tilanteet infektiolääkärin konsultaation perusteella). Hengityksensuojaimen pukemista on syytä harjoitella. Suojaimesta on hyötyä vain, mikäli se on puettu kasvoille riittävän tiiviisti. Hengityksensuojain poistetaan vain nauhoihin koskemalla. Kädet desinfioidaan ennen hengityksensuojaimen pukemista ja riisumisen jälkeen. Silmäsuojaimia (suojalasit, visiirimaski) käytetään roiskevaaratilanteissa. Erityisesti tulee muistaa niiden käyttö verivarotoimileikkauksissa ja kosketuseristysleikkauksissa. Kädet desinfioidaan silmäsuojaimen riisumisen jälkeen. Työkenkiä ei tarvitse vaihtaa, kun leikkausosastolta poistutaan sairaalan muihin sisätiloihin. Työntekijät huolehtivat itse työkenkiensä puhtaudesta. Leikkauksen aikana verellä tai eritteillä tahriintuneet kengät jätetään leikkaussaliin, sairaalahuoltajat puhdistavat ne pesu- ja desinfektiokoneessa. Kengänsuojia ei käytetä. Mikäli on odotettavissa, että toimenpiteessä tulee runsaasti nesteitä tai eritteitä lattialle, leikkaustiimi käyttää kumisaappaita. Tehdaspuhtaat suojakäsineet Suojakäsineitä käyttämällä voidaan estää veren, eritteiden ja mikrobien siirtymistä käsiin ja siten vähentää tartuntojen leviämistä käsien välityksellä. Ne suojaavat sekä potilasta että työntekijää. Suojakäsineet ovat potilas-, työntekijä-, tehtävä- ja toimenpidekohtaiset. Suojakäsineet vaihdetaan siirryttäessä poikkeuksellisesti samankin potilaan likaiselta alueelta puhtaalle alueelle. Suojakäsineet laitetaan desinfioituihin kuiviin käsiin. Käsissä olevat mikrobit lisääntyvät nopeasti kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa. Tehdaspuhtaiden suojakäsineiden käyttö koskettaessa kontaminoituneita alueita, potilaan limakalvoja tai rikkinäistä ihoa koskettaessa verta, kehon nesteitä tai eritteitä koskettaessa potilaalle laitettuihin vierasesineisiin (esim. virtsatiekatetri, intubaatioputki) käsiteltäessä mikrobinäytteitä käsiteltäessä tartuntavaarallista materiaalia kosketuseristyksessä aina potilaskosketuksissa desinfioitaessa leikkausaluetta. Suojakäsineiden riisuminen Käsineiden riisumisvaiheessa käsineen ulkopinnalta tulee helposti mikrobeja käsiin. Kiinnitä erityistä huomiota oikeaan riisumistekniikkaan. Käsineiden riisumisen jälkeen käsiin hierotaan käsihuuhdetta.

11 Leikkausalueen infektioiden 11 (29) Suojakäsineiden riisumistekniikka Tehdaspuhdas suojatakki ja vilutakki Tehdaspuhtaan suojatakin käyttö Suojatakin tarkoituksena on estää sen alla olevan työasun likaantuminen potilaasta tai työympäristöstä peräisin olevilla roiskeilla, verellä tai eritteillä. Suojatakkia käytetään omaksi suojaksi roiskevaaratilanteissa sekä potilaan lähihoidossa kosketuseristyksessä. Vilutakin käyttö Välittömään potilashoitoon osallistuva henkilökunta käyttää kertakäyttöistä puolihihallista takkia. Pitkähihainen takki estää hyvän käsihygienian toteutumisen. Muu henkilökunta voi käyttää monikäyttöistä vilutakkia, -liiviä, joka tulee vaihtaa päivittäin puhtaaseen. Vilutakki pestään muun sairaalapyykin mukana pesulassa. 4.2 Steriili pukeutuminen Leikkaustiimin toimenpideasuun kuuluvat normaalin työasun lisäksi steriili leikkaustakki, steriilit leikkauskäsineet, tehdaspuhtaat kirurginen suu-nenäsuojain ja hiussuojain sekä tarvittaessa silmäsuojain. Näillä vähennetään työntekijästä irtoavien hiukkasten pääsyä ilmaan ja estetään työntekijän mikrobien pääsy leikkausalueelle, samalla suojataan työntekijää potilaan eritteiden aiheuttamalta mikrobikontaminaatiolta. Steriilin leikkaustakin valinta Leikkaustiimi käyttää vahvistettua, edestä ja hihoista kosteutta läpäisemätöntä, steriiliä kertakäyttöistä tai mikrokuituista leikkaustakkia, mikäli leikkaustakin läpikastumisriski on suuri. Muulloin leikkaustiimille riittää vahvistamaton steriili kertakäyttöinen tai mikrokuituinen leikkaustakki. Leikkaussairaanhoitaja käyttää vahvistamatonta steriiliä leikkaustakkia tehdessään steriiliä pöytää, mikäli välineistöä nostellaan pöydälle runsaasti tai instrumentteja kootaan käyttökuntoon. Steriilin leikkaustakin pukeminen tee tavanomainen käsien desinfektio ja pue tehdaspuhdas suu-nenäsuojain avaa steriili leikkaustakkipakkaus ja steriili leikkauskäsinepakkaus pöydälle pakkaukset avataan koskettamatta pakkauksen sisäpintaa tee kolmen minuutin kirurginen käsidesinfektio tartu toisella kädellä nurintaitetun leikkaustakin niskaosaan nosta takki silmien yläpuolelle ja anna sen suoristua varo, ettei takki auetessaan kontaminoidu ympäristöstä avaa takki pitämällä sitä auki ojennetuin käsivarsin pue takki varovasti työntämällä kädet molempiin hihoihin samanaikaisesti

12 Leikkausalueen infektioiden 12 (29) Tekniikka varo koskettamasta takin steriiliä ulkopintaa avustaja tarttuu takkiin takaa sisäpuolelta kainaloiden alapuolelta, kohottaa ja vetää sen steriiliksi pukeutuvan olkapäiden yli paikoilleen sekä kiinnittää taka- ja niskanauhat ojenna takin pitkän kiinnitysnauhan pahvilappu avustajalle, pyörähdä ympäri, irrota takin nauha pahvilapusta ja solmi nauhat. Steriilien leikkauskäsineiden valinta Valitse käsineiksi käteen hyvin istuvat ja sopivan kokoiset puuterittomat leikkauskäsineet Käsinemateriaali on tavanomaisesti lateksi. Mikäli potilas tai työntekijä on allerginen lateksille, valitaan lateksiton vaihtoehto. Alle vuoden ikäisten lasten leikkauksissa käytetään aina lateksittomia leikkauskäsineitä. Kaksia päällekkäisiä käsineitä käytetään: kun käsineiden rikkoutumisvaara on suuri esim. ortopediset endoproteesi- ja traumaleikkaukset, kallonluun käsittely sekä rintakehän avaus toimenpiteissä, kun potilaalla on verenvälityksellä tarttuva tauti.

13 Leikkausalueen infektioiden 13 (29) Steriilien leikkauskäsineiden pukeminen tee kirurginen käsidesinfektio; huomioi, että kätesi ovat kuivat ennen leikkauskäsineiden pukemista ensimmäistä käsinettä käteen vedettäessä tartu paljaalla kädellä vain käsineen taivutetun osan sisäpintaan vedä käsine käteen hihansuun päälle varo koskettamasta paljaalla kädellä käsineen ja leikkaustakin steriileihin osiin pujota steriilin käsineen peittämän käden sormet toisen käsineen taivutetun osan ulkopuolelle vedä käsine käteen hihansuun yli vedä käsineiden suuosat paikoilleen. Tekniikka Leikkauskäsineet suositellaan vaihdettavaksi viimeistään kahden tunnin välein pitkien leikkausten aikana. Jos käsineet menevät rikki, ne vaihdetaan välittömästi. Kaksinkertaisia käsineitä käytettäessä vaihdetaan molemmat käsineet. Ennen uusien käsineiden laittamista kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella yhden minuutin ajan. Steriilin leikkaustakin ja leikkauskäsineiden riisuminen: tartu toisen käden sormilla toisen käden käsineen ulkoreunaan, vedä toinen käsine pois ja ota poisvedetty käsine käsineellä suojattuun käteen tartu somin toisen käsineen ulkosyrjään ja vedä käsineet yhdeksi nyytiksi pois kädestä tartu sormin leikkaustakin olkapäille, kiskaise takkia siten että niskanauhat katkeavat vedä takki nurinpäin käsissäsi ja laita takki sekajätteisiin.

14 Leikkausalueen infektioiden 14 (29) 4.3 Potilasvaatetus Potilas vaihtaa puhtaat sairaalavaatteet toimenpideaamuna vuode- tai LEIKO-osastolla aina kun se on tarpeen. Lyhki-potilas vaihtaa sairaalavaatteet tarvittaessa osaston pukutiloissa. Päiväkirurgiset potilaat voivat yleensä olla omissa vaatteissaan, mikäli ne ovat puhtaat ja potilasturvallisuuden vuoksi helposti riisuttavissa. Potilaan hiuksia ei tarvitse suojata hiussuojuksella, mutta pitkät hiukset sidotaan. Leikkauspotilaan vaatetukseen kuuluvat: avopaita ja housut tai erityinen lämpöhaalari sekä sukat. Päivystyspoliklinikalta hätätoimenpiteeseen tulevan potilaan vaatteet riisutaan leikkaussalissa ja laitetaan potilaan nimitarralla varustettuna muovipussiin, joka toimitetaan potilaan vuodeosastolle. Mikäli vaatteet joudutaan laittamaan suoraan roskiin, ne luetteloidaan ja kirjataan potilasasiakirjaan. 4.4 Vierailijoiden ja potilaan omaisten pukeutuminen Leikkausosastolla tilapäisesti vierailevat ulkopuoliset henkilöt, jotka eivät mene leikkaussaliin, voivat käyttää omia tavanomaisia sisävaatteitaan ja jalkineitaan (esim. huoltomiehet, edustajat). Leikkaussaliin leikkauksen aikana mentäessä pukeudutaan kuten muukin leikkaussalissa työskentelevä henkilökunta. Huolto- ja korjaushenkilökunta käyttää omia työvaatteitaan ja hiussuojainta työskennellessään leikkaussalissa leikkausten välissä. Potilaiden omaiset voivat vierailla heräämössä omissa sisävaatteissaan. 5 Leikkausalueen preoperatiivinen pesu ja desinfektio Erittäin likaisten avohaavojen puhdistuksessa voidaan käyttää lämmintä vettä, tarvittaessa harjaa, sientä tai pesupyyhettä. Desinfektioaine Ehjän ihon desinfektioaineena käytetään 80 % denaturoitua alkoholia (Alkoholi-12). Limakalvojen, genitaalien ja rikkoutuneen ihon pesussa käytetään steriiliä keittosuolaa tai aquaa. Leikkausalueen desinfektio: tavanomainen käsien desinfektio ota tehdaspuhdas pesusetti ja avaa pöydälle kaada pesu-/desinfektioainetta sykeröiden päälle niin, että kaikki sykeröt kastuvat riittävästi pue tehdaspuhtaat suojakäsineet desinfioi leikkausalue riittävän laajalta alueelta ottaen huomioon kirurgin merkitsemä leikkausviillon paikka ja steriili peittely jos leikkaushaava tulee navan läheisyyteen, aloita pesu navasta; tarvittaessa napa puhdistetaan kevyesti pumpulitikkua pyörittämällä, kunnes siitä ei enää irtoa nöyhtää. Yhtä pumpulitikkua käytetään vain kerran. desinfioi iho vähintään kahteen kertaan napakoin ottein riittävän laajasti puhtaasta likaiseen edeten, nesteen valumissuunta huomioiden ja mahdollisuuksien mukaan aluetta pienentäen viimeinen desinfektiokerta voidaan tehdä myös pesupihtiin kiinnitetyllä sykeröllä

15 Leikkausalueen infektioiden 15 (29) lopuksi pienin desinfioitu alue voidaan rajata tai värjätä kokonaan värillisellä desinfektioaineella värillistä desinfektioainetta ei saa käyttää sydänleikkauksissa, verisuonileikkauksissa, verityhjiöalueella, ihonottokohdilla, kasvoilla eikä lasten leikkauksissa desinfioi kädet suojakäsineiden riisumisen jälkeen. 6 Leikkausalueen steriili peittely ja läpileikkauskalvon käyttö Instrumentoiva hoitaja peittelee leikkausalueen. Valvova hoitaja avustaa tarvittaessa. Steriili peittely suojaa potilaan leikkausaluetta ulkoapäin ja potilaan leikkausalueen ulkopuolelta tulevalta mikrobikontaminaatiolta ja turvaa steriilin alueen. Samalla se suojaa toimenpiteen tekijöitä potilaan elimistön nesteiltä. Steriili peittely asetetaan paikoilleen ihon desinfektion jälkeen kuivalle iholle. Huom. potilaan ihoa ei kuivata, vaan sen annetaan kuivaa itsestään.

16 Leikkausalueen infektioiden 16 (29) 6.1 Steriilin peittelyn materiaali Nykyisin käytetään yleensä kertakäyttöisiä peittelyliinoja. Kertakäyttöliinojen etuna on mm. pölyämättömyys, tiiviys ja lujuus. Niillä on kyky imeä nesteitä ja ne eivät kastu läpi. Monikäyttöisiä puuvillaisia leikkausliinoja ei enää suositella käytettäväksi peittelymateriaalina, koska niistä lähtee irtonaista nukkaa leikkausalueelle ja ne kastuvat helposti läpi. Steriiliin peittelyyn kuuluu leikkausalueen peittelyn lisäksi instrumenttipöytien, apupöytien ja leikkausalueella käytettävien kojeiden (esim. läpivalaisulaitteen, mikroskoopin) peittely. Steriilissä peittelyssä huomioidaan aseptinen työjärjestys. Peittelymateriaali poistetaan toimenpiteen jälkeen rauhallisin liikkein, ihoa vaurioittamatta leikkaushaavan suojaamisen jälkeen. Leikkausliinapakkauksen valinta instrumentoiva hoitaja valitsee sekä potilaan että leikkauksen kannalta tarkoituksenmukaisen kertakäyttö- tai mikrokuituisen peittelypakkauksen mikäli potilaalla on ohut, hauras iho tai esim. teippi/liima-allergia, valitaan mahdollisimman ihoystävällinen kiinnitysmateriaali tarvittaessa potilaan iho voidaan suojata erityisellä suoja-aineella peittelymateriaalin liimakohtien kohdalta jos on ennakoitavissa suuri leikkausvuoto tai leikkausalueella joudutaan käyttämään runsaasti nesteitä, valitaan hyvin imevä ja nesteitä läpäisemätön kertakäyttöinen peittelymateriaali. 6.2 Läpileikkauskalvon käyttö Läpileikkauskalvon ja haavareunan suojaavan rengaskalvon käyttö ei ole tarpeen, koska ne eivät vähennä leikkausalueen infektioriskiä.

17 Leikkausalueen infektioiden 17 (29) 7 Kirurgisen ja aseptisen työskentelyn toteuttaminen 7.1 Leikkauksen suunnittelu Salitiimi suunnittelee ja valmistautuu huolellisesti tulevaan leikkaukseen, jotta leikkausaika olisi mahdollisimman lyhyt. LeSu-leikkausohjelmasta tulee käydä ilmi diagnoosi, toimenpide, mikrobilääkeprofylaksia, leikkausasento sekä tarvittava lisävälineistö ja -laitteisto, anestesiamuoto, tarvittavat lisätoimenpiteet ja mahdollinen eristyksen tarve sekä leikkaavan lääkärin ja anestesialääkärin nimi. OYS:ssa toimenpidekohtaiset ohjeet löytyvät intranetistä. Tarvittava välineistö ja laitteisto varataan ohjeen mukaisesti. Kirurgi pyydetään saliin noin 15 min ennen ajatellun leikkauksen aloitusta. Ennen potilaan tuloa salitiimi varaa leikkauksessa tarvittavat steriilit instrumentit ja muun steriilin materiaalin varaa tarvittavat lääkkeet ja infuusionesteet varaa leikkaussaliin ohjeen mukaiset tarvittavat kojeet, laitteet ja muut välineet tarkistaa leikkaustason, lämpöpatjan, kojeiden ja laitteiden toimivuuden varmistaa, että kaikki tiimin jäsenet ovat saatavilla, jotta vältytään turhilta odotuksilta huolehtii hyvästä yhteistyöstä ja leikkauksen valmistelun viiveettömästä sujumisesta. 7.2 Potilaan elintasapainon hoito Elintoimintojen tukeminen leikkauksen aikana ja välittömästi leikkauksen jälkeen on tärkeää. Näihin toimiin kuuluu potilaan pitäminen lämpimänä, hypovolemian ehkäisy, hyvä kivun hoito, kudoshapetuksesta huolehtiminen ja elimistön sokeritasapainon hoito. Aikuispotilailla leikkausvuoto ilmoitetaan anestesiahenkilökunnalle 100 ml välein. Pienillä lapsilla sovitaan anestesialääkärin kanssa erikseen vuotomäärän ilmoituksesta. Potilaan kehon sentraalinen lämpö pyritään pitämään yli 36 C:ssa koko anestesian ajan. Potilaan lämpötilan säilyttämiseksi: vältä potilaan turhaa paljastamista varaa leikkaustasolle lämmityspatja, potilaan leikkausasento otetaan huomioon patjaa valittaessa varaa toimenpiteen lopussa potilaalle lämpöpeittoja desinfioi potilaan iho huoneenlämpöisellä desinfektionesteellä käytä erityistilanteissa (palovammapotilaat, alle vuoden ikäiset lapsipotilaat) lämmitettyjä desinfektio-/puhdistusnesteitä käytä lämpimiä vatsaliinoja ja huuhtelunesteitä varaa potilaalle esilämmitetty iv-neste yli tunnin kestävissä leikkauksissa; silloin, kun nestehukka (haihtuminen/vuoto) on suuri, annetaan kaikki iv-nesteet nesteenlämmittimen kautta seuraa leikkauksen aikana potilaan sisäistä (nenä-nielu, rakko, peräsuoli, keuhkovaltimo) tai iholämpöä jatkuvasti.

18 Leikkausalueen infektioiden 18 (29) 7.3 Potilaan kanylointi ja infuusionesteiden sekä lääkkeiden käsittely Potilaalle laitetaan verisuonen sisäisiä katetreja sekä nestehoitoa ja lääkitystä varten että verenkierron ja hapetuksen seurantaa varten. Verisuonen sisäisiä katetreja ovat ääreislaskimo-, keskuslaskimo-, valtimo-, ja keuhkovaltimokatetrit. Verisuonikatetriinfektiot ovat sairaalahoidossa olevilla potilailla yleisiä vierasesineinfektioita. Yli puolet sairaalaperäisistä sepsiksistä on katetriperäisiä. Lähes kaikki infektioiden aiheuttajista on peräisin joko potilaan oman ihon mikrobistosta tai henkilökunnan käsistä. Verisuonikatetreihin liittyvien infektioiden ehkäisyssä on oleellinen merkitys henkilökunnan oikealla käsihygienialla ja oikealla verisuonikatetrien ja nesteensiirtolaitteiden käsittelyllä. Kaikki verisuonikatetri-infektiot voidaan estää oikealla käsittelyllä. Iv-kanyylin laitto: desinfioi kädet ja varaa välineet pistopaikan läheisyyteen tunnustele potilaan suoni ja aseta staassi paikoilleen desinfioi kädet ja pue kuiviin käsiin tehdaspuhtaat suojakäsineet puhdista pistokohta denaturoidulla alkoholilla punktioi suoni, laita neula suoraan neulankeräysastiaan kiinnitä kanyyli steriilillä puoliläpäisevällä polyuretaanikalvolla paikoilleen yhdistä infuusio riisu suojakäsineet desinfioi kädet kerää käytetyt välineet pois. Kanyylin kiinnityssidos asetetaan niin, että punktiokohtaa on helppo seurata kalvon alta Cvk:n ja keuhkolaskimokanyylin laitto Kanyylia laittava lääkäri toteuttaa kirurgisen käsidesinfektion 3 min ja pukeutuu steriiliksi. Välineiden varaus desinfioi kädet ja varaa steriili peittelypakkaus ja -laittovälineet varaa tehdaspuhdas pesusetti, 80 % denaturoitu alkoholi (A12t tai Alkoholi-12). Punktioalueen desinfiointi ja steriili suojaus desinfioi kädet ja pue tehdaspuhdas suu-nenäsuojain avaa tehdaspuhdas pesusetti ja kaada desinfiointiaine sykeröiden päälle desinfioi kädet ja pue tehdaspuhtaat suojakäsineet kuiviin käsiin desinfioi iho napakoin ottein, yhdensuuntaisin vedoin vähintään kahteen kertaan riittävän laajalta alueelta; ota huomioiden nesteen valumissuunta pienennä aluetta desinfektiokertojen välillä osoita pienin desinfioitu alue toimenpidelääkärille tai rajaa pienin alue värjätyllä desinfiointinesteellä mikäli toimenpiteen tekevä lääkäri desinfioi itse potilaan ihon ollessaan jo pukeutunut steriiliksi, käytetään tällöin steriiliä pesusettiä ja pesupihtiä suojaa punktioalue steriileillä kertakäyttöliinoilla huomioiden desinfioitu alue aseta steriilit suojaliinat paikoilleen oikeanpuoleisen kuvan osoittamassa numerojärjestyksessä.

19 Leikkausalueen infektioiden 19 (29) Punktiokohdan suojaus toimenpiteen jälkeen Punktiokohta suojataan steriilillä läpinäkyvällä puoliläpäisevällä polyuretaanikalvolla, joka asetetaan punktiokohdan suojaksi ennen steriilien suojaliinojen poistamista. Lääkeaineiden ja infuusioletkuston käsittely Lääkeaineet ovat steriilejä tuotteita. Niitä tulee käsitellä siten, että valmisteen steriiliys säilyy koko käytön ajan. Lääkeaine ei saa kontaminoitua käytön yhteydessä. Lääkeaineita ja infuusionesteitä sekä -letkustoja käsitellään aina desinfioiduin käsin. Useat anestesiassa käytetyt lääkeaineet ovat pakattu ampulleihin tai annostelupulloihin. Annostelupullon kuminen pistopinta puhdistetaan alkoholilla ennen lääkkeen vetämistä ruiskuun. Lääkkeen ottamiseen käytetään steriiliä vetoneulaa ja ruiskua. Samalla ruiskulla lääkettä annostellaan vain yhdelle potilaalle. Ruiskua tai neulaa ei saa jättää kiinni lääkeampulliin tai lääkepulloon. Lääkeruiskuun kiinnitetään tarra, josta käy ilmi lääkkeen nimi ja vahvuus. Mikäli lääkettä ei käytetä heti, nimitarraan merkitään lääkkeen vetoaika ja ruisku suojataan steriilillä korkilla. Verisuonikatetrin tarve pitää arvioida huolellisesti. Turhat katetrit, kolmitie- ym. yhdistäjät tulee poistaa välittömästi käyttötarpeen päätyttyä. Kädet desinfioidaan aina huolellisesti ennen verisuonikatetreiden ja infuusioletkustojen käsittelyä. Infuusioletkustoja ei tarvitse vaihtaa päivittäin. Sen sijaan verituotteiden annon jälkeen nesteensiirtoletkusto vaihdetaan aina uuteen. Hanojen ja letkustojen vapaat aukot suljetaan aina steriilillä korkilla. Jos korkki otetaan pois, tilalle laitetaan uusi steriili korkki. Neulattomien yhdistäjien (needleless connectors) käyttöön kannattaa suhtautua harkiten. Niiden desinfektio voi olla vaikeaa ja kiistatonta etua niiden käytöstä ei ole osoitettu. 7.4 Virtsateiden katetrointi Virtsatieinfektiot ovat monissa tutkimuksissa olleet yleisin hoitoon liittyvä infektio. Tehokkain keino virtsatieinfektioiden ehkäisemiseksi on välttää virstateiden katetrointia aina kun se on mahdollista. Katetriperäinen virtsatieinfektion yleisyys riippuu mm. katetrointimenetelmästä, katetrin hoidon laadusta, katetroinnin kestosta sekä potilaan infektioalttiudesta. Katetroinnin indikaationa on virtsan erityksen tarkka seuranta tai potilaan rakkolämpötilan seuranta. Virtsatiekatetri poistetaan välittömästi, kun sen käyttö ei ole enää perusteltua. Pelkästään hoidon helpottamiseksi potilaalle ei saa laittaa kestokatetria. Kertakatetrointi tai toistokatetrointi on aina parempi vaihtoehto kuin kestokatetri, mikäli ei ole selkeää tarvetta kestokatetrin asettamiselle.

20 Leikkausalueen infektioiden 20 (29) Välineiden varaus desinfioi kädet ja kerää välineet valitse katetri oikein: tavallisimmin naisille ch 12 ja miehille ch 14 Nelaton Foleykatetri; miehille voi myös käyttää Tiemann-mallista katetria mikäli tarvitaan myös potilaan rakon lämpötilan seurantaa, katetriksi valitaan tähän käyttötarkoitukseen sopiva katetri. Virtsateiden katetrointi: desinfioi kädet ja pue tehdaspuhdas suu-nenäsuojain avaa steriili katetrointipakkaus nosta steriilejä nostopihtejä hyväksikäyttäen pöydälle steriilit: virtsatiekatetri, puudutegeeli ja ruisku ballonkinestettä varten kaada steriiliä keittosuolaa tai aquaa pesusykeröiden päälle desinfioi kädet ja pue steriilit toimenpidekäsineet kuiviin käsiin suojaa katetrointialue steriilillä suojaliinalla puhdista miespotilailla terska ja virtsaputken suu, naisilla levitetään häpyhuulet ja puhdistetaan virtsaputken suu vastaavasti pyyhkäisten ylhäältä alaspäin; pesusykerö vaihdetaan jokaisen pyyhkäisyn jälkeen puhtaaseen. Puhdistuksen voi tehdä steriilikäsine kädessä tai erillistä pesupihtiä hyväksi käyttäen. puuduta virtsaputki: naiselle 1 ruiskullinen, miehille 2 ruiskullista (esim. 2 % Xylocaingeeli) tartu katetriin joko steriilillä käsineellä tai erillisellä pihdillä ja vie katetri rakkoon (jos olet puhdistanut virtsaputken suun käsine kädessä, vie katetri erillisellä pihdillä rakkoon, tai mikäli olet puhdistanut virtsaputken suun pesupihdin avulla, vie katetri steriilillä käsineellä rakkoon) odota hetki, että virtsaa alkaa tulla rakosta täytä ballonki yhdistä virtsankeräyspussi tai tuntidiureesiboksi. 7.5 Aseptinen toiminta leikkauksen aikana Steriilien pakkausten tarkastelu ja käsittely tarkista steriilistä pakkauksesta eheys, värimuutokset, steriiliys ja viimeinen käyttöpäivä tarkista instrumenttikontista steriiliys, sinettien eheys, kannen ja suodattimien tiiviys avaa steriilit pakkaukset niin, ettei sisältö kontaminoidu Vierasmateriaalin (esim. proteesien) käsittely tarkista materiaalin/implantin pakkauksen eheys, steriiliys ja viimeinen käyttöpäivämäärä pidä vierasmateriaali steriilillä pöydällä steriilissä sisäpakkauksessaan, kunnes se laitetaan potilaalle

21 Leikkausalueen infektioiden 21 (29) käsittele materiaalia puhtain, steriilein käsinein ja instrumentein huomioi materiaalin käsittelyssä mukana olevat tuotteen valmistajan antamat käyttöohjeet Steriili pöytä ja sen valmistus Steriiliä pöytää ei saa valmistaa etukäteen. Mikäli pöytä joudutaan valmistamaan poikkeuksellisesti etukäteen, se peitetään riittävän isolla steriilillä kertakäyttöisellä suojaliinalla. Myös pienissä toimenpiteissä kuten esim. haavan suturaatio, välineiden laskupöytä suojataan steriilillä kertakäyttöliinalla. Suojaliinaksi valitaan riittävän kookas liina, joka suojaa pöydän koko pinnan ja osin pöydän jalat. Pöydän valmistus desinfioi kädet ja pue tehdaspuhdas suu-nenäsuojain poista pöydän suojaliina tai leikkauksessa käytettävä peittelypakkaus suojapakkauksestaan avaa ja levitä steriili suojaliina koskettelemalla vain liinan ulkonurkkiin nosta steriilit instrumentit pöydälle steriilejä nostopihtejä hyväksikäyttäen tai ojenna ne steriiliksi pukeutuneelle henkilölle; älä nakkele, kurkottele tai ojenna välineitä steriilin pöydän ylitse mikäli pöydälle nostetaan isoja instrumentteja tai kootaan välineitä toimintakuntoon, leikkaushoitaja tekee kirurgisen käsidesinfektion ja pukeutuu steriiliksi muu kuin steriiliksi pukeutunut henkilö pitää steriiliin pöytään etäisyyttä vähintään 50 cm. Muu aseptinen toiminta steriililtä alueelta kontaminoituneet välineet poistetaan heti kun kontaminaatio huomataan, alue suojataan uudella steriilillä liinalla läpikastuneet tai kontaminoituneet suojaliinat ja -takit vaihdetaan tai lisäsuojataan huolehditaan leikkausalueen ja leikkaussalin yleisestä siisteydestä eritahradesinfektio tehdään mahdollisimman pian sen havaittua. Mikäli verta tai eritettä on runsaasti lattialla ja sen poistaminen leikkauksen aikana on mahdotonta, erite pyritään imeyttämään kosteutta imeviin liinoihin. instrumentoiva ja valvova hoitaja tarkistavat ja laskevat yhdessä leikkauksessa käytettävät sidetarpeet ja instrumentit sekä ennen leikkausta että leikkauksen lopussa ennen leikkaushaavan sulkua. Mikäli käytettyjen sidetarpeiden ja instrumenttien määrät eivät täsmää, tästä ilmoitetaan välittömästi leikkaavalle kirurgille.

22 Leikkausalueen infektioiden 22 (29) valvova hoitaja kirjaa tiedot leikkaushoitotietoihin. Valvova hoitaja kirjaa huolellisesti leikkauksenaikaiset tapahtumat esim. muutokset salitiimissä sekä komplikaatiot mm. aseptiikan pettämisen leikkaushoitotietoihin. 7.6 Kirurginen leikkaustekniikka Hyvä leikkaustekniikka on merkittävä infektioriskin vähentäjä. Kudosten huolellinen käsittely, atraumaattinen dissektio ja tarkka verenvuotojen tyrehdyttäminen ovat leikkaustekniikan perustaitoja. Tekniset puutteet heikentävät kudoshapetusta, joka lisää haavainfektion riskiä. Leikkauksen aikana pyritään estämään haavanreunojen kuivuminen. Dreenien käyttöä tulee harkita huolellisesti, koska ne toimivat myös infektioporttina. Hyvän leikkaustekniikan opettamiseksi on suosittava koulutettava-kouluttaja työpareja aina, kun se vain on mahdollista. Kirurgisen diadermian käyttö Kirurgista diatermialaitetta käytetään harkiten polttamalla yksittäisiä vuotokohtia (pin point electro coagulation) laajojen polttojen sijasta. Laitteeseen säädetään mahdollisimman matalat arvot. Näin vähennetään lämmön aiheuttamaa kudosvauriota. Aina kun on mahdollista, kudoshemostaasi tehdään esimerkiksi radiotaajuusenergialaiteella (Harmoniclaite). Laitteen aiheuttama kudostuho on pienempi, kuin käytettäessä sähköistä diatermialaitetta. 7.7 Infektoituneen haavan revisio Krooninen alaraajahaava on yleinen ja väestön ikääntyessä edelleen yleistyvä ongelma. Haavan hoito on aloitettava tehokkaasti heti haavan ilmaannuttua, sillä hoidon viivästyessä paranemisen todennäköisyys vähenee. Paikallishoidon tavoitteena on myötävaikuttaa haavan paranemiseen luomalla suotuisa paranemisympäristö, puhdistaa haava ja suojata se kontaminaatiolta. Plastiikkakirurgisin keinoin voidaan nopeuttaa suurien tai pitkään avoinna olleiden haavojen paranemista. Leikkausalueen infektioepäily perustuu leikkausalueen huolelliseen arvioon. Edustavat viljelynäytteet ovat asianmukaisen mikrobilääkehoidon perusta. Leikkaussalissa infektoitunut haava avataan, puhdistetaan ja kuollut kudos poistetaan mahdollisimman tarkasti pinseteillä ja leikkausveitsellä. Toimenpiteen aikana haavasta otetaan märkäistä kudoseritettä ja edustava kudospala (esim. luuta) bakteeriviljelynäytteeksi. Haavaa voidaan huuhtoa lämpimällä steriilillä keittosuolanesteellä toimenpiteen aikana. Haavan revisiossa ei pidä käyttää painepesuria, koska paineistettu vesi vie mikrobit syvemmälle haavaan ja painepesu aiheuttaa myös elimistöä kuormittavan kudostrauman. Haavan alipainehoitoa (vacuuum-assisted closure, VAC) käytetään monissa erilaisissa sekundaarisesti parantuvissa haavoissa, eli reunoilta ja haavan pohjalta käsin parantuvissa haavoissa. Syynä voi olla haavatulehdus, haavan ympärillä olevien kudosten vaurioituminen tai turvotus sekä jo parantumassa olleen haavan aukeaminen. Haavan alipainehoidossa haavalle luodaan suljettu ja kostea ympäristö. Alipaineella pyritään vähentämään turvotusta niin, että haava siistiytyy tehokkaasti ja haavan alueen verenkierto parantuu.

23 Leikkausalueen infektioiden 23 (29) 7.8 Kudosnäytteen ottaminen mikrobiologista tutkimusta varten Pisto-, viilto-, leikkaus- tai muu syvä haava puhdistetaan huolellisesti steriilillä keittosuolalla ja ylimääräinen neste kuivataan steriilillä sideharsotaitoksella ennen näytteen (erite, kudospala) ottamista. Haavan pohjaa peittävä nekroottinen tai arpeutunut kudos poistetaan kirurgisesti ennen näytteen ottamista. Näyte otetaan mahdollisimman aseptisesti iho- ja limakalvokontaminaatiota välttäen. Ihon läpi näytettä otettaessa punktiokohta puhdistetaan huolellisesti 80 %:lla A12t:llä ennen näytteen ottamista. Katso tarkemmat näytteen otto-ohjeet OYS, Weblab. Mikäli potilaalla epäillään vierasesineinfektiota, mikrobilääkeprofylaksia aloitetaan vasta näytteenoton jälkeen. Tällöin tulee varmistaa, että profylaksi myös käytännössä toteutuu. Moniresistentti mikrobi-näytteen otto Metisilliiniresistentin Staphylococcus aureus (MRSA)-bakteerin, vankomysiiniresistentin enterokokki-bakteerin (VRE) ja erittäin laajakirjoista betalaktamaasia (Extended spectrum beta-lactamase, ESBL ja AmpC) tuottavien E.coli, Klebsiella-, Salmonella- ja Proteus mirabilis-kantojen selektiivinen seulontaviljely ja kolonisaation selvittäminen. Erittävistä infektiofokuksista, otetaan näytteet vanutikulla bakteerinäytteen geelikuljetusputkeen tai kudospala steriiliin tiiviskantiseen purkkiin, purkkiin lisätään tippa steriiliä keittosuolaa. Huom! Näytteenottokohtaa ei puhdisteta ennen näytteen ottamista. 8 Leikkaushaavan sulku ja käsittely 8.1 Leikkaushaavan sulku Haavan sulussa on vältettävä haavanreunojen liiallista kiristämistä. Leikkaushaava suljetaan useassa eri kerroksessa pienin pistoin (otoin). Ihon sulussa voidaan käyttää joko intrakutaaniompeleena itsestään sulavaa lankaa, poistettavissa ompeleissa sulamatonta lankaa tai erityisiä ihonsulkuun tarkoitettuja metallisia ihohakasia. Ihohakasia ei tule käyttää mikäli potilas on nikkeliallerginen. Pienten haavojen sulussa voidaan käyttää siihen erikseen soveltuvaa kudosliimaa. Kirurgi sulkee leikkaushaavan noudattaen hyvää kirurgista tekniikkaa välttää leikkausalueelle jäävää kuollutta tilaa ja kudosten venytystä huolehtii, että oikeat kudoskerrokset tulevat vastakkain välttää liian tiukkoja ompeleita huolehtii, että haavapinnat painuvat tiiviisti toisiaan vasten verenkierron häiriintymättä. 8.2 Leikkaushaavan peittely leikkaussalissa Haavasidoksen tarkoitus on: imeä haavaeritettä edistää haavan paranemista tukea haavanreunojen vastakkain pysymistä suojata haavaa komplikaatioilta paranemisen aikana pitää avoimeksi jätetty leikkaushaava kosteana.

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Toiminta leikkausosastolla Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Leikkausalueen infektio Hoitoon liittyvä infektio Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana tai alkunsa

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Congress Paasitorni Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori TAVOITTEET Toimenpiteisiin liittyvien

Lisätiedot

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Ohje henkilökunnalle 29.3.2011 1 Käsihygienia Kynnet, sormukset ja korut Sormuksien, rannekellon ja rannerenkaiden käyttö ei ole suotavaa terveydenhuoltotyössä,

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta

Lisätiedot

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

IV-kanyylien käsittely

IV-kanyylien käsittely IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava

Lisätiedot

Verisuonikatetrien käsittely

Verisuonikatetrien käsittely Verisuonikatetrien käsittely 6.5.2013 klo 9-15.30 ls 5 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 08-3152308 raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA Aseptiikka = kaikki toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään ja estämään infektioiden syntyminen ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA LÄÄKEHOITO 1 A. KENTTÄ/M. M-K Aseptiikka lääkehoidon osana Lääkehoidon toteuttaminen

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ebolasuojavarusteiden. pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11.

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ebolasuojavarusteiden. pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ebolasuojavarusteiden pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11.2014 SUOJAVARUSTEIDEN PUKEMINEN (donning) 1 Muista käydä

Lisätiedot

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Ohje henkilökunnalle 1 Virtsakatetri on vierasesine ja muodostaa aina infektioriskin, joten katetrin laittamisella tulee

Lisätiedot

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 12.11.2012 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden

Lisätiedot

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus

Lisätiedot

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)

Lisätiedot

Hyvät kirurgiset tekniikat. Anna Meller

Hyvät kirurgiset tekniikat. Anna Meller Hyvät kirurgiset tekniikat Anna Meller Leikkaustilat Tulisi olla eristetty muista toiminnoista Oma huone, jossa erilliset alueet Eläimen valmistelua ja nukuttamista varten Kirurgin valmistelua varten Varsinainen

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

CVK. Keskuslaskimoon laitettavan katetrin käyttöindikaatiot:

CVK. Keskuslaskimoon laitettavan katetrin käyttöindikaatiot: CVK Keskuslaskimoon laitettavan katetrin käyttöindikaatiot: Pitkäkestoisen (yli 3 4 vrk) nestehoidon ja parenteraalisen ravitsemuksen toteuttaminen Vasoaktiivisen lääkehoidon toteuttaminen Ääreislaskimoita

Lisätiedot

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian

Lisätiedot

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. 1 Suojainten käyttö Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. Suojainten pukeminen Suusuojus à Suojalasit à Suojatakki à Suojakäsineet

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit

Lisätiedot

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut? Victor Oys Hurjat Huuhdeluvut? Hurjat vai kurjat huuhdekulutukset käsihuuhdekulutusluvut? Alueellinen koulutus 7.10.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen

Lisätiedot

Aseptiikka haavahoidossa

Aseptiikka haavahoidossa Aseptiikka haavahoidossa Lehtori, SAMK Aseptiikka Elävän kudoksen tai steriilin materiaalin suojaaminen mikrobikontaminaatiolta poistamalla estämällä tai tuhoamalla mikro-organismit 1 Mikrobilajien joutuminen

Lisätiedot

Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla

Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 ls 6 Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 040

Lisätiedot

Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä

Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä Infektioiden torjuntaohje 1 (10) Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä Tässä ohjeessa esitellään jokaisen potilaan kohdalla toteutettavat infektioiden torjunnan perusperiaatteet ja ohjeet

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat Sisältö Siivoushenkilöstön ammattitaitovaatimukset Henkilökohtainen hygienia Aseptiikka Siivouksen ajankohta Siivousmenetelmät,

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 7. 8.10.2014 Tampere Päivi Aalto Ohjeen sisältö Vuosien 2015 2019 tesu-valvontaohjelman

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ Tässä ohjeessa esitellään infektioiden torjunnan perusperiaatteet jokaisen potilaan hoidossa ja eristystilanteet vaativan

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

ROSE ROSE K2 POTILASOHJE IRREGULAR CORNEA. Post Graft TM ROSE K2 XL. semiskleraaliset piilolinssit

ROSE ROSE K2 POTILASOHJE IRREGULAR CORNEA. Post Graft TM ROSE K2 XL. semiskleraaliset piilolinssit ROSE TM K TM ROSE K2 ROSE K2 TM NC POTILASOHJE ROSE K2 IRREGULAR CORNEA IC TM ROSE K2 Post Graft TM ROSE K2 XL semiskleraaliset piilolinssit TM Semiskleraalisten Rose K2 XL piilolinssien silmiin laitto

Lisätiedot

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

Infektioiden torjunta leikkausosastolla Infektioiden torjunta leikkausosastolla S R-N 09.10.2014 Potilaan oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa kerrotaan hyvän hoidon periaatteet ja niiden potilaalle koituva hyöty ja

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Välinehuollon pintojen puhtaus Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Ylläpitosiivous Henkilöhygienia, käsihygienia, tavanomaiset varotoimet Työskentelypintojen

Lisätiedot

Keinoja käsihygienian tehostamiseen

Keinoja käsihygienian tehostamiseen Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Alueellinen koulutus 5.10.2012 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä Puh. 08 315 2898 tai reija.leiviska@ppshp.fi Mitä teen käytetyille

Lisätiedot

käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön Käyttöohjeet myös osoitteesta PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE

käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön Käyttöohjeet myös osoitteesta PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE 1/2012 haavanhoito käyttöohjeet alovammat Ihorikot EB-haavat Traumaattiset haavat Kirurgiset haavat Diabeettiset haavat PUHDISTAA Laskimoperäise KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE altimoperäiset säärihaavat Painehaavat

Lisätiedot

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Alueellinen haavakoulutuspäivä 05.03.2014 Kerttu Saha Sairaalamikrobiologi, kliininen mikrobiologia Haavakontaminaatio -> kolonisaatio-> kriittinen kolonisaatio

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

PD-katetrin juuren hoito

PD-katetrin juuren hoito PD-katetrin juuren hoito Potilasohje Tämä ohje on tarkoitettu sinulle, joka olet aloittamassa peritoneaalidialyysihoitoa. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 03//2015 Päivittäjä KL,ml Sisällys

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle 1(5) Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Kaisa Heinola sh / uroterapeutti Oys, urol.pkl 26.10.2015

Kaisa Heinola sh / uroterapeutti Oys, urol.pkl 26.10.2015 Kaisa Heinola sh / uroterapeutti Oys, urol.pkl 26.10.2015 Yleistä katetroinnista kertakatetrointi, toistokatetrointi, lyhytaikainen kestokatetrointi tai pitkäaikainen kestokatetrointi virtsarakon tyhjentäminen

Lisätiedot

Elinluovuttajan tunnistaminen ja hoito. Elinluovuttaja leikkausosastolla

Elinluovuttajan tunnistaminen ja hoito. Elinluovuttaja leikkausosastolla Elinluovuttajan tunnistaminen ja hoito 1.10.2015 Elinluovuttaja leikkausosastolla Sh Ritva Riikonen TG4 Toiminta leikkausosastolla TG4 Elinluovuttajan hoidon tavoitteena on siirrettävien elinten turvaaminen

Lisätiedot

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Mitä leikkausosastolla tapahtuu Mitä leikkausosastolla tapahtuu Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu, kun olet täällä hoidettavana. Tiedämme, että moni jännittää

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011 Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä Jaana Alapulli 14.9.2011 1 Aseptinen toiminta välinehuollossa Mahdollisimman tyhjät pinnat Neutraali tai heikosti emäksinen yleispuhdistusaine

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Sinut on kutsuttu vierihoitajaksi. Tehtävänäsi on potilaan vitaalielintoimintojen seuraaminen ja perushoidosta huolehtiminen.

Sinut on kutsuttu vierihoitajaksi. Tehtävänäsi on potilaan vitaalielintoimintojen seuraaminen ja perushoidosta huolehtiminen. 1 (6) OSAAVA VIERIHOITAJA Vierihoitajalla tarkoitetaan tässä sitä, että potilaalla on jatkuva, ympärivuorokautinen hoito/valvonta, jonka toteuttaa kyseistä potilasta hoitamaan kutsuttu hoitaja. Hoitajalla

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 TAIPUISIEN TÄHYSTIMIEN PUHDISTUS JA DESINFEKTIO Taipuisien tähystimien puhdistus tulee aloittaa välittömästi käytön jälkeen. Työntekijän suojavaatetuksena

Lisätiedot

Pandeemista influenssaa varten Suomeen varattujen suojainten käyttö hoitotyössä

Pandeemista influenssaa varten Suomeen varattujen suojainten käyttö hoitotyössä Pandeemista influenssaa varten Suomeen varattujen suojainten käyttö hoitotyössä Varmuusvarastoitujen suojainten käyttöönotto Influenssa A(H1N1)v -viruksen aiheuttaman suojaintarpeen täyttämiseksi Suomessa

Lisätiedot

Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka Kirurgian vuodeosasto 4B Leikkaus- ja anestesiaosasto

Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka Kirurgian vuodeosasto 4B Leikkaus- ja anestesiaosasto Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka Kirurgian vuodeosasto 4B Leikkaus- ja anestesiaosasto Ohje henkilökunnalle 1 Preoperatiivinen hoito... 2 LYHKI- yksikkö (1½kk:n - 2 kk:n aikavälillä

Lisätiedot

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Alueellinen haavakoulutuspäivä 03.03.2015 Kerttu Saha Kliininen mikrobiologia Krooninen alaraajahaava (=säärihaava) Tärkeimpiä kroonisen haavan tyyppejä ovat verenkiertopohjaiset

Lisätiedot

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja

Lisätiedot

Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS

Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS SIIVOUSVÄLINEET 1. siivousvaunu 2. sanko (siivoussanko) 3. jätesäkki 4. kuivain - Voit kuivata ikkunat, peilit ja lattiat. 5. lattiamoppi ja pyyhe 6. ikkunanpesin - Voit pestä

Lisätiedot

VIRTSATEIDEN KATETROINTI - Urologiset ohjeet kestokatetrointiin ja katetripotilaan hoitoon

VIRTSATEIDEN KATETROINTI - Urologiset ohjeet kestokatetrointiin ja katetripotilaan hoitoon VIRTSATEIDEN KATETROINTI - Urologiset ohjeet kestokatetrointiin ja katetripotilaan hoitoon 16.11.2004 Tekijä: Kaisa Heinola Hyväksyjät: Pekka Hellström Hannu Syrjälä Konsultoitu sairaalahygieniaosastolta:

Lisätiedot

käyttöohjeet PUHDISTAA

käyttöohjeet PUHDISTAA käyttöohjeet PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE peräiset Säärihaavat Painehaavat Palovammat Ihorikot Kirurgiset haavat Traumaat kun hoitotulokset ratkaisevat ISO 9001:2008 ISO 14001:2004 PolyMem PolyMem

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I

VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I IHMINEN INFEKTIOIDEN LEVITTÄJÄNÄ Taudinaiheuttaja siirtyy ihmisestä toiseen eri tavoin. Tartunnan lähteenä

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ

INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 2011 Tampere Terveydenhoitaja, hygieniahoitaja Minna Nieminen Infektioyksikkö, TAYS, PSHP minna.j.nieminen@pshp.fi

Lisätiedot

haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön 6/2013

haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön 6/2013 6/2013 haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön Maailman tutkituin lääkehunaja Antibakteerinen lääkehunaja Medihoney haavanhoitoon Medihoney-haavanhoitotuotteet sisältävät Manuka-hunajaa

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

Leikkaustakit. turvallisuutesi ja mukavuutesi vuoksi

Leikkaustakit. turvallisuutesi ja mukavuutesi vuoksi Leikkaustakit turvallisuutesi ja mukavuutesi vuoksi Katse yksityiskohtiin Leikkauksen pituus, tyyppi, takin mukavuus ja turvaluokka yhdessä osaston talouden kanssa ovat asioita, jotka vaikuttavat henkilökohtaisen

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Potilaan vastaanotto Potilaat tulevat kiireellisellä lähetteellä (1-7 vrk) Potilaat tulevat

Lisätiedot

Joskus synnytetään keisarileikkauksella

Joskus synnytetään keisarileikkauksella Joskus synnytetään keisarileikkauksella 1 Joskus synnytetään keisarileikkauksella On tilanteita, jolloin päädytään keisarileikkaukseen eli sectioon. Syyt leikkaukseen voivat johtua joko äidistä, sikiöstä

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä. PleurX-dreeni on katetri, jonka avulla voitte itse tyhjentää keuhkopussiin kertyneen nesteen. Katetri laitetaan potilaille, jotka ovat toistuvasti joutuneet käymään keuhkopussin tyhjennyksessä. Katetri

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

SIVU 1. laittaa mikä tahansa geeli tai akryyli. TrendyNailWraps kynsikalvot ovat erittäin kestäviä ja saatavilla 50 erilaisena mallina.

SIVU 1. laittaa mikä tahansa geeli tai akryyli. TrendyNailWraps kynsikalvot ovat erittäin kestäviä ja saatavilla 50 erilaisena mallina. TrendyNailWraps kynsikalvot on valmis- tettu Yhdysvalloissa erityiselle laminoidulle pinnalle, joka on niin kestävä että sen pintaa voidaan karhentaa. TrendyNailWraps kynsikalvojen päälle voidaan laittaa

Lisätiedot

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F 1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu

Lisätiedot

Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi

Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi Dietrich Schlenzka, Timo Yrjönen, Timo Laine, Teija Lund, Heikki

Lisätiedot

VIRTSATEIDEN KATETROINTI

VIRTSATEIDEN KATETROINTI Ohje henkilökunnalle 1 (10) VIRTSATEIDEN KATETROINTI Urologiset ohjeet kestokatetrointiin katetripotilaan hoitoon toistokatetrointiin Ohje henkilökunnalle 2 (10) SISÄLTÖ KESTOKATETROINTI 3 1. YLEISTÄ KATETROINNISTA

Lisätiedot

LIHAKSENSISÄISEN INJEKTION ANTAMINEN VENTROGLUTEAALISESTI

LIHAKSENSISÄISEN INJEKTION ANTAMINEN VENTROGLUTEAALISESTI LIHAKSENSISÄISEN INJEKTION ANTAMINEN VENTROGLUTEAALISESTI Saija Arvisto, Annastiina Kovanen & Tuomas Tenno Tämä oppimateriaali on luotu osana opinnäytetyötämme, jonka tavoitteena on ollut luoda selkeä

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla

Lisätiedot

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.

Lisätiedot

SALAMANTERI OS200. Asennus- ja käyttöohjeet

SALAMANTERI OS200. Asennus- ja käyttöohjeet SALAMANTERI OS200 Asennus- ja käyttöohjeet SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 3 2. Turvaohjeet... 3 3. Asennus... 3 4. Laitteen kuljetus ja siirto... 3 5. Käyttöpaneeli... 4 6. Käyttö... 4 7. Puhdistus ja

Lisätiedot

PINTAPELASTAJAN PUKEUTUMINEN ja varusteiden huoltaminen LIITE 1

PINTAPELASTAJAN PUKEUTUMINEN ja varusteiden huoltaminen LIITE 1 PINTAPELASTAJAN PUKEUTUMINEN ja varusteiden huoltaminen LIITE 1 Tarkasta varusteet Pintapelastuskassissa tulisi olla vähintään seuraavat varusteet: Lämmin välikerrasto villa-asu tai vastaava sukat käsineet

Lisätiedot

KIRURGINEN KÄSIDESINFEKTIO JA STERIILIKSI PUKEUTUMINEN TOIMENPITEESEEN VALMISTAUDUTTAESSA Kirjallisuuskatsaus

KIRURGINEN KÄSIDESINFEKTIO JA STERIILIKSI PUKEUTUMINEN TOIMENPITEESEEN VALMISTAUDUTTAESSA Kirjallisuuskatsaus KIRURGINEN KÄSIDESINFEKTIO JA STERIILIKSI PUKEUTUMINEN TOIMENPITEESEEN VALMISTAUDUTTAESSA Kirjallisuuskatsaus Opinnäytetyö Katja Turunen Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto SAVONIA-

Lisätiedot

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Aivokasvainkoulutus 8.3.16 Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Pre.oper. kirjallinen info / ohjausmateriaali: Polilta ns. jonokirje (sisältää yleistä tietoa / ohjeita leikkausjonoon asetetulle potilaalle)

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot