Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen leikkaussalissa ja toimenpideyksiköissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Leikkausalueen infektioiden ehkäiseminen leikkaussalissa ja toimenpideyksiköissä"

Transkriptio

1 Leikkausalueen infektioiden 1 (29) Leikkausalueen infektioiden leikkaussalissa ja toimenpideyksiköissä Eija Similä, sairaanhoitaja, keskusleikkausosasto Jyrki Mäkelä, kirurgian professori, Oulun yliopisto Päivi Laurila, vastuualuejohtaja, anestesia ja tehohoito Hannu Syrjälä, osastonylilääkäri, infektioiden torjuntayksikkö

2 Leikkausalueen infektioiden 2 (29) Sisällysluettelo Leikkausalueen infektioiden riskitekijät Potilaan valmistelu leikkaukseen kotona tai vuodeosastolla Potilaan peseytyminen Ihokarvojen poisto Suolen tyhjennys suunnitellussa kolorektaalikirurgiassa Leikkausviillon paikan merkitseminen Mikrobilääkeprofylaksi Käsihygienia Käsien ihon hoito Käsien pesu Tavanomainen käsien desinfektio Kirurginen käsien desinfektio Pukeutuminen ja suojainten käyttö leikkausosastolla Henkilökunnan pukeutuminen ja suojainten käyttö Steriili pukeutuminen Potilasvaatetus Vierailijoiden ja potilaan omaisten pukeutuminen Leikkausalueen preoperatiivinen pesu ja desinfektio Leikkausalueen steriili peittely ja läpileikkauskalvon käyttö Steriilin peittelyn materiaali Läpileikkauskalvon käyttö Kirurgisen ja aseptisen työskentelyn toteuttaminen Leikkauksen suunnittelu Potilaan elintasapainon hoito Potilaan kanylointi ja infuusionesteiden sekä lääkkeiden käsittely Virtsateiden katetrointi Aseptinen toiminta leikkauksen aikana Kirurginen leikkaustekniikka Infektoituneen haavan revisio Kudosnäytteen ottaminen mikrobiologista tutkimusta varten Leikkaushaavan sulku ja käsittely Leikkaushaavan sulku Leikkaushaavan peittely leikkaussalissa Leikkaushaavan ja dreenin käsittely heräämössä Ympäristö Leikkausosaston ilmastointi Leikkaussalin lämpötilaa, ilman kosteutta ja paineistusta koskevat suositukset Leikkaussalin siivous ja eritetahradesinfektio Leikkausinstrumentit Instrumenttien puhdistus, desinfiointi ja sterilointi Toiminta leikkauksen aikana ja välittömästi sen jälkeen Steriilien tarvikkeiden varastointi ja kuljetus Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta... 28

3 Leikkausalueen infektioiden 3 (29) Leikkausalueen infektioiden riskitekijät Leikatuilla potilailla merkittävin infektiotyyppi on leikkausalueen infektiot. Leikkauksen jälkeen potilailla todetaan myös muita infektioita kuten keuhkokuumeita, virtsatieinfektiota, sepsiksiä ja verisuonikatetri-infektiota. Postoperatiivisten infektioiden suhteelliset osuudet vaihtelevat eri erikoisaloilla. Esimerkiksi keuhkokuume on yleinen sekä neurokirurgisten että ruokatorven leikkausten jälkeen. Leikkaushaavan luonnolliseen paranemisprosessiin kuuluu haavan punoitus ja turvotus. Potilaan kehonlämpötila ja veren tulehdusarvot voivat nousta muutaman päivän ajaksi. Mikäli haavan punoitus, turvotus ja kipu lisääntyvät, kuume jatkuu ja potilaan tulehdusarvot (leukosyytit ja CRP) eivät käänny laskuun, tällöin on ensisijaisesti syytä epäillä leikkausalueen infektiota. Samalla suljetaan pois myös muiden tavallisten postoperatiivisten infektioiden mahdollisuus, erityisesti keuhkokuume (thx-rtg), virtsatieinfektio (U2-tutkimus) ja sepsis (veriviljely). Mikäli kuumeiluun liittyy myös hengenahdistusta tai hengitys muuttuu vaikeammaksi, keuhkoembolian mahdollisuus on suljettava pois TT-tutkimuksella. Samalla saadaan thx-kuvaa luotettavampi käsitys mahdollisesta keuhkokuumeesta ja sen laajuudesta. Mikäli infektiofokukseksi osoittautuu leikkausalue, uusintaleikkauksen tai radiologisen intervention tarpeellisuutta arvioidaan sekä kliinisen kuvan että kuvantamistulosten perusteella. Antibioottihoito aloitetaan näytteiden oton jälkeen. Mikrobilääkkeen valinnassa auttaa päivystysaikana OYS:n antibioottiopas. Sitä kohdennetaan bakteeriviljelyn vastauksen perusteella. Operatiivisen tulosalueen infektiolääkärit auttavat mielellään näiden potilaiden infektiodiagnostiikassa ja hoidon toteutuksessa. Mikäli potilaalla todetaan leikkausalueen infektio, se luokitellaan kansainvälisen CDC:n luokituksen mukaisesti. Tässä luokituksessa leikkausalueen infektiot jaetaan pinnalliseen infektioon, jossa tulehdus rajoittuu ihoon ja ihonalaiseen kudokseen, syvään, jossa infektio on faskia- ja lihaskerroksessa, sekä leikkausalue/elininfektioon, jolloin infektio on leikkauksen aikana käsitellyissä elimissä tai kudoksissa. Leikkausalueen infektion syntyyn vaikuttavat sekä potilaaseen että leikkaukseen liittyvät tekijät. Yksittäinen riskitekijä ei välttämättä aiheuta infektiota, mutta useat tekijät yhdessä lisäävät infektion todennäköisyyttä. Potilaaseen liittyviä leikkausalueen infektion riskitekijöitä ovat: Potilaan leikattava sairaus tai vaikea perussairaus sekä muut infektiot. Lisäksi vaikea liikalihavuus, aliravitsemus, alkoholismi ja tupakointi ovat haavainfektion riskitekijöitä. Potilaaseen liittyvät haavainfektion riskitekijät tulee mahdollisuuksien mukaan hoitaa kuntoon ennen leikkausta. Leikkauspotilaiden kutsukirjeessä kehotetaan hoitamaan nuhakuumeet ja muut tulehdukset, huolehtimaan leikattavan alueen iho kuntoon, lopettamaan tupakointi vähintään kuukautta ennen leikkausta sekä hoitamaan sokeritauti hyvään tasapainoon. Potilaan preoperatiivisen haastattelun yhteydessä hoitaja tiedustelee potilaalta edellä mainittuja asioita ja kirjaa ne hoitosuunnitelmaan. Hoitaja tiedottaa mahdollisista ongelmista potilasta hoitavalle lääkärille, joka tarvittaessa siirtää potilaan leikkaus- /toimenpideajankohtaa, jotta leikkausriskiä lisäävät tekijät ehditään korjata.

4 Leikkausalueen infektioiden 4 (29) Leikkaustyyppi vaikuttaa haavainfektioiden esiintymiseen. Mini-invasiivisiin leikkauksiin liittyy vähemmän infektioita, kuin vastaaviin avoleikkauksiin. Verisuonikirurgisiin toimenpiteisiin liittyy vähemmän infektioita, kuin vatsanalueen leikkauksiin. Hyvä kirurginen leikkaustekniikka, hellävarainen kudosten käsittely, harkittu elektrokoagulaation käyttö ja kuolleen tilan vähentäminen edesauttavat kudosten paranemista ja samalla vähentävät infektioriskiä. Ulkopuoliset mikrobit ovat usein peräisin leikkaussalin henkilökunnasta ja leikkaussalin ilmasta, siksi leikkauksen aikana salissa tulee olla vain toimenpiteen kannalta tarvittava henkilökunta ja turhaa liikennettä saliin ja salista ulos tulee välttää. Leikkaussalissa potilaan leikkaus suunnitellaan huolellisesti. Leikkauksessa tarvittavat instrumentit ja muu välineistö sekä lääke- ja infuusioaineet varataan etukäteen. Tarvittavien kojeiden ja laitteiden toimintakunto testataan ennen toimenpiteen aloitusta. Huolellinen suunnittelu vähentää leikkauksen aikaista liikennettä saliin ja sieltä ulos. Koska potilaan pitkä (>3 päivää) preoperatiivinen sairaalahoito on leikkausalueen infektion riskitekijä, potilaat tulevat elektiiviseen leikkaukseen yleensä leikkauspäivän aamuna (LEIKO). Potilaan lähetteen saavuttua sairaalaan, hänet pyydetään tarvittaessa prepolikliiniselle käynnille. Prepkl:lla kirurgi keskustelee leikkaukseen liittyvistä yksityiskohdista sekä sairaanhoitoon ja osastohoitoon liittyvistä käytännön järjestelyistä. Potilaan yleistila huomioidaan ja ohjeistetaan potilasta leikkaukseen valmistautumisessa. Leikkauspäätös tehdään yhdessä potilaan kanssa. Anestesialääkäri tapaa potilaan ja määrää tarvittavat lisätutkimukset ennen toimenpidettä esim. ekg:n ja verikokeet. Sairaanhoitaja haastattelee potilaan, täyttää anestesiakaavakkeen ja ohjaa potilasta valmistautumaan tulevaan toimenpiteeseen. Preoperatiiviset tutkimukset tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä avohoidossa. Tutkimustulokset potilas joko tuo mukanaan sairaalaan tai mieluummin terveyskeskus lähettää ne sairaalaan sähköisen tiedonsiirron kautta. Tutkimuksia joita ei voi tehdä avohoidossa, suunnitellaan lähetteen perusteella ja tehdään ennen prepoliklinikkakäyntiä. Mikäli potilas ei sovellu LEIKO-toimintaan, potilas saapuu vuodeosastolle leikkausta edeltävänä iltana. Leikkaava kirurgi ja anestesialääkäri tapaavat potilaan. Potilaalle kerrotaan tulevasta toimenpiteestä, siihen liittyvistä riskeistä, anestesiamuodosta ja kivunhoidosta leikkauksen jälkeen. Vuodeosaston hoitaja haastattelee potilaan ja avustaa tarvittaessa leikkaukseen valmistelussa. Hoitoon liittyviä infektioita seurataan OYS:ssa SAI-rekisterin (sairaalan antibiootti- ja infektioseurantajärjestelmä) avulla. Se perustuu antibioottiherätteeseen. Sähköisen potilaskertomuksen lääkehoito-osioon kirjattu uusi antibiootti avaa automaattisesti SAIinfektioiden seurantajärjestelmän. Järjestelmään kirjataan aloitettu antibiootti ja aloittamisen syy. Seurantajärjestelmän avulla pystytään antamaan säännöllinen palaute hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyydestä mm. erikoisaloittain ja leikkaustyypeittäin. OYS:ssa on käytössä kirurgikohtainen leikkausalueen infektioiden palautejärjestelmä. SAI-seurantajärjestelmän avulla pystytään tunnistamaan myös infektioryppäitä ja aloittamaan tarvittavat selvitystyöt lisääntyneiden infektioiden syiden löytämiseksi. Tietokannasta voidaan myös selvittää, minkälaisia antibiootteja käytetään eri infektioiden hoitoon ja verrata saatua tulosta OYS:n antibioottisuosituksiin. SAI-rekisterin antama informaatio luo pohjan luotettavalle hoitoon liittyvien infektioiden seurannalle ja säännölliselle raportoinnille. Hoitoon liittyvien infektioiden yleisyys on yksi

5 Leikkausalueen infektioiden 5 (29) keskeinen hoidon laadun ja potilasturvallisuuden mittari. Lähivuosina tämän informaation merkitys vain korostuu, kun suomalaiset potilaat voivat valita vapaasti keskussairaalan, jossa heidät leikataan. Vastaavasti myös EU:n kansalaiset voivat jatkossa valita sairaanhoitonsa oman maansa rajojen ulkopuolelta. 1. Potilaan valmistelu leikkaukseen kotona tai vuodeosastolla 1.1 Potilaan peseytyminen Potilas peseytyy leikkausta edeltävänä iltana tai leikkauspäivän aamuna. Ihon pesuun käytetään tavallista nestesaippuaa. Mikäli hiukset pestään leikkauspäivän aamuna, ne kuivataan huolellisesti ennen leikkausosastolle siirtoa. Pitkät hiukset sidotaan. Potilasta ohjataan pesemään erityisen huolellisesti nenän ympärys, ihopoimut, kainalot, nivustaipeet ja genitaalialue, koska näissä paikoissa bakteerikasvu on runsasta. Vatsan/rintakehän alueen leikkauksia varten napa puhdistetaan suihkun yhteydessä saippuaa ja lämmintä vettä käyttäen. Mahdollinen karsta liotetaan tarvittaessa saippualiuokseen kostutetulla harsotaitoksella. Potilaan ihon kunto tarkistetaan ennen leikkaussaliin siirtymistä (ihottumat, hiertymät, naarmut, näpyt, hautumat, haavaumat). Jos iho ei ole ehjä, leikkaus siirretään, mikäli mahdollista, ja iho hoidetaan asianmukaiseen kuntoon. Jos potilaalla todetaan tällöin ihoinfektio, suunniteltu leikkaus siirretään. Päivystysleikkaukset joudutaan tekemään mahdollisista infektioriskeistä huolimatta. 1.2 Ihokarvojen poisto Infektioriskin kannalta ihokarvojen poisto leikkausalueelta ei ole tarpeen. Silti pitkiä ihokarvoja on tarkoituksenmukaista lyhentää. Neurokirurgiassakin hiukset voidaan ajaa vain kapealta alueelta leikkausviillon kohdalta infektioriskiä lisäämättä. Mikäli leikkausalueen ihokarvat halutaan poistaa, se tehdään samana päivänä, juuri ennen leikkausajankohtaa ja mahdollisimman vähän ihoa vaurioittaen sähkökäyttöisellä leikkurilla, jossa on kertakäyttöinen terä. Ihokarvojen poistoalueen laajuuteen vaikuttavat suunniteltu viillon paikka, mahdolliset lisäviillot, dreenien sijainti, potilaan peittely leikkausta varten sekä haavan suojaus leikkauksen jälkeen. 1.3 Suolen tyhjennys suunnitellussa kolorektaalikirurgiassa Suoliston tyhjennyksellä suolistokirurgiassa ei tutkimusten mukaan ole infektioita vähentävää vaikutusta, sen sijaan se on potilasta rasittavaa ja nestetasapainoa häiritsevää. Suolen tyhjennystä käytetään lähinnä peräsuolen alueen leikkauksissa, missä potilaalle tulee suoja-avanne. Ohutsuolen leikkauksissa tyhjennystä ei yleensä tarvita. Suolen tyhjennys aloitetaan leikkausta edeltävänä päivänä joko kotona tai sairaalassa. Potilas aloittaa tyhjennysnesteen juomisen (2 dl/10 min). Suolen tyhjeneminen alkaa parin tunnin kuluttua tyhjennyksen aloittamisesta. Tyhjeneminen tehostuu liikkumalla. Tyhjennysnestettä juodaan yleensä noin 4 litraa.

6 Leikkausalueen infektioiden 6 (29) 1.4 Leikkausviillon paikan merkitseminen Leikkaava kirurgi tarkistaa aina leikkausalueen ihon kunnon ennen leikkausta ja samalla hän merkitsee leikkausviillon paikan, mikäli se on potilasturvallisuuden kannalta tarpeen. 2. Mikrobilääkeprofylaksi Antibioottiprofylaksi annetaan aina 2 3 puhtausluokan ja niissä 1. puhtausluokan leikkauksissa, joissa potilaalle laitetaan joko vierasesine tai leikkausalueen infektiolla on vakavat seuraukset. Vain leikkauksenaikaisella profylaksialla, jolla saavutetaan riittävä kudospitoisuus leikkausalueelle koko leikkauksen ajaksi, on merkitystä. Puhtausluokan 4 leikkauksissa, esim. peritoniitti, ei ole enää kyse profylaksiasta, vaan infektion hoidosta, vaikka antibiootti annetaan leikkaussalissa ennen toimenpidettä. Jos potilas saa mikrobilääkettä infektion hoidoksi, silti annetaan normaali profylaksi. 3. Käsihygienia Profylaksina OYS:ssa annetaan yleensä kefuroksiimia 1,5 g ja iv-infuusio aloitetaan min ennen leikkausviiltoa. Tällöin saavutetaan tutkimusten perusteella leikkausalueen infektioiden ehkäisyn kannalta ihanteellinen mikrobilääkepitoisuus. Erikoisalakohtaisesti voidaan käyttää muutakin mikrobilääkeprofylaksiaa kulloinkin käytössä olevan OYS:n antibioottiohjeen mukaan. Profylaksi kirjataan LeSu-leikkausohjelmaan. Mikäli potilaan BMI-arvo on 30, hänelle annetaan aina 3 g:n kefuroksiimiprofylaksi ja vankomysiiniä käytettäessä 1,5 g:n profylaksi (normaali vankomysiinin profylaksiannos on 1 g). Verityhjiöleikkauksissa profylaksi annetaan ennen verityhjiön laittoa. Epäiltäessä vierasesineinfektiota tai muissakin infektioleikkauksissa, joissa pyritään saamaan edustavat mikrobiologiset näytteet, infektion hoidoksi tarkoitetun mikrobilääkityksen saa aloittaa vasta leikkauksessa otettujen mikrobiologisten näytteidenoton jälkeen. Tällöin on huolehdittava siitä, että infektion antibioottihoito todella aloitetaan näytteiden oton jälkeen. Milloin leikkauksessa annetaan lisäprofylaksi? pitkissä leikkauksissa kefuroksiimin anto toistetaan 3 tunnin välein kun leikkausvuoto on vähintään 500ml. Käsihygienia on tärkein yksittäinen infektioiden torjunnan osa-alue. Terveydenhuollossa käsihygienialla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään mikrobien siirtymistä henkilökunnan käsien välityksellä potilaasta toiseen tai potilaan lähiympäristöstä henkilökunnan käsien välityksellä eteenpäin. 3.1 Käsien ihon hoito Käsien ihon perushoidolla säilytetään ihon normaali kosteustasapaino ja ehkäistään ihoongelmia. Tähän pyritään välttämällä tarpeetonta saippuapesua, käyttämällä työpaikalla aktiivisesti käsihuuhdetta, rasvaamalla tarvittaessa kuivat kädet perusvoiteella ja suojaamalla kädet mm. kosteudelta suojakäsineillä. Käsien ihottumat, haavaumat ja tulehdukset (myös kynsivallintulehdukset) hoidetaan huolellisesti turvautumalla tarvittaessa työterveyshuollon apuun.

7 Leikkausalueen infektioiden 7 (29) 3.2 Käsien pesu Ennen työpisteeseen saapumista sormukset, käsikorut ja kello poistetaan; ne eivät kuulu potilastyöhön. Kynnet pidetään lyhyiksi leikattuina, kynnenalustat puhtaina ja kynsinauhat siisteinä. Rakenne-, geelikynsiä ja kynsikoruja ei saa käyttää potilashoidossa. Kynsilakkaa ei suositella. Mikäli kynsilakkaa käytetään, tulee sen olla väritöntä ja käyttäjän pitää huolehtia lakkapinnan eheydestä. Saippua-vesipesu puhdistaa kädet liasta ja vähentää käsien väliaikaista mikrobiflooraa. Kädet pestään vedellä ja saippualla vain silloin, kun ne ovat näkyvästi likaiset ja kun hoidetaan potilaita, joilla on Clostridium difficile, norovirus tai muu oksennus- /ripulitauti. Kädet kostutetaan ensin haalealla vedellä ja sen jälkeen niihin hierotaan nestemäistä saippuaa. Kädet pestään juoksevalla vedellä 60 sekunnin ajan, huuhdellaan ja kuivataan kertakäyttöpyyhkeellä, jolla suljetaan myös vesihana. Tämän jälkeen käytetään vielä normaaliin tapaan käsihuuhdetta, vrt. alla. Runsaasta käsihuuhteen käytöstä johtuvan tahmeuden voi poistaa huuhtelemalla kädet pelkällä haalealla vedellä. 3.3 Tavanomainen käsien desinfektio Käsien desinfektio alkoholihuuhteella poistaa ja tuhoaa väliaikaista mikrobiflooraa käsistä. Käsien desinfektiota alkoholihuuhteella käytetään sekä poliklinikalla, vuode- että leikkausosastolla aina ennen ja jälkeen jokaisen potilaskosketuksen silloin, kun käsissä ei ole näkyvää likaa. Kädet desinfioidaan alkoholipitoisella käsihuuhteella myös mm. työhön tullessa ja työstä lähtiessä ennen suojakäsineiden laittoa ja välittömästi niiden riisumisen jälkeen suu-nenäsuojuksen ja muiden suojainten riisumisen jälkeen ennen tietokoneen ja puhelimen käyttöä WC-käynnin yhteydessä saippua-vesipesun jälkeen. Tekniikka Alkoholipitoista käsihuuhdetta otetaan käsiin niin paljon, että kuivumiseen kuluva hieronta-aika on 30 sekuntia (1 2 painallusta annostelijasta riippuen). Huuhde otetaan kuiviin käsiin ja hierotaan joka puolelle, erityisesti sormenpäihin ja peukaloon. Huuhdetta hierotaan niin kauan, että huuhde kuivuu. Sitä ei pyyhitä paperiin tai hihanasuihin, eikä käsiä tule heilutella ilmassa.

8 Leikkausalueen infektioiden 8 (29) 3.4 Kirurginen käsien desinfektio Tekniikka Kirurgisen käsien desinfektion tavoitteena on poistaa ihon väliaikainen mikrobisto ja vähentää myös pysyvää mikrobiflooraa. Ennen kirurgista käsidesinfektiota käsien puhtaus tarkastetaan. Kynsien alustat puhdistetaan tarvittaessa pehmeällä harjalla. Mikäli käsissä ei ole näkyvää likaa ja kynnenalustat ovat puhtaat, riittää pelkkä kirurginen käsien desinfektio. Jos käsissä on näkyvää likaa, kädet pestään saippua-vesipesulla ja kuivataan huolellisesti käsipyyhepaperilla ennen kirurgista käsien desinfektiota. Käsiin otetaan alkoholihuuhdetta n. 2 3 ml kerrallaan (1 2 painallusta) ja hierotaan kuiviin käsiin ja käsivarsiin niin, että kädet tulevat käsitellyiksi joka puolelta. Huuhdetta otetaan toistuvasti niin, että kädet pysyvät kosteina koko 3 minuutin hieromisen ajan (4 6 kertaa). Aluksi huuhdetta hierotaan käsiin ja käsivarsiin aina kyynärtaipeeseen saakka. Seuraavilla kerroilla aluetta pienennetään asteittain ja lopuksi keskitytään kämmenen alueelle. Huuhteen annetaan kuivua käsiin, sitä ei pyyhitä eikä pestä pois. Ennen leikkauskäsineiden pukemista käsien tulee olla täysin kuivat.

9 Leikkausalueen infektioiden 9 (29) 4. Pukeutuminen ja suojainten käyttö leikkausosastolla 4.1 Henkilökunnan pukeutuminen ja suojainten käyttö Työhön tullessaan henkilökunta pukeutuu päivittäin puhtaaseen työpisteasuun pukuhuoneessa. Työasuun kuuluvat kaksiosainen työpuku, sukat ja kengät sekä hiukset kokonaan suojaava hiussuojus. Hiussuojain Hiussuojuksen tarkoituksena on suojata aseptisia alueita, erityisesti leikkaushaavaa hiuksilta ja niiden mukana seuraavilta mikrobeilta. Roiskevaaratilanteissa hiussuojain suojaa työntekijää veri- ja eritekontaminaatiolta. Kädet desinfioidaan hiussuojuksen poistamisen jälkeen, sillä pään alueella on runsaasti mikrobeja. Hiussuojaimen käyttö leikkaussalissa oleva henkilökunta käyttää hiukset kokonaisuudessaan peittävää hiussuojainta parrakkaat miehet käyttävät kaulalta sidottavaa mallia, koska se suojaa myös parran ortopedisessa endoproteesikirurgiassa salitiimi käyttää ns. nunnamyssyä samaa hiussuojusta voi käyttää koko työvuoron ajan, ellei se likaannu (esim. veri, hiki) kertakäyttöinen hiussuojus laitetaan käytön jälkeen roskiin, ei pukukaappiin tai taskuun uudelleenkäyttöä varten monikäyttöinen hiussuojus vaihdetaan päivittäin, pestään muun sairaalapyykin mukana pesulassa hiussuojainta käytetään vain leikkaussalissa, ei esim. ruokasalissa tai muualla leikkaussalin ulkopuolella. Hiussuojaimen käyttö ei ole tarpeen leikkausosaston käytävä- ja kansliatiloissa heräämössä. Kirurginen suu-nenäsuojain Kertakäyttöinen kirurginen suu-nenäsuojain suojaa sekä potilasta että työntekijää pisaratartunnalta sekä veri- ja eriteroiskeilta. Leikkaustiimillä se myös estää syljen ja sen mukana suun bakteerien pääsyn haavaan. Suu-nenäsuojain vaihdetaan sen kostuttua tai likaannuttua. Suu-nenäsuojain on toimenpidekohtainen ja kertakäyttöinen. Sitä ei lasketa käytön aikana/välillä kaulalle ja nosteta takaisin suun eteen. Suojainta poistettaessa tartutaan kiinni suojaimen nauhoihin, jotka katkaistaan, suojainosaan ei tule kosketella. Suojain laitetaan roskiin ennen leikkaussalista poistumista. Sitä ei saa jättää roikkumaan kaulalle. Kädet desinfioidaan ennen suojaimen pukemista ja riisumisen jälkeen. Kirurgisen suu-nenäsuojaimen käyttö leikkaustiimi käyttää suu-nenäsuojainta kaikissa leikkauksissa leikkaussalissa työskentelevä muu henkilökunta käyttää suu-nenäsuojainta vierasesinekirurgiassa ja leikkauksissa, joissa potilaan vastustuskyky on merkittävästi alentunut roiskevaaratilanteissa steriilin pöydän valmistamisessa leikkausaluetta desinfioitaessa heräämön henkilökunta käyttää suu-nenäsuojainta aseptisissa toimenpiteissä ja roiskevaaratilanteissa.

10 Leikkausalueen infektioiden 10 (29) Hengityksensuojain Silmäsuojaimet Kengät ja kengänsuojat FFP3-luokan hengityksensuojainta käytetään ilmaeristysleikkauksessa (värjäyspositiivinen keuhkotuberkuloosi, jonka hoito on kestänyt alle 2 viikkoa, muut tilanteet infektiolääkärin konsultaation perusteella). Hengityksensuojaimen pukemista on syytä harjoitella. Suojaimesta on hyötyä vain, mikäli se on puettu kasvoille riittävän tiiviisti. Hengityksensuojain poistetaan vain nauhoihin koskemalla. Kädet desinfioidaan ennen hengityksensuojaimen pukemista ja riisumisen jälkeen. Silmäsuojaimia (suojalasit, visiirimaski) käytetään roiskevaaratilanteissa. Erityisesti tulee muistaa niiden käyttö verivarotoimileikkauksissa ja kosketuseristysleikkauksissa. Kädet desinfioidaan silmäsuojaimen riisumisen jälkeen. Työkenkiä ei tarvitse vaihtaa, kun leikkausosastolta poistutaan sairaalan muihin sisätiloihin. Työntekijät huolehtivat itse työkenkiensä puhtaudesta. Leikkauksen aikana verellä tai eritteillä tahriintuneet kengät jätetään leikkaussaliin, sairaalahuoltajat puhdistavat ne pesu- ja desinfektiokoneessa. Kengänsuojia ei käytetä. Mikäli on odotettavissa, että toimenpiteessä tulee runsaasti nesteitä tai eritteitä lattialle, leikkaustiimi käyttää kumisaappaita. Tehdaspuhtaat suojakäsineet Suojakäsineitä käyttämällä voidaan estää veren, eritteiden ja mikrobien siirtymistä käsiin ja siten vähentää tartuntojen leviämistä käsien välityksellä. Ne suojaavat sekä potilasta että työntekijää. Suojakäsineet ovat potilas-, työntekijä-, tehtävä- ja toimenpidekohtaiset. Suojakäsineet vaihdetaan siirryttäessä poikkeuksellisesti samankin potilaan likaiselta alueelta puhtaalle alueelle. Suojakäsineet laitetaan desinfioituihin kuiviin käsiin. Käsissä olevat mikrobit lisääntyvät nopeasti kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa. Tehdaspuhtaiden suojakäsineiden käyttö koskettaessa kontaminoituneita alueita, potilaan limakalvoja tai rikkinäistä ihoa koskettaessa verta, kehon nesteitä tai eritteitä koskettaessa potilaalle laitettuihin vierasesineisiin (esim. virtsatiekatetri, intubaatioputki) käsiteltäessä mikrobinäytteitä käsiteltäessä tartuntavaarallista materiaalia kosketuseristyksessä aina potilaskosketuksissa desinfioitaessa leikkausaluetta. Suojakäsineiden riisuminen Käsineiden riisumisvaiheessa käsineen ulkopinnalta tulee helposti mikrobeja käsiin. Kiinnitä erityistä huomiota oikeaan riisumistekniikkaan. Käsineiden riisumisen jälkeen käsiin hierotaan käsihuuhdetta.

11 Leikkausalueen infektioiden 11 (29) Suojakäsineiden riisumistekniikka Tehdaspuhdas suojatakki ja vilutakki Tehdaspuhtaan suojatakin käyttö Suojatakin tarkoituksena on estää sen alla olevan työasun likaantuminen potilaasta tai työympäristöstä peräisin olevilla roiskeilla, verellä tai eritteillä. Suojatakkia käytetään omaksi suojaksi roiskevaaratilanteissa sekä potilaan lähihoidossa kosketuseristyksessä. Vilutakin käyttö Välittömään potilashoitoon osallistuva henkilökunta käyttää kertakäyttöistä puolihihallista takkia. Pitkähihainen takki estää hyvän käsihygienian toteutumisen. Muu henkilökunta voi käyttää monikäyttöistä vilutakkia, -liiviä, joka tulee vaihtaa päivittäin puhtaaseen. Vilutakki pestään muun sairaalapyykin mukana pesulassa. 4.2 Steriili pukeutuminen Leikkaustiimin toimenpideasuun kuuluvat normaalin työasun lisäksi steriili leikkaustakki, steriilit leikkauskäsineet, tehdaspuhtaat kirurginen suu-nenäsuojain ja hiussuojain sekä tarvittaessa silmäsuojain. Näillä vähennetään työntekijästä irtoavien hiukkasten pääsyä ilmaan ja estetään työntekijän mikrobien pääsy leikkausalueelle, samalla suojataan työntekijää potilaan eritteiden aiheuttamalta mikrobikontaminaatiolta. Steriilin leikkaustakin valinta Leikkaustiimi käyttää vahvistettua, edestä ja hihoista kosteutta läpäisemätöntä, steriiliä kertakäyttöistä tai mikrokuituista leikkaustakkia, mikäli leikkaustakin läpikastumisriski on suuri. Muulloin leikkaustiimille riittää vahvistamaton steriili kertakäyttöinen tai mikrokuituinen leikkaustakki. Leikkaussairaanhoitaja käyttää vahvistamatonta steriiliä leikkaustakkia tehdessään steriiliä pöytää, mikäli välineistöä nostellaan pöydälle runsaasti tai instrumentteja kootaan käyttökuntoon. Steriilin leikkaustakin pukeminen tee tavanomainen käsien desinfektio ja pue tehdaspuhdas suu-nenäsuojain avaa steriili leikkaustakkipakkaus ja steriili leikkauskäsinepakkaus pöydälle pakkaukset avataan koskettamatta pakkauksen sisäpintaa tee kolmen minuutin kirurginen käsidesinfektio tartu toisella kädellä nurintaitetun leikkaustakin niskaosaan nosta takki silmien yläpuolelle ja anna sen suoristua varo, ettei takki auetessaan kontaminoidu ympäristöstä avaa takki pitämällä sitä auki ojennetuin käsivarsin pue takki varovasti työntämällä kädet molempiin hihoihin samanaikaisesti

12 Leikkausalueen infektioiden 12 (29) Tekniikka varo koskettamasta takin steriiliä ulkopintaa avustaja tarttuu takkiin takaa sisäpuolelta kainaloiden alapuolelta, kohottaa ja vetää sen steriiliksi pukeutuvan olkapäiden yli paikoilleen sekä kiinnittää taka- ja niskanauhat ojenna takin pitkän kiinnitysnauhan pahvilappu avustajalle, pyörähdä ympäri, irrota takin nauha pahvilapusta ja solmi nauhat. Steriilien leikkauskäsineiden valinta Valitse käsineiksi käteen hyvin istuvat ja sopivan kokoiset puuterittomat leikkauskäsineet Käsinemateriaali on tavanomaisesti lateksi. Mikäli potilas tai työntekijä on allerginen lateksille, valitaan lateksiton vaihtoehto. Alle vuoden ikäisten lasten leikkauksissa käytetään aina lateksittomia leikkauskäsineitä. Kaksia päällekkäisiä käsineitä käytetään: kun käsineiden rikkoutumisvaara on suuri esim. ortopediset endoproteesi- ja traumaleikkaukset, kallonluun käsittely sekä rintakehän avaus toimenpiteissä, kun potilaalla on verenvälityksellä tarttuva tauti.

13 Leikkausalueen infektioiden 13 (29) Steriilien leikkauskäsineiden pukeminen tee kirurginen käsidesinfektio; huomioi, että kätesi ovat kuivat ennen leikkauskäsineiden pukemista ensimmäistä käsinettä käteen vedettäessä tartu paljaalla kädellä vain käsineen taivutetun osan sisäpintaan vedä käsine käteen hihansuun päälle varo koskettamasta paljaalla kädellä käsineen ja leikkaustakin steriileihin osiin pujota steriilin käsineen peittämän käden sormet toisen käsineen taivutetun osan ulkopuolelle vedä käsine käteen hihansuun yli vedä käsineiden suuosat paikoilleen. Tekniikka Leikkauskäsineet suositellaan vaihdettavaksi viimeistään kahden tunnin välein pitkien leikkausten aikana. Jos käsineet menevät rikki, ne vaihdetaan välittömästi. Kaksinkertaisia käsineitä käytettäessä vaihdetaan molemmat käsineet. Ennen uusien käsineiden laittamista kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella yhden minuutin ajan. Steriilin leikkaustakin ja leikkauskäsineiden riisuminen: tartu toisen käden sormilla toisen käden käsineen ulkoreunaan, vedä toinen käsine pois ja ota poisvedetty käsine käsineellä suojattuun käteen tartu somin toisen käsineen ulkosyrjään ja vedä käsineet yhdeksi nyytiksi pois kädestä tartu sormin leikkaustakin olkapäille, kiskaise takkia siten että niskanauhat katkeavat vedä takki nurinpäin käsissäsi ja laita takki sekajätteisiin.

14 Leikkausalueen infektioiden 14 (29) 4.3 Potilasvaatetus Potilas vaihtaa puhtaat sairaalavaatteet toimenpideaamuna vuode- tai LEIKO-osastolla aina kun se on tarpeen. Lyhki-potilas vaihtaa sairaalavaatteet tarvittaessa osaston pukutiloissa. Päiväkirurgiset potilaat voivat yleensä olla omissa vaatteissaan, mikäli ne ovat puhtaat ja potilasturvallisuuden vuoksi helposti riisuttavissa. Potilaan hiuksia ei tarvitse suojata hiussuojuksella, mutta pitkät hiukset sidotaan. Leikkauspotilaan vaatetukseen kuuluvat: avopaita ja housut tai erityinen lämpöhaalari sekä sukat. Päivystyspoliklinikalta hätätoimenpiteeseen tulevan potilaan vaatteet riisutaan leikkaussalissa ja laitetaan potilaan nimitarralla varustettuna muovipussiin, joka toimitetaan potilaan vuodeosastolle. Mikäli vaatteet joudutaan laittamaan suoraan roskiin, ne luetteloidaan ja kirjataan potilasasiakirjaan. 4.4 Vierailijoiden ja potilaan omaisten pukeutuminen Leikkausosastolla tilapäisesti vierailevat ulkopuoliset henkilöt, jotka eivät mene leikkaussaliin, voivat käyttää omia tavanomaisia sisävaatteitaan ja jalkineitaan (esim. huoltomiehet, edustajat). Leikkaussaliin leikkauksen aikana mentäessä pukeudutaan kuten muukin leikkaussalissa työskentelevä henkilökunta. Huolto- ja korjaushenkilökunta käyttää omia työvaatteitaan ja hiussuojainta työskennellessään leikkaussalissa leikkausten välissä. Potilaiden omaiset voivat vierailla heräämössä omissa sisävaatteissaan. 5 Leikkausalueen preoperatiivinen pesu ja desinfektio Erittäin likaisten avohaavojen puhdistuksessa voidaan käyttää lämmintä vettä, tarvittaessa harjaa, sientä tai pesupyyhettä. Desinfektioaine Ehjän ihon desinfektioaineena käytetään 80 % denaturoitua alkoholia (Alkoholi-12). Limakalvojen, genitaalien ja rikkoutuneen ihon pesussa käytetään steriiliä keittosuolaa tai aquaa. Leikkausalueen desinfektio: tavanomainen käsien desinfektio ota tehdaspuhdas pesusetti ja avaa pöydälle kaada pesu-/desinfektioainetta sykeröiden päälle niin, että kaikki sykeröt kastuvat riittävästi pue tehdaspuhtaat suojakäsineet desinfioi leikkausalue riittävän laajalta alueelta ottaen huomioon kirurgin merkitsemä leikkausviillon paikka ja steriili peittely jos leikkaushaava tulee navan läheisyyteen, aloita pesu navasta; tarvittaessa napa puhdistetaan kevyesti pumpulitikkua pyörittämällä, kunnes siitä ei enää irtoa nöyhtää. Yhtä pumpulitikkua käytetään vain kerran. desinfioi iho vähintään kahteen kertaan napakoin ottein riittävän laajasti puhtaasta likaiseen edeten, nesteen valumissuunta huomioiden ja mahdollisuuksien mukaan aluetta pienentäen viimeinen desinfektiokerta voidaan tehdä myös pesupihtiin kiinnitetyllä sykeröllä

15 Leikkausalueen infektioiden 15 (29) lopuksi pienin desinfioitu alue voidaan rajata tai värjätä kokonaan värillisellä desinfektioaineella värillistä desinfektioainetta ei saa käyttää sydänleikkauksissa, verisuonileikkauksissa, verityhjiöalueella, ihonottokohdilla, kasvoilla eikä lasten leikkauksissa desinfioi kädet suojakäsineiden riisumisen jälkeen. 6 Leikkausalueen steriili peittely ja läpileikkauskalvon käyttö Instrumentoiva hoitaja peittelee leikkausalueen. Valvova hoitaja avustaa tarvittaessa. Steriili peittely suojaa potilaan leikkausaluetta ulkoapäin ja potilaan leikkausalueen ulkopuolelta tulevalta mikrobikontaminaatiolta ja turvaa steriilin alueen. Samalla se suojaa toimenpiteen tekijöitä potilaan elimistön nesteiltä. Steriili peittely asetetaan paikoilleen ihon desinfektion jälkeen kuivalle iholle. Huom. potilaan ihoa ei kuivata, vaan sen annetaan kuivaa itsestään.

16 Leikkausalueen infektioiden 16 (29) 6.1 Steriilin peittelyn materiaali Nykyisin käytetään yleensä kertakäyttöisiä peittelyliinoja. Kertakäyttöliinojen etuna on mm. pölyämättömyys, tiiviys ja lujuus. Niillä on kyky imeä nesteitä ja ne eivät kastu läpi. Monikäyttöisiä puuvillaisia leikkausliinoja ei enää suositella käytettäväksi peittelymateriaalina, koska niistä lähtee irtonaista nukkaa leikkausalueelle ja ne kastuvat helposti läpi. Steriiliin peittelyyn kuuluu leikkausalueen peittelyn lisäksi instrumenttipöytien, apupöytien ja leikkausalueella käytettävien kojeiden (esim. läpivalaisulaitteen, mikroskoopin) peittely. Steriilissä peittelyssä huomioidaan aseptinen työjärjestys. Peittelymateriaali poistetaan toimenpiteen jälkeen rauhallisin liikkein, ihoa vaurioittamatta leikkaushaavan suojaamisen jälkeen. Leikkausliinapakkauksen valinta instrumentoiva hoitaja valitsee sekä potilaan että leikkauksen kannalta tarkoituksenmukaisen kertakäyttö- tai mikrokuituisen peittelypakkauksen mikäli potilaalla on ohut, hauras iho tai esim. teippi/liima-allergia, valitaan mahdollisimman ihoystävällinen kiinnitysmateriaali tarvittaessa potilaan iho voidaan suojata erityisellä suoja-aineella peittelymateriaalin liimakohtien kohdalta jos on ennakoitavissa suuri leikkausvuoto tai leikkausalueella joudutaan käyttämään runsaasti nesteitä, valitaan hyvin imevä ja nesteitä läpäisemätön kertakäyttöinen peittelymateriaali. 6.2 Läpileikkauskalvon käyttö Läpileikkauskalvon ja haavareunan suojaavan rengaskalvon käyttö ei ole tarpeen, koska ne eivät vähennä leikkausalueen infektioriskiä.

17 Leikkausalueen infektioiden 17 (29) 7 Kirurgisen ja aseptisen työskentelyn toteuttaminen 7.1 Leikkauksen suunnittelu Salitiimi suunnittelee ja valmistautuu huolellisesti tulevaan leikkaukseen, jotta leikkausaika olisi mahdollisimman lyhyt. LeSu-leikkausohjelmasta tulee käydä ilmi diagnoosi, toimenpide, mikrobilääkeprofylaksia, leikkausasento sekä tarvittava lisävälineistö ja -laitteisto, anestesiamuoto, tarvittavat lisätoimenpiteet ja mahdollinen eristyksen tarve sekä leikkaavan lääkärin ja anestesialääkärin nimi. OYS:ssa toimenpidekohtaiset ohjeet löytyvät intranetistä. Tarvittava välineistö ja laitteisto varataan ohjeen mukaisesti. Kirurgi pyydetään saliin noin 15 min ennen ajatellun leikkauksen aloitusta. Ennen potilaan tuloa salitiimi varaa leikkauksessa tarvittavat steriilit instrumentit ja muun steriilin materiaalin varaa tarvittavat lääkkeet ja infuusionesteet varaa leikkaussaliin ohjeen mukaiset tarvittavat kojeet, laitteet ja muut välineet tarkistaa leikkaustason, lämpöpatjan, kojeiden ja laitteiden toimivuuden varmistaa, että kaikki tiimin jäsenet ovat saatavilla, jotta vältytään turhilta odotuksilta huolehtii hyvästä yhteistyöstä ja leikkauksen valmistelun viiveettömästä sujumisesta. 7.2 Potilaan elintasapainon hoito Elintoimintojen tukeminen leikkauksen aikana ja välittömästi leikkauksen jälkeen on tärkeää. Näihin toimiin kuuluu potilaan pitäminen lämpimänä, hypovolemian ehkäisy, hyvä kivun hoito, kudoshapetuksesta huolehtiminen ja elimistön sokeritasapainon hoito. Aikuispotilailla leikkausvuoto ilmoitetaan anestesiahenkilökunnalle 100 ml välein. Pienillä lapsilla sovitaan anestesialääkärin kanssa erikseen vuotomäärän ilmoituksesta. Potilaan kehon sentraalinen lämpö pyritään pitämään yli 36 C:ssa koko anestesian ajan. Potilaan lämpötilan säilyttämiseksi: vältä potilaan turhaa paljastamista varaa leikkaustasolle lämmityspatja, potilaan leikkausasento otetaan huomioon patjaa valittaessa varaa toimenpiteen lopussa potilaalle lämpöpeittoja desinfioi potilaan iho huoneenlämpöisellä desinfektionesteellä käytä erityistilanteissa (palovammapotilaat, alle vuoden ikäiset lapsipotilaat) lämmitettyjä desinfektio-/puhdistusnesteitä käytä lämpimiä vatsaliinoja ja huuhtelunesteitä varaa potilaalle esilämmitetty iv-neste yli tunnin kestävissä leikkauksissa; silloin, kun nestehukka (haihtuminen/vuoto) on suuri, annetaan kaikki iv-nesteet nesteenlämmittimen kautta seuraa leikkauksen aikana potilaan sisäistä (nenä-nielu, rakko, peräsuoli, keuhkovaltimo) tai iholämpöä jatkuvasti.

18 Leikkausalueen infektioiden 18 (29) 7.3 Potilaan kanylointi ja infuusionesteiden sekä lääkkeiden käsittely Potilaalle laitetaan verisuonen sisäisiä katetreja sekä nestehoitoa ja lääkitystä varten että verenkierron ja hapetuksen seurantaa varten. Verisuonen sisäisiä katetreja ovat ääreislaskimo-, keskuslaskimo-, valtimo-, ja keuhkovaltimokatetrit. Verisuonikatetriinfektiot ovat sairaalahoidossa olevilla potilailla yleisiä vierasesineinfektioita. Yli puolet sairaalaperäisistä sepsiksistä on katetriperäisiä. Lähes kaikki infektioiden aiheuttajista on peräisin joko potilaan oman ihon mikrobistosta tai henkilökunnan käsistä. Verisuonikatetreihin liittyvien infektioiden ehkäisyssä on oleellinen merkitys henkilökunnan oikealla käsihygienialla ja oikealla verisuonikatetrien ja nesteensiirtolaitteiden käsittelyllä. Kaikki verisuonikatetri-infektiot voidaan estää oikealla käsittelyllä. Iv-kanyylin laitto: desinfioi kädet ja varaa välineet pistopaikan läheisyyteen tunnustele potilaan suoni ja aseta staassi paikoilleen desinfioi kädet ja pue kuiviin käsiin tehdaspuhtaat suojakäsineet puhdista pistokohta denaturoidulla alkoholilla punktioi suoni, laita neula suoraan neulankeräysastiaan kiinnitä kanyyli steriilillä puoliläpäisevällä polyuretaanikalvolla paikoilleen yhdistä infuusio riisu suojakäsineet desinfioi kädet kerää käytetyt välineet pois. Kanyylin kiinnityssidos asetetaan niin, että punktiokohtaa on helppo seurata kalvon alta Cvk:n ja keuhkolaskimokanyylin laitto Kanyylia laittava lääkäri toteuttaa kirurgisen käsidesinfektion 3 min ja pukeutuu steriiliksi. Välineiden varaus desinfioi kädet ja varaa steriili peittelypakkaus ja -laittovälineet varaa tehdaspuhdas pesusetti, 80 % denaturoitu alkoholi (A12t tai Alkoholi-12). Punktioalueen desinfiointi ja steriili suojaus desinfioi kädet ja pue tehdaspuhdas suu-nenäsuojain avaa tehdaspuhdas pesusetti ja kaada desinfiointiaine sykeröiden päälle desinfioi kädet ja pue tehdaspuhtaat suojakäsineet kuiviin käsiin desinfioi iho napakoin ottein, yhdensuuntaisin vedoin vähintään kahteen kertaan riittävän laajalta alueelta; ota huomioiden nesteen valumissuunta pienennä aluetta desinfektiokertojen välillä osoita pienin desinfioitu alue toimenpidelääkärille tai rajaa pienin alue värjätyllä desinfiointinesteellä mikäli toimenpiteen tekevä lääkäri desinfioi itse potilaan ihon ollessaan jo pukeutunut steriiliksi, käytetään tällöin steriiliä pesusettiä ja pesupihtiä suojaa punktioalue steriileillä kertakäyttöliinoilla huomioiden desinfioitu alue aseta steriilit suojaliinat paikoilleen oikeanpuoleisen kuvan osoittamassa numerojärjestyksessä.

19 Leikkausalueen infektioiden 19 (29) Punktiokohdan suojaus toimenpiteen jälkeen Punktiokohta suojataan steriilillä läpinäkyvällä puoliläpäisevällä polyuretaanikalvolla, joka asetetaan punktiokohdan suojaksi ennen steriilien suojaliinojen poistamista. Lääkeaineiden ja infuusioletkuston käsittely Lääkeaineet ovat steriilejä tuotteita. Niitä tulee käsitellä siten, että valmisteen steriiliys säilyy koko käytön ajan. Lääkeaine ei saa kontaminoitua käytön yhteydessä. Lääkeaineita ja infuusionesteitä sekä -letkustoja käsitellään aina desinfioiduin käsin. Useat anestesiassa käytetyt lääkeaineet ovat pakattu ampulleihin tai annostelupulloihin. Annostelupullon kuminen pistopinta puhdistetaan alkoholilla ennen lääkkeen vetämistä ruiskuun. Lääkkeen ottamiseen käytetään steriiliä vetoneulaa ja ruiskua. Samalla ruiskulla lääkettä annostellaan vain yhdelle potilaalle. Ruiskua tai neulaa ei saa jättää kiinni lääkeampulliin tai lääkepulloon. Lääkeruiskuun kiinnitetään tarra, josta käy ilmi lääkkeen nimi ja vahvuus. Mikäli lääkettä ei käytetä heti, nimitarraan merkitään lääkkeen vetoaika ja ruisku suojataan steriilillä korkilla. Verisuonikatetrin tarve pitää arvioida huolellisesti. Turhat katetrit, kolmitie- ym. yhdistäjät tulee poistaa välittömästi käyttötarpeen päätyttyä. Kädet desinfioidaan aina huolellisesti ennen verisuonikatetreiden ja infuusioletkustojen käsittelyä. Infuusioletkustoja ei tarvitse vaihtaa päivittäin. Sen sijaan verituotteiden annon jälkeen nesteensiirtoletkusto vaihdetaan aina uuteen. Hanojen ja letkustojen vapaat aukot suljetaan aina steriilillä korkilla. Jos korkki otetaan pois, tilalle laitetaan uusi steriili korkki. Neulattomien yhdistäjien (needleless connectors) käyttöön kannattaa suhtautua harkiten. Niiden desinfektio voi olla vaikeaa ja kiistatonta etua niiden käytöstä ei ole osoitettu. 7.4 Virtsateiden katetrointi Virtsatieinfektiot ovat monissa tutkimuksissa olleet yleisin hoitoon liittyvä infektio. Tehokkain keino virtsatieinfektioiden ehkäisemiseksi on välttää virstateiden katetrointia aina kun se on mahdollista. Katetriperäinen virtsatieinfektion yleisyys riippuu mm. katetrointimenetelmästä, katetrin hoidon laadusta, katetroinnin kestosta sekä potilaan infektioalttiudesta. Katetroinnin indikaationa on virtsan erityksen tarkka seuranta tai potilaan rakkolämpötilan seuranta. Virtsatiekatetri poistetaan välittömästi, kun sen käyttö ei ole enää perusteltua. Pelkästään hoidon helpottamiseksi potilaalle ei saa laittaa kestokatetria. Kertakatetrointi tai toistokatetrointi on aina parempi vaihtoehto kuin kestokatetri, mikäli ei ole selkeää tarvetta kestokatetrin asettamiselle.

20 Leikkausalueen infektioiden 20 (29) Välineiden varaus desinfioi kädet ja kerää välineet valitse katetri oikein: tavallisimmin naisille ch 12 ja miehille ch 14 Nelaton Foleykatetri; miehille voi myös käyttää Tiemann-mallista katetria mikäli tarvitaan myös potilaan rakon lämpötilan seurantaa, katetriksi valitaan tähän käyttötarkoitukseen sopiva katetri. Virtsateiden katetrointi: desinfioi kädet ja pue tehdaspuhdas suu-nenäsuojain avaa steriili katetrointipakkaus nosta steriilejä nostopihtejä hyväksikäyttäen pöydälle steriilit: virtsatiekatetri, puudutegeeli ja ruisku ballonkinestettä varten kaada steriiliä keittosuolaa tai aquaa pesusykeröiden päälle desinfioi kädet ja pue steriilit toimenpidekäsineet kuiviin käsiin suojaa katetrointialue steriilillä suojaliinalla puhdista miespotilailla terska ja virtsaputken suu, naisilla levitetään häpyhuulet ja puhdistetaan virtsaputken suu vastaavasti pyyhkäisten ylhäältä alaspäin; pesusykerö vaihdetaan jokaisen pyyhkäisyn jälkeen puhtaaseen. Puhdistuksen voi tehdä steriilikäsine kädessä tai erillistä pesupihtiä hyväksi käyttäen. puuduta virtsaputki: naiselle 1 ruiskullinen, miehille 2 ruiskullista (esim. 2 % Xylocaingeeli) tartu katetriin joko steriilillä käsineellä tai erillisellä pihdillä ja vie katetri rakkoon (jos olet puhdistanut virtsaputken suun käsine kädessä, vie katetri erillisellä pihdillä rakkoon, tai mikäli olet puhdistanut virtsaputken suun pesupihdin avulla, vie katetri steriilillä käsineellä rakkoon) odota hetki, että virtsaa alkaa tulla rakosta täytä ballonki yhdistä virtsankeräyspussi tai tuntidiureesiboksi. 7.5 Aseptinen toiminta leikkauksen aikana Steriilien pakkausten tarkastelu ja käsittely tarkista steriilistä pakkauksesta eheys, värimuutokset, steriiliys ja viimeinen käyttöpäivä tarkista instrumenttikontista steriiliys, sinettien eheys, kannen ja suodattimien tiiviys avaa steriilit pakkaukset niin, ettei sisältö kontaminoidu Vierasmateriaalin (esim. proteesien) käsittely tarkista materiaalin/implantin pakkauksen eheys, steriiliys ja viimeinen käyttöpäivämäärä pidä vierasmateriaali steriilillä pöydällä steriilissä sisäpakkauksessaan, kunnes se laitetaan potilaalle

21 Leikkausalueen infektioiden 21 (29) käsittele materiaalia puhtain, steriilein käsinein ja instrumentein huomioi materiaalin käsittelyssä mukana olevat tuotteen valmistajan antamat käyttöohjeet Steriili pöytä ja sen valmistus Steriiliä pöytää ei saa valmistaa etukäteen. Mikäli pöytä joudutaan valmistamaan poikkeuksellisesti etukäteen, se peitetään riittävän isolla steriilillä kertakäyttöisellä suojaliinalla. Myös pienissä toimenpiteissä kuten esim. haavan suturaatio, välineiden laskupöytä suojataan steriilillä kertakäyttöliinalla. Suojaliinaksi valitaan riittävän kookas liina, joka suojaa pöydän koko pinnan ja osin pöydän jalat. Pöydän valmistus desinfioi kädet ja pue tehdaspuhdas suu-nenäsuojain poista pöydän suojaliina tai leikkauksessa käytettävä peittelypakkaus suojapakkauksestaan avaa ja levitä steriili suojaliina koskettelemalla vain liinan ulkonurkkiin nosta steriilit instrumentit pöydälle steriilejä nostopihtejä hyväksikäyttäen tai ojenna ne steriiliksi pukeutuneelle henkilölle; älä nakkele, kurkottele tai ojenna välineitä steriilin pöydän ylitse mikäli pöydälle nostetaan isoja instrumentteja tai kootaan välineitä toimintakuntoon, leikkaushoitaja tekee kirurgisen käsidesinfektion ja pukeutuu steriiliksi muu kuin steriiliksi pukeutunut henkilö pitää steriiliin pöytään etäisyyttä vähintään 50 cm. Muu aseptinen toiminta steriililtä alueelta kontaminoituneet välineet poistetaan heti kun kontaminaatio huomataan, alue suojataan uudella steriilillä liinalla läpikastuneet tai kontaminoituneet suojaliinat ja -takit vaihdetaan tai lisäsuojataan huolehditaan leikkausalueen ja leikkaussalin yleisestä siisteydestä eritahradesinfektio tehdään mahdollisimman pian sen havaittua. Mikäli verta tai eritettä on runsaasti lattialla ja sen poistaminen leikkauksen aikana on mahdotonta, erite pyritään imeyttämään kosteutta imeviin liinoihin. instrumentoiva ja valvova hoitaja tarkistavat ja laskevat yhdessä leikkauksessa käytettävät sidetarpeet ja instrumentit sekä ennen leikkausta että leikkauksen lopussa ennen leikkaushaavan sulkua. Mikäli käytettyjen sidetarpeiden ja instrumenttien määrät eivät täsmää, tästä ilmoitetaan välittömästi leikkaavalle kirurgille.

22 Leikkausalueen infektioiden 22 (29) valvova hoitaja kirjaa tiedot leikkaushoitotietoihin. Valvova hoitaja kirjaa huolellisesti leikkauksenaikaiset tapahtumat esim. muutokset salitiimissä sekä komplikaatiot mm. aseptiikan pettämisen leikkaushoitotietoihin. 7.6 Kirurginen leikkaustekniikka Hyvä leikkaustekniikka on merkittävä infektioriskin vähentäjä. Kudosten huolellinen käsittely, atraumaattinen dissektio ja tarkka verenvuotojen tyrehdyttäminen ovat leikkaustekniikan perustaitoja. Tekniset puutteet heikentävät kudoshapetusta, joka lisää haavainfektion riskiä. Leikkauksen aikana pyritään estämään haavanreunojen kuivuminen. Dreenien käyttöä tulee harkita huolellisesti, koska ne toimivat myös infektioporttina. Hyvän leikkaustekniikan opettamiseksi on suosittava koulutettava-kouluttaja työpareja aina, kun se vain on mahdollista. Kirurgisen diadermian käyttö Kirurgista diatermialaitetta käytetään harkiten polttamalla yksittäisiä vuotokohtia (pin point electro coagulation) laajojen polttojen sijasta. Laitteeseen säädetään mahdollisimman matalat arvot. Näin vähennetään lämmön aiheuttamaa kudosvauriota. Aina kun on mahdollista, kudoshemostaasi tehdään esimerkiksi radiotaajuusenergialaiteella (Harmoniclaite). Laitteen aiheuttama kudostuho on pienempi, kuin käytettäessä sähköistä diatermialaitetta. 7.7 Infektoituneen haavan revisio Krooninen alaraajahaava on yleinen ja väestön ikääntyessä edelleen yleistyvä ongelma. Haavan hoito on aloitettava tehokkaasti heti haavan ilmaannuttua, sillä hoidon viivästyessä paranemisen todennäköisyys vähenee. Paikallishoidon tavoitteena on myötävaikuttaa haavan paranemiseen luomalla suotuisa paranemisympäristö, puhdistaa haava ja suojata se kontaminaatiolta. Plastiikkakirurgisin keinoin voidaan nopeuttaa suurien tai pitkään avoinna olleiden haavojen paranemista. Leikkausalueen infektioepäily perustuu leikkausalueen huolelliseen arvioon. Edustavat viljelynäytteet ovat asianmukaisen mikrobilääkehoidon perusta. Leikkaussalissa infektoitunut haava avataan, puhdistetaan ja kuollut kudos poistetaan mahdollisimman tarkasti pinseteillä ja leikkausveitsellä. Toimenpiteen aikana haavasta otetaan märkäistä kudoseritettä ja edustava kudospala (esim. luuta) bakteeriviljelynäytteeksi. Haavaa voidaan huuhtoa lämpimällä steriilillä keittosuolanesteellä toimenpiteen aikana. Haavan revisiossa ei pidä käyttää painepesuria, koska paineistettu vesi vie mikrobit syvemmälle haavaan ja painepesu aiheuttaa myös elimistöä kuormittavan kudostrauman. Haavan alipainehoitoa (vacuuum-assisted closure, VAC) käytetään monissa erilaisissa sekundaarisesti parantuvissa haavoissa, eli reunoilta ja haavan pohjalta käsin parantuvissa haavoissa. Syynä voi olla haavatulehdus, haavan ympärillä olevien kudosten vaurioituminen tai turvotus sekä jo parantumassa olleen haavan aukeaminen. Haavan alipainehoidossa haavalle luodaan suljettu ja kostea ympäristö. Alipaineella pyritään vähentämään turvotusta niin, että haava siistiytyy tehokkaasti ja haavan alueen verenkierto parantuu.

23 Leikkausalueen infektioiden 23 (29) 7.8 Kudosnäytteen ottaminen mikrobiologista tutkimusta varten Pisto-, viilto-, leikkaus- tai muu syvä haava puhdistetaan huolellisesti steriilillä keittosuolalla ja ylimääräinen neste kuivataan steriilillä sideharsotaitoksella ennen näytteen (erite, kudospala) ottamista. Haavan pohjaa peittävä nekroottinen tai arpeutunut kudos poistetaan kirurgisesti ennen näytteen ottamista. Näyte otetaan mahdollisimman aseptisesti iho- ja limakalvokontaminaatiota välttäen. Ihon läpi näytettä otettaessa punktiokohta puhdistetaan huolellisesti 80 %:lla A12t:llä ennen näytteen ottamista. Katso tarkemmat näytteen otto-ohjeet OYS, Weblab. Mikäli potilaalla epäillään vierasesineinfektiota, mikrobilääkeprofylaksia aloitetaan vasta näytteenoton jälkeen. Tällöin tulee varmistaa, että profylaksi myös käytännössä toteutuu. Moniresistentti mikrobi-näytteen otto Metisilliiniresistentin Staphylococcus aureus (MRSA)-bakteerin, vankomysiiniresistentin enterokokki-bakteerin (VRE) ja erittäin laajakirjoista betalaktamaasia (Extended spectrum beta-lactamase, ESBL ja AmpC) tuottavien E.coli, Klebsiella-, Salmonella- ja Proteus mirabilis-kantojen selektiivinen seulontaviljely ja kolonisaation selvittäminen. Erittävistä infektiofokuksista, otetaan näytteet vanutikulla bakteerinäytteen geelikuljetusputkeen tai kudospala steriiliin tiiviskantiseen purkkiin, purkkiin lisätään tippa steriiliä keittosuolaa. Huom! Näytteenottokohtaa ei puhdisteta ennen näytteen ottamista. 8 Leikkaushaavan sulku ja käsittely 8.1 Leikkaushaavan sulku Haavan sulussa on vältettävä haavanreunojen liiallista kiristämistä. Leikkaushaava suljetaan useassa eri kerroksessa pienin pistoin (otoin). Ihon sulussa voidaan käyttää joko intrakutaaniompeleena itsestään sulavaa lankaa, poistettavissa ompeleissa sulamatonta lankaa tai erityisiä ihonsulkuun tarkoitettuja metallisia ihohakasia. Ihohakasia ei tule käyttää mikäli potilas on nikkeliallerginen. Pienten haavojen sulussa voidaan käyttää siihen erikseen soveltuvaa kudosliimaa. Kirurgi sulkee leikkaushaavan noudattaen hyvää kirurgista tekniikkaa välttää leikkausalueelle jäävää kuollutta tilaa ja kudosten venytystä huolehtii, että oikeat kudoskerrokset tulevat vastakkain välttää liian tiukkoja ompeleita huolehtii, että haavapinnat painuvat tiiviisti toisiaan vasten verenkierron häiriintymättä. 8.2 Leikkaushaavan peittely leikkaussalissa Haavasidoksen tarkoitus on: imeä haavaeritettä edistää haavan paranemista tukea haavanreunojen vastakkain pysymistä suojata haavaa komplikaatioilta paranemisen aikana pitää avoimeksi jätetty leikkaushaava kosteana.

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.

Lisätiedot

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Ohje henkilökunnalle 29.3.2011 1 Käsihygienia Kynnet, sormukset ja korut Sormuksien, rannekellon ja rannerenkaiden käyttö ei ole suotavaa terveydenhuoltotyössä,

Lisätiedot

Pientoimenpiteiden aseptiikka

Pientoimenpiteiden aseptiikka Pientoimenpiteiden aseptiikka 30.11.2016 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide (=elimistön sisälle ulottuva, kajoava, ihon rikkova), joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

IV-kanyylien käsittely

IV-kanyylien käsittely IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Ohje henkilökunnalle 1 Virtsakatetri on vierasesine ja muodostaa aina infektioriskin, joten katetrin laittamisella tulee

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Puhtaus mies. Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle.

Puhtaus mies. Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle. Puhtaus mies Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle. Puhtaus ei ole vain oma asiasi. Puhtaus on tärkeää, kun olet tekemisissä muiden

Lisätiedot

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian

Lisätiedot

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin? LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille

Lisätiedot

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe 1 (9) siivousohje: potilashuoneeseen, toimenpidehuoneeseen ja leikkaussaliin. Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Pääsääntöisesti käytetään mikrokuituista

Lisätiedot

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. 1 Suojainten käyttö Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. Suojainten pukeminen Suusuojus à Suojalasit à Suojatakki à Suojakäsineet

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen?

Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen? Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen? Terveyskeskusten ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 4.5.215 Hygieniahoitaja Tuula Keränen, puh 4 59497 Potilaalla on oikeus

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö Turvalliset työtavat: suojainten käyttö 30.9.2016 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö, Oys Työvaate ja suojavaate Työvaatteessa ei

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Hygieniariskin hallinta

Hygieniariskin hallinta Tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutus verkossa Toinen luentokerta Keudan aikuisopisto - Palvelualat KEUDA 1 Hygieniariskin hallinta KEUDA 2 1 Hygieniariskin hallinta Vesi Tekstiilit Kontaminoituminen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 TAIPUISIEN TÄHYSTIMIEN PUHDISTUS JA DESINFEKTIO Taipuisien tähystimien puhdistus tulee aloittaa välittömästi käytön jälkeen. Työntekijän suojavaatetuksena

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen

Lisätiedot

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015 KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

Pisto- ja viiltotapaturman sattuessa

Pisto- ja viiltotapaturman sattuessa Pisto- ja viiltotapaturman sattuessa Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p.040-5094107 Infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

Lisätiedot

käyttöohjeet PUHDISTAA

käyttöohjeet PUHDISTAA käyttöohjeet PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE peräiset Säärihaavat Painehaavat Palovammat Ihorikot Kirurgiset haavat Traumaat kun hoitotulokset ratkaisevat ISO 9001:2008 ISO 14001:2004 PolyMem PolyMem

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Leikkaustakit. turvallisuutesi ja mukavuutesi vuoksi

Leikkaustakit. turvallisuutesi ja mukavuutesi vuoksi Leikkaustakit turvallisuutesi ja mukavuutesi vuoksi Katse yksityiskohtiin Leikkauksen pituus, tyyppi, takin mukavuus ja turvaluokka yhdessä osaston talouden kanssa ovat asioita, jotka vaikuttavat henkilökohtaisen

Lisätiedot

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Mitä leikkausosastolla tapahtuu Mitä leikkausosastolla tapahtuu Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu, kun olet täällä hoidettavana. Tiedämme, että moni jännittää

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Päivittäinen jalkineiden hoito

Päivittäinen jalkineiden hoito JALKINEIDEN HOITO 1. Perehdy jalkineiden hoidon ohjeisiin. 2. Tunnista jalkineiden materiaali ja puhdista jalkineet ohjeen mukaan. 3. Suojaspray suihkutetaan kengille ulkona. Suihkutusetäisyys kengistä

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 B-2170 Merkkivalojen selitys Keltainen merkkivalo (1) Alilämpötilan näyttö Punainen merkkivalo (2) Tyhjän säiliön näyttö STOP MAHDOLLISET VIAT Jos laite ei toimi moitteettomasti,

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO

KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO TYÖKALUJA HAAVANHOIDON HAASTEISIIN HYVINKÄÄ 27.10.2016 PÄIVI SALMINEN-PELTOLA PLASTIIKKAKIRURGI OSASTONYLILÄÄKÄRI HAAVAN LEIKKAUS Infektoituneen/nekroottisen

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 06.11.2009 1 (5) Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja

Lisätiedot

Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka Kirurgian vuodeosasto 4B Leikkaus- ja anestesiaosasto

Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka Kirurgian vuodeosasto 4B Leikkaus- ja anestesiaosasto Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka Kirurgian vuodeosasto 4B Leikkaus- ja anestesiaosasto Ohje henkilökunnalle 1 Preoperatiivinen hoito... 2 LYHKI- yksikkö (1½kk:n - 2 kk:n aikavälillä

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

PESUUN LÄHETETTÄVIEN TEKSTIILIEN LAJITTELU- / PAKKAUSOHJE. 1. NORMAALIT TEKSTIILIT (valkoiseen pyykkisäkkiin)

PESUUN LÄHETETTÄVIEN TEKSTIILIEN LAJITTELU- / PAKKAUSOHJE. 1. NORMAALIT TEKSTIILIT (valkoiseen pyykkisäkkiin) Rovaniemen Keskuspesula Oy OHJE Lähteentie 18 96400 ROVANIEMI p. 040-7120 340 / 040-7120 341 etunimi.sukunimi@rokepe.fi 1 Lapin Sairaanhoitopiiri Kolpeneen palvelukeskus Rovaniemen Kaupunki PESUUN LÄHETETTÄVIEN

Lisätiedot

KUTSU. Palokunta-asu, pintapelastusvarusteet. Kyllä. Tuo tämä lomake todistuksena ennakkotehtävän suorittamisesta kurssinjohtajalle

KUTSU. Palokunta-asu, pintapelastusvarusteet. Kyllä. Tuo tämä lomake todistuksena ennakkotehtävän suorittamisesta kurssinjohtajalle KUTSU KURSSI Tervetuloa pintapelastuskurssille Kurssipaikka ja ajankohta Varustus Palokunta-asu, pintapelastusvarusteet KURSSINJOHTAJA Nimi Virka-asema yhteystiedot ESITIETOVAATIMUKSET Opettele seuraavat

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan

Lisätiedot

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet { STIHL AK 10, 20, 30 Turvallisuusohjeet suomi Sisällysluettelo Alkuperäisen käyttöohjeen käännös Painettu kloorittomalle paperille. Painovärit sisältävät kasviöljyjä, paperi on kierrätyskelpoista. 1

Lisätiedot

Korvatorven pallolaajennus - 1 -

Korvatorven pallolaajennus - 1 - Korvatorven pallolaajennus - 1 - Korvatorven pallolaajennus Perustietoa korvatorvesta 31 38 mm pituinen; 2/3 rustoinen osa 1/3 luinen osa Tehtävänä mm. paineentasaus, välikorvan ilmastointi, eritteiden

Lisätiedot

KANTAKAPPALE, HANA, KORKKI SIDOS B A. Kuva verisuonessa olevasta katetrista. Pallolla merkityt kohdat ovat mahdollisia infektiolähteitä.

KANTAKAPPALE, HANA, KORKKI SIDOS B A. Kuva verisuonessa olevasta katetrista. Pallolla merkityt kohdat ovat mahdollisia infektiolähteitä. Verisuonikanyylihoito Ohje henkilökunnalle/ i / VSSHP Sairaalahygienia Yleistä Verisuonen sisäisiä kanyylejä ovat ääreislaskimokanyyli, keskuslaskimokanyyli, valtimokanyyli ja keuhkovaltimokanyyli. Verisuoneen

Lisätiedot

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin

Lisätiedot

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE MRSA, VRE ja moniresistentit Gram-negatiiviset sauvabakteerit (Acinetobacter baumannii,

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Aivokasvainkoulutus 8.3.16 Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Pre.oper. kirjallinen info / ohjausmateriaali: Polilta ns. jonokirje (sisältää yleistä tietoa / ohjeita leikkausjonoon asetetulle potilaalle)

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa 1 TURVALLINEN TYÖSKENTELY Turvallinen työskentely on keskeinen osa kemian osaamista. Kokeellisissa töissä noudatetaan kemikaali, jäte ja työturvallisuuslainsäädäntöä.

Lisätiedot

OPAS KOTIPISTOSHOITOON

OPAS KOTIPISTOSHOITOON OPAS KOTIPISTOSHOITOON (asfotase alfa) 40 mg/ml injektioneste, liuos for injection 18 mg/0,45 ml 28 mg/0,7 ml 40 mg/1 ml 100 mg/ml injektioneste, liuos 80 mg/0,8 ml asfotaasialfa Tähän lääkkeeseen kohdistuu

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Vantaa Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Käyttöohjeet. Sauvasekoitin Metos Dynamic SMX 600 E Dynamic SMX 800 E , Käännös valmistajan englanninkielisestä ohjeesta

Käyttöohjeet. Sauvasekoitin Metos Dynamic SMX 600 E Dynamic SMX 800 E , Käännös valmistajan englanninkielisestä ohjeesta Sauvasekoitin Metos Dynamic SMX 600 E Dynamic SMX 800 E 4248004, 4248006 Käyttöohjeet Käännös valmistajan englanninkielisestä ohjeesta 16.03.2010 Rev. 1.0 SISÄLLYSLUETTELO 1. Laitteen osat... 3 2. Käyttö...

Lisätiedot

KUIVA SILMÄ. Mikä on kuiva silmä? Miten silmän kuivuus ilmenee? Miksi silmä on kuiva?

KUIVA SILMÄ. Mikä on kuiva silmä? Miten silmän kuivuus ilmenee? Miksi silmä on kuiva? KUIVA SILMÄ Mikä on kuiva silmä? Normaalisti silmän pinta on kostea. Sitä verhoaa ohut kerros hyytelömäistä kyynelnestettä. Silmän pintaan erittyy jatkuvasti tätä voiteluainetta, joka on erilaista kuin

Lisätiedot

Juoksumaton huolto-ohje

Juoksumaton huolto-ohje Juoksumaton huolto-ohje Maton huoltaminen on tärkeää Matto on juoksumaton tärkein osa. Sen kunnossa pitäminen takaa sen, että laite toimii moitteettomasti vuosikausia eteenpäin. Säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013

Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 1. Johdanto 2. Hoito osastolla 3. Hoito leikkauksen jälkeen 4. Fysioterapeutti hoidossa mukana 5. Oman hoidon merkitys 6. Rintaproteesiasiaa

Lisätiedot

TERVETULOA LASTENTAUTIEN YKSIKKÖÖN!

TERVETULOA LASTENTAUTIEN YKSIKKÖÖN! TERVETULOA LASTENTAUTIEN YKSIKKÖÖN! Tervetuloa lastentautien yksikköön, osastolle 2B! Yksikköömme kuuluu lastentautien vuodeosasto, poliklinikka, sekä vauvojen tehohoitoyksikkö. Vuodepaikkoja lastentautien

Lisätiedot

Parasta käsihygieniaa Ammatilliseen käyttöön

Parasta käsihygieniaa Ammatilliseen käyttöön Parasta käsihygieniaa Ammatilliseen käyttöön Kädet ovat tärkeimmät työvälineesi! Teetpä melkein mitä tahansa työtä, työskentelet käsilläsi. Kätesi siistivät, valmistavat ja tarjoilevat ruokaa, korjaavat,

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELPOTILAIDEN KAHDEN ERI HAAVANPEITTOMATERIAALIN RANDOMISOITU VERTAILUTUTKIMUS

LONKAN TEKONIVELPOTILAIDEN KAHDEN ERI HAAVANPEITTOMATERIAALIN RANDOMISOITU VERTAILUTUTKIMUS LONKAN TEKONIVELPOTILAIDEN KAHDEN ERI HAAVANPEITTOMATERIAALIN RANDOMISOITU VERTAILUTUTKIMUS Sairaala ORTON, Invalidisäätiö : Sirpa Harle, Esh; Anu Korhonen, Esh; Seppo Seitsalo, professori, johtava ylilääkäri

Lisätiedot

Leikkausosaston työasukonsepti

Leikkausosaston työasukonsepti Leikkausosaston työasukonsepti HT-sairaala -yritysryhmähankkeen loppuseminaari 14.9.2012 Matti Haikka, Alfa Wear Oy Maarit Kaihlanen, KaihlaSet Oy Tiinaliisa Tani-Lahtinen, Laitosjalkine Oy Anne Lintukorpi,

Lisätiedot

yksilöllisiä ja testattuja laitostekstiilejä Mikrokuituiset toimipaikkapuvut

yksilöllisiä ja testattuja laitostekstiilejä Mikrokuituiset toimipaikkapuvut Mikrokuituiset toimipaikkapuvut 1989-380 MEDI / BRÅDIS OY Mitä puhdastilavaatetus tarkoittaa? Säädetty EU- standardissa EN 13795 Leikkausliinat, leikkaustakit ja puhdasilmapuvut, joita käytetään terveydenhuollon

Lisätiedot

Taipuisien tähystimien puhdistus, desinfektio, säilytys ja käyttö

Taipuisien tähystimien puhdistus, desinfektio, säilytys ja käyttö Taipuisien tähystimien huolto ja käyttö 1 (6) Taipuisien tähystimien puhdistus, desinfektio, säilytys ja käyttö Endoskooppien huollon tarkoituksena on estää mikrobien leviäminen tähystimen välityksellä

Lisätiedot

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein.

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomi Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomia kutsutaan myös kortsuksi tai kumiksi. Kondomeja myydään monessa

Lisätiedot

Side decor -sarja, kynnyslista

Side decor -sarja, kynnyslista Installation instructions, accessories Ohje nro Versio 31399038 1.6 Osa nro 39836725, 39836730, 39836755, 39836775, 39836780, 39836785, 31439073, 39836735, 39836740, 39836745, 39836750, 39836765, 39836770

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Aptima Multitest -vanupuikkonäytteenottopakkaus

Aptima Multitest -vanupuikkonäytteenottopakkaus Käyttötarkoitus Aptima Multitest -vanupuikkonäytteenottopakkaus on tarkoitettu käytettäväksi Aptima-määrityksissä. Aptima Multitest -vanupuikkonäytteenottopakkaus on tarkoitettu lääkärin ja potilaan käyttöön

Lisätiedot

Ohjeita sormien keskinivelen (PIP- nivelen) tekonivelleikkaukseen tulevalle

Ohjeita sormien keskinivelen (PIP- nivelen) tekonivelleikkaukseen tulevalle Ohjeita sormien keskinivelen (PIP- nivelen) tekonivelleikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Reumaortopedia / VSSHP Olet tulossa sormen keskinivelen tekonivelleikkaukseen. Tästä ohjeesta löydät tietoa

Lisätiedot

Register your product and get support at www.philips.com/welcome HP8696. Käyttöopas

Register your product and get support at www.philips.com/welcome HP8696. Käyttöopas Register your product and get support at www.philips.com/welcome HP8696 Käyttöopas o n a m b l k c j d e i f g h p q r 3 4 16mm 22mm 7~10 sec. 5 7~10 sec. 6 7~10 sec. 7 Suomi Olet tehnyt erinomaisen valinnan

Lisätiedot

Halkomakone 7 tn Käyttöohje

Halkomakone 7 tn Käyttöohje Halkomakone 7 tn Käyttöohje Lue kaikki ohjeet huolellisesti. Opi tuntemaan koneen käyttötarkoitus, rajoitukset ja mahdolliset vaarat ennen käyttämistä. Käytä työsylinterin käyttö vipua siten että vedät

Lisätiedot

KIRURGINEN KÄSIEN DESINFEKTIO JA STERIILIIN LEIKKAUSTAKKIIN PUKEU- TUMINEN

KIRURGINEN KÄSIEN DESINFEKTIO JA STERIILIIN LEIKKAUSTAKKIIN PUKEU- TUMINEN Minna Ekola ja Laura Frusti KIRURGINEN KÄSIEN DESINFEKTIO JA STERIILIIN LEIKKAUSTAKKIIN PUKEU- TUMINEN Opetusvideon laatiminen hoitotyön opiskelijoille Sosiaali- ja terveysala 2012 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Nokia minikaiuttimet MD /1

Nokia minikaiuttimet MD /1 Nokia minikaiuttimet MD-6 3 5 4 2 9205724/1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia ja Nokia Connecting People ovat Nokia Oyj:n rekisteröityjä tavaramerkkejä. Johdanto Onnittelut ostoksesi johdosta.

Lisätiedot

Sähkösavustin 230V-50Hz 1250W. Malli:35069

Sähkösavustin 230V-50Hz 1250W. Malli:35069 Sähkösavustin 230V-50Hz 250W Malli:35069 322 luettelo: A Runko E Vastusyksikön kelkka B Jalat 4 F Vastusyksikkö C Kansi G Purualusta H Alustalevy I Savustinritilä 2 K 4.5mm mutteri L Ritilän ulosvetokah

Lisätiedot

Infektio uusiutuu ainakin puolella kaikista niistä naisista, joilla se on kerran ollut.

Infektio uusiutuu ainakin puolella kaikista niistä naisista, joilla se on kerran ollut. 1 Kutinaa emättimessä? Näin hoidetaan emättimen sieni-infektiota. Pevaryl Ekonatsoli Emättimen sieni-infektiota pidetään usein liian arkaluontoisena puheenaiheena. Janssen-Cilagin tässä esittämät tiedot

Lisätiedot

Potilastietoa. lasisista silmäproteeseista

Potilastietoa. lasisista silmäproteeseista Potilastietoa lasisista silmäproteeseista Hyvä potilas silmän poistaminen leikkauksella voi olla järkyttävä kokemus ja vaikea asia hyväksyä. Useimmille potilaillemme sopeutuminen uuteen tilanteeseen sujuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (6) 18 Lausunto kuparisia kosketuspintoja ja infektioita koskevasta valtuustoaloitteesta HEL 2011-007800 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan

Lisätiedot

Tapas- ja Sushi lasikko

Tapas- ja Sushi lasikko Tapas- ja Sushi lasikko Metos VS4, VS6, VS8, VS10 4209540, 4209542, 4209544, 4209546 Asennus- ja käyttöohjeet Käännös valmistajan englanninkielisestä käyttöohjeesta 02.01.2012 02.01.2012 METOS Tapas- ja

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA Leikkaustoiminnassa ja toimenpiteissä tulee aina toimia siten, että estetään mikrobien siirtyminen työntekijästä potilaaseen, potilaasta työntekijään ja potilaasta

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot