I Kuntakierros

Transkriptio

1 I Kuntakierros Cay Sevón

2 Näkemyksiä yleisellä tasolla Tulevaisuuden lähtökohta selvityksessä tunnistettiin tärkeäksi Metropolialueen kansallinen merkitys Sote keskeneräisyys Liikenne- ja palveluyhteydet ohjaavat suuntautumista Palvelujen digitalisoituminen Kulttuurisesti alue jakaantuu urbaaniin osaan ja maaseutumaisempiin alueisiin Lähidemokratia kuntademokratia metropolihallinto pp.kk.vvvv 2

3 Mielipiteiden hajontaa Mitkä ovat isot yhteiset asiat, joilla on merkittävää paikallista vaikutusta? Aviapolis vahva, mutta vaatii edelleen kehittymistä nähdäänkö kansallinen merkitys? Raideliikenne kehärata, länsimetro, kaupunkirata Metropolialueen kuntien keskinäinen kilpailu hyöty vai haitta? Helsingin paikka metropolissa? Keskiössä vai valkoinen alue? pp.kk.vvvv 3

4 Muut Helsingistä (lainauksia) Helsinki ja Vantaa aika samanlaiset - > sopivat yhteen Helsingissä sosioekonomiset erot kestämättömät Helsinki kiinnostunut vain kantakaupungistaan Helsingin seudun kokoukset - Helsinki määrää Yhteistyö helppo MAL & segregaatioasioissa Helsinki- Vantaa-Espoo; myös elinkeinopolitiikka ja kv kilpailukyky PK-seudun kuntien yhdistämiseen ei löytynyt poliittista tahtoa Kun Espoossa sanoo taksissa keskustaan!, ajaa se Helsinkiin pp.kk.vvvv 4

5 EKKV-selvityksestä sanottua Kohtalonyhteys Espoo & Kirkkonummi & Vihti Muualla kuin lainauksessa mainituista kunnista sanottiin: Kauniaisissa sanottu, ettei liitytä mihinkään Kirkkonummi sanonut, että halutaan pysyä itsenäisenä Vihti ei innolla mukana missään, mutta jos johonkin suuntaan, niin EKKV Päätöksenteko valuu Espooseen ja tulee potkut työntekijöille Pitäisi tehdä suunnitelma äänikatosta/äänileikkurista, ettei jäädä kylmäksi reuna-alueeksi Hyvä henki: kaikki haluavat pysyä itsenäisinä, ollaan kuitenkin tosissaan EKKV-selvitys: ei fokusta tai ratkaistava ongelmaa PKseutu tärkein pp.kk.vvvv 5

6 Keski-Uusimaan selvityksestä sanottua Nurmijärvi-Kerava-Tuusula aika samanlaiset Metropolirakennetta katsotaan ensin; sote ratkaisu vaikuttaa Kokemus aiemmista selvityksistä: sote asiat ja suuntautuminen niissä keskeisellä sijalla Kukaan ei usko, että Keski-Uusimaa kokonaisuudessaan onnistuu; ehkä 5-6 kuntana Keravalla ei erityistä kiinnostusta lähteä isompaan rakenteeseen mukaan pp.kk.vvvv 6

7 Metropolihallinnosta Metropolihallinto vs. kuntien itsehallinto Ei omaa veropohjaa Metropolihallintoa pitää kehittää verkostomaisena Kehittyvä metropolialue tarvitsisi metropolikaavan pp.kk.vvvv 7

8 9 kunnan selvityksestä sanottua Jos verrataan 9 kunnan selvitystä ja EKKV-selvitystä, niin nähdään 9 kunnan selvitys uhkana Pakkoselvitys 9 kunnan selvitys tarvitsee vahvan viestinnän Pitäisi saada todella laaja julkinen keskustelu Paitsi kuntien, myös kuntalaisten tulee tietää mitä tapahtuu Ei saa tulla yllätyksiä pp.kk.vvvv 8

9 Muutama johtopäätös EKKV:n perustamispäätöksessä sanotaan, on selvityksen ensisijaisena tavoitteena on kuntien yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen. KRL velvoittaa selvittämään kuntien yhdistymisen edellytykset. EKKV-selvityksen nähdään toteuttavan myös tätä tavoitetta. Keski-Uudenmaan selvitys: Suuntautuu kuntien yhdistymiseen, mutta tulos tuskin 8 kuntaa, vaan 5-6. Metropolihallinto: Kaikki hyväksyvät (kevyen) metropolikaavan. M-hallinto kannatetaan monessa kunnassa vaihtoehtona liitoksille. pp.kk.vvvv 9

10 Viranhaltijaverkoston työpaja Cay Sevón

11 Työskentelymenetelmä Halusimme haastaa asiantuntijat ajattelemaan yhteistä tulevaisuutta -> Helikopteriperspektiivi: Alueen kokonaisetu -> Aikakone: tilanne 2030 World Café: 4 työtilaa, 4 teemaa, 4 ryhmää, 4 kierrosta, 4 näkökulmaa Työskentely SWOT: hyödyt, haitat, mahdollisuudet, uhat. Ryhmät kiersivät pöydästä toiseen. Seuraavaksi tuleva ryhmä täydensi edellisen ryhmän SWOT-analyysiä kussakin työtilassa. Kuntajakoselvittäjät ja projektiasiantuntija pöytien isännät/emännät, kokosivat ajatukset pp.kk.vvvv 11

12 4 näkökulmaa Kansainvälinen kilpailukyky Hyvinvointi ja sosiaalinen eheys Asukkaiden arjen sujuvuus Hallinto/talous/tulevaisuuden kuntarakenne pp.kk.vvvv 12

13 4 teemaa Väestörakenne Kilpailuympäristö Kuntien johtaminen Maankäyttöpolitiikka pp.kk.vvvv 13

14 Teema 1: Väestörakenne 1) Vieraskieliset Helsingin seudun väestöstä >2 X. Osuus kaikista n. 18 % ( henkilöä) ja työikäisistä > Maahanmuuttajien työllisyystilanne kantaväestöä huonompi. Mitä tilanne merkitsee seudun kunnille? 2) Helsingin seudun väestöstä 75+ osuus > 2 X ja on n. 11 % ( henkilöä). Erot kuntien välillä melko suuret. Nykyisellä palvelutasolla terveyden- ja vanhustenhuollon menot ,2 mrd. Miten väestön ikääntyminen haastaa seudun kuntapalvelut? pp.kk.vvvv 14

15 Teema 2: Kilpailuympäristö 3) Suomeen tarvitaan yksityiselle sektorille 2020 netto n työpaikkaa -> hyvinvointiyhteiskunnan perusta säilyisi. Sama jatkunee 2030 asti. Työpaikkojen kasvumahdollisuudet parhaat Helsingin seudulla. Asumisen kalleus hidaste. Jotta työllisyysaste 2020 kohtuullinen -> julkisrahoitteisen sektorin koko ennallaan -> tuottavuus +1,2%/v. Mitä työvoimakilpailu merkitsee seudun kuntien kannalta? 4) Kv kilpailuympäristö mullistuu v mennessä. Mahdollista että Pietarista -> yksi maailman 10 vetovoimaisimmasta metropolista ja Tallinna menettänyt hintaetuaan suhteessa Helsingin seutuun. Digitaalisten toiminta-alustojen taso, luotettavuus ja turvallisuus ohjaavat yritysten sijoittumista. Kv verkottuneet tutkimusyliopistot Aasiassa ja Amerikassa keräävät huippuosaajia ja kasvuklustereita. Millaiset ovat seudun kuntien edellytykset vastata tulevaisuuden kilpailuympäristön haasteisiin? pp.kk.vvvv 15

16 Teema 3: Kuntien johtaminen 5) VN:n raportissatulevaisuus 2030 visioidaan julkisen hallinnon kehitystä: Julkinen hallinto on digitalisoitunut. Hallinto ja kansalaisyhteiskunta kytketty sujuvasti yhteen. Julkiset palvelut helposti saatavilla verkossa ja myös kasvokkain niille, jotka sitä tarvitsevat. Paikallinen demokratia ja osallistuva budjetointi yleisesti käytössä. Virkamiehet sietävät keskeneräisyyttä ja osaavat toimia digitodellisuudessa. Pysyvätkö seudun kunnat vision matkassa? 6) VM:n arvioiden mukaan julkisessa taloudessa pitkän aikavälin kestävyysvaje, 4,7 % BKT:sta. Julkisyhteisöjen ikäsidonnaiset menot nyt lähes 30 % BKT:sta. Menojen arvioidaan -> >3% suhteessa BKT:hen 2030 mennessä. Kuntatalous Helsingin seudunkin kunnissa on kriisiytymässä. Mitä pitkittyvä julkisen talouden niukkuus merkitsee kuntien johtamisen ja palvelujen kannalta? pp.kk.vvvv 16

17 Teema 4: Maankäyttöpolitiikka 7) 2017 käynnistynyt metropolihallinto kehittynyt 2030 mennessä aidoksi vastavoimaksi kuntalähtöisille MAL-tavoitteille. Metropolikaava linjaa seudun joukkoliikenteeseen perustuvaa, kuntarajoista riippumatonta monikeskuksista rakennetta & kaventaa kuntien itsenäistä suunnitteluvaltaa maankäyttö- ja liikenneratkaisuissa. Tuetun vuokra-asuntotuotannon osuus asuntotuotannosta & sijoittuminen ratkaistaan seututasolla. Mitä tällainen tulevaisuus merkitsee kuntien kannalta? 8) 2030 mennessä saatu maailmanlaajuinen ilmastosopimus, joka vastaa EU:n tiukkoja ilmastotavoitteita. Noudattamista valvotaan tarkkaan. Vähähiilisyys ja hiilineutraali yhdyskuntarakenne yleisesti hyväksyttyjä, mutta tulkinta kuntien päätöksenteossa vaihtelee. Helsingin seudulla kasvun alueena suurin paine vähentää päästöjä. Tuloksia seurataan koko alueen tasolla, jolla myös korjaavat toimenpiteet tehtävä. Kuntien mahdollisuudet vastata ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteisiin? pp.kk.vvvv 17

18 Yhteenveto Viranhaltijat välittömästi mukana työskentelyn ideassa Kirjattiin 213 kannanottoja; hyötyjä & haittoja ~yhtä paljon; selvästi < kuin uhkia & mahdollisuuksia (joita eniten). 9 /213 esimerkkiä kannanotoista: Esim. kilpailuympäristö: Haitta: Itsekkäät kuntaintressit vääristävät elinkeinopolitiikan dynamiikkaa ja ylläpitävät kuntien välistä kilpalaulantaa Mahdollisuus: Olevat seudulliset rakenteet, maan huippuyliopistot Esim. maankäyttö: Uhka: Metropolihallinto ei toimi, liittoumien/kuntien kilpailu metropolihallinnon kanssa heijastuu palveluihin Hyöty: Yhtenevät toimintamallit, prosessierot kuntien välillä poistuvat pp.kk.vvvv 18

19 Yhteenveto Esim. kuntien johtaminen, digitalisoituminen: Hyöty: Elinkeinopalvelut nopeutuvat ja tehostuvat - digipalvelut ajasta ja paikasta riippumattomia > palvelee kv yritysten sijoittumista Mahdollisuus: Helpottaa kielikynnyksen ylittämistä palvelusektorissa Uhka: Edustuksellinen demokratia suhteessa someen? Esim. väestörakenne, vieraskielinen väestö: Haitta: Korkeamman työttömyyden maahanmuuttajaväestö jakautuu epätasaisesti eri kuntiin ellei kuntia yhdistetä negatiivinen vaikutus metropolialueen kilpailukykyyn Hyöty: Jos metropolialueella olisi yksi kunta, vieraskielinen väestö jakautuisi tasaisemmin Koko SWOT-analyysimateriaali julkaistu verkkosivuilla pp.kk.vvvv 19