GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (11) M 19/3821/-89/2/86 Inari Angeli Risto Vartiainen
|
|
- Veikko Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (11) M 19/3821/-89/2/86 Inari Angeli Risto Vartiainen RAKENNUSKIVITUTKIMUKSET INARIN ANGELISSA HEINÄKUUSSA 1989
2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET Yleistä Anortosiitin rakoilusta Kartoituksen tuloksia 6 3. AIHEEN ARVIOINTI 8 4. LÄHDEKIRJALLISUUS LIITTEET LIITTYY 11
3 3 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on jatkoa vuosina 1988 ja -89 tehdyille rakennuskivitutkimuksille Inarin Angelissa. Tutkimusvaihe I kesällä -88 käsitti kallioperäkartoitusta, joka painottui Inari- Angeli -maantien läheisyyteen. Kartoituksen perusteella valittiin detaljikartoituskohteiksi neljä lupaavan tuntuista, noin 1-2 ha:n kokoista paljastuma-aluetta. Tutkimuksen tilaajana oli Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Vaiheessa II v. -89 em. detaljikartoituskohteita tutkittiin syväkairaamalla kiven rakotiheyksien ja värivaihteluiden selvittämiseksi. Tutkimuksissa käytettiin koeluontoisesti myös maatutkaluotauksia. Syväkairaukset osoittivat, että kiven yleissävy olisi monin paikoin sopiva Finlandia-talon uudeksi ulkoverhousmateriaaliksi, mutta kiven eheydessä on toivomisen varaa. Tutkimusvaiheen II tilaajana oli Suomen ProjektiInvestointi Ky, joka sopi kustannusten jaosta omalla sopimuksellaan Helsingin kaupungin kanssa. Tutkimusten tuloksia esiteltiin maastossa Loimaan Kivi Oy:n, Oulaisten Kivi Oy:n, Saxo Oy:n, Suomen Kiviteollisuus Oy:n ja Tampereen Kovakivi Oy:n edustajille. Kesällä -89 Suomen Projekti-Investointi Ky pyysi Geologian tutkimuskeskusta vielä selvittämään, onko anortosiittialueella missään löydettävissä kairauskohteissa tavattua anortosiittia ehyempää ja samalla riittävän vaaleaa kiveä em. käyttötarkoitukseen. Kartoitusalue laajennettiin tässä tutkimuksessa käsittämään koko anortosiittialueen keskeisimmät osat aivan reuna-alueita lukuun ottamatta. Maastotyöt tehtiin välisenä aikana ja niistä vastasi geologi R. Vartiainen apunaan LuK K. Salonen.
4 4 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1. Yleistä Nyt puheena oleva lisäkartoitus tehtiin pintakartoituksena eikä siihen sisältynyt syväkairausta tai koepalojen ottoa. Työn tarkoituksena oli selvittää, "onko anortosiitista löydettävissä rakkautumatonta ja riittävän ehjää kiveä rakennuskivikäyttöön". Rakkautuminenhan ei sinänsä ole mikään kriteeri kiven eheyttä arvioitaessa. Ko. olosuhteissa mikä tahansa kivi rakkautuu pitkäaikaisen pakkasrapautumisen vaikutuksesta, jolloin tuloksena on usein laajojakin kivilouhikoita. Tokihan rakkautuminen on voimakkainta siellä, missä kivi on rikkonaista ja ruhjeista, mutta ajan oloon se murtaa ehyintäkin kiveä koostumuksesta riippumatta. Rakkautuminen vaikeuttaa kiven rakennuskivisoveltuvuuden arviointia sikäli, että kiven rakoiluominaisuuksien selvittäminen louhikkoisista kallioista on vaikeata ja usein mahdotontakin. Pitkälle rapautuneesta kalliosta rakoilun määrää ja luonnetta voi vain arvailla lohkareiden koon ja muodon perusteella. Em. syistä pyrittiin alueelta löytämään mahdollisimman rakkautumattomia kalliopaljastumia, joissa kiven ehjyyden ja rakoilutiheyden silmämääräinen arviointi olisi mahdollisimman luotettavaa. Jo alkuun oli selvää, että tammi-helmikuussa 1989 kairattuja kohteita ehyempiä kallioita on alueelta vaikea löytää. Pienet paljastumat ovat lähes järjestään rapautuneet havaintokelvottomiksi. Tämän vuoksi etsinnöissä keskityttiinkin lähinnä vaaraalueille, missä kalliota on rakan seassa laajemmalti nähtävissä Anortosiitin rakoilusta Kartoituksessa varsinaisina avorakoina pidettiin pidettiin kalliossa selvästi erottuvia halkeamia tai suuntia, joissa kivi on lohkeillut kalliosta irti siten, että lohkareet ovat vielä alkuperäisellä paikallaan.
5 5 Avorakojen lisäksi on anortosiitin rapautumispinnalla havaittavissa kiven muuta pintaa hiukan syvemmälle rapautuneita kapeita uria. Nämä ovat mitä ilmeisimmin kairasydännäytteissäkin näkyviä säröjä. Synnyltään ne ovat todennäköisesti jonkinlaisia hiertosaumoja, joissa maasälpä (plagioklaasi) on muuttunut serisiitiksi, epidootiksi, karbonaatiksi ja ilmeisesti paikoin myös kaoliinimineraaleiksi. Mikäli hiertosauman kohdalla on sarvivälkettä, on raoissa lisäksi kloriittia. Koska em. mineraalit ovat pääosin maasälpää helpommin rapautuvia, näkyvät nämä hiusraot kallion pinnassa pieninä uurteina ja vakoina. Edellä kuvatun kaltaisia hiusrakoja on anortosiitissa kaikkialla. Ne saattavat pienellä alalla tarkasteltuna muodostaa yhdensuuntaisia rykelmiä, mutta paljastumamittakaavassa ne esiintyvät täysin mielivaltaisissa suunnissa muodostaen kiven rapautumispinnalla verkkomaisia kuvioita. Niitä voi havaita myös Geologian tutkimuskeskuksen teettämissä koelaatoissa. Kaikki nämä koelaatat on tehty rakkautuneesta pintakalliosta otetuista koekappaleista eikä niissä ole sahauksen ja kiillotuksen tai ristipäähakkauksen aikana tapahtunut halkeamisia. On syytä olettaa, etteivät nämä hiusraot aiheuta suurempia ongelmia myöskään syvemmältä otetussa, rapautumattomassa kivessä. Terveestä, rapautumattomasta anortosiitista tehtyjä koelevyjähän ei tähän päivään mennessä ole vielä ollut nähtävillä. Kairauksen yhteydessä on joidenkin, varsinkin kallion pintaosissa olevien hiusrakojen kohdalla esiintynyt kairasydännäytteiden katkeilua tai halkeilua. Edellisten ohella anortosiitissa esiintyy myös 1-2 mm leveitä, epidoottitäytteisiä saumoja. Ne ovat paljastumamittakaavassa ja laajemmallakin alueella jokseenkin yhdensuuntaisia. Esim. kairatuissa kohteissa I-IV esiintyvät epidoottisaumat ovat kaikki n. itä-länsisuuntaisia, vaikka kohteiden väli on enimmillään lähes kaksi kilometriä. Joillakin paljastumilla tavattiin tämän kartoituksen yhteydessä myös risteäviä epidoottisaumoja. Epidoottisaumat ovat edellä kuvatuista hiusraoista poiketen rapautumispinnalla yleensä hiukan koholla, mutta niitä ei aina ole helppo havaita. Saumojen määrä näyttää vaihtelevan paljastumissa aika tavalla ja niiden määrää pyrittiin tarkkailemaan kartoituksen yhteydessä.
6 6 Koelevyissä epidoottisaumat erottuvat vihertävinä "viivoina", mutta vain lähietäisyydeltä katsottaessa. Kauempaa katsottaessa viivat peittyvät kiven muun kuvioinnin alle. Myöskään epidoottisaumojen kohdalla ei koelevyissä ole tapahtunut eri työstövaiheiden aikana halkeamisia, mutta kairasydämissä on varsinkin vinorei'issä tapahtunut katkeilua saumojen kohdalla Kartoituksen tuloksia Kartoituksen aikana käytiin uudelleen läpi valtaosa kesällä -88 kartoitetuista kallioista ja koko joukko uusia (n. 40 kpl). Rakoissa esiintyviä pieniä muutaman neliömetrin kokoisia kalliopaljastumia tai pieniä kallionnokkia ei ole huomioitu lainkaan, koska rakoiluominaisuuksia ei niistä pysty luotettavasti määrittämään. Väriltään liian tummia anortosiittityyppejä ei ole myöskään ei ole huomioitu (esim. Vaskojoen rannassa), elleivät ne ole olleet tavallista ehyempiä. Kartoituksessa läpikäytyjen kalliopaljastumien sijainti käy ilmi karttaliitteestä, johon on merkitty myös kesällä -88 kartoitetut kohteet. Numeroiden perässä olevat kirjaintunnukset viittaavat kartoittajaan (ks. karttaliite). Koska irrotettavien kiviblokkien koko riippuu ensisijaisesti pystyrakojen tiheydestä, etsittiin alueelta tietysti mahdollisimman harvarakoisia paljastumia. Tällaisia paljastumia tavattiin vain Etelä- ja Pohjois-Riutusvaaroilta tai niiden tuntumasta. Etelä-Riutusvaaran lounaisosassa hallitsee melko voimakas ja tiheä pystyrakoilu. Rakoilu on samantapaista kuin kairauskohteessa IV. Pystyrakoilu näyttää harvenevan koilliseen päin. Paljastumalla 17-R pystyrakojen väli on 2-3 metrin luokkaa, poikkiraot ovat vielä harvemmassa. Paljastumalla on kalliosta lohjenneita 0,5-1 metrin paksuisia, 2 m x 4 m luokkaa olevia kiviblokkeja, joissa vaakarakoilu on kuitenkin aika tiheä. Kivessä on tummia sarvivälkejuovia, mutta Finlandia-taloa ajatellen vaaleus riittänee. Kalliossa hiusrakoilu (= urat rapautumispinnalla) näyttää myötäilevän avorakojen suuntaa. Epidoottitäytteisiä saumoja on paikoitellen, mutta selvästi vähemmän kuin vaaran lounaisosassa. Kivi näyttää paikoitellen hyvinkin selvästi liuskeiselta (vaaka-asentoinen liuskeisuus). Pystyrakoilu on rinteen suuntainen. Kallion pinta on silokalliomaisen tasainen ja irtonaisen rakan määrä vähäinen.
7 7 Samantapaista harvaa pystyrakoilua on myös vaaran koillishuipun tuntumassa olevan paljastuman pohjoisosassa (18-R), mutta tämä osa vaaraa on kivirakkojen vuoksi jo vaikeammin lähestyttävissä koelouhintaa ajatellen. Pohjois-Riutusvaara on Etelä-Riutusvaaraa jyrkkäpiirteisempi ja rinteet ovat hyvin rakkaisia. Yksi ehyen tuntuinen kallio, jossa koelouhintaa voisi ajatella, sijaitsee vaaran lounaisnurkassa (22-R). Kallio on samantyyppinen kuin edellä kuvattu Etelä- Riutusvaaran kohdekin. Paikalla on useita kokoluokkaa 1 m x 2 m x 4 m olevia, kalliosta irronneita kiviblokkeja. Vaakarakoilu on tälläkin kohteella aika tiheä. Kiven rapautumispinnalla on hiusrakoilua aivan kuten muuallakin. Kivi on ainakin paikoitellen sarvivälkepitoinen, mutta vaaleusaste Finlandiataloa ajatellen riittänee täälläkin. Pystyrakoilu on rinteen suuntainen. Edellisestä n. 100 metriä itään on toinen kohtalaisen ehyttä kiveä sisältävä paljastuman osa. Kalliossa irrallaan olevat kiviblokit ovat edellistä hiukan kapeampia, kokoluokkaa 1 m x 1-2 m x 4-5 m. Pystyrakoilu on edelliseen nähden kohtisuorassa ja kaatuu n. 75 asteen kaateella länteen. Vaakarakoilu on edelliseen verrattuna harvempaa ja hiusrakoilu on suhteellisen vähäistä. Pohjois-Riutusvaaran loivassa länsirinteessä on laakea, vähärakkainen paljastuma (23-R), jossa kivi vaikuttaa ehyeltä. Pystyrakojen väli vaihtelee metriin, mutta vaakarakoilusta ei pystyleikkausten puuttuessa pääse käsitykseen. Pohjois- ja Etelä-Riutusvaarojen välissä olevalla matalalla mäellä on yksittäinen paljastuma (6-R), jossa pystyrakoilu on myös tavallista harvempaa. Pystyrakojen väli on 1-3 metrin luokkaa. Kivessä on kuitenkin paikoin aika runsaasti epidoottisaumoja.
8 8 Suhteellisen harvarakoista, mutta edellisiä jo jonkin verran tiheärakoisempia paljastumia ovat 5-R, 12-S ja 9-S. Paljastuma 5-R sijaitsee Etelä-Riutusvaarasta noin 2 km luoteeseen. Blokkikoko on luokkaa 0,5 m x 1 m x 2 m. Hiusrakoilu vaikuttaa tavallista voimakkaammalta ja lisäksi epidoottisaumoja on paikoitellen aika runsaasti. Samantapainen on paljastuma 12-S, joka sijaitsee Etelä-Riutusvaaran kaakkoispuolella, Jalkavaaran koilliseen suuntautuvalla jatkeella. Paljastuma on verrattain pieni, ohuen rakan peittämä. Blokkikoko on edellisen luokkaa. Hiusrakoilu vaikuttaa aika voimakkaalta, mutta vaakarakoilu on harvempaa. Samaisella mäellä on rakan seassa pieniä paljastumia, jotka vaikuttavat myös suhteellisen ehyiltä. Paljastumien pienuuden takia rakoiluhavaintojen teko on niissä vaikeata ja edellyttäisi rakan poistoa koneellisesti. Jalkavaaran länsilaidalla oleva paljastuma 9-S muistuttaa rakoilultaan kairauskohdetta IV, mutta paljastuma on selvästi pienempi. Kivi on pisaratyyppistä (porfyyristä) ja siksi yleissävyltään harmahtavaa. Muuten Jalkavaarassa olevat suuretkin paljastumat vaikuttavat valitettavan rikkonaisilta. Pohjois- ja Etelä-Songassa (Pohjois-Riutusvaaran pohjoispuolella) olevat kalliot eivät ole eheytensä puolesta kiinnostavia. Lisäksi kiven väri on näillä vaaroilla tummahko, sillä kivi on sarvivälkepitoista. Vastaavan väristä, mutta ehyempää kiveä löytyy toki lähempääkin tietä. 4. AIHEEN ARVIOINTI Kuten edellä kuvatusta käy ilmi, ei vaiheessa II kairattuja kohteita ehyemmän näköisiä paljastumia anortosiittialueella liiemmälti ole. Parhaat kohteet ovat tämän kartoituksen mukaan Etelä-Riutusvaarassa (17R, 12-S) ja Pohjois-Riutusvaarassa (22-R, 23-R). Mikäli luonnon blokkiutuminen todellakin kuvastaa avorakojen tiheyttä, on näistä kohteista mahdollisuus louhia kokoluokkaa 1 m x 2 m x 4 m olevia
9 9 "kameja". Muissa kalliopaljastumissa saavutettava blokkikoko jää Finlandia-talon levykokoa ajatellen pienenlaiseksi. Paljastumissa 5-R ja 6-R epidoottisaumojen määrä on suuri, vaikka pystyrakoilu onkin suhteellisen harvaa. Kiven värin suhteen voidaan todeta, että yleissävy on Etelä-Riutusvaaran-Jalkavaaran alueella astetta vaaleampi kuin Pohjois-Riutusvaaran alueella. Vaakarakoilun tiheyttä on minkä tahansa kallion pinnalta vaikea arvioida. Kairatuissa kohteissa (varsinkin II ja IV) on havaittavissa selvä vaakarakoilun harveneminen 2-5 m paksun rikkonaisemman pintaosan jälkeen. Vaakarakoilutiheys tuskin muodostuisi ongelmaksi anortosiitin louhinnassa. Koelouhintaa ajatellen Etelä-Riutusvaara on maaston suhteen helpommin lähestyttävissä. Inariin johtavan tien lähellä kulkeva vähävetinen Maunajoki ei edellytä sillan rakentamista, sillä joessa on ylityspaikka, jonka molemmin puolin on kuivaa kangasta. Ylityspaikalle on AngeliInari-maantieltä valmis traktoriura. Etelä-Riutusvaaran kohde (17-R) sijaitsee vaaran loivassa pohjoisrinteessä, jonne pääsy ei ole helppoa, mutta ei myöskään ylivoimaista. Tehtävälle metsätielle kertyisi pituutta lähes 5 km. Maasto on kuivaa kangasta, suoesteitä ei ole. Kohteelle 12-S pääsy on jo helpompaa, sillä se sijaitsee suhteellisen alavalla maalla. Pohjois-Riutusvaaran kohteilla (22-R, 23-R) koelouhinta edellyttäisi tien vetämistä Vaddejavrin pohjoispuolelta, jolloin tielle kertyisi pituutta Siuttavaaraan johtavaa tietä hyväksi käyttäen noin 5 km. Edellä kuvattuja kohteita eheydeltään vastaavia on Aihtevarrin ja Pisanamjavrin välissä olevalla matalahkolla mäellä (20-R ja 24-R). Ne ovat väriltään jo selvästi tummempia eivätkä soveltune Finlandia-taloon. Ne voisivat olla tarkemman tutkimisen arvoisia jotakin muuta rakennuskivikäyttöä varten. Pystyrakojen väli on paljastumalla 20-R 0,5-3 m ja vaakarakoilu pinnassa 0,5-1 m luokkaa. Paljastuma 24-R on edellistä peitteisempi, mutta kivi vaikuttaa siinäkin ehyeltä. Paikalla on useita kalliosta irronneita 5-10 kuutiometrin kokoisia blokkeja. Ko. alueella on muitakin ehyen tuntuisia paljastumia, jotka edellisten lailla ovat Finlandia-taloa
10 10 ajatellen liian sarvivälkepitoisia (tummia). Niihin ei kuitenkaan tämän kartoituksen yhteydessä ollut aikaa paneutua tarkemmin.
11 11 4. LÄHDEKIRJALLISUUS Meriläinen, K., Kallioperäkartta 1 : Inari-Utsjoki, lehti C8-9. Niini, H., The dependence of the relief on the structure and composition of of the bedrock in western Inari, Finnish Lapland. Fennia 97, n:o s. Rask, M. & Vartiainen, R., Rakennuskivitutkimukset Inarin Angelissa tammihuhtikuussa Tilaustutkimus, Suomen Projekti-Investointi Ky/Helsingin kaupunki. Vartiainen, R., Rakennuskivitutkimukset Angelissa Inarin kunnassa huhti-syyskuussa Tilaustutkimus, Helsingin kaupunki. 5. LIITTEET 1. Paljastumakartta. 6. LIITTYY Kallioperähavainnot RKV " RKV " KJS Meriläinen et al., Kenttäpäiväkirjat ja -kartat
12
Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT
Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotRAKENNUSKIVITUTKIMUKSET ANGELISSA INARIN KUNNASSA HUHTI - SYYSKUUSSA 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3821/-88/1/86 Inari Angeli Risto Vartiainen 30.9.1988 RAKENNUSKIVITUTKIMUKSET ANGELISSA INARIN KUNNASSA HUHTI - SYYSKUUSSA 1988 2 YHTEENVETO Angelin anortosiittimassiivin
LisätiedotRAKENNUSKIVITUTKIMUKSET INARIN ANGELISSA TAMMI - HUHTIKUUSSA 1989
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3821/-89/1/86 Inari Angeli Markku Rask ja Risto Vartiainen 21.4.1989 RAKENNUSKIVITUTKIMUKSET INARIN ANGELISSA TAMMI - HUHTIKUUSSA 1989 2 YHTEENVETO Angelin laaja (n. 300 km
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.
KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA SORETIAJÄRVI 2, KAIV.REK NRO 4154/1 SUORITETUISTA RAKENNUSKIVITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/2734/92/1 Kittilä Soretiajärvi Risto Vartiainen 16.4.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA SORETIAJÄRVI 2, KAIV.REK NRO 4154/1
LisätiedotSODANKYLAN JA KITTILAN KUNTA KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2001 GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND
SODANKYLAN JA KITTILAN KUNTA KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2001 GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Pohjois-Suomen aluetoimisto M10.1/-02h/86 31.1.2002 Sivu 1. JOHDANTO 2. TEHDYT
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotVARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...
LisätiedotSALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005
SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotVuojarven kairaus v LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET
RAUTARUUKKI OY MALMINET SINTA Vuojarven kairaus v. 1977 O'W/ 3624/ EK/78 - - - - N:o RO 3/78 TU TKIMUSALUE LAATIJA JAKELU Vuojarvi E Korvuo ou mal KUNTA LAAT_PVM HYV. RO mal Sodankyla 5. 1.1978 ~ KARTT
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKITTILÄN KROMIMARMORIESIINTYMÄT
_ Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Raportti 51/2014 Risto Vartiainen 12.3.2014 KITTILÄN KROMIMARMORIESIINTYMÄT Esiselvitys jatkotoimenpiteitä varten JOHDANTO Selvityksen tausta ja tarkoitus
LisätiedotKalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.
M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951
LisätiedotLoppi Vanhakoski asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Loppi Vanhakoski asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Lopen kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4 Vanhat
LisätiedotV : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS
_XL-- 1 Aimo Kejonen i ' Raportti P 13.1,079 TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS V. 1983 Johdanto Teiskon alueen kartoitus saatettiin päätökseen kesän 1983 aikana. Kartoitus- ta suoritettiin
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotLappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotLemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ
16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotMUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS
MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS Niittysmäki-Konkanmäki tuulipuiston osayleiskaava FT Samuel Vaneeckhout 23.5.2012 Perustiedot Kunta: Leppävirran kunta Kylä: Sahkarlahti Tila: Sorsanpelto 13:2 Tiili 5:35 Lehtokallio
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi
Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KALTIOSELKÄ 1, KAIV. RN:O 6188/1, SUORITETUISTA MALMI JA RAKENNUSKIVITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois- Suomen aluetoimisto M06/2734/-99/1/10 KITTILÄ Kaltioselkä Veikko Keinänen, Risto Vartiainen 6.4.1999 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KALTIOSELKÄ
LisätiedotALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015
1 ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Tulos... 4 Kansikuva: Suunnitteilla
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotRiihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotVaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi
Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro
LisätiedotKUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020
Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen
LisätiedotMaatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää
Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotIkaalinen Sarkkilan kylätontti. Täydennyksiä ja tarkennuksia v koekaivausraporttiin
1 Ikaalinen Sarkkilan kylätontti Täydennyksiä ja tarkennuksia v. 2011 koekaivausraporttiin Viite: mjrek 1000019274. Raportti: Poutiainen, Laakso & Bilund: Ikaalinen Sarkkila koekuopitus 2011 Viestissään
LisätiedotIkaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...
LisätiedotJuankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...
LisätiedotKUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta
KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
LisätiedotLUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2
1 LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2 Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 2004 Timo Jussila ja Tapani Rostedt 2 Sisältö: Maastokarttaote... 2 Perustiedot... 3 Abstrakti... 3 Kaivaus... 3 Yleiskartta 1:500...
LisätiedotImatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotLiite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus
Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus 1. Perustiedot Inventointialue: Kiantajärven Saukkojärven tervahaudan tarkastuspaikka sijaitsee
LisätiedotKiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008
1 Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 KIURUVESI 60
LisätiedotJuuka. Pahkalanvaaran louhos. Kuva 19. Juuan alueen kalliokiviaineskohde 11. Kuvaan on merkitty myös Pahkalanvaaran toimiva louhos.
33 Juuka Juuan alueella on Vuokossa Pahkalanvaarassa on toimiva kivilouhos. Tämän esiintymän lounaispuolella Pahavaarassa on samaa graniittia, jota nykyisin louhitaan. Juuan eteläosassa Ahmovaaran kaakkoispuolella
LisätiedotJämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008
1 Jämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Jämsän kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kuvia... 3 Kartat... 4 Muinaisjäännökset... 5
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotTampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009
1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotKAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen 17.12.1993 KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
LisätiedotALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden
1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
Lisätiedotohella helikopterin käytt8 kartoituksen apuna (vrt. Sutinen & Pollari, 1979).
YLEISTA Vuonna 1983 Geologisen tutkimuslaitoksen maaperäosaston toimesta kartoitettiin mm. 1:50 000 mittakaavaiset maaperäkarttalehdet 2724 2, 2742 1 ja 2742 2. Kartoitusalue sijoittuu Kittilän, Muonion
LisätiedotKUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru
KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru Koekaivaus kivikautisella asuinpaikalla 1985 Matti Bergström KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru 1 Kunta: KUOPIO Kylä Syrjäsaari Tila: Välisalmi Rnro 8:8,
LisätiedotUrjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011
1 Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantajat: Pirkanmaan
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
Lisätiedotkvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin
Y[eta&teknikko Sulo PUinen oli llhett-t Ahlaisten pitiju Lampin kylhsta Poriin radioaktiivisia a&ytteit&,joisaa todettiin olevan uraania,parhaaesa 0.14$. Keaglla 1957 V.O,pohjanlehto $a P,Lammi suorittivat
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotPunkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Alueet...
LisätiedotRantamaan esiintymän syväkairaukset
M 19/2542/74/1/84 TORNIO, Rantamaa KEMIN mlk, Mykkä Y. Pekkala 1974-04-24 RANTAMAAN JA MYKÄN DOLOMIITTIESIINTYMIEN SYVÄKAIRAUKSET Geologinen tutkimuslaitos tutki kesällä 1973 Tervolan-Kemin alueen dolomiittiesiintymiä
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotKESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2002 2004 LOPPURAPORTTI
KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2002 2004 LOPPURAPORTTI Pohjois-Suomen yksikkö M10.1/2005/1/86 Risto Vartiainen 20.1.2005 2 SISÄLLYS Sivu 1 ESIPROJEKTI 2001 3 1.1 Tausta 1.2 Tutkimukset vuonna 2001 2
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotNokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017
1 Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Juuso Koskinen Tilaaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kansikuva: Raivattua mäntymetsää
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
LisätiedotRaasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä
LisätiedotJarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl
1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999
LisätiedotLEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila
1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotKoskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.
TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot