Henrik Haggrén. Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa. Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henrik Haggrén. Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa. Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku"

Transkriptio

1 54 Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa Henrik Haggrén Tiivistelmä. Kaukokartoitus sisältyy Teknillisessä korkeakoulussa tieteenalana maanmittaustieteisiin ja opetuksessa kartoitustekniikoihin, joissa ympäristön tilaa tulkitaan ilma- ja satelliittikuvilta. Havaintolaitteiden kehittäminen, satelliittien instrumentointi ja kuvanvälitys on sisältynyt sähkötekniikkaan ja tietoliikennetekniikkaan. Kuvien analysointi on sisältynyt perusteiltaan tietotekniikkaan, mutta laajennut sittemmin digitaalisen kuvankäsittelyn ja automaattisen hahmontunnistuksen myötä digitaaliseen fotogrammetriaan, osaksi maanmittaustieteitä. Kaukokartoituksen opetus alkoi TKK:n maanmittausosastolla kuvatulkinnan opetuksen yhteydessä vuonna Numeerisen kuvatulkinnan opetus alkoi 1979 Kuvatulkinta III -opintojaksolla. Opetus sisältyi fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventymiskohteeseen. Kaukokartoituksen syventymiskohde perustettiin Tästä kehittyi kaukokartoitukseen oma pääaine, joka toteutettiin 1993, kun maanmittausosastossa siirryttiin kahteen sisäänottoon. Muiden kuin maanmittausosaston opiskelijoiden oli mahdollisuus suorittaa kaukokartoituksesta sivuaine. Mittaus- ja kartoitustekniikan suuntautumisvaihtoehdosta kehittyi geomatiikan koulutusohjelma vuonna Viimeisin TKK:n uusin tutkintorakenneuudistus tehtiin vuonna 2005, jolloin siirryttiin kaksivaiheiseen tutkintoon. Samalla fotogrammetrian ja kaukokartoituksen opetusta eriyttänyt kehitys on kääntynyt näitä tekniikoita yhdistäväksi suuntaukseksi. Kaukokartoituksen tutkimus TKK:n maanmittausosastolla alkoi 1980-luvun puolessa välissä, kun fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio hankki ensimmäisen kuvankäsittelyjärjestelmänsä. Järjestelmän ympärille luotiin maanmittausalalle tarpeellinen kaukokartoituksen opetusja tutkimusyksikkö. Tutkimustyötä rahoittivat Suomen Akatemia ja maa- ja metsätalousministeriö. Työssä yhdistettiin digitaalisen kuvankäsittelyn ja automaattisen kuva-analyysin tekniikat kaukokartoituksen ja digitaalisen fotogrammetrian sovelluksiin. Vuoden 1995 lopussa maanmittausosastolla oli hyväksytty kaukokartoituksen alalta opinnäytteinä 19 diplomityötä, kaksi lisensiaatintyötä ja yksi väitöskirja, vuoden 2010 lopussa 37 diplomityötä, 8 lisensiaatintyötä ja neljä väitöskirjaa. Kirjoituksessa käsitellään kaukokartoituksen opetusta TKK:ssa 1960-luvulta 2000-luvulle ja kaukokartoituksen tutkimusta vuoteen 1995.

2 Maanmittaus 86:1 (2011) 55 1 Visuaalinen kuvatulkinta ja kaukokartoitus Kaukokartoitusta käsiteltiin TKK:ssa 1960-luvulla kuvatulkinnan kurssissa osana fotogrammetrian opetusta. Kuvatulkinnan kurssi sisältyi maanmittausosaston opetukseen ensimmäisen kerran, kun opetusohjelma uusittiin vuonna Ohjelman mukaan neljäntenä opiskeluvuotena oli mahdollisuus erikoistua ammattiaineisiin. Valinnanvaraisia aineryhmiä oli neljä, joista piti suorittaa vähintään kaksi. Ryhmät käsittelivät mittaustekniikkaa, kiinteistötekniikkaa, suunnittelutekniikkaa ja kuntatekniikkaa. Mittaustekniikassa oli kaksi vaihtoehtoa, teoreettinen ja käytännöllinen mittaustekniikka. Kuvatulkinta sisältyi käytännölliseen mittaustekniikkaan. Kuvatulkinnan kurssia piti TkL Hilpas Lyytikäinen, joka työskenteli osastopäällikkönä maanmittaushallituksen kartografisella osastolla. Kuvatulkintaa käytettiin hyväksi peruskartoituksessa, kun esimerkiksi metsäkuviot tulkittiin ja rajattiin ilmakuvilta ennen maastotöitä. Kaukokartoitusta kurssilla ei varsinaisesti käsitelty, mutta siihen viitattiin tavanomaisesta ilmakuvauksesta poikkeavana ns. remote-sensing-menetelmänä, jolla kuvatulkintaa voidaan automatisoida. Lyytikäinen oli perehtynyt kaukokartoitukseen Kanadassa ollessaan tutkijana National Research Council of Canada -tutkimuslaitoksessa vuosina Siellä hän julkaisi lisensiaatintutkimuksensa An Analysis of Radar Profiles over Mountainous Terrain (Lyytikäinen 1958). Tutkinto hyväksyttiin TKK:ssa fotogrammetrian professori R.S. Halosen valvonnassa. Vuonna 1972 Lyytikäinen julkaisi opetusmonisteensa Ilmakuvien tulkinta (Lyytikäinen 1972). Lyytikäinen piti kuvatulkinnan kurssia yhdessä DI Heikki Hirviniemen kanssa vuoteen Satelliitti- ja keilainkuvat tulivat mukaan opetukseen 1970-luvun puolivälissä. Ensimmäinen diplomityö kaukokartoituksesta valmistui Työ käsitteli Landsat-1-kuvien geometriaa. Tulkintaa tehtiin Zeiss Jenan Interpretoskop II -kojeella. Tulkinta oli visuaalista. Kaukokartoituksen opetus kuvatulkinnan kurssissa alkoi lukuvuonna Kurssia luennoivat professori Einari Kilpelä ja DI Heikki Hirviniemi. Kilpelän osana oli kaukokartoituksen teoria, tekniikka ja sovellukset luonnonvarojen inventoinnissa ja ympäristön tilan seurannassa. Ilmakuvien lisäksi kurssilla käsiteltiin lämpö-, tutka- ja keilainkuvia. Kuvatulkinta I -kurssin laajuus oli 4,0 suorituspistettä, mikä kaksinkertaisti aiemman kuvatulkinnan kurssin oppimäärän. Kurssiin sisältyi luentoja koko lukukauden ajan 2 tuntia viikossa, eli yhteensä 54 tuntia. Laboratoriotöitä oli saman verran. 2 Numeerinen kuvatulkinta Vuoden 1979 tutkintosääntöuudistuksen yhteydessä ammattiaineet muutettiin syventymiskohteiksi. Kuvatulkinnan opetus sisältyi fotogrammetrian ja kuvatulkinnan syventymiskohteeseen ja laajeni 6,5 suorituspisteeksi eli opintoviikoksi. Aiempi kuvatulkinnan kurssi jaettiin kahdeksi visuaalisen kuvatulkinnan opintojaksoksi Kuvatulkinta I ja II. Kuvatulkinta I käsitteli ilmakuvien visuaalista tulkintaa kartoitustehtävissä, Kuvatulkinta II visuaalista tulkintaa luonnonvarojen inventoinnin ja ympäristön tilan seurannan tehtävissä. Kuvatulkinta II -opintojak

3 56 Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa solla käsiteltiin myös sähkömagneettisen säteilyn teoria kuvan muodostamisessa ja muut kuin valokuvaustekniikat. Numeerisen tulkinnan opettamiseen perustettiin uusi opintojakso Kuvatulkinta III. Kuvatulkinta I kuului maanmittauksen koulutusohjelman yhteisiin aineopintoihin ja Kuvatulkinta II mittaus- ja kartoitustekniikan eriytyviin aineopintoihin. Kummankin laajuus oli 2 opintoviikkoa. Kuvatulkinta II -opintojakson suositeltava suorittamisajankohta oli kolmas opiskeluvuosi, ja se luennoitiin ensimmäisen kerran keväällä Opettajana toimivat DI Heikki Hirviniemi, alkuun myös DI Risto Kuittinen ja myöhemmin DI Jukka Artimo. Kuvatulkinta III -opintojakso kuului fotogrammetrian ja kuvatulkinnan syventymiskohteeseen ja se suositeltiin suoritettavaksi uuden tutkintosäännön mukaan opiskeleville neljäntenä vuotena. Opintojaksossa käsiteltiin numeerisen kuvatulkinnan matemaattiset perusteet, numeeristen kuvien hankinta-, käsittely- ja tulostuslaitteet sekä eri alojen sovellukset. Opintojakson laajuus oli 2,5 opintoviikkoa. Se luennoitiin ensimmäisen kerran lukuvuonna Opettajana toimi DI Risto Kuittinen. Opetusohjelmassa mainittiin oppikirjallisuutena Manual of Remote Sensing Vol. I ja II, ja Lintz, Simonett: Remote Sensing of Environment. Luentomoniste koostui Kuittisen muistiinpanoista. 3 Kaukokartoituksen syventymiskohde Kaukokartoituksen syventymiskohde perustettiin maanmittauksen koulutusohjelmaan Kuvatulkinta III muuttui opintojaksoksi Kaukokartoitus, jonka laajuus oli 2,5 opintoviikkoa. Uutena opintojaksona perustettiin Kaukokartoituksen ohjelmatyö, joka oli kaukokartoitusaineiston käsittelyyn perehdyttävä ohjelmointitehtävä. Työn laajuus oli 3,0 opintoviikkoa. Fotogrammetrian seminaari muuttui Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaarityöksi. Kuvatulkinta I oli sisällytetty jo keväällä 1985 Fotogrammetrian ja kuvatulkinnan perusteet -opintojaksoon, jonka opettajana toimi Artimo. Syventymiskohteen esitietoihin kuulunut Kuvatulkinta II muutettiin opintojaksoksi Visuaalinen kuvatulkinta. Syventymiskohteen pakollisiin esitietoihin tulivat uusina opintojaksoina Digitaalinen kuvankäsittely ja Kaukohavainnoinnin perusteet, kumpikin laajuudeltaan 2,0 opintoviikkoa. Nämä opintojaksot tuotettiin muilta osastoilta. Digitaalista kuvankäsittelyä opettivat professorit Erkki Oja ja Olli Simula tietotekniikan osastolta, kaukohavainnoinnin perusteita professori Martti Hallikainen sähkötekniikan osastolta. Teknillisen korkeakoulun fotogrammetrian laboratorioon hankittiin ensimmäinen kuvankäsittelylaitteisto vuonna Se koostui Data General Eclipse MV/4000 -tietokoneesta ja Data General GDC/2400 -kuvaprosessorista (kuva 1). Laitteistoa ryhdyttiin ohjelmoimaan DIPS-kuvankäsittelyjärjestelmäksi, joka sisälsi tutkimus- ja opetustyössä tarvittavat kuvankäsittelyn ja digitaalisen fotogrammetrian perustoiminnot. Kehitystyö alkoi vuonna 1985 Suomen Akatemian projektissa Digitaalinen kuvankäsittely fotogrammetriassa (Kilpelä 1989; Kilpelä 1990). Maa- ja metsätalousministeriö ryhtyi rahoittamaan TKK:n kaukokartoitustutkimusta vuonna 1986 projektissa Digitaalinen kuvankäsittely fo

4 Maanmittaus 86:1 (2011) 57 Kuva 1. TKK:n fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorion kuvankäsittelyjärjestelmä vuonna 1986 (Nierula 1986). Raimo Laurén Kuva 2. Eclipse-kuvankäsittelyjärjestelmä, Bernd Nierula ja Olli Sirkiä togrammetriassa ja kaukokartoituksessa (Haggrén et al. 2004). Opinnäytetöihin sisältyneet kaukokartoitustyöt, joissa tarvittiin valmiita sovelluksia, tehtiin VTT:n ja MMH:n laitteistoilla, esimerkkeinä mikroaaltokaukokartoitus ja porolaidunten inventointi vuosina Laboratorio hankki ensimmäisen kaupallisen kaukokartoitusohjelmiston, kanadalaisen PCI Easi/Pacen vuonna 1992, jolloin Eclipse-järjestelmä korvattiin kahdella Data General AVIION -työasemalla.

5 58 Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa TKK:n kaukokartoitusprojektien tärkeänä tuloksena oli tietämyksen hankinta digitaalisen kuvankäsittelyn ja automaattisen kuva-analyysin tehtävistä ja mahdollisuuksista maanmittausalan korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen osana. Fotogrammetrian perustutkimus oli digitaalisen kuvan geometrista mallintamista ja mittaamista. Erityisesti kehitettiin yksityiskohtien tarkkaa pistemäistä mittausta ja vastinpisteiden yhteensovitusta naapurikuvien välillä. Ensimmäiset sovellukset liittyivät ilma- ja satelliittikuvien orto-oikaisuun ja videokameroista rakennetun tosiaikaisen kuvamittausjärjestelmän kalibrointiin. Automaattisen kuva-analyysin tehtävissä perustutkimus painottui kuvasisällön segmentointiin, alueiden luokitteluun, lineaaristen piirteiden irrottamiseen, kohteen rekonstruointiin ja kolmiulotteiseen mallintamiseen. TKK:lle omaleimaisia tutkimusaiheita olivat Mikael Holmin työ globaalin yhteensovituksen, Markus Törmän työ neuraalilaskennan luokittelusovellusten ja Jussi Heikkisen työ lineaaristen piirteiden kartoitussovellusten parissa. Suomen Akatemia rahoitti laboratorion kuvankäsittelytutkimusta eri projekteissa viiden vuoden ajan. Rahoitus riitti kahden tai kolmen tutkijan palkkaamiseen ja laitteistohankintoihin. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti tutkimusalan käynnistämistä samaan aikaan vuosittain yhden tai kahden tutkijan palkalla. Tutkijoina hankkeissa olivat eri vuosina seuraavat henkilöt: Bernd Nierula ja Olli Sirkiä (kuva 2) sekä Keijo Inkilä , Jan Heikkilä , Erkki Lehto 1986, Antti Saarikoski 1987, Anita Laiho 1988, Sari Metsämäki , Matti Rantanen , Markku Hautakoski , Ilkka Niini 1990, Leif Haajanen 1990, Jarmo Pirhonen , Jussi Heikkinen 1991, ja Markus Törmä 1992 alkaen. Tutkimushankkeista vastasi professori Einari Kilpelä ja 1990-luvun puolella professori Henrik Haggrén. 4 Kaukokartoituksen pääaine Maanmittauksen koulutusohjelmassa siirryttiin kahteen sisäänottoon vuonna 1993, mittaus- ja kartoitustekniikan ja kiinteistötalouden ja kiinteistöoikeuden suuntautumisvaihtoehtoihin. Mittaus- ja kartoitustekniikkaan haettiin matematiikan ja fysiikan pääsykokeilla. Uusia opiskelijoita otettiin sisään vuosittain 22, kiinteistötalouteen ja kiinteistöoikeuteen 33, vuonna 1999 sisäänottoja nostettiin 25 ja 35 opiskelijaan. Tutkinnon I osaan sisältyi kaikille maanmittareille yhteisenä opintojaksona Kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen perusteet, jonka laajuus oli 2,5 opintoviikkoa. Opintojaksossa käsiteltiin perustiedot kuvatulkinnasta, kaukokartoituksesta ja valokuvauksesta, säteilylait, aktiiviset ja passiiviset ilmakuvaus- ja kaukokartoituslaitteet, kuvatuotteet, kaukokartoitussatelliitit ja -ohjelmat, sovelluksina kartoitus ja luonnonvarojen inventointi ja ympäristön tilan seuranta. Kurssin opetuksesta vastasi DI Anita Laiho-Heikkinen. Tutkinnon II-osaan sisältyi kaukokartoituksen pääaine ja kaikille mittaus- ja kartoitustekniikan opiskelijoille kursseina Kaukohavainnoinnin perusteet ja Kaukokartoituksen yleiskurssi, kumpikin 2 opintoviikkoa. Perusteissa käsiteltiin sähkömagneettinen spektri ja sähkömagneettisten aaltojen ominaisuudet, mikroaaltolaitteet, optiset ja infrapunalaitteet, kalibrointi, satelliittimittaukset, maa-asemat

6 Maanmittaus 86:1 (2011) 59 ja lähitulevaisuuden näkymät, ja sitä luennoi TkL Teemu Tares avaruustekniikan laboratoriosta. Yleiskurssissa käsiteltiin käytännön esimerkkeinä kaukokartoitusdatan hankinta, tulkinta ja sovellutukset, ja niihin liittyen satelliittiohjelmat, kaukokartoitussatelliitit, rataparametrit, datan siirto, GIS/LIS ja tulkintamenetelmät. Tutkinnon II osaan sisältyi myös erikoistyö, joka oli mahdollista tehdä kaukokartoituksen aiheesta. Kaukokartoituksen pääaine oli laajuudeltaan 19,5 opintoviikkoa. Uutena opintojaksona tähän sisältyi Tutkakuvat kaukokartoituksessa, 2 opintoviikkoa, josta alkuun vastasi TkT Einar Herland ja sittemmin professori Juha Hyyppä. Opintojaksossa Kaukokartoitus I käsiteltiin tilastollisen hahmontunnistuksen perusteet, ja tulkintamenetelmät ja käytännön soveltaminen käsiteltiin opintojaksossa Kaukokartoitus II. Kurssit olivat laajuudeltaan 4 ja 6 opintoviikkoa, ja niistä vastasi TkL Markus Törmä. Pääaineeseen saattoi sisällyttää valinnaisia opintojaksoja 6 opintoviikon verran, kuten Paikkatietojen visualisointi ja muilta osastoilta Hahmontunnistuksen perusteet, Signaalien estimointi ja suodatus, Neuraalilaskennan perusteet, Radiotekniikka, ja Tutkatekniikka. Maanmittausosastolla siirryttiin kahteen koulutusohjelmaan vuonna 2001, jolloin mittaus- ja kartoitustekniikan suuntautumisvaihtoehto muutettiin geomatiikan koulutusohjelmaksi. Koulutusohjelman sisäänotto nostettiin 40 opiskelijaan. Sivuaineena kaukokartoitus on tarjottu muille kuin geomatiikan opiskelijoille vuodesta Tutkintorakenne 2005 TKK:ssa siirryttiin vuonna 2005 uuteen Bolognan sopimuksen mukaiseen yliopistotutkinnon kaksivaiheiseen rakenteeseen. Kandidaatin tutkinto vastaa aiempaa tutkinnon I osaa ja diplomi-insinöörin tutkinto maisteritutkintoa. Tutkinto rakentuu moduuleista. Yhden moduulin laajuus on 20 opintopistettä, mikä vastaa aiemman tutkintosäännön opintoviikkoa. Kaukokartoitus sisältyy geomatiikan koulutusohjelmassa fotogrammetrian ja kaukokartoituksen pääaineeseen. Tämä koostuu kolmesta peräkkäisestä moduulista. Ensimmäinen moduuli suoritetaan geomatiikan yhteisenä ja toinen yhdessä geodesian ja fotogrammetrian kanssa. Nämä muodostavat kandidaatintutkinnon pääaineen. Kolmas moduuli on syventävä ja muodostaa fotogrammetrian ja kaukokartoituksen pääaineen diplomi-insinöörin tutkintoon. Pääaineen tietoja syvennetään kaukokartoituksen erikoismoduulissa, jonka voi sisällyttää jatko-opintoihin. (Kauppinen 2010) Vuoden 2005 tutkintorakenteen uudistamisen yhteydessä fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen kursseissa kaukokartoituksen osuus ei ole enää lisääntynyt. Jako satelliittikuvien tai ilmakuvien käsittelyyn ei korostu tutkimusaiheissa eikä kurssien opetussisällössä. Kehitys näkyy pikemminkin digitaalisten kuvaustekniikoiden vaihtoehtojen monipuolistumisena ja sovellusalueiden lisääntymisenä. Kuvankäsittelyn tekniikoissa kaukokartoitus ja fotogrammetria liittyvät yhteen niin numeerisen hahmontunnistuksen kuin digitaalisen fotogrammetrian osa-alueilla. Satelliittikuvien havaintomäärien lisääntyessä ja tihentyessä tietokoneavusteinen kuvatulkinta on muuttunut yhä enemmän automaattiseksi tulkinnaksi. Uusinta kuvaustekniikkaa edustaa laserkeilaus, jota käsittelevä opin

7 60 Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa tojakso sisällytettiin fotogrammetrian syventävään moduuliin. Kaukokartoituksen kursseissa toimivat vastuuopettajina DI Juho Lumme ja TkL Markus Törmä, johdantokurssissa TkT Jussi Heikkinen, tutkakuvakurssissa TkL Kirsi Karila ja laserkeilauskurssissa TkT Petri Rönnholm. 6 Opintoviikot ja tutkinnot Kaukokartoituksen opetuksen määrällistä kehittymistä voi pyrkiä hahmottamaan opetustilastojen avulla. Kuvassa 3 on esitetty opetus annettuina opintoviikkoina siltä ajalta, jolloin kaukokartoitus kasvoi fotogrammetrian rinnalle tasavertaiseksi pääaineeksi. Kyse ei ole suorituksista vaan opetuksesta. Tiedot on koottu Suomen Fotogrammetrisen Seuran ja vuodesta 1986 lähtien Fotogrammetrian ja Kaukokartoituksen Seuran vuosikatsauksissa ja TKK:n opetusohjelmissa esitetyistä opintojaksojen opiskelijamääristä ja suorituspisteitä tai opintoviikoista. Luvut eivät ole täsmällisiä, koska mukaan luetut kurssit eivät ole olleet pelkästään kaukokartoitusta käsitteleviä kursseja. Kuvatulkinnan ja digitaalisen kuvankäsittelyn kursseissa kaukokartoituksen opetukseksi on luettu vain osa. Arvio on tehty sen perusteella, mitä kurssien opetussisällöistä on ilmoitettu. Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen välillä raja on myös muuttunut ajan myötä. Alussa se on ollut helppo mieltää satelliittikuvien ja ilmakuvien käsittelyn väliin. Sittemmin raja on lomittunut, eli satelliittikuvilta tehdään fotogrammetrista mittausta ja satelliittikuvauksen tekniikoita sovelletaan digitaalisissa ilmakuvausjärjestelmissä. Osa 1990-luvun alun diplomitöistä, ja varsinkin ne, jotka käsittelivät hahmontunnistusta ja kuva-analyysiä, voidaan tulkita kaukokartoitukseksi, vaikka ne tässä on luokiteltu silloisten syventymiskohdevalintojen mukaan fotogrammetrian puolelle. Kuvassa 4 on esitetty yhteenveto maanmittausosastolla kaukokartoituksen alalla suoritetuista tutkinnoista. Lopputyöt on koottu tutkinnoittain aiheineen taulukkoon 1. Diplomitöitä on yhteensä 37, joista vuoteen 1995 loppuun mennessä oli tehty 19. Parhaimmillaan 1990-luvun alussa useampi kuin joka toinen fotogrammetrian professuurin diplomityö tehtiin kaukokartoituksen tai automaattisen kuva-analyysin aiheisiin. Ensimmäinen kaukokartoituksen alaan luettavissa oleva diplomityö on Risto Kuittisen tekemä, ja se hyväksyttiin vuonna Valvojana toimi kiinteistöopin professori Arvid Wiiala. Seuraava hyväksyttiin vuonna 1976, tekijänä Esa Franssila ja valvojana Einari Kilpelä. Kilpelä oli ohjannut tätä ennen Leena Airaksisen diplomityön, joka tehtiin radiotekniikan professorin Martti Tiurin valvomana TKK:n sähköosastolle. Diplomityöt on tehty pääosin fotogrammetrian professuuriin, vuoteen 1993 Einari Kilpelän ja siitä alkaen Henrik Haggrénin valvomina. Geodesian professori Matti Martikainen on toiminut kahden työn valvojana, Seppo Murron työssä vuonna 1979 ja Eija Lehdon vuonna Vuosina kaukokartoituksen diplomitöitä on hyväksytty 1 2 vuosittain. Jatkotutkinnoissa Hilpas Lyytikäisen vuonna 1958 Kanadassa tekemä lisensiaatintutkimus oli kaukokartoituksessa ensimmäinen ylempi loppututkinto. Sen jälkeen Risto Kuittisen väitöskirja hyväksyttiin vuonna 1988 (kuva 5) ja Yrjö Rausteen lisensiaatintyö vuonna Vuoden 2010 loppuun mennessä tohtorintutkintoja on suoritettu yhteensä 4 ja lisensiaatintutkintoja 8.

8 Maanmittaus 86:1 (2011) 61 Kuva 3. TKK:n maanmittausosastolla annettu opetus kaukokartoituksen alueella vuosina Kuva 4. TKK:n maanmittausosastolla vuosina suoritetut tutkinnot, joissa kaukokartoitus on tulkittu pääaineeksi Viitteet Haggrén, Henrik, Anita Laiho-Heikkinen, Markus Törmä ja Hannu Hyyppä Digitaalinen kuvankäsittely fotogrammetriassa ja kaukokartoituksessa. MMM:n tutkimushanke vuosina , Helsinki University of Technology, Institute of Photogrammetry and Remote Sensing, Reports 6/2004, 26 s. Lyytikäinen, Hilpas An Analysis of Radar Profiles over Mountainous Terrain. National Research Council of Canada, Division of Applied Physics, Photogrammetric Research, AP-PR 15, Ottawa 1958, 25 s.

9 62 Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa Raimo Laurén Kuva 5. Risto Kuittisen väitöstilaisuus pidettiin Teknillisellä korkeakoululla Vastaväittäjinä toimivat professorit Friedrich Quiel, KTH, ja Pertti Vakkilainen, TKK. Lyytikäinen, Hilpas Ilmakuvien tulkinta. 321, Otakustantamo, TKY/Otapaino, Otaniemi 1972, 91 s. Kauppinen, Päivi (toim.) Geomatiikan tutkinto-ohjelman ja kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman opinto-opas Aalto-yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta, Maanmittaustieteiden laitos, Otaniemi 2010, 169 s. Kilpelä, Einari Digitaalinen kuvankäsittely fotogrammetriassa ja kaukokartoituksessa. Selostus toiminnasta varttuneen tieteenharjoittajan apurahalla , Suomen Akatemia, , 6 s. Kilpelä, Einari Digitaalinen kuvankäsittely fotogrammetriassa ja kaukokartoituksessa Loppuraportti. Selvitys vuosilta , Suomen Akatemia, , 47 s. Nierula, Bernd Digital Image Processing in the Institute of Photogrammetry and Remote Sensing. The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 10, No. 1, 1986, s Lisäksi lähteinä on käytetty Teknillisen korkeakoulun opetusohjelmia, maanmittausosaston opinto-oppaita ja Suomen Fotogrammetrisen Seuran ja Suomen Fotogrammetrian ja Kaukokartoituksen Seuran toimintakertomuksia vuosilta Matti Kurkela Professori Henrik Haggrén valmistui TKK:n maanmittausosastolta diplomi-insinööriksi vuonna 1973 ja tekniikan tohtoriksi vuonna Hän on työskennellyt TKK:ssa fotogrammetrian assistenttina , VTT:n maankäytön laboratoriossa tutkijana , TKK:ssa tutkijana , ja fotogrammetrian professorina vuodesta 1994.

10 Maanmittaus 86:1 (2011) 63 Taulukko 1. TKK:n maanmittausosastolla tehdyt opinnäytetyöt kaukokartoituksen alueella Diplomityöt Kuittinen, Risto Tutkimus maaperän ja kasvillisuuden inventointimahdollisuuksista 1970 kuvatulkinnan menetelmiä käyttäen Airaksinen, Leena Kaukokartoituksessa käytettävät monikanavaiset keilaimet ) Franssila, Esa Landsat-1 keilainkuvien geometriasta 1976 Murto, Seppo Suomen yleiskartta 1: ja satelliittikuvien käyttö 1979 sen kehittämisessä Lehto, Eija Digitaalinen tulkittu Landsat-aineisto alueellisen tietojärjestelmän 1981 osana Rauste, Yrjö Korkeustiedon käyttö keilainaineiston numeerisessa luokituksessa 1983 Sirkiä, Olli Digitaalisen kuvankäsittelyn perusmenetelmistä ja niiden 1985 ominaisuuksista Ahokas, Eero Satelliittikuvat topografisen kartan 1: tuotannossa 1987 Rantanen, Matti Satelliittikuvien soveltamisesta porolaidunten tulkintaan 1988 Pohjola, Lauri Satelliittikuvien käyttö tiekartan 1: valmistuksessa 1988 Kemppainen, Hanna Synteettisen apertuurin tutkan soveltuvuus jään tulkintaan 1989 Pohjanlahdella Hautakoski, Markku Aluepohjaisesta segmentoinnista 1990 Laaksonen, Juhani Karbonaattikiviin liittyvien kasvillisuusrehentymien tulkintakoe 1991 ilmavideo ja Landsat TM-kuvien avulla Etelä- Suomessa Holm, Mikael Piirrepohjainen vankan estimoinnin yhteensovitusmenetelmä 1991 satelliittikuvien oikaisussa tarvittavien tukipistei den mittaamiseen Vuorela, Arto Maankäyttö- ja puustotulkinnan kehittämisestä maanmittaushallituksessa 1992 Törmä, Markus Neuraaliverkkojen käyttö luokittelussa 1992 Soikkonen, Petteri Päättelyyn perustuva satelliittikuvien tulkintamenetelmä 1993 Koskinen, Jarkko Lumen kaukokartoitus SAR-kuvilta 1994 Matikainen, Leena Satelliittikuvien segmentointi aluepohjaisella hierarkkisella 1995 menetelmällä Holopainen, Markus Kaukokartoitus luonnon monimuotoisuuden inventoinnissa 1995 Jänne, Sami Estimation of leaf area index from NOAA/AVHRR images 1996 Karjalainen, Mika Tutkakuvat viljakasvien tunnistamisessa 1997 Onkalo, Pertti Digitaalisilta ilmakuvilta automaattisesti muodostetun 1998 korkeusmallin tarkkuudesta Vepsäläinen, Jenni Atmospheric correction for water surface measurements 1999 of imaging spectrometer Pyysalo, Ulla Metsäalueen korkeusmallin muodostaminen laserkeilaimella mitatusta kolmiulotteisesta pistejoukosta 2000

11 64 Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa Lampila, Jenni Satelliittikuvien topografiamenetelmien testaus metsien 2000 monilähdeinventoinnissa Ikola, Timo Korkeusmallien tuottaminen satelliittitutkakuvilta 2001 Roivas, Vesa VHR-satelliittikuvat topografisessa kartoituksessa 2001 Turkka, Tommi Acquisition of geographic information for radio network 2002 planning using remote sensing method Karila, Kirsi Tutkakuvien käyttö maanpinnan liikkeiden havaitsemiseen 2004 Lumme, Juho Kasvillisuuden sekä maaperän luokittelu ja analysointi 2004 hyperspektrikuvilta Tahvonen, Kati Öljyn havainnointi tutkakuvien avulla havaintoepävarmuuteen 2005 liittyvät tekijät ja epävarmuuden arvioiminen Junnilainen, Hanne Photogrammetric documentation in the archaeological 2007 excavation process Hatunen, Suvi Satelliittikuvien radiometrinen kalibrointi mosaikointia 2009 ja muutostulkintaa varten Ojala, Mikko Vedenpohjan laserkeilaus 2009 Vaaja, Matti Liikkuva laserkeilaus jokisärkkien ja penkereiden kartoituksissa 2010 Tani, Lassi Maastotietokannan latauspalvelujen toteuttaminen 2010 Lisensiaatintyöt Lyytikäinen, Hilpas An analysis of radar profiles over mountainous terrain 1962 Rauste, Yrjö Methods for analyzing SAR images 1989 Törmä, Markus Validation of remote sensing classifications: A case of 2003 BALANS classification Matikainen, Leena Region-based and knowledge-based approaches in 2005 analysing remotely sensed and ancillary spatial data Pyysalo, Ulla Single tree feature extraction from airborne laser scanner 2006 data applying vector models Karjalainen, Mika Agricultural remote sensing using synthetic aperture 2008 radar images Ahokas, Eero On the quality of airborne laser scanning data 2008 Karila, Kirsi Use of advanced radar remote sensing techniques to detect subsidence in built environment in Finland 2008 Väitöskirjat Kuittinen, Risto Rauste, Yrjö Yu, Xiaowei Karjalainen, Mika Determination of areal snow water equivalent using satellite images and gamma ray spectrometry Techniques for wide-area mapping of forest biomass using Radar Data Methods and techniques for forest change detection and growth estimation using airborne laser scanning data Multidimensional SAR satellite images a mapping perspective ) TKK:n sähköosaston opinnäytetyö, joka on ohjattu maanmittausosastolla

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 7.5.2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Luento 1 Koko joukko kuvia! Moniulotteiset kuvat Maa Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 1 Koko joukko kuvia! Moniulotteiset kuvat Maa Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 1 Koko joukko kuvia! Moniulotteiset kuvat. 1 Maa-57.1010 Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen (4op) Sisältyy maanmittausosaston geomatiikan koulutusohjelman O-moduuliin.

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU 16.1.2007. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 1/2007

KOKOUSKUTSU 16.1.2007. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 1/2007 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto KOKOUSKUTSU 16.1.2007 Aika Maanantaina 22.1.2007 klo 13.15 - Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Käsiteltävät asiat: 1. Ilmoitusasiat 2. Sivuainevalinta

Lisätiedot

Geoinformatiikan maisteriohjelman (GIMP) toteutus Teknillisessä Korkeakoulussa. GIMP tiedotustilaisuus Ari Jolma, prof. (geoinformatiikka)

Geoinformatiikan maisteriohjelman (GIMP) toteutus Teknillisessä Korkeakoulussa. GIMP tiedotustilaisuus Ari Jolma, prof. (geoinformatiikka) Geoinformatiikan maisteriohjelman (GIMP) toteutus Teknillisessä Korkeakoulussa GIMP tiedotustilaisuus 6.4.2006 Ari Jolma, prof. (geoinformatiikka) Maisteriopinnot TKK:lla muodostuvat neljästä 20 pisteen

Lisätiedot

PIKSELEITÄ JA PISTEPILVIÄ - KUVAUKSEN UUDET ULOTTUVUUDET

PIKSELEITÄ JA PISTEPILVIÄ - KUVAUKSEN UUDET ULOTTUVUUDET PIKSELEITÄ JA PISTEPILVIÄ - KUVAUKSEN UUDET ULOTTUVUUDET Maanmittaustieteiden päivien järjestelytoimikunta on valinnut tämän vuoden aiheeksi kuvauksen sen monissa eri muodoissa. Aiheet liittyvät ilmakuvaukseen,

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op)

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne 2011-2012 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Moduulin oppimistavoitteena on omaksua vankat matemaattis-luonnontieteelliset ja

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA Perjantai / Friday 29.8.2014 klo 9-12 sali D Maa-123.1310 Theories and Techniques of Geoinformatics Maa-123.1320 Geoinformatics for Real Estate Economics Maa-123.3461 Topographic Data and Maps Maa-20.1125

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2007 ISNN 1795-8318 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2009-2010 Toimittanut

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2006 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OSASTON

Lisätiedot

Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna 2010-2011 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M901-P Perusopinnot Mat-1.1410 Matematiikan peruskurssi P1* 10 Mat-1.1420 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Luento 1 Fotogrammetria prosessina Maa Fotogrammetrian perusteet 1

Luento 1 Fotogrammetria prosessina Maa Fotogrammetrian perusteet 1 Luento 1 Fotogrammetria prosessina. 2007 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet (3 op) Sisältyy geomatiikan koulutusohjelman perusmoduuliin A1. Kurssin kuvaus Stereofotogrammetria.

Lisätiedot

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA 1 torstai 26.8.2010 klo 13.30-16.30, sali C Maa-6.2279 Satelliittipaikanmääritys Maa-6.3241 Geodeettinen metrologia Maa-6.3282 Tilastolliset menetelmät geodesiassa /Statistical Methods in Geodesy Maa-20.1123

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006 OTANIEMI 2005 ISSN 1795-8318 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OSASTON ESITTELY...5

Lisätiedot

Koodi Kurssin nimi op Eng Mat

Koodi Kurssin nimi op Eng Mat Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne 2012-2013 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Moduulin oppimistavoitteena on omaksua vankat matemaattis-luonnontieteelliset ja

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille tutkinto ohjelmille Sivuaineen muodostaminen Sivuaine sisältää jonkin pääaineen perusmoduulin

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 3/2006

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 3/2006 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto KOKOUSKUTSU 7.3.2006 Aika Maanantaina 13.3.2006 klo 13.15 - Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Käsiteltävät asiat: 1. Sivuainevalinta (AS)

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 5/2007

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 5/2007 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto KOKOUSKUTSU 16.4.2007 Aika Maanantaina 23.4.2007 klo 13.15 - Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Käsiteltävät asiat: 1. Ilmoitusasiat 2. Pää-

Lisätiedot

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia MMT Ville, Kankare Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta

Lisätiedot

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna 2013-2014 Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op) (M3006) Fotogrammetria ja kaukokartoitus Moduuli antaa laajat tiedot fotogrammetriseen kartoitukseen

Lisätiedot

AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2011-2012

AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2011-2012 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2011 2 3 SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa Aalto-yliopiston kuulumiset

Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa Aalto-yliopiston kuulumiset Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa Aalto-yliopiston kuulumiset Prof. Kauko Viitanen Maankäyttötieteiden laitos, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Maanmittauspäivät 21.3.2014 Seinäjoki

Lisätiedot

Sähkötekniikan tutkintoohjelma. DI-tutkinto ja uranäkymät

Sähkötekniikan tutkintoohjelma. DI-tutkinto ja uranäkymät Sähkötekniikan tutkintoohjelma DI-tutkinto ja uranäkymät Tervetuloa opiskelemaan sähkötekniikkaa Oulun yliopistoon! ITEE RESEARCH UNITS Tutkinto-ohjelman tuottajat CAS CIRCUITS AND SYSTEMS PROF. JUHA KOSTAMOVAARA

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 2/2006

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 2/2006 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto KOKOUSKUTSU 21.2.2006 Aika Maanantaina 27.2.2006 kello 13.15 - Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Käsiteltävät asiat: 1. Pääainevalinnat

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Koodi Kurssin nimi op Eng Mat

Koodi Kurssin nimi op Eng Mat Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne 2012-2013 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Moduulin oppimistavoitteena on omaksua vankat matemaattis-luonnontieteelliset ja

Lisätiedot

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 11/2005

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 11/2005 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto KOKOUSKUTSU 2.12.2005 Aika Maanantaina 12.12.2005 kello 13.15 - Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Käsiteltävät asiat: 1. Ilmoitusasiat 2.

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2015 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT 26.10.2015

YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2015 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT 26.10.2015 SISÄÄNOTOT 2015 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT 26.10.2015 TIIVISTETTYNÄ YLIOPISTOJEN Alalle johtaville linjoille haki yhteishaussa ensisijaisesti 974 henkilöä. Edellisvuonna 2014 ensisijaisia hakijoita

Lisätiedot

AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2012-2013

AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2012-2013 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2012-2013 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2012 2 3 Lukijalle Tämä opinto-opas

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 1/2006

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 1/2006 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto KOKOUSKUTSU 17.1.2006 Aika Maanantaina 23.1.2006 kello 13.15 - Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Käsiteltävät asiat: 1. Ilmoitusasiat 2.

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 164 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Vastuuhenkilö: Markku Renfors, koulutusohjelman johtaja, professori Huone: TG108 Puhelin: 31153937 markku.renfors@tut.fi Päivi Salo, osaston sihteeri

Lisätiedot

Luento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 6 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka Infotilaisuus 10.11.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi 31.10.2016

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN AALTO-YLIOPISTO TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2010-2011

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 12 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Nämä ohjeet on laadittu muille kuin tekniikan kandidaatin pohjatutkinnolla suoraan TTYn DIvaiheeseen tulleille. Tekniikan kandidaatin tutkinnolla

Lisätiedot

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, HIRVI, M

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, HIRVI, M SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, HIRVI, M 1 Vesa Saviahde M PH 96 98 194 2 Sami Heikkilä M PH 95 98 193 3 Mikko Autio M Po 92 96 188 4 Tomi-Pekka Heikkilä M PH 91 96 187 5 Kari Koskinen M PH 95 90

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 Pertti Tikkanen Tiedekuntaneuvosto Kokous 2.6.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 19 A 20 A 19/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 20/2010 2 Ilmoitusasiat OULUN

Lisätiedot

Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op

Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Sopivat myös näihin Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Yleisopinnot ja kielet 92 op Matemaattiset valmiudet, fysiikka, kielet, yleiset ammatilliset valmiudet Pääaine:

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 7/2007

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 7/2007 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto KOKOUSKUTSU 4.6.2007 Aika Maanantaina 11.6.2007 klo 13.15 - Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Käsiteltävät asiat: 1. Automaatio- ja systeemitekniikan

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry)

Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) -luennot: --ti 12-14 M5, to 12-14 M5 --Henrik Haggrén (HH), Petteri Pöntinen (PP) 1. Johdanto ja teoreettisia perusteita I,

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

Lisättiin esityslistalle kohta 10 Esitys SpaceMaster ohjelman ulkoeurooppalaisten opiskelijoiden valintaperusteiksi vuonna 2006

Lisättiin esityslistalle kohta 10 Esitys SpaceMaster ohjelman ulkoeurooppalaisten opiskelijoiden valintaperusteiksi vuonna 2006 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto PÖYTÄKIRJA 19.9.2005 Aika Maanantai 19.9.2005 kello 13.15 14.25 Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Lisättiin esityslistalle kohta 10 Esitys

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M 1 Sami Heikkilä M PH 96 98 194 10 2 Lauri Seppälä M Po 96 98 194 5 3 Tomi-Pekka Heikkilä M PH 97 94 191 4 Vesa Saviahde M PH 96 94 190 5 Kari Äikäs M KS

Lisätiedot

EkoValo Hehkulamppujenkorvaaminenja toimintamallielohopealamppujen korvaamiseksiulkovalaistuksessa

EkoValo Hehkulamppujenkorvaaminenja toimintamallielohopealamppujen korvaamiseksiulkovalaistuksessa Tervetuloa! 2015lähestyy mitä elohopealamppujentilallekuntienulkovalaistuksessa? Hehkulamputpois Kuluttajaopasenergiatehokkaisiinlamppuvalintoihin EkoValo Hehkulamppujenkorvaaminenja toimintamallielohopealamppujen

Lisätiedot

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin

Lisätiedot

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2008

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2008 FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2008 Koonnut Anna Erving SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 2 2 Toiminta kansainvälisissä yhteisöissä...

Lisätiedot

TFM-osaston tuottamat vain sivuaineet lv

TFM-osaston tuottamat vain sivuaineet lv TFM-osaston tuottamat vain sivuaineet lv 2006-2007 Diskreetti matematiikka Laskennallinen tiede ja tekniikka 18.7.2006/akh t vain sivuaineet F303-2 F500-2 Diskteetti matematiikka F400-2 LTT Xxxx-2 Perustieteiden

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Maanantaina kello TUAS-talo, kokoushuone 4126

Maanantaina kello TUAS-talo, kokoushuone 4126 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto PÖYTÄKIRJA 23.1.2006 Aika Paikka Maanantaina 23.1.2006 kello 13.15 14.35 TUAS-talo, kokoushuone 4126, puh.joht. Kokouksen alussa Kari Tanskanen

Lisätiedot

Kokouksen aluksi professori Marko Nieminen esitteli lausuntonsa ja arvosanaehdotuksensa Minttu Linja-ahon diplomityöstä.

Kokouksen aluksi professori Marko Nieminen esitteli lausuntonsa ja arvosanaehdotuksensa Minttu Linja-ahon diplomityöstä. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto PÖYTÄKIRJA 24.1.2005 Aika Maanantaina 24.1.2005 kello 13.15 14.05 Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126, puh.joht. Kokouksen aluksi Marko Nieminen

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2007-2008 Opintoneuvoja Janne Käki 7.5.2007 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen metodiikka M (10 op) Vapaasti valittavat

Lisätiedot

Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu

Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu 3-D mallien tiedonkeruu Ilmakuvauksen

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info Tanja Kähkönen 21.11.2014 Koulutusohjelmat, syksy 2014 Luonnontieteellinen tiedekunta Biologia Fysiikka Kemia Maantiede 15 suuntautumisvaihtoehtoa, 18 oppiainetta

Lisätiedot

Yhteiset kehittämisalueet RY-osastoryhmä ja YTK

Yhteiset kehittämisalueet RY-osastoryhmä ja YTK Yhteiset kehittämisalueet RY-osastoryhmä ja YTK Kauko Viitanen 30.9.2005 Yhdyskuntien suunnittelu ja kehittäminen Rehtorin toimeksianto Rakenteellisen kehittämisen toinen vaihe R-, A- ja M-osastot sekä

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Infotilaisuus 4.12.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Yhdyskuntasuunnittelun näkymiä

Yhdyskuntasuunnittelun näkymiä Yhdyskuntasuunnittelun näkymiä Osaamistarpeita ja yhteistyömahdollisuuksia Yliopettaja Eeva Aarrevaara 1 Yhdyskuntasuunnittelun AMK-opetus Lahdessa AMK-tutkinnossa kaksi pääainetta: Ympäristö- ja energiatekniikka

Lisätiedot

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet. 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

M AK+LK SIJA NIMI PIIRI SARJA

M AK+LK SIJA NIMI PIIRI SARJA ISM 1.7.2017 Juuka LUODIKKO M uusinta 1 Pauli Markkanen PS M 49 42 91 85 176 186 2 Pertti Miettinen PS M 48 41 89 87 176 184 3 Marko Sikanen PS M 47 40 87 86 173 4 Aki Hännikäinen SS M 45 40 85 79 164

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa

Lisätiedot

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004

Lisätiedot

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of 1 of 12 15.12.2015 17:38 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op 2 of 12 15.12.2015 17:38 Pääaine: Fysiikka Vuosi/lukukausi 1. syksy

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden kandidaattiohjelman hakukohteet 2014 Koe Kampus! 31.10.2014 Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri 120 op, 2 vuotta Hakukohteet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit.

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 7/2017 Kokous: Keskiviikko 23.8.2017 klo 9.00 Paikka YN330 Jäsen: Läsnä: Henkilökohtainen varajäsen: Läsnä:

Lisätiedot

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSNEUVOSTON KOKOUS 10/2011

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSNEUVOSTON KOKOUS 10/2011 1 (5) 7.11.2011 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSNEUVOSTON KOKOUS 10/2011 Aika Maanantai 7.11.2011 kello 14.05 16.05 Paikka TUAS-talo, kokoushuone 1593 Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus ja

Lisätiedot

Tavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka

Tavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka 4.11. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Jari Nurmi huone HC304, puhelin 365 3884 email: jari.nurmi@tut.fi Sihteeri Irmeli Lehto huone HD326, puhelin 365 3366 email:

Lisätiedot

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus

Lisätiedot