Henrik Haggrén. Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa. Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henrik Haggrén. Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa. Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku"

Transkriptio

1 54 Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa Henrik Haggrén Tiivistelmä. Kaukokartoitus sisältyy Teknillisessä korkeakoulussa tieteenalana maanmittaustieteisiin ja opetuksessa kartoitustekniikoihin, joissa ympäristön tilaa tulkitaan ilma- ja satelliittikuvilta. Havaintolaitteiden kehittäminen, satelliittien instrumentointi ja kuvanvälitys on sisältynyt sähkötekniikkaan ja tietoliikennetekniikkaan. Kuvien analysointi on sisältynyt perusteiltaan tietotekniikkaan, mutta laajennut sittemmin digitaalisen kuvankäsittelyn ja automaattisen hahmontunnistuksen myötä digitaaliseen fotogrammetriaan, osaksi maanmittaustieteitä. Kaukokartoituksen opetus alkoi TKK:n maanmittausosastolla kuvatulkinnan opetuksen yhteydessä vuonna Numeerisen kuvatulkinnan opetus alkoi 1979 Kuvatulkinta III -opintojaksolla. Opetus sisältyi fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventymiskohteeseen. Kaukokartoituksen syventymiskohde perustettiin Tästä kehittyi kaukokartoitukseen oma pääaine, joka toteutettiin 1993, kun maanmittausosastossa siirryttiin kahteen sisäänottoon. Muiden kuin maanmittausosaston opiskelijoiden oli mahdollisuus suorittaa kaukokartoituksesta sivuaine. Mittaus- ja kartoitustekniikan suuntautumisvaihtoehdosta kehittyi geomatiikan koulutusohjelma vuonna Viimeisin TKK:n uusin tutkintorakenneuudistus tehtiin vuonna 2005, jolloin siirryttiin kaksivaiheiseen tutkintoon. Samalla fotogrammetrian ja kaukokartoituksen opetusta eriyttänyt kehitys on kääntynyt näitä tekniikoita yhdistäväksi suuntaukseksi. Kaukokartoituksen tutkimus TKK:n maanmittausosastolla alkoi 1980-luvun puolessa välissä, kun fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio hankki ensimmäisen kuvankäsittelyjärjestelmänsä. Järjestelmän ympärille luotiin maanmittausalalle tarpeellinen kaukokartoituksen opetusja tutkimusyksikkö. Tutkimustyötä rahoittivat Suomen Akatemia ja maa- ja metsätalousministeriö. Työssä yhdistettiin digitaalisen kuvankäsittelyn ja automaattisen kuva-analyysin tekniikat kaukokartoituksen ja digitaalisen fotogrammetrian sovelluksiin. Vuoden 1995 lopussa maanmittausosastolla oli hyväksytty kaukokartoituksen alalta opinnäytteinä 19 diplomityötä, kaksi lisensiaatintyötä ja yksi väitöskirja, vuoden 2010 lopussa 37 diplomityötä, 8 lisensiaatintyötä ja neljä väitöskirjaa. Kirjoituksessa käsitellään kaukokartoituksen opetusta TKK:ssa 1960-luvulta 2000-luvulle ja kaukokartoituksen tutkimusta vuoteen 1995.

2 Maanmittaus 86:1 (2011) 55 1 Visuaalinen kuvatulkinta ja kaukokartoitus Kaukokartoitusta käsiteltiin TKK:ssa 1960-luvulla kuvatulkinnan kurssissa osana fotogrammetrian opetusta. Kuvatulkinnan kurssi sisältyi maanmittausosaston opetukseen ensimmäisen kerran, kun opetusohjelma uusittiin vuonna Ohjelman mukaan neljäntenä opiskeluvuotena oli mahdollisuus erikoistua ammattiaineisiin. Valinnanvaraisia aineryhmiä oli neljä, joista piti suorittaa vähintään kaksi. Ryhmät käsittelivät mittaustekniikkaa, kiinteistötekniikkaa, suunnittelutekniikkaa ja kuntatekniikkaa. Mittaustekniikassa oli kaksi vaihtoehtoa, teoreettinen ja käytännöllinen mittaustekniikka. Kuvatulkinta sisältyi käytännölliseen mittaustekniikkaan. Kuvatulkinnan kurssia piti TkL Hilpas Lyytikäinen, joka työskenteli osastopäällikkönä maanmittaushallituksen kartografisella osastolla. Kuvatulkintaa käytettiin hyväksi peruskartoituksessa, kun esimerkiksi metsäkuviot tulkittiin ja rajattiin ilmakuvilta ennen maastotöitä. Kaukokartoitusta kurssilla ei varsinaisesti käsitelty, mutta siihen viitattiin tavanomaisesta ilmakuvauksesta poikkeavana ns. remote-sensing-menetelmänä, jolla kuvatulkintaa voidaan automatisoida. Lyytikäinen oli perehtynyt kaukokartoitukseen Kanadassa ollessaan tutkijana National Research Council of Canada -tutkimuslaitoksessa vuosina Siellä hän julkaisi lisensiaatintutkimuksensa An Analysis of Radar Profiles over Mountainous Terrain (Lyytikäinen 1958). Tutkinto hyväksyttiin TKK:ssa fotogrammetrian professori R.S. Halosen valvonnassa. Vuonna 1972 Lyytikäinen julkaisi opetusmonisteensa Ilmakuvien tulkinta (Lyytikäinen 1972). Lyytikäinen piti kuvatulkinnan kurssia yhdessä DI Heikki Hirviniemen kanssa vuoteen Satelliitti- ja keilainkuvat tulivat mukaan opetukseen 1970-luvun puolivälissä. Ensimmäinen diplomityö kaukokartoituksesta valmistui Työ käsitteli Landsat-1-kuvien geometriaa. Tulkintaa tehtiin Zeiss Jenan Interpretoskop II -kojeella. Tulkinta oli visuaalista. Kaukokartoituksen opetus kuvatulkinnan kurssissa alkoi lukuvuonna Kurssia luennoivat professori Einari Kilpelä ja DI Heikki Hirviniemi. Kilpelän osana oli kaukokartoituksen teoria, tekniikka ja sovellukset luonnonvarojen inventoinnissa ja ympäristön tilan seurannassa. Ilmakuvien lisäksi kurssilla käsiteltiin lämpö-, tutka- ja keilainkuvia. Kuvatulkinta I -kurssin laajuus oli 4,0 suorituspistettä, mikä kaksinkertaisti aiemman kuvatulkinnan kurssin oppimäärän. Kurssiin sisältyi luentoja koko lukukauden ajan 2 tuntia viikossa, eli yhteensä 54 tuntia. Laboratoriotöitä oli saman verran. 2 Numeerinen kuvatulkinta Vuoden 1979 tutkintosääntöuudistuksen yhteydessä ammattiaineet muutettiin syventymiskohteiksi. Kuvatulkinnan opetus sisältyi fotogrammetrian ja kuvatulkinnan syventymiskohteeseen ja laajeni 6,5 suorituspisteeksi eli opintoviikoksi. Aiempi kuvatulkinnan kurssi jaettiin kahdeksi visuaalisen kuvatulkinnan opintojaksoksi Kuvatulkinta I ja II. Kuvatulkinta I käsitteli ilmakuvien visuaalista tulkintaa kartoitustehtävissä, Kuvatulkinta II visuaalista tulkintaa luonnonvarojen inventoinnin ja ympäristön tilan seurannan tehtävissä. Kuvatulkinta II -opintojak

3 56 Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa solla käsiteltiin myös sähkömagneettisen säteilyn teoria kuvan muodostamisessa ja muut kuin valokuvaustekniikat. Numeerisen tulkinnan opettamiseen perustettiin uusi opintojakso Kuvatulkinta III. Kuvatulkinta I kuului maanmittauksen koulutusohjelman yhteisiin aineopintoihin ja Kuvatulkinta II mittaus- ja kartoitustekniikan eriytyviin aineopintoihin. Kummankin laajuus oli 2 opintoviikkoa. Kuvatulkinta II -opintojakson suositeltava suorittamisajankohta oli kolmas opiskeluvuosi, ja se luennoitiin ensimmäisen kerran keväällä Opettajana toimivat DI Heikki Hirviniemi, alkuun myös DI Risto Kuittinen ja myöhemmin DI Jukka Artimo. Kuvatulkinta III -opintojakso kuului fotogrammetrian ja kuvatulkinnan syventymiskohteeseen ja se suositeltiin suoritettavaksi uuden tutkintosäännön mukaan opiskeleville neljäntenä vuotena. Opintojaksossa käsiteltiin numeerisen kuvatulkinnan matemaattiset perusteet, numeeristen kuvien hankinta-, käsittely- ja tulostuslaitteet sekä eri alojen sovellukset. Opintojakson laajuus oli 2,5 opintoviikkoa. Se luennoitiin ensimmäisen kerran lukuvuonna Opettajana toimi DI Risto Kuittinen. Opetusohjelmassa mainittiin oppikirjallisuutena Manual of Remote Sensing Vol. I ja II, ja Lintz, Simonett: Remote Sensing of Environment. Luentomoniste koostui Kuittisen muistiinpanoista. 3 Kaukokartoituksen syventymiskohde Kaukokartoituksen syventymiskohde perustettiin maanmittauksen koulutusohjelmaan Kuvatulkinta III muuttui opintojaksoksi Kaukokartoitus, jonka laajuus oli 2,5 opintoviikkoa. Uutena opintojaksona perustettiin Kaukokartoituksen ohjelmatyö, joka oli kaukokartoitusaineiston käsittelyyn perehdyttävä ohjelmointitehtävä. Työn laajuus oli 3,0 opintoviikkoa. Fotogrammetrian seminaari muuttui Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaarityöksi. Kuvatulkinta I oli sisällytetty jo keväällä 1985 Fotogrammetrian ja kuvatulkinnan perusteet -opintojaksoon, jonka opettajana toimi Artimo. Syventymiskohteen esitietoihin kuulunut Kuvatulkinta II muutettiin opintojaksoksi Visuaalinen kuvatulkinta. Syventymiskohteen pakollisiin esitietoihin tulivat uusina opintojaksoina Digitaalinen kuvankäsittely ja Kaukohavainnoinnin perusteet, kumpikin laajuudeltaan 2,0 opintoviikkoa. Nämä opintojaksot tuotettiin muilta osastoilta. Digitaalista kuvankäsittelyä opettivat professorit Erkki Oja ja Olli Simula tietotekniikan osastolta, kaukohavainnoinnin perusteita professori Martti Hallikainen sähkötekniikan osastolta. Teknillisen korkeakoulun fotogrammetrian laboratorioon hankittiin ensimmäinen kuvankäsittelylaitteisto vuonna Se koostui Data General Eclipse MV/4000 -tietokoneesta ja Data General GDC/2400 -kuvaprosessorista (kuva 1). Laitteistoa ryhdyttiin ohjelmoimaan DIPS-kuvankäsittelyjärjestelmäksi, joka sisälsi tutkimus- ja opetustyössä tarvittavat kuvankäsittelyn ja digitaalisen fotogrammetrian perustoiminnot. Kehitystyö alkoi vuonna 1985 Suomen Akatemian projektissa Digitaalinen kuvankäsittely fotogrammetriassa (Kilpelä 1989; Kilpelä 1990). Maa- ja metsätalousministeriö ryhtyi rahoittamaan TKK:n kaukokartoitustutkimusta vuonna 1986 projektissa Digitaalinen kuvankäsittely fo

4 Maanmittaus 86:1 (2011) 57 Kuva 1. TKK:n fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorion kuvankäsittelyjärjestelmä vuonna 1986 (Nierula 1986). Raimo Laurén Kuva 2. Eclipse-kuvankäsittelyjärjestelmä, Bernd Nierula ja Olli Sirkiä togrammetriassa ja kaukokartoituksessa (Haggrén et al. 2004). Opinnäytetöihin sisältyneet kaukokartoitustyöt, joissa tarvittiin valmiita sovelluksia, tehtiin VTT:n ja MMH:n laitteistoilla, esimerkkeinä mikroaaltokaukokartoitus ja porolaidunten inventointi vuosina Laboratorio hankki ensimmäisen kaupallisen kaukokartoitusohjelmiston, kanadalaisen PCI Easi/Pacen vuonna 1992, jolloin Eclipse-järjestelmä korvattiin kahdella Data General AVIION -työasemalla.

5 58 Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa TKK:n kaukokartoitusprojektien tärkeänä tuloksena oli tietämyksen hankinta digitaalisen kuvankäsittelyn ja automaattisen kuva-analyysin tehtävistä ja mahdollisuuksista maanmittausalan korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen osana. Fotogrammetrian perustutkimus oli digitaalisen kuvan geometrista mallintamista ja mittaamista. Erityisesti kehitettiin yksityiskohtien tarkkaa pistemäistä mittausta ja vastinpisteiden yhteensovitusta naapurikuvien välillä. Ensimmäiset sovellukset liittyivät ilma- ja satelliittikuvien orto-oikaisuun ja videokameroista rakennetun tosiaikaisen kuvamittausjärjestelmän kalibrointiin. Automaattisen kuva-analyysin tehtävissä perustutkimus painottui kuvasisällön segmentointiin, alueiden luokitteluun, lineaaristen piirteiden irrottamiseen, kohteen rekonstruointiin ja kolmiulotteiseen mallintamiseen. TKK:lle omaleimaisia tutkimusaiheita olivat Mikael Holmin työ globaalin yhteensovituksen, Markus Törmän työ neuraalilaskennan luokittelusovellusten ja Jussi Heikkisen työ lineaaristen piirteiden kartoitussovellusten parissa. Suomen Akatemia rahoitti laboratorion kuvankäsittelytutkimusta eri projekteissa viiden vuoden ajan. Rahoitus riitti kahden tai kolmen tutkijan palkkaamiseen ja laitteistohankintoihin. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti tutkimusalan käynnistämistä samaan aikaan vuosittain yhden tai kahden tutkijan palkalla. Tutkijoina hankkeissa olivat eri vuosina seuraavat henkilöt: Bernd Nierula ja Olli Sirkiä (kuva 2) sekä Keijo Inkilä , Jan Heikkilä , Erkki Lehto 1986, Antti Saarikoski 1987, Anita Laiho 1988, Sari Metsämäki , Matti Rantanen , Markku Hautakoski , Ilkka Niini 1990, Leif Haajanen 1990, Jarmo Pirhonen , Jussi Heikkinen 1991, ja Markus Törmä 1992 alkaen. Tutkimushankkeista vastasi professori Einari Kilpelä ja 1990-luvun puolella professori Henrik Haggrén. 4 Kaukokartoituksen pääaine Maanmittauksen koulutusohjelmassa siirryttiin kahteen sisäänottoon vuonna 1993, mittaus- ja kartoitustekniikan ja kiinteistötalouden ja kiinteistöoikeuden suuntautumisvaihtoehtoihin. Mittaus- ja kartoitustekniikkaan haettiin matematiikan ja fysiikan pääsykokeilla. Uusia opiskelijoita otettiin sisään vuosittain 22, kiinteistötalouteen ja kiinteistöoikeuteen 33, vuonna 1999 sisäänottoja nostettiin 25 ja 35 opiskelijaan. Tutkinnon I osaan sisältyi kaikille maanmittareille yhteisenä opintojaksona Kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen perusteet, jonka laajuus oli 2,5 opintoviikkoa. Opintojaksossa käsiteltiin perustiedot kuvatulkinnasta, kaukokartoituksesta ja valokuvauksesta, säteilylait, aktiiviset ja passiiviset ilmakuvaus- ja kaukokartoituslaitteet, kuvatuotteet, kaukokartoitussatelliitit ja -ohjelmat, sovelluksina kartoitus ja luonnonvarojen inventointi ja ympäristön tilan seuranta. Kurssin opetuksesta vastasi DI Anita Laiho-Heikkinen. Tutkinnon II-osaan sisältyi kaukokartoituksen pääaine ja kaikille mittaus- ja kartoitustekniikan opiskelijoille kursseina Kaukohavainnoinnin perusteet ja Kaukokartoituksen yleiskurssi, kumpikin 2 opintoviikkoa. Perusteissa käsiteltiin sähkömagneettinen spektri ja sähkömagneettisten aaltojen ominaisuudet, mikroaaltolaitteet, optiset ja infrapunalaitteet, kalibrointi, satelliittimittaukset, maa-asemat

6 Maanmittaus 86:1 (2011) 59 ja lähitulevaisuuden näkymät, ja sitä luennoi TkL Teemu Tares avaruustekniikan laboratoriosta. Yleiskurssissa käsiteltiin käytännön esimerkkeinä kaukokartoitusdatan hankinta, tulkinta ja sovellutukset, ja niihin liittyen satelliittiohjelmat, kaukokartoitussatelliitit, rataparametrit, datan siirto, GIS/LIS ja tulkintamenetelmät. Tutkinnon II osaan sisältyi myös erikoistyö, joka oli mahdollista tehdä kaukokartoituksen aiheesta. Kaukokartoituksen pääaine oli laajuudeltaan 19,5 opintoviikkoa. Uutena opintojaksona tähän sisältyi Tutkakuvat kaukokartoituksessa, 2 opintoviikkoa, josta alkuun vastasi TkT Einar Herland ja sittemmin professori Juha Hyyppä. Opintojaksossa Kaukokartoitus I käsiteltiin tilastollisen hahmontunnistuksen perusteet, ja tulkintamenetelmät ja käytännön soveltaminen käsiteltiin opintojaksossa Kaukokartoitus II. Kurssit olivat laajuudeltaan 4 ja 6 opintoviikkoa, ja niistä vastasi TkL Markus Törmä. Pääaineeseen saattoi sisällyttää valinnaisia opintojaksoja 6 opintoviikon verran, kuten Paikkatietojen visualisointi ja muilta osastoilta Hahmontunnistuksen perusteet, Signaalien estimointi ja suodatus, Neuraalilaskennan perusteet, Radiotekniikka, ja Tutkatekniikka. Maanmittausosastolla siirryttiin kahteen koulutusohjelmaan vuonna 2001, jolloin mittaus- ja kartoitustekniikan suuntautumisvaihtoehto muutettiin geomatiikan koulutusohjelmaksi. Koulutusohjelman sisäänotto nostettiin 40 opiskelijaan. Sivuaineena kaukokartoitus on tarjottu muille kuin geomatiikan opiskelijoille vuodesta Tutkintorakenne 2005 TKK:ssa siirryttiin vuonna 2005 uuteen Bolognan sopimuksen mukaiseen yliopistotutkinnon kaksivaiheiseen rakenteeseen. Kandidaatin tutkinto vastaa aiempaa tutkinnon I osaa ja diplomi-insinöörin tutkinto maisteritutkintoa. Tutkinto rakentuu moduuleista. Yhden moduulin laajuus on 20 opintopistettä, mikä vastaa aiemman tutkintosäännön opintoviikkoa. Kaukokartoitus sisältyy geomatiikan koulutusohjelmassa fotogrammetrian ja kaukokartoituksen pääaineeseen. Tämä koostuu kolmesta peräkkäisestä moduulista. Ensimmäinen moduuli suoritetaan geomatiikan yhteisenä ja toinen yhdessä geodesian ja fotogrammetrian kanssa. Nämä muodostavat kandidaatintutkinnon pääaineen. Kolmas moduuli on syventävä ja muodostaa fotogrammetrian ja kaukokartoituksen pääaineen diplomi-insinöörin tutkintoon. Pääaineen tietoja syvennetään kaukokartoituksen erikoismoduulissa, jonka voi sisällyttää jatko-opintoihin. (Kauppinen 2010) Vuoden 2005 tutkintorakenteen uudistamisen yhteydessä fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen kursseissa kaukokartoituksen osuus ei ole enää lisääntynyt. Jako satelliittikuvien tai ilmakuvien käsittelyyn ei korostu tutkimusaiheissa eikä kurssien opetussisällössä. Kehitys näkyy pikemminkin digitaalisten kuvaustekniikoiden vaihtoehtojen monipuolistumisena ja sovellusalueiden lisääntymisenä. Kuvankäsittelyn tekniikoissa kaukokartoitus ja fotogrammetria liittyvät yhteen niin numeerisen hahmontunnistuksen kuin digitaalisen fotogrammetrian osa-alueilla. Satelliittikuvien havaintomäärien lisääntyessä ja tihentyessä tietokoneavusteinen kuvatulkinta on muuttunut yhä enemmän automaattiseksi tulkinnaksi. Uusinta kuvaustekniikkaa edustaa laserkeilaus, jota käsittelevä opin

7 60 Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa tojakso sisällytettiin fotogrammetrian syventävään moduuliin. Kaukokartoituksen kursseissa toimivat vastuuopettajina DI Juho Lumme ja TkL Markus Törmä, johdantokurssissa TkT Jussi Heikkinen, tutkakuvakurssissa TkL Kirsi Karila ja laserkeilauskurssissa TkT Petri Rönnholm. 6 Opintoviikot ja tutkinnot Kaukokartoituksen opetuksen määrällistä kehittymistä voi pyrkiä hahmottamaan opetustilastojen avulla. Kuvassa 3 on esitetty opetus annettuina opintoviikkoina siltä ajalta, jolloin kaukokartoitus kasvoi fotogrammetrian rinnalle tasavertaiseksi pääaineeksi. Kyse ei ole suorituksista vaan opetuksesta. Tiedot on koottu Suomen Fotogrammetrisen Seuran ja vuodesta 1986 lähtien Fotogrammetrian ja Kaukokartoituksen Seuran vuosikatsauksissa ja TKK:n opetusohjelmissa esitetyistä opintojaksojen opiskelijamääristä ja suorituspisteitä tai opintoviikoista. Luvut eivät ole täsmällisiä, koska mukaan luetut kurssit eivät ole olleet pelkästään kaukokartoitusta käsitteleviä kursseja. Kuvatulkinnan ja digitaalisen kuvankäsittelyn kursseissa kaukokartoituksen opetukseksi on luettu vain osa. Arvio on tehty sen perusteella, mitä kurssien opetussisällöistä on ilmoitettu. Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen välillä raja on myös muuttunut ajan myötä. Alussa se on ollut helppo mieltää satelliittikuvien ja ilmakuvien käsittelyn väliin. Sittemmin raja on lomittunut, eli satelliittikuvilta tehdään fotogrammetrista mittausta ja satelliittikuvauksen tekniikoita sovelletaan digitaalisissa ilmakuvausjärjestelmissä. Osa 1990-luvun alun diplomitöistä, ja varsinkin ne, jotka käsittelivät hahmontunnistusta ja kuva-analyysiä, voidaan tulkita kaukokartoitukseksi, vaikka ne tässä on luokiteltu silloisten syventymiskohdevalintojen mukaan fotogrammetrian puolelle. Kuvassa 4 on esitetty yhteenveto maanmittausosastolla kaukokartoituksen alalla suoritetuista tutkinnoista. Lopputyöt on koottu tutkinnoittain aiheineen taulukkoon 1. Diplomitöitä on yhteensä 37, joista vuoteen 1995 loppuun mennessä oli tehty 19. Parhaimmillaan 1990-luvun alussa useampi kuin joka toinen fotogrammetrian professuurin diplomityö tehtiin kaukokartoituksen tai automaattisen kuva-analyysin aiheisiin. Ensimmäinen kaukokartoituksen alaan luettavissa oleva diplomityö on Risto Kuittisen tekemä, ja se hyväksyttiin vuonna Valvojana toimi kiinteistöopin professori Arvid Wiiala. Seuraava hyväksyttiin vuonna 1976, tekijänä Esa Franssila ja valvojana Einari Kilpelä. Kilpelä oli ohjannut tätä ennen Leena Airaksisen diplomityön, joka tehtiin radiotekniikan professorin Martti Tiurin valvomana TKK:n sähköosastolle. Diplomityöt on tehty pääosin fotogrammetrian professuuriin, vuoteen 1993 Einari Kilpelän ja siitä alkaen Henrik Haggrénin valvomina. Geodesian professori Matti Martikainen on toiminut kahden työn valvojana, Seppo Murron työssä vuonna 1979 ja Eija Lehdon vuonna Vuosina kaukokartoituksen diplomitöitä on hyväksytty 1 2 vuosittain. Jatkotutkinnoissa Hilpas Lyytikäisen vuonna 1958 Kanadassa tekemä lisensiaatintutkimus oli kaukokartoituksessa ensimmäinen ylempi loppututkinto. Sen jälkeen Risto Kuittisen väitöskirja hyväksyttiin vuonna 1988 (kuva 5) ja Yrjö Rausteen lisensiaatintyö vuonna Vuoden 2010 loppuun mennessä tohtorintutkintoja on suoritettu yhteensä 4 ja lisensiaatintutkintoja 8.

8 Maanmittaus 86:1 (2011) 61 Kuva 3. TKK:n maanmittausosastolla annettu opetus kaukokartoituksen alueella vuosina Kuva 4. TKK:n maanmittausosastolla vuosina suoritetut tutkinnot, joissa kaukokartoitus on tulkittu pääaineeksi Viitteet Haggrén, Henrik, Anita Laiho-Heikkinen, Markus Törmä ja Hannu Hyyppä Digitaalinen kuvankäsittely fotogrammetriassa ja kaukokartoituksessa. MMM:n tutkimushanke vuosina , Helsinki University of Technology, Institute of Photogrammetry and Remote Sensing, Reports 6/2004, 26 s. Lyytikäinen, Hilpas An Analysis of Radar Profiles over Mountainous Terrain. National Research Council of Canada, Division of Applied Physics, Photogrammetric Research, AP-PR 15, Ottawa 1958, 25 s.

9 62 Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa Raimo Laurén Kuva 5. Risto Kuittisen väitöstilaisuus pidettiin Teknillisellä korkeakoululla Vastaväittäjinä toimivat professorit Friedrich Quiel, KTH, ja Pertti Vakkilainen, TKK. Lyytikäinen, Hilpas Ilmakuvien tulkinta. 321, Otakustantamo, TKY/Otapaino, Otaniemi 1972, 91 s. Kauppinen, Päivi (toim.) Geomatiikan tutkinto-ohjelman ja kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman opinto-opas Aalto-yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta, Maanmittaustieteiden laitos, Otaniemi 2010, 169 s. Kilpelä, Einari Digitaalinen kuvankäsittely fotogrammetriassa ja kaukokartoituksessa. Selostus toiminnasta varttuneen tieteenharjoittajan apurahalla , Suomen Akatemia, , 6 s. Kilpelä, Einari Digitaalinen kuvankäsittely fotogrammetriassa ja kaukokartoituksessa Loppuraportti. Selvitys vuosilta , Suomen Akatemia, , 47 s. Nierula, Bernd Digital Image Processing in the Institute of Photogrammetry and Remote Sensing. The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 10, No. 1, 1986, s Lisäksi lähteinä on käytetty Teknillisen korkeakoulun opetusohjelmia, maanmittausosaston opinto-oppaita ja Suomen Fotogrammetrisen Seuran ja Suomen Fotogrammetrian ja Kaukokartoituksen Seuran toimintakertomuksia vuosilta Matti Kurkela Professori Henrik Haggrén valmistui TKK:n maanmittausosastolta diplomi-insinööriksi vuonna 1973 ja tekniikan tohtoriksi vuonna Hän on työskennellyt TKK:ssa fotogrammetrian assistenttina , VTT:n maankäytön laboratoriossa tutkijana , TKK:ssa tutkijana , ja fotogrammetrian professorina vuodesta 1994.

10 Maanmittaus 86:1 (2011) 63 Taulukko 1. TKK:n maanmittausosastolla tehdyt opinnäytetyöt kaukokartoituksen alueella Diplomityöt Kuittinen, Risto Tutkimus maaperän ja kasvillisuuden inventointimahdollisuuksista 1970 kuvatulkinnan menetelmiä käyttäen Airaksinen, Leena Kaukokartoituksessa käytettävät monikanavaiset keilaimet ) Franssila, Esa Landsat-1 keilainkuvien geometriasta 1976 Murto, Seppo Suomen yleiskartta 1: ja satelliittikuvien käyttö 1979 sen kehittämisessä Lehto, Eija Digitaalinen tulkittu Landsat-aineisto alueellisen tietojärjestelmän 1981 osana Rauste, Yrjö Korkeustiedon käyttö keilainaineiston numeerisessa luokituksessa 1983 Sirkiä, Olli Digitaalisen kuvankäsittelyn perusmenetelmistä ja niiden 1985 ominaisuuksista Ahokas, Eero Satelliittikuvat topografisen kartan 1: tuotannossa 1987 Rantanen, Matti Satelliittikuvien soveltamisesta porolaidunten tulkintaan 1988 Pohjola, Lauri Satelliittikuvien käyttö tiekartan 1: valmistuksessa 1988 Kemppainen, Hanna Synteettisen apertuurin tutkan soveltuvuus jään tulkintaan 1989 Pohjanlahdella Hautakoski, Markku Aluepohjaisesta segmentoinnista 1990 Laaksonen, Juhani Karbonaattikiviin liittyvien kasvillisuusrehentymien tulkintakoe 1991 ilmavideo ja Landsat TM-kuvien avulla Etelä- Suomessa Holm, Mikael Piirrepohjainen vankan estimoinnin yhteensovitusmenetelmä 1991 satelliittikuvien oikaisussa tarvittavien tukipistei den mittaamiseen Vuorela, Arto Maankäyttö- ja puustotulkinnan kehittämisestä maanmittaushallituksessa 1992 Törmä, Markus Neuraaliverkkojen käyttö luokittelussa 1992 Soikkonen, Petteri Päättelyyn perustuva satelliittikuvien tulkintamenetelmä 1993 Koskinen, Jarkko Lumen kaukokartoitus SAR-kuvilta 1994 Matikainen, Leena Satelliittikuvien segmentointi aluepohjaisella hierarkkisella 1995 menetelmällä Holopainen, Markus Kaukokartoitus luonnon monimuotoisuuden inventoinnissa 1995 Jänne, Sami Estimation of leaf area index from NOAA/AVHRR images 1996 Karjalainen, Mika Tutkakuvat viljakasvien tunnistamisessa 1997 Onkalo, Pertti Digitaalisilta ilmakuvilta automaattisesti muodostetun 1998 korkeusmallin tarkkuudesta Vepsäläinen, Jenni Atmospheric correction for water surface measurements 1999 of imaging spectrometer Pyysalo, Ulla Metsäalueen korkeusmallin muodostaminen laserkeilaimella mitatusta kolmiulotteisesta pistejoukosta 2000

11 64 Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa Lampila, Jenni Satelliittikuvien topografiamenetelmien testaus metsien 2000 monilähdeinventoinnissa Ikola, Timo Korkeusmallien tuottaminen satelliittitutkakuvilta 2001 Roivas, Vesa VHR-satelliittikuvat topografisessa kartoituksessa 2001 Turkka, Tommi Acquisition of geographic information for radio network 2002 planning using remote sensing method Karila, Kirsi Tutkakuvien käyttö maanpinnan liikkeiden havaitsemiseen 2004 Lumme, Juho Kasvillisuuden sekä maaperän luokittelu ja analysointi 2004 hyperspektrikuvilta Tahvonen, Kati Öljyn havainnointi tutkakuvien avulla havaintoepävarmuuteen 2005 liittyvät tekijät ja epävarmuuden arvioiminen Junnilainen, Hanne Photogrammetric documentation in the archaeological 2007 excavation process Hatunen, Suvi Satelliittikuvien radiometrinen kalibrointi mosaikointia 2009 ja muutostulkintaa varten Ojala, Mikko Vedenpohjan laserkeilaus 2009 Vaaja, Matti Liikkuva laserkeilaus jokisärkkien ja penkereiden kartoituksissa 2010 Tani, Lassi Maastotietokannan latauspalvelujen toteuttaminen 2010 Lisensiaatintyöt Lyytikäinen, Hilpas An analysis of radar profiles over mountainous terrain 1962 Rauste, Yrjö Methods for analyzing SAR images 1989 Törmä, Markus Validation of remote sensing classifications: A case of 2003 BALANS classification Matikainen, Leena Region-based and knowledge-based approaches in 2005 analysing remotely sensed and ancillary spatial data Pyysalo, Ulla Single tree feature extraction from airborne laser scanner 2006 data applying vector models Karjalainen, Mika Agricultural remote sensing using synthetic aperture 2008 radar images Ahokas, Eero On the quality of airborne laser scanning data 2008 Karila, Kirsi Use of advanced radar remote sensing techniques to detect subsidence in built environment in Finland 2008 Väitöskirjat Kuittinen, Risto Rauste, Yrjö Yu, Xiaowei Karjalainen, Mika Determination of areal snow water equivalent using satellite images and gamma ray spectrometry Techniques for wide-area mapping of forest biomass using Radar Data Methods and techniques for forest change detection and growth estimation using airborne laser scanning data Multidimensional SAR satellite images a mapping perspective ) TKK:n sähköosaston opinnäytetyö, joka on ohjattu maanmittausosastolla

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 7.5.2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

PIKSELEITÄ JA PISTEPILVIÄ - KUVAUKSEN UUDET ULOTTUVUUDET

PIKSELEITÄ JA PISTEPILVIÄ - KUVAUKSEN UUDET ULOTTUVUUDET PIKSELEITÄ JA PISTEPILVIÄ - KUVAUKSEN UUDET ULOTTUVUUDET Maanmittaustieteiden päivien järjestelytoimikunta on valinnut tämän vuoden aiheeksi kuvauksen sen monissa eri muodoissa. Aiheet liittyvät ilmakuvaukseen,

Lisätiedot

Geoinformatiikan maisteriohjelman (GIMP) toteutus Teknillisessä Korkeakoulussa. GIMP tiedotustilaisuus Ari Jolma, prof. (geoinformatiikka)

Geoinformatiikan maisteriohjelman (GIMP) toteutus Teknillisessä Korkeakoulussa. GIMP tiedotustilaisuus Ari Jolma, prof. (geoinformatiikka) Geoinformatiikan maisteriohjelman (GIMP) toteutus Teknillisessä Korkeakoulussa GIMP tiedotustilaisuus 6.4.2006 Ari Jolma, prof. (geoinformatiikka) Maisteriopinnot TKK:lla muodostuvat neljästä 20 pisteen

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille tutkinto ohjelmille Sivuaineen muodostaminen Sivuaine sisältää jonkin pääaineen perusmoduulin

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 2/2006

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 2/2006 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto KOKOUSKUTSU 21.2.2006 Aika Maanantaina 27.2.2006 kello 13.15 - Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Käsiteltävät asiat: 1. Pääainevalinnat

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut

Lisätiedot

Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna 2010-2011 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M901-P Perusopinnot Mat-1.1410 Matematiikan peruskurssi P1* 10 Mat-1.1420 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät

Lisätiedot

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, HIRVI, M

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, HIRVI, M SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, HIRVI, M 1 Vesa Saviahde M PH 96 98 194 2 Sami Heikkilä M PH 95 98 193 3 Mikko Autio M Po 92 96 188 4 Tomi-Pekka Heikkilä M PH 91 96 187 5 Kari Koskinen M PH 95 90

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 11/2005

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 11/2005 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto KOKOUSKUTSU 2.12.2005 Aika Maanantaina 12.12.2005 kello 13.15 - Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Käsiteltävät asiat: 1. Ilmoitusasiat 2.

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 Pertti Tikkanen Tiedekuntaneuvosto Kokous 2.6.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 19 A 20 A 19/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 20/2010 2 Ilmoitusasiat OULUN

Lisätiedot

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M 1 Sami Heikkilä M PH 96 98 194 10 2 Lauri Seppälä M Po 96 98 194 5 3 Tomi-Pekka Heikkilä M PH 97 94 191 4 Vesa Saviahde M PH 96 94 190 5 Kari Äikäs M KS

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 12 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Nämä ohjeet on laadittu muille kuin tekniikan kandidaatin pohjatutkinnolla suoraan TTYn DIvaiheeseen tulleille. Tekniikan kandidaatin tutkinnolla

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info Tanja Kähkönen 21.11.2014 Koulutusohjelmat, syksy 2014 Luonnontieteellinen tiedekunta Biologia Fysiikka Kemia Maantiede 15 suuntautumisvaihtoehtoa, 18 oppiainetta

Lisätiedot

Kokouksen aluksi professori Marko Nieminen esitteli lausuntonsa ja arvosanaehdotuksensa Minttu Linja-ahon diplomityöstä.

Kokouksen aluksi professori Marko Nieminen esitteli lausuntonsa ja arvosanaehdotuksensa Minttu Linja-ahon diplomityöstä. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto PÖYTÄKIRJA 24.1.2005 Aika Maanantaina 24.1.2005 kello 13.15 14.05 Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126, puh.joht. Kokouksen aluksi Marko Nieminen

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2007-2008 Opintoneuvoja Janne Käki 7.5.2007 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen metodiikka M (10 op) Vapaasti valittavat

Lisätiedot

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of 1 of 12 15.12.2015 17:38 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op 2 of 12 15.12.2015 17:38 Pääaine: Fysiikka Vuosi/lukukausi 1. syksy

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

Lisättiin esityslistalle kohta 10 Esitys SpaceMaster ohjelman ulkoeurooppalaisten opiskelijoiden valintaperusteiksi vuonna 2006

Lisättiin esityslistalle kohta 10 Esitys SpaceMaster ohjelman ulkoeurooppalaisten opiskelijoiden valintaperusteiksi vuonna 2006 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto PÖYTÄKIRJA 19.9.2005 Aika Maanantai 19.9.2005 kello 13.15 14.25 Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Lisättiin esityslistalle kohta 10 Esitys

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden kandidaattiohjelman hakukohteet 2014 Koe Kampus! 31.10.2014 Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri 120 op, 2 vuotta Hakukohteet

Lisätiedot

Länsi-Suomen läänin mestaruuskilpailut 2015

Länsi-Suomen läänin mestaruuskilpailut 2015 Nokian Ampumarata 28.06.2015 19:09:48 SML-Luodikko erä 1, sunnuntai 28.6.2015 klo 09:00-09:25 1 Jani Lindgren KS M 5 Tapio Silen PH M 2 Ari Lindstedt PH M 6 Kari Äikäs KS M 3 Janne Koivumäki Po M 7 Kari

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 7/2007

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 7/2007 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto KOKOUSKUTSU 4.6.2007 Aika Maanantaina 11.6.2007 klo 13.15 - Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Käsiteltävät asiat: 1. Automaatio- ja systeemitekniikan

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen pääaine Pääaineinfo ke

Tietojenkäsittelytieteen pääaine Pääaineinfo ke Tietojenkäsittelytieteen pääaine Pääaineinfo ke Pekka Orponen Tietojenkäsittelytieteen laitos Aalto-yliopisto http://ics.aalto.fi/ Tietojenkäsittelytiede Kehitetään systemaattisia ja tehokkaita malleja

Lisätiedot

TUTKINTO vm. 1995. TF-koulutusohjelma. o Suoritusaika. o 3 suuntaa o yhteensä 9 pääainetta VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ 20 OV 20 OV

TUTKINTO vm. 1995. TF-koulutusohjelma. o Suoritusaika. o 3 suuntaa o yhteensä 9 pääainetta VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ 20 OV 20 OV VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ TUTKINTO vm. 1995 PÄÄAINE SIVUAINE o DI-tutkinto o 1 ov o Suoritusaika 180 ov 40 h 5 v SUUNNAN OPINNOT 30 OV TUTKINNON I OSA 70 OV TF-koulutusohjelma o 3 suuntaa

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN AALTO-YLIOPISTO TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2010-2011

Lisätiedot

Sähkötekniikan tutkintoohjelma

Sähkötekniikan tutkintoohjelma Sähkötekniikan tutkintoohjelma 23.8.2016 Ohjelma - Sähkötekniikan tutkintoohjelman esittely - Jari Hannu - Opintojen ohjaus ja omaopettajuus sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa - Timo Kokkonen - Vaihto-opiskelu

Lisätiedot

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA OULUN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA JATKO-OPINTOSUUNNITELMA Pyydän hyväksymistä seuraaville tutkintovaatimuksilleni: Nimi: DI Iiro Insinööri Osoite: Iironkatu 10, 90100 Oulu Jatko-opinto-oikeus myönnetty:

Lisätiedot

Prosessimetallurgian opintosuunta

Prosessimetallurgian opintosuunta Opintosuuntainfo Perjantai 27.1.2017, PR102 1 prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmissa Osaamistavoitteet - Tutkimus- ja kehitystehtävissä tarvittava menetelmällinen osaaminen - Kokeellinen tutkimus

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAN JA FYSIIKAN LAITOS/ LUKUVUOSI

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAN JA FYSIIKAN LAITOS/ LUKUVUOSI OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAN JA FYSIIKAN LAITOS/ LUKUVUOSI 2008-2009 Muutokset on hyväksytty teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 13.2.2008 ja 19.3.2008. POISTUVAT OPINTOJAKSOT:

Lisätiedot

Ahonkylän koulun johtokunta

Ahonkylän koulun johtokunta 1 KOULUJEN JOHTOKUNNAT 2013-2016 Ahonkylän koulun johtokunta Puheenjohtaja Toni Lahti Lassi-Matti Rauhala Varapuheenjohtaja Anne Mäenpää Johan Mäenpää Jäsen Marjut Lahti Matti Ylisaukko-Oja Jäsen Marja

Lisätiedot

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70 100 m: 10,93 Tero Heikkinen -94 11,18 Hannu Hokkanen -84 11,1 Tapani Nykänen -80 11,44 Pasi Tervonen -90 11,2 Kalevi Vauhkonen -70 11,54 Jari Pynnönen -87 11,57 Reijo Erkkilä -84 11,4 Seppo Kupila -56

Lisätiedot

LAPPEENRANTA 2010 JOUKKUETULOKSET

LAPPEENRANTA 2010 JOUKKUETULOKSET LAPPEENRANTA 2010 JOUKKUETULOKSET Sij. Seura Nimi Slope Out In Yht. J-tulos 1 Golf Porrassalmi Seppo Jantunen 18 13 20 33 Alice Virtanen, kapt. 19 15 16 31 Anne Kulju 12 17 14 31 Lasse Miettinen 9 16 14

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE OPETUSSUUNNITELMALOMAKE Tällä lomakkeella dokumentoit opintojaksoasi koskevaa opetussuunnitelmatyötä. Lomake on suunniteltu niin, että se palvelisi myös Oodia varten tehtävää tiedonkeruuta. Voit siis dokumentoida

Lisätiedot

Opetusohjelma FOR-, Y- ja muut kurssit

Opetusohjelma FOR-, Y- ja muut kurssit Opetusohjelma 2012-2013 FOR-, Y- ja muut kurssit Koodi Nimi Laajuus Opettaja Periodi Tarkat päivämäärät Päivä Kellonaika Sali Syyslukukausi, I periodi: 3.9.-21.10. Väliviikko: 22.-28.10.2012 ma (äikkä)

Lisätiedot

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ============================================================== 25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Tomi Mustonen H V-S 3. Yrjö Munukka H Hel 4. Antti Leinonen H Kai 5. Jussi

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 28.6.2010 TEKNIIKKA Markku Huhtinen

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 28.6.2010 TEKNIIKKA Markku Huhtinen KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 28.6.2010 TEKNIIKKA Markku Huhtinen EN10SA:n ja EN11KA:n OPINNOT LUKUVUONNA 2010-2011 (EN10SA: Energiatekniikan aikuiskoulutuksen pääosin virtuaalinen toteutus suuntautuminen:

Lisätiedot

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Kuvantamisen matematiikka: tieteestä tuotteiksi

Kuvantamisen matematiikka: tieteestä tuotteiksi Kuvantamisen matematiikka: tieteestä tuotteiksi Samuli Siltanen Matematiikan ja tilastotieteen laitos Helsingin yliopisto samuli.siltanen@helsinki.fi http://www.siltanen-research.net Uusien ajatusten iltapäivä

Lisätiedot

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op. 1 of

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op. 1 of 1 of 20 15.12.2015 17:36 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op 2 of 20 15.12.2015 17:36 Pääaine (FM-opinnoissa): Fysiikka

Lisätiedot

Väylät, metsät ja kaupungit (piste)pilveen

Väylät, metsät ja kaupungit (piste)pilveen Väylät, metsät ja kaupungit (piste)pilveen COMBAT / Pointcloud-hanke Harri Kaartinen 15.12.2016 Paikkatietoverkoston seminaari Sisältö COMBAT / Pointcloud-hankkeen esittely Esimerkkejä tutkimuksesta Tiet

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo 14-15 L-salissa/ pe 5.9. klo 12-13 L-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Leht. Petri Salo (fys.) suunn. Katriina

Lisätiedot

Opiskelupaikka mietinnässä? Sinustako lääketieteen tekniikan tai hyvinvointiteknologian osaaja?

Opiskelupaikka mietinnässä? Sinustako lääketieteen tekniikan tai hyvinvointiteknologian osaaja? Opiskelupaikka mietinnässä? Sinustako lääketieteen tekniikan tai hyvinvointiteknologian osaaja? ABIPÄIVÄT 2011 Mitä lääketieteen tekniikka ja hyvinvointiteknologia ovat? Poikkitieteellisiä aloja yhdistävät

Lisätiedot

Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus. Päivitys Anna-Kaarina Hakala

Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus. Päivitys Anna-Kaarina Hakala Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus Päivitys 24.5.2006 Anna-Kaarina Hakala Jatkokoulutuksen opinnot, moduulirakenne Tutkimusala Osastoneuvosto vahvistaa opiskelijan omalta tutkimusalalta

Lisätiedot

Biomassatulkinta LiDARilta

Biomassatulkinta LiDARilta Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A10 / A 30/ FT Jyrki Mannisen dosentuuriasia; asiantuntijaehdotus

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A10 / A 30/ FT Jyrki Mannisen dosentuuriasia; asiantuntijaehdotus OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A10 / 2010 Pertti Tikkanen Akateeminen arviointiryhmä Kokous 1.11.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 29 A 30 A 29/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 30/2010 2 FT Jyrki

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A0110 Johdatus

Lisätiedot

PANK ry:n toimielimet 2016

PANK ry:n toimielimet 2016 PANK ry:n toimielimet 2016 HALLITUS Ville Alatyppö ville.alatyppo@hel.fi Kuntaliitto/Helsingin kaupunki, pj. Lars Forstén lars.forsten@lemminkainen.com INFRA ry/asfalttijaosto/lemminkäinen Infra Oy, vpj

Lisätiedot

Tohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media

Tohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media Tohtorixi 9.2. 2004, Päivitetty 9.1. 2005 http://www.jyu.fi/~pttyrvai/papers/tohtorixi.pdf Pasi Tyrväinen Prof. Digital media email: Pasi.Tyrvainen@jyu.fi Tutkinnon sisältö Tohtori Väitöskirja Lisensiaattityö

Lisätiedot

OPS-MUUTOSINFO

OPS-MUUTOSINFO 1 OPS-MUUTOSINFO 3.9.201 Matemaattisten tieteiden tutkinto-ohjelma MUUTOKSEN TAUSTALLA 2 Oulun yliopiston strategia- ja rakennemuutokset Oulun yliopiston opetussuunnitelmatyön periaatteet o Opintojaksojen

Lisätiedot

Säkylä-CC SM Kierrosajat 7 Riiheläinen Riku (A)

Säkylä-CC SM Kierrosajat 7 Riiheläinen Riku (A) 1 (142) 7 Riiheläinen Riku (A) 1 15:13,08 0:20,84 2 14:52,24 0:00,00 3 15:05,58 0:13,34 2 (142) 8 Eriksson Toni (A) 1 13:55,64 2 14:01,00 0:00,00 3 14:08,72 0:07,72 4 14:16,29 0:15,29 5 14:53,03 0:52,03

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ). INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 11/2005

PÖYTÄKIRJA TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 11/2005 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto PÖYTÄKIRJA 12.12.2005 Aika Maanantaina 12.12.2005 kello 13.15 14.35 Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Läsnä: Halme Aarne Koivo Heikki Koskinen

Lisätiedot

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa Suunta-Jurva 1(5) E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa 17.2.2013 Lopputulokset H21 (2+2+2+2+2+2) 1) Pohjankyrön Rasti 1 52:47 (Saari Petri 8:18/2., Heiska Samu 9:25/1., Saari Petri 8:59/2., Heiska

Lisätiedot

Maanantaina klo TUAS-talo, kokoushuone 4126

Maanantaina klo TUAS-talo, kokoushuone 4126 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto PÖYTÄKIRJA 23.10.2006 Aika Paikka Maanantaina 23.10.2006 klo 13.15 14.20 TUAS-talo, kokoushuone 4126, puh.joht. Professori Jouko Pakanen

Lisätiedot

FYSIIKAN/FOTONIIKAN OPETUSOHJELMA Joensuun kampus

FYSIIKAN/FOTONIIKAN OPETUSOHJELMA Joensuun kampus FYSIIKAN/FOTONIIKAN OPETUSOHJELMA 2016-17 Joensuun kampus Syksy 2016, 1. periodi 1.9.-21.10. ja 2. periodi 24.10.-16.12. 1 Suurin osa ensimmäisessä periodissa alkavista kursseista alkaa viikolla 36 (ma

Lisätiedot

Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos Matti Pentti

Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos Matti Pentti Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos 2011-2013 15.11.2012 Matti Pentti Lähtökohtia Tekniikan yliopistokoulutuksessa nyt 33 eri hakukohdenimikettä Tutkinnot putkimaisia, liikkuminen koulutusohjelmasta

Lisätiedot

SAKU ry:n golfmestaruuskilpailut Rovaniemi

SAKU ry:n golfmestaruuskilpailut Rovaniemi SAKU ry:n golfmestaruuskilpailut Rovaniemi 2.-3.9.2016 Miehet pistebogey Hcp # Pelaaja Oppilaitos Slope Out In Tulos CBA +/- EGA 1 Koskinen Henry Turun ammatti-instituutti 32 14 21 35-0.5 Kyllä 2 Palsi

Lisätiedot

XXIII Arvi Tiinuksen muistokilpailut

XXIII Arvi Tiinuksen muistokilpailut Toijalan Yhteiskoulu 07. - 10m Ilmakivääri 60 ls, sarja M 1. Teemu Lipponen NoSA 98 99 96 97 96 94 580 2. Saku Lahti P-HA 89 94 91 91 94 90 549 20x 3. Vesa Valkama P-HA 90 89 93 92 90 95 549 18x 4. Pekka

Lisätiedot

Prosessimetallurgian opintosuunta

Prosessimetallurgian opintosuunta Prosessimetallurgian opintosuunta Opintosuuntien informaatiotilaisuus Perjantai 5.2.2016 klo 15.35-16.00 (KTK215) Perjantai 12.2.2016 klo 14.00-14.25 (PR174) Prosessimetallurgia prosessi- ja ympäristötekniikan

Lisätiedot

N10 1 Tiisa Paukku AlvajRy - - - - - 20-20 16-56 2 Pinja Kilpeläinen - - - - - - - 16 20-36

N10 1 Tiisa Paukku AlvajRy - - - - - 20-20 16-56 2 Pinja Kilpeläinen - - - - - - - 16 20-36 RIDE CYCLE STORE CUP 2012 Tulokset 10/10 osakilpailun jälkeen, sarjoissa N/M10-14 ja joukkuekilpailussa 9/9 osakilpailun jälkeen Pisteet määräytyvät seuraavasti: 20, 16, 14, 12, 10, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2,

Lisätiedot

DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä

DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä Tekes Challenge Finland Vaihe 1 Projekti, 1.6-14.11.2016

Lisätiedot

Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina , ja

Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina , ja TEKNILLINEN KORKEAKOULU Matematiikan laitos PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina 1995-96, 1996-97 ja 1997-98 MATEMATIIKKA lukuvuosi 1997-98 Mat-1.301 Matematiikan

Lisätiedot

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020 Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Stefan Borgman, pj Mauri Nousiainen Mikael Rosenberg Samuli Hujo Antero Lehti Erkki Penkari Markus Niemelä Kimmo

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA 1 torstai 30.8.2012 klo 13-16, sali M Maa-6.3273 Physical Geodesy Maa-6.3287 Mathematical Geodesy Maa-20.1123 Kiinteistöarvioinnin perusteet Maa-20.3338 Kiinteistötaloustieteen erikoiskurssi Maa-123.1110

Lisätiedot

Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic tulokset

Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic tulokset Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic 11.6.-15.6.2016 tulokset 1 SAARINEN, Jari Par 72 10 2 VIINIKAINEN, Jarkko 1 73 8 3 LESKINEN, Jouko 1 73 6 4 TIAINEN, Eetu 2 74 5 5 PULKKINEN, Jari 2 74 4 6 MUTANEN, Jyrki

Lisätiedot

PDF MASTERS. Tappiolegit Legit + - Voittolegit. Tasapelit Tappiot. Pisteet. Voitot. Pelit. Sija. Lohkonumero: 1

PDF MASTERS. Tappiolegit Legit + - Voittolegit. Tasapelit Tappiot. Pisteet. Voitot. Pelit. Sija. Lohkonumero: 1 Lohkonumero: 1 Ottelut: Lohkonumero: 1 1 Kim Viljanen 7 6 1 0 19 27 7 20 1 Kim Viljanen - Janne Uutela 4-1 Jarmo Kontkanen Jyri Rita - Heikki isoranta 4-2 Ossi Salmela 10:30 2 Janne Uutela 7 1 2 4 5 12

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet

Lisätiedot

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ============================================================== 25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Ltn, Tomi Mustonen H V-S 3. Vänr, Yrjö Munukka H Hel 4. Ylil, Antti Leinonen

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Classic Motocross Sipoo Kierrosajat 35 (54) Jukka Lahti (A)

Classic Motocross Sipoo Kierrosajat 35 (54) Jukka Lahti (A) 1 (118) 35 (54) Jukka Lahti (A) 1 0:36,56 2 2:49,70 0:00,00 3 2:51,92 0:02,22 1 0:14,71 2 2:46,62 0:00,37 3 2:46,25 0:00,00 4 2:55,04 0:08,79 5 2:55,30 0:09,05 6 2:48,96 0:02,71 1 0:15,91 2 2:51,75 0:00,00

Lisätiedot

English Sporting SM 2016, Pori. TULOKSET Y17 sarja

English Sporting SM 2016, Pori. TULOKSET Y17 sarja TULOKSET Y17 sarja 1 Rissanen Jarkko Y17 TorSA 98 2 Ojansuu Oliver Y17 SSG 91 3 Lindh Oliver Y17 SSG 86 4 Markkula Pekka Y17 SA 76 5 Mäkinen Ukko-Pekka Y17 (tyhjä) 73 6 Selen Anton Y17 SSG 68 TULOKSET

Lisätiedot

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos:

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: Poliisien SM suunnistuskilpailut 22.8.2013 Raaseporissa Lähtöluettelo N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: M 61 10:30 Risto Vesaluoma 97688 Jokilaaksojen poliisilaitos 62 10:32 Janne Vasenius

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu VERSIO 3 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu VERSIO 3 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu VERSIO 3 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh 10.8.2011 F- ja LL-LAITOSTEN SYVENTÄVIEN KURSSIEN TENTTIJÄRJESTYS 2011-2012 TENTIT JÄRJESTETÄÄN

Lisätiedot

FM-opiskelijan opintopolku, fysiologia ja neurotiede, neurobiologian erikoistumislinja (vastuuopettajat Juha Voipio & Mikael Segerstråle)

FM-opiskelijan opintopolku, fysiologia ja neurotiede, neurobiologian erikoistumislinja (vastuuopettajat Juha Voipio & Mikael Segerstråle) FM-opiskelijan opintopolku, fysiologia ja neurotiede, neurobiologian erikoistumislinja (vastuuopettajat Juha Voipio & Mikael Segerstråle) 1. SYVENTÄVÄT OPINNOT (522065), 70-100 op 1.1. Pakolliset opinnot,

Lisätiedot

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A)

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A) 16.8.2014 17:16:25 1 (134) 1 Piippola Pauli (Classic A) 1 2:22,60 0:19,74 2 2:02,86 0:00,00 3 2:54,59 0:51,73 16.8.2014 17:16:25 2 (134) 3 Väkeväinen Tom (Classic A) 1 2:09,60 2 2:33,70 0:09,43 3 2:24,27

Lisätiedot

LAPPEENRANTA 2010 JOUKKUETULOKSET

LAPPEENRANTA 2010 JOUKKUETULOKSET LAPPEENRANTA 2010 JOUKKUETULOKSET Sij. Seura Nimi Slope Out In Yht. J-tulos 1 Golf Porrassalmi Seppo Jantunen 18 13 20 33 Alice Virtanen, kapt. 19 15 16 31 Anne Kulju 12 17 14 31 Lasse Miettinen 9 16 14

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN TULOKSET..009 19:09 SARJA M Kainulainen Olavi PS 95 9 191 1 45 51 Mankinen Mika PS 89 95 184 5 Seppä Timo SS 91 90 181 Eskelinen 4 1 Jukka PS 95 81 17 5 59 Hassinen Ari PK 89 81 170 Kirjavainen 4 Mikko

Lisätiedot

Sivuaineinfo Tietojenkäsittelytieteet

Sivuaineinfo Tietojenkäsittelytieteet Sivuaineinfo 23.3.2016 Tietojenkäsittelytieteet Henrik Hedberg, tutkinto-ohjelmavastaava Heli Alatalo, opintoneuvoja Risto Nuutinen, opintoneuvoja Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Dekaani Jukka Riekki

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo 14.15-15 L-salissa / pe 3.9. klo 12.15-13 F-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn.

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Ceder Ulf Elijoki Jani. Finnilä Pauli. Kaltti Teemu

Ceder Ulf Elijoki Jani. Finnilä Pauli. Kaltti Teemu SM B KISASTA ULOS JÄÄVÄT PELAAJAT Rankinglistan perusteella ulos jäävät miehet Kantele Marko Ceder Ulf Pehkonen Tatu Niskala Asko Viinikka Veijo Takkinen Uki Finnilä Pauli Alanentalo Tony Haverinen Teuvo

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Sosiaalinen media tietolähteenä:

Sosiaalinen media tietolähteenä: Sosiaalinen media tietolähteenä: - Esimerkkejä Suomesta ja maailmalta - Paikkamuistojen joukkoistaminen Nikkilässä Pilvi Nummi tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto / kaavoitusarkkitehti, Sipoon kunta Some-data

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot