Opiskelijoiden hyvinvointihanke KEHRÄ - kehittämisprojektista vakiintuneiksi käytännöiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opiskelijoiden hyvinvointihanke KEHRÄ - kehittämisprojektista vakiintuneiksi käytännöiksi"

Transkriptio

1 1 Opiskelijoiden hyvinvointihanke KEHRÄ - kehittämisprojektista vakiintuneiksi käytännöiksi Kunttu Kristina, Saikkonen Paula, Vadén Totte, Taustaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) vastaa tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuollosta Suomessa. Sen toimipiirin koko on noin opiskelijaa (1). YTHS tarjoaa terveydenhoitopalveluja, sekä terveyden- että sairaanhoitoa, hammashoitoa ja mielenterveyspalveluja, kaikilla yliopistopaikkakunnilla ja sillä on oma terveysasema 16 paikkakunnalla. Yliopistoja ja niiden ylioppilaskuntia on 20. YTHS voidaan nähdä eräänlaisena opiskelijoiden työterveyshuoltona. Suuri ongelma on ollut se, että paikallistasolla YTHS:n ja yliopistojen yhteydet ovat olleet vain satunnaisia eikä organisoitua yhteyttä ole ollut (2). Tämä on merkinnyt sitä, etteivät terveydenhuollon ammattilaiset juurikaan ole tunteneet yliopiston organisaatioita, opiskeluolosuhteita eivätkä yliopiston tarjoamia opiskelun tukipalveluja. Vastaavasti yliopiston henkilökunta ei ole tiennyt YTHS:n tarjoamista palveluista osatakseen niistä opiskelijoille informoida. Sangen pitkään oli myös tilanne, että opiskelijoiden yhteys paikalliseen terveydenhoitoasemaan rajoittui hallinnossa mukanaoloon, mutta ei elävään yhteyteen esimerkiksi käytännön terveyden edistämistoiminnassa. Tämä asia korjaantui pääosin 90- luvun aikana, jolloin kaikilla terveysasemilla jo 70-luvulta alkaen olleisiin terveys(kasvatus)työryhmiin saatiin ylioppilaskuntien viralliset edustajat, tavallisimmin sosiaalipoliittisista asioista vastaavat henkilöt. Perusteellinen suunnitelma kiinteästä yhteistyöstä yliopistojen, opiskelijoiden ja YTHS:n kesken organisaatioehdotuksineen on esitetty jo 1970 (3), mutta toiminnan organisoituminen jäi puolitiehen. Asia on jäänyt sairaanhoidon kiireen alle. Yhteisöllinen terveyden edistäminen on ollut pitkälti paikallisten toimijoiden aktiivisuudesta riippuvaista eikä siitä huolehtiminen ole selkeästi kuulunut juuri kenenkään työtehtäviin. Haastetta oli sen vuoksi mm. sen osoittamisessa, että opiskeluterveydenhuollon toimikenttään kuuluu myös opiskeluympäristön tunteminen. YTHS:ssä ja yliopistoissa nähdään eri opiskelijoista eri puolet terveydenhuollossa oireilevat tai ongelmaiset ja opiskelun parissa reippaat, pärjäävät opiskelijat. Molemmat kuvat ovat tosia, mutta vastakohtaisuus edellyttää vuoropuhelua YTHS:n ja yliopiston välillä. Miksi hanke syntyi juuri nyt? Opiskelijoiden hyvinvointihankkeelle, joka nimettiin Kehräksi, oli yhteiskunnallista tilausta ja lisäksi kaikilla osallistuvilla tahoilla oli asiaan oma intressinsä. YTHS:n sisällä pitkään uinunut terveyskasvatuksen neuvottelukunta organisoitiin vuonna 1996 uudelleen valtakunnalliseksi terveystyöryhmäksi ja mukaan saatiin opiskelijaedustus SYL:stä, OLL:sta ja Otus rs:stä. Ryhmässä koettiin voimakkaana opiskelijoiden ja terveydenhuollon käytännöllisen yhteistyön tarve terveyden edistämistoiminnassa. Ajatus hyvinvointihankkeesta syntyikin loppuvuonna 1999 ensimmäisessä yhteisessä seminaarissa,

2 2 johon osallistui eri paikkakunnilta sekä opiskelijoiden että terveydenhuollon edustajia. Valtakunnallinen terveystyöryhmä rupesi jalostamaan ideaa hankkeeksi ja laajahko taustamuistio valmistui 2001 (4). Siinä opiskelijoiden hyvinvointi määriteltiin arkeen ja opintoihin liittyvänä elämänhallintana, eli kykynä hoitaa eteen tulevia asioita ja tilanteita. Keskeinen osa opiskelijan elämänhallintaa ovat taidot, jotka vaaditaan opinnoista selviämiseen. Samoihin aikoihin käynnistettiin ensimmäinen valtakunnallinen yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus (5), jonka tulokset osoittivat ongelmakohtia opiskelijoiden terveyteen liittyvissä tekijöissä. Tutkimuksessa todettiin, että hyvästä fyysisestä terveydestä huolimatta opiskelijat oireilivat runsaasti. Heillä oli myös paljon psyykkisiä ongelmia ja stressiä. Alkoholinkäyttö oli nuorten aikuisten tapaan melko runsasta. Otteen saaminen opiskelusta on myös pulmallista varsin suurelle osalle opiskelijoista. Monet ongelmista ovat sellaisia, joihin terveydenhuolto yksinään ei pysty vaikuttamaan. Korkeakoulupoliittiset ja opintososiaaliset kysymykset ovat keskeinen osa opiskelijajärjestöjen toimintaa. Keskustelua hyvinvoinnista oli viritetty 90-luvun hankkeilla ja tutkimuksilla, jotka liittyivät opiskelijoiden elinolosuhteisiin, jaksamiseen ja opiskelukykyyn (6, 7, 8, 9). Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) etsi itselleen uutta roolia perinteisen kilpailutoiminnan lisäksi. Yliopistot eivät aiemmin ole juuri opiskelijoiden hyvinvoinnista puhuneet, mutta kiinnostusta asiaan virittivät opintojen pitkittymisestä johtuvat ongelmat ja opiskelunsa kesken jättäneiden suuri osuus (10). Korkeakoulujen arviointineuvosto teki myös samoihin aikoihin selvitystä opintojen ohjauksesta (11) ja yliopistoissa oli käynnistetty monia opetuksen kehittämishankkeita. Hankkeet idea, tavoitteet ja organisoituminen Kehrän ajatus ilmaistiin tiivistetysti seuraavasti: Kehrän tarkoituksena on yhteisöllisin keinoin edistää opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyisyyttä. Kehrässä pyritään saamaan eri toimijat toisistaan tietoisina ja toistensa kanssa vuorovaikutuksessa edistämään opiskelijan hyvinvointia yksilön, yliopistojen ja yhteiskunnan hyödyksi. (12). Kehrän ideaa tarkennettiin määrittämällä ongelmakohtien muutostavoitteita (Taulukko 1) Taulukko 1. Kehrän idea. Ongelma Muutoksen ARVO suunta Yksin jääminen, liiallinen yksilökeskeisyys Sosiaalinen pääoma yliopistoyhteisöissä Opiskeluyhteisön hauraus Opiskeluyhteisön lujuus Yliopistoyhteisön jäseneksi kasvaminen Sitoutuminen Menestyksen suorittaminen opinnoissa Sisäinen motivaatio opiskeluun Tiede ja omistautuminen Arvokonfliktit tavoitteiden ja toiminnan välillä yliopistoissa (piilo-opetussuunnitelmat) Oman tieteenalan asiantuntijaksi kasvaminen Pallo hukassa Yksilön voimavarojen vahvistuminen Tyhjennys nollaus Lepo ja elpyminen Kehrä-toiminnan tasoiksi määriteltiin organisaatiot, opiskeluympäristö ja yksilö. Tavoitteena oli 1) opiskelijoiden hyvinvointityötä tekevien tahojen verkostoituminen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla, 2) suomalaisen opiskelukulttuurin muuttaminen yksilön ja yhteisön hyvinvointia suosivaan suuntaan ja 3) opiskelijan elämänhallinnan lisääminen. Kehrässä pyrittiin tekemään näkyväksi eri tahojen vakiintunutta hyvinvointityötä

3 3 sekä kehittämään uusia toimintamuotoja. Verkostoitumistavoitteen keskeinen ajatus on, että opiskelijan hyvinvointi kuuluu kaikille: yliopistolle, opiskelijajärjestöille ja terveydenhuollolle. Valtakunnallisesti tavoiteltiin hyvien käytäntöjen levittymistä entistä tehokkaammin. Hanke käynnistyi yhtaikaa valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Kehrän idea, strategia ja verkostoitumismalli vietiin kentälle luottaen siihen, että paikalliset toimijat kehittävät toiminnan omien tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Hankkeen johtoryhmään kutsuttiin edustus hankkeen käynnistäneiden organisaatioiden lisäksi opetusministeriöstä, Suomen rehtorien neuvostosta ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiöstä (Otus rs). YTHS:n terveysasemien terveystyöryhmät opiskelijajäsenineen olivat avainasemassa paikallistason verkostojen luomisessa. Kehrän resursseja olivat kaikkien mukana olevien toimijoiden hyvinvointityöhön käyttämä aika, henkilöstö ja rahoitus, esimerkiksi YTHS:n terveyden edistämistyö, opiskelijajärjestöjen hyvinvointityö ja yliopistojen tekemä opiskelijoiden ohjaus. Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahoista saadulla avustuksella hankkeelle palkattiin hankkeen toisena toimintavuotena valtakunnallinen projektipäällikkö ja samana vuonna opetusministeriöstä saatu erityisavustus suunnattiin paikallishankkeiden toteuttamiseen. Mitä tehtiin käytännössä? Jokaisesta paikallisorganisaatiosta etsittiin edustaja Kehrä-yhdyshenkilöksi. Kaikkiaan verkostoon kuului henkilöä. Hankkeen tiedotus kulki Kehrä-yhdyshenkilöiden kautta. Tavoitteena oli, että jokaisella paikkakunnalla olisi yhteistyöryhmä (Kehrä-ryhmä), jossa olisi edustaja terveydenhuollosta, ylioppilaskunnasta ja yliopistosta sekä myös muita paikallisia toimijoita. Tarkkaa ohjetta siitä, minkälaisia tai kenen johtamia ryhmien pitäisi olla, ei haluttu asettaa, sillä eri paikkakuntien tarpeet ja resurssit ovat kovin erilaisia. Näin on syntynyt sekä yliopiston edustajilla täydennettyjä asemien terveystyöryhmiä että 14 yliopistojen itse asettamaa moniammatillista hyvinvointiryhmää, joissa YTHS toimii asiantuntijan roolissa. Hyvinvointityöryhmä tarjoaa mahdollisuuden keskittyä juuri oman yliopiston sisäisiin asioihin, kuten fyysiseen ja sosiaaliseen opiskeluympäristöön, tuutorointiin tai opintojen ohjaukseen. Paikallistasojen toimintaa ohjattiin opetusministeriöltä saadulla hankerahoituksella, jota Kehrän johtoryhmä myönsi yliopistojen, YTHS:n ja opiskelijajärjestöjen yhteishankkeisiin. Hankkeita oli kolmen vuoden aikana noin 120 kappaletta ja niiden kirjo oli laaja (12, 13). Ne voi jakaa teemoiltaan kehon ja mielen hyvinvointiin, opiskelun tukemiseen ja yliopistoyhteisöllisyyteen (Taulukko 2) Taulukko 2. Kehrä-hankkeet Kehon ja mielen hyvinvointi - Stressi ja voimavarat (rentotus-, stressinhallinta-, esiintymisjännitysryhmät) - Liikunta ja ergonomia (liikuntatapahtumat, ergonomiaohjaus atk-kurssien yhteydessä, kuntosaliryhmä) - Hyvinvointipäivät ja viikot - Päihdehaittojen ehkäisy (ainejärjestötoiminta) Opiskelun tukeminen - Opintojen ohjaus ja tuutorointi (gradupiirit, tuutorointitoiminnan kehittäminen, opiskelutekniikkakurssit ja ohjauksen te tapäivät) - Opintopsykologitoiminta Helsingin taidekorkeakouluissa, Turun yliopistossa Yliopistoyhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet

4 4 - Ainejärjestöjen ja laitosten yhteiset tilaisuudet ja retket - Parisuhde-/ seksuaaliterveys-teemat (elämää ja erotiikkaa luennot, parisuhdekurssit) Vaikka pääasiallisesti Kehrä oli yhteisöllistä toimintaa, korostettiin siinä myös yksilön kohtaamista sekä terveydenhuollon vastaanotoilla että yliopistoilla esimerkiksi tuutoroinnissa ja opintoneuvonnassa. Yksilöllisen elämänhallinnan lisäämistä palvelivat kehon ja mielen hyvinvointiin liittyvät kurssit ja ryhmätoiminnat sekä opiskelijoille suunnatut oppaat. Kehrähanke tuotti myös ohje- ja opaskirjoja, kuten hyvin toimineita hankkeita esittelevän Kehrätyökirjan, Esiintymisjännittäjälle apua kirjan, Nisse niska-selkäoppaan. Kehrä-hankkeen aikana ja sen vauhdittamana valmistui viisi opiskelijoiden hyvinvointia käsittelevää gradua. Tietoa ja hyviä käytäntöjä levitettiin lisäksi muutaman valtakunnallisen ja useiden paikallisten seminaarien ja teemapäivien sekä internetissä YTHS:n Kehrä-sivujen avulla, joille koottiin hankeraportit ja toimintamallit yms. Miten onnistuttiin? Hankkeen välittöminä vaikutuksina voidaan pitää sitä, että terveyden edistäminen nousi keskustelun kohteeksi YTHS:ssä, opiskelijamaailmassa ja myös yliopistoilla. Hankkeen myötä eri organisaatioiden paikallistoimijat saivat tukea omalle työlleen mm. projektipäällikön yhteydenpidon ja vierailujen, koulutustilaisuuksien sekä aktiivisen tiedotuksen avulla. Erityisesti YTHSn terveyden edistämisen vastuuhenkilöt kokivat hankkeen tuoman tuen olennaisena. Heille välittyi kuva siitä, etteivät tee työtään yksin. Hankkeen aikana onnistuttiin suunnittelemaan toimiva rakenne yhteisöllisessä terveyden edistämisessä ja monella paikkakunnalla rakenne saatiin muodostettua. Kehrä-hanke lisäsi vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä, joten verkostoitumistavoite paikallistasolla onnistui hyvin. (13) Paikallishankkeita olisi ehkä pitänyt tukea vieläkin enemmän esimerkiksi tapahtumanjärjestäjä- tai projektikoulutusta tarjoamalla. Tämä olisi saattanut auttaa toimintamallien muodostamisessa. Ongelmana oli se, ettei hankkeen aikana paikallistoimintaan voitu osoittaa lisää pysyviä henkilöresursseja missään organisaatiossa, vaan kaikkien toimijoiden muut tehtävät jatkuivat koko ajan samoina. Paikallistoiminnassa oli kyse oikeastaan vain olemassa olevien paikallisten voimavarojen suuntaamisesta ja uudelleen organisoimisesta. Vaikutukset YTHS:llä Kehrä-hanke toi selvästi esille sen, että terveyden edistäminen tarvitsee selkeän rakenteen ja organisaation aivan samalla tavoin kuin mikä tahansa muu toiminto terveydenhuollossa. Käytännössä tämä johti YTHS:n laatukäsikirjatyön yhteydessä terveyden edistämisen strategian uusimiseen siten, että siihen sisällytettiin pääosa Kehrän ideoista, määriteltiin tarkemmin terveyden edistämistoiminnan organisaatio ja toimijoiden tehtävät. Vastuu yhteisöllisestä terveyden edistämistoiminnan kehittämisestä on valtakunnallisella terveystyöryhmällä, johon kuuluvat mm. kaikkien linjojen johtajat ja opiskelijajärjestöjen edustajia. Yhteisölliseen terveyden edistämiseen osoitettiin uusia resursseja nimeämällä valtakunnallisiin tehtäviin yhteisöterveyden ylilääkäri ja yhteisöterveyden vastaava psykologi. Yhteisölliselle terveyden edistämiselle tuli myös oma budjetti.

5 5 Kehrän aikana käynnistettiin ja kehitettiin elämänhallintataitoja tukevaa ryhmätoimintaa. Tätä toimintaa on hankevaiheen jälkeen edelleen laajennettu ja tehostettu mm. ryhmänohjaajien koulutuksella. Terveyden edistämistä pidetään yleisesti tärkeänä, mutta jatkuvassa kiireessä ja resurssien puutteessa on houkuttelevaa luopua sellaisesta toiminnasta, jonka tulokset eivät näy välittömästi. Osittain tämä liittyy siihen, ettei terveyden edistämistä ole mahdollista arvioida samoilla tehokkuuden mittareilla kuin sairaanhoitoa ja toisaalta myös toiminnan mittaaminen on puutteellista. Työajan kirjaamiskäytäntöä kehitettiin muodostamalla yhteisölliselle terveyden edistämistoiminnalle omat ajankäyttökoodit, jotka kertovat myös toiminnan laadusta. Toiminnan sisällöstä kertovat toimintaraportit on saatettu sähköiseen muotoon, jolloin niiden yhteenvetojen vertailu on helppoa. Vaikutukset ylioppilaskunnissa Ylioppilaskuntien pitkäjänteisen toiminnan ongelmana on toimijoiden nopea vaihtuminen, toisaalta tämä tuo myös tuoreita ajatuksia ja innostusta. Pysyvät yhteistyöryhmät auttavat uusien toimijoiden sisäänajoa. Ylioppilaskuntien vastuunkantoa hyvinvointityössä on osoittanut muutamien ylioppilaskuntien laatimat hyvinvointistrategiat, jotka myös tukevat pitkäjänteistä työtä. Kehrä laajensi ylioppilaskunnissa hyvinvoinnin käsitettä; myös liikuntaja kulttuurisektorin toimijat saattavat tehdä hyvinvointityötä. Vaikutukset yliopistoilla Yliopistoilla on jo pitkään tehty työtä opetuksen kehittämiseksi, mutta Kehrän aikana niiden puheeseen ilmestyi käsite opiskelijoiden hyvinvointi. Sana löytyy tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin yliopiston keskeisten kehittämiskohteiden joukosta ja Turun yliopiston strategiasta. Yliopistojen vastuunotto opiskelijoiden hyvinvoinnista näkyy rehtorien päätöksellä asetetuissa hyvinvointityöryhmissä, jotka pureutuvat oman yliopiston toimintaan. Yliopiston hyvinvointiryhmä on uusi yhteistoimintamuoto niin opiskelijan opiskelukykyä tukevan kuin yliopiston opetus- ja ohjaustoimintaa kehittävän ilmapiirin luomisessa. Käytännön toimintana on esimerkiksi Helsingin yliopistossa kehitetty ns. työilmapiiribarometri, Tampereen ryhmä julkaisee yliopiston lehdessä Kehräämässä-palstaa, monissa pohditaan ohjauksen tukipalveluja, kartoitetaan työasemien ergonomiaa jne. Ohjausja neuvontapalveluista on laadittu tiiviitä opaslehtisiä sekä opiskelijoiden että henkilökunnan avuksi. Monet yliopistot ovat myös ottaneet tehtäväkseen ujoille ja aroille suunnattujen puheviestinnän kurssien järjestämisen. Tänä päivänä jo 11 yliopistossa on opintopsykologitoimintaa, jota on myös kehitetty sisällöltään. Kaiken kaikkiaan Kehrän aikana saatiin uusia mahdollisuuksia vaikuttaa riskitekijöihin opiskelijoiden työympäristössä. Yhteenveto saavutuksista ja vaikuttavuudesta koottu taulukkoon 3. KEHRÄ-TOIMINNAN JATKUMINEN Hankevaiheen jälkeen hyvinvointiverkoston työtä tukemaan on nimetty vuosiksi Kehrä-jaos, joka toimii YTHS:n valtakunnallisen terveystyöryhmän alaisuudessa. Mukana ovat samat tahot kuin Kehrän johtoryhmässäkin. Kehrä-toiminnaksi kutsutaan nyt yhteisöllistä toimintaa, yhteistyötä yliopistojen ja ylioppilaskuntien kanssa. Terveydenhuollon termein ilmaistuna se on terveyden edistämistä opiskeluympäristössä. Kehrä-jaoksen tehtävänä on yliopistovetoisten hyvinvointityöryhmien toiminnan seuraaminen ja tukeminen,

6 6 hyvien toimintatapojen levittäminen paikkakunnalta toiselle ja tuotetun materiaalin tehokas hyödyntäminen. Toisena tavoitteena on tukea ja edistää sellaisia kansallisia hankkeita, jotka kohdistuvat yhteisöterveyden edistämiseen opiskeluympäristössä. Toiminnan jatkumista pidetään erittäin tärkeänä ja näköpiirissä onkin vuoden 2007 jälkeen Kehrä-jaoksen toiminnan siirtyminen yliopistojen rehtorien neuvoston alaisuuteen. Hankevaihe oli melko lyhyt suhteessa hankkeen mittaviin tavoitteisiin. Jo Kehrän loppuvaiheen aikana käynnistyikin kaksi teemaltaan rajattua jatkohanketta. Opiskelukyvyn määrittelyyn ja arviointiin keskittynyt hanke on valmistumassa Työterveyslaitoksessa ja siinä on mukana ollut Otus rs ja YTHS. Kehrän alatavoitteena ollut pyrkimys toimintamalleihin alkoholinkäytön vähentämiseksi ei toteutunut, jonka vuoksi käynnistettiin Mäyräkoirasta sikspäkkiin projekti Sen vetovastuu oli Elämäntapaliitolla ja mukana olivat sekä SYL että YTHS. Ajankohtaisena asiana Kehrä-jaos on edistänyt yliopistojen opintopsykologisen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Suomalaisissa korkeakouluissa toimivat opintopsykologit ovat vuonna 2005 järjestäytyneet valtakunnallisesti verkostoksi, jonka tavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa toimenkuvaa sekä pohtia korkea-asteen opintojen ohjauksen osaamisen rakentumista. Opetusministeriö on myöntänyt valtakunnalliselle yliopistopedagogiikan yhteistyö- ja asiantuntijaverkosto Peda-forumille rahoitusta mm. opintopsykologitoiminnan kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen yliopistoissa. Kaikille mukana olleille Kehrä-hanke valoi uskoa ja luottamusta yhteistyön voimaan. Tänä päivänä se nähdään suorastaan yhteisöterveyden edistämisen toimintaedellytyksenä. Tämä on nähtävissä mm. uudessa opiskeluterveyden huollon oppaassa. LÄHTEET 1. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimintakertomus Kunttu K. Opiskeluympäristön terveellisyyden edistämisen tilannearvio. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, muistio, Opiskelijain terveyskasvatus, Terveyskasvatuksen työryhmän selonteko. Julkaisija Terveyskasvatuksen keskus ry. Helsinki Lempinen P. Kehrän taustamuistio, Kunttu K, Huttunen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 45. Helsinki Tiihonen A. (toim.) OTE opiskelijaliikuntaan. Oteprojekti: opiskelijoiden terveyden edistämisen projekti. Helsinki: Opiskelijoiden Liikuntaliitto, sarja A 1, Lempinen P. Opiskelijabarometri1997. Kyselytutkimus korkeakouluopiskelijoiden elinolosuhteista ja asenteista. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs., työpapereita 11, Liuska H. Jaksaako opiskelija? Opiskelijan stressitekijät ja voimavarojen hankinta. Oulun yliopiston opintotoimiston julkaisuja Sarja A 13. Oulun yliopistopaino Säntti J. Opiskelukyvyn jäljillä. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. 14/1998 (http://www.otus.fi/opisky.html) 10. Pajala S, Lempinen P. Pitkä tie maisteriksi. Selvitys 1985, 1988 ja 1991 yliopistossa aloittaneiden opintojen kulusta. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. 22, Moitus S, Huttu K, Isohanni I. ym. Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 13, Helsinki Kehrä 13. Pelto-Huikko A, Koskinen-Ollonqvist P. Yhteisöterveyttä yhteistyönä. Kehrä-hankkeen arvioinnin loppuraportti. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 39, 2005

7 7 Taulukko 3. Yhteenveto Kehrän saavutuksista ja vaikuttavuudesta Opiskelijoiden hyvinvointiteema esille Opiskelijoiden hyvinvointi nostettiin keskusteluun yliopistoilla, opiskelijajärjestöissä ja opiskelijoiden terveydenhuollossa lukuisin esitelmin ja seminaarein, tuottamalla artikkeleita ja oppaita sekä toteuttamalla opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä tutkimuksia. Verkostoituminen Rakennettiin Kehrä-toimijoiden verkosto yliopistojen, ylioppilaskuntien ja YTHS:n välille. Se käsittää n. 80 henkilöä, jotka toimivat eri yksikköjen Kehrä-yhdyshenkilöinä. Luonteva yhteistyö YTHS:n ja yliopistojen välillä lisääntyi (työryhmät, suorat kontaktit). YTHS:n valtakunnallisen terveystyöryhmän alaisuuteen perustettiin Kehrä-jaos , joka keskittyy yhteisölliseen toimintaan opiskeluyhteisöissä ja opiskeluympäristössä. Edustajat rehtorien neuvostosta, yliopistolta, SYL:stä, OLL:sta, YTHS:stä, Otus rs:stä ja yhteyshenkilö OPM:stä. Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle luotiin toimeentuloturvaverkosto (Kela+kaupungin sosiaalitoimi+yo+ yo-kunta+yths) Valtakunnalliset seminaarit Käynnistettiin valtakunnallisten yhteistyöseminaarien käytäntö, seminaareja ollut yhteensä kahdeksan. Osanottajina hyvinvointitoimijoita yliopistoilta, opiskelijajärjestöistä, YTHS:stä ym. Yhteisöterveyden rakenteet YTHS:ään YTHS:ssä oivallettiin, että terveyden edistäminen tarvitsee selkeän rakenteen ja organisaation aivan samalla tavoin kuin mikä tahansa muu toiminto terveydenhuollossa. YTHS:lle luotiin uusia yhteisöterveyden rakenteita ja kehitettiin yhteisöllisen työn raportointia YTHS:ään nimettiin valtakunnallisiin tehtäviin yhteisöterveyden ylilääkäri, yhteisöterveyden vastaava psykologi ja yhteisöterveyden vastaava hammaslääkäri Terveysasemien terveyden edistämisen vastuuhenkilöiden asema määriteltiin uudelleen ja nimettiin linjakohtaiset (terveyden- ja sairaanhoito, suun terveydenhuolto, mielenterveys) yhteisöterveyden vastuuhenkilöt ja heille minimityöaika. Yhteisölliselle terveyden edistämiselle oma budjetti. YTHS:n terveyden edistämisen strategia uudistettiin v sisältämään organisaation ja yhteistyömallien muutokset (uusi päivitys tekeillä) Terveydenhuoltohenkilöstön ajankäytön seurantajärjestelmään lisättiin ns. YTE-koodit (yhteisöllisen työn ajankäyttö), joka kertoo myös tehdyn työn laadusta. Perinteiset toimintaraportit saatettiin sähköiseen muotoon ja raportti muokattiin yhteensopivaksi YTE-koodien kanssa. Ryhmätoiminnan kehittäminen YTHS:n www-sivuille luotiin Kehrän ja terveyden edistämisen verkkosivut. Yliopistojen hyvinvointityöryhmät Luotiin malli yliopistojen hyvinvointityöryhmien toiminnalle. Eri yliopistoihin on perustettu 11 yliopistovetoista hyvinvointityöryhmää, joiden tehtävänä on edistää terveyttä ja hyvinvointia yliopistoyhteisössä. Hankekäytäntö Käynnistettiin yhteisöllisen terveyden edistämishankkeiden käytäntö kehittämään eri toimijoiden yhteistyötä ja ideoimaan yhteisöterveyden toimintamalleja sekä levittämään hyviä käytäntöjä paikkakunnalta toiselle. Esim. Kehitettiin moniammatillisesti ohjattu ryhmätoiminnan muoto esiintymistä jännittäville, joka on levinnyt nyt jo lähes kaikille yliopistopaikkakunnille. Päihteetön kaupunkisuunnistus-malli opiskelijoille Amazing, ainakin Turku, Tampere, Oulu Opintopsykologitoiminnan lisääntyminen ja levittyminen yliopistoissa Toiminta mallina muille Kehrän ideoita ja toimintamalleja on runsaasti mukana syksyllä 2006 ilmestyneessä STM:n Opiskeluterveydenhuollon oppaassa. Ammattikorkeakouluissa ja lukioissa on käynnistetty vastaavantyyppistä toimintaa

8 Jatkohankkeet Hyvinvointi koulutyössä ja opiskelussa TTL + YTHS + Otus yhteishanke opiskelukyvyn käsitemallin rakentamiseksi Mäyräkoirasta sikspäkkiin hanke , Elämäntapaliitto, YTHS, SYL tukemaan opiskelijoiden alkoholinkäytön itsehallintaa 8

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla AINEISTOT Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla Opiskeluterveyspäivät.-.. Kristina Kunttu, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ellei toisin mainita, esitetyt tulokset

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Totte Vadén: KEHRÄ-HANKE EHKÄISEVÄN MIELENTERVEYSTYÖN NÄKÖKULMASSA

Totte Vadén: KEHRÄ-HANKE EHKÄISEVÄN MIELENTERVEYSTYÖN NÄKÖKULMASSA Totte Vadén: KEHRÄ-HANKE EHKÄISEVÄN MIELENTERVEYSTYÖN NÄKÖKULMASSA Tämä artikkeli on lyhennelmä laajemmasta artikkelista, jossa kuvataan ehkäisevän mielenterveystyön kehitystä Ylioppilaiden terveydensäätiön

Lisätiedot

Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk

Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Seinäjoki 20.4.2012 Liikuntatuutorointi (synty) www.opiskelijaliikunta.fi

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki KORKEAKOULULIIKUNNAN VISIO 2020 JA SUOSITUKSET Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Vähän suositusten taustaa Suositusten

Lisätiedot

Selostus Suomen ylioppilaskuntien liiton toteuttaman opiskelijoiden opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä edistävästä Kyky-hankkeesta

Selostus Suomen ylioppilaskuntien liiton toteuttaman opiskelijoiden opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä edistävästä Kyky-hankkeesta SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja numero 14b Sivu 1 / 5 Selostus Suomen ylioppilaskuntien liiton toteuttaman opiskelijoiden opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä edistävästä Kyky-hankkeesta

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset

Lisätiedot

ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi

ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi MITÄ ESTEETTÖMYYS YLIOPISTOSSA ON? Yliopiston fyysinen ympäristö: tilat ja laitteet

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINNAN PERIAATTEET JA TOIMINTATAVAT

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINNAN PERIAATTEET JA TOIMINTATAVAT 1 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINNAN PERIAATTEET JA TOIMINTATAVAT 1. TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINTA...2 1.1. Tehtävä...2 1.2. Tarve ja kysyntä...2 1.3. Toimintamuodot...3 1.4.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Opiskeluterveys opiskelukyky

Opiskeluterveys opiskelukyky Opiskeluterveys opiskelukyky Opiskeluterveys-kirjan julkistamisseminaari Opiskelukyvyn palapeli 24.5.2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö OPISKELIJAN

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa 5.6.2013 Minna Martin, psykologi YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta. Voi tuottaa yksilöhoidon tarvetta

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Sopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014

Sopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014 Sopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014 Veera Ylimaunu Hallituksen jäsen Sosiaalipolitiikka, kuntapolitiikka, ylioppilaskylä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Koulutuksen sisältö - Esittäytyminen

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö TERVEYDEN EDISTÄMISEN PERIAATTEET JA TOIMINTATAVAT TERVEYDEN EDISTÄMISEN TAVOITTEET

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö TERVEYDEN EDISTÄMISEN PERIAATTEET JA TOIMINTATAVAT TERVEYDEN EDISTÄMISEN TAVOITTEET Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö TERVEYDEN EDISTÄMISEN PERIAATTEET JA TOIMINTATAVAT TERVEYDEN EDISTÄMISEN TAVOITTEET Sisällys TIIVISTELMÄ... 3 1. TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINTA... 4 1.1 TEHTÄVÄ... 4 1.2

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry valtakunnallinen ja sitoutumaton ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvoja perustettu vuonna 1996 perustajaliitot SKOL, STOL ja TERHOL

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

RAPORTTISARJA YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ raportti 2

RAPORTTISARJA YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ raportti 2 RAPORTTISARJA YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ raportti 2 Kehrän taustamuistio Kristina Kunttu Teppo Huttunen 2001 2 KEHRÄ Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Miksi Kehrää tarvitaan... 4 Vuorovaikutuksetonta

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Yoyo-hankkeen toiminta käynnistyi joulukuussa 2010. Kolme kuntaa, 17 pilottilukiota, yhteensä noin 9 000 opiskelijaa

Yoyo-hankkeen toiminta käynnistyi joulukuussa 2010. Kolme kuntaa, 17 pilottilukiota, yhteensä noin 9 000 opiskelijaa Mitä tuli tehtyä? Yoyo-hankeen toiminta ja saavutukset Laura Savolainen Projektipäällikkö Yoyo-hanke 27.4.2012 Kuinka kaikki alkoi Yoyo-hankkeen toiminta käynnistyi joulukuussa 2010 Kolme kuntaa, 17 pilottita,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kopo-koulutus. 8.2.2011 Mikko Punkari & Joachim Kratochvil Hallituksen korkeakoulupoliittiset vastaavat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Kopo-koulutus. 8.2.2011 Mikko Punkari & Joachim Kratochvil Hallituksen korkeakoulupoliittiset vastaavat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Kopo-koulutus 8.2.2011 Mikko Punkari & Joachim Kratochvil Hallituksen korkeakoulupoliittiset vastaavat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Mikä on kopo-vastaava? Kopo valvoo, että opiskelijan oikeudet

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT

OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: mitä voimme tehdä yhdessä koulutus ja tapaamispäivä 5.6.2013, THL Kristina Kunttu, LT, dos.

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

TERVE TIETOYHTEISÖ 2007 2009

TERVE TIETOYHTEISÖ 2007 2009 TERVE TIETOYHTEISÖ 2007 2009 HANKKEEN VÄLIRAPORTTI 7.8.2008 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 2 2. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET... 2 2.1. Toimintavuoden 2007 tavoitteet... 3 2.2. Toimintavuoden 2007 aikana

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

KYSE EI OLE TEMPUSTA VAAN KOKONAISUUDESTA

KYSE EI OLE TEMPUSTA VAAN KOKONAISUUDESTA KYSE EI OLE TEMPUSTA VAAN KOKONAISUUDESTA Terveyden edistämisen koulutuspäivä Miten toteutamme opiskeluympäristön arvioinnin? 13.11.2013 Kristina Kunttu, LT, dos. yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 1 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti,

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Sopo-koulutus Järjestöseminaari 31.1.2015

Sopo-koulutus Järjestöseminaari 31.1.2015 Sopo-koulutus Järjestöseminaari 31.1.2015 Annu Komulainen Hallituksen jäsen Sosiaalipolitiikka & kuntapolitiikka Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Elina Lahtiola Sosiaalivalikunnan pj. 2015 Koulutuksen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot