Opiskelijoiden hyvinvointihanke KEHRÄ - kehittämisprojektista vakiintuneiksi käytännöiksi
|
|
- Tarja Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Opiskelijoiden hyvinvointihanke KEHRÄ - kehittämisprojektista vakiintuneiksi käytännöiksi Kunttu Kristina, Saikkonen Paula, Vadén Totte, Taustaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) vastaa tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuollosta Suomessa. Sen toimipiirin koko on noin opiskelijaa (1). YTHS tarjoaa terveydenhoitopalveluja, sekä terveyden- että sairaanhoitoa, hammashoitoa ja mielenterveyspalveluja, kaikilla yliopistopaikkakunnilla ja sillä on oma terveysasema 16 paikkakunnalla. Yliopistoja ja niiden ylioppilaskuntia on 20. YTHS voidaan nähdä eräänlaisena opiskelijoiden työterveyshuoltona. Suuri ongelma on ollut se, että paikallistasolla YTHS:n ja yliopistojen yhteydet ovat olleet vain satunnaisia eikä organisoitua yhteyttä ole ollut (2). Tämä on merkinnyt sitä, etteivät terveydenhuollon ammattilaiset juurikaan ole tunteneet yliopiston organisaatioita, opiskeluolosuhteita eivätkä yliopiston tarjoamia opiskelun tukipalveluja. Vastaavasti yliopiston henkilökunta ei ole tiennyt YTHS:n tarjoamista palveluista osatakseen niistä opiskelijoille informoida. Sangen pitkään oli myös tilanne, että opiskelijoiden yhteys paikalliseen terveydenhoitoasemaan rajoittui hallinnossa mukanaoloon, mutta ei elävään yhteyteen esimerkiksi käytännön terveyden edistämistoiminnassa. Tämä asia korjaantui pääosin 90- luvun aikana, jolloin kaikilla terveysasemilla jo 70-luvulta alkaen olleisiin terveys(kasvatus)työryhmiin saatiin ylioppilaskuntien viralliset edustajat, tavallisimmin sosiaalipoliittisista asioista vastaavat henkilöt. Perusteellinen suunnitelma kiinteästä yhteistyöstä yliopistojen, opiskelijoiden ja YTHS:n kesken organisaatioehdotuksineen on esitetty jo 1970 (3), mutta toiminnan organisoituminen jäi puolitiehen. Asia on jäänyt sairaanhoidon kiireen alle. Yhteisöllinen terveyden edistäminen on ollut pitkälti paikallisten toimijoiden aktiivisuudesta riippuvaista eikä siitä huolehtiminen ole selkeästi kuulunut juuri kenenkään työtehtäviin. Haastetta oli sen vuoksi mm. sen osoittamisessa, että opiskeluterveydenhuollon toimikenttään kuuluu myös opiskeluympäristön tunteminen. YTHS:ssä ja yliopistoissa nähdään eri opiskelijoista eri puolet terveydenhuollossa oireilevat tai ongelmaiset ja opiskelun parissa reippaat, pärjäävät opiskelijat. Molemmat kuvat ovat tosia, mutta vastakohtaisuus edellyttää vuoropuhelua YTHS:n ja yliopiston välillä. Miksi hanke syntyi juuri nyt? Opiskelijoiden hyvinvointihankkeelle, joka nimettiin Kehräksi, oli yhteiskunnallista tilausta ja lisäksi kaikilla osallistuvilla tahoilla oli asiaan oma intressinsä. YTHS:n sisällä pitkään uinunut terveyskasvatuksen neuvottelukunta organisoitiin vuonna 1996 uudelleen valtakunnalliseksi terveystyöryhmäksi ja mukaan saatiin opiskelijaedustus SYL:stä, OLL:sta ja Otus rs:stä. Ryhmässä koettiin voimakkaana opiskelijoiden ja terveydenhuollon käytännöllisen yhteistyön tarve terveyden edistämistoiminnassa. Ajatus hyvinvointihankkeesta syntyikin loppuvuonna 1999 ensimmäisessä yhteisessä seminaarissa,
2 2 johon osallistui eri paikkakunnilta sekä opiskelijoiden että terveydenhuollon edustajia. Valtakunnallinen terveystyöryhmä rupesi jalostamaan ideaa hankkeeksi ja laajahko taustamuistio valmistui 2001 (4). Siinä opiskelijoiden hyvinvointi määriteltiin arkeen ja opintoihin liittyvänä elämänhallintana, eli kykynä hoitaa eteen tulevia asioita ja tilanteita. Keskeinen osa opiskelijan elämänhallintaa ovat taidot, jotka vaaditaan opinnoista selviämiseen. Samoihin aikoihin käynnistettiin ensimmäinen valtakunnallinen yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus (5), jonka tulokset osoittivat ongelmakohtia opiskelijoiden terveyteen liittyvissä tekijöissä. Tutkimuksessa todettiin, että hyvästä fyysisestä terveydestä huolimatta opiskelijat oireilivat runsaasti. Heillä oli myös paljon psyykkisiä ongelmia ja stressiä. Alkoholinkäyttö oli nuorten aikuisten tapaan melko runsasta. Otteen saaminen opiskelusta on myös pulmallista varsin suurelle osalle opiskelijoista. Monet ongelmista ovat sellaisia, joihin terveydenhuolto yksinään ei pysty vaikuttamaan. Korkeakoulupoliittiset ja opintososiaaliset kysymykset ovat keskeinen osa opiskelijajärjestöjen toimintaa. Keskustelua hyvinvoinnista oli viritetty 90-luvun hankkeilla ja tutkimuksilla, jotka liittyivät opiskelijoiden elinolosuhteisiin, jaksamiseen ja opiskelukykyyn (6, 7, 8, 9). Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) etsi itselleen uutta roolia perinteisen kilpailutoiminnan lisäksi. Yliopistot eivät aiemmin ole juuri opiskelijoiden hyvinvoinnista puhuneet, mutta kiinnostusta asiaan virittivät opintojen pitkittymisestä johtuvat ongelmat ja opiskelunsa kesken jättäneiden suuri osuus (10). Korkeakoulujen arviointineuvosto teki myös samoihin aikoihin selvitystä opintojen ohjauksesta (11) ja yliopistoissa oli käynnistetty monia opetuksen kehittämishankkeita. Hankkeet idea, tavoitteet ja organisoituminen Kehrän ajatus ilmaistiin tiivistetysti seuraavasti: Kehrän tarkoituksena on yhteisöllisin keinoin edistää opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyisyyttä. Kehrässä pyritään saamaan eri toimijat toisistaan tietoisina ja toistensa kanssa vuorovaikutuksessa edistämään opiskelijan hyvinvointia yksilön, yliopistojen ja yhteiskunnan hyödyksi. (12). Kehrän ideaa tarkennettiin määrittämällä ongelmakohtien muutostavoitteita (Taulukko 1) Taulukko 1. Kehrän idea. Ongelma Muutoksen ARVO suunta Yksin jääminen, liiallinen yksilökeskeisyys Sosiaalinen pääoma yliopistoyhteisöissä Opiskeluyhteisön hauraus Opiskeluyhteisön lujuus Yliopistoyhteisön jäseneksi kasvaminen Sitoutuminen Menestyksen suorittaminen opinnoissa Sisäinen motivaatio opiskeluun Tiede ja omistautuminen Arvokonfliktit tavoitteiden ja toiminnan välillä yliopistoissa (piilo-opetussuunnitelmat) Oman tieteenalan asiantuntijaksi kasvaminen Pallo hukassa Yksilön voimavarojen vahvistuminen Tyhjennys nollaus Lepo ja elpyminen Kehrä-toiminnan tasoiksi määriteltiin organisaatiot, opiskeluympäristö ja yksilö. Tavoitteena oli 1) opiskelijoiden hyvinvointityötä tekevien tahojen verkostoituminen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla, 2) suomalaisen opiskelukulttuurin muuttaminen yksilön ja yhteisön hyvinvointia suosivaan suuntaan ja 3) opiskelijan elämänhallinnan lisääminen. Kehrässä pyrittiin tekemään näkyväksi eri tahojen vakiintunutta hyvinvointityötä
3 3 sekä kehittämään uusia toimintamuotoja. Verkostoitumistavoitteen keskeinen ajatus on, että opiskelijan hyvinvointi kuuluu kaikille: yliopistolle, opiskelijajärjestöille ja terveydenhuollolle. Valtakunnallisesti tavoiteltiin hyvien käytäntöjen levittymistä entistä tehokkaammin. Hanke käynnistyi yhtaikaa valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Kehrän idea, strategia ja verkostoitumismalli vietiin kentälle luottaen siihen, että paikalliset toimijat kehittävät toiminnan omien tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Hankkeen johtoryhmään kutsuttiin edustus hankkeen käynnistäneiden organisaatioiden lisäksi opetusministeriöstä, Suomen rehtorien neuvostosta ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiöstä (Otus rs). YTHS:n terveysasemien terveystyöryhmät opiskelijajäsenineen olivat avainasemassa paikallistason verkostojen luomisessa. Kehrän resursseja olivat kaikkien mukana olevien toimijoiden hyvinvointityöhön käyttämä aika, henkilöstö ja rahoitus, esimerkiksi YTHS:n terveyden edistämistyö, opiskelijajärjestöjen hyvinvointityö ja yliopistojen tekemä opiskelijoiden ohjaus. Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahoista saadulla avustuksella hankkeelle palkattiin hankkeen toisena toimintavuotena valtakunnallinen projektipäällikkö ja samana vuonna opetusministeriöstä saatu erityisavustus suunnattiin paikallishankkeiden toteuttamiseen. Mitä tehtiin käytännössä? Jokaisesta paikallisorganisaatiosta etsittiin edustaja Kehrä-yhdyshenkilöksi. Kaikkiaan verkostoon kuului henkilöä. Hankkeen tiedotus kulki Kehrä-yhdyshenkilöiden kautta. Tavoitteena oli, että jokaisella paikkakunnalla olisi yhteistyöryhmä (Kehrä-ryhmä), jossa olisi edustaja terveydenhuollosta, ylioppilaskunnasta ja yliopistosta sekä myös muita paikallisia toimijoita. Tarkkaa ohjetta siitä, minkälaisia tai kenen johtamia ryhmien pitäisi olla, ei haluttu asettaa, sillä eri paikkakuntien tarpeet ja resurssit ovat kovin erilaisia. Näin on syntynyt sekä yliopiston edustajilla täydennettyjä asemien terveystyöryhmiä että 14 yliopistojen itse asettamaa moniammatillista hyvinvointiryhmää, joissa YTHS toimii asiantuntijan roolissa. Hyvinvointityöryhmä tarjoaa mahdollisuuden keskittyä juuri oman yliopiston sisäisiin asioihin, kuten fyysiseen ja sosiaaliseen opiskeluympäristöön, tuutorointiin tai opintojen ohjaukseen. Paikallistasojen toimintaa ohjattiin opetusministeriöltä saadulla hankerahoituksella, jota Kehrän johtoryhmä myönsi yliopistojen, YTHS:n ja opiskelijajärjestöjen yhteishankkeisiin. Hankkeita oli kolmen vuoden aikana noin 120 kappaletta ja niiden kirjo oli laaja (12, 13). Ne voi jakaa teemoiltaan kehon ja mielen hyvinvointiin, opiskelun tukemiseen ja yliopistoyhteisöllisyyteen (Taulukko 2) Taulukko 2. Kehrä-hankkeet Kehon ja mielen hyvinvointi - Stressi ja voimavarat (rentotus-, stressinhallinta-, esiintymisjännitysryhmät) - Liikunta ja ergonomia (liikuntatapahtumat, ergonomiaohjaus atk-kurssien yhteydessä, kuntosaliryhmä) - Hyvinvointipäivät ja viikot - Päihdehaittojen ehkäisy (ainejärjestötoiminta) Opiskelun tukeminen - Opintojen ohjaus ja tuutorointi (gradupiirit, tuutorointitoiminnan kehittäminen, opiskelutekniikkakurssit ja ohjauksen te tapäivät) - Opintopsykologitoiminta Helsingin taidekorkeakouluissa, Turun yliopistossa Yliopistoyhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet
4 4 - Ainejärjestöjen ja laitosten yhteiset tilaisuudet ja retket - Parisuhde-/ seksuaaliterveys-teemat (elämää ja erotiikkaa luennot, parisuhdekurssit) Vaikka pääasiallisesti Kehrä oli yhteisöllistä toimintaa, korostettiin siinä myös yksilön kohtaamista sekä terveydenhuollon vastaanotoilla että yliopistoilla esimerkiksi tuutoroinnissa ja opintoneuvonnassa. Yksilöllisen elämänhallinnan lisäämistä palvelivat kehon ja mielen hyvinvointiin liittyvät kurssit ja ryhmätoiminnat sekä opiskelijoille suunnatut oppaat. Kehrähanke tuotti myös ohje- ja opaskirjoja, kuten hyvin toimineita hankkeita esittelevän Kehrätyökirjan, Esiintymisjännittäjälle apua kirjan, Nisse niska-selkäoppaan. Kehrä-hankkeen aikana ja sen vauhdittamana valmistui viisi opiskelijoiden hyvinvointia käsittelevää gradua. Tietoa ja hyviä käytäntöjä levitettiin lisäksi muutaman valtakunnallisen ja useiden paikallisten seminaarien ja teemapäivien sekä internetissä YTHS:n Kehrä-sivujen avulla, joille koottiin hankeraportit ja toimintamallit yms. Miten onnistuttiin? Hankkeen välittöminä vaikutuksina voidaan pitää sitä, että terveyden edistäminen nousi keskustelun kohteeksi YTHS:ssä, opiskelijamaailmassa ja myös yliopistoilla. Hankkeen myötä eri organisaatioiden paikallistoimijat saivat tukea omalle työlleen mm. projektipäällikön yhteydenpidon ja vierailujen, koulutustilaisuuksien sekä aktiivisen tiedotuksen avulla. Erityisesti YTHSn terveyden edistämisen vastuuhenkilöt kokivat hankkeen tuoman tuen olennaisena. Heille välittyi kuva siitä, etteivät tee työtään yksin. Hankkeen aikana onnistuttiin suunnittelemaan toimiva rakenne yhteisöllisessä terveyden edistämisessä ja monella paikkakunnalla rakenne saatiin muodostettua. Kehrä-hanke lisäsi vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä, joten verkostoitumistavoite paikallistasolla onnistui hyvin. (13) Paikallishankkeita olisi ehkä pitänyt tukea vieläkin enemmän esimerkiksi tapahtumanjärjestäjä- tai projektikoulutusta tarjoamalla. Tämä olisi saattanut auttaa toimintamallien muodostamisessa. Ongelmana oli se, ettei hankkeen aikana paikallistoimintaan voitu osoittaa lisää pysyviä henkilöresursseja missään organisaatiossa, vaan kaikkien toimijoiden muut tehtävät jatkuivat koko ajan samoina. Paikallistoiminnassa oli kyse oikeastaan vain olemassa olevien paikallisten voimavarojen suuntaamisesta ja uudelleen organisoimisesta. Vaikutukset YTHS:llä Kehrä-hanke toi selvästi esille sen, että terveyden edistäminen tarvitsee selkeän rakenteen ja organisaation aivan samalla tavoin kuin mikä tahansa muu toiminto terveydenhuollossa. Käytännössä tämä johti YTHS:n laatukäsikirjatyön yhteydessä terveyden edistämisen strategian uusimiseen siten, että siihen sisällytettiin pääosa Kehrän ideoista, määriteltiin tarkemmin terveyden edistämistoiminnan organisaatio ja toimijoiden tehtävät. Vastuu yhteisöllisestä terveyden edistämistoiminnan kehittämisestä on valtakunnallisella terveystyöryhmällä, johon kuuluvat mm. kaikkien linjojen johtajat ja opiskelijajärjestöjen edustajia. Yhteisölliseen terveyden edistämiseen osoitettiin uusia resursseja nimeämällä valtakunnallisiin tehtäviin yhteisöterveyden ylilääkäri ja yhteisöterveyden vastaava psykologi. Yhteisölliselle terveyden edistämiselle tuli myös oma budjetti.
5 5 Kehrän aikana käynnistettiin ja kehitettiin elämänhallintataitoja tukevaa ryhmätoimintaa. Tätä toimintaa on hankevaiheen jälkeen edelleen laajennettu ja tehostettu mm. ryhmänohjaajien koulutuksella. Terveyden edistämistä pidetään yleisesti tärkeänä, mutta jatkuvassa kiireessä ja resurssien puutteessa on houkuttelevaa luopua sellaisesta toiminnasta, jonka tulokset eivät näy välittömästi. Osittain tämä liittyy siihen, ettei terveyden edistämistä ole mahdollista arvioida samoilla tehokkuuden mittareilla kuin sairaanhoitoa ja toisaalta myös toiminnan mittaaminen on puutteellista. Työajan kirjaamiskäytäntöä kehitettiin muodostamalla yhteisölliselle terveyden edistämistoiminnalle omat ajankäyttökoodit, jotka kertovat myös toiminnan laadusta. Toiminnan sisällöstä kertovat toimintaraportit on saatettu sähköiseen muotoon, jolloin niiden yhteenvetojen vertailu on helppoa. Vaikutukset ylioppilaskunnissa Ylioppilaskuntien pitkäjänteisen toiminnan ongelmana on toimijoiden nopea vaihtuminen, toisaalta tämä tuo myös tuoreita ajatuksia ja innostusta. Pysyvät yhteistyöryhmät auttavat uusien toimijoiden sisäänajoa. Ylioppilaskuntien vastuunkantoa hyvinvointityössä on osoittanut muutamien ylioppilaskuntien laatimat hyvinvointistrategiat, jotka myös tukevat pitkäjänteistä työtä. Kehrä laajensi ylioppilaskunnissa hyvinvoinnin käsitettä; myös liikuntaja kulttuurisektorin toimijat saattavat tehdä hyvinvointityötä. Vaikutukset yliopistoilla Yliopistoilla on jo pitkään tehty työtä opetuksen kehittämiseksi, mutta Kehrän aikana niiden puheeseen ilmestyi käsite opiskelijoiden hyvinvointi. Sana löytyy tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin yliopiston keskeisten kehittämiskohteiden joukosta ja Turun yliopiston strategiasta. Yliopistojen vastuunotto opiskelijoiden hyvinvoinnista näkyy rehtorien päätöksellä asetetuissa hyvinvointityöryhmissä, jotka pureutuvat oman yliopiston toimintaan. Yliopiston hyvinvointiryhmä on uusi yhteistoimintamuoto niin opiskelijan opiskelukykyä tukevan kuin yliopiston opetus- ja ohjaustoimintaa kehittävän ilmapiirin luomisessa. Käytännön toimintana on esimerkiksi Helsingin yliopistossa kehitetty ns. työilmapiiribarometri, Tampereen ryhmä julkaisee yliopiston lehdessä Kehräämässä-palstaa, monissa pohditaan ohjauksen tukipalveluja, kartoitetaan työasemien ergonomiaa jne. Ohjausja neuvontapalveluista on laadittu tiiviitä opaslehtisiä sekä opiskelijoiden että henkilökunnan avuksi. Monet yliopistot ovat myös ottaneet tehtäväkseen ujoille ja aroille suunnattujen puheviestinnän kurssien järjestämisen. Tänä päivänä jo 11 yliopistossa on opintopsykologitoimintaa, jota on myös kehitetty sisällöltään. Kaiken kaikkiaan Kehrän aikana saatiin uusia mahdollisuuksia vaikuttaa riskitekijöihin opiskelijoiden työympäristössä. Yhteenveto saavutuksista ja vaikuttavuudesta koottu taulukkoon 3. KEHRÄ-TOIMINNAN JATKUMINEN Hankevaiheen jälkeen hyvinvointiverkoston työtä tukemaan on nimetty vuosiksi Kehrä-jaos, joka toimii YTHS:n valtakunnallisen terveystyöryhmän alaisuudessa. Mukana ovat samat tahot kuin Kehrän johtoryhmässäkin. Kehrä-toiminnaksi kutsutaan nyt yhteisöllistä toimintaa, yhteistyötä yliopistojen ja ylioppilaskuntien kanssa. Terveydenhuollon termein ilmaistuna se on terveyden edistämistä opiskeluympäristössä. Kehrä-jaoksen tehtävänä on yliopistovetoisten hyvinvointityöryhmien toiminnan seuraaminen ja tukeminen,
6 6 hyvien toimintatapojen levittäminen paikkakunnalta toiselle ja tuotetun materiaalin tehokas hyödyntäminen. Toisena tavoitteena on tukea ja edistää sellaisia kansallisia hankkeita, jotka kohdistuvat yhteisöterveyden edistämiseen opiskeluympäristössä. Toiminnan jatkumista pidetään erittäin tärkeänä ja näköpiirissä onkin vuoden 2007 jälkeen Kehrä-jaoksen toiminnan siirtyminen yliopistojen rehtorien neuvoston alaisuuteen. Hankevaihe oli melko lyhyt suhteessa hankkeen mittaviin tavoitteisiin. Jo Kehrän loppuvaiheen aikana käynnistyikin kaksi teemaltaan rajattua jatkohanketta. Opiskelukyvyn määrittelyyn ja arviointiin keskittynyt hanke on valmistumassa Työterveyslaitoksessa ja siinä on mukana ollut Otus rs ja YTHS. Kehrän alatavoitteena ollut pyrkimys toimintamalleihin alkoholinkäytön vähentämiseksi ei toteutunut, jonka vuoksi käynnistettiin Mäyräkoirasta sikspäkkiin projekti Sen vetovastuu oli Elämäntapaliitolla ja mukana olivat sekä SYL että YTHS. Ajankohtaisena asiana Kehrä-jaos on edistänyt yliopistojen opintopsykologisen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Suomalaisissa korkeakouluissa toimivat opintopsykologit ovat vuonna 2005 järjestäytyneet valtakunnallisesti verkostoksi, jonka tavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa toimenkuvaa sekä pohtia korkea-asteen opintojen ohjauksen osaamisen rakentumista. Opetusministeriö on myöntänyt valtakunnalliselle yliopistopedagogiikan yhteistyö- ja asiantuntijaverkosto Peda-forumille rahoitusta mm. opintopsykologitoiminnan kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen yliopistoissa. Kaikille mukana olleille Kehrä-hanke valoi uskoa ja luottamusta yhteistyön voimaan. Tänä päivänä se nähdään suorastaan yhteisöterveyden edistämisen toimintaedellytyksenä. Tämä on nähtävissä mm. uudessa opiskeluterveyden huollon oppaassa. LÄHTEET 1. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimintakertomus Kunttu K. Opiskeluympäristön terveellisyyden edistämisen tilannearvio. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, muistio, Opiskelijain terveyskasvatus, Terveyskasvatuksen työryhmän selonteko. Julkaisija Terveyskasvatuksen keskus ry. Helsinki Lempinen P. Kehrän taustamuistio, Kunttu K, Huttunen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 45. Helsinki Tiihonen A. (toim.) OTE opiskelijaliikuntaan. Oteprojekti: opiskelijoiden terveyden edistämisen projekti. Helsinki: Opiskelijoiden Liikuntaliitto, sarja A 1, Lempinen P. Opiskelijabarometri1997. Kyselytutkimus korkeakouluopiskelijoiden elinolosuhteista ja asenteista. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs., työpapereita 11, Liuska H. Jaksaako opiskelija? Opiskelijan stressitekijät ja voimavarojen hankinta. Oulun yliopiston opintotoimiston julkaisuja Sarja A 13. Oulun yliopistopaino Säntti J. Opiskelukyvyn jäljillä. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. 14/1998 ( 10. Pajala S, Lempinen P. Pitkä tie maisteriksi. Selvitys 1985, 1988 ja 1991 yliopistossa aloittaneiden opintojen kulusta. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. 22, Moitus S, Huttu K, Isohanni I. ym. Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 13, Helsinki Kehrä Pelto-Huikko A, Koskinen-Ollonqvist P. Yhteisöterveyttä yhteistyönä. Kehrä-hankkeen arvioinnin loppuraportti. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 39, 2005
7 7 Taulukko 3. Yhteenveto Kehrän saavutuksista ja vaikuttavuudesta Opiskelijoiden hyvinvointiteema esille Opiskelijoiden hyvinvointi nostettiin keskusteluun yliopistoilla, opiskelijajärjestöissä ja opiskelijoiden terveydenhuollossa lukuisin esitelmin ja seminaarein, tuottamalla artikkeleita ja oppaita sekä toteuttamalla opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä tutkimuksia. Verkostoituminen Rakennettiin Kehrä-toimijoiden verkosto yliopistojen, ylioppilaskuntien ja YTHS:n välille. Se käsittää n. 80 henkilöä, jotka toimivat eri yksikköjen Kehrä-yhdyshenkilöinä. Luonteva yhteistyö YTHS:n ja yliopistojen välillä lisääntyi (työryhmät, suorat kontaktit). YTHS:n valtakunnallisen terveystyöryhmän alaisuuteen perustettiin Kehrä-jaos , joka keskittyy yhteisölliseen toimintaan opiskeluyhteisöissä ja opiskeluympäristössä. Edustajat rehtorien neuvostosta, yliopistolta, SYL:stä, OLL:sta, YTHS:stä, Otus rs:stä ja yhteyshenkilö OPM:stä. Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle luotiin toimeentuloturvaverkosto (Kela+kaupungin sosiaalitoimi+yo+ yo-kunta+yths) Valtakunnalliset seminaarit Käynnistettiin valtakunnallisten yhteistyöseminaarien käytäntö, seminaareja ollut yhteensä kahdeksan. Osanottajina hyvinvointitoimijoita yliopistoilta, opiskelijajärjestöistä, YTHS:stä ym. Yhteisöterveyden rakenteet YTHS:ään YTHS:ssä oivallettiin, että terveyden edistäminen tarvitsee selkeän rakenteen ja organisaation aivan samalla tavoin kuin mikä tahansa muu toiminto terveydenhuollossa. YTHS:lle luotiin uusia yhteisöterveyden rakenteita ja kehitettiin yhteisöllisen työn raportointia YTHS:ään nimettiin valtakunnallisiin tehtäviin yhteisöterveyden ylilääkäri, yhteisöterveyden vastaava psykologi ja yhteisöterveyden vastaava hammaslääkäri Terveysasemien terveyden edistämisen vastuuhenkilöiden asema määriteltiin uudelleen ja nimettiin linjakohtaiset (terveyden- ja sairaanhoito, suun terveydenhuolto, mielenterveys) yhteisöterveyden vastuuhenkilöt ja heille minimityöaika. Yhteisölliselle terveyden edistämiselle oma budjetti. YTHS:n terveyden edistämisen strategia uudistettiin v sisältämään organisaation ja yhteistyömallien muutokset (uusi päivitys tekeillä) Terveydenhuoltohenkilöstön ajankäytön seurantajärjestelmään lisättiin ns. YTE-koodit (yhteisöllisen työn ajankäyttö), joka kertoo myös tehdyn työn laadusta. Perinteiset toimintaraportit saatettiin sähköiseen muotoon ja raportti muokattiin yhteensopivaksi YTE-koodien kanssa. Ryhmätoiminnan kehittäminen YTHS:n www-sivuille luotiin Kehrän ja terveyden edistämisen verkkosivut. Yliopistojen hyvinvointityöryhmät Luotiin malli yliopistojen hyvinvointityöryhmien toiminnalle. Eri yliopistoihin on perustettu 11 yliopistovetoista hyvinvointityöryhmää, joiden tehtävänä on edistää terveyttä ja hyvinvointia yliopistoyhteisössä. Hankekäytäntö Käynnistettiin yhteisöllisen terveyden edistämishankkeiden käytäntö kehittämään eri toimijoiden yhteistyötä ja ideoimaan yhteisöterveyden toimintamalleja sekä levittämään hyviä käytäntöjä paikkakunnalta toiselle. Esim. Kehitettiin moniammatillisesti ohjattu ryhmätoiminnan muoto esiintymistä jännittäville, joka on levinnyt nyt jo lähes kaikille yliopistopaikkakunnille. Päihteetön kaupunkisuunnistus-malli opiskelijoille Amazing, ainakin Turku, Tampere, Oulu Opintopsykologitoiminnan lisääntyminen ja levittyminen yliopistoissa Toiminta mallina muille Kehrän ideoita ja toimintamalleja on runsaasti mukana syksyllä 2006 ilmestyneessä STM:n Opiskeluterveydenhuollon oppaassa. Ammattikorkeakouluissa ja lukioissa on käynnistetty vastaavantyyppistä toimintaa
8 Jatkohankkeet Hyvinvointi koulutyössä ja opiskelussa TTL + YTHS + Otus yhteishanke opiskelukyvyn käsitemallin rakentamiseksi Mäyräkoirasta sikspäkkiin hanke , Elämäntapaliitto, YTHS, SYL tukemaan opiskelijoiden alkoholinkäytön itsehallintaa 8
OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1
OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ PAREMPAA OPISKELUKYKYÄ TERVEELLISISSÄ JA TURVALLISISSA OPISKELU- YMPÄRISTÖISSÄ YTHS:n valtakunnallinen terveyden edistämisen koulutus
YHTEISTYÖLLÄ PAREMPAA OPISKELUKYKYÄ TERVEELLISISSÄ JA TURVALLISISSA OPISKELU- YMPÄRISTÖISSÄ YTHS:n valtakunnallinen terveyden edistämisen koulutus 21.8.2019 8.15-11.30 Aalto yliopisto, Luentosali U3, Otakaari
LisätiedotPalveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi
Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotOpiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä
Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie
LisätiedotAalto yliopisto, Luentosali U3, Otakaari 1
ONKS KAIKKI HYVIN? YLIOPISTON JA YTHS:N YHTEISTYÖLLÄ KOHTI HYVINVOIVAA OPISKELUYHTEISÖÄ klo 10.20-10.40 Mikko Inkinen, psykologi ja opiskeluhyvinvoinnin asiantuntija, AllWell?-hanke, Aalto Yliopisto YHTEISTYÖLLÄ
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset
LisätiedotTerveystrendit korkeakouluopiskelijoilla
AINEISTOT Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla Opiskeluterveyspäivät.-.. Kristina Kunttu, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ellei toisin mainita, esitetyt tulokset
LisätiedotRATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN
RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden
LisätiedotTotte Vadén: KEHRÄ-HANKE EHKÄISEVÄN MIELENTERVEYSTYÖN NÄKÖKULMASSA
Totte Vadén: KEHRÄ-HANKE EHKÄISEVÄN MIELENTERVEYSTYÖN NÄKÖKULMASSA Tämä artikkeli on lyhennelmä laajemmasta artikkelista, jossa kuvataan ehkäisevän mielenterveystyön kehitystä Ylioppilaiden terveydensäätiön
LisätiedotOpiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena
Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö
LisätiedotOpiskelijan parempaa terveyttä
Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotOpiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille
Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset
LisätiedotJA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki
KORKEAKOULULIIKUNNAN VISIO 2020 JA SUOSITUKSET Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Vähän suositusten taustaa Suositusten
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotOpiskelijan parempaa terveyttä
Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)
Lisätiedot25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola
25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,
LisätiedotArjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tavoitealueet, IJKK 1. Malli oppilaitosten ja kuntien yhteistyöstä opiskelijahuollon järjestämisessä 2. Oppilaitos hyvinvoivana oppimisympäristönä,
LisätiedotESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi
ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi MITÄ ESTEETTÖMYYS YLIOPISTOSSA ON? Yliopiston fyysinen ympäristö: tilat ja laitteet
LisätiedotLiikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk
Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Seinäjoki 20.4.2012 Liikuntatuutorointi (synty) www.opiskelijaliikunta.fi
LisätiedotSelostus Suomen ylioppilaskuntien liiton toteuttaman opiskelijoiden opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä edistävästä Kyky-hankkeesta
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja numero 14b Sivu 1 / 5 Selostus Suomen ylioppilaskuntien liiton toteuttaman opiskelijoiden opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä edistävästä Kyky-hankkeesta
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotOpiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015
Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen
LisätiedotKorkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta
Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,
LisätiedotStudent Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa
Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden
LisätiedotOtetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena
Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.
LisätiedotTerveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki
Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki 30.10.2013 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) Tausta kansainvälisessä kirjallisuudessa
LisätiedotElämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen
Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotAmmattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011
Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto
LisätiedotAlueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen
Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotYhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä
LisätiedotOpiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi
Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja, Seinäjoki, 17. 18.2.2016 Leena Tuuttila ja Päivi Kohta 1 Nyyti ry Perustettiin 22.11.1984 Helsingin
LisätiedotOpiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus
Opiskeluhuoltoryhmä Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus Opiskeluhuolto on yhteisöllistä työtä ja yksilöllistä tukea Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä, koko
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
Lisätiedot1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa
Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
LisätiedotKJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
LisätiedotHYVINVOINTIRYHMÄN VUODEN 2014 TOIMINTA
1/5 HYVINVOINTIRYHMÄN VUODEN 2014 TOIMINTA Hyvinvointiryhmän raportoi vuosittain toiminnastaan ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tilasta yliopiston johdolle ja opetusneuvostolle sekä yliopistoyhteisölle.
LisätiedotPOP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa
LisätiedotHaapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä (06/10)
Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä 19639 (06/10) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Lasten ja perheiden palvelut KUNNAT Ympäristö-
LisätiedotSuomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry valtakunnallinen ja sitoutumaton ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvoja perustettu vuonna 1996 perustajaliitot SKOL, STOL ja TERHOL
LisätiedotTyöpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin
Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen
LisätiedotOpiskeluterveys opiskelukyky
Opiskeluterveys opiskelukyky Opiskeluterveys-kirjan julkistamisseminaari Opiskelukyvyn palapeli 24.5.2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö OPISKELIJAN
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTON OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIRYHMÄ KEHRÄ
1 TAMPEREEN YLIOPISTON OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIRYHMÄ KEHRÄ RAPORTTI OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIRYHMÄN TOIMINNASTA VUODELTA 2009 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Tampereen yliopistossa on toiminut
LisätiedotTerveyden edistämisen kuntakokous muistio
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä
LisätiedotTERVE TIETOYHTEISÖ 2007 2009
TERVE TIETOYHTEISÖ 2007 2009 HANKKEEN VÄLIRAPORTTI 7.8.2008 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 2 2. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET... 2 2.1. Toimintavuoden 2007 tavoitteet... 3 2.2. Toimintavuoden 2007 aikana
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotYlioppilaiden terveydenhoitosäätiön TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINNAN PERIAATTEET JA TOIMINTATAVAT
1 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINNAN PERIAATTEET JA TOIMINTATAVAT 1. TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINTA...2 1.1. Tehtävä...2 1.2. Tarve ja kysyntä...2 1.3. Toimintamuodot...3 1.4.
LisätiedotSTRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
LisätiedotHOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä
HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä Hanke-esittely Anu Tuovinen, hankekoordinaattori SATAEDU Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät 23.-24.11.2011 Tampere Yhteistyöverkosto
LisätiedotKuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut
Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ
LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..
LisätiedotKopo-koulutus. 8.2.2011 Mikko Punkari & Joachim Kratochvil Hallituksen korkeakoulupoliittiset vastaavat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta
Kopo-koulutus 8.2.2011 Mikko Punkari & Joachim Kratochvil Hallituksen korkeakoulupoliittiset vastaavat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Mikä on kopo-vastaava? Kopo valvoo, että opiskelijan oikeudet
LisätiedotOpiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)
Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio) - Opiskeluhuollon asiakaspalautekyselyllä kerätään asiakaspalautetta yhteisöllisestä ja yksilökohtaisesta
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotRyhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa
Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa 5.6.2013 Minna Martin, psykologi YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta. Voi tuottaa yksilöhoidon tarvetta
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja
LisätiedotVälittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia
Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset
LisätiedotJOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI
JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana
LisätiedotOPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS ON OPISKELUTERVEYDENHUOLLON ASIANTUNTIJA Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)
LisätiedotSopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014
Sopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014 Veera Ylimaunu Hallituksen jäsen Sosiaalipolitiikka, kuntapolitiikka, ylioppilaskylä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Koulutuksen sisältö - Esittäytyminen
LisätiedotMielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011
Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotOPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos
OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020
LisätiedotTurvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki
Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen
LisätiedotLähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA
Lähtenyt liikkumaan hanke (2009 2011) TAUSTAA Valtioneuvoston periaatepäätös (12.6.2008) pysyviin liikunta- ja painonhallintamuutoksiin tähtäävät mallit opiskeluyhteisöissä Kansallinen liikuntaohjelma
LisätiedotJohdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.
STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotMONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA
MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
LisätiedotLasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa
Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta
LisätiedotKokeile ja kehitä -seminaari 7.11
Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Miten ohjaustilanteissa voidaan tunnistaa hyvinvoinnin ja opinnoissa onnistumisen yhteys? Arto Saloranta TOTEEMI TOIMIJUUS Itsesäätely Itseohjautuvuus Vastuunotto Päätöksentekokyky
LisätiedotOhjatusti onnistuneisiin yliopistoopintoihin. työelämään
Ohjatusti onnistuneisiin yliopistoopintoihin ja osaavana oppijana työelämään Kaisa Karhu, Koulutuspalvelut, Opiskelun tuki .. Ja siitä se ajatus sitten lähti.. Opiskelun merkitys Opiskelutaidot 2 Mikä
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä
Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä Opiskeluterveyspäivä Opiskeluyhteisön hyvinvointi 16.11.2016 Jatta Herranen jatta.herranen@pkky.fi Lähtökohdat 2 Tavoitteenamme on olla arvostettu ammatillisen koulutuksen
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotTerve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 20.5.2019 thl.fi/tervekunta 1 Mikä on Terve Kunta verkosto? Kokoaa yhteen kuntia, jotka painottavat hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotTavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut
Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut Hankekokonaisuuden neljä osiota 1. Toimintakulttuurin muutos 2. Perhekeskustoimintamalli 3. Varhaiskasvatus,
Lisätiedot9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)
Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys
LisätiedotHyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017
Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 1 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti,
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotOpiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille
Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen
LisätiedotHyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu
Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu 4.9.2018 Hyvinvointikoulun kehittäminen Kiiminkijoen hyvinvointikoulun pilotointi 2013 Hyvinvointiseminaarit 2013-2014 Yhteistyön käynnistäminen Toimijoiden välinen
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 25.4.2018 TOIMINTASUUNNNITELMA 2018 2019 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston
LisätiedotYlioppilaiden terveydenhoitosäätiö TERVEYDEN EDISTÄMISEN PERIAATTEET JA TOIMINTATAVAT TERVEYDEN EDISTÄMISEN TAVOITTEET
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö TERVEYDEN EDISTÄMISEN PERIAATTEET JA TOIMINTATAVAT TERVEYDEN EDISTÄMISEN TAVOITTEET Sisällys TIIVISTELMÄ... 3 1. TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINTA... 4 1.1 TEHTÄVÄ... 4 1.2
LisätiedotTurun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn
Lisätiedot