Opiskelijoiden hyvinvointihanke KEHRÄ - kehittämisprojektista vakiintuneiksi käytännöiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opiskelijoiden hyvinvointihanke KEHRÄ - kehittämisprojektista vakiintuneiksi käytännöiksi"

Transkriptio

1 1 Opiskelijoiden hyvinvointihanke KEHRÄ - kehittämisprojektista vakiintuneiksi käytännöiksi Kunttu Kristina, Saikkonen Paula, Vadén Totte, Taustaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) vastaa tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuollosta Suomessa. Sen toimipiirin koko on noin opiskelijaa (1). YTHS tarjoaa terveydenhoitopalveluja, sekä terveyden- että sairaanhoitoa, hammashoitoa ja mielenterveyspalveluja, kaikilla yliopistopaikkakunnilla ja sillä on oma terveysasema 16 paikkakunnalla. Yliopistoja ja niiden ylioppilaskuntia on 20. YTHS voidaan nähdä eräänlaisena opiskelijoiden työterveyshuoltona. Suuri ongelma on ollut se, että paikallistasolla YTHS:n ja yliopistojen yhteydet ovat olleet vain satunnaisia eikä organisoitua yhteyttä ole ollut (2). Tämä on merkinnyt sitä, etteivät terveydenhuollon ammattilaiset juurikaan ole tunteneet yliopiston organisaatioita, opiskeluolosuhteita eivätkä yliopiston tarjoamia opiskelun tukipalveluja. Vastaavasti yliopiston henkilökunta ei ole tiennyt YTHS:n tarjoamista palveluista osatakseen niistä opiskelijoille informoida. Sangen pitkään oli myös tilanne, että opiskelijoiden yhteys paikalliseen terveydenhoitoasemaan rajoittui hallinnossa mukanaoloon, mutta ei elävään yhteyteen esimerkiksi käytännön terveyden edistämistoiminnassa. Tämä asia korjaantui pääosin 90- luvun aikana, jolloin kaikilla terveysasemilla jo 70-luvulta alkaen olleisiin terveys(kasvatus)työryhmiin saatiin ylioppilaskuntien viralliset edustajat, tavallisimmin sosiaalipoliittisista asioista vastaavat henkilöt. Perusteellinen suunnitelma kiinteästä yhteistyöstä yliopistojen, opiskelijoiden ja YTHS:n kesken organisaatioehdotuksineen on esitetty jo 1970 (3), mutta toiminnan organisoituminen jäi puolitiehen. Asia on jäänyt sairaanhoidon kiireen alle. Yhteisöllinen terveyden edistäminen on ollut pitkälti paikallisten toimijoiden aktiivisuudesta riippuvaista eikä siitä huolehtiminen ole selkeästi kuulunut juuri kenenkään työtehtäviin. Haastetta oli sen vuoksi mm. sen osoittamisessa, että opiskeluterveydenhuollon toimikenttään kuuluu myös opiskeluympäristön tunteminen. YTHS:ssä ja yliopistoissa nähdään eri opiskelijoista eri puolet terveydenhuollossa oireilevat tai ongelmaiset ja opiskelun parissa reippaat, pärjäävät opiskelijat. Molemmat kuvat ovat tosia, mutta vastakohtaisuus edellyttää vuoropuhelua YTHS:n ja yliopiston välillä. Miksi hanke syntyi juuri nyt? Opiskelijoiden hyvinvointihankkeelle, joka nimettiin Kehräksi, oli yhteiskunnallista tilausta ja lisäksi kaikilla osallistuvilla tahoilla oli asiaan oma intressinsä. YTHS:n sisällä pitkään uinunut terveyskasvatuksen neuvottelukunta organisoitiin vuonna 1996 uudelleen valtakunnalliseksi terveystyöryhmäksi ja mukaan saatiin opiskelijaedustus SYL:stä, OLL:sta ja Otus rs:stä. Ryhmässä koettiin voimakkaana opiskelijoiden ja terveydenhuollon käytännöllisen yhteistyön tarve terveyden edistämistoiminnassa. Ajatus hyvinvointihankkeesta syntyikin loppuvuonna 1999 ensimmäisessä yhteisessä seminaarissa,

2 2 johon osallistui eri paikkakunnilta sekä opiskelijoiden että terveydenhuollon edustajia. Valtakunnallinen terveystyöryhmä rupesi jalostamaan ideaa hankkeeksi ja laajahko taustamuistio valmistui 2001 (4). Siinä opiskelijoiden hyvinvointi määriteltiin arkeen ja opintoihin liittyvänä elämänhallintana, eli kykynä hoitaa eteen tulevia asioita ja tilanteita. Keskeinen osa opiskelijan elämänhallintaa ovat taidot, jotka vaaditaan opinnoista selviämiseen. Samoihin aikoihin käynnistettiin ensimmäinen valtakunnallinen yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus (5), jonka tulokset osoittivat ongelmakohtia opiskelijoiden terveyteen liittyvissä tekijöissä. Tutkimuksessa todettiin, että hyvästä fyysisestä terveydestä huolimatta opiskelijat oireilivat runsaasti. Heillä oli myös paljon psyykkisiä ongelmia ja stressiä. Alkoholinkäyttö oli nuorten aikuisten tapaan melko runsasta. Otteen saaminen opiskelusta on myös pulmallista varsin suurelle osalle opiskelijoista. Monet ongelmista ovat sellaisia, joihin terveydenhuolto yksinään ei pysty vaikuttamaan. Korkeakoulupoliittiset ja opintososiaaliset kysymykset ovat keskeinen osa opiskelijajärjestöjen toimintaa. Keskustelua hyvinvoinnista oli viritetty 90-luvun hankkeilla ja tutkimuksilla, jotka liittyivät opiskelijoiden elinolosuhteisiin, jaksamiseen ja opiskelukykyyn (6, 7, 8, 9). Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) etsi itselleen uutta roolia perinteisen kilpailutoiminnan lisäksi. Yliopistot eivät aiemmin ole juuri opiskelijoiden hyvinvoinnista puhuneet, mutta kiinnostusta asiaan virittivät opintojen pitkittymisestä johtuvat ongelmat ja opiskelunsa kesken jättäneiden suuri osuus (10). Korkeakoulujen arviointineuvosto teki myös samoihin aikoihin selvitystä opintojen ohjauksesta (11) ja yliopistoissa oli käynnistetty monia opetuksen kehittämishankkeita. Hankkeet idea, tavoitteet ja organisoituminen Kehrän ajatus ilmaistiin tiivistetysti seuraavasti: Kehrän tarkoituksena on yhteisöllisin keinoin edistää opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyisyyttä. Kehrässä pyritään saamaan eri toimijat toisistaan tietoisina ja toistensa kanssa vuorovaikutuksessa edistämään opiskelijan hyvinvointia yksilön, yliopistojen ja yhteiskunnan hyödyksi. (12). Kehrän ideaa tarkennettiin määrittämällä ongelmakohtien muutostavoitteita (Taulukko 1) Taulukko 1. Kehrän idea. Ongelma Muutoksen ARVO suunta Yksin jääminen, liiallinen yksilökeskeisyys Sosiaalinen pääoma yliopistoyhteisöissä Opiskeluyhteisön hauraus Opiskeluyhteisön lujuus Yliopistoyhteisön jäseneksi kasvaminen Sitoutuminen Menestyksen suorittaminen opinnoissa Sisäinen motivaatio opiskeluun Tiede ja omistautuminen Arvokonfliktit tavoitteiden ja toiminnan välillä yliopistoissa (piilo-opetussuunnitelmat) Oman tieteenalan asiantuntijaksi kasvaminen Pallo hukassa Yksilön voimavarojen vahvistuminen Tyhjennys nollaus Lepo ja elpyminen Kehrä-toiminnan tasoiksi määriteltiin organisaatiot, opiskeluympäristö ja yksilö. Tavoitteena oli 1) opiskelijoiden hyvinvointityötä tekevien tahojen verkostoituminen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla, 2) suomalaisen opiskelukulttuurin muuttaminen yksilön ja yhteisön hyvinvointia suosivaan suuntaan ja 3) opiskelijan elämänhallinnan lisääminen. Kehrässä pyrittiin tekemään näkyväksi eri tahojen vakiintunutta hyvinvointityötä

3 3 sekä kehittämään uusia toimintamuotoja. Verkostoitumistavoitteen keskeinen ajatus on, että opiskelijan hyvinvointi kuuluu kaikille: yliopistolle, opiskelijajärjestöille ja terveydenhuollolle. Valtakunnallisesti tavoiteltiin hyvien käytäntöjen levittymistä entistä tehokkaammin. Hanke käynnistyi yhtaikaa valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Kehrän idea, strategia ja verkostoitumismalli vietiin kentälle luottaen siihen, että paikalliset toimijat kehittävät toiminnan omien tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Hankkeen johtoryhmään kutsuttiin edustus hankkeen käynnistäneiden organisaatioiden lisäksi opetusministeriöstä, Suomen rehtorien neuvostosta ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiöstä (Otus rs). YTHS:n terveysasemien terveystyöryhmät opiskelijajäsenineen olivat avainasemassa paikallistason verkostojen luomisessa. Kehrän resursseja olivat kaikkien mukana olevien toimijoiden hyvinvointityöhön käyttämä aika, henkilöstö ja rahoitus, esimerkiksi YTHS:n terveyden edistämistyö, opiskelijajärjestöjen hyvinvointityö ja yliopistojen tekemä opiskelijoiden ohjaus. Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahoista saadulla avustuksella hankkeelle palkattiin hankkeen toisena toimintavuotena valtakunnallinen projektipäällikkö ja samana vuonna opetusministeriöstä saatu erityisavustus suunnattiin paikallishankkeiden toteuttamiseen. Mitä tehtiin käytännössä? Jokaisesta paikallisorganisaatiosta etsittiin edustaja Kehrä-yhdyshenkilöksi. Kaikkiaan verkostoon kuului henkilöä. Hankkeen tiedotus kulki Kehrä-yhdyshenkilöiden kautta. Tavoitteena oli, että jokaisella paikkakunnalla olisi yhteistyöryhmä (Kehrä-ryhmä), jossa olisi edustaja terveydenhuollosta, ylioppilaskunnasta ja yliopistosta sekä myös muita paikallisia toimijoita. Tarkkaa ohjetta siitä, minkälaisia tai kenen johtamia ryhmien pitäisi olla, ei haluttu asettaa, sillä eri paikkakuntien tarpeet ja resurssit ovat kovin erilaisia. Näin on syntynyt sekä yliopiston edustajilla täydennettyjä asemien terveystyöryhmiä että 14 yliopistojen itse asettamaa moniammatillista hyvinvointiryhmää, joissa YTHS toimii asiantuntijan roolissa. Hyvinvointityöryhmä tarjoaa mahdollisuuden keskittyä juuri oman yliopiston sisäisiin asioihin, kuten fyysiseen ja sosiaaliseen opiskeluympäristöön, tuutorointiin tai opintojen ohjaukseen. Paikallistasojen toimintaa ohjattiin opetusministeriöltä saadulla hankerahoituksella, jota Kehrän johtoryhmä myönsi yliopistojen, YTHS:n ja opiskelijajärjestöjen yhteishankkeisiin. Hankkeita oli kolmen vuoden aikana noin 120 kappaletta ja niiden kirjo oli laaja (12, 13). Ne voi jakaa teemoiltaan kehon ja mielen hyvinvointiin, opiskelun tukemiseen ja yliopistoyhteisöllisyyteen (Taulukko 2) Taulukko 2. Kehrä-hankkeet Kehon ja mielen hyvinvointi - Stressi ja voimavarat (rentotus-, stressinhallinta-, esiintymisjännitysryhmät) - Liikunta ja ergonomia (liikuntatapahtumat, ergonomiaohjaus atk-kurssien yhteydessä, kuntosaliryhmä) - Hyvinvointipäivät ja viikot - Päihdehaittojen ehkäisy (ainejärjestötoiminta) Opiskelun tukeminen - Opintojen ohjaus ja tuutorointi (gradupiirit, tuutorointitoiminnan kehittäminen, opiskelutekniikkakurssit ja ohjauksen te tapäivät) - Opintopsykologitoiminta Helsingin taidekorkeakouluissa, Turun yliopistossa Yliopistoyhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet

4 4 - Ainejärjestöjen ja laitosten yhteiset tilaisuudet ja retket - Parisuhde-/ seksuaaliterveys-teemat (elämää ja erotiikkaa luennot, parisuhdekurssit) Vaikka pääasiallisesti Kehrä oli yhteisöllistä toimintaa, korostettiin siinä myös yksilön kohtaamista sekä terveydenhuollon vastaanotoilla että yliopistoilla esimerkiksi tuutoroinnissa ja opintoneuvonnassa. Yksilöllisen elämänhallinnan lisäämistä palvelivat kehon ja mielen hyvinvointiin liittyvät kurssit ja ryhmätoiminnat sekä opiskelijoille suunnatut oppaat. Kehrähanke tuotti myös ohje- ja opaskirjoja, kuten hyvin toimineita hankkeita esittelevän Kehrätyökirjan, Esiintymisjännittäjälle apua kirjan, Nisse niska-selkäoppaan. Kehrä-hankkeen aikana ja sen vauhdittamana valmistui viisi opiskelijoiden hyvinvointia käsittelevää gradua. Tietoa ja hyviä käytäntöjä levitettiin lisäksi muutaman valtakunnallisen ja useiden paikallisten seminaarien ja teemapäivien sekä internetissä YTHS:n Kehrä-sivujen avulla, joille koottiin hankeraportit ja toimintamallit yms. Miten onnistuttiin? Hankkeen välittöminä vaikutuksina voidaan pitää sitä, että terveyden edistäminen nousi keskustelun kohteeksi YTHS:ssä, opiskelijamaailmassa ja myös yliopistoilla. Hankkeen myötä eri organisaatioiden paikallistoimijat saivat tukea omalle työlleen mm. projektipäällikön yhteydenpidon ja vierailujen, koulutustilaisuuksien sekä aktiivisen tiedotuksen avulla. Erityisesti YTHSn terveyden edistämisen vastuuhenkilöt kokivat hankkeen tuoman tuen olennaisena. Heille välittyi kuva siitä, etteivät tee työtään yksin. Hankkeen aikana onnistuttiin suunnittelemaan toimiva rakenne yhteisöllisessä terveyden edistämisessä ja monella paikkakunnalla rakenne saatiin muodostettua. Kehrä-hanke lisäsi vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä, joten verkostoitumistavoite paikallistasolla onnistui hyvin. (13) Paikallishankkeita olisi ehkä pitänyt tukea vieläkin enemmän esimerkiksi tapahtumanjärjestäjä- tai projektikoulutusta tarjoamalla. Tämä olisi saattanut auttaa toimintamallien muodostamisessa. Ongelmana oli se, ettei hankkeen aikana paikallistoimintaan voitu osoittaa lisää pysyviä henkilöresursseja missään organisaatiossa, vaan kaikkien toimijoiden muut tehtävät jatkuivat koko ajan samoina. Paikallistoiminnassa oli kyse oikeastaan vain olemassa olevien paikallisten voimavarojen suuntaamisesta ja uudelleen organisoimisesta. Vaikutukset YTHS:llä Kehrä-hanke toi selvästi esille sen, että terveyden edistäminen tarvitsee selkeän rakenteen ja organisaation aivan samalla tavoin kuin mikä tahansa muu toiminto terveydenhuollossa. Käytännössä tämä johti YTHS:n laatukäsikirjatyön yhteydessä terveyden edistämisen strategian uusimiseen siten, että siihen sisällytettiin pääosa Kehrän ideoista, määriteltiin tarkemmin terveyden edistämistoiminnan organisaatio ja toimijoiden tehtävät. Vastuu yhteisöllisestä terveyden edistämistoiminnan kehittämisestä on valtakunnallisella terveystyöryhmällä, johon kuuluvat mm. kaikkien linjojen johtajat ja opiskelijajärjestöjen edustajia. Yhteisölliseen terveyden edistämiseen osoitettiin uusia resursseja nimeämällä valtakunnallisiin tehtäviin yhteisöterveyden ylilääkäri ja yhteisöterveyden vastaava psykologi. Yhteisölliselle terveyden edistämiselle tuli myös oma budjetti.

5 5 Kehrän aikana käynnistettiin ja kehitettiin elämänhallintataitoja tukevaa ryhmätoimintaa. Tätä toimintaa on hankevaiheen jälkeen edelleen laajennettu ja tehostettu mm. ryhmänohjaajien koulutuksella. Terveyden edistämistä pidetään yleisesti tärkeänä, mutta jatkuvassa kiireessä ja resurssien puutteessa on houkuttelevaa luopua sellaisesta toiminnasta, jonka tulokset eivät näy välittömästi. Osittain tämä liittyy siihen, ettei terveyden edistämistä ole mahdollista arvioida samoilla tehokkuuden mittareilla kuin sairaanhoitoa ja toisaalta myös toiminnan mittaaminen on puutteellista. Työajan kirjaamiskäytäntöä kehitettiin muodostamalla yhteisölliselle terveyden edistämistoiminnalle omat ajankäyttökoodit, jotka kertovat myös toiminnan laadusta. Toiminnan sisällöstä kertovat toimintaraportit on saatettu sähköiseen muotoon, jolloin niiden yhteenvetojen vertailu on helppoa. Vaikutukset ylioppilaskunnissa Ylioppilaskuntien pitkäjänteisen toiminnan ongelmana on toimijoiden nopea vaihtuminen, toisaalta tämä tuo myös tuoreita ajatuksia ja innostusta. Pysyvät yhteistyöryhmät auttavat uusien toimijoiden sisäänajoa. Ylioppilaskuntien vastuunkantoa hyvinvointityössä on osoittanut muutamien ylioppilaskuntien laatimat hyvinvointistrategiat, jotka myös tukevat pitkäjänteistä työtä. Kehrä laajensi ylioppilaskunnissa hyvinvoinnin käsitettä; myös liikuntaja kulttuurisektorin toimijat saattavat tehdä hyvinvointityötä. Vaikutukset yliopistoilla Yliopistoilla on jo pitkään tehty työtä opetuksen kehittämiseksi, mutta Kehrän aikana niiden puheeseen ilmestyi käsite opiskelijoiden hyvinvointi. Sana löytyy tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin yliopiston keskeisten kehittämiskohteiden joukosta ja Turun yliopiston strategiasta. Yliopistojen vastuunotto opiskelijoiden hyvinvoinnista näkyy rehtorien päätöksellä asetetuissa hyvinvointityöryhmissä, jotka pureutuvat oman yliopiston toimintaan. Yliopiston hyvinvointiryhmä on uusi yhteistoimintamuoto niin opiskelijan opiskelukykyä tukevan kuin yliopiston opetus- ja ohjaustoimintaa kehittävän ilmapiirin luomisessa. Käytännön toimintana on esimerkiksi Helsingin yliopistossa kehitetty ns. työilmapiiribarometri, Tampereen ryhmä julkaisee yliopiston lehdessä Kehräämässä-palstaa, monissa pohditaan ohjauksen tukipalveluja, kartoitetaan työasemien ergonomiaa jne. Ohjausja neuvontapalveluista on laadittu tiiviitä opaslehtisiä sekä opiskelijoiden että henkilökunnan avuksi. Monet yliopistot ovat myös ottaneet tehtäväkseen ujoille ja aroille suunnattujen puheviestinnän kurssien järjestämisen. Tänä päivänä jo 11 yliopistossa on opintopsykologitoimintaa, jota on myös kehitetty sisällöltään. Kaiken kaikkiaan Kehrän aikana saatiin uusia mahdollisuuksia vaikuttaa riskitekijöihin opiskelijoiden työympäristössä. Yhteenveto saavutuksista ja vaikuttavuudesta koottu taulukkoon 3. KEHRÄ-TOIMINNAN JATKUMINEN Hankevaiheen jälkeen hyvinvointiverkoston työtä tukemaan on nimetty vuosiksi Kehrä-jaos, joka toimii YTHS:n valtakunnallisen terveystyöryhmän alaisuudessa. Mukana ovat samat tahot kuin Kehrän johtoryhmässäkin. Kehrä-toiminnaksi kutsutaan nyt yhteisöllistä toimintaa, yhteistyötä yliopistojen ja ylioppilaskuntien kanssa. Terveydenhuollon termein ilmaistuna se on terveyden edistämistä opiskeluympäristössä. Kehrä-jaoksen tehtävänä on yliopistovetoisten hyvinvointityöryhmien toiminnan seuraaminen ja tukeminen,

6 6 hyvien toimintatapojen levittäminen paikkakunnalta toiselle ja tuotetun materiaalin tehokas hyödyntäminen. Toisena tavoitteena on tukea ja edistää sellaisia kansallisia hankkeita, jotka kohdistuvat yhteisöterveyden edistämiseen opiskeluympäristössä. Toiminnan jatkumista pidetään erittäin tärkeänä ja näköpiirissä onkin vuoden 2007 jälkeen Kehrä-jaoksen toiminnan siirtyminen yliopistojen rehtorien neuvoston alaisuuteen. Hankevaihe oli melko lyhyt suhteessa hankkeen mittaviin tavoitteisiin. Jo Kehrän loppuvaiheen aikana käynnistyikin kaksi teemaltaan rajattua jatkohanketta. Opiskelukyvyn määrittelyyn ja arviointiin keskittynyt hanke on valmistumassa Työterveyslaitoksessa ja siinä on mukana ollut Otus rs ja YTHS. Kehrän alatavoitteena ollut pyrkimys toimintamalleihin alkoholinkäytön vähentämiseksi ei toteutunut, jonka vuoksi käynnistettiin Mäyräkoirasta sikspäkkiin projekti Sen vetovastuu oli Elämäntapaliitolla ja mukana olivat sekä SYL että YTHS. Ajankohtaisena asiana Kehrä-jaos on edistänyt yliopistojen opintopsykologisen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Suomalaisissa korkeakouluissa toimivat opintopsykologit ovat vuonna 2005 järjestäytyneet valtakunnallisesti verkostoksi, jonka tavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa toimenkuvaa sekä pohtia korkea-asteen opintojen ohjauksen osaamisen rakentumista. Opetusministeriö on myöntänyt valtakunnalliselle yliopistopedagogiikan yhteistyö- ja asiantuntijaverkosto Peda-forumille rahoitusta mm. opintopsykologitoiminnan kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen yliopistoissa. Kaikille mukana olleille Kehrä-hanke valoi uskoa ja luottamusta yhteistyön voimaan. Tänä päivänä se nähdään suorastaan yhteisöterveyden edistämisen toimintaedellytyksenä. Tämä on nähtävissä mm. uudessa opiskeluterveyden huollon oppaassa. LÄHTEET 1. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimintakertomus Kunttu K. Opiskeluympäristön terveellisyyden edistämisen tilannearvio. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, muistio, Opiskelijain terveyskasvatus, Terveyskasvatuksen työryhmän selonteko. Julkaisija Terveyskasvatuksen keskus ry. Helsinki Lempinen P. Kehrän taustamuistio, Kunttu K, Huttunen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 45. Helsinki Tiihonen A. (toim.) OTE opiskelijaliikuntaan. Oteprojekti: opiskelijoiden terveyden edistämisen projekti. Helsinki: Opiskelijoiden Liikuntaliitto, sarja A 1, Lempinen P. Opiskelijabarometri1997. Kyselytutkimus korkeakouluopiskelijoiden elinolosuhteista ja asenteista. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs., työpapereita 11, Liuska H. Jaksaako opiskelija? Opiskelijan stressitekijät ja voimavarojen hankinta. Oulun yliopiston opintotoimiston julkaisuja Sarja A 13. Oulun yliopistopaino Säntti J. Opiskelukyvyn jäljillä. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. 14/1998 (http://www.otus.fi/opisky.html) 10. Pajala S, Lempinen P. Pitkä tie maisteriksi. Selvitys 1985, 1988 ja 1991 yliopistossa aloittaneiden opintojen kulusta. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. 22, Moitus S, Huttu K, Isohanni I. ym. Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 13, Helsinki Kehrä 13. Pelto-Huikko A, Koskinen-Ollonqvist P. Yhteisöterveyttä yhteistyönä. Kehrä-hankkeen arvioinnin loppuraportti. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 39, 2005

7 7 Taulukko 3. Yhteenveto Kehrän saavutuksista ja vaikuttavuudesta Opiskelijoiden hyvinvointiteema esille Opiskelijoiden hyvinvointi nostettiin keskusteluun yliopistoilla, opiskelijajärjestöissä ja opiskelijoiden terveydenhuollossa lukuisin esitelmin ja seminaarein, tuottamalla artikkeleita ja oppaita sekä toteuttamalla opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä tutkimuksia. Verkostoituminen Rakennettiin Kehrä-toimijoiden verkosto yliopistojen, ylioppilaskuntien ja YTHS:n välille. Se käsittää n. 80 henkilöä, jotka toimivat eri yksikköjen Kehrä-yhdyshenkilöinä. Luonteva yhteistyö YTHS:n ja yliopistojen välillä lisääntyi (työryhmät, suorat kontaktit). YTHS:n valtakunnallisen terveystyöryhmän alaisuuteen perustettiin Kehrä-jaos , joka keskittyy yhteisölliseen toimintaan opiskeluyhteisöissä ja opiskeluympäristössä. Edustajat rehtorien neuvostosta, yliopistolta, SYL:stä, OLL:sta, YTHS:stä, Otus rs:stä ja yhteyshenkilö OPM:stä. Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle luotiin toimeentuloturvaverkosto (Kela+kaupungin sosiaalitoimi+yo+ yo-kunta+yths) Valtakunnalliset seminaarit Käynnistettiin valtakunnallisten yhteistyöseminaarien käytäntö, seminaareja ollut yhteensä kahdeksan. Osanottajina hyvinvointitoimijoita yliopistoilta, opiskelijajärjestöistä, YTHS:stä ym. Yhteisöterveyden rakenteet YTHS:ään YTHS:ssä oivallettiin, että terveyden edistäminen tarvitsee selkeän rakenteen ja organisaation aivan samalla tavoin kuin mikä tahansa muu toiminto terveydenhuollossa. YTHS:lle luotiin uusia yhteisöterveyden rakenteita ja kehitettiin yhteisöllisen työn raportointia YTHS:ään nimettiin valtakunnallisiin tehtäviin yhteisöterveyden ylilääkäri, yhteisöterveyden vastaava psykologi ja yhteisöterveyden vastaava hammaslääkäri Terveysasemien terveyden edistämisen vastuuhenkilöiden asema määriteltiin uudelleen ja nimettiin linjakohtaiset (terveyden- ja sairaanhoito, suun terveydenhuolto, mielenterveys) yhteisöterveyden vastuuhenkilöt ja heille minimityöaika. Yhteisölliselle terveyden edistämiselle oma budjetti. YTHS:n terveyden edistämisen strategia uudistettiin v sisältämään organisaation ja yhteistyömallien muutokset (uusi päivitys tekeillä) Terveydenhuoltohenkilöstön ajankäytön seurantajärjestelmään lisättiin ns. YTE-koodit (yhteisöllisen työn ajankäyttö), joka kertoo myös tehdyn työn laadusta. Perinteiset toimintaraportit saatettiin sähköiseen muotoon ja raportti muokattiin yhteensopivaksi YTE-koodien kanssa. Ryhmätoiminnan kehittäminen YTHS:n www-sivuille luotiin Kehrän ja terveyden edistämisen verkkosivut. Yliopistojen hyvinvointityöryhmät Luotiin malli yliopistojen hyvinvointityöryhmien toiminnalle. Eri yliopistoihin on perustettu 11 yliopistovetoista hyvinvointityöryhmää, joiden tehtävänä on edistää terveyttä ja hyvinvointia yliopistoyhteisössä. Hankekäytäntö Käynnistettiin yhteisöllisen terveyden edistämishankkeiden käytäntö kehittämään eri toimijoiden yhteistyötä ja ideoimaan yhteisöterveyden toimintamalleja sekä levittämään hyviä käytäntöjä paikkakunnalta toiselle. Esim. Kehitettiin moniammatillisesti ohjattu ryhmätoiminnan muoto esiintymistä jännittäville, joka on levinnyt nyt jo lähes kaikille yliopistopaikkakunnille. Päihteetön kaupunkisuunnistus-malli opiskelijoille Amazing, ainakin Turku, Tampere, Oulu Opintopsykologitoiminnan lisääntyminen ja levittyminen yliopistoissa Toiminta mallina muille Kehrän ideoita ja toimintamalleja on runsaasti mukana syksyllä 2006 ilmestyneessä STM:n Opiskeluterveydenhuollon oppaassa. Ammattikorkeakouluissa ja lukioissa on käynnistetty vastaavantyyppistä toimintaa

8 Jatkohankkeet Hyvinvointi koulutyössä ja opiskelussa TTL + YTHS + Otus yhteishanke opiskelukyvyn käsitemallin rakentamiseksi Mäyräkoirasta sikspäkkiin hanke , Elämäntapaliitto, YTHS, SYL tukemaan opiskelijoiden alkoholinkäytön itsehallintaa 8

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie

Lisätiedot

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja, Seinäjoki, 17. 18.2.2016 Leena Tuuttila ja Päivi Kohta 1 Nyyti ry Perustettiin 22.11.1984 Helsingin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA Lähtenyt liikkumaan hanke (2009 2011) TAUSTAA Valtioneuvoston periaatepäätös (12.6.2008) pysyviin liikunta- ja painonhallintamuutoksiin tähtäävät mallit opiskeluyhteisöissä Kansallinen liikuntaohjelma

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

HYVINVOINTIRYHMÄN VUODEN 2014 TOIMINTA

HYVINVOINTIRYHMÄN VUODEN 2014 TOIMINTA 1/5 HYVINVOINTIRYHMÄN VUODEN 2014 TOIMINTA Hyvinvointiryhmän raportoi vuosittain toiminnastaan ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tilasta yliopiston johdolle ja opetusneuvostolle sekä yliopistoyhteisölle.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla. Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas

HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla. Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas 31.3.2011 TAUSTATIETOJA HANKKEESTA Hallinnoija Sallan kunta Tavoitteena luoda hyvinvointivalmennusmalli ja koulutus sekä niihin liittyvän

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS 2015 Hankkeen yhteiset toimenpiteet 1. Vakiinnuttaa oppilaitoksiin jatkuva laadunhallintajärjestelmä

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio, joka tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika HAKURYHMÄ: Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika Hakutiedote, ammattikoulutus, Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen18.4.2011

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Suomen virtuaaliyliopiston vakinaistettu toiminta yliopistojen. palveluksessa. Julian Lindberg TieVie -asiantuntijakoulutus

Suomen virtuaaliyliopiston vakinaistettu toiminta yliopistojen. palveluksessa. Julian Lindberg TieVie -asiantuntijakoulutus Suomen virtuaaliyliopiston vakinaistettu toiminta yliopistojen palveluksessa Julian Lindberg TieVie -asiantuntijakoulutus 27.04.2007 Sisältö: Hieman historian havinaa Missä ollaan tällä hetkellä? Mitä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni Koponeuvosto Palautteen hyödyntäminen 16.2.2017 Inari ja Joni Esittäytyminen nimi, mitä tekee, ainejärjestö ja oppiaine Inari, TYYn hallituksen kopo, Fobia, psykologia Joni, TYYn kopoasiantuntija, P-klubi,

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIRYHMÄ KEHRÄ

TAMPEREEN YLIOPISTON OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIRYHMÄ KEHRÄ 1 TAMPEREEN YLIOPISTON OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIRYHMÄ KEHRÄ RAPORTTI OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIRYHMÄN TOIMINNASTA VUODELTA 2009 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Tampereen yliopistossa on toiminut

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Student Life ja Hyvis-toimintamalli. Hanna Laitinen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston Student Life ja Hyvis-toimintamalli. Hanna Laitinen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopiston Student Life ja Hyvis-toimintamalli Hanna Laitinen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Student Life toiminnan lähtökohdat n Rehtori Aino Sallisen aikana Jyväskylän yliopisto lähti

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS JA KAUPUNKISTRATEGIA Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin 17.5.2013 Kaupunkistrategia 2013-2017 hyväksyttiin valtuustossa

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Teaviisari.fi Pia Hakamäki, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö

Teaviisari.fi Pia Hakamäki, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö Teaviisari.fi 8.2.2017 Pia Hakamäki, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö Tiedon hyödyntäminen (Tiedosta toiminta-malli) 8.2.2017 Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä Kuntakohtaisen

Lisätiedot

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? KUUSAMON STRATEGIA 2021 VISIO Kaikkien aikojen Kuusamo, elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen pohjolan luontopääkaupunki

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Yhteenveto Johtaja Hannu Sirén 1. Työryhmien keskustelun tiivistys ja keskeiset huomiot 2. Jatkotyö kärkihankemaailmassa

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty vuosikokouksessa 10.12.2012 Sisällys 1. Valmentautuminen 2. Opiskelu 3. Tuki- ja asiantuntijapalvelut 4. Hallinto 5. Tehostamishanke

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli 2009-2011 Iina Peltomaa Toukokuu 2009 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli: toimijatahot Rahoitus ja hallinnointi Osatoteuttajat Pilotit ja toimintaympäristö Nuorten

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto 28.10.2015 Toteutuneet tarkastukset toisen asteen oppilaitoksissa Milloin oppilaitoksessa

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Uraa ja osaamista rakentamassa!

Uraa ja osaamista rakentamassa! Uraa ja osaamista rakentamassa! 18.4.2016 Projektipäällikkö, KT, Liisa Marttila http://uraseurannat.fi Mikä? AMKista uralle! -hankkeen tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen valmiuksia edistää opiskelijoidensa

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Etäopetuspäivä t, Oph,

Etäopetuspäivä t, Oph, Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen etäopetuksen avulla Vakiinnuttaa etäopetus yhtenä mahdollisuutena turvata koulunkäynti pitkien poissaolojen aikana Mahdollistaa sairastuneelle oppilaalle

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi SOSIAALINEN SIRKUS Hyvinvointia kulttuurista Taidelähtöiset menetelmät ovat uusi tapa tavoittaa ihmisiä ja löytää piileviä voimavaroja. Kontaktin saaminen kulttuuritoiminnan välityksellä ja samalla tukeminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot