LUOPAJÄRVEN KESÄTULVIEN TORJUNTA JA YMPÄRISTÖNHOITOSUUNNITELMA
|
|
- Eero Tamminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Länsi Suomen ympäristökeskus 2004 LUOPAJÄRVEN KESÄTULVIEN TORJUNTA JA YMPÄRISTÖNHOITOSUUNNITELMA Jalasjärvi Suunnitelmakirja TN:o 0893 B 011/35
2 JOHDANTO Luopajärvi sijaitsee Etelä Pohjanmaalla noin 10 km Jalasjärven keskustaajamasta pohjoiseen. Luopajärven kylä on hyvin hoidettua, voimakasta maatalousaluetta, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisema alueeksi. Alueen lävistää Jalasjokeen laskeva Matoluoma, jota yläosaltaan kutsutaan Järviluomaksi. Luopajärvi kuuluu Kyrönjoen vesistöalueen Matoluoman valuma alueeseen. Luopajärvi oli 1700 luvulla Kyrönjoen alueen suurin järvi, joka vaiheittaisten järvenlaskujen ja perkausten avulla on muutettu viljelyalueeksi. Ensimmäinen lupa järven laskuun saatiin vuonna Toinen järven lasku suoritettiin 1800 luvun puolivälin jälkeen. Kolmas järven lasku saatiin valmiiksi vuonna 1940, jolloin suoritettiin järviojan perkaus. Entinen järvenpohja kuitenkin painui voimakkaasti, jolloin tulvat ja märkyys palasivat nopeasti. Vuonna 1957 perustettiin Luopajärven vesijätön kuivatusyhtiö ja laadittiin suunnitelmia Järviluoman perkaamiseksi. Uoma perattiin vuonna 1967 ja luovutettiin kuivatusyhtiölle vuonna Tällä toimenpiteellä vesijättö kuivattiin niin, että se voitiin ottaa kokonaan viljelykäyttöön. Maanviljelyn tehostumisen ja kuivatuksen paranemisesta johtunut pohjavesipinnan aleneminen ovat aiheuttaneet voimakasta maan painumista. Nämä seikat sekä samaan aikaan suoritetut laajamittaiset suo ja metsäojitukset Matoluoman ja Jalasjoen valuma alueilla ovat vaikuttaneet siihen, että tulvat ovat jälleen nousseet Luopajärven viljelyalueelle. Kevättulvien lisäksi alueella esiintyy sadekausien jälkeen säännöllisesti myös kesätulvia. Suurimpien kesätulvien aikana peltoa on veden valtaamana yli 400 ha. Nyt on tultu tilanteeseen, missä pelkällä perkauksella ei enää saada poistetuksi edes kesätulvia, sillä Jalasjoen vedenpinta Matoluoman suussa nousee jo kesätulvillakin Luopajärven alavimpien peltojen tasoa korkeammalle. Vuonna 1989 Luopajärven vesijätön kuivatusyhtiö esitti Vaasan vesi ja ympäristöpiirille (Länsi Suomen ympäristökeskus) tulvasuojelusuunnitelman laatimista kesätulvien poistamiseksi. Aloitteen pohjalta perustettiin suunnitteluhankkeen ohjausryhmä, jonka järjestäytymiskokous pidettiin Jalasjärvellä Luopajärven tulvasuojelun suunnitelmaksi ohjausryhmä valitsi vaihtoehdon, jossa Matoluomaa perataan ja pengerretään ja peltojen kuivatus hoidetaan pumppaamoilla. Suunnitelman valmistumisen jälkeen se kuitenkin hylättiin liian kalliina pidetyssä osakaskunnan kokouksessa. Samassa kokouksessa päätettiin jatkosuunnitelmasta, joka perustuisi tulvauoman rakentamiseen. Nyt valmistuneen suunnitelman tulvien torjuntatoimenpiteillä poistetaan kerran 20 vuodessa ja sitä useammin toistuvat kesätulvat Luopajärven alueelta. Suunnitelma perustuu viljelyalueen pohjoispuolelle rakennettavaan tulvauomaan, johon kerätään suurin osa valuma alueen vesistä. Matoluoman kohtaan, johon tulvauoma laskee, rakennetaan pumppaamo, jolla viljelyalue pidetään kesätulvan aikana kuivana. Pumppaamon avulla voidaan myös aikaistaa kevätkylvöjen ajankohtaa. Suunnitelmassa on huomioitu myös luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurimaiseman säilyttäminen sekä vesiensuojelu. Suunnitelma on tehty yhteistyössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Luopajärven kuivatusyhtiön kanssa. Hankkeen hyödyt tulevat viljelyalueen kesätulvien torjunnasta ja kevättöiden aikaistumisesta kuivatuksen parantuessa. Maatalouden jatkuvuuden turvaaminen on myös kulttuurimaiseman säilyttämisen perusedellytys. Hankkeen kustannusarvio on 1,36 milj. euroa (alv 0%).
3 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN KUVAUS Vesistöalueen yleiskuvaus Aikaisemmat vesistötyöt Hydrologia Kyrönjoki Jalasjoki Tulva alueet Veden laatu Kyrönjoki Jalasjoki Kalasto Vesivoima Vedenhankinta MATOLUOMAN VALUMA ALUE Nykyinen käyttö Aikaisemmat vesistötyöt Hydrologia Luopajärven tulva alue Uusjako Kulttuurimaisema ja muinaismuistoalueet Veden laatu Kalasto ja linnusto Kasvillisuus VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Suunnitelmavaihtoehtojen tarkastelu Luopajärven alueen maisemanhoidon ja käytön yleissuunnitelma Suunnitelmavaihtoehdon valinta KESÄTULVIEN TORJUNTA JA YMPÄRISTÖNHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman tarkoitus Maastotutkimukset ja korkeustaso Mitoitusperusteet Suunnitelmaan kuuluvat työt Luopajärven tulvauoma ja pengerrys Tulvakynnykset Eristysojat Kuivatusojat Luopajärven pumppaamo Pohjapadot Matoluoman perkaus ja pengerrys Tilustiet Sillat ja rummut Tulvaniityt ja riistapellot sekä maisemointityöt Muut työt Taloudellinen tarkastelu Hyödyt Vahingot ja haitat sekä niiden korvaaminen Kustannusarvio Toteutus, käyttö ja kunnossapito... 41
4 5. HANKKEEN VAIKUTUKSET Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Vaikutukset tulva alueisiin Vaikutukset maa alueisiin Vaikutukset kulttuurimaisemaan Vaikutukset muinaismuistoalueisiin Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset kalastoon Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Muut vaikutukset Vaikutusalue OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET EHDOTUS LUPAEHDOIKSI L I I T E L U E T T E L O KOTELO A: Kansio 1: Liite 1 Kyrönjoen vesistöaluekartta 1: Liite 2 Yleiskartta 1: Liite 3 Valuma aluekartta 1: Liite 4 Suunnitelmakartat 1:4 000 Kansio 2: Liite 5 Matoluoman perkaus Liite 6 Tulvauoman pituusleikkaus 1:4 000 / 1:100 Liite 7 Tulvauoman poikkileikkaukset 1:200 Kansio 3: Liite 8 Liite 9 Eristysojat Kuivatusojat Kansio 4: Liite 10 Luopajärven pinta ala ja tilavuuskäyrät Liite 11 Pohjapato 1 Liite 12 Luopajärven pumppaamo Liite 13 Maaperän happamuusmittaukset Liite 14 Vesinäytteiden tutkimustulokset Liite 15 Muistiot ja pöytäkirjat Kansio 5: Museovirasto: Jalasjärven Luopajärven tulva ja vesiensuojelualueen inventointi Kansio 6: Luopajärven alueen maisemanhoidon ja käytön yleissuunnitelma KOTELO B: Kansio 7: Luettelo asianosaisista Korvausperusteet Vahingonkorvauslaskelmat Haittalaskelmat Vahinkoaluekartat 1 : Kansio 8: Sopimukset Kansio 9: Järjestely yhtiön perustamispöytäkirja Järjestely yhtiön yhtiösopimus Järjestely yhtiön osakasluettelo Tiloittaiset kustannusosittelulaskelmat Kustannusosittelukartat 1 : 4 000
5 1 1 KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN KUVAUS 1.1 Vesistöalueen yleiskuvaus Kyrönjoen vesistöalue sijaitsee Etelä Pohjanmaalla (liite 1). Kyrönjoen pääuoma alkaa Kauhajoen ja Jalasjoen yhtymäkohdasta Kurikan kaupungissa ja virtaa Ilmajoen, Seinäjoen, Ylistaron, Isonkyrön, Vähänkyrön ja Mustasaaren kautta Pohjanlahteen Vaasan kaupungin pohjoispuolella. Kolmas suuri sivuhaara Seinäjoki laskee Kyrönjokeen Seinäjoen kaupungin pohjoispuolella. Kyrönjoen pääuoman pituus on noin 125 km ja putouskorkeutta tällä matkalla on noin 40 m. Vesistön latvoilla maanpinta kohoaa m korkeuteen merenpinnasta. Joen pituuskaltevuus Ilmajoen ja Ylistaron Hanhikosken välillä on vähäinen, vain noin 3 metriä. Tämä alue onkin Suomen laajin tulva alue, johon kevättulvan aikana on muodostunut jopa 80 km 2 laajuinen yhtenäinen tulvajärvi. Kyrönjoen valuma alueen koko on 4920 km 2 ja järvisyys noin 1,2 %. Järvet sijaitsevat vesistön latvaosissa, joista suurimmat ovat Seinäjärvi (8,5 km 2 ), Ikkelänjärvi (3,5 km 2 ) ja Kurjenjärvi (2,4 km 2 ). Vesistöalueella on myös useita tekojärviä, joista suurimmat ovat Kalajärvi (11,5 km 2 ) ja Kyrkösjärvi (6,4 km 2 ). Noin puolet valumaalueesta on metsämaata, reilu neljännes peltoa ja vajaa neljännes suota. Pellot sijaitsevat tyypillisesti jokivarsilla. Kyrönjoen jokilaakso on vahvasti asuttu. Jokivarsi on lähes yhtenäistä kylämuodostelmaa Kauhajoelta ja Jalasjärveltä Ilmajoen Nikkolaan saakka. Nikkolan ja Ylistaron Malkamäen välisellä noin 30 km pituisella alueella on jokivarressa taloja siellä, missä riittävän laaja törmä kohoaa tulvien yläpuolelle. Ylistaron Hanhikoskelta jatkuu nauhamainen jokivarsiasutus aina rannikolle asti. 1.2 Aikaisemmat vesistötyöt Kyrönjoen tulvaongelmia on pyritty ratkaisemaan jo sangen varhaisina aikoina. Vuosina jokea perattiin uittoa varten ja 1800 luvulla suunniteltiin useita pieniä perkauksia viljelymahdollisuuksien parantamiseksi. Tulvahaittojen torjumiseksi jouduttiin kuitenkin suunnittelemaan Ilmajoen ja meren välisen jokiosuuden järjestelmällistä perkausta. Tutkimus toimitettiin vuonna 1889 ja sen perusteella laaditun suunnitelman mukaan jokea perattiin Mustasaaren Koivulahdesta Ylistaroon vuosina Perkauksen tulokset eivät kuitenkaan vastanneet odotuksia, kun kasvava viljelyala lisäsi tulvien suuruutta. Vuonna 1911 jätettiin anomus senaattiin Kyrönjoen perkaamiseksi. Tehdyn aloitteen pohjalta suoritettiin tutkimukset vuosina ja suunnitelma valmistui vuonna Tämä ei kuitenkaan toteutunut, vaan vuosina laadittiin uusi, supistettu suunnitelma, jonka mukaan Kyrönjoella suoritettiin perkauksia vuosina Seinäjoen vesistössä on suoritettu seuraavat perkaukset: Kurjenjoen perkaus 1930 luvulla Kihniänjoen perkaus Luomanjoen perkaus Sulkueenjoen perkaus 1950 luvulla
6 Jalasjoen vesistössä on vuosina suoritettu Jalas ja Hirvijoen perkaus, jossa kosket perattiin 35 kilometrin jokiosuudelta. Kauhajoen vesistössä on suoritettu Kainastonjoen perkaus vuosina Lisäksi on tehty lukuisia perkauksia lähinnä maankuivatushankkeisiin liittyen. Vuonna 1965 valmistuneeseen Kyrönjoen vesistötaloussuunnitelmaan sisältyvät seuraavat tulvasuojelutyöt: Toteutus Seinäjoen keskiosan tulvasuojelu: Seinäjoen keskiosan perkaus Liikapuron tekojärvi Kalajärven tekojärvi Seinäjoen keskiosan pengerrys Kyrönjoen tulvasuojelu: Kyrönjoen alaosan järjestely Seinäjoen oikaisu uoma Pitkämön tekojärvi Kalajärven tekojärvi Kyrkösjärven tekojärvi Kyrönjoen yläosan vesistötyö Hydrologia Kyrönjoki Vedenkorkeus ja virtaamahavaintoja on Kyrönjoella suoritettu jatkuvasti vuodesta 1911 lähtien. Valtakunnalliset havaintoasemat sijaitsevat Kurikan Pitkämössa, Ylistaron Hanhikoskella ja Mustasaaren Skatilassa. Näiden lisäksi alueella on useita Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja eräiden voimalaitosten ylläpitämiä havaintoasemia, joita havaitaan ainakin tulva aikoina. Taulukkoon 1 on koottu Kyrönjoen virtaamien tunnuslukuja, jotka perustuvat Hydrologisen vuosikirjan 1995 tietoihin havaintojaksolla Taulukko 1. Kyrönjoen virtaamien tunnuslukuja. HQ MHQ MQ MNQ NQ Pitkämö Hanhikoski Skatila 300 m 3 /s 483 m 3 /s 493 m 3 /s 161 m 3 /s 264 m 3 /s 306 m 3 /s 19 m 3 /s 35 m 3 /s 44 m 3 /s 0,5 m 3 /s 3,2 m 3 /s 4,0 m 3 /s 0,1 m 3 /s 0,3 m 3 /s 0,4 m 3 /s Tekojärvien rakentamisella on pystytty hieman tasoittamaan virtaamavaihteluja. Esimerkiksi alivirtaama Skatilassa on voitu nostaa noin arvoon 4,0 m 3 /s. Kyrönjoen vedenkorkeus vaihtelee voimakkaasti, koska latvaosien järvet eivät pysty kovinkaan paljon tasoittamaan virtaaman vaihteluita eikä loivasti laskeva jokiuoma pysty purkamaan vesiä riittävän nopeasti. Vuosisadan alkupuolella aloitetuissa mittauksissa on vedenkorkeusvaihtelun havaittu olevan Seinäjoen Munakassa 7 metriä, Hanhikoskella 5 metriä ja Skatilassa 4 metriä. Vuodesta 1912 lähtien on Munakan vedenkorkeus noussut tulvarajan yli joka kevät, lukuun ottamatta vuotta Kesä
7 aikana ( ) näin on tapahtunut keskimäärin joka kolmas vuosi ja syksyisin ( ) lähes joka toinen vuosi. Talvitulvat ovat harvinaisia. Niitä on esiintynyt harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Vuosittain Munakan vedenkorkeus on ollut keskimäärin yhden kuukauden ajan tulvarajan yläpuolella. Vuonna 2001 valmistuneiden Kyrönjoen yläosan tulvasuojelutöiden jälkeen ei kesä tai syystulvia enää esiinny (liite 1) Jalasjoki Jalasjoen valuma alue Myllykylässä Jalasjoen säännöstelypadon kohdalla on 955 km 2 ja järvisyys 1,1 %. Vesistö saa alkunsa Karvian, Parkanon ja Kihniön pohjoisosista, josta lähtevät päähaarat Ilvesjoki, Mustajoki ja Hirvijoki. Joet yhtyvät Jalasjoeksi Jalasjärven keskustan eteläpuolella. Matoluoma laskee Jalasjokeen Jalasjärven keskustasta noin 8 km koilliseen. Korkeusero valuma alueen latvaosilta Myllykylään on noin 70 metriä. Suurimmat järvet ovat Mustajärvi (1,6 km 2 ), Iso Madesjärvi (1,4 km 2 ) ja Jalasjärvi (1,3 km 2 ). Alueen vuosisadanta on keskimäärin mm, kevätvalunta keskimäärin 130 mm ja lumen vesiarvo maaliskuussa keskimäärin 85 mm. Jalasjoen vesistön hydrologialle ovat luonteenomaisia vähäjärvisyydestä ja korkeussuhteista johtuvat voimakkaat virtaama ja vedenkorkeusvaihtelut, joita ovat lisänneet valuma alueen laajamittaiset turvesuo ja metsäojitukset. Jalasjoen ja Matoluoman vedenkorkeuksia, virtaamia ja niiden muutoksia on selvitetty tietokonemallilla vuosina Insinööritoimisto Reiter Oy:n toimesta. Malli sisältää epätasaisen virtauksen laskennan sekä tulvalaskennan ja se on laadittu välille Myllykylän säännöstelypato Jalasjoen ja Matoluoman yhtymäkohta Luopajärvi. Lähtötietoina ovat olleet Jalasjoen ja Matoluoman valuma alue ja poikkileikkaustiedot, useiden vuosien vedenkorkeus ja virtaamahavainnot Jalasjoelta ja Matoluomasta, erityisesti tulvatilanteista, sekä Kaidesluoman valuma alueen havainnot. Näiden laskentojen tuloksia on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Jalasjoen virtaamia ja vedenkorkeuksia (N 43 ) Reiter Oy:n laskelmien mukaan Myllykylä Matoluoman yhtymäkohta Myllykylä Matoluoman yhtymäkohta HQ 1984 HQ 1/20 HQ veg1/ m 3 /s 115 m 3 /s 75 m 3 /s 123 m 3 /s 91 m 3 /s 65 m 3 /s HW 1984 HW 1/20 HW veg1/50 +80,67 m +80,63 m +80,63 m +84,96 m +84,39 m +83,75 m Jalasjoen virtaamalaskelmat on suoritettu Jokipiin vedenkorkeushavaintojen perusteella, joita oli käytettävissä vuosilta Lisäksi on ollut käytössä pidempi virtaamahavaintojakso Pitkäkoskelta ennen Pitkämön altaan rakentamista. Jalasjoen virtaamien ääri ja keskiarvot Myllykylässä ovat laskelmien mukaan seuraavat: HQ = 143 m 3 /s MHQ = 65 m 3 /s MQ = 6,3 m 3 /s MNQ = 0,35 m 3 /s NQ = 0,1 m 3 /s Länsi Suomen ympäristökeskuksessa on vuosina tehty Matoluoman tulvalaskelmia tietokonemallia apuna käyttäen. Malli on laadittu Jalasjokeen välille
8 Myllykylän säännöstelypato Jalasjoen ja Matoluoman yhtymäkohta (12 km) sekä Matoluoman suulta Luopajärvelle (7,6 km). Poikkileikkaustiedot on otettu noin 200 metrin välein. Matoluoman sillat on mallinnettu patoina. Molemmat laskentavälit koostuvat neljästä osavaluma alueesta, joiden arviointiin on käytetty Kaidesluoman ja Kainastonluoman valuma alueiden valuntahavaintoja. Mallin kalibroinnin pohjana on käytetty Reiter Oy:n aiemmin tekemää kalibrointia, jonka pohjana ovat havaitut virtaamatilanteet Myllykylässä ja Matoluoman suulla. Lopullinen kalibrointi on suoritettu kevään 1984 tulvahavaintojen avulla. Lisäksi lähtötietoina on käytetty vedenkorkeushavaintoja vuosilta Jalasjoesta Jokipiin kohdalta (3,6 km Matoluoman suulta ylävirtaan), joista purkautumiskäyrän avulla on saatu virtaamat. Samoin on ollut käytössä pitkä virtaamahavaintojakso Jalasjoen Pitkäkoskelta. Näiden laskentojen tuloksia on esitetty taulukossa 3. 4 Taulukko 3. Jalasjoen virtaamia ja vedenkorkeuksia (N 43 ) Länsi Suomen ympäristökeskuksessa tehtyjen laskelmien mukaan. HQ 1984 HQ 1/20 HQ 1/5 HQ veg1/20 HQ veg1/5 Myllykylä 143 m 3 /s 130 m 3 /s 94 m 3 /s 67 m 3 /s 48 m 3 /s Matoluoman yhtymäkohta 126 m 3 /s 113 m 3 /s 78 m 3 /s 45 m 3 /s 32 m 3 /s HW 1984 HW 1/20 HW 1/5 HW veg1/20 HW veg1/5 Myllykylä +80,63 m +80,63 m +80,63 m +80,62 m +80,62 m Matoluoman yhtymäkohta +85,07 m +84,82 m +84,20 m +83,41 m +82,94 m 1.4 Tulva alueet Kyrönjoen merkittävimpiä kevättulva alueita ovat Kyrönjoen alaosan tulva alue (suurimmillaan noin ha), Vähäkyrön Skatilan tulva alue (650 ha), Kyrönjoen yläosan tulva alue (7 600 ha) sekä Seinäjoen keskiosan tulva alue (1 400 ha). Tulvaalueet on esitetty liitteenä 1 olevassa vesistöaluekartassa. Kyrönjoen alaosan tulvasuojelutyöt valmistuivat vuonna 1997, Kyrönjoen yläosan vuonna 2001 ja Seinäjoen keskiosan tulvasuojelutyöt vuonna Mitoitusperusteena on käytetty kerran 20 vuodessa toistuvaa kevättulvaa. Jalasjoen vesistöalueen suurimmat tulva alueet ovat Luopajärvellä (660 ha) ja Lapionevalla (140 ha). Tulvat nousevat myös Jalasjärven ja Hirvijärven rannoille ja järvien väliselle alueelle sekä Hirvijoella, Mustajoella ja Ilvesjoella. Valmistuneiden tulvasuojelutöiden jälkeen merkittäviä kesätulvia esiintyy ainoastaan Luopajärvellä, joka suurimmillaan on peittänyt alleen yli 400 ha suuruisen alueen. 1.5 Veden laatu Kyrönjoki Kyrönjoen vesistön eri osa alueiden välillä on suuria maaperään ja maankäyttöön liittyviä eroja, jotka vaikuttavat voimakkaasti veden laatuun. Vesistön latvoilla suoprosentti on korkea, mikä aiheuttaa veden korkean humuspitoisuuden, ruskean värin ja korkean kemiallisen hapenkulutuksen. Pääosin Ilmajoen ja Seinäjoen alapuolella sijaitsevat happamat sulfaattimaat antavat oman leimansa veden laatuun. Kyrönjoen pääuoman varret ovat tehokkaassa viljelyksessä, mikä aiheuttaa vesistöön huomattavan kiintoaine ja ravinnekuormituksen. Yhdyskuntien jätevedet ovat kuormittaneet
9 vesistöä voimakkaasti 1970 luvun loppuun saakka, mutta jätevesien käsittelyn tehostuessa tämä kuormitus on pienentynyt olennaisesti. Suuret vuodenaikaiset virtaamavaihtelut aiheuttavat suurta vaihtelua myös veden laadussa ja ainevirtaamissa. Noin puolet kiintoaine ja ravinnemääristä kulkeutuu mereen kevättulvan aikana. Jätevesien vaikutus on puolestaan suurimmillaan alivirtaamakausina, kun taas ph arvot ovat alhaisimmillaan tulvakausien lopulla. Seuraavassa esitettävät vedenlaatuarvot perustuvat pääosin Länsi Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Kyrönjoen tila ja vesistötöiden tarkkailu vuosina " esitettyihin tietoihin. Kyrönjoen pääuoman keskimääräinen fosforipitoisuus on luokkaa 100 µg/l vaihteluvälin ollessa µg/l ja keskimääräinen typpipitoisuus luokkaa 2000 µg/l vaihteluvälin ollessa µg/l. Keskimääräiset kiintoainepitoisuudet ovat mg/l koko pääuoman alueella. Pitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti suurimpien havaittujen arvojen ollessa luokkaa 300 mg/l. Korkeasta kiintoainepitoisuudesta johtuen vesi on ajoittain hyvin sameaa. Kyrönjoen veden keskimääräinen kemiallinen hapenkulutus on luokkaa 25 mg/l. Pienimmät havaitut pitoisuudet ovat noin 10 mg/l ja suurimmat 60 mg/l. Happitilanne on hyvä, sillä keskimääräinen pitoisuustaso on noin 10 mg/l ja alhaisinkin havaittu pitoisuus 4,4 mg/l. Kyrönjoen keskimääräinen ph on 6,2 6,3 ylä ja keskijuoksulla, kun taas joen alaosalla noin 6,0. Minimiarvoissa esiintyy huomattavasti suurempi lasku alavirran suuntaan mentäessä. Kun pienimmät ph arvot Munakan ja Ylistaron välisillä havaintopaikoilla ovat 5,1 5,2, ovat ne joen suuosalla 4,5. Alkaliteettiarvot ovat noin 0,15 0,20 mmol/l, mikä on varsin normaali taso suomalaisissa pintavesissä, mutta vaihteluväli on suuri eli 0,02 0,60 mmol/l. Alhaisimmat arvot sattuvat yhteen phminimien kanssa ja kuvastavat lähes täydellistä puskurikyvyn loppumista. Esitettyjen arvojen perusteella voidaan todeta, että Kyrönjoen vesi on tummaa ja ajoittain hapanta ja että sen kiintoaine ja ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Joen happitilanne on yleensä hyvä. Veden ravinnepitoisuudet kuvastavat joen rehevää luonnetta, minkä ajoittain tehdyt klorofylli a:n ja kasviplanktonbiomassa määritykset vahvistavat Jalasjoki Myös Jalasjoen veden laatu vaihtelee suuresti vuodenajoittain. Arviolta noin puolet kiintoaine ja ravinnemääristä liikkuu joessa ja kulkeutuu edelleen Kyrönjokeen kevättulvan aikana. Jalasjoen ainoa merkittävä pistekuormittaja on Matoluoman laskukohdan yläpuolella Jokipiissä sijaitseva Jalasjärven kunnan jätevedenpuhdistamo. Seuraavassa esitettävät tiedot perustuvat pääosin Länsi Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Kyrönjoen tila ja vesistötöiden tarkkailu vuosina " esitettyihin Jalasjoen alaosan Saukkolan havaintopaikkaa koskeviin tietoihin. Jalasjoen alaosan keskimääräinen fosforipitoisuus on noin 110 µg/l vaihteluvälin ollessa µg/l. Keskimääräinen typpipitoisuus on puolestaan noin 2100 µg/l ja pitoisuuden vaihteluväli µg/l. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus on
10 noin mg/l vaihteluvälin ollessa mg/l ja tästä johtuen vesi on ajoittain varsin sameaa. Veden keskimääräinen kemiallinen hapenkulutus on luokkaa 25 mg/l. Pienimmät määritetyt pitoisuudet ovat noin 13 mg/l ja suurimmat noin 45 mg/l. Happitilanne on hyvä, sillä keskimääräinen pitoisuustaso on noin 9 mg/l ja alhaisin havaittu pitoisuus 4,4 mg/l. Keskimääräinen ph on 6,3 ja vaihteluväli 5,8 6,9. Keskimääräinen alkaliteettiarvo on noin 0,40 0,50 mmol/l, mikä ilmentää hyvää puskurikykyä. Alhaisin määritetty alkaliteettiarvo on 0,06 mmol/l. Yhteenvetona voidaan todeta, että Jalasjoen vesi on tummaa ja ravinnepitoista sekä ajoittain melko hapanta ja kiintoainepitoista. Joen ravinnepitoisuudet ilmentävät selvää rehevyyttä. Joen happitilanne ja puskurikyky ovat yleensä vähintään tyydyttäviä. Ravinnepitoisuuksia lukuun ottamatta veden laatu Jalasjoessa on keskimäärin parempaa kuin Kyrönjoessa Kalasto Jalasjoen kalastoa on tutkittu vuosina Kyrönjoen yläosan vesistötöiden yhteistarkkailuihin kuuluen. Etelä Pohjanmaan Vesitutkijat Oy:n raportin mukaan Jalasjoen kalaston muodostavat rehevöityneillä alueilla paikallisiksi katsottavat lajit. Tärkeimpiä talouskaloja ovat hauki, lahna, ahven, särki ja made. Lisäksi tavataan salakkaa, kiiskeä, kivennuoliaista, kivisimppua, ruutanaa, pikkunahkiaista, kirjolohta ja puronieriää, joista kirjolohet ja puronieriät ovat istutusperäisiä. Merellisten kalojen vaellukset eivät koskaan ole ulottuneet Jalasjoelle asti. Sen sijaan yksittäisiä havaintoja vaelluskalojen noususta Kyrönjoen pääuomaan Koskenkorvan padolle saakka on olemassa. Jalasjoen suulla olevan Myllykylän padon ohi voi runsasvetisinä aikoina nousta tavanomaisia lajeja, kuten haukea, ahventa ja särkeä yläpuolisille jokiosuuksille. Rapu on Jalasjoessa satunnainen eikä muodosta pyydettävää kantaa. Jalasjoella kalastus on kotitarve ja virkistyskalastusta, joka keskittyy selvästi avovesikauteen. Kalastusvälineinä käytetään lähinnä katiskaa, onkea ja heittouistinta. Verkkojen käyttö on joella kielletty. 1.7 Vesivoima Kyrönjoen vesistöalueella on ollut toiminnassa lukuisia erilaisia vesivoimalaitoksia, pääasiassa pienehköjä myllyjä. Suurin osa laitoksista on kuitenkin rappeutunut tai hävinnyt kokonaan. Nykyisin on toiminnassa kuusi vesivoimalaitosta, jotka on lueteltu taulukossa 4. Voitilankoski, Hiirikoski ja Pitkämön laitokset sijaitsevat Luopajärven alapuolisessa vesistössä.
11 7 Taulukko 4. Kyrönjoen vesistöalueen toiminnassa olevat vesivoimalaitokset. Teho [MW] Energia [GWh/a] Putous [m] Mitoitusvirtaama [m 3 /s] Käyttöönottovuosi Voitilankoski Hiirikoski Pitkämö I Pitkämö II Kyrkösjärvi Kalajärvi 0,06 0,3 5,7 1,0 6,8 1,6 0,2 2,0 24,0 5,0 20,0 3,3 2,9 4,6 28,3 10,5 44,0 13,5 3,5 8,0 25,0 10,0 20,0 15, Veden hankinta Vaasan kaupunki ottaa käyttöveden Kyrönjoesta. Käyttöoikeus on enintään 0,7 m 3 /s. vesi pumpataan Kyrönjoesta Pilvilampeen, jonka teoreettinen säännöstelytilavuus on noin 2,0 milj. m 3. Vesimäärä riittää Vaasan vedenkulutukseen noin 4 kuukauden ajaksi. 2 MATOLUOMAN VALUMA ALUE 2.1 Nykyinen käyttö Valuma alueen pinta alasta (F= 82,9 km 2 ) on peltoa noin 3370 ha ja loput metsä ja suoalueita. Metsistä on ojitettu noin 650 ha ja vuoteen 2000 mennessä on ollut suunnitteilla noin 100 ha ojitukset. Valuma alueen turvesoista on tuotannossa noin 100 ha ja vuoteen 2006 mennessä tuotantoon on tulossa lisää noin 250 ha. Turvetuotantoalueiden vesistä suurin osa virtaa Matoluoman kautta Jalasjokeen. Matoluoman valumaaluekartta on esitetty liitteessä 3. Luopajärven peltoaukea on tehokkaassa viljelyksessä. Suurin osa pelloista on salaojitettu. Peltoaukean itäosan poikki kulkee Seinäjoki Tampere valtatie (n:o 19), joka ennen vuonna 1994 tehtyä korotusta joutui usein tulvaveden alle. Luopajärven sijainti on esitetty kuvassa 1.
12 8
13 9 2.2 Aikaisemmat vesistötyöt Ensimmäiset toimenpiteet Luopajärven laskemiseksi tehtiin vuonna 1789, jolloin rantaosakkaat laativat asiasta sopimuksen. Sopimus vahvistettiin vuonna 1791 ja työ saatiin päätökseen 1800 luvun alussa. Järvenlasku onnistui hyvin ja sitä edelleen laskettiin lisää 1800 luvun puolivälin jälkeen. Kolmas järvenlasku saatiin valmiiksi vuonna 1940, jolloin vuonna 1926 laaditun suunnitelman mukaan koko varsinainen järvialue kuivattiin niityksi. Entinen järvenpohja painui kuitenkin voimakkaasti kuivatuksen seurauksena, jolloin tulvat ja märkyys palasivat. Vuonna 1957 perustettiin Luopajärven vesijätön kuivatusyhtiö ja laadittiin suunnitelma Järviluoman perkaamiseksi. Uoma perattiin vuonna Tässä perkauksessa louhittiin jo kalliotakin laajamittaisesti. Tulvat poistuivat ja kuivatus parani ratkaisevasti, mutta jälleen vain joksikin aikaa. Tehokkaan pohjaveden alentamisen ja viljelykoneiden painon kasvun seurauksena maa tiivistyi ja pellon pinta edelleen painui. Samanaikaisesti laajamittaiset pelto, suo ja metsäojitukset Luopajärven valuma alueella ja Jalasjoen yläjuoksulla kasvattivat tulvahuippuja joen keskiosalla samoin kuin Luopajärven valumavedet kasvattivat alapuolisen Jalasjoen tulvia. Näin tulvat nousivat jälleen Luopajärven viljelyalueelle. Kuivatusyhtiön toimesta suoritettiin vuonna 1986 Järviluomassa kunnossapitoperkaus vajaan 5 kilometrin matkalla lähtien noin 3 kilometriä Matoluoman suulta. Vuonna 1989 kuivatusyhtiö suoritti vielä Matoluoman alaosan kunnossapitoperkauksen vanhan vesioikeuden luvan perusteella. Länsi Suomen ympäristökeskuksessa tehdyistä laskelmista voidaan päätellä, että nämä kuivatusyhtiön tekemät kunnossapitoperkaukset ovat pudottaneet Luopajärven kesätulvakorkeuksia cm, mutta tulvaraja ylittyy silti toistuvasti. 2.3 Hydrologia Matoluoman valuma alueen pinta ala on 82,9 km 2 ja järvisyys 0 %. Valuma alue on esitetty liitteessä 3. Matoluoman kokonaispituus on noin 13 km. Siihen laskee idästä Linnusluoma ja pohjoisesta Pajaasenluoma, Kyrönluoma ja Koiraanoja. Etelästä laskevat suurimmat ojat ovat Iso oja, Hautaoja ja Konioja. Valuma alueen korkeimmat alueet kohoavat noin 110 metrin korkeuteen. Korkeuseroa alueella on noin 30 metriä. Luopajärven pinta ala ja tilavuuskäyrät on esitetty liitteessä 10 ja Matoluoman pituusleikkaus liitteessä 5. Käyrien perusteella voidaan havaita, että Luopajärven alimmat pellot ovat korkeuskäyrän N ,50 m alapuolella, jolloin vedenpinnan noustessa alkaa nopeasti muodostua tulvajärvi. Matoluomassa on tehty vedenkorkeus ja virtaamahavaintoja lähinnä tulva aikoina. Havaintoja on esitetty taulukossa 5.
14 10 Taulukko 5. Matoluoman vedenkorkeus ja virtaamahavaintoja (N 43 ) eri paalulukemilla Matoluoman suu 5+75 Valtatie 3 W Q Valtatie 19 Kesä ,67 m +84,52 m ,17 m +83,45 m +83,47 m +83,39 m +83,07 m +82,37 m +81,90 m +81,80 m +81,53 m +81,44 m +83,68 m +83,72 m +83,64 m +83,45 m +83,01 m +82,70 m +82,60 m 5,5 m 3 /s 5,0 m 3 /s 5,4 m 3 /s 2,7 m 3 /s 0,8 m 3 /s 0,4 m 3 /s +83,02 m +82,93 m +84,27 m +83,49 m +84,25 m +84,30 m +84,29 m +84,14 m +83,75 m +83,33 m +83,32 m +83,13 m +83,24 m +83,11 m ,09 m +84,72 m +84,99 m +85,02 m +84,98 m +83,60 m +82,77 m +82,86 m +84,75 m +85,00 m +85,06 m +85,02 m +84,01 m +83,35 m 6,3 m 3 /s 3,8 m 3 /s 6,9 m 3 /s 10,1 m 3 /s +84,45 m +85,15 m +85,22 m +85,32 m +85,30 m +84,78 m +84,22 m Kesäkuu ,23 m +84,52 m +84,98 m +84,20 m +84,42 m Edellä kohdassa selostettujen Reiter Oy:n tietokonelaskelmien tuloksia Matoluomassa on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Matoluoman vedenkorkeuksia (N 43 ) ja virtaamia nykytilanteessa eri paalulukemilla Reiter Oy:n mukaan. HW 1984 HW 1/20 HWveg 1/ Matoluoman suu +84,96 m +84,40 m +83,75 m 5+75 Valtatie 3 +85,01 m +84,06 m Valtatie ,25 m +85,28 m +85,10 m +84,67 m +84,73 m HQ 1984 HQ 1/20 HQveg 1/50 12,5 m 3 /s 12,2 m 3 /s 8,2 m 3 /s 12,2 m 3 /s 8,1 m 3 /s 10,5 m 3 /s 10,0 m 3 /s 6,7 m 3 /s 5,8 m 3 /s 3,7 m 3 /s Länsi Suomen ympäristökeskuksessa tehtyjä tietokonelaskelmia on jo selostettu edellä kohdassa Jalasjoen kesäajan virtaamia on arvioitu käyttämällä Jokipiin
15 vedenkorkeushavaintoja vuosilta ja Pitkäkosken virtaamahavaintoja ennen Pitkämön tekoaltaan rakentamista. Näiden perusteella tehtiin toistuvuusanalyysit 1, 5 ja 10 vuorokauden ylivirtaamakeskiarvoille. Kesätulvahydrografin muoto otettiin Pitkäkosken havainnoista ( ). Hydrografin lopullinen muokkaus tehtiin toistuvuusanalyysin mukaisilla arvoilla. Tämä siirrettiin valuma aluesuhteessa vastaamaan Matoluoman kohdalla Jalasjokeen tulevaa ja Myllykylän padolla poistuvaa virtaamaa. Näiden erotusvirtaama tuotiin sivutulovirtaamina Jalasjokeen sivutulojen valuma alueiden suhteessa. Matoluoman kesäajan virtaamien pohjana käytettiin Kaidesluoman valumahavaintoja, joille tehtiin vastaava toistuvuusanalyysi. Mallihavaintojaksosta ( ) muokattiin toistuvuusanalyysin avulla valumahydrografi, joka siirrettiin Matoluoman virtaamiksi osavaluma alueiden suhteessa. Näin saadut Jalasjoen ja Matoluoman virtaamat vastaavat sateen aiheuttamaa keskimäärin kerran 20 ja viidessä vuodessa toistuvia kesätulvia. Kevättulvavirtaamien arviointi tehtiin vastaavalla tavalla käyttämällä mallihavaintojaksona vuoden 1984 kevättulvaa Jokipiissä ja Kainastonluomassa. Näin saadut Jalasjoen ja Matoluoman virtaamat vastaavat keskimäärin kerran 20 ja viidessä vuodessa toistuvia kevättulvia. Tietokonelaskelmien tuloksia on esitetty taulukossa Taulukko 7. Matoluoman vedenkorkeuksia (N 43 ) ja virtaamia nykytilanteessa eri paalulukemilla Länsi Suomen ympäristökeskuksessa tehtyjen laskelmien mukaan. HW 1984 HW 1/20 HW 1/5 HWveg 1/20 HWveg 1/ Matoluoman suu +85,10 m +84,84 m +84,21 m +83,41 m + 82,95 m 5+75 Valtatie 3 +85,10 m +84,91 m +84,31 m +83,89 m +83,56 m Valtatie ,18 m +84,95 m +84,37 m +84,07 m +83,71 m +85,38 m +85,10 m +84,50 m +84,27 m +83,87 m Penttikyläntie +85,38 m +85,11 m +84,52 m +84,37 m +84,05 m HQ 1984 HQ 1/20 HQ 1/5 HQveg 1/20 HQveg 1/5 10,8 m 3 /s 12,0 m 3 /s 7,4 m 3 /s 7,5 m 3 /s 5,0 m 3 /s 8,0 m 3 /s 4,3 m 3 /s 3,0 m 3 /s 3,7 m 3 /s 2,1 m 3 /s Länsi Suomen ympäristökeskuksessa tehdyn tietokonemallin avulla tutkittiin myös Jalasjoen Myllykylässä olevan säännöstelypadon vaikutusta Matoluoman tulvakorkeuksiin. Tehtyihin laskelmiin perustuen voidaan todeta, että Matoluoman vedenkorkeus riippuu tilanteesta Jalasjoessa Matoluoman suulla ja itse Matoluoman vedenjohtokyvystä, eikä vedenkorkeudesta Myllykylän padolla. Lisäksi laskelmat osoittavat, että tulvan nousuvaiheessa noin kerran kymmenessä vuodessa sattuvalla kevättulvalla Matoluoman virtaus pysähtyy ja tätä suuremmilla tulvilla kääntyy vastakkaiseen suuntaan Jalasjoen vedennousun takia. Laskelmien avulla voidaan myös päätellä, että Matoluomassa vuosina 1986 ja 1989 tehdyt kunnossapitoperkaukset ovat laskeneet kesätulvakorkeuksia arviolta cm, mutta samalla nostaneet hieman Jalasjoen tulvavedenkorkeuksia, kuitenkin vain muutaman sentin.
16 12 Tehtyihin laskelmiin ja havaintoihin perustuen voidaan arvioida vedenkorkeuksien (N 43 ) ääriarvojen olevan Matoluoman suussa seuraavat: HW = MHW = MW = NW = +85,0 m +83,5 m +82,4 m +80,9 m HWveg = MHWveg = MWveg = NWveg = +83,6 m +82,7 m +81,7 m +80,9 m 2.4 Luopajärven tulva alue Luopajärven peltoaukea on tulvavesien alla käytännössä joka kevät. Suurin havaittu kevättulva on ollut vuonna 1984, jolloin vedenkorkeus valtatie 19 kohdalla oli ylimmillään N ,32 m. Tällöin tulvan alla oli peltoa yhteensä 660 ha ja vettä tulvaalueella noin 6,0 milj. m 3. Kevättulvien lisäksi alue on osittain veden peitossa toistuvasti myös kesäisin sadejaksojen jälkeen. Suurin havaittu kesätulva on ollut vuonna 1979, jolloin vedenkorkeus valtatie 19 kohdalla oli N ,52 m. Tulva alue oli tuolloin yli 400 ha ja vesisyvyys pelloilla oli enimmillään yli metrin. Maan painumisen takia Luopajärven tulva alue on laajentunut jatkuvasti. Eri vuosikymmeninä tehtyjen pintavaaitusten perusteella voidaan päätellä esimerkiksi N ,00 m korkeuskäyrän alapuolella olevan alueen pinta alan laajentuneen noin kymmenessä vuodessa lähes 50 ha ja samoin N ,00 m alapuolella olevan alueen noin 100 ha. 2.5 Uusjako Luopajärven alueella on vireillä uusjakohanke Maanmittauslaitoksen toimesta. Uusjako liittyy olennaisesti kesätulvien torjuntasuunnitelmaan ja sen avulla pyritään mm. korjaamaan suunnitelman toteuttamisesta aiheutuvia tilojen pirstoutumisia ja kulkuyhteyksien huonontumista. Lisäksi on mahdollista suorittaa muitakin tarpeellisia tilusjärjestelyjä. Uusjako on tarkoitus toteuttaa vasta kesätulvien torjuntasuunnitelman toteuttamisen jälkeen. Suunnitelmaa onkin tehty yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa. 2.6 Kulttuurimaisema ja muinaismuistoalueet Luopajärven kulttuurimaisema alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Alue edustaa Etelä Pohjanmaan viljelylakeuksien seudulla viljelykäyttöön raivatun järvikuivion ympäristön vanhaa ja huolella hoidettua maatalousmaisemaa. Luopajärven kulttuurimaisema on kuvailtu Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston julkaisussa "Arvokkaat maisema alueet", Maisema aluetyöryhmän mietintö II. Alueen rajaus on esitetty kuvassa 2.
17 13 Kuva 2. Luopajärven kulttuurimaisema alue. Maisemaa luonnehtii tasainen 6 7 km pitkä ja 2 3 km leveä viljelyaukea, josta lähtee peltolahdekkeita pohjoiseen ja etelään. Peltoaukeaa reunustavat metsäiset mäet ja varsinkin luoteislaidalla kalliokumpareet. Tienvarsien asutusnauhat ja mäenrinteiden taloryhmät kehystävät viljelyksiä. Vanha hyväkuntoinen rakennuskanta leimaa maisemaa ja uusi rakennuskanta on hyvin sopeutettu ympäristöön. Pihapiirit muodostavat kauniita kokonaisuuksia. Kulttuurimaiseman kannalta merkittävimmät asutusryhmät ovat alueen luoteissivulla. Kyläraitti on hyvin säilynyt ja valtaosa sen varrella olevasta rakennuskannasta edustaa vanhaa talonpoikaistyyliä. Kuivatun Luopajärven lasku uoma Matoluoma ja kuivatusojat halkovat peltoaukeaa, joka keväisin lainehtii tulvavesistä. Kumpuilevat moreenikankaat ympäröivät entistä järveä. Korkeimpien kalliomäkien laet ovat huuhtoutuneet paljaiksi. Laaja Kyrönneva aukeaa luoteisosan kallioiden ja pellonreunojen takana. Museovirasto teki Luopajärven alueella muinaisjäännöksiä koskevan inventoinnin keväällä Ennen inventointia alueelta tunnettiin kaksi kiinteää muinaismuistokohdetta: Kärmesmäen kivikautinen asuinpaikka ja Sikaniemen rautakautinen kalmisto. Inventoinnin ensisijaisena tavoitteena oli tarkastaa vanhat esihistorialliselta ajalta peräisin olevat löytöpaikat. Uusia kivikautisia asuinpaikkoja inventoitiin 7 kpl ja mahdollisia kivikautisia asuinpaikkoja 3 kpl sekä useita epämääräisiä kohteita. Museoviraston raportti on suunnitelman liitteenä kansiossa 5. Inventointikohteet on lisäksi merkitty liitteenä 2 olevaan yleiskarttaan.
18 Pysyvät asukkaat Luopajärven seudulle saapuivat pitkin Jalasjoen rantoja 1500 luvulla. Ensimmäiset kirjalliset tiedot järvestä on kirjattu 1560 luvulla Veden laatu Matoluomaan kohdistuva kuormitus muodostuu hajakuormituksesta. Valuma alueen pellot ovat intensiivisessä viljelykäytössä. Turvetuotantoalueiden valumavedet ja asutuksen jätevedet kulkeutuvat Matoluomaa pitkin Jalasjokeen. Matoluomasta ja siihen laskevista ojista on tehty vedenlaatuhavaintoja vuosina Matoluoman alajuoksulta on lisäksi tehty muutama havainto 1980 luvun alussa. Vesinäytteiden ottopaikat on esitetty liitteenä 3 olevalla valuma aluekartalla ja tutkimustulokset ovat liitteenä 14. Matoluoman alaosalla fosforipitoisuuden vaihteluväli on ollut havaintojen perusteella µg/l ja typpipitoisuuden vaihteluväli µg/l. Kiintoainepitoisuus on vaihdellut välillä 4,6 80 mg/l. Veden väriluku mg/l indikoi korkeaa orgaanisen aineen pitoisuutta ja kemiallisen hapenkulutuksen arvoa. ph arvo on havaintoaineistossa ollut 5,5 7,0 ja alkaliniteetti 0,10 1,0 mmol/l. Matoluoman keskijuoksulla fosforipitoisuuden vaihteluväli on ollut µg/l ja typpipitoisuuden µg/l. Kiintoainepitoisuus on vaihdellut välillä 3,5 20 mg/l. Veden väriluku mg/l indikoi korkeaa orgaanisen aineen pitoisuutta ja kemiallisen hapenkulutuksen arvoa. ph arvon vaihteluväli on ollut 5,4 6,8 ja alkaliteetin 0,13 0,28 mmol/l. Matoluoman yläosalta Järviluomasta otetuissa vesinäytteissä on fosforipitoisuus vaihdellut välillä µg/l ja typpipitoisuus välillä µg/l. Kiintoainepitoisuuden vaihteluväli on ollut 4,4 97 mg/l ja väriluvun mg/l. pharvo on vaihdellut välillä 6,3 7,2. Pohjoisesta Kyrönnevan suunnalta Matoluomaan laskevan Kyrönluoman fosforipitoisuuden vaihteluväli on ollut µg/l ja typpipitoisuuden µg/l. Kiintoainepitoisuus on vaihdellut välillä 4,1 24 mg/l. Veden väriluku mg/l indikoi erittäin korkeaa orgaanisen aineen pitoisuutta ja kemiallisen hapenkulutuksen arvoa. ph arvo on ollut 5,4 7,2 ja alkaliniteetti 0,11 0,22 mmol/l. Matoluoman pohjoisessa ja itäisessä latvahaarassa fosforipitoisuus on vaihdellut välillä µg/l ja typpipitoisuus välillä µg/l. Kiintoainepitoisuuden vaihteluväli on ollut 3,8 35 mg/l. Veden väriluku mg/l indikoi varsin korkeaa orgaanisen aineen pitoisuutta ja kemiallisen hapenkulutuksen arvoa. ph luku on vaihdellut välillä 5,5 6,8 ja alkaliniteetti 0,14 0,51 mmol/l. Yhteenvetona voidaan todeta, että Matoluoman vesi on alueelle tyypillisesti tummaa, ravinnepitoista ja ajoittain hapanta. Havaintoaineiston perusteella fosforipitoisuus hieman kohoaa alajuoksua kohti ja typpipitoisuuden vaihteluväli kasvaa. Samalla kiintoainepitoisuus alenee. ph arvoissa ja puskurikyvyssä ei tapahdu oleellista muutosta.
19 Kalasto ja linnusto Varsinaista kalastotutkimusta ei Matoluomassa ole tehty, mutta kalaston arvioidaan olevan saman kaltainen kuin Jalasjoessa. Yleisimpinä lajeina ovat todennäköisesti särki, ahven, hauki ja lahna. Rapua Matoluomassa ei tiettävästi esiinny. Matoluomassa ei käytännössä kalasteta lainkaan, koska lähiseudulla on parempia kalavesiä. Uoma saattaa myös kuivimpina aikoina kuivua kokonaan. Matoluoma kuuluu Kyrönjoen kalastusalueen Jalasjärven kalastuskuntaan. Luopajärven alue tarjoaa tulva aikana sekä keväisin ja syksyisin merkittävän levähdyspaikan vesilinnuille ja kahlaajille. Alueella havaitaan vuosittain kevättulvan aikoihin runsaasti sorsalintuja, hanhia ja joutsenia. Syksyisin alueella käyvät ruokailemassa kurjet. Pysyvästi alueella pesivät mm. töyhtöhyyppä, kuovi ja runsas peltopyykanta sekä istutettuna fasaaneja. Peltopyyt ovat vähentyneet latojen vähentymisen ja viljelytapojen muutoksen myötä niin, että niitäkin on istutettu. Luopajärven tuntumassa viihtyy kanahaukka juuri peltopyiden vuoksi. Sikaniemen kohdalla on paikallisen metsästysseuran riistapelto. 2.9 Kasvillisuus Luopajärven peltoaukea on tehokkaassa viljelyksessä, joka nykytilassa ei juurikaan tarjoa vaihtelevia kasvupaikkoja tai elinympäristöjä. Matoluoma läpäisee alueen suoraviivaisena ja jyrkkärantaisena, paikoin pajupensaikon reunustamana. Luopajärven ympäristön metsät ovat enimmäkseen kuusivaltaisia tuoreita kankaita. Metsäkumpareiden lakiosissa on karumpia mäntyvaltaisia kankaita ja kalliomänniköitä. Paikoin rinteiden alaosissa on juotteina lehtomaista kangasmetsää. Myös viljelyksien keskellä siellä täällä on pienehköjä metsä ja pensaikkosaarekkeita. Yli Anttilan talon kohdalla alueen luoteisosassa kasvaa kookas rauhoitettu lehmus, joka on tiettävästi istutettu. 3 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU 3.1 Suunnitelmavaihtoehtojen tarkastelu Luopajärven alueen tulvien poistamiseksi on vuosien varrella pohdittu monenlaisia eri ratkaisumalleja. Perusvaihtoehtoina on tutkittu sekä Jalasjoen että Matoluoman perkausta, tulva alueen pengerrystä, yhden tai useamman pumppaamon rakentamista ja näiden vaihtoehtojen erilaisia yhdistelmiä. Mietittävänä on ollut myös alueen maankäytön muuttaminen ja ns. hoitamattomuusvaihtoehto. Eri perkaus ja pengerrysvaihtoehtoja pohdittiin 1980 luvulla Jalasjoen vesistötoimikunnan julkaisemassa Matoluoman Jalasjoen järjestelyn yleissuunnitelmassa. Tällöin parhaimmaksi katsottiin vaihtoehto, johon kuului sekä Matoluoman että Jalasjoen perkaus, Matoluoman pengerrys tulva alueen kohdalla, pengerrysalueiden kuivatus pumpuilla sekä eristysojien kaivu pengerrysalueen ympärille. Suunnittelun eteneminen kuitenkin keskeytyi, koska riittävää yksimielisyyttä ei saavutettu.
20 Länsi Suomen ympäristökeskuksessa tehdyn tietokonemallin avulla laskettiin vuosina eri perkausvaihtoehtoja Luopajärven kesätulvien poistamiseksi. Näiden laskelmien perusteella on voitu tehdä mm. seuraavia johtopäätöksiä: Luopajärven kuivatusyhtiön tekemät kunnossapitoperkaukset Matoluomassa vuosina 1986 ja 1989 ovat pudottaneet kesätulvakorkeuksia cm, lukuun ottamatta perkaamatta jäänyttä Matoluoman suuta, jossa tulvakorkeudet ovat hieman nousseet. Lisäperkaukset Matoluoman suulla pudottaisivat kesätulvan huippukorkeuksia, mutta tulvaraja ylittyisi silti reilusti. Tämä edellyttäisi myös valtatie 3 silta aukon suurentamista. Kaikilla lasketuilla perkausvaihtoehdoilla Luopajärven tulvarajan ylityksen kesto lyhenee jääden kuitenkin minimissäänkin yli 4 vuorokauden. Vaikka Matoluomassa tehtäisiin varsin huomattavakin perkaus (noin m 3 ktr), ei kesätulvia saada poistetuksi. Luopajärven kesätulvat saadaan poistettua vasta huomattavalla Jalasjoen ja Matoluoman yhteisellä perkauksella (noin m 3 ktr), joka taas ei yksin kustannussyistäkään ole realistinen. Myllykylän padon vaikutus ei ulotu Luopajärvelle saakka, vaikka padotusta pudotettaisiinkin. Ainoa realistinen vaihtoehto Luopajärven kesätulvien poistamiseksi on tulvaalueen pengertäminen ja kuivattaminen pumppujen avulla. Vuonna 1989 Luopajärven vesijätön kuivatusyhtiö esitti Vaasan vesi ja ympäristöpiirille suunnitelman laatimista kesätulvien torjumiseksi. Aloitteen pohjalta perustettiin vuonna 1991 hankkeen suunnittelun ohjausryhmä, jonka työn pohjalta julkaistiin vuonna 1996 Luopajärven alueen maisemanhoidon ja käytön yleissuunnitelma. Ohjausryhmässä olivat edustettuina Länsi Suomen ympäristökeskus, Vapo Oy, Etelä Pohjanmaan metsäkeskus, Etelä Pohjanmaan maaseutukeskus, Jalasjärven kunta ja Luopajärven vesijätön kuivatusyhtiö Luopajärven alueen maisemanhoidon ja käytön yleissuunnitelma Luopajärven alueen maisemanhoidon ja käytön yleissuunnitelman tavoitteita, vaihtoehtoja ja viimeistelyä on käsitelty Luopajärven tulva ja vesiensuojelusuunnittelun ohjausryhmässä. Suunnitelman laati konsulttityönä Viatek Yhtiöt Oy. Suunnitelma on liitteenä kansiossa 6. Yleissuunnitelman lähtökohtana oli sovittaa yhteen tulva ja vesiensuojelun sekä kulttuurimaiseman suojelun tavoitteet. Siihen on sisältynyt myös pyrkimystä palauttaa alueelle sen alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta, rikastuttaa lähiympäristöä ja lisätä paikallisia virkistysmahdollisuuksia. Yleissuunnitelman tärkeimmiksi tavoitteiksi asetettiin maisemanhoidolliset, vesiensuojelulliset, luonnonympäristön monimuotoisuuteen liittyvät, maanviljelyyn liittyvät, tulvasuojelulliset sekä yhteistoiminnan ja virkistyskäytön lisäämiseen liittyvät tavoitteet. Näiden tavoitteiden pohjalta on suunnitelmaa laadittaessa tarkasteltu neljää perusvaihtoehtoa:
21 A. Tulva ja vesiensuojeluvaihtoehdon keskeisenä tavoitteena oli käyttökelpoisen peltoalueen säilyttäminen maanviljelyksessä sekä vesiensuojelun tehostaminen poistamalla kesätulvat ja lisäämällä salaojitusta. Maisemanhoidollisena tavoitteena oli säilyttää alueen aukeus. B. Luonnonhoitovaihtoehdon tavoitteena oli luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja kesätulvien poistaminen alueelta. Tulva alueen syvimpään kohtaan muodostettaisiin kosteikkoalue. C. Maisemanhoitovaihtoehdon keskeisenä tavoitteena oli poistaa alueelta kesätulvat vesielementtiä korostaen mm. muodostamalla avovesialue. D. Hoitamattomuusvaihtoehdon periaatteena oli, ettei mitään tulvasuojelutoimenpiteitä toteuteta, vaan aluetta viljellään niin kauan kuin se on mahdollista. Matalimmat alueet jäisivät tällöin pois viljelyksestä. Suunnittelua jatkettiin vaihtoehtojen A ja B pohjalta. Tavoitteena oli sovittaa tulvasuojelutoimenpiteet maisemaan siten, että tuetaan maisemarakennetta ja kulttuurimaiseman piirteitä säilyttäviä ja ylläpitäviä toimia. Periaatteena oli, että alueen hoito järjestyy mahdollisimman pitkälle alueella harjoitettavan maatalouden myötä. Luonnon monimuotoisuutta lisättäisiin luomalla maatalouteen ja vesiluontoon liittyviä pieniä hoidettavia alueita. Yleissuunnitelma hyväksyttiin vuonna Yleissuunnitelman pohjalta aloitettiin hankkeen rakennussuunnittelu, joka valmistui pääpiirteissään vuonna Se kuitenkin hylättiin Luopajärven osakaskunnan pidetyssä kokouksessa. Hylkäyksen syynä oli liian korkeat toteutuskustannukset Suunnitelmavaihtoehdon valinta Luopajärven alueen maisemanhoidon ja käytön yleissuunnitelman pohjalta tehdyn rakennussuunnitelman hylkäyksen yhteydessä sovittiin kuitenkin suunnittelun jatkamisesta samalta pohjalta. Periaatteeksi sovittiin tulvauoman rakentamiseen perustuva ratkaisu, jolla erityisesti pumppaamokustannuksia saataisiin laskettua. 4 KESÄTULVIEN TORJUNTA JA YMPÄRISTÖNHOITOSUUNNITELMA 4.1 Suunnitelman tarkoitus Luopajärven kesätulvien torjunta ja ympäristönhoitosuunnitelman tarkoituksena on poistaa kerran 20 vuodessa ja sitä useammin toistuvat kesätulvat Luopajärven viljelyalueelta. Suunnitelma perustuu tulva alueen pohjoispuolelle rakennettavaan tulvauomaan, johon kerätään suurin osa valuma alueen vesistä. Matoluoman kohtaan, johon tulvauoma laskee, rakennetaan pumppaamo, jolla viljelyalue pidetään kuivana kesätulvan aikana. Pumppaamon avulla voidaan myös aikaistaa kevätkylvöjen ajankohtaa. Suunnitelman toteuttamisella pyritään turvaamaan maatalouden jatkuminen Luopajärvellä ja näin säilyttämään valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema alue. Luon
22 non monimuotoisuutta ja vesiensuojelua pyritään edistämään mm. suojavyöhykkeiden, riistapeltojen ja tulvaniittyjen muodostamisella sekä salaojituksen edistämisellä. Luopajärven kesätulvien torjunnan hyötyalue mitoitustulvalla (HQveg 1/20 ) on suuruudeltaan 372 ha. Hyötyraja on määritelty lisäämällä mitoitustulvakorkeuteen cm, jolloin se vaihtelee alueen sijainnista riippuen korkeustasolla N ,30 m +84,60 m. Raja on merkitty liitteenä 2 olevaan yleiskarttaan Maastotutkimukset ja korkeustaso Luopajärvellä on tehty useita maastotutkimuksia menneinä vuosikymmeninä. Vuosina sekä ja 1996 on tehty tutkimuksia, joissa on selvitetty maanpinnan ja ojien korkeussuhteet sekä tehty alueen maaperäselvitys. Paino ja siipikairaukset tehtiin lähinnä Matoluoman varrella. Vuonna 1995 Matoluoman varrella tehdyn vedenläpäisevyysselvityksen tarkoituksena oli selvittää silloisen suunnitelman mukaisille pengerrysalueille suotautuvien vesien määrää ja suotautumisaikaa. Maaperän happamuuskartoitus tehtiin 30 pisteessä vuonna Pisteet on merkitty liitteenä 2 olevalle yleiskartalle ja tutkimuksen tulokset ovat liitteenä 13. Matoluoman poikkileikkausmittaukset on tehty vuonna Viimeisimmät peltojen pintavaaitukset on tehty vuosina 2001 ja Kesällä 2002 tehtiin myös uusia maaperäselvityksiä keskittyen suunnitellun tulvauoman linjauksen paikkeille. Samalla otettiin myös maanäytteitä. Kairaukset tehtiin paino ja siipikairauksina. Maaperäselvitysten perusteella tulvauoman suunnittelualueen maalajit ovat osin laihaa savea (lasa) sekä osin savista silttiä (sasi) ja silttiä (Si). Kuivakuorikerroksen alapuolinen maaperä on pehmeää tai hyvin pehmeää ja vähän tai kohtalaisesti häiriintyvää. Vakavuuslaskelmien mukaan pienestä kaivusyvyydestä huolimatta uoman reuna alueiden vakavuus on huono. Tämä on huomioitu uoman linjauksen ja poikkileikkausten suunnittelussa. Myöskään esim. tilusteitä ei voida rakentaa aivan tulvauoman viereen. Kaikki suunnitelmassa esitetyt korkeudet ovat N 43 tasossa. Korkeuskiintopisteinä on käytetty kahta Maanmittauslaitoksen kiintopistettä, jotka on merkitty liitteenä 2 olevaan yleiskarttaan. 4.3 Mitoitusperusteet Luopajärven kesätulvien torjunta ja ympäristönhoitosuunnitelma on mitoitettu poistamaan alueelta kerran 20 vuodessa ja sitä useammin toistuvat kesätulvat. Tulvauomaan kerätään noin 75 % valuma alueen vesistä ja johdetaan Matoluoman varrelle paalun kohdalle rakennettavan pumppaamon ohi. Tulvauoman mitoitusvirtaamat on saatu Länsi Suomen ympäristökeskuksessa tehdyn tietokonemallin avulla. Menetelmää on aiemmin selostettu luvuissa ja 2.3. Laskelmien mukaan, kun varastoalue tulva aikana on poistettu pengertämällä, on mitoitusvirtaama (HQveg 1/20 ) Matoluoman suussa 9,0 m 3 /s. Tästä osavaluma alueiden pinta alan suhteessa on tulvauomalle laskettu seuraavat mitoitusvirtaamat:
23 19 Paaluväli Virtaama : 7,0 m 3 /s : 6,2 m 3 /s : 6,0 m 3 /s : 4,8 m 3 /s : 3,1 m 3 /s : 1,4 m 3 /s Tulvauoman mitoituksessa paalulla 0+00 käytetty tulvavedenkorkeus (HWveg 1/20 ) on saatu em. laskelmista, joissa on arvioitu Matoluoman vastaavia tulvavedenkorkeuksia pengerretyssä tilanteessa. Vedenkorkeuteen on lisätty varmuutena 0,05 m. Uoman mitoituksessa on huomioitu luiskien pensoittuminen, jolloin Manningin kertoimena on käytetty arvoa 0,035. Tulvapenkereet on mitoitettu siten, että penkereen kuivavara mitoitustulvalla on noin 0,5 m. Penkereiden etäisyys uomasta määräytyy pääosin geoteknisin perustein. Penkereiden geotekninen mitoitus perustuu kaikkiaan 22 pisteessä tehtyihin leikkauslujuuksien määrittämiseen, joiden perusteella penkereiden ja luiskien vakavuudet on laskettu. Varmuuskertoimena on käytetty lukua 1,3. Penkereiden etäisyyksissä on myös otettu huomioon penkereiden mahdolliseen myöhempään korotukseen tarvittava maamäärä. Teiden sijoittumisessa uoman reunaan nähden on geoteknisten perusteiden lisäksi otettu huomioon väliin jäävän alueen viljeltävyys. Putkiojat ja kuivatusojat on mitoitettu avo ojitetulla alueella virtaamalle 1,5 2,0 l/s hehtaarille ja salaojitetulla alueella virtaamalle 1 l/s hehtaarille, samoin kuin penkereiden taustojen salaojat. Avo ojat on mitoitettu virtaamalle 2,0 l/s. Avo ojissa Manningin kertoimena on käytetty arvoa 0,040. Tulvakynnykset on mitoitettu kerran 20 vuodessa sattuvalle kevättulvalle (HQ 1/20 ). Kynnysten korkeus on noin 0,10 m tulvauoman mitoitusvedenkorkeuden yläpuolella. Pumppaamolle virtaa 840 ha suuruisen alueen kuivatusvedet. Mitoitusvirtaamana on käytetty 1,5 l/s/ha. 4.4 Suunnitelmaan kuuluvat työt Luopajärven tulvauoma ja pengerrys Luopajärven peltoaukean pohjoispuolelle kaivetaan tulvauoma, johon kerätään noin 75 % koko Matoluoman valuma alueen vesistä. Tulvauoman vedet johdetaan Matoluomaan paalun kohdalle. Tämän kohdan yläpuolelle rakennetaan pumppaamo, jonka avulla viljelykset pidetään kuivina kesätulvan aikana. Tulvauoman linjaus on suunniteltu uoman käyttötarkoituksen, maaperäolosuhteiden ja massatasapainon perusteella sekä ottamalla huomioon olemassa olevat tiet, ojat, sähkölinjat, tilusrajat ja maisemalliset näkökohdat. Uoman pituus on 6520 m ja pituuskaltevuus pääosin 0,0001. Paalun kohdalle rakennetaan 0,4 m korkuinen putousporras, josta ylävirtaan pituuskaltevuus on 0,0003. Uoman pohjan leveys vaihtelee 1,0 5,5 m ja sivuluiskat kaivetaan kaltevuuteen 1:2 tai 1:2,5. Mitoitusvedenkorkeudella (HWveg 1/20 ) on uomassa vettä noin 2,1 m. Uomaan rakennetaan matalat pohjapadot paalujen 0+60 ja kohdalle.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 55/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 266 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 55/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 266 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Luopajärven kesätulvien torjunta ja ympäristönhoitosuunnitelman
Lisätiedot42 Kyrönjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotJÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotI = 0,002 lk = 1:2 pl = 0,8 m Kaivumassat m³ktr Pengermassat 410 m³rtr. I = 0,004 lk = 1:2 pl = 0,8 m
Matoluoma pl 26+80 +85,00 Rumpu pl 1+70 Ø 600 lasketaan k=82,85 Rakennettava rumpu pl 2+60 Ø 600 k=82,95 +84,8 Putousporras Rakennettava rumpu pl 8+16 Ø 600 k=84,80 HWveg (1/20) +84,23 Putousporras Pl
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesitalousasiantuntija Mika Tolonen PL VAASA
PÄÄTÖS 1(4) Tarkkailuohjelman hyväksymisestä Päätös on annettu julkipanon jälkeen 31.12.2018 Dnro EPOELY/529/07.02/2010 ASIA Kyrönjoen vesistötöiden velvoitetarkkailusuunnitelma vuodesta 2018 alkaen, Kauhajoki,
LisätiedotPYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000 17.10.2008 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3
LisätiedotHydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella
Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotEURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.
EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus
LisätiedotLAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE
LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen
LisätiedotPidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Pidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 30.04.2007 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla
KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet
LisätiedotKYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II
KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 8.11.213 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA (-1)
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen
LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotSelvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)
Sivu 1 / 4 Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä) 1. Yleistä Kiljanrannan kyläyhdistys ry on tilannut Maveplan Oy:ltä
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotTulvauoman pituusleikkaus 1:4000 / 1: ,00
n pituusleikkaus 1:4000 / +90,00 +90,00 +85,00 81,20 84,8 HW (1/20) +84,30 veg 81,35 84,9 HW (1/20) +84,38 veg 81,50 85,0 85,0 85,1 HW (1/20) +84,50 veg 85,1 Jalasjärven kunnan vesijohto pl 25+55-25+85
Lisätiedot49 Perhonjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotTeuvanjoen pohjapatojen rakentaminen
1 Teuvan kunta Etelä-Pohjanmaan Euroopan yhteisö Liitto Rakennerahastot Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen 2 Hankkeen tausta Teuvanjoki saa alkunsa Teuvan kunnan pohjoisosasta ja laskee Karijoen kunnan
LisätiedotTulvariskien hallinnan toimenpiteet Kyrönjoen vesistöalueella
Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kyrönjoen vesistöalueella Työpaja 1 11.9.2013 Sari Yli-Mannila 21.2.2014 Suurtulvien hallinnan suunnittelua Suunnittelua sekä tulvasuojeluja järjestelytöitä tehty vuosikymmeniä
LisätiedotJuha Laasonen 26.8.2013
1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA
LisätiedotSievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2
Tn:o 704541 Kunta : Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2 Pinta-ala yhteensä 47,74 ha 4.7.2018 Kunta: Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojasuunnitelmat vaihe 2 Tn:o 704541
LisätiedotVantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle
17.12.2015 Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen 100 200 m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle Hämeen ELY-keskus Ympäristötekniikan insinööritoimisto
LisätiedotSalaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009
Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotVesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma
Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotSaarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi
Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit
LisätiedotHOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS
Vastaanottaja Hollolan kunta Asiakirjatyyppi Tilanvaraussuunnitelma Päivämäärä 7.12.2016 Viite 1510030125 HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS Päivämäärä 7.12.2016 Laatija
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotPeltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012
Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Maankuivatuksen muodot peltoviljelyssä Peruskuivatus - valtaojat - luonnon uomien perkaus - pengerryskuivatus Paikalliskuivatus - pintakuivatus (maanpinnan muotoilu,
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotUTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
LisätiedotRYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee
LisätiedotAiriston-Velkuan kalastusalueen joet
Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 Vehmaa Laajoki 7 Mynämäki Puttanjoki 8 Mietoinen Mynäjoki 6 Taivassalo Askainen 5 Lemu Kuuvajoki Hirvijoki 4 Masku Maskunjoki 3 Rusko RAISIO
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotPintavedet ja vedenjakajat
Pintavedet ja vedenjakajat Yleiskaava-alueen merkittävin vesistö on alueen halki lounaasta koilliseen virtaava Kyrönjoki muodostaen suunnittelualueen keskeisen maisemaelementin. Suunnittelualueella Kyrönjokeen
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.
1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
Lisätiedot57 Siikajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 133(196) 57 Siikajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 318 km 2 Järvisyys 2,2 % Vesistönro Vesistö + hanke Rakennetut MW GWh/a 57 Siikajoen vesistöalue 4,7 15,7
LisätiedotVT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS. Destia Oy
VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS Destia Oy Antti Smolander 12.4.2018 Sivu 1 VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 Lähtötiedot... 2 3 Mitoitus... 3 3.1 Mitoituksen määrittely...
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotHulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja
Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja Kake -> Kaupunkitekniikan keskus Kake Infrapalvelut Investoinnit Kaupunkimittaus ja Geotekniikka Hallinto 20.11.2017 2 Kake & Hulevedet
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotMustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.
Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari 8.10.2019 Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoki Mustijoki saa alkunsa Mäntsälän luoteiskolkasta Sulkavanjärvestä.
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
LisätiedotPorttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki
Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotLyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet
LisätiedotKuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...
LisätiedotKIVI- JA LEVALAMMEN TILANNEKATSAUS. Tuuli Saari Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
KIVI- JA LEVALAMMEN TILANNEKATSAUS Tuuli Saari Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Närpiönjoen vesirakenteiden historiaa, osa 1 Jurvanjärven (1 400 ha) ja Tainusjärven ( 550 ha) kuivattaminen viljelysmaaksi ja
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
Lisätiedot+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77.
+77.93 +77.94 Rummunharja+78.42 78.73 +78.49Op+76.57 +78.7 +77.82 +77.85 +77.93 6 1 Uoma 6a+77.75 +78.17 +77.91 +78.12 7 2 1 8 3 2 9 +77.57 Eristysoja +81.3 +78.3 Op+76.3 +77.95 +77.65 +77.68 +77.66 +77.82
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
Lisätiedot[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä
Tn:o 308530 Kunta: Siikalatva Hanke: Leskelän uusjako Pinta-ala yhteensä 86,66 ha 8.2.2018 Kunta: Siikalatva Hanke: Leskelän uusjako salaojitus Tn:o 308530 SALAOJITUSSUUNNITELMA Yhteenveto Salaojitettava
LisätiedotKalajoen keski- ja alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Kalajoen keski- ja alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 18.3.2008 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi Sisällysluettelo
LisätiedotPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen
PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 10.7.2007 LSU 2007 Y 238 (111) ASIA HAKIJA LAITOS Päätös ympäristönsuojelulain
LisätiedotPientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet
Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten
LisätiedotMiten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa
Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Juha-Pekka Triipponen & Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Laitila 12.4.2019
LisätiedotKosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus
Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %
LisätiedotViranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta
Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta Ruokaviraston järjestämä kosteikkokoulutus sopimuskäsittelijöille ja valvojille
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton 3.12.2008 Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton 3.12.2008 Pohjanmaan piiri ry VALITUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2005-Y-400
LisätiedotKauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson
Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotPohjois-Karjalan tuulivoimaselvitys lisa alueet, pa ivitetty
Merja Paakkari 21.12.2012 1(17) Pohjois-Karjalan tuulivoimaselvitys lisa alueet, pa ivitetty 21.12.2012 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Nurmes Juuka Lieksa Lieksa/ Nurmes Lieksa Kontiolahti Panjavaara
LisätiedotEhdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi
Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven
LisätiedotVATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER
16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotHULEVESISELVITYS. Liite 6 TYÖNUMERO: KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS (VAIHE I)
Liite 6 TYÖNUMERO: 20602005 KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN (VAIHE I) SWECO YMPÄRISTÖ OY Turku Muutoslista VALMIS FIANRY FIANRY FIJSUH LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotKohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue
Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Rutumin alueella eniten korkeuseroja Lukuisia pohjapatoehdotuksia ja mahdollisuuksia luoda toimivia kokonaisuuksia Kaikkien varsinaisten
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/2 Dnro Psy-2005-y-123 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/2 Dnro Psy-2005-y-123 Annettu julkipanon jälkeen 2.1.2006 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kalajoen vesistön vedenjuoksun säännöstelyä koskevan vesioikeuden päätöksen nro 44/74/I lupamääräyksen
LisätiedotVihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö
LisätiedotJärvikylän uusjako Peruskuivatushanke vaihe 2 Uomat 12-14
Järvikylän uusjako Peruskuivatushanke vaihe 2 Uomat 12-14 Tn:o 704540 Kunta: Sievi Sisällysluettelo 1 Hakemus ja asian käsittely 2 Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus 3 Maastotutkimukset 4 Nykyinen kuivatustilanne
LisätiedotPIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE
PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kyrönjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Kyrönjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 SISÄLLYS 1 Taustaa... 3 2 Vesistön kuvaus... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Hydrologia...
LisätiedotKYRÖNJOEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2016
KYRÖNJOEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 216 OSA II: VESISTÖTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1747 Kyrönjoen yhteistarkkailu vuonna 215 ii KYRÖNJOEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 216 OSA II: VESISTÖTARKKAILU 6.6.217
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008
LisätiedotPudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 27.2.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
Lisätiedot