PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU 2007 Y 238 (111) ASIA HAKIJA LAITOS Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee jätevedenpuhdistamoa. Päätös sisältää ratkaisun YSL 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luopajärven jätevesiosuuskunta Luopajärventie LUOPAJÄRVI Luopajärven kylän keskustan kiinteistöjen yhteinen jätevedenpuhdistamo. TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUS Puhdistamo sijoittuu Jalasjärven kunnan Luopajärven kylään tilalle Luopajärvi RN:o 1:381. Alueella on Jalasjärven kunnanvaltuuston hyväksymä osayleiskaava. Puhdistamo ja purkupaikka sijoittuvat osayleiskaavan M alueelle (Maa ja metsätalousalue). Alueella ei ole asemakaavaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 13 a) mukaan, koska kyseessä on puhdistamo, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 12 e) ja 5 :n kohdan 8 mukaan alueellinen ympäristökeskus ratkaisee ympäristöluvan, jos kysymyksessä on puhdistamo, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 mutta enintään 4000 henkilön jätevesien käsittelemiseen. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, SEINÄJOKI PL/PB 262, VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Lupahakemusta on täydennetty ja SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Luopajärvi sijaitsee noin 10 km Jalasjärven keskustaajamasta pohjoiseen. Alueen lävistää Jalasjokeen laskeva Matoluoma, jota yläosaltaan kutsutaan Järviluomaksi. Puhdistamon lähiympäristö Jätevedenpuhdistamo rakennetaan Katri ja Kyösti Anttilalta vuokratulle maapohjalle, joka sijaitsee Luopajärven kylän keskustassa tilalla Luopajärvi RN:o 1:381. Puhdistamon ympäristö on peltoa. Lähimmät asuinrakennukset, puhdistamokiinteistöllä olevaa asuinrakennusta lukuun ottamatta, sijaitsevat m etäisyydellä puhdistamosta ja m etäisyydellä purkupaikasta. Purkuoja kulkee peltoalueen läpi eikä sen läheisyydessä ole asutusta. Purkupisteestä vedet kulkevat n. 700 m matkan avo ojassa Matoluomaan ja edelleen n. 7 km päässä sijaitsevaan Jalasjokeen. Puhdistamo tai purkupaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vesistö on Jalasjoki n. 7 km päässä. Alue kuuluu valtakunnallisesti luokiteltuihin kulttuurimaisemiin. Jätevedenpuhdistamon vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita. Vesialueen yleiskuvaus Jalasjoen valuma alue Myllykylässä Jalasjoen säännöstelypadon kohdalla on 995 km 2 ja järvisyys 1,1 %. Vesistö saa alkunsa Karvian, Parkanon ja Kihniön pohjoisosista, josta lähtevät päähaarat Ilvesjoki, Mustajoki ja Hirvijoki. Joet yhtyvät Jalasjoeksi Jalasjärven keskustan eteläpuolella. Matoluoma laskee Jalasjokeen Jalasjärven keskustasta noin 8 km koilliseen. Kyrönjoen pääuoma alkaa Kauhajoen ja Jalasjoen yhtymäkohdasta Kurikan kaupungissa. Luopajärvi kuuluu Kyrönjoen vesistöalueen Matoluoman valuma alueeseen. Matoluoman valuma alueen pinta alasta (F= 82,9 km 2 ) on peltoa noin 3370 ha ja loput metsä ja suoalueita. Metsistä on ojitettu noin 650 ha ja vuoteen 2000 mennessä on ollut suunnitteilla noin 100 ha ojitukset. Valuma alueen turvesoista on tuotannossa noin 100 ha ja vuoteen 2006 mennessä tuotantoon on tulossa lisää noin 250 ha. Turvetuotantoalueiden vesistä suurin osa virtaa Matoluoman kautta Jalasjokeen. Jalasjoen ja Matoluoman vedenkorkeuksia, virtaamia ja niiden muutoksia on selvitetty tietokonemallilla vuosina Insinööritoimisto Reiter Oy:n toimesta. Malli sisältää epätasaisen virtauksen laskennan sekä tulvalaskennan ja se on laadittu välille Myllykylän säännöstelypato Jalasjoen ja Matoluoman yhtymäkohta Luopajärvi. Lähtötietoina ovat olleet Jalasjoen ja Matoluoman valuma alue ja poikkileikkaustiedot, useiden vuosien vedenkorkeus ja virtaamahavainnot Jalasjoelta ja Matoluomasta, erityisesti tulvatilanteista, sekä Kaidesluoman valuma alueen havainnot. Näiden laskentojen tuloksia on esitetty taulukossa 2.

3 3 Taulukko 2. Jalasjoen virtaamia ja vedenkorkeuksia (N 43 ) Reiter Oy:n laskelmien mukaan HQ 1984 HQ 1/20 HQ veg1/50 Myllykylä 138 m 3 /s 115 m 3 /s 75 m 3 /s Matoluoman yhtymäkohta 123 m 3 /s 91 m 3 /s 65 m 3 /s HW 1984 HW 1/20 HW veg1/50 Myllykylä +80,67 m +80,63 m +80,63 m Matoluoman yhtymäkohta +84,96 m +84,39 m +83,75 m Jalasjoen virtaamalaskelmat on suoritettu Jokipiin vedenkorkeushavaintojen perusteella, joita oli käytettävissä vuosilta Lisäksi on ollut käytössä pidempi virtaamahavaintojakso Pitkäkoskelta ennen Pitkämön altaan rakentamista. Jalasjoen virtaamien ääri ja keskiarvot Myllykylässä ovat laskelmien mukaan seuraavat: HQ = 143 m 3 /s MHQ = 65 m 3 /s MQ = 6,3 m 3 /s MNQ = 0,35 m 3 /s NQ = 0,1 m 3 /s Länsi Suomen ympäristökeskuksessa on vuosina tehty Matoluoman tulvalaskelmia tietokonemallia apuna käyttäen. Malli on laadittu Jalasjokeen välille Myllykylän säännöstelypato Jalasjoen ja Matoluoman yhtymäkohta (12 km) sekä Matoluoman suulta Luopajärvelle (7,6 km). Poikkileikkaustiedot on otettu noin 200 metrin välein. Matoluoman sillat on mallinnettu patoina. Molemmat laskentavälit koostuvat neljästä osavaluma alueesta, joiden arviointiin on käytetty Kaidesluoman ja Kainastonluoman valuma alueiden valuntahavaintoja. Mallin kalibroinnin pohjana on käytetty Reiter Oy:n aiemmin tekemää kalibrointia, jonka pohjana ovat havaitut virtaamatilanteet Myllykylässä ja Matoluoman suulla. Lopullinen kalibrointi on suoritettu kevään 1984 tulvahavaintojen avulla. Lisäksi lähtötietoina on käytetty vedenkorkeushavaintoja vuosilta Jalasjoesta Jokipiin kohdalta (3,6 km Matoluoman suulta ylävirtaan), joista purkautumiskäyrän avulla on saatu virtaamat. Samoin on ollut käytössä pitkä virtaamahavaintojakso Jalasjoen Pitkäkoskelta. Näiden laskentojen tuloksia on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Jalasjoen virtaamia ja vedenkorkeuksia (N 43 ) Länsi Suomen ympäristökeskuksessa tehtyjen laskelmien mukaan. HQ 1984 HQ 1/20 HQ 1/5 HQ veg1/20 HQ veg1/5 Myllykylä 143 m 3 /s 130 m 3 /s 94 m 3 /s 67 m 3 /s 48 m 3 /s Matoluoman yhtymäkohta 126 m 3 /s 113 m 3 /s 78 m 3 /s 45 m 3 /s 32 m 3 /s HW 1984 HW 1/20 HW 1/5 HW veg1/20 HW veg1/5 Myllykylä +80,63 m +80,63 m +80,63 m +80,62 m +80,62 m Matoluoman yhtymäkohta +85,07 m +84,82 m +84,20 m +83,41 m +82,94 m Lähde: Luopajärven kesätulvien torjunta ja ympäristönhoitosuunnitelma, Suunnitelma kirja, Länsi Suomen ympäristökeskus 2004

4 4 Matoluomasta on tehty vedenkorkeus ja virtaamahavaintoja lähinnä tulva aikoina. Tehtyihin laskelmiin ja havaintoihin perustuen voidaan arvioida vedenkorkeuksien ja virtaamien (N 43 ) olevan Matoluoman suussa seuraavat: HW = +85,0 m HWveg = +83,6 m MHW = +83,5 m MHWveg = +82,7 m MW = +82,4 m MWveg = +81,7 m NW = +80,9 m NWveg = 80,9 m HQ ,8 m 3 /s HQ 1/20 12,0 m 3 /s HQ 1/5 7,4 m 3 /s HQveg 1/20 7,5 m 3 /s HQveg 1/5 5,0 m 3 /s Vesialueen kuormitus ja vedenlaatu Jalasjoki Jalasjoen vedenlaatuaineisto on kerätty vuosina (Etelä Pohjanmaan Vesitutkijat Oy). Vedenlaatu Jalasjoessa on Kyrönjoen pääuomaa jonkin verran heikompi. Happipitoisuus oli joessa ajoittain selvästi alentunut (alimmillaan 5,9 mg/l) hapen kyllästys prosentin vaihdellessa %. Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat olleet korkealla tasolla vaihteluvälin ollessa µg (vuosikeskiarvot 130 ja 150 µg/l). Kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat µg/l (vuosikeskiarvot µg/l). Ravinnepitoisuuksien perusteella Jalasjoki voidaan luokitella erittäin reheväksi, jopa ylireheväksi. Vesi ja ympäristöhallituksen vuonna 1988 hyväksymän ohjeen vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokituksesta, mukaan Jalasjoen virkistyskäyttöluvuksi on saatu tutkimusajankohtana 12 (luokka III, tyydyttävä). Lähde: Kyrönjoen yhteistarkkailu vuonna 2005, osa II Vesistötarkkailu, Yhteenveto vuosien vesistötarkkailusta. Matoluoma Matoluomaan kohdistuva kuormitus muodostuu hajakuormituksesta. Valuma alueen pellot ovat intensiivisessä viljelykäytössä. Turvetuotantoalueiden valumavedet ja asutuksen jätevedet kulkeutuvat Matoluomaa pitkin Jalasjokeen. Matoluomasta ja siihen laskevista ojista on tehty vedenlaatuhavaintoja vuosina Matoluoman alajuoksulta on lisäksi tehty muutama havainto 1980 luvun alussa. Matoluoman alaosalla fosforipitoisuuden vaihteluväli on ollut havaintojen perusteella µg/l ja typpipitoisuuden vaihteluväli µg/l. Kiintoainepitoisuus on vaihdellut välillä 4,6 80 mg/l. Veden väriluku mg/l indikoi korkeaa orgaanisen aineen pitoisuutta ja kemiallisen hapenkulutuksen arvoa. ph arvo on havaintoaineistossa ollut 5,5 7,0 ja alkaliniteetti 0,10 1,0 mmol/l. Matoluoman keskijuoksulla fosforipitoisuuden vaihteluväli on ollut µg/l ja typpipitoisuuden µg/l. Kiintoainepitoisuus on vaihdellut välillä 3,5 20 mg/l. Veden väriluku mg/l indikoi korkeaa orgaanisen aineen pitoisuutta ja kemiallisen hapenku

5 5 lutuksen arvoa. ph arvon vaihteluväli on ollut 5,4 6,8 ja alkaliniteetin 0,13 0,28 mmol/l. Matoluoman yläosalta Järviluomasta otetuissa vesinäytteissä on fosforipitoisuus vaihdellut välillä µg/l ja typpipitoisuus välillä µg/l. Kiintoainepitoisuuden vaihteluväli on ollut 4,4 97 mg/l ja väriluvun mg/l. ph arvo on vaihdellut välillä 6,3 7,2. Pohjoisesta Kyrönnevan suunnalta Matoluomaan laskevan Kyrönluoman fosforipitoisuuden vaihteluväli on ollut µg/l ja typpipitoisuuden µg/l. Kiintoainepitoisuus on vaihdellut välillä 4,1 24 mg/l. Veden väriluku mg/l indikoi erittäin korkeaa orgaanisen aineen pitoisuutta ja kemiallisen hapenkulutuksen arvoa. ph arvo on ollut 5,4 7,2 ja alkaliniteetti 0,11 0,22 mmol/l. Matoluoman pohjoisessa ja itäisessä latvahaarassa fosforipitoisuus on vaihdellut välillä µg/l ja typpipitoisuus välillä µg/l. Kiintoainepitoisuuden vaihteluväli on ollut 3,8 35 mg/l. Veden väriluku mg/l indikoi varsin korkeaa orgaanisen aineen pitoisuutta ja kemiallisen hapenkulutuksen arvoa. ph luku on vaihdellut välillä 5,5 6,8 ja alkaliniteetti 0,14 0,51 mmol/l. Yhteenvetona voidaan todeta, että Matoluoman vesi on alueelle tyypillisesti tummaa, ravinnepitoista ja ajoittain hapanta. Havaintoaineiston perusteella fosforipitoisuus hieman kohoaa alajuoksua kohti ja typpipitoisuuden vaihteluväli kasvaa. Samalla kiintoainepitoisuus alenee. pharvoissa ja puskurikyvyssä ei tapahdu oleellista muutosta. Lähde: Luopajärven kesätulvien torjunta ja ympäristönhoitosuunnitelma, Suunnitelma kirja, Länsi Suomen ympäristökeskus 2004 Kalasto ja kalastus Jalasjoen kalasto muodostuu lähinnä seuraavista lajeista: hauki, lahna, ahven, särki ja made, sekä joitain yksittäisiä lajeja on tavattu satunnaisesti. Jalasjoella kalastus on virkistyskalastusta, joka keskittyy selvästi avovesikauteen. Rapu on Jalasjoessa satunnainen eikä muodosta pyydettävää kantaa. Vesialueen muu käyttö Matoluoman tarkoituksena on johtaa valuma alueen kuivatusvedet Jalasjokeen. Matoluomalla ei ole merkittävää virkistyskäyttöä. Jalasjokea käytetään jonkin verran virkistyskäyttöön. Joen varrella on joitain uimapaikkoja, Siinä pystyy useimmiten kulkemaan soutuveneellä paitsi kuivimpina aikoina ja joessa harrastetaan jonkin verran sulan veden aikana virkistyskalastusta. LAITOKSEN TOIMINTA Puhdistamotyyppi ja päämitat Jäteveden puhdistamo on 2 altainen matalakuormitteinen aktiivilietelaitos panosperiaatteella. Yksikkötoiminnat on järjestetty seuraavasti; yhteinen jätevesien pumppaustankki on sijoitettu ilmastustankkien väliin, ferrosulfaattisäiliöt 2 kpl ovat kumpikin kiinnitetty ilmastustankkien kansista riippuviksi ja ovat osittain upotettuina ilmastettuun jäteveteen. Kaikkia koneistoja peittää konesuoja kulkukorkeudella.

6 6 Päämitat Ilmastusaltaat: 2 kpl, pohja 3 m x 3 m = 9 m 2 Vesisyvyys maksimi ~2,85 m Käyttötilavuus 2 x 25 m 3 Jätevesien pumppaustankki, pohja 3 m x 1,5 m = 4,5 m 2 Vesisyvyys maksimi ~1,8 m Pumppaustilavuus ~8,0 m 3 Kuormitus lisäliittymien jälkeen Asukasvastineluku ALV ~300 a.s.y. Jätevesimäärä Q ~39 m 3 /d Biologinen hapenkulutus BHK 7 ~15 kgo 2 /d Orgaaninen tilakuorma OL ~0,30 kgbhk 7 /m 3 *d Aktiivilietteen kuormitus SL ~0,08 kg/kg*d Suhteell. kokonaiskiintoaine MLSS ~3750 mg/l Toimintajaksotus Toimintajaksotus säädetään analogis digitaalisilla käyttökytkimillä kokemusperäisesti hydraulikuormitusta seuraamalla. Molemmat ilmastustankit on varustettu kelluvilla vedenpinnan korkeuden näyttöasteikoilla. Alkukuormitus; 3 toimintajaksoa á 8 h per ilmastustankki, yhteensä 6 jaksoa per puhdistamo. Loppukuormitus; 4 toimintajaksoa á 6 h per ilmastustankki, yhteensä 8 jaksoa per puhdistamo. Yhden jakson toimintavaiheet ovat suunnilleen seuraavat, esimerkkinä loppukuormitus: Ilmastus 4 h 00 min Selkeytys 1 h 30 min Poispumppaus 0 h 30 min 6 h 00 min Ilmastusaika per tankki 4 h x 4 = 16 h/vrk. Laskennallinen vaihtokerros täyskuormalla H = 39/8 m 3 = 0,54 m, 9,0 m 2 Joka on 20 % koko vesisyvyydestä ja alittaa runsaasti aktiivilietteen laskeutumismatkan. Puhdistuneen veden ulosotto on täten alkukuormituksen aikana 4 tunnin välein, loppukuormituksen aikana 3 tunnin välein. Prosessi ja laitetoiminnat Systeemiautomatiikaksi on valittu sekä aikaan että veden pinnan korkeuksiin sidottu toimintaohjaus. Tähän liittyy edellä kuvattu erittäin väljä biologis hydraulinen mitoitus Lisäksi ilmastuksessa allaskohtaiset Roots kompressorit on varustettu taajuusmuuttajakäytöllä. Tämä mahdollistaa hapensyöttötehossa täydellisen kuormituksen seurantamahdollisuuden. Tulopumppaamo. Suursola syöttöpumput pumppaavat omiin ilmastustankkeihinsa jätevettä sitä mukaa kun vesiä saapuu. Pumput ovat vuorollaan lukitut silloin kun jommassakummassa ilmastustankissa on selkeytys tyhjennysvaihe. Pumpuissa on omat pinnankorkeuskatkaisijat

7 7 käynnistys pysäytystoimintoihin. Jos sattuisi yhtäaikainen pumppurikko (teor.), virtaa pumppaustankin ylijuoksu poistolinjalle (hälytysvalo syttyy). Ilmastusaltaiden ylitäyttö estetään säädettävällä ylijuoksuputkella, joka palauttaa ilmastettua jätevettä pumppaustankkiin. Tämä voi teoriassa tapahtua silloin, kun toisen ilmastusaltaan ilmastusaikana viemäriverkossa on satunnainen virtaushuippu. Toinen ilmastusallas saa tämän vesimäärän pumppaustankin kautta pienen viiveajan jälkeen. Periaatteessa 2 altainen panospuhdistamo voi aina kaiken aikaa ottaa jätevesiä sisään. Ilmastusallas ja puhdistuneen veden poispumppaus. Ilmastusaltaissa levyilmastinten peittosuhde on n. 10 % mahdollistaen hyvän sekoitussuhteen (~1,2) ja asianmukaisen tehoilmastuksen S.O.T.R. arvolla 2,8. Levyilmastimet on kiinnitetty altaiden pohjalle painolevyin ja ne voidaan tarkastusta ja huoltoa varten nostaa syöttöletkunsa varassa ylös ilman, että ao. allasta tarvitsee välttämättä tyhjentää. Ilmastusaltaat on katettu tulipalkkien päälle asetetuilla kestävillä kansilevyillä ja varustettu tuuletusputkilla (N 2, CO 2 ). Puhdistunut jätevesi poistetaan allaskansiin kierretankojen avulla ripustettujen uppopumppujen avulla. Pumppujen upotussyvyyttä säädetään yksinkertaisesti kierretanko siipipyörällä ja poistoputkistossa on teleskooppi liukukytkentä. Täten helposti vioittuvia taipuisia letkujärjestelmiä ei käytetä. Poistopumpun käynnistyskäsky saadaan prosessi aikakellolla, samoin pysäytyskäsky. Vaihtoehtoisesti käytetään pinnankorkeus kytkinkatkaisua. Pumppujen alapään tiiviste on erikoisrakenteinen ja kestää jatkuvaa hörppäyskäyntiä. Puhdistuneen veden poistoputkistossa on venttiilikytkentä, jonka avulla puhdistunutta jätevettä voidaan käyttää liuosvetenä valmistettaessa ferrojauheesta ferroliuosta vieressä oleviin 240 litran liuossäiliöihin. Ilmastusaltaiden ylimpään vesipintaan on lisäksi järjestetty viimeinen ylijuoksuaukko (teor.) poikkeustilanteita varten. Se on yhdistetty samaan poistoputkeen, johon poistopumppu purkaa puhdistuneet jätevedet. Kemikaalijärjestelmä Fosforin poissaostuksessa käytetään simultaani saostus periaatteella ferrosulfaattia. Ferroliuos valmistetaan laitoksella jauheesta käyttämällä Kemiran 35 kg jauhesäkkejä. Liuosvesi otetaan edellä selostetulla tavalla poistopumppujen puhdasvesilinjalta. Säiliöt, 2 kpl á 240 l ovat konekannen alla siten, että ilmastettu jätevesi huuhtelee niitten ulkopuolta koko ajan. Ferroliuos saa täten lämpötilan o C vuodenajasta riippuen. Kierroslukusäätöiset letkupumput imevät n. 20 %:n liuoksen säiliön pohjaosasta ja syöttävät sen ilmastustankkeihin. Letkupumppujen ohjaus otetaan prosessiaikakellon kautta. Kokemuspohjaisesti tämän kokoluokan laitoksissa saadaan tällöin täysin riittävä fosforireduktio. Liuossäiliöt täytetään joka toinen tai kolmas kuukausi. Ylijäämälietteen poisto Aktiivilietteen kasvukerroin on ominaiskuormituksella SL = 0,08 kg/kg*d varsin vähäinen, koska pääosa lietteestä mineralisoituu. Fosforia voi saostua aktiivilietteeseen yli 6 painoprosenttia ja ylijäämälietteen poistoa tarvitaan laskennallisesti 2 3 kertaa per vuosi ja allas. Pois

8 8 tomäärä selviää vasta pitemmän ajoperiodin jälkeen, mutta asettunee kuormitustilanteesta riippuen välille 4 6 m 3 per imukerta per tankki. Energian ja kemikaalien kulutus Sähkönkulutus on noin 20 kwh/vrk. Laitteissa on pyritty mahdollisimman alhaiseen sähkönkulutukseen. Toiminnassa ei ole tarvetta muuhun energiankäyttöön. Puhdistamoprosessissa käytetään kemikaalina ferrosulfaattia. Kemikaalia säilytetään puhdistamolla max 480 litraa, joka on puhdistamon kemikaalisäiliöiden yhteenlaskettu tilavuus. Muu varastointi tapahtuu Kyösti Anttilan tilan konesuojan tiloissa. Kemikaalinkulutus on noin 1600 kg/vuosi. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Toiminnassa käytetään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Vaikka päästöt tapahtuvat ns. pistekuormituksena yhteen paikkaan, verrattuna kiinteistökohtaisten puhdistusjärjestelmien rakentamiseen on yhteispuhdistamossa helpompi hallita prosessia ja sen toimintaa, mikä vähentää ympäristöhaittojen riskiä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Puhdistustulos ja päästöt vesiin Puhdistettu jätevesi sisältää biologista kuormaa 33,5 mg/l, ravinteita joista P 2,2 mg/l, N 56,0 mg/l. Kuormituksen vähenemä on BHK 7 90 %, P 85 %, N 40 %. Esitys typenpiston tarpeesta Hakija esittää puhdistamon typenpoiston tarpeeksi 40 %, eli samaa kuin haja asutusalueiden kiinteistöillä. Tällä hetkellä osuuskunnan jäsenten kiinteistöjen jätevedet johdetaan sakokaivopuhdistuksen jälkeen samaan vesistöön. Vesistön ravinnekuormitustietoa: Vastaanottavan vesistön kokonaistypen pitoisuudet: Järviluoma 1,7 3,5 mg/l Matoluoma 0,84 4,3 mg/l Jalasjoki 0,9 2,7 mg/l Puhdistamattomat jätevedet (300 asukasta) sisältävät typpeä 0,1077 g/l. Hakemuksen mukaisella puhdistamolla puhdistetun jäteveden typpipitoisuus on 0,065 g/l. Tuleva kuormitus vesistöön on siis 2,5 kg/vrk (912 kg/vuosi). Nykyisin samat vedet menevät samaan laskuojaan puhdistamattomana, kuormitus 4,2 kg/vrk (1533 kg/vuosi). Vapo Oy:n arvio Kyrön Koirannevan typpikuormituksesta Jalasjokeen(Matoluoman ja Ohoonluoman kautta) on 1,4 tonnia/vuosi. Iso Korvanevan mitattu typen keskikuormitus Jalasjokeen (2005) oli 3066 kg/vuosi. Jalasjärven kunnan jätevedenpuhdistamon typpikuormitus Jalasjokeen Matoluoman yläpuolella (2006) oli 2373 kg/vuosi.

9 9 Yleensä Kyrönjoella kuormitus jakaantuu (ympäristöhallinnon www sivut): turvetuotanto 2,1 % haja asutus 5,3 % peltoviljely 71,7 % metsätalous 6,7 % karjatalous 5,6 % yhdyskunnat 8,4 % turkistarhat 0,2 % Matoluoman valuma alue on suurimmilta osilta peltoa (lisäksi metsää ja jonkin verran turvesoita). Ko. puhdistamohankkeen jätevesien osuus koko Matoluoman typpikuormituksesta on olematon, ja lisäksi puhdistamo parantaa tilannetta nykyisestä. Sen vuoksi hakijan mukaan ei ole tarvetta lisätypenpoistoon. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Hakijan mukaan toiminnasta aiheutuvia ympäristöriskejä voivat aiheuttaa: Viemäriverkoston putkirikot. Rikkoja pyritään estämään kunnollisella asennustyöllä, tarkoituksen mukaisilla materiaaleilla ja merkitsemällä putkilinjat sopivin etäisyyksin asennettavilla merkkipaaluilla. Puhdistamolla tapahtuvat häiriöt tai laiterikot, jotka aiheuttavat jäteveden ohivirtausta puhdistamoprosessin ohi. Riskiä pyritään ehkäisemään käyttämällä laitteistoa ohjeiden mukaan, laitteen mukana tulevalla hälytysjärjestelmällä ja ohjeiden mukaisilla määräaikaistarkastuksilla ja huoltotoimenpiteillä. Puhdistusprosessi tapahtuu ns. kaksilinjaisessa järjestelmässä, jolloin myös huolto ja korjaustöiden aikana toinen linja on käytössä, mikä mahdollistaa puhdistamon keskeytymättömän toiminnan. Luopajärven alavilla peltoalueilla esiintyy jokavuotisia kevät /kesätulvia. Niiden aiheuttamiin riskeihin varaudutaan sijoittamalla puhdistamo maastollisesti niin ylös rinteeseen, ettei se sijoitu mahdolliselle tulva alueelle. Vahingot pyritään ehkäisemään ennalta ehkäisevällä toiminnalla: Puhdistamolle nimetään vastuuhenkilö, joka valvoo ja huolehtii puhdistamon toiminnan tarkkailusta ja seurannasta sekä laitetoimittajan ilmoittamista määräaikaistarkastuksista ja huolloista. Suoritetaan laitevalmistajan ilmoittamat puhdistamon määräaikaistarkastukset ja vuosihuollot. Neuvotaan liittyjille, mitä viemäriin saa laittaa / ei saa laittaa, millä estetään biologisen prosessin häiriintyminen. Puhdistamo varustetaan sopivalla hälytysjärjestelmällä. Puhdistamossa käytetään parasta taloudellisesti saatavilla olevaa tekniikkaa. Vaikutus pintavesiin Hakijan mukaan puhdistamon toiminta vähentää kuormitusta vesistöön nykyiseen verrattuna. Purkuvesien pitoisuus laimenee huomattavasti ennen joutumistaan 7 km etäisyydellä sijaitsevaan Jalasjokeen, joten niillä ei ole vaikutusta vesistön käyttöön. Puhdistetun jäteveden pur

10 10 kaminen Matoluomaan/Järviluomaan laskevaan ojaan rasittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin sakokaivojen kautta puhdistamatta päästetyt jätevedet. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Hakijan mukaan toiminnalla katsotaan olevan myönteinen vaikutus kalastoon ja muihin vesieliöihin. Päästöt ilmaan ja melu Hakijan mukaan puhdistamosta ei aiheudu päästöjä ilmaan tai hajuhaittoja. Puhdistamon toiminta ei aiheuta melua tai tärinää ympäristöön. Puhdistusprosessissa tapahtuvasta vedenpumppauksesta ja virtauksesta aiheutuva melu ei kuulu juurikaan rakenteiden ulkopuolelle. Puhdistamo ei sijaitse lähellä asuinkiinteistöjä. Liikenne on pääsääntöisesti huoltoon liittyvää. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Hakijan mukaan päästöt maaperään ja pohjaveteen estetään tiiviillä rakenteilla ennen puhdistamoa sekä puhdistamoprosessissa. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Hakijan mukaan toiminnasta tulevaa jätettä on ainoastaan puhdistamoprosessissa syntyvä ylijäämäliete, joka toimitetaan Jalasjärven kunnan jätevedenpuhdistamolle jatkokäsittelyyn. Lietettä ei välivarastoida. Lietteen kuljetuksesta huolehtii jätetiedostoon merkitty ammattimainen kuljetusyritys. Lietteen määrä 32 m 3 /vuosi. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija esittää, että tarkkailun raportointi suoritetaan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailusta pyydetään tarjous Etelä Pohjanmaan Vesitutkijat Oy:ltä. Käyttötarkkailu Hakija esittää, että käyttötarkkailu suoritetaan laitevalmistajan käyttö ja huolto ohjeen mukaan. Kuormitus ja päästötarkkailu Hakija esittää, että päästötarkkailu suoritetaan toiminnan vakiinnuttua 1 2 kertaa vuodessa. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Hakija esittää, että vaikutustarkkailu suoritetaan kerran vuodessa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Jalasjärven kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana sekä julkaistu tieto

11 11 JP Kunnallissanomat lehdessä. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Jalasjärven kunnantalolla. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Jalasjärven kunnanhallitukselta, Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta. Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunta toteaa lausunnossaan, että jätevesien puhdistamiseen ja puhdistetun jäteveden laskemiseen Matoluomaan voidaan myöntää ympäristölupa hakemuksen mukaisesti. Noin 300 asukkaan jätevesien puhdistamisella asianmukaisesti toteutetussa ja valvotussa yhteisessä puhdistusprosessissa on ympäristön kannalta merkittävä myönteinen vaikutus. Nykyisellään alueen kiinteistöillä on pääsääntöisesti käytössä pelkät saostuskaivot, jotka eivät mainittavasti vähennä vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta. Nykytilanteeseen verrattuna yhteispuhdistamo vähentää merkittävästi alueen haja asutuksesta aiheutuvaa vesistökuormitusta ja lisää yleistä viihtyisyyttä. Alueen viemäriverkosto ja puhdistamo toteutetaan tiiviistä rakenteista, jolloin estetään päästöt maaperään ja pohjaveteen. Lähimmät suunnittelualueeseen kuulumattomat asutut naapurit sijaitsevat valtatie 19 toisella puolella idässä noin 200 metrin ja koillis idässä noin 300 metrin etäisyydellä puhdistamosta ja metrin etäisyydellä purkukohdasta. Seuraava hankealueeseen kuulumaton asuinrakennus on lännessä lähes 400 metrin etäisyydellä purkupaikasta. Lähimmät hankealueeseen kuuluvat asuinrakennukset (puhdistamokiinteistöllä olevaa asuinrakennusta lukuun ottamatta) sijaitsevat luoteessa, pohjoisessa ja koillisessa metrin etäisyydellä puhdistamosta. Toiminnasta ei ennalta arvioiden ja hakemuksen mukaisesti toteutettuna ja hoidettuna aiheudu kohtuutonta rasitusta naapureille. Suunnittelualueen viemäröitävät rakennukset sijaitsevat valtuuston ja vahvistaman osayleiskaavan A alueella (Asuntoalue) ja puhdistamorakennus M alueella(maaja metsätalousalue) Alue kuuluu lisäksi valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema alueisiin ("Museoviraston rakennushistoriallisen osaston julkaisu 16 Rakennettu kulttuuriympäristö") nimellä Jalasjoki Matoluoma kulttuurimaisema. M alueen kaavamääräyksissä olemassa olevaan rakennuskantaan liittyvä vähäinen täydennysrakentaminen on sallittu, mikäli rakennukset eivät sijoitu avoimelle pellolle eivätkä aiheuta maantielle uusia liittymiä. Puhdistamon konesuojarakennus on kuitenkin niin pieni (mitat 2,6 m x 1,6 m x 2 m), ettei se vaikuta alueen avoimeen maisemakuvaan. Jalasjärven kunnanhallitus yhtyy lausunnossaan ympäristö ja rakennuslautakunnan lausuntoon ja esittää, että lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti. Pohjanmaan työvoima ja energiakeskuksen kalatalousyksikkö katsoo lausunnossaan, että Luopajärven jätevesiosuuskunnalle voidaan myöntää lupa kylän keskustan kiinteistöjen jätevesien puhdistamiselle ja puhdistetun jäteveden laskemiselle Matoluomaan. Jalasjoen vesistöalue

12 12 on voimakkaasti kuormitettu ja joen kalataloudellisen tilan parantaminen edellyttää, että ravinnekuormitusta voidaan vähentää merkittävästi nykyiseltä tasolta. Tästä syystä puhdistuslaitteistoa ja toimintaa on hoidettava siten, että vesistöalueelle kohdistuva kuormitus voidaan minimoida. Puhdistamolle on nimettävä vastuullinen hoitaja, joka huolehtii siitä, että puhdistamo toimii kaikissa tilanteissa parhaimmalla mahdollisella tavalla siten, että Matoluomaan johdettava kuormitus vähenee orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna käsittelelmättömän jäteveden kuormitukseen. Puhdistamon toimivuutta, vesistöön johdettavaa kuormitusta ja jätevesien vaikutuksia purkuvesistön vedenlaatuun on tarkkailtava. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on lähetetty annetut lausunnot tiedoksi ja vastinetta varten kirjeellä Hakija on sähköpostitse ilmoittanut, että Jalasjärven kunnanhallituksen ja ympäristölautakunnan lausuntoihin ei ole kommentoitavaa. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen lausuntoon hakija vastaa, että puhdistettu jätevesi kulkee suunnitelman mukaan avo ojaa n. 700 m matkan ennen Matoluomaa eikä putkessa, kuten lausunnon kertoelmaosassa on mainittu. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Luopajärven jätevesiosuuskunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan jätevedenpuhdistamolle Jalasjärven kunnan Luopajärven kylässä tilalla Luopajärvi RN:o 1:381 hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin. Lupa myönnetään hakemussuunnitelmassa esitettyjen Luopajärven kylän keskustaajamassa muodostuvien jätevesien käsittelyyn ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen puhdistamosta avoojaan ja edelleen Matoluomaan päätöksen liitekartassa esitettyyn paikkaan. Lupa ei koske puhdistamossa syntyvän lietteen käsittelyä, joka tapahtuu muualla. Purkuojana toimivaa avo ojaa on pidettävä viemärinä niin kauan kun siihen johdetaan jätevettä. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesien pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 1, 2, 6 ja 10. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Jäteveden käsittelytapa Jätevedet on käsiteltävä vähintään hakemussuunnitelman mukaisesti biologis kemiallisesti tai vastaavalla tavalla niin, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on riittävä.

13 13 2. Jätevesien käsittelyteho ja päästöt vesiin Matoluomaan johdettavan jäteveden pitoisuuden on täytettävä seuraavat vaatimukset: BOD 7ATU Fosfori Enimmäispitoisuus 20 mg/l 1,5 mg/l Lisäksi puhdistamon on täytettävä valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 annetut vaatimukset päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Puhdistustehon tavoitearvot ovat BOD 7ATU arvon suhteen vähintään 90 % ja kokonaisfosforin suhteen vähintään 85 %. Tulokset lasketaan mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet huomioon ottaen vuosikeskiarvoina. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle taikka ympäristölle vaarallisia aineita. 3. Melu Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä rajoittamaan sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ei saa ylittää klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 4. Päästöt ilmaan Laitoksen toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia ilmapäästöjä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnasta ei saa aiheutua hajuhaittoja puhdistamoalueen ympäristössä. 5. Viemäriverkosto Sadevesien ja perustusten kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on estettävä. 6. Viemärilaitoksen ja puhdistamon käyttö ja hoito Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta jäteveden viemäröinti mukaan lukien aiheudu terveydellistä haittaa. Luvan saajan on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että viemärilaitokseen ei joudu viemäristön tai puhdistamon käyttöä tai toimintaa haittaavia aineita. Puhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä ja puhdistamotoiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

14 14 Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Jäteveden puhdistuksessa syntyvä liete on toimitettava käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi laitokseen, joka on saanut toimintaan ympäristöluvan. Ongelmajätteet on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräilypaikkaan. 8. Varastointi Kemikaalit, polttoaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä alueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai maaperän, pinta tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 9. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset päästöt Jos ympäristöön tai viemäriverkostoon on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Jos kysymys on öljystä, siitä on ilmoitettava myös Jalasjärven kunnan pelastuslaitokselle. 10. Tarkkailumääräykset Luvan saajan on tarkkailtava puhdistamon toimintaa, jätevesien laatua, määrää ja vaikutuksia purkuvesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien ja valtioneuvoston päätöksen 888/2006 edellyttämien menetelmien mukaisesti. Puhdistamon käyttö ja huolto ohje sekä ehdotus tarkkailuohjelmiksi on esitettävä Länsi Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailuohjelmista tehdään erillinen päätös, josta on mahdollista valittaa. 11. Kirjanpito Käyttö, päästö ja vaikutustarkkailujen mittauksista, kalibroinneista, näytteenotoista ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: puhdistamon ja viemärilaitoksen käytöstä ja puhdistamon energian ja kemikaalien kulutuksesta sekä huolloista,

15 15 puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä, puhdistamolietteen määristä ja toimittamisesta edelleen käsiteltäväksi sisältäen toimitusajankohdan, toimituskohteen ja toimituksen suorittaneen urakoitsijan nimen, muiden laitokselle tuotavien ja laitokselta poistettavien jätteiden määristä ja laadusta, alkuperästä, varastoinnista ja sijoituksesta toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat mukaan lukien sekä mahdollisista poikkeus ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestosta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden takia on ryhdytty. 12. raportointi Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Länsi Suomen ympäristökeskukselle käyttö, päästö ja vaikutustarkkailujen tulokset on toimitettava myös sähköisesti ympäristöhallinnossa käytössä olevalla tavalla. Käyttö ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava edellä mainituille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportti seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. 13. Purkuojan kunnossapito Luvan saajan on osallistuttava jäteveden purkuojan kunnossapitoon jätevesistä aiheutunutta kunnossapitotarvetta vastaavalla osuudella. ENNAKOIMATTOMAT VAHINGOT Korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioiden, aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksissä 1 ja 2 on otettu huomioon yhdyskuntajätevesiä koskeva valtioneuvoston asetus 888/2006. Lisäksi on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen Käsittelytehovaatimukset perustuvat puhdistamolla mahdolliseen jäteveden käsittelytulokseen, jos puhdistamoa hoidetaan asianmukaisesti. Raja arvojen määrääminen vuosikeskiarvoina on vakiintunut käytäntö, kun kysymyksessä on pieni jätevedenpuhdistamo. Typenpoistolle ei ase

16 16 teta vaatimuksia, koska kyseessä on alle avl puhdistamo eikä typenpoiston voida katsoa parantavan vesien tilaa. Hakijan esittämä 40 % puhdistusteho typen suhteen on riittävä tavoitearvo. Typenpoiston tarve on arvioitu valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisesti. (Lupamääräys 2) Melua koskeva määräys perustuu valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista. (Lupamääräys 3) Päästöjä ilmaan ja hajuja koskeva määräys on tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. (Lupamääräys 4) Sade, kuivatus ja vuotovesien pääsy jätevesiviemäreihin on pyrittävä mahdollisimman tarkoin estämään, koska ne laimentavat ja jäähdyttävät jätevettä, kuormittavat laitosta tarpeettomasti ja näin ollen heikentävät puhdistustulosta. (Lupamääräys 5) Viemärilaitoksen ja puhdistamon käyttöä ja hoitoa koskevat määräykset annetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan asianmukaisen käytön varmistamiseksi. Terveydellisen haitan estämistä koskeva vaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 42 :ään. (Lupamääräys 6) Puhdistamolietettä ja muita jätteitä koskeva määräys perustuu jätelakiin. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. (Lupamääräys 7) Varastointia koskeva määräys annetaan maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi, sillä kemikaalien varastointiin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. (Lupamääräys 8) Poikkeustilanteita koskeva määräys annetaan pilaantumisen estämiseksi ja se perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. (Lupamääräys 9) Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan tulosten, vaikutusten ja haittojen sekä haittojen vähentämistarpeen ja mahdollisuuksien selvittämiseksi. (Lupamääräykset 10, 11 ja 12) Määräys osallistumisesta purkuojan kunnossapitoon perustuu vesilain 10 luvun 6 :ään, jonka mukaan se, joka johtaa jätevettä toisen ojaan, on velvollinen suorittamaan sellaiset uoman suurentamis, kunnostamis ja kunnossapitotyöt, jotka aiheutuvat jäteveden johtamisesta. (Lupamääräys 13) Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 )

17 17 TOIMINNAN ALOITTAMINEN Luopajärven jätevesiosuuskunta hakee myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen täytäntöönpanosta kyseisen hankkeen kohdalla ei voida olettaa olevan haitallisia vaikutuksia ympäristölle, sillä nykytilanteeseen verrattuna jätevesikuormitus pienenee. Tilanne voidaan palauttaa ennalleen purkamalla tehdyt rakennelmat, joten täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lain edellytykset täytäntöönpanolle muutoksenhausta huolimatta ovat siis olemassa. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että viemäriverkoston ja puhdistamon rakentaminen ja toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toimintaa varten tulee asettaa euron erillinen vakuus ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden tarkoituksena on palauttaa tilanne ennalleen purkamalla jätevesien puhdistamiseksi ja puhdistetun jäteveden johtamiseksi tehdyt rakenteet. Ympäristökeskus katsoo, että päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Täytäntöönpanoratkaisun mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta, koska alue on haja asutusaluetta, ja siellä olevien rakennusten jätevedet johdetaan nykyisin kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kautta maastoon. Toiminnan laatu huomioiden alue pystytään saattamaan ennalleen, mikäli päätös ei saa lainvoimaa. Toiminnasta ei ole odotettavissa merkittäviä haittoja ympäristölle. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevan päätöksen toimeenpanon. (YSL 101 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään mennessä. Jos hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristökeskus voi omasta aloitteestaan tai kunnan taikka haittaa kärsivän hakemuksesta määrätä, että lupa raukeaa. Hakemukseen on suunnitelman ohella liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö, päästö ja vaikutustarkkailuista ja niiden tuloksista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä ympäristönsuojeluasetuksen 8 11 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin.

18 18 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 48, 52 59, 72, 96 98, 101 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 16 19, ja 30 Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19 ja Jäteasetus (1390/1993) 7 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1423,50 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992)perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Perusmaksu jätevedenpuhdistamolle on taulukon mukaan euroa. Koska asian käsittelyn vaatima työmäärä oli taulukossa mainittua työmäärää pienempi, maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Jalasjärven kunnanhallitus Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdessä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Jalasjärven kunnan ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan lisäksi sanomalehdessä JP Kunnallissanomat.

19 19 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikön sijainen Ylitarkastaja Jari Tolppanen Ylitarkastaja Maria Takala Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros