VÄINÖLÄN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 /

Transkriptio

1 VÄINÖLÄN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 / VÄINÖLÄN KOULUN TOIMINTA-AJATUS Väinölän koulu ohjaa oppilaitaan kasvamaan vastuuntuntoisiksi ja yhteistyökykyisiksi kansalaisiksi, joilla on eheä persoonallisuus ja terve itsetunto sekä työtä ja erilaisuutta arvostaviksi yhteiskunnan jäseniksi. Koulussa korostetaan myönteistä elämänasennetta. Oppilaan perustiedot, -taidot ja -valmiudet oppimisen eri alueilta takaavat jatkoopintokelpoisuuden. TAVOITETILA VUODELLE 2016 Väinölän koulu on turvallinen lähikoulu, jossa oppilas perustaitojen ja -tietojen lisäksi oppii arvostamaan erilaisuutta sekä omaa ja toisten työtä. Väinölän koulu kannustaa oppilaitaan aktiiviseen osallisuuteen osana omaa arkeaan. Oppilaiden kasvatuksessa ja opetuksessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. STRATEGISET PAINOPISTEALUEET yhtenäisen perusopetuksen edistäminen ja oppimisen tuen järjestäminen lähtökohtaisesti lähikoulussa opetussuunnitelman kehittäminen sekä toiminnan arviointi tukevat hyvää oppimista terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö kodin ja koulun yhteistyö KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT PORIN KOULU AJASSA MUKANA VAIKUTTAVUUS (mitä tavoitellaan) 2. Oppilaan hyvä oppiminen: perustiedot ja taidot, toimiva oppilashuolto 3. Oppilaiden osallisuus 7. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi PROSESSIT (miten tehdään) 4. Hyvät oppimisympäristöt 7. Ennakoiva työote ja syrjäytymisen ehkäiseminen TALOUS (miten tehdään) 5. Tuottavuuden parantaminen: opetustuntien tarvepohjainen kohdistaminen ja raamirahan tarkoituksenmukainen käyttö OSAAMINEN (mitä tavoitellaan) 3. Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö 6. Sidosryhmä- ja seutuyhteistyö: huoltaja-koulu yhteistyö sekä lähitoimijayhteistyö TOIMENPITEET Seuraavassa kriittiset menestystekijät on purettu toimenpiteiksi. Toimenpiteet kuvaavat keskeisiä toimintoja, joiden avulla kriittisen menestystekijän toteutuminen varmistetaan. Toimenpiteille on määritelty suunnittelujaksolle tavoitetasot Niiden tulee olla mitattavissa joko laadullisesti tai määrällisesti. Toimenpiteiden ja tavoitetasojen toteutumista seuraamalla tiedämme, kuinka hyvin kussakin kriittisessä menestystekijässä ja strategisessa painopisteessä on onnistuttu. Toimenpiteiden ja tavoitetasojen jäljessä oleva merkintä (KV) tarkoittaa valtuuston strategiaohjelmassa asettamaa tavoitetta.

2 TOIMENPITEET TAVOITETASO Toimiva kouluverkko 1.2. Yhtenäisen perusopetuksen edistäminen 2. Hyvä oppiminen Yhtenäisen esi- ja alkuopetuksen lisääminen Erityisopetuksen rakenteiden vahvistaminen duaalimallin pohjalta 2.1. Opetussuunnitelman kehittäminen Arviointi Uuteen opetussuunnitelmatyöhön valmistautuminen Uuden tuntijaon vaikutusten ennakointi Koulun kestävän kehityksen ohjelman laadinta Tietotekniikan opetuskäytön tehostaminen ja strategian päivittäminen Mamu-opetuksen suunnitelman toteuttaminen ja opetuksen organisointi koulun tasolla (osaamisen painottaminen) Toiminnan itsearviointi, CAF mallia sovelletaan koulun toiminnan arvioinnissa (kokeilu) Oppimistulosten seuranta ja arviointi Vanhemmille ja oppilaille suunnatut arviointikyselyt (sähköiset työkalut arviointitiedon keräämisessä) Opetussuunnitelmatyön arviointi Alueellinen koulujen vertaisarviointi Laatukriteerien käyttöönotto 3. Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö 3.4. Rekrytointi Ajantasalla oleva henkilöstösuunnitelma Ammattitaitoisen ja pätevän henkilöstön palkkaaminen 4. Hyvät oppimisympäristöt 4.1. Turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö 4.2. Oppimisympäristöjen monipuolisuus ja viihtyvyys 5. Tuottavuuden parantaminen Koulun piha-alueen kehittäminen Koulun sisäilman laadusta huolehtiminen Koulukuljetusten turvallisuuden edistäminen Kalustuksen parantaminen Muunneltavien oppimisympäristöjen lisääminen Tietotekniikkalaitteistojen parantaminen ja päivittäminen 5.1. Investointitarpeiden määrittely Yhteistyö Teknisen palvelukeskuksen kanssa 5.2. Tukipalveluiden tehostaminen Opetustuntimäärien riittävä määrä Ulkoisten tukipalveluiden hinnoittelun seuranta Yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa Koulutoimen opetusteknologian palvelujen hyödyntäminen Koulutoimen kouluhuoltopalveluun tukeutuminen Lähiopetuksen turvaaminen - integroitujen oppilaiden tuen järjestäminen Opetustuntimäärien jako osittain tarvepohjaisesti Pienluokkatoiminnan järjestäminen aloittavien ikäluokkien oppilasmäärän tarkastelun pohjalta

3 6. Sidosryhmä- ja seutuyhteistyö 6.2. Kodin ja koulun yhteistyö Koulu alueensa toimintakeskuksena Vanhempien tapaamiset nivelvaiheissa (kehitys / arviointikeskustelut) Säännölliset koko koulun illat Yhteistyö vanhempainyhdistyksen kanssa Wilma-hallintojärjestelmän hyödyntäminen Yhteistyö lähitoimijoiden kanssa Koulun kerhotoiminnan toteuttaminen yhdessä 3. sektorin kanssa Koulun iltis-toiminnan ja alkuopetuksen yhteistyö 7. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi 7.1. Toimiva oppilashuolto Oppilashuoltotyössä tukeudutaan koulutoimen oppilashuoltopalveluihin Ennaltaehkäisevän työotteen lisääminen Oppilaiden vakiintunut osallisuustoiminta 7.2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Ennaltaehkäisevä painotus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Kiva-koulu toiminta pysyväksi toimintamalliksi Hyvis-hankkeen toimintojen vakiinnuttaminen Turvallisuussuunnitelman ajantasaisuus KOULUJEN TOIMINTASUUNNITELMAT Koulut laativat omat toimintasuunnitelmansa, jotka perustuvat koulun opetussuunnitelmaan, koulutoimen toimintasuunnitelmaan ja koulun oman toiminta-ajatuksen ja tavoitetilan pohjalta tehtyyn kriittisten menestystekijöiden määrittelyyn. Koulujen uudet toimintasuunnitelmat laaditaan vuoden 2010 aikana. Ohjelmat sisältävät kriittisten menestystekijöiden määrittelyn, toimenpiteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudelle Koulujen toimintasuunnitelmat noudattelevat samaa muotoa kuin koulutoimen toimintasuunnitelma. Koulutasolla vuosittaisen työsuunnitelman hyväksymisen yhteydessä määritellään vuosittaiset tavoitetasot eri toimenpidekokonaisuuksille tavoite ja tuloskorttien (liitteenä malli) muodossa. Koulutoimen hallinto laatii vuosittaiset tavoite- ja tuloskorttinsa koulutoimen vuosittaisen talousarvion yhteydessä tapahtuvaa tavoitteenasettelua hyväksi käyttäen. TAVOITE- JA TULOSKORTTI Koulutoimen hallinto sekä koulut laativat vuosittain omat tuloskorttinsa (malli liitteenä), jossa ne esittävät vuosittaiset toimenpiteensä, jotka perustuvat koulutoimen strategisiin painopistealueisiin, kriittisiin menestystekijöihin, vuosittaisiin budjettitavoitteisiin sekä oman toiminnan pohjalta tehtyyn tavoitemäärittelyyn. Toimenpiteet konkretisoidaan tavoitetasoiksi ja niille määrätään mittarit sekä vastuuhenkilöt. Mittareiden konkreettisuuteen ja toteutumisen arvioitavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Tavoitetasojen määrittely perustuu seuraaviin BSC näkökulmiin: Vaikuttavuus Talous Prosessit Osaaminen Tavoite- ja tuloskortissa nimetään kriittiset menestystekijät ja asettaan niille painoarvot joiden yhteissummaksi tulee 100. Kriittinen menestystekijä kirjoitetaan näkyviin taulukon yläosaan ja se voi sisältää yhden tai useamman toimenpiteen. Tulospalkkioon vaikuttavat toimenpiteet esitetään tummennettuina ja niiden painoarvojen yhteissummaksi tulee kyseiselle kriittisen menestystekijän kohdalle määritelty summa. Muut tuloskorttiin merkityt toimenpiteet ohjaavat toimintaa ja muodostavat hallinnon ja koulun vuosittaisen tavoitteiston eikä niille aseteta painoarvoja. Kaikille toimenpiteille asetetaan tavoitetasot sekä vastuuhenkilö. Sellaiset toimenpiteet ja tavoitetasot, jotka riippuvat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätöksistä merkitään KV ja KH. Tavoitetason toteutumista arvioidaan mittarilla, jonka hallinto ja koulu laatii yhdessä esimiehensä johdolla. Koulujen tavoite- ja tuloskorttien arviointi toteutetaan työsuunnitelmien yhteydessä mennessä.

4 KOULUTOIMEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI PERUSTEET POL 21 2 mom. ja LL 16 2 mom.: "Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin" SiVM: "Tämä itsearviointi pitää sisällään sekä oppilaitostason että koulutuksen järjestäjätason, erityisesti kuntatason, arvioinnin. TARKOITUS Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata perusopetuslain ja lukiolain tarkoituksen toteuttamista ja tukea Koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä (POL 21, LL 16 ). Arviointitoiminnan avulla tuotetaan tietoa koulun ja koulutuksen järjestäjän tehokkuudesta, taloudellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Arviointitietoa hyödynnetään uudessa tavoitteenasettelussa sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden osalta. Arviointitoiminta tarjoaa koulujen henkilöstölle, oppilaille ja heidän vanhemmilleen sekä koulun eri sidosryhmille mahdollisuuden olla mukana koulun toiminnan järjestämisessä, johon kuuluu sekä suunnittelu, toteutus että arviointi. KÄSITTEET Kunta-arviointi: Koulutuksen järjestäjän suorittama arviointi koulutuksen tavoitteiden saavuttamisesta. Koulun itsearviointi: Koulun suorittama omien tavoitteidensa saavuttamisen arviointi. Toimintasuunnitelma: Arviointityö edellyttää toimintasuunnitelmia sekä koulutuksen järjestäjältä että kouluilta. Nämä ohjelmat mahdollistavat tavoitepohjaisen arvioinnin. PAIKALLISEN ARVIOINTITYÖN ORGANISOINTI Koulut Koulut vastaavat itse oppimistulosten arvioinnista ja osallistuvat tarvittaessa valtakunnallisiin otantaperusteisiin oppimistulosten arviointiin kohdistuviin kokeisiin. Koulut voivat hyödyntää yhteisiä kuntakohtaisia ja eri ainejärjestöjen kokeita. Lisäksi koulut tekevät yhteistyötä oppimistulosten arviointien vertailussa. Koulujen työn itsearviointiin osallistuvat henkilöstö, oppilaat ja oppilaiden vanhemmat. Myös muita työtä arvioivia ryhmiä tulee voida käyttää. Koulujen edellisen vuoden toiminnan arviointi kootaan ns. työsuunnitelman (POA 9, LL 3 ) yhteydessä syyskuussa. ARVIOINTIIN PERUSTUVIEN JOHTOPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN Koulutoimenjohtaja laatii yhteenvedon ja arviointiraportin edellä esitettyjen arviointipalautteiden pohjalta. Raportointipalautteilta edellytetään laadinta-vaiheessa tulkinnallista tarkastelua. Raportti ei sisällä tietoja, jotka voivat vahingoittaa yksittäistä koulua tai henkilöä. Raportti liitetään osaksi koko kaupungin koulutuksen arviointiraporttia. Raportin pohjalta julkistetaan ne keskeiset tiedot, joilla on yleistä merkitystä. Julkistamisesta päättää koulutoimenjohtaja.

5 LIITE Tavoite ja tuloskorttimalli PERUSOPETUS / LUKIOKOULUTUS TAVOITE- JA TULOSKORTTI 2008 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 7. Oppilaiden hyvinvointi TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ TAVOITETASO MITTARI PAINOARVON TOTEUTUMA Toimiva oppilashuolto Helmi Huoleton Veli Ponteva Sisko Sulava Lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistaminen Tommi Toipilas Katri Kiva Topi Turva Oppilaiden vakiintunut osallisuustoiminta Turvallinen koulupäivä Koulun yhteishengen edistäminen Terveyskyselyjen analysointi ja hyödyntäminen Osallistutaan Kiva koulu hankkeeseen Turvallisuussuunnitelman ajantasaisuus Järjestetty 5 luokkakokousta ja 2 koulukohtaista kokousta Osallistuttu 2 kaupungin oppilasparlamenttiin Ohjeet kiusaamisen ehkäisemiseksi käsitelty luokissa Kiusaamiskysely kerran lukukaudessa Järjestetty ystävänpäivätapahtuma 1-2 luokan oppilaille määrätty kummioppilaat Terveyskyselyiden pohjalta valittu 3 hyvinvointia edistävää toimenpidettä Kiva koulu hankkeen toimenpiteet toteutettu koululla Henkilöstö koulutettu Koulutus opettajille ja oppilaille järjestetty Ringa Ropo Hyvis-hankkeen toteutus koululla Kaikilla luokilla liikuntasuunnitelmat Välituntiliikuntatapahtumia 3 viikossa